Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 1/2010 (talvi-kevät)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 1/2010 (talvi-kevät)"

Transkriptio

1 Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 1/2010 (talvi-kevät)

2 Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Osoite alkaen: Hämeenkatu 9 A Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Puh/Fax (03) www. ph-dementiayhdistys.fi Puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Puh Hallituksen sihteeri Seija Mäkelä Puh Taloudesta vastaava/tilitoimisto SPA Laskentapalvelut Oy Sirkka Paakkanen Puh. (03) Markkinakahviemäntä Maija Prittinen Puh. (03) Markkinakahvi-isäntä Heikki Pajunen Puh Toimistoajat Maanantai ja perjantai klo 9-12 Muistiluotsi-projekti Projektivastaava Eva Koskimaa Puh Projektityöntekijä Leea Siltala Puh LaaVa-tukiprojekti Projektivastaava Virpi Veijanen Puh Projektityöntekijä Pirita Koskinen Puh Muistike 1/2010

3 Sisällysluettelo Tässä numerossa: Puheenjohtajalta Päätoimittajan tervehdys LaaVan terveiset! Muistiluotsin terveiset! Muistihoitajat tutuksi! Kehittämishanke Pääsky jatkaa lentoaan Muistisairaanhoitaja Päivi Holopainen Diakoniatyö Hollolan seurakunnassa Nepal mahdollisuuksien maa Runonurkka Aivot ja ravinto Iiriksen keittiössä Aivojumppa Tapahtumat Vitsinurkka Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 15 / vuosi. Taitto: Tuomo Veijanen. Painatus: Tuoterengas, Lahti /2010 Muistike 3

4 Puheenjohtaja Arvoisat jäsenet! Jouluyö, juhlayö! Joulu se tulla jolkottaa ja on kohta jo ovella! Tässä odotellessa kerron sinulle yhdistyksemme kuulumisia. Syyskokous on pidetty ja sain kunnian jatkaa yhdistyksemme puheenjohtajana vuoden Syyskokous hyväksyi hallituksemme käsittelemät sääntömuutokset ja jäsenistö hyväksyi myös yhdistyksemme uuden nimen: Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry. Nimi tosin tulee viralliseen käyttöön vasta kevään 2010 aikana kunhan byrokraattiset kierrokset on käyty. Yhdistyksemme on saanut uusia jäseniä ja haluankin toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi tiedon ja kivan toiminnan pariin. Jakamalla asioita ja huolia ne useimmiten puolittuvat. Tässä lehdessä kerromme yhdistyksemme toiminnasta talven ja kevään 2010 aikana, tavataan, tullaan tutuiksi, yhdessä olemme enemmän! Yhteistyöterveisin Merja-Liisa Kerkkä 4 Muistike 1/2010

5 Päätoimittaja Suunta kohti vuotta 2010! Joulu on jo ihan nurkan takana ja käsissäsi on uunituore Muistike-lehti talvelle ja keväälle Lehteen on kerätty kirjoituksia jälleen yhteistyökumppaneilta ja tutustutaan toiseen muistihoitajaan. Tuttu Iriksen keittiönurkka esittelee ihania herkkujaan ja Toivo on kirjoittanut jälleen meille aivan upean runon! Vuosi 2010 tuo mukanaan vanhat tutut toiminnat ja taas pienen ripauksen uutta. Jäsenretkemme suuntautuu tänä keväänä kesän kynnyksellä Viroon kylpylämatkalle, toivottavasti saamme runsaslukuisen osallistujamäärän. Innokkaita kyselijöitä tämäntyyppiselle matkalle on pitkin vuotta ollut ja nyt on tullut mahdollisuus reissuun! Aivoviikolla järjestämme ison yleisöluennon aikuiskoulutuskeskuksessa joka on avoin kaikille aivoterveydestä ja muistista kiinnostuneille, lehdessä on erikseen päivän ohjelma ja luennoitsijat, tervetuloa! Suuri asia yhdistyksessämme on tietenkin nimenvaihdos joka on saanut syyskokouksen hyväksynnän. Nimimuutosprosessi on menossa ja toivottavasti lähikuukausina saamme virallistaa Päijät-Hämeen muistiyhdistys ry nimen. Muistiyhdistyksenä toimiminen laajentaa näkökantaamme ja tuo merkittävästi esille myös erittäin tärkeän, muistisairauksien ennaltaehkäisyn, näkökulman työhömme. Lehden takaosan tapahtumat ja tiedotukset osuus kannattaa lukea tarkkaan, paljon on ohjelmaa talvelle ja keväälle tarjolla. Tämän lehden myötä toivotan puolestani kaikille hyvää uuden vuoden vaihtumista, iloa valoa kaikille vuoteen 2010! Terveisin Virpi 1/2010 Muistike 5

6 Projektit Terveiset LaaVa-tukiprojektista Kesä ja syksy ovat itse kullakin menneet työn sekä arkisten touhujen merkeissä. Nyt lähestymme Joulua, jolloin arjen kiireet unohtuvat ja on mahdollisuus viettää aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Vuosi 2010 käynnistyy jossakin määrin uusien tuulien puhaltaessa. Työikäisille suunnatut päiväryhmät jatkavat toimintaansa tuttuun tapaan, kuten myös asiakkaiden kuntosaliryhmä Wanhassa Herrassa. Alkuvuodesta jalkaudumme muutamalle alueen ylä-asteelle, tarkoituksenamme on viedä 7-8 luokkalaisille oppilaille informaatiota aivoterveydestä sekä muistista ja oppimisesta. Materiaalina käytämme Muistiliiton Timmit Aivot on siisti juttu-koulutuspakettia. Tämä toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeessä toimivan Pulinapaja-hankkeen kanssa. Lopputalvella järjestämme yhdessä Muistiluotsin työntekijöiden kanssa yleisöluennot, ammattihenkilöille tarkoitetun Aivot ja alkoholi, ja kaikille avoimen yleisötapahtuman; Aivoterveys-iltapäivän. Toivomme että aktiivisen työn sekä tiedon juurruttamisen ja eteenpäin viemisen avulla hyväksi havaitut toiminnot, kuten sairastuneiden päiväryhmät sekä perheiden kuntouttava kurssitoiminta jatkuisivat myös hankkeen päätyttyä. Joulu vanha, ikuinen aina yhtä kultainen, kaunis, herkkä, hempeä, pyhä, lämmin, lempeä. Joulunajan odotusta hyvän joulun toivotusta! Pirita Koskinen, projektityöntekijä 6 Muistike 1/2010

7 Projektit Muistiluotsin terveiset! Muistiluotsin toinen toimintavuosi lähenee loppuaan ja joulun aikaa kovasti odotamme. Syksyn aikana Muistiluotsissa käynnistyi kaksi uutta vertaistukiryhmää, toinen Heinolassa ja toinen Lahdessa. Heinolan vertaistukitoiminta toteutettiin yhteistyössä Heinolan kaupungin ja Muistiluotsin työntekijöiden kesken. Vertaistukiryhmä oli omaisille tarkoitettu koulutuksellinen ryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Omaisten ryhmäohjelman ajaksi muistihäiriöisille järjestettiin kuntouttavaa toimintaa, jossa ohjaajana toimi omaishoidon tukihenkilö. Heinolan vertaistukitoiminnan jatkumisesta neuvotellaan vuoden lopulla ja toiveena on, että Heinolan kaupungin muistihoitaja ja omaishoidon tukihenkilö jatkavat omaisten ja muistisairaiden ryhmätoimintaa myös ensi vuonna. Lahdessa käynnistettiin syksyllä muistiryhmä, joka kokoontui kerran kuukaudessa yhdistyksen toimistolla. Tätä ryhmää ohjasivat muistiluotsin työntekijät. Entiset ryhmät Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa myös jatkuivat. Asikkalan ja Hollolan ryhmien osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Oiva-liikelaitoksen työntekijöiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollisti sen, että muistisairaille järjestettiin kuntouttavaa toimintaa omaisten ryhmän ohjelman aikana. Lisäksi Hollolan ryhmän omaisten ohjaus toteutui yhteistyönä Päijät- Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n työntekijän kanssa. Lokakuussa järjestettiin Ensitietopäivä Nastolan Timontalossa ja marraskuussa Sopeutumisvalmennuskurssi Siikaniemen kurssikeskuksessa. Molempiin kursseihin oli paljon hakijoita. Kuntoutuskurssien osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeen Dementiahoidon kehittämisyksikkö -hankkeen kanssa. Yhteistyön merkeissä saimme geriatrian erikoislääkäri Sirkku Lavoniuksen luennoimaan kursseillemme. Kevään 2010 aikana pidetään Ensitietopäivä maaliskuussa ja Sopeutumisvalmennuskurssi toukokuussa. Sopeutumisvalmennuskurssien osalta tehdään tiivistä yhteistyötä myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän muistiasiantuntijahoitaja Päivi Holopaisen ja kuntoutustutkimusyksikön kanssa. Muistiasiantuntijahoitaja osallistuu työpanoksellaan kurssien ohjaamiseen ja kuntoutustutkimusyksikkö ostaa yhdistykseltä kurssin vuodessa. 1/2010 Muistike 7

8 Projektit Muistiluotsin kokoaman, asiantuntijoista koostuvan kuntoutussuunnitelmatyöryhmän työ on edistynyt hyvin. Kuntoutussuunnitelma on koekäytössä muutamalla muistihoitajalla syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Mahdolliset korjaukset tehdään koekäytöstä saatujen kokemusten pohjalta. Tavoitteena on saada kuntoutussuunnitelma vakituiseen käyttöön perusterveydenhuoltoon muistihoitajan ja hoitavan lääkärin työvälineeksi. Kuntoutussuunnitelman pohjana on Alzheimer-keskusliiton, nykyisen Muistiliiton kuntoutusmalli etenevää muistisairautta sairastaville. Mallin mukaan muistisairaan tavoitteellinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka suositellaan laadittavaksi noin kolme kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen sairastuneen hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavassa organisaatiossa. Kuntoutussuunnitelma pitää sisällään ensitiedon, neuvonnan, sopeutumisvalmennuksen, vertaistuen, päiväkuntoutuksen, kuntouttavan lyhytaikais- ja pitkäaikaishoidon sekä yksilölliset terapiat. Valitettavasti edellä mainittuja kuntoutusmuotoja ei kaikilla paikkakunnilla ole. Näin ollen kehitettävää ja uusia haasteita riittää jatkossakin. Uusia haasteita kevään toimintaan tuo kuntoutuskurssien tuotteistaminen ja sen myötä kurssien markkinointi julkiselle sosiaali- ja terveystoimelle. Kaikki tämä on tarpeen, koska projektit alkavat ja loppuvat. Hyvien toimintojen juurruttaminen käytäntöön turvaa muistisairaille ja heidän omaisilleen jatkuvan ja katkeamattoman tuen, neuvonnan ja kuntoutuksen. Paljon on saatu aikaiseksi, mutta vielä on paljon kehitettävää. Yhteistyö jatkuu edelleen ja voimavarat yhdistäen pääsemme parhaimpiin tuloksiin. Näiden ajatusten siivittämänä Muistiluotsin työntekijät toivottavat kaikille rauhaisaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta Eva Koskimaa & Leea Siltala 8 Muistike 1/2010

9 Kesäretki Pärnuun! Ensi kesänä teemme virkistysmatkan Viroon, Pärnuun kauniiseen kylpyläkaupunkiin, jonka upeat hiekkarannat ja vihreät puistot ovat näkemisen arvoisia. Kylpylä SÖPRUS, täysihoidolla , 4 päivää 225 euroa. Hinta sisältää: Bussimatkat Lahti-Pärnu-Lahti Laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki, kansipaikoin Täysihoitopaketti: majoitus 2 hengen huoneessa, täysihoitoruokailut, lääkärintarkastus, 2 hoitoa ja lisähoito / päivä Matkaohjelma: Torstai klo 5.00 Lahti, Marolankadun turistipysäkki Helsinki, Länsiterminaali klo 8.00 Laiva lähtee kohti Tallinnaa klo Tallinna, Jatkamme välittömästi Pärnuun. Ajo-aika noin 1 tunti 45 minuuttia. Majoittuminen Söprukseen, 2 hoitopäivää. Päivittäin aamiainen, lounas ja päivällinen Sunnuntai klo Lähdemme Tallinnaan n Tallinna klo Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo Helsinki, jatkamme välittömästi Lahteen Lähdetään yhdessä katsomaan Viron alkukesää! Sitovat ilmoittautumiset mennessä Iris Vavuli, p

10 Muistihoitajat Muistihoitajat tutuksi! Muistihoitaja Nana Kilpinen Lahdesta vastasi kiperiin kysymyksiin ja jatkoi juttusarjaamme, jossa tutustutaan hieman lähemmin alueemme muistihoitajiin! Kerro vähän itsestäsi... 1 Millainen on tavallinen päiväsi... 2 Toimin muistihoitajana Lahdessa Launeen ja Keskustan terveysasemilla. Muistihoitajaksi ajauduin vahingossa. Syksyllä 2004 olin hoitovapaalla kun työkaverini kysyi halukkuuttani osallistua muistihoitajakoulutukseen. Innostuin asiasta heti. Töihin palattuani vuonna 2005 aloitin muun työn ohessa muistihoitajan työn. Pikkuhiljaa työmäärä kasvoi niin, että vajaat kaksi vuotta olen tehnyt muistihoitajan työtä kokopäiväisesti. Tavallinen työpäiväni on vastaanottotyötä, päivässä tapaan 3-4 asiakasta. Käynnit ovat joko ensikäyntejä tai kontrollikäyntejä. Ensikäynnillä kartoitan asiakkaan muistia ja toimintakykyä erilaisten testien ja haastattelun avulla, tässä vaiheessa asiakkaalla ei vielä ole todettu muistisairautta. Kontrollikäynnille asiakas tulee kun muistisairaus on todettu, kontrolliin pyydän 6-12 kuukauden välein. Kontrollikäynnillä käyn läpi muistisairauteen liittyviä asioita, lääkitysasioita, etuuksia ja toimintakykyä. Kaksi kertaa viikossa on puhelinaika, jolloin soitan puhelinajan varanneille asiakkaille. 10 Muistike 1/2010

11 Muistihoitajat 3. Mikä sinusta on parasta... 3 Parasta muistihoitajan työssä ovat asiakkaat, iäkkäiden ihmisten kanssa työskentely on yksinkertaisesti mukavaa. Työ on itsenäistä ja työn mielekkyyttä on lisännyt mahdollisuus kehittää muistihoitajan työtä omilla terveysasemilla. 4. Mitkä asiat koet tärkeimpinä Mitä terveisiä... 5 Perussairauksien hyvä hoito, terveet elintavat ja aivojen suojaus ulkoisilta kolhuilta. Aivoja pitää myös aktivoida sopivasti. Hyvää joulunodotusta kaikille! Haluatko ryhtyä perhehoitajaksi? Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää Lahden kaupungin kanssa lyhytaikaista perhehoitoa omaishoitoperheiden lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Perhehoitajat valmennetaan tehtävään, ja perhehoitajille maksetaan palkkio sekä kulukorvaus. Lisätietoja antaa: Minna Toivonen /Omppu-projekti

12 Yhteistyökumppanit Kehittämishanke Pääsky jatkaa lentoaan Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö -hanke Pääsky päättyi Työ jatkuu saumattomasti Päijät- Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hankkeena osana suurta Väli-Suomen Ikäkaste -hankekokonaisuutta. Kutsumanimi Pääsky säilyy ennallaan. 12 Muistike 1/2010

13 Yhteistyökumppanit Pääsky-hanke sijoittuu Päijät-Hämeeseen peruspalvelukeskus Aavan (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä), peruspalvelukeskus Oivan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien alueelle. Hanketta hallinnoi Lahti ja rahoitus on tällä hetkellä myönnetty vuoden 2011 lokakuun loppuun asti. Toiminnan perusperiaate on jatkuvasti kehittää dementiatyötä palvelemaan kuntia, dementiatyötä tekeviä sekä itse potilaita ja heidän läheisiään. Tarkoituksena on eri toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen avulla varautua dementoivien sairauksien tuomaan haasteeseen koko maakunnan alueella. Pääsky-hankkeen tavoitteena on: Yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan Käytännöt muistipotilaiden tutkimisen, seurannan, hoidon ja kuntoutuksen suhteen vaihtelevat kunnittain suuresti ja toiminnan yhtenäistäminen alueella nähdään tärkeänä asukkaiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi epäiltäessä ja hoidettaessa muistisairautta. Ajoissa aloitetulla lääkehoidolla ja kuntouttavalla toiminnalla voidaan toimintakykyistä aikaa pidentää ja laitoshoitoon joutumista siirtää, joten muistihäiriöiden varhainen tunnistaminen, omaishoitajien tukeminen ja palvelujen oikea-aikaisuus on tärkeää niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna. Pääsky-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana laadittiin yhteistyössä muistisairauksien hoidon eri asiantuntijoiden kesken Muistihäiriöpotilaan hoitoketju Päijät-Hämeessä -suositus, jossa on suunniteltuna työn ja vastuun jako muistipotilaan perus- ja jatkoselvitysten sekä jatkohoidon osalta. Tämän suosituksen toteutumista arvioidaan ja seurataan hankkeen toimesta ja hoitoketjusta etsitään käytännön ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Kokeiluja ja ehdotuksia käytäntöjen parantamiseksi tehdään paikallisten tarpeiden ja toisaalta esim. valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Tietoa kerätään ennen kaikkea paikallisten, käytännön työtä tekevi- 1/2010 Muistike 13

14 Yhteistyökumppanit en muistihoitajien avulla. Tavoitteena (ja jo työn alla) on myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma -suosituksen laatiminen ja käyttöön otto yhteistyössä alueen muiden dementiatyötä tekevien kanssa. Moniammatillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen sekä ammattilaisten tietotaidon lisääminen Muistipotilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia voidaan tukea ja kotona asumista jatkaa aiempaa pidempään hyvän hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Muistipotilaan seurannassa yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutuminen vaatii muistisairauksien hoidon erityisosaamisen lisäksi hyvää palveluiden tuntemusta sekä yhteistyötä potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Tässä tarvitaan laaja-alaista ja moniammatillista yhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimijaverkosto ja työtapa, jotka tukevat muistisairaan hoitoa ja kotona selviytymistä huomioiden paikalliset tarpeet eri puolilla maakuntaa. Hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltumisen myötä terveydenhuollon henkilökunnan tiedon tarve on lisääntynyt tutkimusten ja hoidon painotuksen siirryttyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toisaalta paineet myös erikoissairaanhoidon puolella ovat lisääntyneet johtuen siitä, että sairautta osataan epäillä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja entistä useammin. Tästä johtuen työn uudelleen järjestely sekä toimenkuvien ja vastuiden määrittely ovat nousseet tärkeiksi kehittämisen kohteiksi. Maakunnassa tapahtuvan, ammattihenkilöiden dementiakoulutuksen koordinointi on tarkoitus keskittää kehittämiskeskukseen, jolloin vältytään päällekkäisiltä koulutuksilta ja voidaan jakaa tietoa tehokkaasti koko maakunnan alueelle. On myös tärkeää, että hoitoon osallistuvat voivat tarvittaessa kysyä neuvoja haastavien dementiapotilaiden hoitoon liittyen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kokeiltiin ns. konsultaatiokanava -toimintaa. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa tätä toimintaa saatujen kokemusten perusteella. Muistihoitajaverkoston kehittäminen Koulutetut muistihoitajat muodostavat ydinryhmän muistihäiriöpotilaan hoidossa. Heidän ammattitaitonsa ja työmotivaationsa 14 Muistike 1/2010

15 Yhteistyökumppanit ylläpito on tärkeää. Muistihäiriöpotilaan hoidon asiantuntijaverkoston luominen -hankkeen aikana v koulutettiin kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin muistihoitajat. Näin jo tällöin luotiin pohjaa asiantuntijaverkoston muodostumiselle. Tämä verkosto on erityinen voimavara muistihäiriöpotilaan hoidon kehittämistyössä ajatellen sekä kokonaisuutta että yksittäisiä hoitajia, joten sen toimivuudesta on syytä pitää hyvää huolta. Tämän tavoitteen toteutumiseksi Pääsky tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan muistihoitajien, Päijät-Hämeen keskussairaalan muistisairaanhoitajan ja Päijät-Hämeen dementiayhdistyksen kanssa. Hankkeen kaiken toiminnan lähtökohtana ja perusajatuksena on pysyvän seudullisen dementiahoi- don kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta. Tämän työn tekijöitä ovat projektivastaava geriatrian erikoislääkäri Sirkku Lavonius osa-aikaisesti ja projektikoordinaattori terveydenhoitaja/muistihoitaja Tiina Rantanen täysiaikaisesti. Heidän tukenaan on monipuolisesti sosiaali- ja terveyspiirin alueen eri toimijoista muodostettu ohjausryhmä sekä monet muut yhteistyötahot, joista yhtenä tärkeänä tässä yhteydessä mainittakoon Päijät-Hämeen dementiayhdistys. Pääsky-hankkeen toimijoiden yhteystiedot: Tiina Rantanen puh Sirkku Lavonius puh /2010 Muistike 15

16 Yhteistyökumppanit Muistisairaanhoitaja Päivi Holopainen Toimin muistisairaanhoitajana Päijät-Hämeen Keskussairaalassa neurologian poliklinikalla. Olen aloittanut työni täällä heinäkuussa Aikaisemmin olen työskennellyt mm. Lahden kaupungin kotihoidon terveydenhoitajana ja kotihoidon muistihoitajana. Aloitin ja olin kehittämässä muistihoitajan työnkuvaa Lahden kotihoitoon. Minulla on pitkä työkokemus kotihoidosta ja yleensä vanhustyöstä. Muistihoitajakoulutukseen hakeuduin aikanaan entisen työni kautta. Muistihoitajakoulutus järjestettiin vuosina ja sen toteutus liittyi Muistihäiriöpotilaan hoidon asiantuntijaverkoston luominen projektiin. Työn ohessa opiskelin myös erikoistumisopinnot, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen että kehittämisen alueelta. Työhöni täällä neurologian poliklinikalla kuuluu vastaanottotoimintaa. Vastaanotolla teen diagnostiikkavaiheessa CERAD tehtäväsarjan testiä, mieliala- ja toimintakykyarviointia, muistikyselyä, omaisten haastattelua, yleensä kartoitan potilaan taustatietoja ja tilannetta jne. Vastaanotolla annan omaiselle ja potilaalle neuvontaa diagnoosin jälkeen kyseisestä sairaudesta, lääkitysohjantaa sekä kerron niistä konkreettisista tukitoimista joita potilaan on mahdollista kotiin saada. Tarvittaessa teen potilaan kotiin kotikäynnin, kotitilanteen kartoittamiseksi. Työhöni kuuluu myös puhelinneuvontaa. Työni neurologian poliklinikalla ei rajoitu vain tänne Päijät-Hämeen Keskussairaalaan. Muistisairaanhoitajana teen yhteistyötä eri järjestöjen kanssa erityisesti Päijät-Hämeen Dementiayhdistyksen kanssa. Olen mukana mm. sopeutumisvalmennuskursseilla jotka ovat tarkoitettu muistihäiriösairauteen sairastuneille ja heidän omaisilleen. Yhteistyö Päijät-Hämeen Dementiayhdistyksen kanssa on sujunut aina hyvin ja yh- 16 Muistike 1/2010

17 Yhteistyökumppanit teistyötä voi kuvata iloiseksi ja ammatilliseksi. Muistisairaanhoitajana työhöni kuuluu myös luennointi ja koulutusvelvollisuus Phsotey:n alueella. Lähes jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa toimii oma muistihoitaja, työhöni kuuluu myös muistihoitaja verkoston ylläpitäminen ja siinä itse toimiminen. Muistipulmia voidaan nykyään ehkäistä, tutkia ja hoitaa. Dementia ei liity yksin vanhuuteen, siihen voidaan sairastua keski-ikäisenä jopa nuorempana. Tärkeänä pidän että potilaalle saadaan mahdollisemman aikaisessa vaiheessa täsmällinen diagnoosi, jonka kautta potilaalle voidaan kohdentaa se mahdollinen hoito joka on saatavissa. Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeintä mielestäni on myönteinen asenne elämään, liikunta ja pään suojaaminen kolhuilta, pyöräilykypärä käyttöön. Toivotan teille kaikille aurinkoisia talvipäiviä! Päivi Holopainen Majakka-Paviljonki Talviaukioloajat: ma-to klo 9-16, pe-la 9-20 ja su klo Lounas katettu joka päivä! Tervetuloa! Muista jouluruoka- ja salaattitilaukset kotiin. 1/2010 Muistike 17

18 Yhteistyökumppanit Diakoniatyö Hollolan seurakunnassa Laula arkipäivän ihmeistä, laula ilosta, itkemättömistä itkuista, laula väreistä, laula valosta, särkyneitä sanoja, laula siellä missä kukaan muu ei uskalla, laula viimeisellä rajalla, missä sulkeutuu portti ainoa, laula toivon lauluja! Pekka Simojoki Ei tätä diakoniatyötä ihan laulaen tehdä, mutta tämä Arkipäivän ihmeitä -laulun kertosäe kertoo paljon siitä, mitä työmme diakoniatyössä tänä päivänä on. Se on ihmisten kohtaamista juuri tässä hetkessä, puolesta puhumista, tukena olemista ja rinnalla kulkemista. Diakoniatyö on kristillistä lähimmäisen rakkautta ja niiden auttamista, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyö antaa ensiapua ja elvyttää elämässä eteenpäin. Ensisijaisesti tämä apu on henkistä ja hengellistä, mutta tänä päivänä yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen yhä enemmän myös aineel- lista auttamista. Taloudellisessa avustamisessa yhteiskunnan tuet vähävaraisille eli sosiaalitoimen toimeentulotuki sekä muut tuet ovat 18 Muistike 1/2010

19 Yhteistyökumppanit ensisijaisia ja niitä tulee entisestään painottaa. Seurakunnan diakoniatyön myöntämä avustus on vasta toissijaista, silloin kun toimeentulotuen keinot on käytetty. Meidän tehtävämme diakoniatyössä on tukea ja ohjata asiakkaitamme hakemaan heille kuuluvia etuisuuksia. Diakoniatyö on uskaltamista puuttua ihmisten ja yhteiskunnan epäkohtiin sekä samalla kiinnipitämistä kirkon diakoniatyön arvokkaasta identiteetistä. Meillä on tarjottavana kohtaava, kuunteleva ja myötäelävä ihminen, isolla I:llä. Meillä on mahdollisuus myös diakonisin perustein puuttua nopeasti akuuttiin hätään. Toivossa on hyvä elää ja laulaa vaikka niitä toivon lauluja, pitää toivon puheita ja asettua niiden Jumalani Isäni, Anna minun nähdä asiat, jotka tuot hoidettavikseni ja ihmiset, jotka tuot luokseni, jotta välittäisin heille Sinun huolenpitoasi ja anna minulle voimaa suoriutua siitä kaikesta iloiten. Pia Perkiö asiakkaiden vierelle, joita päivittäin kohtaamme. Tukea heitä elämässä eteenpäin, jotta he saavat parhaan mahdollisen avun diakoniatyöltä ja koko seurakunnalta. Lapsissa ja nuorissa on toivomme ja diakoniatyössäkin painopisteenä ovat tulevana vuonna syrjäytymisuhan alla elävät ja erityistä tukea tarvitsevat vähävaraiset lapsiperheet ja ruokakunnat. Tarkoituksena on auttaa ja tukea tuntuvammin erityisesti tiukimmilla eläviä hollolalaisia ruokakuntia ja lapsiperheitä. Toiminta diakoniatyössä painottuu henkilökohtaiseen asiakastyöhön, erilaisiin ryhmiin ja diakoniatyön tilaisuuksiin kunkin työntekijän nimikkotaloissa. Lisäksi järjestämme leirejä ja retkiä eri asiakasryhmille. Suuri voimainponnistus on jokavuotinen kirkon valtakunnallinen suurkeräys, yhteisvastuukeräys. Keräys koskettaa meitä kaikkia. Se on koko seurakuntayhteisön niin työntekijöiden kuin maallikoidenkin tehtävä lähimmäistemme hyväksi, lähellä ja kaukana. Tämän vuoden kohteina ovat ulkomailla Haiti ja kotimaassa lapsiperheiden ruokaturva. Oman seurakunnan varat kohdennetaan vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen eri toimintavoin ja keinoin. 1/2010 Muistike 19

20 Yhteistyökumppanit Tervetuloa mukaan toimintaamme tai jos haluat vapaaehtoistoimijaksi esim. lähimmäispalveluun, Kaiken kansan kammarin emännäksi tai isännäksi, eläkeikäisten kerhon ohjaajaksi tai ohjaajan pariksi, vertaistukiryhmän vetäjäksi, muistikahvilan vapaaehtoiseksi tai yhteisvastuukerääjäksi, niin ota rohkeasti yhteyttä! Virve Valkeavuori-Kovanen johtava diakonian viranhaltija Hollolan seurakunta, diakoniatyö Diakoniatyön toiminta ja yhteystiedot: Päihdetyö: Anitta Vuorikoski p Omaishoitajien vertaistukitoiminta ja muistikahvila Virve Valkeavuori-Kovanen p Mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoiminta: Pia Rantatupa p ja Anne-Mari Andersson p Kehitysvammaistyö: Pia Rantatupa p Osallistuminen perhetyöhön: Pia Rantatupa p Kansainvälinen diakonia: Virve Valkeavuori-Kovanen p Yhteisvastuukeräyksen keräyssihteeri: Anitta Vuorikoski p Kaiken kansan kammari ja lähimmäispalvelu: Eila Virtanen p Eläkeikäisten kerhot: Eila Virtanen p ja Anne-Mari Andersson p Nimikkotalotoiminta: diakoniapappi Eero Pitkäranta p Lisätietoja antaa johtava diakonianviranhaltija Virve Valkeavuori-Kovanen p Muistike 1/2010

21 Matkakertomus Nepal mahdollisuuksien maa? Sain tutustua lokakuussa 2009 kahden viikon ajan maahan nimeltä Nepal ja varsinkin sen pääkaupunkiin Katmanduun. Nepal sijoittuu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon. Se sijaitsee Himalajan eteläsivulla, kahden suuren valtion Intian ja Kiinan välissä. Verinen sisällissota kesti kymmenen vuotta ja päättyi vuonna 2006 kommunistien voittoon. Nepal vaihtui kuningaskunnasta tasavallaksi vuonna Nepalin tunnetuin nimi on 500 vuotta ennen ajanlaskua elänyt prinssi Siddharta Gautama eli Buddha. Maan suurin uskonto on hindulaisuus. Väestöstä 80 % on hinduja, 11 % buddhalaisia ja 9 % muslimeja. Sanotaan, että Nepal on maa, jossa on enemmän jumalia kuin ihmisiä ja temppeleitä enemmän kuin taloja. Nepalissa on 28 miljoonaa asu- kasta ja pääkaupungissa Katmandussa arvioidaan olevan noin 2-4 miljoonaa asukasta. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska ei ole olemassa väestörekisteriä. Virallinen kieli on nepal. Puolet kansalaisista puhuu nepalia äidinkielenään. Muita kieliä on noin 40. Nepalissa käytetään kolmea eri kalenteria; länsimaista kalenteria, virallista Bikram Sambhat-aurinkokalenteria ja kuukalenteria. Bikram Sambhat-kalenterissa vuosi 2009 sijoittuu vuosille Kalenterissa on 12 kuukautta ja ne määräytyvät kuun asentojen mukaan. Kuukauden ensimmäinen päivä sijoittuu meidän kalenterissamme päivän tienoille. Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan. 40 % väestöstä elää alle köyhyysrajan. 9 % lapsista kuolee alle 5-vuo- 1/2010 Muistike 21

22 Matkakertomus tiaana. Elinikäodote on 62 vuotta. Nepalin koulujärjestelmä on kehittymätön. ja koulut toimivat hyvin pienillä resursseilla. 17 % lapsista ei käy koulua lainkaan ja puolet koulun aloittaneista käy peruskoulun loppuun. Opettajista vain 30 % on päteviä ja koulukirjoja on vain vähän saatavilla. Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä, vaikka vain 1/5 osa maasta on viljelykelpoista. Riisi, linssi ja vihannekset ovat tyypillistä nepalilaista ruokaa. Toinen toimeentulon kanava on matkailu. Vuorikiipeilijät tarvitsevat kantajia matkatavaroilleen ja siitä saavat monet nepalilaiset elantonsa. Puhtaasta vedestä on puutetta. 1/5 osa nepalilaisista jää ilman puhdasta vettä. Nepalin korkein kohta on Mount Everest (8848m). Maailman 31 korkeimmasta vuoresta 22 sijaitsee Nepalissa. Ensitunnelmat Matkamme alkoi lennolla Delhiin, josta edelleen Katmanduun. Katmandun lentokentällä odotti Suomi-lippalakki päässään Sundarniminen nepalilainen autonkuljettaja, joka oli käytettävissämme koko vierailumme ajan. Kulttuuri-shokki iski välittömästi, kun lähdimme lentokentältä. Vasemmanpuoleinen liikenne oli tietysti vierasta, mutta niin oli myös moni muu asia. Liikenne mateli hyvin hitaasti, koska kadut (huonot mökkitiet Suomessa) olivat täynnä mopoja, joissa parhaimmillaan oli neljä henkilöä kyydissä. Lehmät kävelivät liikenteen seassa rauhallisesti. He varmaan tiesivät olevansa turvassa vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Lehmä on pyhä ja sen päälle aja- 22 Muistike 1/2010

23 Matkakertomus Emäntämme oli Suomen suurlähetystön työntekijä ja näimme nepalilaisten elämän koko kirjon aitiopaikalta. Ensin tietysti, suomalaisia kun olemme, menimme saunaan, joka oli rakennettu Suomen suurlähetystön pihapiiriin. Suurlähetystön nepalilaiset työntekijät olivat hyvin ihastuneita saunaan ja käyttivät sitä myös ahkerasti. misesta saa isomman tuomion kuin ihmisen yliajamisesta. Linja-autot olivat täynnä ihmisiä ja kun tila loppui autosta kiivettiin katolle. Mikäli katolle ei enää mahtunut roikuttiin astinlaudoilla. Autot olivat vanhoja eikä niiden kuntoa kukaan valvonut. Päästöt autoista ovat suuria ja näin ollen ilma Katmandun keskustassa on hyvin saastunutta ja suu/ nenäsuojukset ovat monilla päivittäin käytössä. Vuoriston viehätys Unohtumattomia kokemuksia oli matkallamme paljon. Yksi niistä oli Sun Kosi-joen koskenlasku, jolle lähdimme kahdeksi päiväksi mukanamme viisi opasta. Laskimme koskia ja näimme henkeäsalpaavia maisemia. Leiriytyminen tapahtui niin, että oppaamme pystyttivät teltat ja tekivät meille kolmen ruokalajin kynttilä-illallisen. Heinäsirkkojen valtavaan siritykseen ja kosken huminaan nukahdimme ja aamupala oli valmiina herättyämme ja matkaa jatkettiin Vietimme myös kaksi mukavaa päivää 2000 metrin korkeudessa vuoristossa Nagarkot-hotellissa. Himalajan lumihuiput olivat edessämme ja niiden ihailuun ei kyllästynyt. Saimme päiväksi oppaan, Sivan, ja hänen johdollaan kävelimme kuusi tuntia vuoristossa ja läheisissä kylissä. Pääsimme tutustumaan pai- 1/2010 Muistike 23

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu

Väinön reseptit. Kala- ja kasvisruuat. Väinö Niskanen/Amiedu Väinön reseptit Kala- ja kasvisruuat Väinö Niskanen/Amiedu Sisältö Janssonin kiusaus Kirjolohikeitto Lohiperhonen Paprika-purjosipulitäyte uuniperunalle Porkkana- ja lanttulaatikot Savustettu kala Täytetyt

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Nagu Trad. Lapaset. Nagu Trad (suomeksi) Pattern & Images Copyright 2015 Elina Urmas www.mielitty.com

Nagu Trad. Lapaset. Nagu Trad (suomeksi) Pattern & Images Copyright 2015 Elina Urmas www.mielitty.com Nagu Trad Lapaset Viime syksynä ihailin vanhaa kirjolapasparia anoppini käsityökorin päällä. Anoppini kertoi, että lapaset on luultavammin neulonut hänen isänsä äiti Ida Söderholm (1890 1971). Valitettavasti

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18 Muut asiat 7

Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18 Muut asiat 7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1 Vammaisneuvosto 25.08.2016 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 16 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 18

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Nagu Selbu. Lapaset. Nagu Selbu (suomeksi) Pattern & Images Copyright 2015 Elina Urmas www.mielitty.com

Nagu Selbu. Lapaset. Nagu Selbu (suomeksi) Pattern & Images Copyright 2015 Elina Urmas www.mielitty.com Nagu Selbu Lapaset Helmikuussa 2015 julkaisin Nagu Trad kirjolapasohjeen, jonka olin tehnyt anopiltani saaman lapasen mukaan. Alkuperäisen lapasen on luultavasti neulonut anoppini isän äiti Ida Söderholm

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

VILLASUKAN PERUSOHJE. Lankamaailma www.lankamaailma.fi posti@lankamaailma.fi

VILLASUKAN PERUSOHJE. Lankamaailma www.lankamaailma.fi posti@lankamaailma.fi VILLASUKAN PERUSOHJE Lanka: Gjestal Janne (50 g = 100 m) Langanmenekki: 100 (100) 150 g Koko: lapsi - kengännumero n. 30 (nainen - kengännumero n. 38) mies - kengännumero n. 44 Puikot: sukkapuikot 3 ja

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet

Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet koko 38-42 pohkeen ympärys +- 37-42cm vaikeusaste *** Suunnittelija Maria Kaisa Hast puikot 3/3,5/4 käsialan mukaan (voit vaikuttaa puikkovalinnalla sukan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET syksy 2012 1 Haluatko jutella? 3 Uudet ryhmät 4 Viikoittaiset 5 Tapahtumia 6 Vapaaehtoistyö 6 Opaspalaverit ja koulutukset 7 2 Espoon seurakuntien näkövammaistyö tarjoaa

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

HELPPO LAPANEN ILMAN PEULAKOKIILAA JA NURJAA SILMUKKAA. Lanka: ISOVELI tai vastaava. Puikko nro 5 tai 4,5 käsialan mukaan (5kpl) Silmukoita 32

HELPPO LAPANEN ILMAN PEULAKOKIILAA JA NURJAA SILMUKKAA. Lanka: ISOVELI tai vastaava. Puikko nro 5 tai 4,5 käsialan mukaan (5kpl) Silmukoita 32 HELPPO LAPANEN ILMAN PEULAKOKIILAA JA NURJAA SILMUKKAA Lanka: ISOVELI tai vastaava Puikko nro 5 tai 4,5 käsialan mukaan (5kpl) Silmukoita 32 Silmukat jaetaan neljälle puikolle, laske monta silmukkaa on

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet

Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet Liekkityttöpolvisukat / Liekkityttösäärystimet koko 35-37 pohkeen ympärys 33-36cm vaikeusaste *** Suunnittelija Maria Kaisa Hast puikot 3/3,5/4mm (voit vaikuttaa puikkovalinnalla sukan ympärysmittaan)

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot