Muistike. Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 1/2010 (talvi-kevät)

Transkriptio

1 Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti 1/2010 (talvi-kevät)

2 Yhteystiedot Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry Osoite alkaen: Hämeenkatu 9 A Lahti (Maakuntatalo, 5 krs.) Puh/Fax (03) toimisto@ph-dementiayhdistys.fi www. ph-dementiayhdistys.fi Puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä Puh Hallituksen sihteeri Seija Mäkelä Puh Taloudesta vastaava/tilitoimisto SPA Laskentapalvelut Oy Sirkka Paakkanen spa.laskentapalvelut@phnet.fi Puh. (03) Markkinakahviemäntä Maija Prittinen Puh. (03) Markkinakahvi-isäntä Heikki Pajunen Puh Toimistoajat Maanantai ja perjantai klo 9-12 Muistiluotsi-projekti Projektivastaava Eva Koskimaa eva.koskimaa@ph-dementiayhdistys.fi Puh Projektityöntekijä Leea Siltala leea.siltala@ph-dementiayhdistys.fi Puh LaaVa-tukiprojekti Projektivastaava Virpi Veijanen virpi.veijanen@ph-dementiayhdistys.fi Puh Projektityöntekijä Pirita Koskinen pirita.koskinen@ph-dementiayhdistys.fi Puh Muistike 1/2010

3 Sisällysluettelo Tässä numerossa: Puheenjohtajalta Päätoimittajan tervehdys LaaVan terveiset! Muistiluotsin terveiset! Muistihoitajat tutuksi! Kehittämishanke Pääsky jatkaa lentoaan Muistisairaanhoitaja Päivi Holopainen Diakoniatyö Hollolan seurakunnassa Nepal mahdollisuuksien maa Runonurkka Aivot ja ravinto Iiriksen keittiössä Aivojumppa Tapahtumat Vitsinurkka Muistike Päijät-Hämeen Dementiayhdistys ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenmaksu 15 / vuosi. Taitto: Tuomo Veijanen. Painatus: Tuoterengas, Lahti /2010 Muistike 3

4 Puheenjohtaja Arvoisat jäsenet! Jouluyö, juhlayö! Joulu se tulla jolkottaa ja on kohta jo ovella! Tässä odotellessa kerron sinulle yhdistyksemme kuulumisia. Syyskokous on pidetty ja sain kunnian jatkaa yhdistyksemme puheenjohtajana vuoden Syyskokous hyväksyi hallituksemme käsittelemät sääntömuutokset ja jäsenistö hyväksyi myös yhdistyksemme uuden nimen: Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry. Nimi tosin tulee viralliseen käyttöön vasta kevään 2010 aikana kunhan byrokraattiset kierrokset on käyty. Yhdistyksemme on saanut uusia jäseniä ja haluankin toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi tiedon ja kivan toiminnan pariin. Jakamalla asioita ja huolia ne useimmiten puolittuvat. Tässä lehdessä kerromme yhdistyksemme toiminnasta talven ja kevään 2010 aikana, tavataan, tullaan tutuiksi, yhdessä olemme enemmän! Yhteistyöterveisin Merja-Liisa Kerkkä 4 Muistike 1/2010

5 Päätoimittaja Suunta kohti vuotta 2010! Joulu on jo ihan nurkan takana ja käsissäsi on uunituore Muistike-lehti talvelle ja keväälle Lehteen on kerätty kirjoituksia jälleen yhteistyökumppaneilta ja tutustutaan toiseen muistihoitajaan. Tuttu Iriksen keittiönurkka esittelee ihania herkkujaan ja Toivo on kirjoittanut jälleen meille aivan upean runon! Vuosi 2010 tuo mukanaan vanhat tutut toiminnat ja taas pienen ripauksen uutta. Jäsenretkemme suuntautuu tänä keväänä kesän kynnyksellä Viroon kylpylämatkalle, toivottavasti saamme runsaslukuisen osallistujamäärän. Innokkaita kyselijöitä tämäntyyppiselle matkalle on pitkin vuotta ollut ja nyt on tullut mahdollisuus reissuun! Aivoviikolla järjestämme ison yleisöluennon aikuiskoulutuskeskuksessa joka on avoin kaikille aivoterveydestä ja muistista kiinnostuneille, lehdessä on erikseen päivän ohjelma ja luennoitsijat, tervetuloa! Suuri asia yhdistyksessämme on tietenkin nimenvaihdos joka on saanut syyskokouksen hyväksynnän. Nimimuutosprosessi on menossa ja toivottavasti lähikuukausina saamme virallistaa Päijät-Hämeen muistiyhdistys ry nimen. Muistiyhdistyksenä toimiminen laajentaa näkökantaamme ja tuo merkittävästi esille myös erittäin tärkeän, muistisairauksien ennaltaehkäisyn, näkökulman työhömme. Lehden takaosan tapahtumat ja tiedotukset osuus kannattaa lukea tarkkaan, paljon on ohjelmaa talvelle ja keväälle tarjolla. Tämän lehden myötä toivotan puolestani kaikille hyvää uuden vuoden vaihtumista, iloa valoa kaikille vuoteen 2010! Terveisin Virpi 1/2010 Muistike 5

6 Projektit Terveiset LaaVa-tukiprojektista Kesä ja syksy ovat itse kullakin menneet työn sekä arkisten touhujen merkeissä. Nyt lähestymme Joulua, jolloin arjen kiireet unohtuvat ja on mahdollisuus viettää aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Vuosi 2010 käynnistyy jossakin määrin uusien tuulien puhaltaessa. Työikäisille suunnatut päiväryhmät jatkavat toimintaansa tuttuun tapaan, kuten myös asiakkaiden kuntosaliryhmä Wanhassa Herrassa. Alkuvuodesta jalkaudumme muutamalle alueen ylä-asteelle, tarkoituksenamme on viedä 7-8 luokkalaisille oppilaille informaatiota aivoterveydestä sekä muistista ja oppimisesta. Materiaalina käytämme Muistiliiton Timmit Aivot on siisti juttu-koulutuspakettia. Tämä toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeessä toimivan Pulinapaja-hankkeen kanssa. Lopputalvella järjestämme yhdessä Muistiluotsin työntekijöiden kanssa yleisöluennot, ammattihenkilöille tarkoitetun Aivot ja alkoholi, ja kaikille avoimen yleisötapahtuman; Aivoterveys-iltapäivän. Toivomme että aktiivisen työn sekä tiedon juurruttamisen ja eteenpäin viemisen avulla hyväksi havaitut toiminnot, kuten sairastuneiden päiväryhmät sekä perheiden kuntouttava kurssitoiminta jatkuisivat myös hankkeen päätyttyä. Joulu vanha, ikuinen aina yhtä kultainen, kaunis, herkkä, hempeä, pyhä, lämmin, lempeä. Joulunajan odotusta hyvän joulun toivotusta! Pirita Koskinen, projektityöntekijä 6 Muistike 1/2010

7 Projektit Muistiluotsin terveiset! Muistiluotsin toinen toimintavuosi lähenee loppuaan ja joulun aikaa kovasti odotamme. Syksyn aikana Muistiluotsissa käynnistyi kaksi uutta vertaistukiryhmää, toinen Heinolassa ja toinen Lahdessa. Heinolan vertaistukitoiminta toteutettiin yhteistyössä Heinolan kaupungin ja Muistiluotsin työntekijöiden kesken. Vertaistukiryhmä oli omaisille tarkoitettu koulutuksellinen ryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Omaisten ryhmäohjelman ajaksi muistihäiriöisille järjestettiin kuntouttavaa toimintaa, jossa ohjaajana toimi omaishoidon tukihenkilö. Heinolan vertaistukitoiminnan jatkumisesta neuvotellaan vuoden lopulla ja toiveena on, että Heinolan kaupungin muistihoitaja ja omaishoidon tukihenkilö jatkavat omaisten ja muistisairaiden ryhmätoimintaa myös ensi vuonna. Lahdessa käynnistettiin syksyllä muistiryhmä, joka kokoontui kerran kuukaudessa yhdistyksen toimistolla. Tätä ryhmää ohjasivat muistiluotsin työntekijät. Entiset ryhmät Asikkalassa, Hollolassa ja Lahdessa myös jatkuivat. Asikkalan ja Hollolan ryhmien osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Oiva-liikelaitoksen työntekijöiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollisti sen, että muistisairaille järjestettiin kuntouttavaa toimintaa omaisten ryhmän ohjelman aikana. Lisäksi Hollolan ryhmän omaisten ohjaus toteutui yhteistyönä Päijät- Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry:n työntekijän kanssa. Lokakuussa järjestettiin Ensitietopäivä Nastolan Timontalossa ja marraskuussa Sopeutumisvalmennuskurssi Siikaniemen kurssikeskuksessa. Molempiin kursseihin oli paljon hakijoita. Kuntoutuskurssien osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeen Dementiahoidon kehittämisyksikkö -hankkeen kanssa. Yhteistyön merkeissä saimme geriatrian erikoislääkäri Sirkku Lavoniuksen luennoimaan kursseillemme. Kevään 2010 aikana pidetään Ensitietopäivä maaliskuussa ja Sopeutumisvalmennuskurssi toukokuussa. Sopeutumisvalmennuskurssien osalta tehdään tiivistä yhteistyötä myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän muistiasiantuntijahoitaja Päivi Holopaisen ja kuntoutustutkimusyksikön kanssa. Muistiasiantuntijahoitaja osallistuu työpanoksellaan kurssien ohjaamiseen ja kuntoutustutkimusyksikkö ostaa yhdistykseltä kurssin vuodessa. 1/2010 Muistike 7

8 Projektit Muistiluotsin kokoaman, asiantuntijoista koostuvan kuntoutussuunnitelmatyöryhmän työ on edistynyt hyvin. Kuntoutussuunnitelma on koekäytössä muutamalla muistihoitajalla syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Mahdolliset korjaukset tehdään koekäytöstä saatujen kokemusten pohjalta. Tavoitteena on saada kuntoutussuunnitelma vakituiseen käyttöön perusterveydenhuoltoon muistihoitajan ja hoitavan lääkärin työvälineeksi. Kuntoutussuunnitelman pohjana on Alzheimer-keskusliiton, nykyisen Muistiliiton kuntoutusmalli etenevää muistisairautta sairastaville. Mallin mukaan muistisairaan tavoitteellinen kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka suositellaan laadittavaksi noin kolme kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen sairastuneen hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavassa organisaatiossa. Kuntoutussuunnitelma pitää sisällään ensitiedon, neuvonnan, sopeutumisvalmennuksen, vertaistuen, päiväkuntoutuksen, kuntouttavan lyhytaikais- ja pitkäaikaishoidon sekä yksilölliset terapiat. Valitettavasti edellä mainittuja kuntoutusmuotoja ei kaikilla paikkakunnilla ole. Näin ollen kehitettävää ja uusia haasteita riittää jatkossakin. Uusia haasteita kevään toimintaan tuo kuntoutuskurssien tuotteistaminen ja sen myötä kurssien markkinointi julkiselle sosiaali- ja terveystoimelle. Kaikki tämä on tarpeen, koska projektit alkavat ja loppuvat. Hyvien toimintojen juurruttaminen käytäntöön turvaa muistisairaille ja heidän omaisilleen jatkuvan ja katkeamattoman tuen, neuvonnan ja kuntoutuksen. Paljon on saatu aikaiseksi, mutta vielä on paljon kehitettävää. Yhteistyö jatkuu edelleen ja voimavarat yhdistäen pääsemme parhaimpiin tuloksiin. Näiden ajatusten siivittämänä Muistiluotsin työntekijät toivottavat kaikille rauhaisaa Joulua ja hyvää Uutta Vuotta Eva Koskimaa & Leea Siltala 8 Muistike 1/2010

9 Kesäretki Pärnuun! Ensi kesänä teemme virkistysmatkan Viroon, Pärnuun kauniiseen kylpyläkaupunkiin, jonka upeat hiekkarannat ja vihreät puistot ovat näkemisen arvoisia. Kylpylä SÖPRUS, täysihoidolla , 4 päivää 225 euroa. Hinta sisältää: Bussimatkat Lahti-Pärnu-Lahti Laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki, kansipaikoin Täysihoitopaketti: majoitus 2 hengen huoneessa, täysihoitoruokailut, lääkärintarkastus, 2 hoitoa ja lisähoito / päivä Matkaohjelma: Torstai klo 5.00 Lahti, Marolankadun turistipysäkki Helsinki, Länsiterminaali klo 8.00 Laiva lähtee kohti Tallinnaa klo Tallinna, Jatkamme välittömästi Pärnuun. Ajo-aika noin 1 tunti 45 minuuttia. Majoittuminen Söprukseen, 2 hoitopäivää. Päivittäin aamiainen, lounas ja päivällinen Sunnuntai klo Lähdemme Tallinnaan n Tallinna klo Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo Helsinki, jatkamme välittömästi Lahteen Lähdetään yhdessä katsomaan Viron alkukesää! Sitovat ilmoittautumiset mennessä Iris Vavuli, p

10 Muistihoitajat Muistihoitajat tutuksi! Muistihoitaja Nana Kilpinen Lahdesta vastasi kiperiin kysymyksiin ja jatkoi juttusarjaamme, jossa tutustutaan hieman lähemmin alueemme muistihoitajiin! Kerro vähän itsestäsi... 1 Millainen on tavallinen päiväsi... 2 Toimin muistihoitajana Lahdessa Launeen ja Keskustan terveysasemilla. Muistihoitajaksi ajauduin vahingossa. Syksyllä 2004 olin hoitovapaalla kun työkaverini kysyi halukkuuttani osallistua muistihoitajakoulutukseen. Innostuin asiasta heti. Töihin palattuani vuonna 2005 aloitin muun työn ohessa muistihoitajan työn. Pikkuhiljaa työmäärä kasvoi niin, että vajaat kaksi vuotta olen tehnyt muistihoitajan työtä kokopäiväisesti. Tavallinen työpäiväni on vastaanottotyötä, päivässä tapaan 3-4 asiakasta. Käynnit ovat joko ensikäyntejä tai kontrollikäyntejä. Ensikäynnillä kartoitan asiakkaan muistia ja toimintakykyä erilaisten testien ja haastattelun avulla, tässä vaiheessa asiakkaalla ei vielä ole todettu muistisairautta. Kontrollikäynnille asiakas tulee kun muistisairaus on todettu, kontrolliin pyydän 6-12 kuukauden välein. Kontrollikäynnillä käyn läpi muistisairauteen liittyviä asioita, lääkitysasioita, etuuksia ja toimintakykyä. Kaksi kertaa viikossa on puhelinaika, jolloin soitan puhelinajan varanneille asiakkaille. 10 Muistike 1/2010

11 Muistihoitajat 3. Mikä sinusta on parasta... 3 Parasta muistihoitajan työssä ovat asiakkaat, iäkkäiden ihmisten kanssa työskentely on yksinkertaisesti mukavaa. Työ on itsenäistä ja työn mielekkyyttä on lisännyt mahdollisuus kehittää muistihoitajan työtä omilla terveysasemilla. 4. Mitkä asiat koet tärkeimpinä Mitä terveisiä... 5 Perussairauksien hyvä hoito, terveet elintavat ja aivojen suojaus ulkoisilta kolhuilta. Aivoja pitää myös aktivoida sopivasti. Hyvää joulunodotusta kaikille! Haluatko ryhtyä perhehoitajaksi? Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää Lahden kaupungin kanssa lyhytaikaista perhehoitoa omaishoitoperheiden lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Perhehoitajat valmennetaan tehtävään, ja perhehoitajille maksetaan palkkio sekä kulukorvaus. Lisätietoja antaa: Minna Toivonen /Omppu-projekti

12 Yhteistyökumppanit Kehittämishanke Pääsky jatkaa lentoaan Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö -hanke Pääsky päättyi Työ jatkuu saumattomasti Päijät- Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus -hankkeena osana suurta Väli-Suomen Ikäkaste -hankekokonaisuutta. Kutsumanimi Pääsky säilyy ennallaan. 12 Muistike 1/2010

13 Yhteistyökumppanit Pääsky-hanke sijoittuu Päijät-Hämeeseen peruspalvelukeskus Aavan (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila ja Sysmä), peruspalvelukeskus Oivan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sekä Lahden ja Heinolan kaupunkien alueelle. Hanketta hallinnoi Lahti ja rahoitus on tällä hetkellä myönnetty vuoden 2011 lokakuun loppuun asti. Toiminnan perusperiaate on jatkuvasti kehittää dementiatyötä palvelemaan kuntia, dementiatyötä tekeviä sekä itse potilaita ja heidän läheisiään. Tarkoituksena on eri toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen avulla varautua dementoivien sairauksien tuomaan haasteeseen koko maakunnan alueella. Pääsky-hankkeen tavoitteena on: Yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan Käytännöt muistipotilaiden tutkimisen, seurannan, hoidon ja kuntoutuksen suhteen vaihtelevat kunnittain suuresti ja toiminnan yhtenäistäminen alueella nähdään tärkeänä asukkaiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi epäiltäessä ja hoidettaessa muistisairautta. Ajoissa aloitetulla lääkehoidolla ja kuntouttavalla toiminnalla voidaan toimintakykyistä aikaa pidentää ja laitoshoitoon joutumista siirtää, joten muistihäiriöiden varhainen tunnistaminen, omaishoitajien tukeminen ja palvelujen oikea-aikaisuus on tärkeää niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta katsottuna. Pääsky-hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana laadittiin yhteistyössä muistisairauksien hoidon eri asiantuntijoiden kesken Muistihäiriöpotilaan hoitoketju Päijät-Hämeessä -suositus, jossa on suunniteltuna työn ja vastuun jako muistipotilaan perus- ja jatkoselvitysten sekä jatkohoidon osalta. Tämän suosituksen toteutumista arvioidaan ja seurataan hankkeen toimesta ja hoitoketjusta etsitään käytännön ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Kokeiluja ja ehdotuksia käytäntöjen parantamiseksi tehdään paikallisten tarpeiden ja toisaalta esim. valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Tietoa kerätään ennen kaikkea paikallisten, käytännön työtä tekevi- 1/2010 Muistike 13

14 Yhteistyökumppanit en muistihoitajien avulla. Tavoitteena (ja jo työn alla) on myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma -suosituksen laatiminen ja käyttöön otto yhteistyössä alueen muiden dementiatyötä tekevien kanssa. Moniammatillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen sekä ammattilaisten tietotaidon lisääminen Muistipotilaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia voidaan tukea ja kotona asumista jatkaa aiempaa pidempään hyvän hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Muistipotilaan seurannassa yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutuminen vaatii muistisairauksien hoidon erityisosaamisen lisäksi hyvää palveluiden tuntemusta sekä yhteistyötä potilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Tässä tarvitaan laaja-alaista ja moniammatillista yhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimijaverkosto ja työtapa, jotka tukevat muistisairaan hoitoa ja kotona selviytymistä huomioiden paikalliset tarpeet eri puolilla maakuntaa. Hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltumisen myötä terveydenhuollon henkilökunnan tiedon tarve on lisääntynyt tutkimusten ja hoidon painotuksen siirryttyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toisaalta paineet myös erikoissairaanhoidon puolella ovat lisääntyneet johtuen siitä, että sairautta osataan epäillä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja entistä useammin. Tästä johtuen työn uudelleen järjestely sekä toimenkuvien ja vastuiden määrittely ovat nousseet tärkeiksi kehittämisen kohteiksi. Maakunnassa tapahtuvan, ammattihenkilöiden dementiakoulutuksen koordinointi on tarkoitus keskittää kehittämiskeskukseen, jolloin vältytään päällekkäisiltä koulutuksilta ja voidaan jakaa tietoa tehokkaasti koko maakunnan alueelle. On myös tärkeää, että hoitoon osallistuvat voivat tarvittaessa kysyä neuvoja haastavien dementiapotilaiden hoitoon liittyen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kokeiltiin ns. konsultaatiokanava -toimintaa. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa tätä toimintaa saatujen kokemusten perusteella. Muistihoitajaverkoston kehittäminen Koulutetut muistihoitajat muodostavat ydinryhmän muistihäiriöpotilaan hoidossa. Heidän ammattitaitonsa ja työmotivaationsa 14 Muistike 1/2010

15 Yhteistyökumppanit ylläpito on tärkeää. Muistihäiriöpotilaan hoidon asiantuntijaverkoston luominen -hankkeen aikana v koulutettiin kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin muistihoitajat. Näin jo tällöin luotiin pohjaa asiantuntijaverkoston muodostumiselle. Tämä verkosto on erityinen voimavara muistihäiriöpotilaan hoidon kehittämistyössä ajatellen sekä kokonaisuutta että yksittäisiä hoitajia, joten sen toimivuudesta on syytä pitää hyvää huolta. Tämän tavoitteen toteutumiseksi Pääsky tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan muistihoitajien, Päijät-Hämeen keskussairaalan muistisairaanhoitajan ja Päijät-Hämeen dementiayhdistyksen kanssa. Hankkeen kaiken toiminnan lähtökohtana ja perusajatuksena on pysyvän seudullisen dementiahoi- don kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta. Tämän työn tekijöitä ovat projektivastaava geriatrian erikoislääkäri Sirkku Lavonius osa-aikaisesti ja projektikoordinaattori terveydenhoitaja/muistihoitaja Tiina Rantanen täysiaikaisesti. Heidän tukenaan on monipuolisesti sosiaali- ja terveyspiirin alueen eri toimijoista muodostettu ohjausryhmä sekä monet muut yhteistyötahot, joista yhtenä tärkeänä tässä yhteydessä mainittakoon Päijät-Hämeen dementiayhdistys. Pääsky-hankkeen toimijoiden yhteystiedot: Tiina Rantanen puh Sirkku Lavonius puh /2010 Muistike 15

16 Yhteistyökumppanit Muistisairaanhoitaja Päivi Holopainen Toimin muistisairaanhoitajana Päijät-Hämeen Keskussairaalassa neurologian poliklinikalla. Olen aloittanut työni täällä heinäkuussa Aikaisemmin olen työskennellyt mm. Lahden kaupungin kotihoidon terveydenhoitajana ja kotihoidon muistihoitajana. Aloitin ja olin kehittämässä muistihoitajan työnkuvaa Lahden kotihoitoon. Minulla on pitkä työkokemus kotihoidosta ja yleensä vanhustyöstä. Muistihoitajakoulutukseen hakeuduin aikanaan entisen työni kautta. Muistihoitajakoulutus järjestettiin vuosina ja sen toteutus liittyi Muistihäiriöpotilaan hoidon asiantuntijaverkoston luominen projektiin. Työn ohessa opiskelin myös erikoistumisopinnot, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen että kehittämisen alueelta. Työhöni täällä neurologian poliklinikalla kuuluu vastaanottotoimintaa. Vastaanotolla teen diagnostiikkavaiheessa CERAD tehtäväsarjan testiä, mieliala- ja toimintakykyarviointia, muistikyselyä, omaisten haastattelua, yleensä kartoitan potilaan taustatietoja ja tilannetta jne. Vastaanotolla annan omaiselle ja potilaalle neuvontaa diagnoosin jälkeen kyseisestä sairaudesta, lääkitysohjantaa sekä kerron niistä konkreettisista tukitoimista joita potilaan on mahdollista kotiin saada. Tarvittaessa teen potilaan kotiin kotikäynnin, kotitilanteen kartoittamiseksi. Työhöni kuuluu myös puhelinneuvontaa. Työni neurologian poliklinikalla ei rajoitu vain tänne Päijät-Hämeen Keskussairaalaan. Muistisairaanhoitajana teen yhteistyötä eri järjestöjen kanssa erityisesti Päijät-Hämeen Dementiayhdistyksen kanssa. Olen mukana mm. sopeutumisvalmennuskursseilla jotka ovat tarkoitettu muistihäiriösairauteen sairastuneille ja heidän omaisilleen. Yhteistyö Päijät-Hämeen Dementiayhdistyksen kanssa on sujunut aina hyvin ja yh- 16 Muistike 1/2010

17 Yhteistyökumppanit teistyötä voi kuvata iloiseksi ja ammatilliseksi. Muistisairaanhoitajana työhöni kuuluu myös luennointi ja koulutusvelvollisuus Phsotey:n alueella. Lähes jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa toimii oma muistihoitaja, työhöni kuuluu myös muistihoitaja verkoston ylläpitäminen ja siinä itse toimiminen. Muistipulmia voidaan nykyään ehkäistä, tutkia ja hoitaa. Dementia ei liity yksin vanhuuteen, siihen voidaan sairastua keski-ikäisenä jopa nuorempana. Tärkeänä pidän että potilaalle saadaan mahdollisemman aikaisessa vaiheessa täsmällinen diagnoosi, jonka kautta potilaalle voidaan kohdentaa se mahdollinen hoito joka on saatavissa. Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä tärkeintä mielestäni on myönteinen asenne elämään, liikunta ja pään suojaaminen kolhuilta, pyöräilykypärä käyttöön. Toivotan teille kaikille aurinkoisia talvipäiviä! Päivi Holopainen Majakka-Paviljonki Talviaukioloajat: ma-to klo 9-16, pe-la 9-20 ja su klo Lounas katettu joka päivä! Tervetuloa! Muista jouluruoka- ja salaattitilaukset kotiin. 1/2010 Muistike 17

18 Yhteistyökumppanit Diakoniatyö Hollolan seurakunnassa Laula arkipäivän ihmeistä, laula ilosta, itkemättömistä itkuista, laula väreistä, laula valosta, särkyneitä sanoja, laula siellä missä kukaan muu ei uskalla, laula viimeisellä rajalla, missä sulkeutuu portti ainoa, laula toivon lauluja! Pekka Simojoki Ei tätä diakoniatyötä ihan laulaen tehdä, mutta tämä Arkipäivän ihmeitä -laulun kertosäe kertoo paljon siitä, mitä työmme diakoniatyössä tänä päivänä on. Se on ihmisten kohtaamista juuri tässä hetkessä, puolesta puhumista, tukena olemista ja rinnalla kulkemista. Diakoniatyö on kristillistä lähimmäisen rakkautta ja niiden auttamista, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyö antaa ensiapua ja elvyttää elämässä eteenpäin. Ensisijaisesti tämä apu on henkistä ja hengellistä, mutta tänä päivänä yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen yhä enemmän myös aineel- lista auttamista. Taloudellisessa avustamisessa yhteiskunnan tuet vähävaraisille eli sosiaalitoimen toimeentulotuki sekä muut tuet ovat 18 Muistike 1/2010

19 Yhteistyökumppanit ensisijaisia ja niitä tulee entisestään painottaa. Seurakunnan diakoniatyön myöntämä avustus on vasta toissijaista, silloin kun toimeentulotuen keinot on käytetty. Meidän tehtävämme diakoniatyössä on tukea ja ohjata asiakkaitamme hakemaan heille kuuluvia etuisuuksia. Diakoniatyö on uskaltamista puuttua ihmisten ja yhteiskunnan epäkohtiin sekä samalla kiinnipitämistä kirkon diakoniatyön arvokkaasta identiteetistä. Meillä on tarjottavana kohtaava, kuunteleva ja myötäelävä ihminen, isolla I:llä. Meillä on mahdollisuus myös diakonisin perustein puuttua nopeasti akuuttiin hätään. Toivossa on hyvä elää ja laulaa vaikka niitä toivon lauluja, pitää toivon puheita ja asettua niiden Jumalani Isäni, Anna minun nähdä asiat, jotka tuot hoidettavikseni ja ihmiset, jotka tuot luokseni, jotta välittäisin heille Sinun huolenpitoasi ja anna minulle voimaa suoriutua siitä kaikesta iloiten. Pia Perkiö asiakkaiden vierelle, joita päivittäin kohtaamme. Tukea heitä elämässä eteenpäin, jotta he saavat parhaan mahdollisen avun diakoniatyöltä ja koko seurakunnalta. Lapsissa ja nuorissa on toivomme ja diakoniatyössäkin painopisteenä ovat tulevana vuonna syrjäytymisuhan alla elävät ja erityistä tukea tarvitsevat vähävaraiset lapsiperheet ja ruokakunnat. Tarkoituksena on auttaa ja tukea tuntuvammin erityisesti tiukimmilla eläviä hollolalaisia ruokakuntia ja lapsiperheitä. Toiminta diakoniatyössä painottuu henkilökohtaiseen asiakastyöhön, erilaisiin ryhmiin ja diakoniatyön tilaisuuksiin kunkin työntekijän nimikkotaloissa. Lisäksi järjestämme leirejä ja retkiä eri asiakasryhmille. Suuri voimainponnistus on jokavuotinen kirkon valtakunnallinen suurkeräys, yhteisvastuukeräys. Keräys koskettaa meitä kaikkia. Se on koko seurakuntayhteisön niin työntekijöiden kuin maallikoidenkin tehtävä lähimmäistemme hyväksi, lähellä ja kaukana. Tämän vuoden kohteina ovat ulkomailla Haiti ja kotimaassa lapsiperheiden ruokaturva. Oman seurakunnan varat kohdennetaan vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen eri toimintavoin ja keinoin. 1/2010 Muistike 19

20 Yhteistyökumppanit Tervetuloa mukaan toimintaamme tai jos haluat vapaaehtoistoimijaksi esim. lähimmäispalveluun, Kaiken kansan kammarin emännäksi tai isännäksi, eläkeikäisten kerhon ohjaajaksi tai ohjaajan pariksi, vertaistukiryhmän vetäjäksi, muistikahvilan vapaaehtoiseksi tai yhteisvastuukerääjäksi, niin ota rohkeasti yhteyttä! Virve Valkeavuori-Kovanen johtava diakonian viranhaltija Hollolan seurakunta, diakoniatyö Diakoniatyön toiminta ja yhteystiedot: Päihdetyö: Anitta Vuorikoski p Omaishoitajien vertaistukitoiminta ja muistikahvila Virve Valkeavuori-Kovanen p Mielenterveyskuntoutujien vertaistukitoiminta: Pia Rantatupa p ja Anne-Mari Andersson p Kehitysvammaistyö: Pia Rantatupa p Osallistuminen perhetyöhön: Pia Rantatupa p Kansainvälinen diakonia: Virve Valkeavuori-Kovanen p Yhteisvastuukeräyksen keräyssihteeri: Anitta Vuorikoski p Kaiken kansan kammari ja lähimmäispalvelu: Eila Virtanen p Eläkeikäisten kerhot: Eila Virtanen p ja Anne-Mari Andersson p Nimikkotalotoiminta: diakoniapappi Eero Pitkäranta p Lisätietoja antaa johtava diakonianviranhaltija Virve Valkeavuori-Kovanen p Muistike 1/2010

21 Matkakertomus Nepal mahdollisuuksien maa? Sain tutustua lokakuussa 2009 kahden viikon ajan maahan nimeltä Nepal ja varsinkin sen pääkaupunkiin Katmanduun. Nepal sijoittuu maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon. Se sijaitsee Himalajan eteläsivulla, kahden suuren valtion Intian ja Kiinan välissä. Verinen sisällissota kesti kymmenen vuotta ja päättyi vuonna 2006 kommunistien voittoon. Nepal vaihtui kuningaskunnasta tasavallaksi vuonna Nepalin tunnetuin nimi on 500 vuotta ennen ajanlaskua elänyt prinssi Siddharta Gautama eli Buddha. Maan suurin uskonto on hindulaisuus. Väestöstä 80 % on hinduja, 11 % buddhalaisia ja 9 % muslimeja. Sanotaan, että Nepal on maa, jossa on enemmän jumalia kuin ihmisiä ja temppeleitä enemmän kuin taloja. Nepalissa on 28 miljoonaa asu- kasta ja pääkaupungissa Katmandussa arvioidaan olevan noin 2-4 miljoonaa asukasta. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska ei ole olemassa väestörekisteriä. Virallinen kieli on nepal. Puolet kansalaisista puhuu nepalia äidinkielenään. Muita kieliä on noin 40. Nepalissa käytetään kolmea eri kalenteria; länsimaista kalenteria, virallista Bikram Sambhat-aurinkokalenteria ja kuukalenteria. Bikram Sambhat-kalenterissa vuosi 2009 sijoittuu vuosille Kalenterissa on 12 kuukautta ja ne määräytyvät kuun asentojen mukaan. Kuukauden ensimmäinen päivä sijoittuu meidän kalenterissamme päivän tienoille. Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan. 40 % väestöstä elää alle köyhyysrajan. 9 % lapsista kuolee alle 5-vuo- 1/2010 Muistike 21

22 Matkakertomus tiaana. Elinikäodote on 62 vuotta. Nepalin koulujärjestelmä on kehittymätön. ja koulut toimivat hyvin pienillä resursseilla. 17 % lapsista ei käy koulua lainkaan ja puolet koulun aloittaneista käy peruskoulun loppuun. Opettajista vain 30 % on päteviä ja koulukirjoja on vain vähän saatavilla. Suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelystä, vaikka vain 1/5 osa maasta on viljelykelpoista. Riisi, linssi ja vihannekset ovat tyypillistä nepalilaista ruokaa. Toinen toimeentulon kanava on matkailu. Vuorikiipeilijät tarvitsevat kantajia matkatavaroilleen ja siitä saavat monet nepalilaiset elantonsa. Puhtaasta vedestä on puutetta. 1/5 osa nepalilaisista jää ilman puhdasta vettä. Nepalin korkein kohta on Mount Everest (8848m). Maailman 31 korkeimmasta vuoresta 22 sijaitsee Nepalissa. Ensitunnelmat Matkamme alkoi lennolla Delhiin, josta edelleen Katmanduun. Katmandun lentokentällä odotti Suomi-lippalakki päässään Sundarniminen nepalilainen autonkuljettaja, joka oli käytettävissämme koko vierailumme ajan. Kulttuuri-shokki iski välittömästi, kun lähdimme lentokentältä. Vasemmanpuoleinen liikenne oli tietysti vierasta, mutta niin oli myös moni muu asia. Liikenne mateli hyvin hitaasti, koska kadut (huonot mökkitiet Suomessa) olivat täynnä mopoja, joissa parhaimmillaan oli neljä henkilöä kyydissä. Lehmät kävelivät liikenteen seassa rauhallisesti. He varmaan tiesivät olevansa turvassa vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Lehmä on pyhä ja sen päälle aja- 22 Muistike 1/2010

23 Matkakertomus Emäntämme oli Suomen suurlähetystön työntekijä ja näimme nepalilaisten elämän koko kirjon aitiopaikalta. Ensin tietysti, suomalaisia kun olemme, menimme saunaan, joka oli rakennettu Suomen suurlähetystön pihapiiriin. Suurlähetystön nepalilaiset työntekijät olivat hyvin ihastuneita saunaan ja käyttivät sitä myös ahkerasti. misesta saa isomman tuomion kuin ihmisen yliajamisesta. Linja-autot olivat täynnä ihmisiä ja kun tila loppui autosta kiivettiin katolle. Mikäli katolle ei enää mahtunut roikuttiin astinlaudoilla. Autot olivat vanhoja eikä niiden kuntoa kukaan valvonut. Päästöt autoista ovat suuria ja näin ollen ilma Katmandun keskustassa on hyvin saastunutta ja suu/ nenäsuojukset ovat monilla päivittäin käytössä. Vuoriston viehätys Unohtumattomia kokemuksia oli matkallamme paljon. Yksi niistä oli Sun Kosi-joen koskenlasku, jolle lähdimme kahdeksi päiväksi mukanamme viisi opasta. Laskimme koskia ja näimme henkeäsalpaavia maisemia. Leiriytyminen tapahtui niin, että oppaamme pystyttivät teltat ja tekivät meille kolmen ruokalajin kynttilä-illallisen. Heinäsirkkojen valtavaan siritykseen ja kosken huminaan nukahdimme ja aamupala oli valmiina herättyämme ja matkaa jatkettiin Vietimme myös kaksi mukavaa päivää 2000 metrin korkeudessa vuoristossa Nagarkot-hotellissa. Himalajan lumihuiput olivat edessämme ja niiden ihailuun ei kyllästynyt. Saimme päiväksi oppaan, Sivan, ja hänen johdollaan kävelimme kuusi tuntia vuoristossa ja läheisissä kylissä. Pääsimme tutustumaan pai- 1/2010 Muistike 23