4/2007. Energiatehokkuussopimukset s. 1. Säädösehdotuksia. energiasisämarkkinoista. s. 4. Uusiutuvien energialähteiden taakanjako s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2007. Energiatehokkuussopimukset. 2008 2016 s. 1. Säädösehdotuksia. energiasisämarkkinoista. s. 4. Uusiutuvien energialähteiden taakanjako s."

Transkriptio

1 4/2007 Energiatehokkuussopimukset s. 1 Säädösehdotuksia energiasisämarkkinoista s. 4 Uusiutuvien energialähteiden taakanjako s. 8

2 Sisältö 1 Energia-alalla tapahtuu Uutisosion aiheita ovat uudet seuraavalle kahdeksanvuotiskaudelle solmitut elinkeinoelämän, kuntien ja öljyalan energiatehokkuussopimukset, tulevaa energiasisämarkkinapakettia koskevat säädösehdotukset sekä energianeuvoston joulukuinen kokous Brysselissä. 8 Balin tiekartalla Poznanin kautta Kööpenhaminaan Ilmastokokousrypäs (COP-13/CMP-3) pidettiin Balilla, Indonesiassa joulukuussa Balin kokoukselta odotettiin ennen kaikkea päätöstä kattavasta uudesta ilmastoneuvotteluprosessista. Artikkelissa kerrotaan, miten tavoitteissa onnistuttiin, ja miten ilmastoprosessi jatkuu Kioton ilmastosopimuksen jälkeen. 12 Uusiutuvan energian neuvottelut käynnissä Artikkelissa käsitellään Suomen kantoja ja tavoitteenasetantaa uusiutuvien energialähteiden asemaan liittyen. Komissio antaa muun muassa uusiutuvien energialähteiden maakohtaiset tavoitteet sisältävän puitedirektiiviesityksensä tammikuun 2008 lopulla. Tilastoja s. 20 JULKAISIJA Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Aleksanterinkatu 4 (PL 32) VALTIONEUVOSTO Puh Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Internetissä ilmestyvät pdf-versio, englanninkielinen tiivistelmä sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset taulukot. TOIMITUS Päätoimittaja ylijohtaja Taisto Turunen Toimituspäällikkö Jorma Aurela Toimittaja Lea Kurki Tilastot Saku Slioor/Tilastokeskus Puh. (09) TAITTO Mainostoimisto Grafex, Joensuu PAINO Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2008 KANNEN KUVA Tuomas Kinnunen/Grafex

3 Energia-alalla tapahtuu Ilmasto- ja energiastrategian valmistelu vauhdissa Hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelu on hyvässä vauhdissa. Strategian taustaksi on valmistunut niin sanottu Baseline-skenaario, jossa tarkastellaan päästökehitystä tilanteessa, jossa nykyisenkaltaisia politiikkatoimia jatketaan. Baseline-skenaario muodostaa lähtökohdan tarvittavien politiikkatoimien mitoittamiselle. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto järjesti asiantuntijaseminaarin Baseline-skenaarion lähtöoletuksista ja tuloksista. Käydyn keskustelun perusteella Baseline-skenaarioon tehtiin herkkyystarkasteluja erilaisten muuttujien perusteella. Kussakin ministeriössä on luonnosteltu myös tarvittavia toimenpiteitä ja niiden vaikutusanalyysejä politiikkaskenaariota varten. Politiikkaskenaarion toimenpiteistä on määrä järjestää myös asiantuntijaseminaareja. Näillä toimenpiteillä päästökehitys on määrä taittaa Suomelle tulevien sitoumusten mukaiseksi. Euroopan komissio on luvannut julkistaa tammikuun loppupuolella ehdotuksensa jäsenmaille tulevista uusiutuvan energian käytön lisäämisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen velvoitteista. Politiikkaskenaarion toimenpiteet tulevat ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän pohdittavaksi vuodenvaihteen jälkeen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia on määrä antaa selontekona eduskunnalle kevään 2008 lopussa. Tiedustelut: Petteri Kuuva, puh Nina Broadstreet, puh Energiatehokkuussopimuksilla uutta iskua energiansäästötoimiin Kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoitti elinkeinoelämää edustavien järjestöjen, kuntien ja öljyalan kanssa uudet energiatehokkuussopimukset, jotka laajentavat ja tehostavat sopimusjärjestelmään mukaan lähtevien yritysten ja yhteisöjen energiansäästötoimia. Sopimusten taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämä yhdeksän prosentin energiansäästötavoite Suomelle vuosina Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen allekirjoittivat tässä vaiheessa Elinkeinoelämän Energiakatsaus 4/2007 1

4 keskusliiton lisäksi sen kahdeksan toimialajärjestöä: Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Metsäteollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Suomen Kaupan Liitto sekä Teknologiateollisuus ry. Suomen Kuntaliiton allekirjoittaman puitesopimuksen lisäksi uuden kunta-alan sopimuksen solmivat jo tässä vaiheessa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio, Pori, Imatra, Nokia, Salo sekä kuntayhtymistä HUS, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Kuntasektorilla saavutetaan näin kolmanneksen kattavuus jo allekirjoituspäivänä. Öljyalan kanssa solmitun sopimuksen tarkoituksena on parantaa öljylämmityksen energiatehokkuutta ja lisätä biopolttoöljyn käyttöä lämmityksessä. Uutena alueena myös liikennepolttoaineet on nyt otettu sopimuksen piiriin. Sopimukset ovat keskeinen työkalu energiatehokkuuden lisäämisessä ja energiapalveludirektiivin toimeenpanossa. Energiapalveludirektiivin myötä erityisesti julkiselle sektorille kohdistuu velvoite toimia esimerkinnäyttäjänä ja energiayhtiöille opastaa asiakkaitaan energian säästäväiseen käyttöön. Sopimukseen liittyvä yritys sitoutuu analysoimaan oman energiankäyttönsä ja laatimaan toimenpideohjelman kannattavien tehostamistoimien toteuttamisesta. Kunta-alan sopimustoimintaan mukaan lähtevät kunnat sitoutuvat vastaaviin toimiin. Julkisella sektorilla keskeiseen asemaan nousee julkisten hankintojen energiatehokkuus. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee sopimusyritysten ja yhteisöjen energiakatselmuksia ja -analyyseja sekä avustusehdot täyttäviä energiansäästöinvestointeja. Tiedustelut: Pentti Puhakka, puh Heikki Väisänen, puh Ecodesign-direktiivi säätää tuotteiden ekologisesta suunnittelusta Ecodesign- ja EuP-direktiivin nimellä tunnetun direktiivin (2005/32/EY) täytäntöönpano on käynnissä. Direktiivi on luonteeltaan puitedirektiivi, joka antaa komissiolle mahdollisuuden säätää tuotteiden ekologisesta suunnittelusta. Ecodesign-direktiivin nojalla komissio voi antaa sekä yleisiä tuotteen ekologiseen suunnitteluun liittyviä vaatimuksia, jotka perustuvat tuotteen ekologiseen profiiliin kokonaisuudessaan, että erityisiä ekologisen suunnittelun vaatimuksia, jotka ovat määrällisiä ja mitattavissa olevia, kuten esimerkiksi energiankulutus. Euroopan unionissa on asetettu haasteellinen 20 prosentin energiansäästötavoite vuoteen 2020 mennessä, ja Ecodesign-direktiivin tehokkaalla toimeenpanolla voidaan vaikuttaa tuon tavoitteen saavuttamiseen. Direktiivin täytäntöön panemiseksi Suomessa tarvitaan uusi laki, jonka luonnos on valmistumassa, ja lähetetty lausuntokierrokselle joulukuussa Laki on puitelaki, jonka nojalla voidaan tarvittaessa antaa kansalliset, tuoteryhmäkohtaiset säädökset. Uudella lailla on tarkoitus kumota laitteiden energiatehokkuudesta annettu laki (1241/1997), ja sisällyttää energiamerkintää koskevat säännökset uuteen lakiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella Euroopan komissio on aloittanut tuoteryhmäkohtaisten toimeenpanosäädösten valmistelun teettämällä taustaselvityksiä. Näiden taustaselvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella tullaan harkitsemaan, millaiset toimenpiteet olisivat kunkin tuoteryhmän kohdalla tehokkaimpia. Pariakymmentä tuoteryhmää koskevat taustaselvitykset ovat meneillään, osa on jo valmistunutkin. Keinoja ovat esimerkiksi tuotteiden energiatehokkuutta koskevat säädökset: esimerkiksi komission direktiivit, asetukset tai päätökset. Vaihtoehtoina ovat myös itse- 2 Energiakatsaus 4/2007

5 sääntelykeinot, toisin sanoen valmistajien vapaaehtoiset sitoumukset. Katuvalaistuksesta, Standby-kulutuksesta ja toimistovalaistuksesta komissio on jo järjestänyt kuulemistilaisuudet, joissa sidosryhmät ja jäsenmaat ovat voineet kommentoida komission toimenpidekaavailuja. Prosessi jatkuu vaikutusarvioinneilla, minkä jälkeen komissio tekee ehdotukset toimenpiteistä. Niitä käsitellään sääntelykomiteassa, jossa komission lisäksi ovat edustettuina kaikki jäsenmaat. Komissio on asettanut tiukan tavoiteaikataulun noin kolmen vuoden kuluessa on tarkoitus päättää kahtakymmentä tuoteryhmää koskevista toimenpiteistä. Lisätietoja direktiivistä löytyy EU-komission verkkosivuilta: demand/legislation/eco_design_en.htm Tiedustelut: Sari Rapinoja, puh Heli Vuori-Karvia, puh Työryhmä ehdottaa tarkistuksia tuontipolttoaineiden velvoitevarastointipäätöksiin Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti lokakuussa 2006 työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa tuontipolttoaineiden velvoitevarastosäädösten tarkistamistarve. Työryhmän työ saatiin käytännössä valmiiksi elokuussa 2007, ja raportti julkaistiin lokakuun lopussa. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointilainsäädännön tarkoituksena on turvata öljyn, kivihiilen ja maakaasun tai maakaasun varapolttoaineiden saatavuus. Velvoitevarastot ovat polttoaineita maahantuovien tai käyttävien yritysten omistamia polttoainevarastoja, joiden käyttö edellyttää toimivaltaisen viranomaisen eli Huoltovarmuuskeskuksen lupaa. Lain mukaan varastojen käyttölupa voidaan antaa, jos varastointivelvollisen tuotanto tai kaupallinen toiminta on polttoaineen saantihäiriön vuoksi vaarassa keskeytyä tai olennaisesti vähentyä. Suomi on Euroopan unionin säädösten nojalla velvollinen ylläpitämään öljyn varmuusvarastoja, jotka vastaavat 90 päivän kotimaista kulutusta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n jäsenenä Suomi on sitoutunut ylläpitämään 90 päivän nettotuontia vastaavia öljyn varmuusvarastoja. EU:n ja IEA:n öljyä koskevat varmuusvarastointivelvoitteet täytetään osittain öljyn velvoitevarastojen avulla, ja osittain valtion varmuusvarastojen öljyllä. Suomessa ei varastoida maakaasua. Maakaasun toimitushäiriöiden varalta varastoidaan korvaavia polttoaineita, lähinnä polttoöljyä. Kivihiilen kulutus lauhdevoiman tuotannossa vaihtelee voimakkaasti, ja kivihiilen tarvetta on vaikeaa ennakoida. Kivihiilen kulutukseen vaikuttaa etenkin pohjoismainen vesivoimatilanne. Jotta kivihiilen varmuusvarastot pysyisivät riittävällä tasolla myös pitkään jatkuneen vähäisen kivihiilen käytön jälkeen, työryhmä ehdottaa, että lauhdelaitosten velvoitevarastojen määrän tulisi olla vähintään laitosten yhden kuukauden huppukulutuksen suuruinen. Maakaasun nykymuotoinen varautumisvelvoite voi olla riittämätön erityisesti kovan pakkasjakson aikana, silloin kun maakaasulaitoksen velvoite on täytetty korvaavalla järjestelyllä. Työryhmä ehdottaa, että korvaavalla järjestelyllä tulisi pystyä tuottamaan maakaasulaitoksen sähköteho huipputuotantokuukauden ajan. Työryhmä esittää myös harkittavaksi, että esimerkiksi puolet maakaasua käyttävien laitosten varapolttoaineiden velvoitevarastoista sijaitsisi laitospaikalla tai putkiyhteyden päässä. Nykyisin osalla maakaasulaitoksista on varsin pienet varastot laitospaikalla. Tehtyjen konsulttiselvitysten mukaan varapolttoaineiden kuljetus laitokselle voi maakaasun tuontihäiriön sattuessa olla hankalaa ja Energiakatsaus 4/2007 3

6 kuljetukseen tarvittavista säiliöautoista voi olla pulaa. Työryhmä ehdottaa muutosta nykyisessä velvoitevarastointilaissa olevaan maakaasun teollisen käytön määritelmään sekä tarkistuksia velvoitevarastointiasetukseen öljyn maahantuojan velvoitteiden osalta. Työryhmän ehdotuksista on pyydetty lausuntoja. Saatavat lausunnot otetaan huomioon päätettäessä jatkotoimista vuoden 2008 alussa. Työryhmän selvityksestä löytyy tiivistelmä Uusia Julkaisuja -osiosta, sivulta 19. Tiedustelut: Mauri Valtonen, puh Komissio antoi energiasisämarkkinoita koskevia säädösehdotuksia syyskuussa Euroopan yhteisöjen komissio antoi syyskuun 2007 lopulla ehdotukset sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden yhteisiä sääntöjä koskevien direktiivien muuttamisesta, ehdotuksen sähkön rajat ylittävää kauppaa koskevan asetuksen muuttamisesta, ehdotuksen maakaasusiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun asetuksen muuttamisesta sekä ehdotuksen asetukseksi energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta. Sähköä ja maakaasua koskevat direktiiviehdotukset ovat sisällöltään samanlaiset. Kysymyksessä on nyt toinen alkuperäisten sisämarkkinadirektiivien muutos. Direktiiviehdotusten mukaan sähkön ja maakaasun siirtoverkot tulisi eriyttää omistuksellisesti muista sähkö- ja maakaasualan liiketoiminnoista. Tämä tarkoittaisi sitä, että siirtoverkkojen omistajina tai osakkaina ei saisi olla toimijoita, jotka harjoittavat sähkön tai maakaasun tuotantoa tai myyntiä. Omistuksellisen eriyttämisen vaihtoehtona olisi riippumattoman verkonhaltijan nimeäminen. Tässä mallissa esimerkiksi integroitunut sähköalan yritys voisi edelleen toimia siirtoverkon omistajana, mutta verkon operoinnista vastaisi riippumaton yritys. Siirtoverkon omistuksen eriyttämistä koskevien säädösehdotusten tavoitteena on varmistaa, että siirtoverkko toimisi tasapuolisesti kaikkia siirtopalveluja tarvitsevia markkinaosapuolia kohtaan. Direktiiviehdotuksissa määritellään entistä tarkemmin kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävät ja toimivalta. Sääntelyviranomaisena rajat ylittävissä kysymyksissä toimisi perustettavaksi ehdotettu sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto. Direktiiviehdotuksilla tähdätään siirtoverkkoyhtiöiden tiiviimpään yhteistyöhön, alueellisten markkinoiden kehittämiseen jäsenvaltioiden rajoilla sekä investointien suunnitteluun. Säädösehdotusten käsittely on aloitettu neuvoston energiatyöryhmässä. Suomen kantoja valmisteltiin energia- ja Euratom-jaoston kokouksessa Energianeuvostossa annettiin säädösehdotusten käsittelyä koskeva edistymisraportti. Tiedustelut: Arto Rajala, puh Mauri Valtonen, puh Energianeuvosto keskusteli energiateknologiasta ja sisämarkkinoista Euroopan unioni ministerineuvosto kokoontui energiakokoonpanossa Suomea edusti kauppa- ja teollisuusministeri, nykyinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Poliittisen keskustelun aiheena oli komission marraskuussa julkaisema strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-Plan), jonka tavoitteena on kohdentaa ja vah- 4 Energiakatsaus 4/2007

7 vistaa eurooppalaista panostusta niukkahiilisiin teknologioihin. Komission ajatukset T&K-resurssien kohdentamisesta muun muassa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan (CCS) sekä toisen sukupolven biopolttoaineisiin saivat kannatusta. Puheenvuoroissa toivottiin kuitenkin satsausta myös energian loppukäytön teknologioihin, jotka jäivät SET-Planissa vähemmälle huomiolle. Slovenian puheenjohtajakauden ensimmäisessä energianeuvostossa on määrä hyväksyä energiateknologiaa koskevat päätelmät. Sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden osalta oli tarkoituksena lähinnä kuulla komission esittely ja puheenjohtajan tilannekatsaus syyskuussa annetun niin kutsutun kolmannen sisämarkkinapaketin käsittelystä. Suurin osa ministereistä kuitenkin esitti näkemyksiään komission lainsäädäntöehdotuksista. Ennen kaikkea haluttiin kommentoida ehdotettua siirtoverkkojen omistuksellista eriyttämistä tuotantotoiminnasta. Eriyttäminen sai laajaa kannatusta, mutta etenkin Saksa ja Ranska käyttivät kriittiset puheenvuorot. Paketin käsittely jatkuu Slovenian kaudella ja parhaassa tapauksessa neuvoston alustava kanta voitaisiin hyväksyä kesäkuun neuvostossa. Neuvostoa informoitiin myös energiaulkosuhteista. Portugalin puheenjohtajuuskaudella painottuivat suhteet Brasiliaan, Afrikkaan ja Venäjään. Tiedustelut: Riku Huttunen, puh Taisto Turunen, puh Ydinvoimalaitosyksiköiden ympäristövaikutusten arviointi käynnissä Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi lausuntonsa Olkiluodon neljännen laitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja Loviisan kolmannen laitosyksikön vastaavasta ohjelmasta Ministeriö antoi lausuntonsa pyydettyjen ja esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Määräaikaan mennessä ministeriöön saapui useiden viranomaisten lausuntoja sekä yhteisöjen, järjestöjen ja kansalaisten kannanottoja siihen, miltä osin arviointiohjelmia olisi täydennettävä. Espoon sopimuksen mukaisen kansainvälisen kuulemisen pohjalta saatiin lausunnot myös useista maista. Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa molemmissa lausunnoissaan, että hankkeiden arviointiohjelmat kattavat YVA-lainsäädännön sisältövaatimukset, ja ne on käsitelty lainsäädännön vaatimalla tavalla. Myös annetuissa lausunnoissa ohjelmia on pidetty pääosin asianmukaisina ja varsin kattavina. YVA-ohjelmissa esitettyjä hankekuvauksia ja vaihtoehtojen arviointeja on täydennettävä. Ympäristövaikutusten arviointeja on täydennettävä siten, että muun muassa jäähdytysvesien, onnettomuustilanteiden sekä voimansiirto- ja liikenneyhteyksien ympäristövaikutuksia on kuvattava arviointiselostuksessa. YVA-menettelyssä hankkeesta vastaavat laativat ministeriön lausunnon, arviointiohjelman ja erillisten selvitysten perusteella YVA-selostukset, jotka toimitetaan aikanaan kauppa- ja teollisuusministeriöön. Ministeriö pyytää lausunnot arviointiselostuksista useilta eri ministeriöiltä sekä eräiltä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua kuulemiseen. Myös kansainvälinen kuuleminen jatkuu. YVA-menettely päättyy, kun kauppa- ja teollisuusministeriö laatii selostuksen ja lausuntojen perusteella yhteysviranomaisen lausunnon arvioinnin riittävyydestä. Valmiit YVA-selostukset tulee liittää osaksi mahdollista ydinenergialain mukaista periaatepäätöshakemusta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä. Fennovoima Oy on ilmoittanut toteuttavansa YVA:n ydinvoimalaitosyksiköstä eri laitospaikoil- Energiakatsaus 4/2007 5

8 la ainakin Simossa, Kristiinankaupungissa, Pyhäjoella ja Ruotsinpyhtäällä. Edelleen se on ilmoittanut suunnitelmastaan jättää YVA-ohjelma yhteysviranomaiselle vuoden 2008 alussa. Tiedustelut: Jaana Avolahti, puh Jorma Aurela, puh Biokaasusähkön syöttötariffista mietintö Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti elokuussa 2007 työryhmän valmistelemaan biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffijärjestelmän toteuttamista ja selvittämään järjestelmän perusteita Suomen olosuhteissa. Työryhmä luovutti mietintönsä Nopeassa aikataulussa toimineen työryhmän tuli tarkastella muun muassa erityyppisiä syöttötariffeja, asetettavia tariffitasoja, erilaisten ja erikokoisten biokaasulaitosten tariffille asettamia vaatimuksia, tariffin aikajännettä, tariffin tarkistusmekanismia sekä tariffin vaikutusta muuhun biokaasukäyttöön. Tariffijärjestelmän kehittäminen on työryhmän näkemyksen mukaan monitahoinen ja haastava työ, koska biokaasua ja biokaasusähköä voidaan tuottaa hyvin erilaisissa ja erikokoisissa laitoksissa ja erilaisista raaka-ainelähteistä. Biokaasulla on myös vaihtoehtoisia käyttömuotoja, kuten käyttö lämmön tai liikennepolttoaineiden tuotantoon. Voimakkaasti sähkön tuotantoon ohjaava tariffi voi viedä niiltä pohjan pois. Työryhmä pitää tärkeänä uusiutuvan energian edistämisen tarkastelua kokonaisuutena. Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi on tässä yksi erillinen ohjauskeino. Komissiolta tammikuussa 2008 odotettava uusiutuvan energian puitedirektiiviehdotus sisältänee esityksen uusiutuvan energian kauppajärjestelmästä. Sen rakenteesta, ehdoista ja vaikutuksista kansallisiin tukijärjestelmiin tulisi olla näkemys ennen kuin biokaasusähkön syöttötariffijärjestelmää viedään eteenpäin. Tariffijärjestelmän tulee rakenteeltaan olla biokaasun ja biokaasusähkön tuotantoinvestointeihin kannustava. Etenkin pienten tuottajien kannalta on myös tärkeää, että sähkön myyminen ei ole liian työlästä. Tariffijärjestelmän tulee myös soveltua mahdollisimman hyvin nykyiseen sähkömarkkinaympäristöön. Työryhmä esittää, että varsinaista biokaasun syöttötariffijärjestelmää valmisteltaessa sovellettaisiin hintapreemioon perustuvaa mallia, jossa tuotetun sähkön osto ja myynti sähkömarkkinoille sekä useat muut tehtävät voitaisiin hoitaa keskitetysti erityisen pooliorganisaation kautta. Tällöin preemiomalli olisi yksittäisen tuottajan kannalta pitkälti kiinteän tariffin tyyppinen. Tuottajan liittyminen pooliin olisi vapaaehtoista. Vain yhteen tukitasoon perustuva järjestelmä ei sovellu hyvin biokaasulla tuotetun sähkön tuotannon edistämiseen. Työryhmä esittääkin tariffin jakamista laitostyypeittäin kolmeen ryhmään. Tariffitasoon esitetään porrastuksia myös laitoksen kokoluokan perusteella. Tariffijärjestelmään voisi lisäksi sisältyä erillisiä bonuspreemioita esimerkiksi uuden teknologian käytön, lantojen raaka-ainekäytön tai lämmön hyödyntämisen perusteella. Mikäli biokaasun tuottaja saisi lisätuloja jäteraaka-aineen vastaanottomaksuna, se ei alentaisi tariffia, koska työryhmän näkemyksen mukaan vastaanottomaksuihin liittyy vielä epävarmuuksia. Varta vasten biokaasutusta varten viljeltyjen peltokasvien hyödyntämiseen työryhmä ei tässä vaiheessa esitä erillistä bonuspreemiota. Biokaasusähkön tuottajalle on tärkeää, että tuki on vakaa ja taattu riittävän pitkäksi aikaa. Yksittäisen laitoksen syöttötariffin keston tulisi olla vuotta, joiden aikana tariffin taso säilyisi vakiona. Järjestelmään liittyville uusille laitoksille 6 Energiakatsaus 4/2007

9 tariffipreemio voisi olla laitosten käyttöönottovuoden mukaan aleneva ja/tai uusien laitosten tariffipreemion suuruus tulisi päivittää muutaman vuoden välein. Tariffijärjestelmä olisi voimassa vuoteen 2020 asti. Tariffitasojen määrittämistä varten tulisi vielä kattavasti selvittää investointien ja käytön kustannuksia erikokoisille biokaasulaitoksille ja eri kohteissa. Esitetyn kaltaisen syöttötariffijärjestelmän avulla voitaisiin karkean arvion mukaan tuottaa biokaasusähköä noin 0,5 0,6 terawattituntia vuoden 2020 tilanteessa, mikä vastaa megawattia sähkötehoa. Syöttötariffilla maksettavan tuen kokonaismäärä olisi suuruusluokaltaan miljoonaa euroa vuodessa. Tällöin biokaasutuottajalle maksettava keskimääräinen tuki olisi noin 180 euroa/mwh (18 snt/kwh). Sähkön käyttäjille tuleva lisämaksu olisi noin 1 euro/mwh (0,1 snt/kwh). Työryhmämietintö on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Biokaasusähkön syöttötariffiasiaa viedään uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä eteenpäin työryhmän työn ja saatavien lausuntojen pohjalta vuonna Työryhmän raportin nimi on Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa Perusteita järjestelmän toteuttamiselle, Työryhmän mietintö ja se on ladattavissa pdf-muodossa ministeriön verkkopalvelussa: > Energia > Selvityksiä ja raportteja. Tiedustelut: Aimo Aalto, puh Nina Broadstreet, puh Energiakatsaus 4/2007 7

10 Erja Fagerlund Balin tiekartalla Poznanin kautta Kööpenhaminaan Ilmastonmuutos etenee vauhdilla. Vuonna 2007 on asia ollut näkyvästi esillä monella foorumilla, ennen Balin ilmastokokouksia myös kansainvälisen tieteellisen ilmastopaneelin päästyä yksimielisyyteen neljännen arviointiraportin synteesiraportista Valenciassa, Espanjassa. Nyt Balin monivaiheinen ja työteliäs kokousrypäs keräsi yli osallistujaa, joista noin oli hallitusten edustajia. Vielä loppuvaiheessa YK:n pääsihteeri ja Ban Kimoon ja Indonesian presidentti Susilo Bambang Yuhoyno joutuivat vetoamaan kompromissin tarpeeseen kokouksen jumiuduttua Balin toimintaohjelman tekstiä koskevissa erimielisyyksissä. YK:n ilmastosopimuksen ja sen alaisen Kioton pöytäkirjan sekä näiden alaelinten kokoukset pidettiin Balilla, Indonesiassa Balin kokoukselta odotettiin ennen kaikkea päätöstä kattavasta uudesta neuvotteluprosessista, jotta neuvottelut eivät rajoittuisi vain jo ennestään käynnissä olevaan neuvotteluun Kioton pöytäkirjassa mukana olevien teollisuusmaiden päästövähennystavoitteista vuoden 2012 jälkeen. Tämä odotus täyttyi lopulta virallisen kokousajan venyttyä vuorokaudella. Ilmastosopimuksen osapuolikokous (COP-13) päätti käynnistää heti kattavan prosessin pitkän aikavälin yhteistoiminnasta ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa myös 2012 jälkeen. Tavoitteena on saada yhteisymmärrys, ja päätös tästä COP-15-kokouksessa Kööpenhaminassa eli kahdessa vuodessa. Balilla saavutettu tulos ei kuitenkaan tee Euroopan unionin tavoitetta rajoittaa maailman lämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna kovinkaan helpoksi saavuttaa. Balin tiekartta Balin tiekartta koostuu ilmastosopimuksen alla Balin toimintaohjelmasta, Kioton pöytäkirjan teollisuusmaiden vuoden 2012 jälkeisen ajan tavoitteita 8 Energiakatsaus 4/2007

11 Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen korkean tason yleisistunnossa Kuva: Matti Nummelin (Ulkoasiainministeriö) koskevan AWG:n (Ad Hoc Working Group, AWG) työn jatkosta. Teknologian siirtoa koskevan prosessin jatkosta tehtiin myös oma päätös samoin kuin kehitysmaiden metsäkatoa koskevasta prosessista, jotka sisältyvät myös Balin toimintaohjelmaan. Kahden raiteen prosessiksi kutsutaankin erityisesti näitä kahta rinnakkaista, toisaalta Kioton pöytäkirjan alaista ja toisaalta itse ilmastosopimuksen alaista neuvotteluprosessia, joissa on osin eri osapuolet, sillä Yhdysvallat jää ainakin toistaiseksi AWG:n ulkopuolelle. Euroopan unioni on kaavaillut Balin toimintaohjelman koskevan kehitysmaiden sekä Yhdysvaltain tulevia toimia ja AWG:n Kioton pöytäkirjan jo ratifioineiden maiden absoluuttisten päästövähennystoimien velvoitteita vuoden 2012 jälkeen. Sisäisestihän EU on jo päättänyt vähentää kasvihuonekaasuja päästövähennystavoitteena on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. EU-huippukokouksen kannanoton mukaan riippuu kansainvälisestä tilanteesta, voiko EU nostaa omaa vähennystavoitettaan 30 prosenttiin. Kehitysmaat ovat asettaneet suuria odotuksia tulevien toimiensa rahoitukseen muun muassa CDM-hankkeiden (Clean Development Mechanism, CDM) sääntöjä laajentamalla sekä teknologiayhteistyöhön ja teknologian siirtoon. Kokouksen aikana selvimpiä näkemyseroja syntyikin esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojan merkityksestä teknologian siirrossa. Kehitysmaiden ehdotus uudesta teknologiarahastosta ei kuitenkaan ainakaan tässä kokouksessa saanut kannatusta muilta osapuolilta. Yhdysvallat, Japani ja Kanada sekä toisaalta myös Venäjä liittävät eri asteisesti tulevat omat velvoitteensa nykyisessä kehitysmaaryhmässä tapahtuviin kehityksiin. Erityisesti uusien nousevien talouksien Kiinan, Intian ja Brasilian jotka jo kuuluvat suurimpiin päästäjiin, odotetaan tulevan Energiakatsaus 4/2007 9

12 mukaan vähennystalkoisiin jollain tavalla. Tavasta voidaan neuvotella, eivätkä nämä teollisuusmaat ole sulkeneet pois sitä vaihtoehtoa, että myös heidän omissa velvoitetyypeissään tapahtuisi joitakin muutoksia nykyiseen Kioton pöytäkirjan absoluuttisten päästövähennysten malliin. Euroopan unioni pitää tiukimmin kiinni nykyisen EU:n sisäisen päästökaupan perustana olevasta Kioton vähennystavoite-mallista. Balin toimintaohjelma Oikeita sanamuotoja sille, miten ja mistä Balin toimintaohjelman tulevia neuvotteluja käytäisiin, ei tahtonut löytyä. Päätökseen sisältyy uuden alatyöryhmän perustaminen ilmastosopimuksen alle. Tämä uusi ilmastosopimuksen pitkän aikavälin yhteistoimintaa koskeva työryhmä, AWG (Ad Hoc Working on Long-term Cooperative Action under the Convention), aloittaa toimintansa viivytyksettä, ja pitää ensimmäisen kokouksensa viimeistään huhtikuussa Ensimmäisessä kokouksessa on tarkoitus laatia työohjelma. Mahdollisuudelle yhdistää ilmastosopimuksen alaiset neuvottelut tässä vaiheessa Kioton pöytäkirjan neuvotteluihin ei löytynyt riittävästi kannatusta. Mitä Balilla hyväksytty päätös sanoo neuvottelujen sisällöstä? Ei kovin konkreettista. Ilmaston kannalta hyvä merkki lienee on kehitysmaaryhmän hyväksyntä tekstille, josta puuttuu maininta ryhmän maita koskevien sitoumusten mahdottomuudesta. Hyväksytyn tekstin perusteella voinee kuitenkin kysyä, onko neuvottelujen painopiste siirtymässä ilmastosta kehitysmaiden tukea koskeviin kysymyksiin, jos siis Kiinaa, Intiaa tai Etelä- Koreaa voi nykyään pitää kehitysmaina. Lopullisen päätöksen alkuun saatiin kuitenkin viittaus kansainvälisen hallitustenvälisen ilmasto- Arki Balilla jatkui ilmastokokouksista huolimatta. Indonesia on Aasian suurin riisin maahantuoja. Tarpeelliset riisiviljelmät aiheuttavat kuitenkin metaanipäästöjä kiihdyttäen ilmastonmuutosta. Kuva: Matti Nummelin (Ulkoasianministeriö) 10 Energiakatsaus 4/2007

13 paneelin (IPCC) neljänteen arviointiraporttiin, ja raportista ilmenevään huoleen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kiireellisyydestä ja tarpeesta maailmanlaajuisiin voimakkaisiin päästövähennyksiin. Laajapohjainen IPCC:n tiedemiestyö, jossa myös kehitysmailla on edustajia, onkin varmaan osaltaan aktivoinut Kiinaa ja kehitysmaita. Kyse ei enää ole vain länsimaiden asiasta. Kasvavilla talouksilla on silti runsaasti epäluuloja, erityisesti suhteessa taloudellisen kasvun rajoittamiseen. Länsimaat eivät pysty tarvittaviin päästöjen rajoituksiin yksin on ehkä jo kuitenkin aiempaa laajemmin ymmärretty. Hyväksytyn päätöksen mukaan tulevan Balin toimintaohjelman on määrä käsitellä ilmastosopimuksen alla ainakin viittä keskeistä kokonaisuutta, jotka ovat: yhteinen näkemys pitkän aikavälin toimista, joihin lukeutuvat myös määrälliset päästövähennykset kaikille kehittyneille maille kansalliset/kansainväliset toimet ilmastonmuu toksen hillitsemiseksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, teknologian kehityksen ja teknologiansiirron edistäminen toiminta rahoituksen ja investointien edistämiseksi ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja teknologiayhteistyöhön. Näiden käsiteltävien neuvotteluteemojen osalta päätös sisältää etupäässä erilaisia kehitysmaiden tukemiseen liittyviä alakohtia, mutta myös yleisempiä teknologiayhteistyön tehokkuuteen ja välineistöön liittyviä teemoja. Niin sanottujen kehitysmaiden osalta tulee tarkastella kansallisesti sopivia kestävän kehityksen viitekehyksessä tapahtuvia hillintätoimia, joita tuetaan teknologian, rahoituksen ja voimavarojen parantamisella. Tässä yhteydessä viitataan myös mitattavuuteen, raportoitavuuteen ja todennettavuuteen. Päätöksen sisältö on kompromissi, josta on varmasti useita tulkintoja. Ilmastoprosessi kuitenkin käynnistyi ja jatkuu yhdessä. Pitkään kiisteltyjä teollisuusmaiden päästövähennyslukuja päätöksessä ei mainita, mutta alaviitteeseen liittyy viittaus IPCC:n neljännen arviointiraportin hillintätoimia koskevan raportin sivuihin, joissa vähennystarpeita on kartoitettu. Toisaalta päätöksessä hyväksytty Intian esittämä tekstiosuus kehitysmaiden kansallisesti asianmukaisista hillintätoimista korostaa kestävää kehitystä, teknologiaa, rahoitusta ja valmiuksien kasvattamista. Kokonaisuus ei ole huono, kun otetaan huomioon, miten erilaisista lähtökohdista eri osapuolet kokouksen tulivat. Tämä ei silti merkitse vielä sitoumusta toimivan mallin löytämiseksi. Prosessia toivottavasti tukee Yhdysvaltain käynnistämä keskeisten talouksien prosessi. Kioton pöytäkirjan teollisuusmaiden velvoitteet vuoden 2012 jälkeen (AWG) Aiemmin käynnistyneet neuvottelut teollisuusmaiden päästövähennyksistä Kioton pöytäkirjan alla jatkuivat AWG:n (Ad Hoc Working Group on Further Commitments for Annex 1 Parties under the Kyoto Protocol) neljännessä kokouksessa. Grenadan Leon Charles toimi asiaa valmistelevan kontaktiryhmän puheenjohtajana Suomen Outi Berghällin vaikuttaessa länsimaita edustavana toisena puheenjohtajana. Asiakohdassa hyväksyttiin puheenjohtajan päätelmät työohjelman kehittämisestä ja työmetodeista. Päätelmissä viitataan IPCC:n raporttiin: teollisuusmaiden osalta myös mainitaan IPCC-raportin toteama tarve vähentää päästöjä prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2020 mennessä teollisuusmaille käytettävissä olevin keinoin. Mainittuja lukuja ei voi kuitenkaan tässä vaiheessa kutsua sitoumukseksi. Sen sijaan hyväksytty päätös säätelee ryhmän työkohteita ja aikatauluja vuoteen 2009 asti tarkoituksena saada sovittua Energiakatsaus 4/

14 Suomen delegaation ensimmäinen koordinaatikokous pidettiin kokoustiloja odotellessa hotellihuoneessa. Sängyllä Suomen virkamiesryhmän puheenjohtaja Sirpa Haunia. Artikkelin kirjoittaja sekä Hanne Siikavirta sivutuoleilla. Kuva: Matti Nummelin (Ulkoasianministeriö) uusista päästövähennystavoitteista vuoden 2012 jälkeen siten, ettei Kioton pöytäkirjan eri sitoumuskausien välille muodostu aukkoa. Aikataulu on haastava, ja liittyy sisällöllisesti Balin toimintaohjelmassa saavutettavaan kehitykseen muun muassa suurimpien kehitysmaiden ja Yhdysvaltain tulevista toimista. Eikä kysymys ole vain päästövähennystoimista, vaan myös kehitysmaiden tukemisesta eri keinoin ja tämän taakan jakamisesta länsimaiden kesken. Tältä osin asia liittyy käytännössä myös valtioiden ja yksityisen sektorin rooleihin esimerkiksi päästökaupassa, ja valinnoista aiheutuviin kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Tämä vaikutusten tasapuoliseksi koettu jakautuminen lienee jatkossa yhä tärkeämpää myös kansalliselle päätöksenteolle. AWG-ryhmä järjestää ensi vuonna esimerkiksi temaattisen työpajan teollisuusmaiden käytettävissä olevista keinoista saavuttaa päästövähennystavoitteet. Keinovalikoimaan lukeutuvat muun muassa Kioton pöytäkirjan päästökauppa ja hankemekanismit, maankäyttöön liittyvät kysymykset sekä mahdolliset sektorikohtaisiin päästöihin liittyvät lähestymistavat. Viides kokous jatkaa näiden teemojen käsittelyä ja pidetään kahdessa osassa: keväällä ja kesäkuussa Osapuolimailta pyydetään myös lähetteitä erityisesti näkemyksiä, mahdollisia organisaatioita ja asiantuntijoita sekä maiden näkemyksiä ja tietoa metodologisista kysymyksistä ja asiantuntijatahoista, joita tulisi kutsua asiassa järjestettäviin työpajoihin neuvottelujen tietopohjasta. Nämä niin sanotut lähetteet ovat keskeisiä muun muassa Euroopan unionin omien neuvottelukantojen valmistelussa, sillä unioni toimii yhtenä ryhmänä, ja laatii yhteiset lähetteet ilmastosopimuksen sihteeristölle. Tämä valmistelu tulee vaatimaan runsaasti kokouksia ja työtä EU:n sisällä uuden puheenjoh- 12 Energiakatsaus 4/2007

15 tajan Slovenian aloittaessa EU-puheenjohtajuutensa vuoden 2008 alussa. Kuudennen kokouksensa AWG pitää kaksiosaisena syys- ja joulukuussa Kokouksissa käsitellään puolestaan mahdollisia ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia, kuten niin sanotuille kehitysmaille käytetyistä politiikkatoimista aiheutuvat sivuvaikutukset. Sihteeristö tekee aihepiiriin liittyen heinäkuuhun 2008 mennessä niin sanotun teknisen paperin. Osapuolet toimittavat sihteeristölle näkemyksiään aihepiiristä. Maakohtaisia päästövähennysten tavoitelukuja on tarkoitus tarkastella vuonna 2009, jolloin Kööpenhaminassa pidettävissä Kioton pöytäkirjan COP/MOP-5:ssä ja COP-15- osapuolikokouksessa odotetaan kahden raiteen paketin olevan valmis hyväksyttäväksi. Venäjän ehdotus Venäjä teki Montrealin osapuolikokouksessa vuonna 2005 ehdotuksen yksinkertaistaa menettelyjä vapaaehtoisista tavoitteista Kioton pöytäkirjan alla. Asiaa on käsitelty työpajassa, ja puheenjohtajan konsultaatioissa. Nyt Kioton pöytäkirjan osapuolikokous kutsui Venäjää esittelemään ehdotustaan pöytäkirjan artikla 9 tarkastelussa sekä ilmastosopimuksen pitkän aikavälin yhteistyössä käynnistyneessä prosessissa. Artikla 9 tarkastelu Kioton pöytäkirjan artikla 9:n mukainen tarkastelu täydentää tulevaisuuteen liittyvää tiekarttaa, erityisesti AWG:n työtä. Asiasta hyväksytty päätöslauselma ottaa esiin erityisesti viisi tarkasteltavaa teemaa. Näitä ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituskeinona olevan CDM-maksun (2 %) ulottaminen päästökauppaan ja yhteistoteutukseen (JI), b) B-liitteen 1-maiden, pöytäkirjan toimielimissä toimivien luottamushenkilöiden erioikeudet ja erivapaudet, Kioton pöytäkirjan joustomekanismien laajuus, tehokkuus ja toiminta, mukaan lukien maantieteellisen jakauman tasapuolisuuden edistäminen sekä epätoivottavien vaikutusten minimointi. Osapuolet toimittavat sihteeristölle näkemyksiään asiasta. Resurssien salliessa aiheesta saatetaan pitää työpajoja ja sihteeristöä pyydettiin tietoja AWG- työryhmän työstä koskien erityisesti muun muassa päästökauppaa ja hankemekanismeja, nielusääntöjä ja mahdollisia lähestymistapoja sektorikohtaisiin päästöihin liittyen. Informaatiota tullaan tarkastelemaan pöytäkirjan seuraavassa osapuolikokouksessa Puolan Poznanissa Teknologian siirto Teknologian siirto oli esillä useammassa asiakohdassa. Ilmastosopimuksessa on sovittu kaikkia maita koskevasta velvoitteesta tehdä kansallisia ilmastonmuutosta hillitseviä toimia. Toisaalta kehittyneiden maiden on sopimuksen mukaan pyrittävä kaikin käytännöllisin keinoin edistämään ja rahoittamaan teknologian siirtoa, jotta autetaan kehitysmaita toteuttamaan sopimuksen määräyksiä. Teknologian siirtoa koskeviin metodisiin kysymyksiin (SBSTA:n alla) on perustettu erityinen asiantuntijaryhmä (EGTT), jonka mandaatti päättyi Balilla. Tässä asiakohdassa kehitysmaat vaativat ehkä yllätyksellisen kiivaasti uuden rahaston perustamista välittömästi. Asiakysymys vaati myös teknologian käsittelyä toimeenpanoon liittyvässä alaelimessä SBI:ssä. Monimutkaisten neuvotteluvaiheiden jälkeen, kun oli jo päädytty myös EGTT:n mandaatin päättymiseen, ministeritasolla kuitenkin sovittiin lopulta jatkosta viideksi vuodeksi, ja toisaalta uuden niin sanotun strategisen ohjelman perustamisesta maailman ympäristörahastoon GEF:iin (GEF, Global Environmental Facility). Päätös ei merkitse uutta rahoitusta, vaan jää GEF:in sisäisesti päätettäväksi. Kehitysmaista erityisesti Kiina ja Intia vaativat lisäksi tekijänoikeuskysymysten uutta tarkastelua, jotta kehitysmaiden teknologiakustannukset alenisivat. Balin Energiakatsaus 4/

16 kokouksen yhteydessä pidetyssä kauppaministerien kokouksessa Yhdysvallat ja Euroopan unioni esittivät puolestaan teknologian tuontitariffien alentamista myös kehitysmaissa. Teknologiakysymyksistä pidettiin myös vilkas korkean tason pyöreän pöydän keskustelu, jossa kuultiin perusteellisia alustuksia teknologian kehittämisen ja leviämisen taloudellisista perustekijöistä. Monet neuvotteluosapuolet pitävätkin teknologiaa keskeisenä osana jakoneuvotteluja ja teemasta jatkettaneen tiiviitä keskusteluja sekä Balin toimintaohjelmassa että jatkomandaatin saaneessa EGTT:ssä. Keskusteluista on ennakoitavissa vaikeita, eikä vähiten siksi, että monet asiakysymykset kuuluvat periaatteessa muille neuvottelufoorumeille. Metsäkato Kehitysmaiden metsäkato oli myös yksi keskeisesti esiin noussut teema. Metsäkatohan edustaa noin 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Asiasta tehtiin erillinen päätös jatkotarkasteluista, joita jatketaan alaelimessä SBSTA:ssa sekä osana Balin toimintaohjelmaa. Päätöksessä kannustettiin osapuolia käyttämään sen liitteenä olevaa ohjeistusta demonstraatiohankkeiden toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on saada aikaan välitöntä toimintaa ja kokemuksia, joista jälkimmäinen tuskin ehtii tuottaa kahdessa vuodessa kyseisissä kysymyksissä kovin paljoa uutta tietoa Kööpenhaminan osapuolikokouksen tarpeita ajatellen. Poznan ennen Kööpenhaminaa Seuraavat osapuolikokoukset pidetään Puolan Poznanissa vuoden 2008 joulukuun alussa. Haasteet ovat melkoiset sekä asian monimutkaisuuden että osapuolten edelleen hyvin erilaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Balin kokouksen yhteydessä pidettiin isäntämaa Indonesian kutsusta myös erilliset talousministerien ja kauppaministerien epäviralliset tapaamiset. Näissä keskusteltiin sekä rahoituksesta että Yhdysvaltain ja Euroopan unionin kauppapoliitikkojen ehdotuksesta esimerkiksi kehitysmaiden ilmastoteknologian tulliesteiden poistamisesta. Keskustelu ilmastonmuutoksesta onkin tullut korkean tason huomion kohteeksi yhä uusilla alueilla. Integraatiota tarvitaankin, mutta muuttuakseen toimiksi asioiden on sisäistyttävä toimien suunnitteluun kaikilla alueilla, ylhäältä ei yksityiskohtiin ylletä. Puolan rooli kokouksen seuraavana isäntämaana jää nähtäväksi valmistauduttaessa vuoden 2008 joulukuun alun seuraavaan COP-14- osapuolikokoukseen. Tiedustelut: Erja Fagerlund, puh Energiakatsaus 4/2007

17 Mirja Kosonen Uusiutuvan energian neuvottelut käynnissä Eurooppa-neuvoston maaliskuun 2007 linjaukset energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista ovat käynnistäneet uudentyyppisen valmisteluprosessin. Nimenomaan uusiutuvien energialähteiden sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuuden tulee olla keskimäärin 20 prosenttia Euroopan unionin energiankulutuksesta vuonna 2020, on valmisteltu yksityiskohtaisesti jo ennen kuin varsinainen puitedirektiiviesitys on annettu. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan jäsenmaakohtainen tavoite valmistellaan ja asetetaan niin, että jäsenmaat hyväksyvät tavoitetason. Suomi on käynyt näitä neuvotteluja heinäkuusta alkaen sekä virkamiesettä poliittisella tasolla komission kanssa. Suomi on ilmeisesti ollut yksi aktiivisimmista keskustelijoista komission kanssa. Euroopan unionin tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 20 prosentin osuus uusiutuvaa energiaa. Komission ehdotus uusiutuvan energian edistämistä koskevaksi puitedirektiiviksi annetaan Samanaikaisesti komissio antaa myös ehdotukset päästökauppadirektiivin muutoksiksi sekä ehdotuksen päästöjen vähentämisestä Kioton kauden jälkeen. Esitysten paketoiminen muistuttaa vuoden 2007 alun menettelyä. Myös päätöksenteossa mahdollisesti noudatetaan vuoden 2007 esikuvaa, jolloin Eurooppa-neuvosto teki tärkeimmät linjaukset. Asia ei kuitenkaan vielä ehtine kevään Eurooppa-neuvostoon, joka pidetään Slovenian puheenjohtajuuskaudella. Loppuvuodesta 2008 Eurooppa-neuvosto kokoontuu Ranskan johdolla. Suomen tavoitteet Hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii edelleen merkittävästi nostamaan uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian käyttö on ollut viime vuosina kasvu-uralla, ja sen osuus on eri tilastomenetelmillä laskettuna prosenttia primäärienergiasta. Suomen kantoja on valmisteltu ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmässä ja EU-ministerivaliokunnassa. Kannanotot perustuvat Eurooppa-neuvoston ilmaisemiin periaatteisiin oikeudenmukaisista ja sopivista tavoitteista jäsenmaille niin, että kansalliset lähtökohdat ja valmiudet otetaan huomioon samoin kuin uusiutuvan energian ja erilaisten energialähteiden käytön nykytaso. Kantoja on voitu täsmentää niiden tietojen perusteella, joita komissio on antanut puitedirektiivien konkreettisesta sisällöstä. Lopulliset Suomen kannat uusiutuvan energian puitedirektiiviin voidaan muodostaa vasta sen jälkeen, kun direktiiviehdotus on annettu. Energia- ja ilmastopoliittiset kannat joudutaan myös kansallisesti sovittamaan yhteen vastaavasti kuin vuoden Energiakatsaus 4/

18 Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta, % Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Latvia Itävalta Romania Liettua Espanja Kreikka Slovakia Belgia Kypros Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta , % Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto Kierrätys, lämpöpumput yms. Puun pienkäyttö Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet Metsäteollisuuden jäteliemet Vesi- ja tuulivoimat Energiakatsaus 4/2007

19 2007 alun energia- ja ilmastopakettia käsiteltäessä. Visaisena kysymyksenä on odotettavissa EU:n päästökaupan ja uusiutuvaa energiaa koskevan kauppamekanismin keskinäisten suhteiden ja vaikutusten arviointi. Puitedirektiivin valmistelu komissiossa Komissio on käynyt aitoa vuoropuhelua jäsenmaiden kanssa. Suomenkin esittämät näkemykset ovat vaikuttaneet siihen, miten uusiutuvan energian tavoitteenasettelu eli allokaatio jäsenmaiden kesken on muokkautumassa. Komissio määrittelee puitedirektiivissä maakohtaiset tavoitteet uusiutuvalle energialle osuutena energian loppukulutuksesta. Tämä menetelmä, jota Suomikin kannattaa, tasoittaa primäärienergiassa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat tyypillisiä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Maakohtaisessa tavoitteenasettelussa Suomi on pitänyt keskusteluun noussutta ehdotusta tasajaosta eli kaikille jäsenmaille 11,5 prosenttiyksikköä lisää uusiutuvan energian osuuteen energian loppukäytöstä liian yksinkertaistavana menettelytapana. Komission lopullisen ehdotuksen oletetaankin sisältävän tasajaon painotuksia muun muassa henkeä kohden lasketun kansantuotteen perusteella. Suomi pitää tärkeänä, että kansallisissa lähtökohdissa huomioidaan myös jo tehdyt toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Samoin uusiutuvan energian potentiaaliarvioissa tulee priorisoida maiden omia arvioita. Suomelle on tärkeää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa uhata teollisuuden puuraaka-aineen saatavuutta. Metsäteollisuuden jatkuvuus ja kilpailukyky ovat edellytyksiä teollisuuden sivutuotteena saatavan biomassan tarjonnalle ja korkealle osuudelle energiankäytössä. Keskusteluissa komission kanssa onkin tuotu esille Suomen metsäteollisuuden tilanne ja ongelmat raaka-aineen tuonnissa Venäjältä. Myös keskustelu turpeen käytöstä toisen sukupolven biopolttoaineissa on avattu komission kanssa. Suomen kansalliset lähtökohdat Suomi on yksi niistä väestöltään vähälukuisista EU-maista, joiden uusiutuvien energialähteiden energiankäyttö yltää vähintään viidesosaan kaikesta energiankäytöstä. Suomessa myös uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntynyt keskimääräistä EU-maiden kehitystä nopeammin, ja se oli vuonna 2005 Suomen virallisen tilaston mukaan 25 prosenttia kokonaisenergiasta (Eurostat 23,4 prosenttia). Loppukulutuksesta laskettuna vuonna 2005 uusiutuvan energian osuus Suomessa oli 28,5 prosenttia Eurostat. Teollisuuden energiankäyttö Uusiutuvan energian saatavuus on Suomessa olennaisesti sidoksissa metsäteollisuuteen. Puunjalostusteollisuuden jäteliemillä sekä metsäteollisuuden puupolttoaineilla tuotetaan nykyisin noin 60 prosenttia kaikesta Suomen uusiutuvasta energiasta. Näiden puuperäisten polttoaineiden saatavuus riippuu teollisuuden tuotannon määrästä ja sen kehityksestä. Teollisuus käyttää itse valtaosan tuottamastaan polttoaineesta omassa energiantuotannossaan. Kuluneen vuosikymmenen aikana uusiutuvan energian käytön laajeneminen Suomessa onkin pitkälle selitettävissä puunjalostusteollisuuden kasvulla ja siihen liittyvällä noin 70 prosentin omavaraisuudella energialähteissä. Metsähakkeen kilpailukyky ja käyttö ovat kasvussa päästökaupan ja tukitoimien vaikutuksesta. Haketta käytetään paitsi teollisuuden energialähteenä myös kaukolämmön ja -voiman yhteistuotannossa sekä erillisessä kaukolämmön tuotannossa ja lauhdevoiman tuotannossa. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoon sekä erillisen kaukoläm- Energiakatsaus 4/

20 mön tuotantoon käytetään puupolttoaineita nykyisin 9 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta. Teollisuuden puuperäinen jäte ja hake kilpailevat sisämaassa energiaraaka-aineena pääosin turpeen kanssa. Nykyisten energiantuotantolaitosten kattilakanta asettaa teknisiä rajoituksia puupolttoaineiden käytölle. Rakennusten lämmitys Puupolttoainetta käytetään yksittäisten rakennusten lämmitykseen joko ensisijaisena tai toissijaisena lämmönlähteenä, mihin kuluu nykyisin 14 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta. Tulevaisuudessa perinteisen klapilämmityksen ohella puuta käytetään lämmitykseen lisääntyvästi pelletteinä. Tähän kannustaa paitsi öljyn ja sähkön hinnan nousu, myös avustukset pellettilämmityksen käyttöönottoon, varsinkin saneerauskohteissa. Lämpöpumput pientalojen energialähteenä lisäävät uusiutuvan energian käyttöä ja syrjäyttävät sähkölämmitystä ja öljylämmitystä. Myös aurinkolämpö yleistyy rakennusten toissijaisena energialähteenä. Uudet bioenergialähteet Maataloustuotantoa pyritään suuntaamaan merkittävästi energiakasvien tuotantoon. Lisäksi maatalouden jätteitä voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa. Samaten yhdyskuntajätteestä saatavaa kierrätyspolttoainetta tai biokaasua käytetään energialähteenä. Kuitenkin näistä lähteistä saatavat lisäykset energian kokonaismäärään ovat tarkastelukaudella varsin vähäiset ilman voimakkaita politiikkatoimia. että liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineet tulevat markkinoille. Tätä tuetaan Suomessa laajamittaisella tutkimus-, kehitys- ja demonstraatiotoiminnalla. Vesivoima ja tuulivoima Vesivoima kattaa nykyisin 15 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Vesivoiman tuotantoa voidaan jonkin verran lisätä olemassa olevien laitosten tehostamisinvestoinneilla. Tuulivoiman tuotannolle on arvioitu olevan merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Niiden toteutuminen edellyttää esimerkiksi niin sanottuihin syöttötariffeihin perustuvan tukijärjestelmän kehittämistä nykyisen valtion tukeen perustuvan järjestelmän tilalle. Tarvittavat toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset Euroopan unionin päästökauppa on korottanut sähkön markkinahintaa, jolloin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön kilpailukyky paranee. Toinen merkittävä muutos on, että öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut selvästi. Öljyn hintakehitys heijastuu muidenkin kaupallisten polttoaineiden hintoihin, mikä edelleen kohentaa uusiutuvien energialähteiden asemaa. Kilpailevien energiamuotojen hinnannousu ei kuitenkaan poista uusien politiikkatoimien tarvetta. Erityisesti vielä kehitysvaiheessa olevien kotimaisten energialähteiden käyttöönotto ja niihin liittyvä teknologia vaativat pitkäjänteistä rahoittajien, tutkimuksen, teollisuuden ja muiden energiamarkkinoiden osapuolten yhteistyötä. Liikenteen biopolttoaineet Euroopan unioni tavoite liikennepolttoaineissa, vähintään 10 prosentin biopolttoaineiden osuus vuonna 2020, on mahdollista toteuttaa Suomessa lainsäädännöllä. Tavoitteelle on asetettu ehdoksi se, Tiedustelut: Taisto Turunen, puh Mirja Kosonen, puh Erkki Eskola, puh Energiakatsaus 4/2007

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset Juho Korteniemi Lapin bioenergiaseminaari - 14.2.2008 Rovaniemi - 15.2.2008 Tornio Sisällysluettelo Bionova Engineering ja Juho Korteniemi Mitä bioenergia on? Miksi

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot