RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

2 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Johdanto 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 1.3 Opetustoimen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen järjestäminen 2.4 Perusopetuksen rakenne 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 4. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta 2

3 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen huollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset, romanit ja viittomakieliset 6.2 Maahanmuuttajat 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä 7.4 Toinen kotimainen kieli Ruotsi 7.5 Vieraat kielet 7.6 Matematiikka 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 7.8 Biologia ja maantieto 7.9 Fysiikka ja kemia 7.10 Terveystieto 7.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto 7.12 Elämänkatsomustieto 7.13 Historia 7.14 Yhteiskuntaoppi 7.15 Musiikki 7.16 Kuvataide 7.17 Käsityö 7.18 Liikunta 7.19 Kotitalous 7.20 Valinnaiset aineet 7.21 Oppilaanohjaus 3

4 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana 8.2 Päättöarviointi 8.3 Todistukset 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Vieraskielinen opetus Liitteet Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit Liite 2 Kysely alkuopetuksen oppilaiden vanhemmille Liite 3 Koulutyön tärkeimmät arvot ja tavoitteet kotien mukaan (alkuopetus) Liite 4 Kysely perusopetuksen oppilaiden vanhemmille Liite 5 Koulutyön tärkeimmät arvot ja aihekokonaisuudet (perusopetus) Liite luokkien todistusmalli Liite 7 Oppilaan tuen lomakkeet Liite 8 Lisäopetuksen opetussuunnitelma 4

5 Johdanto Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi käynnistyi syyslukukaudella Uuden opetussuunnitelman laadinta pohjautuu vuoden 1999 koululainsäädännön muutokseen. Sen mukaan esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän yhtenäisen opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden. Uudistuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja oppimista ja edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja tuloksellisuutta. Tähän päästään esiopetuksen antamat oppimisedellytykset huomioiden ja oppilaan yksilöllisiä kehittymismahdollisuuksia tukien. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Kaupungin esiopetussuunnitelma valmistui Sen pohjalta aloitti alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmä työnsä tammikuussa Uusi opetussuunnitelma alkuopetukseen (1. 2. luokka) valmistui keväällä 2003 ja otettiin käyttöön syyslukukauden 2003 alussa. Se sisältyy perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan. Perusopetuksen luokkien opetussuunnitelmatyö käynnistyi vuoden 2003 alussa tuntijaon ja kieliohjelman tultua hyväksytyiksi koulutuslautakunnassa. Moniammatillinen oppilashuolto- ja erityisopetustyöryhmä on laatinut opetussuunnitelman oppilashuoltoon ja erityisopetukseen liittyvät luvut. Perusopetuslain 14 mukaiset, koko perusopetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (määräys 1/011/2004) on normatiivinen valtakunnallinen runko, jota kuntakohtaiset osat täydentävät. Koulun arvojen ja kasvatuksen tavoitteiden määrittelyä sekä aihekokonaisuuksien toteuttamista varten tehtiin kyselyt myös vanhemmille. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa määritetään vuosiluokkakohtaiset opetuksen tavoitteet ja sisällöt oppiaineittain sekä arvioinnin periaatteet. Opetussuunnitelma on prosessi, joka päivittyy vuosittain koulutuslautakunnan hyväksyessä koulun lukuvuosittaisen suunnitelman. Perusopetuslain muutos astui voimaan Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita Muutoksia on tullut opetussuunnitelman lukuihin 1,2 ja 3. Luvut 4 ja 5 on uudistettu kokonaan. Muutokset astuivat voimaan Tuntijaon muutos yläkoulun oppilaanohjauksen osalta alkaen / Sivistyslautakunta

6 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koska opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen, tekstiltään normatiivinen kehys, se muodostaa Raision kuntakohtaisen opetussuunnitelman rungon. Valtakunnallisen osion perään kirjattu kuntakohtainen osio täsmentää perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita koulutuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Koulun opetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosittainen suunnitelma täsmentää kuntakohtaista osiota. Näin kuntakohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain, jolloin se toimii tärkeänä koulun kehittämisen välineenä. Esiopetussuunnitelmaa ja alkuopetussuunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on ollut luoda silta esiopetuksesta kouluun ja näin turvata ehyt ja johdonmukainen oppimiskokemus. Opetus muodostaa näin yhtenäisen opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä toteutetaan alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. pääsääntöisesti lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on sekä lasten että aikuisten vuorovaikutusta. 6

7 Raision koulutuslautakunta hyväksyy Raision perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 opetussuunnitelman kuntakohtaiseksi osioksi ja koulujen lukuvuosisuunnitelmat koulukohtaisina osioina. Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti: Vuosiluokat Vuosiluokat 3,5, Vuosiluokat 4,6, Vuosiluokka Vuonna 2011 voimaan astuneen perusopetuslain ja opetussuunitelman perusteiden mukaiset muutokset otetaan käyttöön koko perusopetuksessa Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. Em. opetussuunnitelman sisältöalueet on kirjattu kuntakohtaisen opetussuunnitelman sisälle. 7

8 1.3. Opetustoimen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Raision kaupungissa arvioidaan puolivuosittain kaupunginvaltuuston päättämien sitovien tavoitteiden toteutumista. Nämä tavoitteet on johdettu valtuustokaudelle laaditusta strategiasta. Koulutuslautakunta on hyväksynyt Raision kaupungin opetustoimen arviointisuunnitelman ( 95). Suunnitelman mukaan opetustoimintaa arvioidaan vuorovuosina asiakastyytyväisyyskyselyllä ja työilmapiirimittauksella. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää opetustoimen laadullista toimintaa koskien niin työyhteisöjä kuin yksittäisiä opettajia. Kuntakohtaista opetussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosittaisen suunnitelman yhteydessä. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Koulutyön arvopohjan selvittämiseksi laadittiin asiasta kysely 1-2-luokkien sekä joidenkin seitsemänsien luokkien vanhemmille (kyselylomakkeet ja tulokset liitteenä). Kyselyjen tuloksena tavoitteena on nuori, jolla on terve itsetunto, joka tekee vastuuntuntoisesti työnsä, ottaa vastuuta omasta itsestään, huomioi toiset ja on yhteistyökykyinen sekä omaa hyvät tavat (sosiaalisten taitojen kehittyminen). Perustietojen ja taitojen oppimisen kautta oppilas tiedostaa luonnon ja yhteiskunnan merkityksen ja kasvaa juurtensa kautta kansainvälisyyteen sekä kykenee itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. 8

9 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Raisiolaisten 1-2-luokkalaisten vanhemmat pitivät koulutyön tärkeimpinä tavoitteina perustietojen ja taitojen oppimista, terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittymistä, sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Perusopetuksessa pyritään tukemaan oppilaan sivistymistä ja kasvua vastuullisuuteen sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista ja näin antamaan valmiuksia toimia ja kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Koulupäivän aikana puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Koulussa on käytössä turvallisuussuunnitelma ja kiusaamisenesto-ohjelma. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 2 Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa 4. 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 2 mom. (477/2003), 3 3 mom. ja 29 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010), 31 1 mom. ja 31 a 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 9

10 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006 Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. ta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11.,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. 10

11 Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. Raision koulutuslautakunta on hyväksynyt tuntijaon ja kieliohjelman Raision kaupungin perusopetuksen vuosiluokille 1-9 sekä Friisilän koulun vuosiluokille 1-6 seuraavasti: Uusi tuntijako, luokat 1-9 Aine Yht. Äidinkieli, kirjallisuus A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia, maantieto Ympäristö- ja luonnontieto Fysiikka, kemia Terveystieto Uskonto / ET Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus * 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Vapaaehtoinen A-kieli, ranska, saksa, ruotsi, venäjä (2) (2) (2) (6) Raisiossa koulukohtaisesti päätettävät tunnit, jotka on käytettävä siten, että taito- ja taideaineisiin lisätään luokille 1-4 vähintään 3 tuntia ja että oppilaan kokonaistuntimäärä vuosiluokilla 1-2 on vähintään 19 ja vuosiluokilla3-4 vähintään 23 tuntia. * Oppitunnit toteutetaan 7. luokilla yhdellä vuosiviikkotunnilla syyslukukauden jaksossa ja 8. luokilla yhdellä vuosiviikkotunnilla kevätlukukauden jaksossa Yhteensä: Vapaaehtoinen A-kieli, ranska, saksa, ruotsi, venäjä

12 Friisilän koulun tuntijako, luokat 1-6 Aine Yht. Äidinkieli, kirjallisuus A-kieli, englanti Matematiikka Biologia, maantieto 2 2 (1) 4 (3) Ympäristö- ja luonnontieto Fysiikka, kemia Uskonto / ET (1) 1 (2) 2 8 Historia, yhteiskuntaoppi 2 (1) 2 4 (3) Musiikki (4) 1 (3) 2 (3) 1 (3) 9 (16) Kuvataide (1) 1 2 (1) 2 (1) 10 (7) Käsityö Liikunta (2) 3 (2) (13) Yhteensä: Vapaaehtoinen A2-kieli Oppimiskäsitys 3. luku Opetuksen toteuttaminen Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppimaan oppiminen. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa, johon vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, motivaatio ja oppimisympäristö. Oppilaan yksilölliset tarpeet ja kehittymismahdollisuudet huomioiden tuetaan oppilaan kasvua ja oppimista. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaalle pyritään luomaan turvallinen ja kehitystä myönteisellä tavalla edesauttava kasvuympäristö. 12

13 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on mahdollistettava ikäkaudelle ominainen oppiminen. Oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Tavoitteena on luoda hyvä kasvuympäristö koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien sekä ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöllä (moniammatillinen asiantuntijaoppilashuoltotyö, kummi- ja tukioppilastoiminta, sidosryhmäyhteistyö, vanhempainyhdistykset) Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön luontoon, kulttuurimaisemaan, sen erityispiirteisiin ja historiaan kotiseututuntemuksen kartuttamiseksi. Oppimisympäristöä kehitetään jatkuvasti oppilaan kehittymiseksi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi (mm. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ). Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen että psyykkiseen oppimisympäristöön. Väkivallan ennaltaehkäisystä huolehditaan ja kiusaamis- ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi (turvallisuussuunnitelma ja kiusaamisenesto-ohjelma). 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 13

14 Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Opetussuunnitelman koulukohtaisena osiona toimivat koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Niissä esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista ja toiminnan painopistealueista vuosittain, ja ne ovat nähtävissä koulun verkkosivuilla. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. 14

15 Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. ta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukainen tavoitteista lähtevä opetuksen suunnittelu ja toteutus korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa. Oppimisympäristö tulee luoda sellaiseksi, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppimistapahtuman aikana itse aktiivisesti tehdä työtä oman oppimisensa hyväksi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä edellyttää vaihtelevien työtapojen ja monipuolisen oppimateriaalin ennakkoluulotonta kokeilua ja käyttöä. Sosiaalisia taitoja kehittävät toiminnalliset työtavat ja erilaiset projektityöskentelyt. Näissä myös aihekokonaisuuksien integroiminen oppiainesisältöihin mahdollistuu. 4. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. 15

16 Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia 6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista 7. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista 8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus 10. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antami- 16

17 sesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 17

18 7 Perusopetuslaki 4 3 mom. 8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 1, 2, ja 4 mom. 9 Perusopetuslaki 4 1 mom. (1288/1999) 10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom. 11 Perusopetuslaki 17 5 mom. (642/2010) 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osaaikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. 18

19 Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin 12 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään 13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 14. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 15. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 16.Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen 17. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 19. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta 19

20 13 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 14 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 15 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642 /2010) 16 Hallintolaki (434/2003) 17 Perusopetuslaki 17 2 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) 19 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 20 Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 21. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne ja järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus. Opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö 20

21 oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa. 20 Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) 21 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännössä

22 YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJAN KANSSA KOLLEGIAALINEN YHTEISTYÖ ROPS YLEINEN TUKI Tehdään jotakin toisin Jokaiselle oppilaalle tarpeen mukaan annettavaa tukea. Päävastuu tuen antamisesta on luokan- ja aineenopettajalla. Annettu tuki kirjataan muistiin Arviointi ja seuranta: tehoaako ja mikä? OPPIMISSUUNNITELMA Mahdollisuus lisää suunnitelmallisuutta Tukitoimien seurantalomake voi olla apuna PEDAGOGINEN ARVIO Tehdään, kun yleinen tuki ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaan opettajat laativat ja arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. TEHOSTETTU TUKI Tehdään enemmän toisin Tehostetun tuen tarve käsitellään ja todetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä Säännöllistä tukea ja useita eri tukimuotoja Annettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Arviointi ja seuranta säännöllistä. OPPIMISSUUNNITELMA Laaditaan tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle. PEDAGOGINEN SELVITYS Tehdään kun tehostettu tuki ei riitä. Opettajat laativat yhdessä. Huoltajaa kuullaan. Tarvittaessa liitetään asiantuntijalausuntoja. Käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja opettaja tekee esityksen erityisen tuen päätöksestä. ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS Sivistysjohtajan päätös Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja 6. luokan syksyllä. Päätös erityisen tuen lopettamisesta, mikäli todetaan, että erityisen tuen tarvetta ei ole. ERITYINEN TUKI Tehdään intensiivisesti toisin Lähikoulussa, luontaisessa opetusryhmässä, jos vain mahdollista Erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa HOJKS Pedagoginen asiakirja Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa 22

23 Kolmiportainen tuki toteutetaan yllä olevan kaavion mukaisesti. Kaikilla tuen portailla oppilasta voidaan oppilaan tarpeen mukaan tukea seuraavin tukimuodoin: eriyttäminen joustavat ryhmittelyt ja opetusjärjestelyt (samanaikaisopetus) oppilaan ohjaus oppilashuollon tuki tukiopetus oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus kodin ja koulun yhteistyö oppilashuollon moniammatillinen tuki kerhotoiminta apuvälineet avustajapalvelut Siirryttäessä tuen portaalta toiselle tukitoimien painotukset muuttuvat. Yleisen tuen tukitoimien monipuolinen käyttö on usein riittävää oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukea. Mikäli yleisen tuen tukitoimet eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä niin, että oppilas saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, laaditaan pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja ja aineenopettaja oman oppiaineensa osalta yhteistyössä erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää tuen tarpeiden ja tukitoimien suunnittelun ja onnistunee toteuttamisen kannalta. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, jossa määritellään tehostetun tuen tarve ja tarvittavat tukitoimet. Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan oppimissuunnitelman avulla. Mikäli oppilaan oppimissuunnitelman toteutumista arvioitaessa todetaan, että oppilaan saama tehostettu tuki ei riitä oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, tehdään pedagoginen selvitys. Pedagogiseen selvitykseen liitetään tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja. Päätöksen erityisestä tuesta tekee sivistysjohtaja. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Erityisen tuen tukitoimena järjestettävä erityisopetus voidaan järjestää osa-aikaisen erityisopetuksen tai erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisopetuksen opetusryhmässä. Erityisen tuen tukitoimien onnistumista arvioidaan ja seurataan HOJKS:ssa. Mikäli tarvetta erityiseen tukeen ei enää ole, tehdään uusi päätös erityisen tuen lopettamisesta. Päätöksen tekee sivistysjohtaja uuteen pedagogiseen selvitykseen perustuen. 23

24 Tuen järjestäminen toimintamalleineen ja vastuineen kuvataan Oppilaan tuen suunnitelmassa. 4.5 Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 23 Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointi tavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet 22 Kuntalaki (365/1995) Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 24

25 Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti 24. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 25. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan 26, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. ta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. 27 Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa 28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. 24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 3 mom. 25 Perusopetuslaki 18 1 mom. 26 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) 25

26 Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, miten oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea. Opetussuunnitelmassa kuvataan tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelman käyttö. Suunnitelmassa määritellään oppimissuunnitelmanlaadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman käyttö yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityisen tärkeää on laatia oppimissuunnitelma niille oppilaille, joiden oppimisvaikeuksia tutkitaan ja kartoitetaan ennen mahdollista siirtymistä tehostetun tuen piiriin tai joiden oppimisen edistymistä seurataan esimerkiksi pitkän sairauden jälkeen. Osa-aikaista erityisopetusta saaville ja maahanmuuttajaoppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös erityisen lahjakkaalle oppilaalle, joka etenee opiskelussaan yleisopetuksen oppimääristä poiketen. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma on laadittava 1. tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle, 2. vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti opiskelevalle oppilaalle (vaatii hallintopäätöksen), 3. erityisin opetusjärjestelyin opiskelevalle oppilaalle ja 4. joustavan perusopetuksen oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa oppilaan parhaiten tunteva opettaja. Oppimissuunnitelman laatimiseen voivat osallistua erityisopettaja, luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettajat, oppilas, huoltajat sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelman noudattamista valvoo vastuuopettaja, joka myös vastaa suunnitelman seurannasta. osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti oppimissuunnitelman laatimiseen. Tehostettua tukea varten laadittu oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, millä tukitoimilla opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppimissuunnitelmassa ei voida asettaa oppilaan opiskeleman oppiaineen yksilöllistettyjä tavoitteita, vaan se noudattaa aina yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelma 26

27 tarkistetaan vähintään kerran lukukaudessa ja päivitetään aina tuen tarpeen tai järjestämisen muuttuessa oleellisesti. Oppimissuunnitelmassa määritellään koulun, oppilaan ja kodin vastuualueet oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä. Oppimissuunnitelmasta tiedotetaan niille oppilasta opettaville opettajille, joiden tulee opetuksessaan huomioida oppilaan tehostetun tuen tarve Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 29 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä 27 Perusopetuslaki 16 a (642/2010) 28 Perusopetuslaki 16 a 1 mom. (642/2010) 29 Perusopetuslaki 17 a (642/2010) 27

28 kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtienlisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi 30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmassa määritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. 30 Perusopetuslaki 17a (642/2010) 28

29 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Tarvittaessa laatimiseen osallistuvat oppilashuoltoon osallistuvat muut henkilöt, avustajat ja oppilaan opinto-ohjaaja. itse osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti suunnitelman laatimiseen. HOJKS pohjautuu pedagogiseen selvitykseen, johon on koottu tieto oppilaan koulunkäynnistä ja oppimisesta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista sekä määritellään oppilaan, koulun ja kodin vastuualueet tukitoimien toteuttamiseksi. Yksilöllistetyn oppimäärän osalta HOJKSiin kirjataan oppilaan oppimiselle asetetut tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kunkin oppiaineen opettaja vastaa oman oppiaineensa osalta yksilöllistettyjen sisältöjen ja tavoitteiden laatimisesta. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilöllistettyyn oppimäärään, joka hänelle on määritelty henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Koulun rehtori nimeää oppilaan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta vastaavan opettajan. HOJKSista tiedotetaan kaikille oppilaan opettajille, joiden tulee omassa opetuksessaan huomioida oppilaan erityisen tuen tarve. 5. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimi- 29

30 seen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 31 Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010) 30

31 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Tukiopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta niin usein ja niin laajasti kuin hänen koulumenestyksensä kannalta on tarkoituksenmukaista. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta voi tehdä opettaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä ja antamisesta koulun sopimalla tavalla. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, tulee hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yleisen tuen aikana annettu tukiopetus kirjataan muistiin, tehostetun tuen aikana tukiopetus ja sen vaikuttavuuden arviointi kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKSiin. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa oppimisen tukea Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa 32. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. 32 Perusopetuslaki 16 2 mom. ( 642/2010) 31

32 Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osaaikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan oppimista, parantaa oppilaan oppimisvalmiuksia, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa. Tärkeintä on se, että oppilas oppii käyttämään hänellä olevia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla, suhtautuu omiin vaikeuksiinsa rehellisesti ja realistisesti ja työskentelee täysipainoisesti. Aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta voi tehdä oppilas itse, opettaja, huoltaja tai oppilashuoltoryhmä. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan osa-aikaisesta erityisopetuksesta koulun sopimalla tavalla. Erityisopettaja yhdessä luokanopettajan/valvojan, aineenopettajien, oppilaan huoltajien ja oppilaan kehitystason mukaisesti myös hänen itsensä kanssa arvioi oppilaan tuen tarpeen sekä sen määrän ja laadun. Arviointiin voivat tarvittaessa osallistua myös oppilashuollon muut asiantuntijat eli koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle annettu osa-aikainen erityisopetus kirjataan muistiin. Tehostetun tuen vaiheessa oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus ja sen vaikuttavuuden arviointi kirjataan oppimissuunnitelmaan. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus arviointeineen kirjataan HOJKSiin. 32

33 Lievät oppimisvaikeudet ja esim. lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat saattavat heikentää oppilaan suoritustasoa siten, että todellinen osaamisen taso ei aina näy oppilaan suorituksissa. Erityisopettajan, luokanopettajan/valvojan sekä aineenopettajien yhteistyöllä voidaan arvioida oppilaan oikea osaamisen taso siten, että oppilaan arviointi on oikeudenmukaista ja oppilasta kannustavaa Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. 34 Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet 35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa 36. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan tarvitsema erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Erityisopetus on keskeinen tukimuoto erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tarvitsemansa tuen määrän mukaan yleisopetuksen tai osaaikaisen erityisopetuksen ryhmässä, osittain erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Erityisopetuksen pienryhmiä on Friisilän ja Vaisaaren kouluissa. Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään Kuloisten, Friisilän ja Vaisaaren kouluissa. 33 Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010) 34 Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 2 mom. 36 Perusopetusasetus 2 (893/2010) 33

34 Huoltaja osallistuu pedagogisen selvityksen laatimiseen ja huoltajalle tiedotetaan erityisopetuksen mahdollisuuksista oppilaan erityisen tuen kokonaisuudessa. Erityisen tuen päätöksessä määritellään oppilaan opetuksen ja erityisen tuen järjestäminen. Oppilaan erityisen tuen eri toimijoiden työnjako, yhteistyö ja vastuualueet kirjataan yksilöllisesti oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin 37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. 37 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003) ja 11 1 mom. (453/2001) 34

35 Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa 38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista. Mikäli oppilas ei saamastaan tuesta huolimatta saavuta oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksyttävästi (arvosana 5), voidaan oppimäärä yksilöllistää. Pedagogiseen selvitykseen liitetään opettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden perusteltu arvio yksilöllistämisen tarpeesta oppiaineittain. Oppimäärän yksilöllistämisen tarpeen arviointiin osallistuvat oppilaan huoltaja, oppilasta opettavat opettajat, koulupsykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat tai oppilashuoltoryhmä. Päätöksen oppimäärän yksilöllistämisestä tekee sivistysjohtaja. Päätöksen perusteena on pedagoginen selvitys ja tarvittavat asiantuntijalausunnot. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä erityisopettajan kanssa määrittelevät yksilöllistetyn oppiaineen tavoitteet ja sisällöt ja ne kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti opiskellun oppimäärän arviointi voi olla sanallista myös päättöarvioinnissa Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta 40. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 41 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta.. 38 Perusopetusasetus 5 1 mom 39 Perusopetuslaki 25 2 mom. 40 Perusopetuslaki 9 2 mom. 41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) 35

36 Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. 42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin 43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään 44. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Opetussuunnitelmassa päätetään myös, miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin. otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin pääsääntöisesti 5-vuotiaana. Erityisen tuen päätökseen sisällytetään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja sen tekee sivistysjohtaja. Päätöksen perusteena ovat asiantuntijalausunnot ja mahdollisesti moniammatillisesti laadittu pedagoginen selvitys. 42 Perusopetuslaki 17 4 mom. (642/2010) ja 26 a 1 mom. (1288/1999) 43 Perusopetuslaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 2 mom 36

37 Päätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, terveydenhuollon sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden ja lapsen huoltajan kanssa. Yhteistyössä pyritään mahdollisimman varhaiseen ja riittävään tukeen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan HOJKS laaditaan varhaiskasvatus- ja kuntoutussuunnitelman pohjalta. Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttaminen ja moniammatillinen yhteistyö kuvataan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Siinä kuvataan myös, miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain 45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain 46. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä 47. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toimintaalueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ym- 37

38 märtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden toiminta-alueittain järjestettävä opetus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Raision kaupunki järjestää toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen pääsääntöisesti ostopalveluna. Toiminta-alueiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät määritellään moniammatillisessa yhteistyössä lapsen taitojen ja kehityksen edellyttämällä tavalla. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea 49. elää samanaikaisesti kodin ja koulun 48 Perusopetuslaki 3 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 1 mom. 38

39 vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa 50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä 51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle 52. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta 53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa 54. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa 50 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 2 mom. 52 Perusopetuslaki 26 2 mom. (477/2003) 53 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642 /2010), 3 3 mom. ja 26 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 ja 13 ja Lastensuojelulaki 9 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom., 40, 41 4 mom. (642/2010) ja 41 1, 2 ja 3 mom. 39

40 huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 55. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus. Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa. YHTEINEN KASVATUSVASTUU KOTI Vastuu lapsen kasvatuksesta Vastuu lapsen perusturvallisuudesta ja hyvinvoinnista Vastuu lapsen koulunkäynnistä KOULU Vastuu oppilaan opetuksesta Vastuu oppilaan kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä Opetussuunnitelmasta tiedottaminen Oppilaan edistymisen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen Moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki Kouluyhteisön jäseneksi kasvaminen Opettajan, oppilaan ja huoltajan roolien selkiinnyttäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Kuvio 2. Kodin ja koulun kasvatusvastuut 55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 40

41 Kehityskeskusteluissa suunnitellaan kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä selkiinnytetään huoltajien, oppilaan ja opettajan rooleja oppilaan parhaan mahdollisen oppimisen edistämiseksi ja turvaamiseksi. Kehityskeskusteluun osallistuvat oppilas ja huoltaja yhdessä. Kehityskeskustelu käydään ainakin kerran lukuvuoden aikana. Vanhempainilloissa huoltajilla on mahdollisuus keskustella luokan ja koulun toimintakulttuurista, opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Myös yhteisistä kasvatustavoitteista keskustelu on tärkeää. Yhteistyömuotojen kehittämistä voidaan suunnitella yhdessä. Huoltajat voivat osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin osallistumalla koulujen vanhempainyhdistysten toimintaan, vanhempainiltoihin ja muihin koulun järjestämiin tilaisuuksiin. Moniammatillisesta oppilashuoltotyöstä ja sen toimintamalleista tiedotetaan huoltajille koulujen kotisivuilla sekä koteihin lähetettävissä tiedotteissa. kohtaisissa asioissa järjestetään neuvotteluja ja tapaamisia huoltajan ja tarvittavien toimijoiden kesken. Kolmiportaisen tuen järjestämisessä huoltaja ja oppilas osallistuvat pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman ja pedagogisen selvityksen laatimiseen. Oppilaiden poissaoloja seurataan, niistä pidetään kirjaa ja luvattomista poissaoloista tiedotetaan koteihin koulun sopimalla tavalla. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan poissaolon syyn kouluun välittömästi Ohjauksen järjestäminen Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta 57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 2, 3 6 ja 7 9 täsmennetään luvussa Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 57 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 41

42 Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Lisäksi kuvataan, miten yhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten, paikallisen työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden, ohjauksen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa toteutetaan. Työelämään tutustumisen ja erityisesti TET -jakson 42

43 tavoitteet, toimintatavat ja arviointi kuvataan. Lisäksi opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja miten koulu tekee yhteistyötä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaiden huoltajien kanssa. Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilaanohjauksen avulla ja tuella oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa oppii etsimään tietoja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen Alkuopetuksessa oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen ja auttaa häntä koulunkäyntiin liittyvien taitojen kehittämisessä. Alkuopetuksessa tuetaan oppimisvalmiuksien kehittymistä. Tärkeää on tukea oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta omasta koulunkäynnistään ja koulutehtävistä. Oppilaan sosiaalista kasvua ja ryhmätyötaitoja tuetaan erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä. Oppimisvaikeuksiin puututaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erilaisten tietolähteiden käyttö oppimisen apuna on osa alkuopetuksenkin ohjausta. Vuosiluokkien 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta kantamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan ja koulutyöstään. Lisäksi oppilasta ohjataan tiedonhankinnan valmiuksien kehittämisessä ja monipuolisten työtapojen käytössä. Itsearviointitaitojen kehittäminen on tärkeä tavoite vuosiluokilla 3-6. Vuosiluokilla 7-9 oppilas saa ohjausta sekä yksilöllisiin tarpeisiinsa että yhteisöllisyyteen. Myös työelämään tutustumisen painopiste on näillä vuosiluokilla. Ohjauksen tehtävänä on selkeyttää oppilaan ammatillista suuntautumista ja tukea oppilaiden koulutus- ja ammattialan valintaprosessia. Oppilaan päätöksentekoa tuetaan ja varmistetaan turvallinen siirtyminen toiselle asteelle. Siirtymävaiheessa on erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle järjestettävä hänen tarvitsemansa moniammatillinen ohjaus ja tuki yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Mikäli suora siirtyminen ei ole mahdollinen, voidaan järjestää lisäopetusta tai muita järjestelyjä ennen varsinaisten toisen asteen opintojen alkamista. Järjestelyjen toteuttaminen vaatii usein eri hallinnonalojen ja kouluasteiden välistä yhteistyötä. Oppilaan opintojen ja opiskelun ohjaus tehostetun ja erityisen tuen tukimuotona on opettajan, oppilaan, huoltajan ja oppilashuollon muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä suunnittelemaa 43

44 ja toteuttamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea. Eri toimijoiden vastuut ohjauksen järjestämisessä määritellään oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa. Oppilaanohjauksen sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain, työelämään tutustuminen sekä yhteistyö eri oppilaitosten ja kouluasteiden välillä täsmennetään opetussuunnitelman kohdassa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut 58. Tulkitsemisja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. kohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. 58 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) 44

45 Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. 59 Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteet, toimintatavat, hallinnolliset käytänteet sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Tulkitsemis- ja avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilasta oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteiden saavuttamisessa. Koulunkäyntiavustajat toimivat pääsääntöisesti luokkakohtaisina avustajina ja heidän työnään on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Koulunkäyntiavustajan työtä ohjaa vastuuopettaja, jonka rehtori nimeää. 59 Perusopetuslaki 17 2 ja 3 mom. (642/2010) 45

46 Tulkitsemis- ja avustajapalvelun tarve arvioidaan aina oppilaskohtaisesti moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää asiantuntijalausuntoja. Mikäli oppilas on erityisen vaativan tuen tarpeessa ja tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan, on tarpeen määritellä asiantuntijalausuntoon perustua henkilökohtaisen avustajan tarve. Henkilökohtaisesta avustajasta päätetään aina tapauskohtaisesti Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa 60. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa 61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnanvapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. 60 Perusopetuslaki Perusopetusasetus 9 46

47 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjataan perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen Kerhotoiminnan tavoitteet: tarjota oppilaille mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen monipuolistaa kodin ja koulun yhteistyötä lisätä lasten ja nuorten osallisuutta antaa mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen antaa onnistumisen ja osaamisen kokemuksia kannustaa lapsia ja nuoria tuottamaan omaa kulttuuriaan kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan lisätä oppilaantuntemusta tukea ja edistää oppilaiden harrastuneisuutta vakiinnuttaa kerhotoiminta osaksi lasten ja nuorten koulupäivää Kukin koulu suunnittelee ja järjestää kerhotoimintaa koulun oppilaille kerhotoimintaan varattujen resurssien puitteissa. Kerhoista tiedotetaan koteihin koulun sopimalla tavalla. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa 62. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. 63 Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. 64 valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita Perusopetuslaki 5 (1707/2009) 63 Perusopetusasetus 9a (1768/2009) 64 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) 65 Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) 47

48 Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. ta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä. valinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden yönjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että 64 Perusopetusasetus 9 b 1 mom. (1768/2009) 65 Perusopetusasetus 9 b 2 mom. (1768/2009) 48

49 kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmassa kuvataan joustavan perusopetuksen toiminnan keskeiset tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Opetussuunnitelman tulee sisältää joustavan perusopetuksen toiminnan oppilasvalinnan perusteet ja valintamenettelyjen kuvaus. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen. Joustavassa perusopetuksessa opetuksen tavoitteet ovat yleisen opetussuunnitelman mukaiset, mutta sisältöjen toteutus vaihtelee yksilöllisesti opiskelun järjestämisen ja työpaikkajaksojen mukaan. Oppilaan opiskelun tavoitteet ja sisällöt kuvataan oppimissuunnitelmassa ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta HOJKSissa. Joustavassa perusopetuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti elämänhallintataitojen kehittymiseen, koulutyön säännöllisyyteen ja itsenäisten työmuotojen käyttöön. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa oppimisympäristöissä. Osa opetuksesta järjestetään tavanomaisia työssäoppimisjaksoja pitkäkestoisemmilla työpaikkajaksoilla. Työpaikkajaksot, niiden tavoitteet ja arviointi määritellään oppimissuunnitelmassa. Valinnaisaineina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia, jotka muodostetaan työpaikkaopinnoista. Ne täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan oppimissuunnitelmassa. Valinnaisaineita voidaan opiskella myös koulussa yleisopetuksen opetusryhmissä. Joustavan perusopetuksen oppimisympäristöinä käytetään Vaisaaren koulun opetustilojen lisäksi työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia, nuorisotiloja ja muita vastaavia tiloja. Oppilaanohjausta järjestetään tehostetusti oppilaanohjaajan, ryhmän opettajan ja nuorisotyöntekijän tai muun vastaavan henkilön kanssa. Jatko-opintoihin ohjaus on merkittävä osa oppilaanohjausta ja kaikille oppilaille laaditaan jatkosuunnitelma perusopetuksen päättyessä. huollon tavoitteena on joustavassa perusopetuksessa puuttua ongelmiin mahdollisimman varhain ja rakentaa oppilaalle turvaverkosto. Joustavan perusopetuksen oppilaiden oppilashuollollisia asioita käsitellään säännöllisesti koulun oppilashuoltoryhmässä. Nuorisotoimen ja kunnan muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukiverkoston rakentaminen. Yhteistyö kodin kanssa on säännöllistä ja tavoitteena on oppilaan tukeminen elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi leirikouluihin ja muihin luokan yhteisiin toimintoihin. 49

50 Joustavaa perusopetusta järjestetään Vaisaaren koulussa. Valintamenettely ja valinnan kriteerit määritellään koulun työsuunnitelmassa. 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen huolto huollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. 66 huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. 67 huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. huollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. huollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. 68 huollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. 69 huollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. 66 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 67 Perusopetuslaki 31 a 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 68 Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15, Lastensuojelulaki 9 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja 12, Kouluja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 50

51 huollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. 70 huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. 71 huoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. huoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa 73, jonka käsittely kuvataan luvussa Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria 74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa Lastensuojelulaki 25 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja Perusopetuslaki 31 a 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 73 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 2 mom. 75 Perusopetuslaki 3 2 mom. ja 31 a 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 51

52 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 76. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. huollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä 77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. 78 Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville 79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta eitoivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. 76 Perusopetuslaki 29 1 mom. 77 Perusopetuslaki 29 3 ja 4 mom. 78 Perusopetuslaki 29 2, 3 ja 4 mom. 79 Perusopetuslaki 29, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, 52

53 Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. 80 Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista 81. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. huollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma 82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma 83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa 84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä Perusopetuslaki 29 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 ja 10 ja Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja Perusopetuslaki 32 1 mom. (1139/2003), 34 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus Työturvallisuuslaki 8, 9 ja Pelastuslaki (468/2003) 9 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja Perusopetuslaki 29 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12, Työturvallisuuslaki 9 ja Perusopetuslaki 29 ja 32, Pelastuslaki 9 3 mom., Pelastusasetus 9 ja 10, Poliisilaki (493/1995) 1 1 mom. ja 1 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 53

54 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu 86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä 87. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja 88. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 89 huoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä 90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. 91 Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet 92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. 86 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp 88 Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) 89 Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) 90 Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 1 mom. 30 kohta 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta. 92 Perusopetuslaki 40 1 mom.(642/2010) 54

55 huoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot 93. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta 94. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä 95. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. 96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen huollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 97. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kunnan muut lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kuvata oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat. huollon osuudessa kuvataan yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki ja yhteistyö. Tällöin otetaan huomioon oppilaan ikä ja sekä tuen tarve tilanteissa, 93 Perusopetuslaki 40 2 mom.(642 /2010) 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta. 92 Perusopetuslaki 40 1 mom.(642/2010) 93 Perusopetuslaki 40 2 mom.(642 /2010) 94 Perusopetuslaki 40 3 mom.(642/2010) 95 Perusopetuslaki 41 4 mom.(642/2010) 96 Perusopetuslaki 40 4 mom.(642/2010) 97 Perusopetuslaki 15 2 mom. (477/2003) 55

56 joissa oppilaan terve kasvu ja kehitys voi vaarantua. Opetussuunnitelman tulee sisältää hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät, ongelmien ennaltaehkäisyä ja lapsen suojelua koskevat menettelytavat sekä kuvaus kouluyhteisön toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka ja vaaratilanteissa. Opetussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 98. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: 1. huollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken oppilashuoltotyön organisointi oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan sekä joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukemisessa oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihdetai mielenterveysongelmat perheessä kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi 2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa 98 Perusopetuslaki 29 2 mom. 56

57 pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi. 3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista 99. Tässä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö viranomaisten kanssa suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi. huollon toiminta etenee alla olevan kaavion mukaisesti. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on aktiivista ja säännöllistä. Koulun keinot oppilashuollon toteuttamisessa suunnitellaan ja toteutetaan opettajien ja muun henkilökunnan kanssa yhteistyössä. Kaikissa kouluissa kokoontuu oppilashuoltoryhmä säännöllisesti. huoltoryhmän kokouksista tiedotetaan koteihin lukuvuosisuunnitelmassa ja koulun sopimalla tavalla. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua oppilaan asioiden käsittelyyn. huoltoryhmä käsittelee ja koordinoi koulun oppilashuoltotyötä. huoltoryhmä käsittelee opettajien laatimat pedagogiset arviot ja sopii tehostetun tuen aloittamisesta tai päättymisestä. huoltoryhmä osallistuu pedagogisen selvityksen laatimiseen määriteltäessä erityisen tuen tarvetta. huollon toimintamalli ja eri toimijoiden vastuut täsmennetään Oppilaan tuen suunnitelmassa. Koulukohtaisesti laaditaan toimintaohjeet äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa sekä turvallisuussuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Kaikki ohjeet kootaan koulun turvallisuuskansioon. Raision kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukee koulun oppilashuoltotyötä. 99 Perusopetuslaki 29 2 mom. 57

58 huollollinen etenemismalli ARJEN HUOLENPITO (koulu ja vanhemmat) Yhteinen kasvatusvastuu Opettajalla herää huoli oppilaasta. (poissaoloja, läksyt tekemättä, oppimisvaikeuksia, käyttäytymisen ongelmia) Asia puheeksi oppilaan kanssa. SEURANTA Yhteys kotiin. Keskustelu oppilaan ja huoltajan kanssa. YLEINEN TUKI TUKIMUOTOINA: eriyttäminen, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmittelyt, kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetus, oppimissuunnitelma, kerhotoiminta, iltapäiväkerho 1-2 luokilla, läksyparkki, kummitoiminta, osa-aikainen erityisopetus Keskustelu auttaa. Keskustelut eivät tuota toivottua tulosta. KOULUN SISÄINEN YHTEISTYÖ (koulun henkilökunta, terveydenhoitaja, koulupsykologi, KiVa-tiimi) Tukitoimet riittävät. Yhteys huoltajiin uudelleen. Neuvottelu opettajan, oppilaan, vanhempien ja erityisopettajan/rehtorin/koulupsykologin/ terveydenhoitajan kanssa. Oppilaan asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tehdään sopimukset ja määritellään tukitoimet. (tukiopetus, läksyparkki, tapaamiset koulupsykologin/terveydenhoitajan kanssa, oppimissuunnitelma, avustajan tuki) SEURANTA Tukitoimet riittämättömiä. K O L L E G I A A L I N E N Y H T E I S T Y Ö Pedagoginen arvio TEHOSTETTU TUKI TUKIMUOTOINA lisäksi mm: mahdollisuuksien mukaan joustavat opetusryhmät, oppilashuollollinen tuki, osa-aikainen erityisopetus, oppimissuunnitelma YHTEISTYÖ KOULUN ULKOPUOLISTEN TAHOJEN KANSSA (lastensuojelu, psykiatrinen poliklinikka, perheneuvola, poliisi, nuorisotoimi) Yhteys huoltajiin. Asia OPH - ryhmään. Pohditaan jatkotoimet (erityisen tuen päätös, HOJKS). Päätetään yhteydenotosta ja yhteistyömuodoista koulun ulkopuolisiin toimijoihin (lastensuojelu, psykiatrinen poliklinikka, perheneuvola, poliisi tmv.) Pedagoginen selvitys ERITYINEN TUKI TUKIMUOTOINA lisäksi mm: erityisopetus oppilashuollon tuki, testit, HOJKS, apuvälineet, avustajan tuki 58

59 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1. Saamelaiset, romanit ja viittomakieliset Raisiossa ei anneta saamenkielistä eikä romaninkielistä opetusta. Viittomakielistä opetusta tarvitsevat ohjataan kouluun Turkuun Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan omankielija kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kappaleessa 7.3 Suomi toisena kielenä on selvitetty tarkemmin raisiolaisen maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen opetusjärjestelyt. Raisiossa annetaan maahanmuuttajaoppilaille valmistavaa opetusta kalenterivuosittain budjetin sallimissa rajoissa. 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Eri aihekokonaisuuksia voidaan painottaa koulukohtaisesti teemavuosina/viikkoina/ päivinä koulun lukuvuosisuunnitelman mukaisesti. Vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset liitteenä. 59

60 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. Joka päivä, kaikissa oppiaineissa, päivänavauksissa, ruokailussa, oppilaan ja opettajan/muun henkilökunnan/oppilaan kahdenkeskisissä sekä ryhmätilanteissa tuetaan ja kehitetään yksilöllistä itsetuntemusta ja toiset huomioonottavaa yhteisöllisyyttä. kunta- ja tukioppilastoiminta sekä koulun yhteiset teema- ja tapahtumapäivät edistävät yhteisvastuun kehittymistä ja torjuvat syrjäytymistä. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. 60

61 KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. Aihekokonaisuus toteutuu useissa eri oppiaineissa. Suomalaisten juurien tunnistaminen, historian ja maantieteen ymmärtäminen auttavat yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Kulttuuriperinnön siirtäminen, kansainvälisyys ja vieraat kulttuurit ovat useiden oppisisältöjen osa. Kansainvälinen ystävyyskoulu- ja kieliluokkatoiminta sekä Comenius-projektit edistävät kansainvälisyyttä. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 61

62 Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan kaikissa oppiaineissa, mutta erityisesti äidinkielessä ja videokursseilla, suullisin, kirjallisin ja sähköisin tuotoksin. ta ohjataan etsimään ajankohtaista tietoa internetistä ja seuraamaan eri tiedotusvälineitä, mutta toisaalta myös opetetaan ja kannustetaan mediakriittisyyteen pohtimalla asioiden käsittelytapoja sekä tietojen oikeellisuutta eri lähteissä. Viestintä- ja mediataitoja harjoitellaan mm. sanomalehtiviikoilla ja osallistumalla Mediavisaan sekä tekemällä koulun uutisia (Vaisaaren koulu). 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. Opetushallituksen mukaan yrittäjyyskasvatus kattaa sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjyyskasvatuksen avulla nuoria ohjataan kohti sisäistä yrittäjyyttä, painotetaan sen positiivista merkitystä oppilaan omaan elämään ja tulevaisuuteen, unohtamatta yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. ta ohjataan kriitti- 62

63 seen arviointiin, omatoimisuuteen ja aloitteellisuuteen sekä itsenäisten valintojen suorittamiseen. Yrittäjyys on tapa toimia luovasti ja innovatiivisesti, vastuun ottamista omasta tulevaisuudesta ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Kummiluokkatoiminta, yritysvierailut, kunnallishallintoon ja työelämään tutustuminen (TET) sekä oppilaskuntatoiminta kehittävät oppilaiden valmiuksia osallistuviksi kansalaisiksi. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULE- VAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. ta ohjataan toimimaan oman lähiympäristönsä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Aihekokonaisuus sisältyy kaikkiin oppiaineisiin, erityisesti luonnontieteisiin, kotitalouteen, ekonomiaan ja käsityöhön. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan omia valintojaan ja käytäntöjensä vaikutuksia sekä kiinnittämään huomiota jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. 63

64 Mm. teemapäivin ja projektein sekä vierailuilla sopivissa kohteissa toteutetaan aihekokonaisuutta. Raision kestävän kehityksen ohjelmaa pyritään noudattamaan koulujen omin painotuksin. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. Aihekokonaisuuden tavoitteiden toteuttamisessa käytetään tukena kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa ja koulujen turvallisuussuunnitelmia. Lisäksi voidaan järjestää teemapäiviä, tietoiskuja, poliisivierailuja yms. Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota ohjaamalla oppilaita turvalliseen laitteiden ja työvälineiden käyttöön. Fyysisen turvallisuuden ohella psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opas- 64

65 taa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään oppitunneilla aineille soveltuvin osin. Erityisesti oppiaineissa, joissa on koneita ja teknisiä laitteita, opetetaan niiden käyttöä työturvallisuusnäkökohtia painottaen kuluttajavalistusta ja arvokeskustelua unohtamatta. Tietokoneavusteinen opetus ja tietoverkkojen käyttö ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Raision koulutoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian tavoitteena on vastata opetuksessa ja oppimisessa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Näitä ovat mm. uudenlaisten aktivoivien opetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönotto sekä oppimisedellytysten ja uusien perusvalmiuksien luominen niin, että yhä suurempi osa oppilaista oppii yhä vaativampia tiedollisia rakenteita ja ongelmanratkaisutaitoja. Kouluilla on omat tieto- ja viestintästrategiasuunnitelmat. Opetussuunnitelmassa tietotekniikka on valinnaisena oppiaineena ja valinnaiskursseina 7 9 luokilla. Muilla luokka-asteilla se on sisällytetty oppiaineiden opetussuunnitelmiin. Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas osaa tietotekniikan perusteet, hän omaa käsityksen tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, mutta osaa suhtautua kriittisesti verkoissa liikkuvaa tietoa kohtaan. Audio- ja av-välineiden käyttö tulevat oppilaille tutuksi omissa esityksissä, juhlissa, uutisissa yms Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viitto- 65

66 makielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B- oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä saame saame ruotsi äidinkielenä ja suomi saamenkielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä 66

67 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan. oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon oikeinkirjoitussääntöjä. kuuntelee keskittyen ja eläytyen. osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään. saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä. kuuntelee ja lukee ymmärtäen kirjallisuutta. Sen avulla hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa sekä mielikuvituksensa rikastuvat. opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. 67

68 KESKEISET SISÄLLÖT 1. luokka 1. Äänne- ja kirjainvastaavuuden ymmärtäminen 2. Lukemisen opettelua 3. Kirjainmuodot (isot ja pienet tekstauskirjaimet) 4. Oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla 5. Itsensä ilmaisemista ja keskittyvää kuuntelua 2. luokka 1. Lukutaidon vahvistamista ja luetunymmärtämistä 2. Kirjoituskirjaimet 3. Lastenkirjallisuuteen tutustumista, esim. kirjastokäynti 4. Oikeinkirjoituksen vahvistamista ja tarinoiden tuottamista 5. Itsensä ilmaisemista ja keskittyvää, päättelevää kuuntelua KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 68

69 VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. KESKEISET SISÄLLÖT JA 3. luokka 1. Kielentuntemusta: lause, yhdyssanat, sanaluokkiin tutustumista o harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita: lauserakenne, alkukirjaimet, päättövälimerkit, yhdyssanat ja sanaluokista verbi, substantiivi ja adjektiivi. 2. Lukutaidon vahvistamista ja tekstinymmärtämisen syventämistä o Painopiste on tekstin sisällön ja rakenteen ymmärtämisessä, sanavaraston kartuttamisessa ja ja sujuvassa lukemisessa o harjoittelee käyttämään kirjastoa 3. Monipuolista tutustumista kirjallisuuden lajeihin o lukee paljon erilaista kirjallisuutta. o Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy. o lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia lastenkirjoja 4. Sujuvan ja selkeän käsialan harjoittelua 5. Suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia ja kuuntelua o osaa kertoa ja kirjoittaa juonellisen kertomuksen o osaa kuunnella aktiivisesti, puhua selkeästi ja tuottaa ymmärrettäviä viestejä o tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelman avulla 4. luokka 1. Kielentuntemusta: keskeisenä sisältönä sanaluokat o kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sekä oppii numeraalit, pronominit ja partikkelit o harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa ja harjoittelee pilkun käyttöä 2. Kirjallisuus: erilaisia tekstejä, kirjaesittelyjä, kirjaston käyttöä o Vahvistetaan oppilaan positiivista asennetta lukemiseen o lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia kirjoja o jakaa lukukokemuksensa, esim. kirjaesittelyin o harjaantuu käyttämään kirjastoa 3. Kirjallista ilmaisua: vuorosanojen merkitsemistä tarinoihin ja omien tekstien laatimista o kehittyy juonellisen kertomuksen ja kuvailevan tekstin kirjoittajana o tuottaa tekstiä selkeällä käsialalla ja tekstinkäsittelyohjelman avulla 69

70 4. Ilmaisu: omien tuotosten esittämistä o esittää omia mielipiteitään; hän osaa ilmaista itseään sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti 5. Viestintää, esim. luokkalehti o tutustuu viestintävälineisiin 5. luokka 1. Kielentuntemusta: tärkeimmät lauseenjäsenet, verbien persoonamuodot ja aikamuodot o harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa (alkukirjaimet, päättövälimerkit, pilkku ja yhdyssanat) o löytää lauseesta subjektin ja predikaatin o tunnistaa verbin persoonamuodot, tutustuu verbin aikamuotoihin, kertaa sanaluokat ja oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin 2. Kirjallisuus: erilaisten tekstien ja kokonaisteosten lukemista ja luetunymmärtämistä o lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia nuortenkirjoja sekä tietotekstejä o Vahvistetaan positiivista asennetta sujuvaan lukemiseen o tulkitsee tekstejä ja etsii niistä keskeisiä asioita 3. Kirjallinen ilmaisu, mahdollisuuksien mukaan myös tekstinkäsittelyohjelmalla o kirjoittaa juonellisia kertomuksia o tutustuu kappalejakoon o tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla 4. Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä o ilmaisee itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti o harjoittelee perustellun mielipiteen muodostamista 5. Tiedonhankintaa monipuolisista lähteistä, esim. sanomalehti ja tiedon esittämistä o harjaantuu tiedon hankkimisessa eri välineitä apuna käyttäen o käyttää kirjastoa itsenäisesti KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. 70

71 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 71

72 VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 6. luokka KESKEISET SISÄLLÖT JA 1. Kielentuntemusta: sijamuodot, lauseenjäsennystä o Oppilaan virke- ja lausetaju kehittyy ja oikeinkirjoitustaito varmentuu, hän käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä tekstiä tuottaessaan o kertaa sanaluokat, oppii verbin aikamuodot ja peruslauseenjäsenet. o tuntee sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin 2. Kirjallisuus o lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia, monenlaista kirjallisuutta ja tekee päätelmiä teosten henkilöistä 3. Kirjoittamista: oman tekstin jaksotus ja oikeakielisyys, eri lausetyyppien käyttö o kirjoittaa monipuolisia tekstejä o tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla ja muokkaa sitä saamansa palautteen perusteella o osaa tehdä kappalejaon omaan tekstiinsä ja tunnistaa pää- ja sivulauseen 4. Ilmaisu: suullisia esityksiä (esim. esitelmä, selostus, näytelmä) o kuuntelee sekä empaattisesti että kriittisesti o osaa ilmaista itseään tilanteen vaatimalla tavalla 5. Viestintävalmiuksien kehittämistä, mm. sähköiset viestimet o tutustuu mediaviestintään 7. luokka oppii löytämään ja tunnistamaan tekstistä sanaluokat pääpiirteissään, erityisesti verbin muodot sekä lausetyypit analysoimaan ja tulkitsemaan monipuolisesti luokan yhdessä valitsemia kokonaisteoksia ja lyhyempiä tekstejä tuottamaan erityyppisiä tekstejä jaksotellusti ja johdonmukaisesti erittelemään lukukokemuksensa suullisesti muulle luokalle tunnistamaan elokuvan rakenteen, sarjakuvan keinot sekä suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kielentuntemus: sanaluokkien, verbin muotojen ja lausetyyppien kertaus 2. Kirjallisuus: kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien analysointia 3. Kirjoittaminen: oman tekstin (kertomus, kuvaus, selostus) muokkaaminen 4. Ilmaisu: vapaavalintaisen kaunokirjallisen teoksen suullinen esittely 5. Viestintä: elokuvan rakenne, sarjakuvat, tiedon hankinta 72

73 8. luokka oppii löytämään ja tunnistamaan sekä muodostamaan erilaiset modukset sekä ymmärtää lauseen sanojen väliset suhteet sekä tuntee niiden nimitykset tunnistamaan novellin sekä eri kirjallisuuden genrejen piirteitä tekemään jaksotellun ja johdonmukaisen mielipidekirjoituksen mielipiteensä perustellen valmistelemaan ja esittämään luokalle havaintoesityksen annettuja ohjeita noudattaen kuuntelemaan ja arvioimaan muiden pitämiä esityksiä tunnistamaan sanomalehdenrakennetta ja television ilmaisukeinoja kehittyäkseen kriittiseksi mediakuluttajaksi KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kielentuntemus: modukset, lauseenjäsennys 2. Kirjallisuus: novelli, kirjallisuuden genrejä (esim. scifi, kauhu, fantasia) 3. Kirjoittaminen: mielipidekirjoitus 4. Ilmaisu: havaintoesitelmän pitäminen, keskustelu ja väittely 5. Viestintä: sanomalehden rakenne, television ilmaisukeinoja 9. luokka oppii tunnistamaan suomen kielen peruspiirteitä sekä vertaamaan niitä vieraisiin kieliin sekä ymmärtämään suomen kielen aseman maailman kielikartalla tuntemaan Suomen kirjallisuuden historian vaiheita, tärkeimpiä kirjailijoita ja teoksia laatimaan lähdekritiikkiä noudattaen itse tuotetun asiatekstin laatimaan ja pitämään luokan edessä ohjeiden mukaisen tilannepuheen oppii noudattamaan hyvin omassa tekstissään oikeakielisyyssääntöjä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kielentuntemus: suomi kielikartalla (kielen lajit ja maantieteellinen vaihtelu) 2. Kirjallisuus: perustiedot Suomen kirjallisuuden historiasta 3. Kirjoittaminen: asiatekstin laatiminen 4. Ilmaisu: puheen laatiminen ja pitäminen 5.Oikeakielisyyden perusteet (alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit, vierassanat, lyhenteet) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja 73

74 edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. 74

75 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. RUOTSI ÄIDINKIELENÄ (SVENSKA SOM MODERSMÅL) Raisiolaiset oppilaat, joilla on ruotsi äidinkielenä, suorittavat peruskoulunsa Turussa Turun kuntakohtaista opetussuunnitelmaa noudattaen. SAAME ÄIDINKIELENÄ (EATNIGIELLA) Raisiossa ei anneta saamenkielistä opetusta. ROMANI ÄIDINKIELENÄ Raisiossa ei anneta romaninkielistä opetusta VIITTOMAKIELI ÄIDINKIELENÄ Raisiossa ei anneta viittomakielistä opetusta. Oppilaat ohjataan kouluun Turkuun. MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI Perusopetuslain 12. :n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa suomen, ruotsin, saamen, romanikielen tai viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 1435/ :n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimääriä soveltaen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen kotitausta sekä ympäristön tarjoaman tuen vähäisyys oppilaan oman äidinkielen kehittymiselle. 75

76 SUOMI TOISENA KIELENÄ VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä - oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä - oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä - oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. YLEISTÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIAINEESTA Suomi toisena kielenä (S2) on erityinen suomen kielen oppimäärä, jota opetetaan niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Opetuksessa pyritään systemaattiseen kielen oppimiseen, niin että se tukee mahdollisimman monipuolisesti oppilaan koulunkäyntiä, tasa-arvoisia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista. Suomi toisena kielenä opetuksen päämääränä on, että oppilas saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja oppii arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. OPETUKSEN Suomi toisena kielenä opetuksessa tarjotaan kunkin lähtökohdiltaan erilaisen oppilaan tarpeisiin sopivaa suomen kielen opetusta. 76

77 Suomi toisena kielenä opetuksen keskeiset tavoitteet: - oppilas oppii ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua kieltä - oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa - oppilas oppii hyvän teknisen lukutaidon - oppilas oppii hyvän kirjoitustaidon - oppilas oppii laajan sanavaraston - oppilaan oikeakielisyys kehittyy - oppilas tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriperintöön - oppilas tutustuu joukkoviestimiin OPETUSJÄRJESTELYT Opetus järjestetään koulukohtaisesti oppilasmäärän, opetuksen tarpeen ja resurssien mukaan. Suomi toisena kielenä oppitunteja voidaan pitää mahdollisuuksien mukaan muiden oppituntien sijasta tai niiden lisäksi. Opetusta on pyrittävä eriyttämään siten, että kaikkien oppilaiden on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet mahdollisimman hyvin. Oppilaalle voidaan laatia omien kykyjensä ja edellytysten mukainen henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Suomi toisena kielenä suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi suoritetaan tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien, aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa. TYÖTAVAT JA OPPISISÄLLÖT Opetusmenetelmien ja työtapojen valinnassa pyritään monipuolisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan ikä, aikaisempi koulunkäynti sekä oppilaan taidot omassa äidinkielessä. Aluksi suomi toisena kielenä oppitunneilla vahvistetaan oppilaan suullista ilmaisutaitoa ja laajennetaan sanavarastoa. Opiskelun edetessä oppilasta perehdytetään vaikeampiin muoto-opillisiin rakenteisiin ja erilaisiin kielen keinoihin ilmaista asioiden suhteita. Oppiaines valitaan oppilaan omasta kokemuspiiristä ja elinympäristöstä ja opittu pyritään liittämään aina käyttöyhteyteensä. Opetuksen tulisi sisältää ainakin seuraavat sisällöt: RAKENTEET JA KIELITIETO - lyhyt ja pitkä vokaali sekä geminaatta - astevaihtelun käyttö - verbin persoona- ja aikamuodot - kieltomuodot - sanaluokat - paikallissijat - vertailun ilmaiseminen - subjekti, predikaatti ja objekti - ymmärtää tavallisempia lauseenvastikkeita 77

78 PUHEVIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT - kysymysten esittäminen - tapahtumista ja itsestään kertominen - kielen ymmärtäminen erilaisissa tilanteissa - mielipiteen ilmaiseminen - puhetilanteeseen sopivaa kielen käyttö - suullinen esitystaito LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN - suomalaiset aakkoset ja numerot ja muut kirjalliset symbolit - mekaaninen lukutaito, sujuva ja ymmärtävä lukutaito - ymmärtää taitotasolleen sopivaa kaunokirjallisuutta ja asiatekstiä - lausetason oikeinkirjoitus - johdonmukaisesti etenevän tekstin kirjoittaminen - mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti KIRJALLISUUS JA VIESTINTÄKASVATUS - suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia kansansatujen, kertomuksien, lorujen, runojen ja sananlaskujen tunteminen - lasten ja nuortenkirjallisuuteen tutustuminen - Kalevalaan tutustuminen - viestintätekniikkaan tutustuminen 7.4 Toinen kotimainen kieli RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI A-KIELENÄ Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä myös kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT luokka oppilaalle kehittyy myönteinen asenne ruotsin opiskelua kohtaan ja hän on tietoinen sen merkityksestä oppilas osaa käyttää ruotsin opiskeluun jo A1-kielessä oppimiaan työtapoja oppilas tutustuu ruotsin kielialueeseen kartalta sekä tunnistaa muutaman tapa- ja juhlakulttuurin piirteen 78

79 oppilas osaa lyhyin lausein kertoa itsestään perustiedot sekä suullisesti että kirjallisesti oppilas hallitsee yleisimpiä lähipiiriinsä liittyviä fraaseja, substantiiveja ja verbejä KESKEISET SISÄLLÖT 1. tutustutaan ruotsin kieleen, äänteisiin ja kielialueeseen 2. oppilaan lähipiirin sanastoa (koulu, koti, harrastukset, ruoka) 3. totutellaan en- ja ett- sukuihin 4. yleisimpiä verbejä 5. arjen fraaseja, loruja, lauluja 5. luokka oppilas osaa kertoa itsestään ja perheestään sekä esittää kysymyksiä näistä aiheista oppilas ymmärtää lähipiiriinsä sijoittuvien tekstien pääsisällöt oppilas osaa lyhyin lausein kuvailla konkreettisia asioita ja kertoa mielipiteensä oppilas tuntee ruotsinkielisiä juhlia ja tapoja oppilas osaa hyödyntää eri työtapoja tarkoituksenmukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT 1. laajennetaan 4.luokan sanastoja ja tilanteita; itsestä ja muista kertominen, mielipiteen ilmaisu 2. en- sukuisten substantiivien taivutus 3. preesens: verbitaivutus, kysymykset ja kiellot, apuverbejä (kan, vill, ska, måste) 4. adjektiivin taivutus 5. ruotsinkielisiin juhliin ja tapoihin tutustuminen sekä niihin liittyvien fraasien opettelu 6. luokka oppilas on innokas ja vastuuntuntoinen ruotsin opiskelija oppilas tuntee ruotsinkielisen alueen kulttuuria ja arvostaa sitä oppilas selviytyy arkipäivän tilanteista ja pystyy osallistumaan pieniin keskusteluihin oppilas ymmärtää ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia oppilas hallitsee kielen perusrakenteita KESKEISET SISÄLLÖT 1. preesensin kertaus ja imperfekti 2. ett- sukuisten substantiivien taivutus 3. adjektiivien vertailu 4. Pohjoismaihin tutustuminen ja Suomesta kertominen 5. arjen tilanteissa toimiminen: ostoksilla, puhelimessa, opastaminen, mielipiteen perustelu, matkustaminen 79

80 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): Kuullun ymmärtäminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsinkielisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. pystyy vuorovaikutukseen ruotsinkielisten henkilöiden kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. 7. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan epävirallisissa tilanteissa asioista, jotka koskevat häntä itseään sekä hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa selviytymään arkisista palvelutilanteista ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kotimaansa ja kertomaan siitä kohdekielellä arvostamaan kotimaansa kulttuuria Opiskelustrategiat oppii käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan pienimuotoisissa projektitöissä 80

81 arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT 1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen 2. Vastaavista asioista kirjallisesti kertominen 3. Tutustuminen suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin lk perusrakenteiden kertaus; perf. ja pl.perf, adj. vertailu, man-rakenne, apuverbi, päälause 5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen) tukevia työtapoja 8. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa, myös kohdekulttuurissa käyttämään mm. konditionaalia ja infinitiivirakenteita päälauseissa suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä kohdekulttuurista Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kohdekulttuureja monipuolisesti viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla Opiskelustrategiat oppii käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan laajemmissa projektitöissä yksin tai ryhmissä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Tutustuminen Ahvenanmaan ja Pohjoismaiden maantietoon ja kulttuuriin 4. Kielioppi: I konditionaali, imperatiivi, partisiipin preesens, adj. vertailu, infinitiivi rakenteet 5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja 9. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista, kuten tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys ja tietoyhteiskunta käyttämään II konditionaalia, passiivia ja partisiippeja pää- sekä sivulauseissa suullisesti ja kirjallisesti 81

82 ymmärtämään vaativia kirjallisia ja kuultuja tekstejä elämän eri osa-alueilta perustietoja kohdekulttuurien historiasta, tavoista ja juhlapäivistä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys, tietoyhteiskunta) 2. Vastaavista asioista kirjallisesti kertominen 3. Syvennetään kohdemaiden kulttuurituntemusta ja tutustutaan pohjoismaiden histo-riaan 4. Kielioppi: passiivit, II konditionaali, part.perfekti, sanajärjestys 5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.1 Peruskielitaiton alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. RUOTSI B-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. 7. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti itsestään ja lähipiiristään käyttämään tavallisimpia substantiiveja ja adjektiiveja päälauseissa preesensaikamuodossa ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät arkielämän tilanteita kotimaassa ja Ruotsissa Kulttuuritaidot oppii perustietoja suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista Oppimisstrategiat 82

83 oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita KESKEISET SISÄLLÖT 1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin 4. Kielioppi: preesens, subst. ja adj. taivuttaminen; päälauseen muodostaminen 5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta tukevia työtapoja (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen) 8. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa käyttämään perusaikamuotoja, vertailemaan elinympäristönsä ilmiöitä, muodostamaan pitkähköjä päälauseita sekä kertomaan asioista man-rakennetta käyttäen ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät muita Pohjoismaita sekä laajemmalti elämän osa-alueita Kulttuuritaidot oppii perustietoja muista Pohjoismaista viestimään kohdekulttuurille luontevalla tavalla Oppimisstrategiat oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa KESKEISET SISÄLLÖT 1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Tutustutaan eri Pohjoismaiden tapoihin ja kulttuureihin 4. Kielioppi: imperfekti, perfekti, pl.perf; adj. vertailu; MAN-rakenne, vahvistetaan päälauseen muodostamista 5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja 9. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti omaan tulevaisuuteen, ympäristöön ja kansainvälisyyteen liittyvistä asioista 83

84 käyttämään perusaikamuotojen lisäksi futuuria ja konditionaalia ja käskymuotoa pää- ja sivulauseissa ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät Pohjoismaiden historiaa ja juhlatapoja sekä nyky-yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä Kulttuuritaidot oppii vertailemaan eri maiden kulttuureja ja arvostamaan Pohjoismaista yhteistyötä ja kansainvälisyyttä Oppimisstrategiat oppii käyttämään ja vahvistamaan kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (oma tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys) 2. Kirjallisten taitojen syventäminen 3. Tutustutaan pohjoismaihin ja syvennetään aiemmin opittua tietoa 4. Kielioppi: vahvistetaan ed. opetettuja rakenteita; konditionaali, imperatiivi, sivulauseen muodostaminen 5. Vahvistetaan edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 7.5 Vieraat kielet 84

85 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. ENGLANTI 3.luokka myönteisen asenteen omaksuminen kielten opiskelua ja kohdekulttuuria kohtaan sekä rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä alusta alkaen uusiin, vieraille kielille tyypillisiin työtapoihin ja oppimisstrategioihin tutustuminen ja niiden harjoitteleminen englannin kielen kirjoitusasun ja ääntämisen eron oivaltaminen arkielämää ja rutiineja käsittelevän sanavaraston ja yksinkertaisten fraasien opetteleminen yksinkertaisia aiheita käsittelevien puheen ja tekstien pääkohtien ymmärtäminen KESKEISET SISÄLLÖT 1. oppilaan lähipiirin sanastoa (koti, koulu, eläimet, harrastukset, ruokia, kehonosia, sää, lukusanat 1-100, värit) 2. yleisimpiä verbejä ja adjektiiveja 3. jokapäiväisiä lyhyitä fraaseja 4. itsestä ja perheestä kertomiseen tarvittavia rakenteita (I ve got, I haven t got, Have you got, can, can t, I don t, be-verbin taivutus) 5. keskustellaan englannin kielen merkityksestä sekä oppilaalle itselleen että koko maailmalle, tutustutaan kielialueeseen kartalta sekä tapakulttuuriin ja valinnaisiin juhlapäiviin (esim. nimen käyttö tervehdittäessä, please, thank you, Merry Christmas, Happy birthday) 4.luokka oppilas harjaantuu käyttämään erilaisia työtapoja ja oppimisstrategioita oppilaalla on hyvä arkielämää ja rutiineja käsittelevä perussanavarasto perussanavarastoaan käyttäen oppilas osaa tuottaa lyhyitä, omia lauseita kirjallisesti oppilas osaa vastata yksinkertaisiin suullisiin kysymyksiin 85

86 oppilas tutustuu alustavasti englannin kielen rakenteisiin ja ymmärtää, että ne eroavat äidinkielen rakenteista KESKEISET SISÄLLÖT 1. 3.luokan aihepiirien kertauksen ja laajennuksen lisäksi: itsestä kertominen, aakkoset, kuukaudet, ulkonäön kuvailu, kellonajat, maita ja kieliä 2. monikko (-s, epäsäännöllisiä), kysymyssanat, persoonapronominit ja niiden omistusmuodot, prepositioita, s-genetiivi 3. be ja have verbien taivutus 4. ennakoivasti mm. verbin s-pääte, kestopreesens, komparatiivi ja was/were 5. lisää tapoihin ja juhliin liittyviä sanoja ja sanontoja 5.luokka työtavat ja oppimisstrategiat muodostuvat luontevaksi osaksi opiskelua oppilas oppii tuntemaan etenkin brittikulttuuria ja tutustuu sen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin oppilas hallitsee perusrakenteita, joita on opiskeltu aiempaa systemaattisemmin oppilas suoriutuu arkipäivän keskustelutilanteista ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia sanavarasto laajenee ja mukaan tulee merkitykseltään abstraktimpeja sanoja KESKEISET SISÄLLÖT 1. aiempien aiheiden lisäksi mm. ravintolassa asiointi, ostosten tekeminen, matkustaminen, haastattelu, ystävästä kertominen 2. järjestysluvut, there is/there are, artikkelin käyttö, lyhyiden adjektiivien vertailu, käskyt ja kiellot 3. yleis- ja kestopreesens (myönteinen, kielteinen, kysymys) 4. be ja have verbien preesens ja imperfekti 5. imperfekti alustavasti 6.luokka oppilas on vastuullinen ja yritteliäs kielen oppija, joka hallitsee itsenäisesti eri työtapojen ja oppimisstrategioiden käytön oppilas oppii tuntemaan muitakin kohdekielen kulttuureja, erottaa niiden ja suomalaisen kulttuurin ominaispiirteitä ja oppii vertailemaan ja arvostamaan molempia perusrakenteiden laajentaminen ja syventäminen sekä niiden soveltaminen omassa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussa oppilas ymmärtää pidempienkin kuultujen ja luettujen tekstien pääkohdat oppilas kykenee vapaampaan ja laajempaan tuotokseen suullisesti ja kirjallisesti ja osaa toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arjen tilanteissa KESKEISET SISÄLLÖT 1. harrastukset ja ihanteet, mielipiteen perustelu, kotimaasta kertominen 2. yleis- ja kestopreesensin vahvistaminen 3. imperfekti 4. adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät) 5. persoonapronominien objektimuodot, adverbi, futuuri 86

87 A2 RANSKA 4. luokka oppii yksinkertaista suullista ja kirjallista tuottamista toistamisen, kuulemisen ja ymmärtämisen kautta myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureja kohtaan ranskalle ominaisia kohteliaisuussääntöjä, kuten tervehtiminen, kiittäminen, kohtelias pyytäminen, esittäytyminen tuntemaan Ranskaa alustavasti mm. Ranskan kartta, lippu ja joitakin kaupunkeja myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan ja vastuullisuutta kielenoppimistilanteissa, kuten parityössä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. oppilaan lähiympäristöön olennaisesti kuuluvat tutut asiat, toiminnot ja henkilöt ( koti, perheenjäsenet, värit, hedelmiä, eläimiä, vaatteita, lukusanoja, kellonaikoja, kuukaudet, vuodenajat ) 2. être, avoir, muita tavallisimpia verbejä sekä er- verbien taivutus yksikössä 3. intonaatiokysymys 4. sanojen suku, epämääräinen ja määräinen artikkeli 5. persoonapronominit ja omistuspronominit yksikössä. 5. luokka oppii 4. luokalla käsiteltyjen asioiden kertaamisen ja laajentamisen lisäksi kertomaan suullisesti ja kirjallisesti lähiympäristöstään, itsestään, tutuista aihepiireistä ja ymmärtämään niihin liittyvää puhetta ja tekstiä tuntemaan oman ja kohdekielen välisiä kulttuurieroavaisuuksia (teitittely, juhlapäivät) tuntemaan ranskalaista arkielämää, elämäntapaa ja ikätoveriensa harrastuksia ja mieltymyksiä hyödyntämään erilaisia kielenoppimisteknikoita, käyttämään sanakirjaa ja tietokonetta tiedonhankinnassa ja arvioimaan omaa kielenoppimistaan ja työskentelyään. KESKEISET SISÄLLÖT 4. luokalla esiin tulleiden aihepiirien ja rakenteiden kertaamisen ja laajentamisen lisäksi 1. asuminen kaupungissa ja maalla, harrastukset, maita, kansoja, ammatteja 2. adjektiivien taivutus ja paikka, vertailumuotoja 3. omistuspronominit ja persoonapronominien objektimuodot 4. refleksiiviverbit, passé composé alustavasti 5. väite-, kysymys- ja kieltolauseet. 6. luokka oppii aikaisemmin esiin tulleiden asioiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi 87

88 kommunikoimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ja kirjoittamaan pieniä viestejä, postikortteja ja lyhyitä kertomuksia ymmärtämään oman ja Ranskan kulttuurin välisiä eroavaisuuksia arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kertomaan siitä ranskaksi itsenäisesti käyttämään tiedonhankintavälineitä ja hyödyntämään ja kehittämään omia kielenoppimistapojaan arvioimaan omaa kielenoppimistaan ja työskentelyään ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. KESKEISET SISÄLLÖT Edellisten aihepiirien ja rakenteiden kertaamisen, syventämisen ja laajentamisen lisäksi 1. asioiminen erilaisissa tilanteissa, kuten kaupassa, ravintolassa, postissa, kulkuvälineissä 2. säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä, imperfekti alustavasti, aller-futuuri 3. partitiivi, le, la, les objektina 4. järjestysluvut 5. kolme kysymyslausetyyppiä. A2-SAKSA 4.luokka JA SISÄLLÖT Kuullun ymmärtäminen erottaa saksan kielen opiskelemastaan A1 -kielestä. ymmärtää yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ja keskustelujen ydinsisällön. Luetun ymmärtäminen tuntee saksalaisen kirjaimiston. ymmärtää yksinkertaisia, lyhyitä, tilannesidonnaisia tekstejä (tervehtiminen, kuulumisten vaihtaminen jne.). pystyy hahmottamaan asiasisällön hyvin yksinkertaisesta tekstistä huolimatta siitä, että siinä esiintyy joitakin entuudestaan tuntemattomia sanoja. Puhuminen hallitsee suppean perussanaston ja joitakin vakioilmaisuja, joita pystyy käyttämään helpossa vuorokeskustelussa. pystyy ääntämään tuttuja sanoja käyttäen saksan kielelle tyypillisiä ääntämistapoja. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa kuulemansa saksalaiset kirjaimet ja numerot lukualueella osaa kirjoittaa omat perushenkilötietonsa kokonaisilla, lyhyillä lauseilla. pystyy kirjoittamaan sanelun mukaan sanoja, fraaseja ja yksinkertaisia päälauseita. Kielioppi tietää substantiivien epämääräiset ja määräiset artikkelit sekä substantiivien kirjoittamisen isolla osaa sein- ja haben- verbien taivutuksen preesensissä. tietää yleisimmät kysymyssanat. 88

89 Maan ja kulttuurin tuntemus tietää, mitkä Euroopan valtiot kuuluvat saksankieliseen kielialueeseen. omaksuu perustiedot tärkeimmistä juhlakulttuuriperinteistä. 5.luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää itseensä ja yksinkertaisiin vuorovaikutustilanteisiin liittyviä sanoja, lyhyitä lauseita sekä kysymyksiä ja kehotuksia, ja osaa reagoida kuulemansa mukaan. Luetun ymmärtäminen ymmärtää kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä, kokemuspiiriinsä liittyviä helppoja tekstejä. ymmärtää lyhyen tekstin pääkohdat ja pystyy etsimään ja paikantamaan yksittäisiä tietoja, vaikka teksti sisältää jonkin verran vieraita sanoja. Puhuminen osaa käyttää itseään, perhettään ja lähiympäristöään kuvaavia ilmaisuja. selviytyy tavallisimmista vuorovaikutus- ja palvelutilanteista (esim. hinnan kysyminen) halliten perussanaston ja käyttäen yleisimpiä fraaseja. osa lukea vieraitakin sanoja siten, että ääntäminen on ymmärrettävää. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja kuvailla itseään ja elinympäristöään päälausein. pystyy muuntamaan kuulemansa yksittäiset sanat ja lyhyet lauseet kirjalliseen muotoon. Kielioppi hallitsee säännöllisen verbin taivutuksen sekä yleisimpien epäsäännöllisten verbien ja modaaliapuverbien taivutuksen. osaa muodostaa suoran, epäsuoran, kielto- ja kysymyslauseen. hallitsee seuraavat asiat: - kellonajat - s-genetiivi - persoona- ja possessiivipronominit - lukusanat kieltosanat nein, nicht, kein/keine Maan ja kulttuurin tuntemus hallitsee perustiedot (pääkaupungit, liput, EU-jäsenyys jne.) saksankielisestä kulttuurialueesta. tietää saksalaisen kielialueen tyypillisimmät kohteliaisuussäännöt sekä su itsestä, perheestä ja l omalaiselle juhlakulttuurille vieraampien kalenterijuhlien merkityksen. KESKEISET SISÄLLÖT 1. lähiympäristöstä kertominen 2. vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. perustiedot saksankielisistä alueista ja niiden kulttuureista 4. kielioppi: preesens, substantiivien taivutus, alustavasti prepositiot ja pronominit, sanajärjestys 89

90 5. painotetaan kuullun ja luetun ymmärtämistä, harjoitellaan suullisia kommunikointitaitoja 6.luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää tarpeeksi selkeästi puhuttua kieltä kyetäkseen täyttämään konkreettiset tarpeensa (esim. oikean reitin löytäminen neuvon mukaan, ostostilanteet). Luetun ymmärtäminen ymmärtää pääosin jo hieman vaativampia erilaisia tekstejä (esim. ruokalistat, aikataulut, käyttöohjeet ja pikku-uutiset). osaa jonkin verran päätellä asiayhteydestä ja kieliasusta vieraiden sanojen merkityksen. Puhuminen osaa esittää itsestään ja perheestään henkilökuvauksen sekä kertoa kotikaupungistaan ja -maastaan ääntäen kohtalaisen sujuvasti. pystyy osallistumaan itseään ja arkipäivän tilanteita koskeviin keskusteluihin. Oppilaan sanavaraston hallinta on aktiivista ja jatkuvasti laajentuvaa. Kirjoittaminen pystyy tuottamaan itsenäisesti lyhyitä, omaan elämäntilanteeseensa tai elinympäristöönsä liittyviä tekstejä (esim. lyhyet kirjeet, viestilaput, ostoslistat) käyttäen kokonaisia pää- ja yhdyslauseita. Kielioppi hallitsee seuraavat asiat: - perfektin muodostaminen - sijamuodoista akkusatiivi ja datiivi alustavasti - lukusanat adjektiivin vertailumuodot - substantiivien monikkomuodot Maan ja kulttuurin tuntemus Oppilaan aikaisempina vuosina saavutetut tiedot saksalaisen kielialueen maista ja kulttuurista syventyvät ja laajentuvat ulottuen mm. alueiden historiaan, musiikkiin, henkilö- ja ruokakulttuuriin. KESKEISET SISÄLLÖT 1. em. asioista kertominen käyttäen kokonaisia virkkeitä 2. syventävää tietoa Saksasta ja saksankielisistä maista 3. kielioppi: henkilökuvauksen esittäminen, kotikaupungista ja maasta kertominen 4. perfekti, sanajärjestys, Umlaut, nominatiivi, akkusatiivi, datiivi 5. itsenäisen työskentelyn osuus kasvaa A2-VENÄJÄ 4. luokka oppilas oppii ymmärtämään omaan lähipiiriin liittyvää sanastoa sekä tervehtimään, hyvästelemään ja kertomaan lyhyesti itsestään (nimi,ikä,osoite,perhe) 90

91 venäjän kielen aakkosten ja ääntämisen perusteiden omaksuminen tavallisimpien substantiivien suvun ja luvun tunnistaminen,persoonapronominit, adjektiiveja tutustuminen venäläiseen kulttuuriin ja elämäntapaan jo opittujen kielenopiskelun harjoittelutapojen vahvistaminen, uusien oppimisstrategioiden omaksuminen KESKEISET SISÄLLÖT 1. oppilaan lähipiirin sanastoa (koti, koulu, perhe, sää, vuodenajat, kuukaudet,lukusanat 1-100) 2. jokapäiväiseen elämään liittyviä lyhyitä fraaseja (tervehdykset, kuulumiset, hyvästely) 3. venäjän kielen aakkoset 4. substantiiveja ja adjektiiveja, akkusatiivin ja prepositionaalin käyttö yksinkertaisissa paikan ilmauksissa 5. tavallisimpia verbejä ja niiden taivutus preesenssissä 5.luokka oppilas selviytyy auttavasti pienistä arkielämän tilanteista kuten esim. puhelinkeskusteluista, ostostilanteista, ymmärtää kellonajat oppilas osaa kertoa laajemmin itsestään oppilas oppii tunnistamaan eri sijamuodot oppikirjan lukukappaleista ja käyttämään niistä tavallisimpia oppilas oppii kertomaan asioita menneessä ajassa (preteriti) perussanavarastoaan käyttäen oppilas osaa tuottaa lyhyitä omia lauseita kirjallisesti KESKEISET SISÄLLÖT 1. 4.luokan aihepiirien kertauksen ja laajennuksen lisäksi kellonajat, ostoksilla(vaatesanastoa), puhelimessa 2. itsestä ja perheestä kertominen (vointi, ystävät) 3. sijamuodot 4. preteriti (mennyt aikamuoto) 5. venäläisiin tapoihin ja juhliin liittyvää sanastoa ja sanontoja 6.luokka oppilas oppii kertomaan lisää itsestään,esim. harrastuksista sekä asumisesta maalla/kaupungissa selviytyy liikenteessä (eri kulkuneuvoissa matkustaminen, tien kysyminen) oppii kirjoittamaan lyhyen viestin ymmärtää tulevan ajan ilmaisemisen ja aspektien (verbin osoitusmuotojen) käytön tutuissa puhetilanteissa ja teksteissä tutustuu laajemmin venäläiseen kulttuuriin ja maantieteeseen käyttää luontevasti joitakin kielenopiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja on oppinut sinnikkään harjoittelun merkityksen sekä tottunut arvioimaan säännöllisesti omaa työskentelyään 91

92 KESKEISET SISÄLLÖT 1. harrastukset, asumiseen liittyvää sanastoa 2. matkustaminen (liikeverbejä) 3. kirjeen tai kortin kirjoittaminen 4. futuuri, verbin aspektit 5. tutustuminen Pietariin ja Pietari Suureen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): Englanti Muut kielet Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen vain valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Kielen opiskelu jatkuu siis automaattisesti 7.vuosiluokalle siirryttäessä. Keskeyttäminen voidaan sallia vain, jos valintapäätös on tehty ilmeisen heikoin perustein ja opiskelu osoittautuu liian raskaaksi. Tällöin sekä rehtorin, kielenopettajan, luokanopettajan että huoltajan tulee keskustella päätöksestä yhteisesti VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita 7. luokka Kielitaito, muu kuin englanti 92

93 oppii kommunikoimaan epävirallisissa tilanteissa asioista, jotka koskevat häntä itseään sekä hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa selviytymään arkisista palvelutilanteista ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa Kielitaito, englanti oppii kommunikoimaan epävirallisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään sekä hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa selviytymään arkisista palvelutilanteista ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kotimaansa ja kertomaan siitä kohdekielellä arvostamaan kotimaansa kulttuuria Opiskelustrategiat oppii käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan pienimuotoisissa projektitöissä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan 8. luokka Kielitaito, muu kuin englanti oppii kommunikoimaan suullisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa, myös kohdekulttuurissa käyttämään mm. konditionaalia ja infinitiivirakenteita päälauseissa suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä kohdekulttuurista Kielitaito, englanti oppii kommunikoimaan suullisesti tilanteissa, joita tarvitaan kohdekulttuurissa käyttämään mm. futuuria ja konditionaalia pää- ja sivulauseissa suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät paitsi kohdemaiden kulttuuria myös laajempaa yleissivistystä vaativia asioita tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja amerikan- ja brittienglannin välillä Kulttuuritaidot oppii tuntemaan kohdekulttuureja monipuolisesti viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla Opiskelustrategiat oppii 93

94 käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan laajemmissa projektitöissä yksin tai ryhmissä. 9. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista, kuten tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys ja tietoyhteiskunta käyttämään II konditionaalia, passiivia ja partisiippeja pää- sekä sivulauseissa suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään vaativia kirjallisia ja kuultuja tekstejä elämän eri osa-alueilta Kielitaito, englanti oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista, kuten ympäristöongelmat, kulttuurien vertailu, erilaiset kulttuurimuodot jne. käyttämään monimutkaisia lauserakenteita suullisesti ja kirjallisesti ymmärtämään muualla maailmassa käytettyjä kohdekieliä Kulttuuritaidot oppii perustietoja kohdekulttuurien historiasta, tavoista ja juhlapäivistä Oppimisstrategiat oppii käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan monialaisissa projekteissa itsenäisen opiskelun strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan KESKEISET SISÄLLÖT ENGLANTI 7. luokka 1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen ja muilta kyseleminen 2. Pieniä selontekoja ja kirjoitelmia tutuista aiheista 3. Suomesta ja suomalaisuudesta kertominen ja avoimuus muille kulttuureille 4. Lauseiden rakentamisen ydinainekset, erityisesti perusaikamuodot 5. Kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen 8. luokka 1. Kuten 7.lk:lla. Lisäksi vahvistetaan kommunikointikykyä 2. Kuten 7.lk:lla. Kirjallisten taitojen syventäminen 3. Kohdemaiden kulttuurien tuntemisen lisääminen 4. Vahvistetaan edellisiä rakenteita ja opitaan esim. futuuri ja konditionaali 5. Edellisten lisäksi itsenäisen työskentelyn vahvistaminen 94

95 9. luokka 1. Syvennetään vuorovaikutustaitoja 2. Kirjallisia tuotoksia vaativimmista aiheista 3. Monikulttuurisuuden hyväksymiseen pyrkiminen 4. Lauseiden muodostamisen hiominen 5. Itsenäisen opiskelun korostaminen ja monialaisten projektien kokeileminen RANSKA 7. luokka 1. oppii kertomaan itsestään, perheestään, harrastuksistaan ja koulustaan 2. oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti vastaavista asioista 3. Oppilaalle opetetaan kohdekielen kulttuuria ja tapoja 4. Kielioppi: perusrakenteiden kertausta, passè composè, lähifutuuri, adjektiivin taivutus ja paikka, le/la/les objektina, partitiivi, verbitaivutusta 5. Käytetään kielen neljää osa-aluetta (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen) tukevia työtapoja 8. luokka 1. oppii kertomaan ja keskustelemaan esim. lomasta, TV-ohjelmista ja kuvailemaan asioita 2. oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti vastaavanlaisista asioista 3. Syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta keskittyen nuorten elämään Ranskassa 4. Kielioppi: imperfekti, imperatiivi, refleksiiviverbit êlve - apuverbi passè composèssa, painolliset persoonapronominit, adverbit, imperfektin ja passè composèn käyttö, adjektiivin vertailu 5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista ilmaisutaitoa 9. luokka 1. Syvennetään suullista keskustelutaitoa 2. Harjoitetaan kirjoitelmien laatimista 3. Syvennetään ranskalaisen elämäntavan tuntemusta 4. Kielioppi: peruskieliopin kertausta, futuuri, relatiivipronomini, suora- ja epäsuora objekti, indefiniittipronomineja, gerundi, konditionaali, subjunktiivi, epäsäännöllisiä verbejä 5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista ilmaisutaitoa ja kuullunymmärtämisen taitoa SAKSA 7. luokka 1. Itsestä, perheestä, harrastuksista ja koulusta kertominen 2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti 3. Opetetaan kohdekielelle ominaista kulttuuria, esitellään Saksan osavaltioita 4. Perusrakenteiden kertausta, akkusatiivi datiivi 5. Harjoitetaan kielen neljää osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen 8. luokka 1. Kertominen mm. asumisesta, terveydentilasta, matkakokemuksista 2. Kirjallisten taitojen syventäminen; kirjeen ja kirjoitelman kirjoittaminen 95

96 3. Syvennetään ed. opittua kulttuuritietoutta ja tutustutaan Etelä-Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan 4. Kielioppi: Imperfekti, konditionaali, futuuri, adj. taivutus, sivulause 5. Vahvistetaan kielen osa-alueita, etenkin kirjoittamista 9. luokka 1. Kertominen tulevaisuudesta, luonnosta, ympäristönsuojelusta 2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti 3. Kulttuuritietouden lisääminen; pääkaupungin ja osavaltioiden esittely 4. Perusrakenteiden kertaus; omistusmuodot, pronominaaliadverbit, passiivi 5. Oppilaan omien opiskelustrategioiden vahvistaminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. B-KIELI (B1) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. 7. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti itsestään ja lähipiiristään käyttämään tavallisimpia substantiiveja ja adjektiiveja päälauseissa preesensaikamuodossa 96

97 ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät arkielämän tilanteita kotimaassa ja Ruotsissa Kulttuuritaidot oppii perustietoja suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista Oppimisstrategiat oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita 8. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa käyttämään perusaikamuotoja, vertailemaan elinympäristönsä ilmiöitä, muodostamaan pitkähköjä päälauseita sekä kertomaan asioista man-rakennetta käyttäen ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät muita Pohjoismaita sekä laajemmalti elämän osa-alueita Kulttuuritaidot oppii perustietoja muista Pohjoismaista viestimään kohdekulttuurille luontevalla tavalla - Oppimisstrategiat - oppii käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa 9. luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti omaan tulevaisuuteen, ympäristöön ja kansainvälisyyteen liittyvistä asioista käyttämään perusaikamuotojen lisäksi futuuria ja konditionaalia ja käskymuotoa pää- ja sivulauseissa ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät Pohjoismaiden historiaa ja juhlatapoja sekä nyky-yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä Kulttuuritaidot oppii vertailemaan eri maiden kulttuureja ja arvostamaan Pohjoismaista yhteistyötä ja kansainvälisyyttä Oppimisstrategiat oppii käyttämään ja vahvistamaan kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita 97

98 käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka 1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin 4. Kielioppi: preesens, subst. ja adj. taivuttaminen; päälauseen muodostaminen 5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta tukevia työtapoja (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen) 8. luokka 1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Tutustutaan eri Pohjoismaiden tapoihin ja kulttuureihin 4. Kielioppi: imperfekti, perfekti, pl.perf; adj. vertailu; MAN-rakenne, vahvistetaan päälauseen muodostamista 5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja 9. luokka 1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (oma tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys) 2. Kirjallisten taitojen syventäminen 3. Tutustutaan pohjoismaihin ja syvennetään aiemmin opittua tietoa 4. Kielioppi: vahvistetaan ed. opetettuja rakenteita; konditionaali, imperatiivi, sivulauseen muodostaminen 5. Vahvistetaan edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet): ymmär- Puhuminen Kuullun täminen Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Toimiva A1.3 alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja 98

99 on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. VALINNAINEN KIELI (B2) Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. VUOSILUOKAT luokka Kielitaito oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ja käsittelemään henkilökohtaisia perustietoja ymmärtämään ja kirjoittamaan arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaisen kulttuurin ja kohdekulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kohdekieltä kaikilla kielen neljällä osa-alueella hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita 9. luokka Kielitaito oppii laajentamaan kommunikointiaan puhekumppanin tukemana arkielämän puhetilanteissa lukemaan ja tuottamaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja ymmärtämään syvemmin kohdekulttuuria noudattamaan kohdekieleen liittyvää tapakulttuuria Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti erityisesti suullista kielitaitoa arvioimaan ja kehittämään työskentelyään KESKEISET SISÄLLÖT SAKSA 8. luokka 1. Itsestä kertominen ja selviytyminen arkipäivän puhetilanteista 2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti 3. Opetetaan kohdekielelle ominaista kulttuuria ja tapoja 99

100 4. Perusrakenteet: apuverbit, preesens, subst. taivutus, kysymyslauseita 5. Harjoitetaan kielen neljää osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen 9.luokka 1. Kertominen harrastuksista, omasta voinnista, selviytyminen viestintä tilanteista 2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti vastaavanlaisissa asioissa 3. Tutustutaan Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan 4. Perusrakenteet: akkusatiivi, elatiivi, sivulauseet, perfekti 5. Harjoitellaan samoja asioita syventäen RANSKA 8. luokka 1. oppii kertomaan itsestään ja selviytymään yksinkertaisista arkipäivän puhetilanteista 2. osaa ilmaista itseään kirjallisesti vastaavanlaisissa tilanteissa 3. Oppilaalle opetetaan kohdekieleen kuuluvaa kulttuuria ja tapoja 4. Kielioppi: peruspronominit, verbien preesenstaivutus, väite-, kielto- ja kysymyslauseiden muodostus, preposition käyttö 5. Opetuksessa käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta (puhuminen, kirjoittaminen, kuunteleminen, lukeminen) tukevia työtapoja 9. luokka 1. oppii ilmaisemaan itseään laajemmin: mielipiteet, tien kysyminen ja - neuvominen, kertominen ja keskusteleminen 2. oppii tuottamaan lyhyen tekstin vastaavanlaisista aiheista 3. Syvennetään tapakulttuurin tuntemusta 4. Peruskielioppi: partitiivi, lähifutuuri, passè compocè, relatiivipronominit, kieltoilmausten laajennus 5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista ilmaisutaitoa VENÄJÄ 8. luokka 1. oppii venäjän kielen aakkoset ja äänteet 2. Tervehtiminen, esittäytyminen, venäläinen kulttuuri 3. Oppimaan oppiminen ja itsearviointi 4. Peruskielioppia: preesens, substantiivien suku 5. Harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, lähinnä suullista taitoa 9. luokka 1. oppii ilmaisemaan itseään laajemmin ja selviytymään arkipäivän tilanteista 2. Oppii laatimaan lyhyitä kirjallisia esityksiä dialogimuodossa 3. Kohdemaan kulttuurituntemus karttuu esim. ruoka-kulttuuri 4. Peruskielioppia: adjektiivit, monikko, mennyt aika 5. Kaikki kielen osa-alueet, suullista taitoa tukee kirjallinen harjoittelu 7.6 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Ma- 100

101 tematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tukemisessa. VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. hallitsee peruslaskutaidot. oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita ja ilmiöitä. oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita. iloitsee matematiikan oppimisesta. saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; puhuen, kirjoittaen, piirtäen, erilaisin välinein ja symbolein. kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti. oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. KESKEISET SISÄLLÖT 1. luokka 1. Lukujonotaidot 2. Numerot ja matemaattisia merkkejä 3. Yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella Avaruudellista hahmottamista 5. Mittaamista ja geometrisia kappaleita 2. luokka 1. Kymmenjärjestelmän rakenne 2. Yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella Kertolaskun käsite, kertotaulut Ongelmanratkaisua ja soveltamista 5. Geometriaa ja mittaamista: kellonaika, pituus, massa, tilavuus, rahat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle 101

102 pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. VUOSILUOKAT 3 6 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. ja KESKEISET SISÄLLÖT saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa osaa soveltaa matematiikkaa arkielämään löytää ilmiöitä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille 102

103 oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä käyttää sääntöjä ja noudattaa ohjeita työskentelee keskittyneesti ja pitkäjännitteisesti sekä yksin että ryhmässä hallitsee yhteen-, vähennys- ja kertolaskut allekkain lukualueella osaa kertotaulut 0-10 osaa käyttää käsitteitä jaettava, jakaja, osamäärä ja jakojäännös tunnistaa jakolaskun kaksoispiste- ja jakoviivamerkinnät sekä osaa käyttää ainakin toista ymmärtää käsitteet murtoluku, osoittaja ja nimittäjä sekä osaa käyttää niitä harjoittelee laskujärjestystä sekä lausekkeen muodostamista sanallisesta ongelmasta oppii pituuden, massan ja ajan yksiköiden perusmuunnokset tunnistaa nelikulmiot osaa tulkita ja itse laatia yksinkertaisia viivaja pylväsdiagrammeja hallitsee peruslaskutoimitukset lukualueella oppii jakokulman käytön hallitsee murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskut tajuaa desimaali- ja murtoluvun yhteyden osaa desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskut osaa muodostaa lausekkeen yksinkertaisesta sanallisesta ongelmasta osaa laskujärjestyksen osaa nimetä erilaiset kulmat ja ympyrän osat osaa etsiä tietoa taulukoista ja diagrammeista sekä taulukoida omia lukuja vahvistaa peruslaskutoimituksia oppii arviomaan ja tarkastamaan laskun tuloksen ja pyöristämään tarvittaessa oppii kertomaan ja jakamaan murtoluvun luonnollisella luvulla osaa supistaa ja laventaa oppii kertomaan ja jakamaan desimaaliluvun luonnollisella luvulla harjoittelee monivaiheisen lausekkeen muodostamista sanallisesta ongelmasta osaa käyttää, vertailla ja muuntaa mittayksiköitä osaa käyttää geokolmiota kulman mittaamiseen ja piirtämiseen osaa laskea kolmioiden ja suunnikkaiden piirit ja pinta-alat oppii laskemaan keskiarvon hallitsee peruslaskutoimitukset osaa käyttää käsitteitä prosentti, prosenttikerroin, prosenttiluku ja prosenttiarvo osaa prosenttilaskut osaa murto-osan laskemisen osaa kertoa ja jakaa desimaaliluvulla osaa muodostaa monivaiheisen lausekkeen sanallisesta ongelmasta oppii tilavuusmitat ja niiden vastaavuuden osaa laskea suorakulmaisen särmiön tilavuuden osaa tulkita kartan mittakaavaa ja suurentaa ja pienentää kuvioita mittakaavan mukaisesti oppii keräämään tietoa ja esittämään sen tarkoituksenmukaisessa muodossa 103

104 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 104

105 Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. VUOSILUOKAT luokka suoriutuu rationaalilukujen peruslaskutoimituksista, ymmärtää joidenkin matemaattisten symbolien merkityksen ( esim. laskutoimitusmerkit, sulkeet, potenssimerkinnät, neliöjuuri ), pystyy käsittelemään yksinkertaisia muuttujan sisältäviä lausekkeita, tuntee tasogeometrian peruskäsitteet, suoriutuu piirroksista ja mittauksista piirtokolmion avulla, ymmärtää yhtenevyyden ja symmetrian käsitteet. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laskujärjestys ja laskimen käyttö 2. Lukujoukot ja rationaaliluvuilla laskeminen 3. Kirjaimet matematiikassa ja mallintaminen 4. Kulmat ja tasokuvioiden piirtäminen 5. Symmetria 105

106 8. luokka pystyy suorittamaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja, ymmärtää lukujen ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia ( esim.jaollisuus/jaottomuus ja yksinkertaiset lukujonot), osaa ratkaista yksinkertaisia 1. asteen yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä 2. asteen yhtälöiden erikoistapauksia, osaa ratkaista ongelmatehtäviä sekä päättelyn että yhtälön avulla, hallitsee yksikkömuunnokset ja tulosten pyöristämisen likiarvoilla laskettaessa, osaa laskea monikulmioihin ja ympyrään liittyviä tehtäviä, ymmärtää yhdenmuotoisuuskäsitteen ja mittakaavan, tuntee prosentin ja promillen käsitteet, osaa laskea sekä perus- että sovellustehtäviä ( esim. korko- ja liuoslaskuja). KESKEISET SISÄLLÖT 1. Potenssit 2. Neliöjuuri 3. Polynomit 4. Yhtälöt 5. Tasogeometriaa 9. luokka ymmärtää funktiokäsitteen sekä osaa piirtää koordinaatistoon 1. ja 2. asteen funktioiden kuvaajia, tutustuu yksinkertaisten funktioiden ominaisuuksiin, osaa ratkaista yhtälöpareja sekä graafisesti että algebrallisesti sekä käyttää niitä ongelmaratkaisussa, suoriutuu tilastollisten tietojen graafisesta esittämisestä ja tulkinnasta, tuntee Pythagoraan lauseen ja trigonometristen funktioiden määritelmät sekä pystyy ratkaisemaan suorakulmaisen kolmion osat niiden avulla, tuntee avaruusgeometrian peruskäsitteet ja osaa laskea lieriöihin, kartioihin ja palloihin liittyviä perustehtäviä, suoriutuu yksinkertaisista todennäköisyystehtävistä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Prosenttilaskentaa 2. Funktio 3. Trigonometriaa 4. Kolmiulotteiset kappaleet 5. Tilastot ja todennäköisyys 106

107 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen 107

108 löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta luokka oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä havainnoimalla,. tutustuu erilaisiin tutkimusvälineisiin, kuten lämpömittariin, suurennuslasiin ja luuppiin. oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita omasta lähiympäristöstään löytyviä esineitä ja materiaaleja käyttäen. oppii vertailemaan ja luokittelemaan tarkastelemiaan asioita sekä raportoimaan niistä mm. puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. tutustuu karttakäsitteeseen. oppii huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. oppii tekemän valintoja, jotka edistävät ja ylläpitävät hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. 108

109 oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. luokka 1. elollinen eloton 2. turvallisesti liikenteessä 3. vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät 4. vesi ja ilma aineena 5. omasta terveydestä huolehtiminen 2. luokka 1. lähiympäristön lajintuntemusta 2. turvallisesti liikenteessä 3. maapallo ja avaruus 4. ruuan alkuperä ja tuottaminen 5. ihmisen kasvu ja kehittyminen 3. luokka KESKEISET SISÄLLÖT JA 1. Oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnointi ja tutkiminen; valo, lämpö ja ääni osaa ilmaista lähiympäristön luonnosta ja luonnonilmiöistä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat lähiympäristön luonnonilmiöihin tutkii valoa, ääntä ja lämpö 2. Kotiseutuun tutustuminen tunnistaa kotiseutunsa keskeisimmät tunnusmerkit tunnistaa lähiseudun kasvi- ja eläinlajistoa tutustuu yleisempien kasvi- ja eläinlajien lisääntymiseen osallistuu luontokoulun toimintaan 3. Suomen maantieto ja kartta tietää ilmansuunnat ja kartan käytön perusteet tietää jääkauden vaikutukset Suomen luonnossa tarkastelee Suomea ihmisten kotipaikkana osaa hahmottaa kotimaan keskeisiä valtiollisia piirteitä 4. Arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys osaa käyttää arkielämän ympäristön aineisiin liittyvää keskeistä käsitteistöä osaa suorittaa yksinkertaisia arkielämän esineisiin kohdistuvia tutkimuksia tuntee jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä säästävän käytön periaatteita 5. Omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössään ja tuntee keskeiset liikennesäännöt jalankulkijana ja pyöräilijänä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä luvatonta osaa kuvata kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä ja tietää, mistä voi tarvittaessa saada apua 109

110 4. luokka KESKEISET SISÄLLÖT JA 1. Luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnointi ja jäsentäminen sekä ympäristön muutos osaa kuvata luonnonilmiöitä keskeisiä käsitteitä käyttäen osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja ymmärtää ihmisen vaikutuksen luonnonympäristöön osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa tutustuu veteen elinympäristönä 2. Kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen tuntee kasvien ja eläinten elinehtoja osaa kuvata lähiympäristön eliöiden elämänkaarta ja elinympäristöjä osaa kuvata eliöiden sopeutumista eri vuodenaikoihin tutustuu ruoan alkuperään ja sen tuottamiseen osallistuu luontokoulun toimintaan 3. Pohjoismaat ja muut lähialueet tietää Pohjoismaat ja Suomen lähialueet sekä tunnistaa niiden omaleimaisuuden ymmärtää maapallon ihmisen asuinpaikkana oppii käyttämään kartastoa ja laatimaan yksinkertaisen kartan 4. Yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteiden tutkiminen; sähkö ja magneettisuus tutustuu magneettisuuteen ja sähköisiin ilmiöihin osaa tehdä ohjatusti tutkimuksia, jotka kohdistuvat yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin 5. Hyvät tavat ja toisten huomioiminen osaa perussäännöt ryhmätoiminnasta ja kohteliaasta käytöksestä oppii psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalisia taitoja osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä tietää, että toisen ihmisen erilaisuutta ja toisen omaisuutta on kunnioitettava KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. 110

111 Eliöt ja ympäristöt ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja 111

112 tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 7.8 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. 112

113 BIOLOGIA 5. luokka oppii luonnossa liikkumisen, jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet tuntemaan lähiympäristön eliölajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista elinympäristöönsä mm. luontokoulussa yhteyttämisen merkityksen ja ravintoketjun pääperiaatteet perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista, kasvusta ja kehityksestä sekä ymmärtää niiden yksilöllisen ilmenemisen KESKEISET SISÄLLÖT 1. Ohjattu kasvien kerääminen lajien säilyminen huomioon ottaen 2. Jokamiehen oikeudet, ympäristöystävällisen toiminnan harjoittelu 3. Ihmisen ja lähiympäristön suhde, luonnon monimuotoisuuden merkitys 4. Yhteyttäminen, ravintoketjut ja energian kulkeutuminen 5. Ihmisen kasvu ja kehitys, rakenne ja elintoiminnot sekä hyvinvointi 6. luokka oppii havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa tuntemaan lisää lähiympäristön eliölajeja ja luonnon monimuotoisuutta luokittelemaan eliöitä ja hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti ja ottamaan vastuuta omista teoistaan ymmärtämään kasvua ja lisääntymisbiologiaa KESKEISET SISÄLLÖT 1. Ohjattu kasvien kerääminen ja lajintuntemuksen syventäminen 2. Lähiympäristön eliölajiston tuntemuksen kertaus ja syventäminen 3. Ravinnon tuottaminen 4. Eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen 5. Kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen MAANTIETO 5. luokka oppii käyttämään ja tulkitsemaan karttaa ja muita maantieteellisiä tietolähteitä (tilastot, diagrammit, sähköiset viestimet) havainnollistamaan ja soveltamaan maantieteellisiä tietoja pääpiirteissään Euroopan karttakuvan kuvaamaan luonnonolojen vaihtelua sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Euroopassa KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kartan ja muiden maantieteellisten lähteiden käyttö 113

114 2. Maantieteellisten tietojen havainnollistaminen ja soveltaminen 3. Euroopan karttakuva 4. Luonnonolojen vaihtelu Euroopassa 5. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus Euroopassa ja muutokset ympäristössä 6. luokka oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään maapallon erilaisten ilmasto-olojen ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksen ihmisen toimintaan ymmärtämään ihmisen toimintojen vaikutukset ympäristöön ja kestävän kehityksen merkityksen maailmanlaajuisesti Afrikan, Aasian ja/tai Australian luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä piirteitä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Maailmankartan hahmottaminen ja suuralueiden omaksuminen 2. Karttataitojen harjoittelu ja syventäminen 3. Erilaiset ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ihmisen elinympäristönä 4. Afrikan, Aasian ja/tai Australian lähempi tarkastelu 5. Globaali kestävä kehitys KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Eliöt ja elinympäristöt tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä 114

115 osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Karttataidot osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. 115

116 7. luokka oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä, kuten maastotyöskentelyä (mm. luontokoulu), mikroskopointia ja preparointia (kala) ymmärtämään ja kuvaamaan Itämeren ekosysteemin rakennetta ja erityispiirteitä tunnistamaan vesien eliölajeja (kasvit, eläimet) ymmärtämään vesiekosysteemien erot ja yhtäläisyydet sekä vesien merkityksen ihmiselle ja ihmisen vastuun vesien käyttäjänä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti KESKEISET SISÄLLÖT 1. Itämeri ekosysteeminä 2. Vesien lajistoa, taksonomia, planktonin mikroskopointi (luontokoulu apuna) 3. Ihmisen vaikutus vesistöihin / vesistöjen vaikutus ihmisiin 4. Virtaava vesi, lähikohteena Raisionjoki 5. Kalan rakenteen omakohtainen tutkiminen 8. luokka oppii tunnistamaan eri metsätyypit ja niiden tyyppilajistoa mm. luontokoulussa ja ohjattuna kasvien keräämisenä kuvaamaan metsä- ja suoekosysteemien perusrakenteen ja eliöiden yhteiselämän eri muotoja tutkimaan eliöiden rakennetta ja elintoimintoja pienimuotoisilla maasto-, laborointi- ja mikroskooppitutkimuksilla ymmärtämään vuodenaikojen aiheuttaman vaihtelun luonnossa ja eliöiden sopeutumisen siihen ymmärtämään metsän ekologisen merkityksen ja monimuotoisuuden sekä metsien kestävän käytön periaatteet KESKEISET SISÄLLÖT 1. Metsien tyyppilajistoa (kasvit/sienet/eläimet) ja taksonomiaa (luontokoulussa) 2. lajiston yhteiselämä, metsä- ja suotyypit 3. kasvien rakenne ja elintoiminnot sekä niihin liittyvä laborointi 4. metsä ja ihminen 5. vuodenajat luonnossa 9. luokka oppii tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot ymmärtämään ihmisen lisääntymisen ja seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan ja käyttämään perinnöllisyyden peruskäsitteitä ymmärtämään evoluution peruspiirteet ja jäsentämään eliökunnan pääryhmiin ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet mm. lähiympäristöä tarkkailemalla ja eri tietolähteitä käyttämällä 116

117 KESKEISET SISÄLLÖT 1. Ihmisen anatomian ja fysiologian perusteet 2. Ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuus 3. Perinnöllisyyden peruskäsitteitä 4. Evoluutio 5. Ihminen ja ympäristö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta 117

118 kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. MAANTIETO VUOSILUOKAT 7 9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. 7. luokka oppii käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja ja muita maantieteellisiä tietolähteitä kuten diagrammeja, tilastoja, kirjallisuutta ja sähköisiä viestimiä ymmärtämään paikanmäärityksen periaatteet sekä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen välisiä etäisyyksiä ymmärtämään maapallon planetaarisuuden merkityksen hahmottamaan a jäsentämään maapalloa ymmärtämään ja kuvaamaan Amerikan alueiden luonnonmaantieteellisiä piirteitä ja niihin vaikuttavia tekijöitä tunnistamaan luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen sekä kulttuuritaustan merkityksen soveltamaan oppimaansa tietoa ajankohtaisten uutisten tulkitsemiseen ja sijoittamiseen maailmankartalle KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kartan käytön syventäminen sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön harjoittelu 2. Maapallon asteverkko, paikan- ja etäisyyksien määritys 3. Maa osana aurinkokuntaa, maan liikkeet ja niiden vaikutukset 4. Maailman alueellinen jäsentäminen 5. Amerikan karttakuva, alueiden luonnonolojen ja kulttuurin tarkastelu. 118

119 8.luokka oppii havainnollistamaan maantieteellistä tietoa kartoin, diagrammein, piirroksin ymmärtämään ja havainnoimaan maan pintaa muokkaavien tekijöiden (sisäiset ja ulkoiset) vaikutuksia maisemaan ja ihmistoimintaan hahmottamaan Euroopan karttakuvaa ja Euroopan sijainnin maailmankartalla ymmärtämään Euroopan väestöllisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtämään ja kuvaamaan Euroopan eri alueiden luonnonolojen ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta sekä ihmisen toiminnan seurauksia ympäristössä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Maantieteellisten tietojen havainnollistaminen ja tulkinta (kartat, diagrammit, tilastot) 2. muuttuva maan pinta 3. Eurooppa osana maailmaa 4. Euroopan väestö ja kulttuurien vaihtelu 5. luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Euroopan eri alueilla. 9. luokka oppii käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä yhdistämään niiden tietoa eri uutislähteiden ja tietoverkkojen sisältöön ymmärtämään, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet, ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan sekä kulttuurimaiseman syntyyn kuvaamaan ja analysoimaan väestörakenteen, asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä erityisesti kotiseutu huomioiden tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen ymmärtämään ja arvioimaan lähiympäristön, Itämeren alueen sekä maailmanlaajuisia ympäristö- ja väestöongelmia ymmärtämään kestävän kehityksen periaatteita ja arvioimaan omia mahdollisuuksiaan toteuttaa niitä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kartta ympäristömme kuvaajana (Raisio/Suomi/Suomen lähialueet) 2. Luonto ympärillämme, ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus 3. Suomen väestö ja asutus 4. Elinkeinojen Suomi ja Raisio 5. Paikallisia ja maailmanlaajuisia ympäristö- ja väestöongelmia, kestävä kehitys. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla 119

120 vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 7.9 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5 6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee 120

121 innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. 5. luokka KESKEISET SISÄLLÖT ja 1. Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia tasapainoilmiöitä tietää mitä vaan vetovoimalla tarkoitetaan ja mikä sen merkitys on. osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä. tietää, miten kitka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. tietää, että mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää. 2. Nesteet / kokeet vedellä oppii yksinkertaisten kokeiden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen veteen. oppii valmistamaan kylläisen liuoksen. osaa tutkia veden erilaisia ominaisuuksia. tietää, miten vettä puhdistetaan. 3. Ilma / koostumus ilmakehä tietää ilman koostumuksen. ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä. 4. Energia / liike, lämpö, sähkö tietää erilaisia sähköntuotantotapoja ja tuntee erilaisia jännitelähteitä. osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen. osaa rakentaa yksinkertaisia virtapiirejä. 5. Kestävä kehitys; elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö ymmärtää kierrätyksen merkityksen maapallon raaka-ainevaroihin. tietää, että vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. 6. luokka KESKEISET SISÄLLÖT ja 1. Työturvallisuus osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen. ymmärtää henkilökohtaisen suojautumisen ja puhtauden merkityksen laboratoriotöissä. 2. Energia: tuotantotavat/energiavarat tietää erilaisia energiantuotantotapoja. osaa jakaa maapallon energiavarat uusiutuviin ja uusiutumattomiin. ymmärtää energian säästämisen merkityksen. 3. Planetaarisuus: vetovoima, painovoima tietää oman aurinkokuntamme rakenteen. osaa havainnoida tähtitaivasta. tietää maan ja kuun vetovoimista johtuvia ilmiöitä. 4. Eri aineiden luokittelua: kemialliset merkit osaa luokitella maaperästä saatavia aineita. 121

122 osaa käyttää erilaisia menetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista, aineiden erotteluun. tuntee alkuaineiden kemiallisia merkkejä. 5. Päihteiden käytön haitallisuus tietää, millaisia vaikutuksia päihteillä on ihmisen elimistölle. ymmärtää päihteiden käytön haitallisuuden. tietää, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia päihteiden käytöllä on. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Energia ja sähkö tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilmanja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä 122

123 osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. 7. luokka oppii tunnistamaan erilaisia värähdysliikkeitä tuntemaan tärkeimpiä valonlähteitä ja niiden ominaisuuksia tunnistamaan erilaisia peilejä ja niiden käyttötapoja tunnistamaan erilaisia optisia laitteita ja niiden toimintaperiaatteita hahmottamaan kuvia maailmankaikkeudesta KESKEISET SISÄLLÖT 1. Värähdys- ja aaltoliike 2. Valo ja sen ominaisuuksia 3. Peilit 4. Optisia laitteita 5. Maailmankaikkeudesta 8. luokka oppii tunnistamaan erilaisia voimia ja niiden vaikutuksia 123

124 tuntemaan erilaisia paineen vaikutuksia ympäristössä tuntemaan työn, tehon ja energian välisen yhteyden luonnehtimaan lämpöopin perusilmiöitä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla tuntemaan olomuodot ja niiden muutokset KESKEISET SISÄLLÖT 1. Voima, nopeus ja kiihtyvyys 2. Paine 3. Työ ja teho 4. Energia 5. Lämpöoppi 9. luokka oppii magneettisia ja sähköisiä vuorovaikutuksia piirtämään virtapiirejä ja tuntee niiden lainalaisuuksia ymmärtämään, miten sähköä tuotetaan ja käytetään tunnistamaan erilaisia radioaktiivisia säteilylajeja ja miten suojaudutaan säteilyltä miten energiaa tuotetaan ydinvoiman avulla KESKEISET SISÄLLÖT 1. Magneettinen ja sähköinen vuorovaikutus 2. Virtapiiri ja niiden lainalaisuuksia 3. Sähkömagneettinen induktio 4. Radioaktiivisuus 5. Ydinenergia PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia 124

125 osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 125

126 KEMIA VUOSILUOKAT 7 9 Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. 7. luokka oppii työskentelemään turvallisesti kemian oppitunneilla tunnistamaan yleisempiä alkuaineita ja niiden kemiallisia merkkejä tunnistamaan kemiallisen reaktion ja sen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä käyttämään erilaisia erotusmenetelmiä tunnistamaan erilaisia happoja ja emäksiä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Työturvallisuus 2. Tutustuminen alkuaineisiin ja yhdisteisiin ja niiden kemiallinen merkintä 3. Kemiallinen reaktio ja sen nopeus 4. Erotusmenetelmiä 5. Hapot ja emäkset 8. luokka oppii aineen rakennetta käyttämään alkuaineiden jaksollista järjestelmää rakentamaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla tunnistamaan metallien jalouden ja niiden sovelluksia KESKEISET SISÄLLÖT 1. Atomi, molekyyli, alkuaineet ja yhdiste 2. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä 3. Ioni- ja molekyylirakenteiset yhdisteet 4. Reaktioiden vertailu ja reaktioyhtälöiden kirjoittaminen 5. Sähkökemia 126

127 9. luokka oppii tunnistamaan orgaanisen ja epäorgaanisen kemian maailman eroja hiilivetyjen avulla orgaanisen kemian nimistöä eri alkoholien hyötyjä ja haittoja karboksyylihappojen ja esterien käyttötapoja tunnistamaan ravintoaineita ja niiden käyttöä tuntee pesu- ja kosmeettisten aineiden vaikutusta ihmiseen ja luontoon KESKEISET SISÄLLÖT 1. Hiilivedyt ja niiden käyttö polttoaineena 2. Alkoholit 3. Karboksyylihapot ja esterit 4. Ravintoaineet 5. Pesu- ja kosmeettiset aineet PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä 127

128 7.10 Terveystieto VUOSILUOKAT 7 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1 4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5 6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. 8.luokka oppii ymmärtämään ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden merkityksen tuntemaan murrosiässä tapahtuvan fyysisen ja psyykkisen kehityksen ymmärtämään vastuullista seksuaalista käyttäytymistä, siihen liittyvää käsitteistöä ja seksuaaliterveyden perusteita raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä ymmärtämään terveyden merkityksen, terveelliset elämäntavat ja omasta terveydestä huolehtimisen tärkeyden tupakan ja päihteiden vaikutuksen terveyteen tietämään nuorten tavallisimpia sairauksia ja niiden syitä sekä ymmärtämään itsehoidon tärkeyden tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja sekä ensiaputaitojen perusteet KESKEISET SISÄLLÖT 1. Itsetunto ja minäkuva 2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys murrosiässä 3. Seksuaalisuus, ehkäisy, sukupuolitaudit 4. Oma terveys ja siitä huolehtiminen, terveelliset elämäntavat (uni, puhtaus, liikunta) 5. Tupakka ja päihteet 128

129 6. Nuorten tavallisimpia sairauksia ja itsehoito 7. Turvallisuus ja ensiapu 9. luokka oppii ymmärtämään omien ravinto- ja liikuntatottumusten yhteyden omaan terveyteen ja jaksamiseen sekä osaa suhtautua kriittisesti uuteen terveystietoon tietojensa perusteella laatia itselleen terveellisen ruokavalion ja liikuntaohjelman. tietämään nykyiset tartunta- ja kansantaudit sekä ymmärtämään niiden ennaltaehkäisyn merkityksen tunnistamaan elämän kriisitilanteita ja tietämään, mistä niihin saa apua ymmärtämään kunnallisen terveyden- ja sairaanhoitomallin ja käyttämään niiden palveluja tietämään, miten toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa KESKEISET SISÄLLÖT 1. Ravinnon ja liikunnan merkitys terveyteen 2. Yleisimmät tartunta- ja kansantaudit 3. Kriisitilanteet ja niistä selviytyminen 4. Nuori terveydenhoitopalvelujen käyttäjänä 5. Ensiaputaitojen laajentaminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään 129

130 tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen 130

131 sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. VUOSILUOKAT 1 5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen luokat SISÄLLÖT 1. Kirkkovuoden juhlapäivät tutustuu kirkkovuoden juhlapäiviin 2. Erilaiset perheet ymmärtää erilaisuuden perheissä 3. Raamatun kertomuksia ja Jeesuksen opetuksia Jumalan huolenpidosta tutustuu Raamatun kertomuksiin ja sitä kautta Jumalan huolenpitoon 4. Lasten hengellistä musiikkia tutustuu hengelliseen musiikkiin kuuntelemalla ja laulamalla 5. Eettisyyteen ja vastuullisuuteen kasvaminen oppii eettisten asioiden pohdintaa ja ymmärtää vastuullisuutta 3. luokka SISÄLLÖT 1. Jumala isänä ja Luojana tutustuu Jumalaan Isänä ja Luojana 2.Vanhan testamentin kertomukset tutustuu vanhan testamentin kertomuksiin 3. Oman seurakunnan toiminta tutustuu oman seurakunnan toimintaan 4. Oikean ja väärän erottaminen tuntee moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään 5. Oppilaiden elämästä ja kokemuksista nousevia asioita oppii kertomaan ja pohtimaan asioita omasta kokemusmaailmastaan 4. luokka SISÄLLÖT 1. Jeesuksen elämä tutustuu Jeesuksen elämään 131

132 2. Jeesuksen opetuksia tutustuu Jeesuksen opetuksiin 3. Kultainen sääntö ja Isä meidänrukous ymmärtää kultaisen säännön merkityksen ja tutustuu Isä meidän rukoukseen 4. Kirkkojuhlista joulu ja pääsiäinen tutustuu joulun ja pääsiäisen sisältöön 5. Perheen ja suvun arvoja ja perinteitä tutustuu perheen ja suvun arvoihin ja perinteisiin 5. luokka SISÄLLÖT 1. Jeesuksen opetukset ja elämä sekä alkuseurakunta tutustuu Jeesuksen opetuksiin ja elämään ja alkuseurakuntaan 2. Kirkkotaide ja hengellinen musiikki tutustuu kirkkotaiteeseen ja hengelliseen musiikkiin sekä kuuntelemalla että laulamalla 3. Lähiympäristön kirkot ja uskonnot tutustuu lähiympäristönsä kirkkoiin ja uskontoihin 4. Seurakunnan keskeiset toiminnot tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin 5. Valintojen tekeminen ja vastuullisuus tutustuu valintojen syy ja seuraussuhteeseen ja oppii vastuullisuutta itsestä ja ympäristöstään KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. hahmottaa uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. 132

133 osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. VUOSILUOKAT 6 9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 6. luokka SISÄLLÖT 1. Kristinusko sekä sen merkitys perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen sekä ihmisen että yhteiskunnan kohdalla 2. Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta tutustuu Suomen uskontotilanteeseen 3. Kristilliset symbolit tutustuu ja tunnistaa kristillisiä symboleja 4. Kristillisen etiikan peruspainotukset Tuntee kristillisen etiikan peruspainotukset ja osaa soveltaa näitä omaan eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa 5. Kristillisiä merkkihenkilöitä tutustuu kristillisiin merkkihenkilöihin 7. luokka -tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä sekä oppii toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjana KESKEISET SISÄLLÖT 1. Tutustuminen maailmanuskontoihin 2. Uskontojen vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja yksilöön 3. Raamatun synty, tulkinta, käyttö ja kulttuurivaikutus 4. Vanhan testamentin sisältö pääpiirteissään 5. Uuden testamentin sisältö pääpiirteissään 133

134 8. luokka perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ja ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kristinuskon synty ja kehitys 2. Uskonpuhdistus ja uudet kirkkokunnat pääpiirteissään, ekumenia 3. Kirkkorakennus ja kristilliset symbolit 4. Luterilainen seurakuntaelämä toimituksineen 5. Kristillinen oppi Jumalasta, ihmisestä ja pelastuksesta 9. luokka tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä sekä oppii toimimaa yhteisön jäsenenä tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä oppii tunnistamaan eettisiä arvoja viestinnässä ymmärtää, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttaan tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Suomen kirkon historiaa 2. Elämää luterilaisen kirkon jäsenenä 3. Uskonnonvapaus ja yleiskuva Suomen uskonnollisesta tilanteesta 4. Eettisten käsitteiden tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen 5. Kristillinen ihmiskäsitys ja etiikan peruspainotukset PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. ymmärtää uskontoa ilmiönä 134

135 ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. VUOSILUOKAT 1 6 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1 5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan tutustuu uskonopin peruskysymyksiin perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin katsomuksiin. KESKEISET SISÄLLÖT luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset 1. Pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat 2. oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä 3. paastot sekä niihin liittyvät kysymykset 4. kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä 1. Ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa 135

136 2. oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö 3. luostarien toiminta 4. kirkollisia järjestöjä 5. lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja 6. oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla 7. juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Raamattu pyhänä kirjana 1. alkukertomukset ja patriarkkakertomukset 2. Egyptistä luvattuun maahan 3. Jeesuksen elämä ja opetukset 4. evankeliumien kirjoittajat 5. ylösnousemus ja uusi elämä 6. Uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä 1. Jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus 2. sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen 3. kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja 4. kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana 5. ikoni kuvana ja pyhänä esineenä Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen 1. ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena 2. Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet 3. pelastus ja iankaikkinen elämä 4. kirkko ja seurakunta 5. kymmenen käskyn etiikka KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään. tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. 136

137 tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. VUOSILUOKAT 6 9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 7. luokka vahvistaa ja syventää omaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen uskontoon tutustuu kristillisen kirkon historiaan ja muihin kristillisiin kirkkoihin pääpiirteissään tiedostaa kristittyjen ykseyden ja tutustuu ekumeniaan tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä KESKEISET SISÄLLÖT 1. Kirkkohistoria: kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat 2. Muut kristilliset kirkkokunnat 3. Ekumenia 4. Suomen ortodoksisen kirkon historia 5. Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja järjestöt 8. luokka perehtyy ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään ja sakramentteihin tutustuu kirkkorakennustaiteeseen ja kirkkomusiikkiin perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana KESKEISET SISÄLLÖT 1. Sakramentit 2. Jumalanpalvelukset: vigilia, liturgia ja muut kirkolliset toimitukset 3. Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki 4. Raamatun synty ja sisällys 5. Raamattu pyhänä kirjana 137

138 9. luokka tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan KESKEISET SISÄLLÖT 1. Suuret maailmanuskonnot: levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet 2. Ortodoksinen ihmiskäsitys 3. Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltami-nen 4. Vuorisaarnan etiikka PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä. tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. osaa käyttää uskonnollista tietoa tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen tuntee oman seurakunnan toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. tuntee maailmanuskontoja ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle tunnistaa suuret maailmanuskonnot 138

139 KATOLINEN USKONTO Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä vahvistaa hänen katolista identiteettiään. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. ta autetaan kohtaamaan ja hyväksymään erilaisia kansoja, tapoja ja kulttuureja sekä omassa hiippakunnassaan että ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailmassa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Mahdollisuuksien mukaan oppilaalle järjestetään tilaisuuksia tutustua seurakuntansa kirkkoon ja elämään sekä luostareihin ja hiippakunnan keskuksiin. VUOSILUOKAT 1-5 Katolisen uskonnonopetuksen ydintehtävä on vuosiluokilla 1-5 auttaa oppilasta löytämään itsensä katolilaisena kirkossaan ja ympäristössään. Tietojen, taitojen ja kokemusten kautta oppilaalle tarjotaan aineksia hänen oman maailmankatsomuksensa rakentumiseen ja moraalisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseen. 1. luokka oppii, että kirkon jäseneksi tullaan kasteessa tutustuu keskeisiin päivittäisiin rukouksiin tutustuu Jeesuksen elämän päätapahtumiin sekä elämän syntyyn Raamatun mukaan oppii tunnistamaan kirkkovuoden suuret juhla-ajat opettelee hyvän ja pahan tunnistamista ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä tiedostaa, että hänen koulussaan ja lähiympäristössään on muihinkin uskontoihin kuuluvia oppilaita. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: KATSELEMINEN. Kirkon jäsenenä Oppilaan oman kaste. Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista Päivittäisistä rukouksista: ristinmerkki, Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia. Raamattu pyhänä kirjana Raamatun osat: Vanha ja Uusi testamentti Jeesuksen elämän päätapahtumia: enkelin ilmoitus, Jeesuksen syntymä, tietäjien vierailu, Jeesuksen lapsuus, Jeesuksen tulo Jerusalemiin, viimeinen ateria, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus; ihmisten kohtaamisia: Jeesus siunaa lapsia, tyynnyttää myrskyn, parantaa sokean Bartimaioksen; opetusta: hyvä paimen -vertaus Isä Jumala on luonut maailman ja antanut elämän; ensimmäisten ihmisten tekemä valinta Kuningas Daavid, Jeesuksen esi-isä Joosef ja hänen veljensä. Kirkkovuosi Joulun vietto ja loppiainen Pääsiäisen vietto. 139

140 Moraalinen kasvaminen Hyvän ja pahan erottaminen, syntiinlankeemus 2. ja 7. käsky Anteeksisaaminen ja antaminen, 8. käsky. Ympäröivä uskonnollinen maailma Oman koulun eri uskontoihin kuuluvien oppilaiden kohtaamista. 2. luokka tietää, mihin seurakuntaan hän kuuluu tutustuu messuun pääpiirteissään tutustuu syvemmin Jeesuksen elämään tutustuu syvemmin kirkkovuoden suuriin juhla-aikoihin opettelee ymmärtämään itsekkyyden ja yhteisen hyvän eroa tietää, että muillakin on uskonnollisia juhlia. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: KUULUMINEN. Kirkon jäsenenä Omaan seurakuntaan ja seurakunnan kirkkoon tutustuminen. Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista Messun pääosien (Raamatun lukeminen ja eukaristian vietto) tunnistaminen. Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen lapsuus: Jeesuksen temppeliin tuominen, 12-vuotiaana temppelissä; Pelastaja: pahan ja kuoleman voittaja; ihmisten kohtaamisia: Pietari sekä Andreas ja Johannes Martta ja Maria, Sakkeus; opetusta: rukous Samuelin kutsuminen Raamatun käytön opettelua. Kirkkovuosi Adventin ja joulun sekä paaston ja pääsiäisen vieton syventämistä. Moraalinen kasvaminen Hyvän ja pahan kysymyksiä, esimerkkejä Oman hyvän ja yhteisen hyvän hahmottamista, 3. ja 4. käsky. Ympäröivä uskonnollinen maailma Miten muut viettävät uskonnollisia juhlia. 3. luokka tutustuu omaan seurakuntaansa ja sen elämään tutustuu syvemmin pyhän messun viettoon sekä joihinkin sakramentteihin oppii lisä Jeesuksen elämästä ja hänen kohtaamistaan ihmisistä sekä hänen opetuksestaan 140

141 tuntee oman suojeluspyhimyksensä sekä seurakuntansa nimikkopyhän tietää omastatunnosta tutustuu 10 käskyyn, rakkauden käskyyn ja kirkon käskyihin. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: KASVAMINEN. Kirkon jäsenenä Oman seurakunnan elämän ja liturgian tunteminen syvenee. kohtaa papin ja alkaa hahmottaa hänen tehtäväänsä. alkaa opetella ekumeenista ajattelua. Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista Messun rakenteen tunteminen ja vastausten osaaminen. Eukaristian ja parannuksen sakramentteihin ja papiksi vihkimiseen tutustuminen. Apostoliseen uskontunnustukseen tutustuminen. Raamattu pyhänä kirjana Neitsyt Marian vierailu Elisabetin luona. Johannes Kastajan syntymä. Jeesuksen kutsu opetuslapsilleen ja muille seuraajilleen; ihmisten kohtaamisia: Kaanan häät, nälkäisten ruokkiminen, ylösnousseen ilmestymisiä; opetuskertomuksia: laupias samarialainen, armahtava isä. Kirkkovuosi Suurten juhla-aikojen syventelyä. Oppilaan oma suojeluspyhimys ja oman seurakunnan nimikkopyhä. Moraalinen kasvaminen Omantunnon tutkistelemiseen tutustuminen ja parannuksen tekemisen pohtiminen. Käskyt moraalisen kasvamisen perustana. 4. luokka tutustuu oman hiippakunnan syntyyn ja vaiheisiin syventää tietojaan sakramenteista ja niiden raamatullisista juurista sekä tutustuu ruusukon ja ristintien hartauksiin tutustuu Jumalan kansan historiaan Vanhassa ja Uudessa testamentissa alkaa hahmottaa kirkkovuoden rakennetta sekä tutustuu Neitsyt Marian ja apostolien juhliin tutkii Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä tutustuu juutalaisiin ja muslimeihin, jotka myös ovat Abrahamin lapsia. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: TUNTEMINEN Kirkon jäsenenä 141

142 Omaan hiippakuntaan tutustuminen: kristinuskon tulo ja vakiintuminen Suomeen, katolisen kirkon varhaisia vaiheita Suomessa. Nykyisen Helsingin katolisen hiippakunnan synty ja rakenne. Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista Sakramenttien raamatullisista juurista. Ruusukkorukoukseen ja ristintien hartaudet. Raamattu pyhänä kirjana Israelin kansan vaiheita: patriarkat, Egyptin pakkotyö ja siitä vapautuminen, kuninkaita ja profeettoja. Jeesuksen toiminta: kaste, julistus Jumalan valtakunnasta, sairaiden parantamisia; Jeesus ja Pietari. Kirkon synty ja apostolien toimintaa. Kirkkovuosi Kirkkovuoden rakenteen hahmottaminen. Neitsyt Marian ja apostolien juhlapäiviä. Moraalinen kasvaminen Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä: fariseus ja publikaani, sairaiden parantaminen sapattina, Jeesuksen kuolema; kuningas Daavidin taisteluja. Ympäröivä uskonnollinen maailma Juutalaisuus ja islam suhteessa kristinuskoon. 5.luokka laajentaa näkemystään katolisesta kirkosta maailmankirkkona tutustuu liittymisen sakramentin liturgioihin ja historiaan (kaste, vahvistus ja eukaristia) sekä syventää tietojaan parannuksen sakramentista tutustuu syvemmin vanhan ja uuden liiton merkitykseen ja tehtävään syventää tietouttaan kirkkovuodesta tutustuu pyhimykseksi julistamiseen ja hiippakunnan pyhimyskalenteriin tutkii synnin olemusta ja lajeja ja ihmisen kutsumusta pyhyyteen tietää ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämästä ja ekumeniasta. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: LIITTYMINEN Kirkon jäsenenä Oma hiippakunta osana maailmankirkkoa. Katolisen kirkon suhteesta muihin kristittyihin. Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista Liittymisen liturgioita ja niiden historiaa: kaste, vahvistus, eukaristia sekä parannuksen sakramentin syventelyä hiippakunnan pyhimyskalenteri. Raamattu pyhänä kirjana 142

143 Ihmisen luominen ja syntiinlankeemus. Vanhan testamentin liiton kansa: Nooa, Abraham, Mooses, kuninkaita, profeettoja. Uuden testamentin liiton kansa: Jeesuksen opetusta, apostolien toimintaa ja alkuseurakunnan elämää, apostoli Paavali. Kirkkovuosi Kirkon liturgisen vuoden täydentyminen. Moraalinen kasvaminen Synnin olemuksesta ja lajeista. Ympäröivä uskonnollinen maailma Ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämää Suomessa. VUOSILUOKAT 6-9 Katolisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on auttaa oppilasta hänen oman uskonnollisen perinteensä ymmärtämisen syventämisessä ja laajentamisessa sekä ohjata häntä muiden uskontojen luonteen ja merkityksen lisääntyvään tuntemiseen ja siten tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja moraalisen näkemyksen rakentumista. 6. luokka tutustuu hengellisen elämän kehitykseen katolisessa kirkossa Suomessa tutustuu katolisen kirkon historian päätapahtumiin Suomessa tutkii katolisen kirkon suhdetta ekumeeniseen ajatteluun eri aikoina tutustuu uskonvapauden kehitykseen Suomessa tutustuu kirkkorakennukseen ja kirkolliseen taiteeseen tutustuu kirkolliseen musiikkiin ja sen kehitykseen. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: JUURTUMINEN Liturgia ja uskonoppi messujen ja kirkollisten toimitusten kehitystä Suomessa. hartauksien ja perinteisten rukousten kehitystä Suomessa kirkkorakennus ja kirkollinen taide kirkollinen musiikki. Kirkon historiaa kirkon historiaa Suomessa. uskonnonvapaus Suomessa. pyhiinvaelluksia Suomessa ja muualla. Muut kristityt ja ekumeeninen liike katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaaminen eri aikoina. Maailmanuskonnot 143

144 uskonnonvapauden vaikutus uskontojen asemaan Suomessa. 7. luokka tutkii kirkon elämää eri aikoina ja rakentaa itselleen näkemystä kirkon historiasta ja sen merkityksestä. tutustuu suuriin uskontoihin pääpiirteissään; tietää kirkon käymästä dialogista uskontojen kanssa. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: KOHTAAMINEN Kirkon historiaa kirkon historian päätapahtumia ja linjauksia. kirkon liturgisen vuoden kehitystä eri aikoina. kirkon ja yhteiskunnan suhteista ja vuorovaikutuksesta. Maailmanuskonnot juutalaisuuden, islamin ja Intian uskontojen syntyä ja elämää pääpiirteissään sekä niiden kulttuurista vaikutusta. uskontojen välisen dialogin perusteita: Assisin rauhanrukoukset, dialogi Suomessa 8. luokka täydentää Raamatun ja Tradition tuntemustaan täydentää tietämystään uskon ja kristillisen elämän perusasioista tutustuu uskonnolliseen kirjallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: SISÄISTÄMINEN Raamattu Raamatun synty ja rakenne. Vanhan testamentin tuntemuksen täydentämistä: alkukertomukset, profeettoja. Uuden testamentin tuntemuksen täydentämistä: Markuksen evankeliumi ja kirjeitä. Raamatun ja Tradition suhde sekä Raamatun käyttö. Liturgia ja uskonoppi kokonaiskuvan saaminen sakramenteista. uskonopin keskeisten kohtien hahmottaminen: Kolmiyhteinen Jumala, spiritualiteetti, kuolema ja iankaikkinen elämä. Kirjallisuus kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeja 144

145 yhden kirjan lukeminen ja referoiminen. 9. luokka laajentaa ja syventää näkemystään moraalista ja sen merkityksestä. tarkastelee muita kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja opettelee kohtaamaan niiden jäseniä ekumenian hengessä. KESKEISET SISÄLLÖT Avainsana: ELÄMINEN Moraaliopetus - käskyjen ja hyveiden tuntemus. - kirkon opetus synnistä ja sen olemuksen pohdintaa yksilön, kirkon ja yhteiskunnan kannalta. - seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä. Muut kristityt ja ekumeeninen liike - ekumenian periaatteiden tuntemusta. - Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaan tutustumista. - Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen ja yhteisön tuntemusta pääpiirteissään. 145

146 7.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. VUOSILUOKAT 1-6 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa 3. luokka oppilas opettelee keskustelutaitoja(kuunteleminen, mielipiteiden ilmaisu ja perusteleminen) oppilas sisäistää kultaisen säännön oppilas osaa erottaa oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan oppilas käsittää ihmisen osaksi luontoa ja tuntee elinkaari-käsitteen oppilas tuntee erilaisia myyttejä maailman kansantarustosta 4. luokka oppilaan keskustelutaidot harjaantuvat oppilas tutustuu uskonnottomaan suomalaiseen juhlaperinteeseen sekä kristillisiin pääjuhliin oppilas ymmärtää oikeuksien ja velvollisuuksien yhteyden oppilas tutustuu YK:n lastenoikeuksiin oppilas tutustuu tieteellisiin selityksiin maailman synnystä 5. luokka oppilaan keskustelutaidot kehittyvät oppilas tutustuu suomalaisten kansalaisoikeuksiin oppilas tutustuu erilaisiin elämänkatsomuksiin ja jumalakäsityksiin oppilas opettelee oman tunnemaailman jäsentelemistä oppilas oppii kantamaan vastuuta luonnosta 146

147 6. luokka oppilas hallitsee keskustelutaidot oppilas kasvaa suvaitsevaisuuteen oppilas tietää ihmisoikeuksista, ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaudesta oppilas ymmärtää tasa-arvon, rauhan ja demokratian merkityksen oppilas ymmärtää ihmisen päätösten merkityksistä tulevaisuudelle KESKEISET SISÄLLÖT 1. eväitä oman maailmankuvan ja katsomuksen rakentamiseen 2. keskustelu- ja vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen 3. itsetuntemus ja eettiset valinnat 4. tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja aatteisiin 5. ihminen osana luontoa ja yhteiskuntaa KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. 147

148 VUOSILUOKAT 7-9 Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma luokille 7-9 Elämänkatsomustiedon pyrkimyksenä on antaa oppilaalle tarvittavia tietoja ja taitoja rakentaa itselleen mielekäs ja hyvä elämä, siinä yhteiskunnassa ja yhteisössä, jossa hän elää. Hyvän elämän rakentamisen tärkein perusta lienee itsensä ja muiden ihmisten ymmärtäminen. Tämä edellyttää jonkinlaista käsitystä ihmisen maailmankuvan muodostumisesta, erilaisista aatteista ja uskonnoista. Omien halujen ja päämäärien toteuttamisessa on hyötyä yhteiskunnan moraalin, sääntöjen ja tapojen tuntemista. Lisäksi tarvitaan ihmissuhdetaitoja: kykyä esittää asiansa ymmärrettävästi ja sympaattisesti. Näin ollen elämänkatsomustiedolle ei mikään inhimillinen ole vierasta. Opetuksen pääsisällöt lienee silti järkevää hahmotella, koska esimerkiksi opetukseen käytettävä aika on rajallinen. Luokka-asteiden mukaisten tavoitteiden esittäminen on kuitenkin hankalaa seuraavista syistä. Elämänkatsomustiedon opettaja joutuu usein opettamaan samanaikaisesti kaikkia luokka-asteita Aatteiden ja uskontojen ymmärtäminen sekä keskustelu- ja kuuntelutaidon oppiminen ei välttämättä ole sidoksissa oppilaan ikään Näin ollen seuraava tavoitteiden asettelu on ymmärrettävä lähinnä suuntaa antavaksi. Koska ei ole myöskään mielekästä kirjoittaa tähän kaikkia niitä hienoja asioita, joita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet monisteessa esitetään, pyrin lähinnä kirjaamaan paikalliseen käytäntöön liittyviä (konkreettisia) tavoitteita. 7. luokka saa valmiuksia kuunnella muiden mielipiteitä ja löytää toisen puheesta olennaiset kohdat esittää oman mielipiteensä mistä tahansa käsiteltävästä asiasta löytää annetusta tekstistä tärkeimmät sisällöt ja esittää ne omin sanoin oppia ymmärtämään asioita muiden ihmisten kannalta ja huomaamaan, että lähes mikä tahansa asia, voidaan perustellusti nähdä myös toisella tavalla (suvaitsevaisuus, epävarmuuden sieto) löytää tietoja erilaisista lähteistä (kirjastot, internet) Tärkein tiedollinen osuus Tutustutaan erilaisiin epätieteellisiksi todettuihin uskomuksiin (esim. horoskoopit, ihmeparannukset yms.). Pyritään löytämään järkiperäinen tapa käsitellä kyseisiä ilmiöitä. 148

149 8. luokka Syvennetään 7. luokalla opittuja taitoja. Kehitetään seuraavia valmiuksia: oppii tekemään itsenäisesti esitelmiä erilaisista elämänkatsomukseen liittyvistä aiheista ja esittämään ne suullisesti luokan muille oppilaille. joutuu vastailemaan muiden esittämiin kysymyksiin ja perustelemaan omat näkökantansa. Myös muiden esittämää kritiikkiä esitelmää tai esitystä kohtaan on opittava käsittelemään. oppii antamaan perusteltua palautetta, sekä kriittistä että myönteistä, muiden oppilaiden esityksistä. oppii väittelytaitoja Tärkein tiedollinen osuus tutustuu hyvän keskustelu- ja väittelykulttuurin perusteisiin. tutustuu erilaisiin virheellisiin tapoihin perustella ja hahmottaa asioita. Erikoisesti tutkitaan tapoja, joilla ihmisiä huijataan (esim. ketjukirjeet, verkostomarkkinointi) ja annetaan valmiuksia välttää joutumasta sellaisen uhriksi. Tehdään tunnetuksi Prometheus-leiri -organisaatiota. Esimerkiksi leirin jo käyneet pitävät aiheesta esitelmiä. Tutustutaan erialisiin keinoihin parantaa ajattelun tuloksellisuutta (esim. aivoriihi) 9. luokka saa valmiuksia oppia arvostamaan sanomalehtiä ja kirjoja tiedon saannin välineinä mutta myös suhtautumaan niiden välittämiin tietoihin kriittisesti arvostaa ja arvostella erilaisia kulttuuri-ilmiöitä (oppilaat käyvät esim. katsomassa elokuvan tai teatteriesityksen ja tekevät siitä esitelmän/arvostelun) tehdä tulevaisuudensuunnitelmia ja hahmottaa realistisesti oman elämänsä suuntaa Tärkein tiedollinen osuus tutustuu tieteen tapaan kuvata maailmaa eli tieteelliseen maailmankuvaan. Tältä pohjalta tutkitaan erilaisia tapoja muodostaa maailmankatsomus. Lisäksi tutustutaan tärkeimpiin filosofisiin suuntauksiin, poliittisiin katsomuksiin ja uskontoihin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 149

150 tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. VUOSILUOKAT 5-6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika 150

151 tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Johdatus historia-käsitteen ymmärtämiseen o tutustuminen aikaan o tutustuminen historiallisen tiedon luonteeseen ja historian tutkimuksessa käytettäviin lähteisiin 2. Omat juuret o oman perheen historia o kotiseudun historia 3. Esihistoriallinen aika o ihmislajin kehityskaari o kivikauden ihmisen elinolosuhteet Euroopassa ja Pohjolassa 4. Korkeakulttuurien synty o neoliittisen vallankumouksen ja metallien keksimisen seuraukset ihmisten elämään ja yhteiskuntien kehittymiseen o ensimmäiset korkeakulttuurit 5. Eurooppalaisen sivilisaation synty o antiikin kreikkalainen maailma o roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri o antiikin kulttuurien jatkumo nykypäivään 6. Keskiaika o uskontojen vaikutukset keskiajan ihmisten elämään ja kulttuuriin o feodaalijärjestelmä o Suomen liittäminen osaksi Ruotsia ja suomalainen keskiaika 7. Keskiajasta uuteen aikaan o eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi, uskonpuhdistus, löytöretket ja maailmankuvan avartuminen tieteessä 8. Suomi Ruotsin valtakunnan osana o Vaasojen aika Suomessa o Ruotsin suurvalta-aseman vaikutukset ihmisten elämään o Ruotsin suurvalta-aseman romahdus 9. Ranskan suuri vallankumous o Ranskan vallankumouksen vaikutukset o Kustavilainen aika Suomessa 10. Valinnainen teema o valinnainen teema, jossa teeman kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a. jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b. kaupankäynnin kehitys c. kulttuurin kehitys d. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e. väestössä tapahtuneet muutokset KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä 151

152 osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. VUOSILUOKAT 7 9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin luokka Vuosiluokilla 7-8 on historian tehtävänä syventää oppilaiden ymmärrystä ja käsitystä historian luonteesta. Opetuksen päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään nykytodellisuuteen johtaneet tapahtumat sekä tutustumaan muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin ulkomaailmassa. 7.luokka oppii Hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa Käyttämään eri lähteitä, vertailla ja muodostaa lähteistä oman perustellun mielipiteensä Ymmärtämään mahdollisuudet tulkita historiaa eri tavoin, johtuen ihmisten tarkoitusperistä ja heidän saamistaan erilaisista vaikutteista Käyttämään historiallista tietoa apuna pohtimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Näkemään historian jatkuvuuden sekä tapahtumien syy- ja seuraussuhteita KESKEISET SISÄLLÖT 1. Ranskan vallankumouksesta uusiin aatteisiin 2. Teollistuminen 3. Imperialismin aika 4. Kansallinen herääminen ja sortokaudet Suomessa 5. I Maailmansota 152

153 8.luokka oppii Hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa Käyttämään eri lähteitä, vertailla ja muodostaa lähteistä oman perustellun mielipiteensä Ymmärtämään mahdollisuudet tulkita historiaa eri tavoin, johtuen ihmisten tarkoitusperistä ja heidän saamistaan erilaisista vaikutteista Käyttämään historiallista tietoa apuna pohtimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja Näkemään historian jatkuvuuden sekä tapahtumien syy- ja seuraussuhteita KESKEISET SISÄLLÖT 1. Suomen itsenäistyminen ja kansalaissota 2. Maailmansotien välinen aika 3. II - Maailmansota 4. Euroopan jakautuminen kahtia ja sodan jälkeinen Suomi 5. Kolmas maailmansota sekä kylmän sodan järjestelmän murtuminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta 9.luokka 153

154 oppii ymmärtämään yhteiskunnallisen tiedon luonnetta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää tietoa kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii käyttämään julkisia palveluja saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnanhyvinvoinnissa oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaistenelämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraukset KESKEISET SISÄLLÖT 1. yksilö, perhe ja yhteiskunta 2. työelämä 3. yksilön talous ja kansantalous 4. kunnallinen ja valtiollinen päätöksenteko sekä EU 5. laki ja turvallisuus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuulli- 154

155 suutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. VUOSILUOKAT 1 4 Vuosiluokilla 1 4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan luokka Musiikin opetuksen tehtävänä on herättää lapsessa kiinnostus musiikkia kohtaan tarjoamalla hänelle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista, auttamalla häntä löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä innostamalla ja rohkaisemalla häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. Musiikin opetuksessa keskeistä on oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti musiikkia sekä ääniympäristöä. oppii luonnollista äänenkäyttöä. rohkaistuu ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen. keksii omia melodioita ja rytmejä laulaen ja soittaen. tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin. kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä. tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin. oppii arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa. KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokat 1-2 Kuuntelu hiljaisuus, ympäristön ja oman kehon äänet elävän musiikin kuuntelu (esim. aikuisen laulu ja soitto, konsertit) äänitteiden kuuntelu eläytyvä kuuntelu (esim. draaman keinoin) analysoiva kuuntelu (esim. teoksen rytmin ja tunnelman tarkkailu) Laulaminen terveen äänenkäytön perusteet lastenlauluja ja laululeikkejä mm. vuodenaikojen ja juhlien mukaan oman ja muiden kulttuurien kansanmusiikkia musiikillista keksintää (esim. omia sävellyksiä, äänikokeiluja) Soittaminen kehosoittimilla soittamista rytmisoittimiin tutustumista (esim. säestysostinatot, soolo-tutti) melodiasoittimiin tutustumista (esim. yhteissoittoa ja improvisaatioharjoituksia kellopelillä, 5- kielisellä kanteleella, nokkahuilulla) 155

156 perussyketajua kehittäviä harjoituksia Musiikkiliikunta laululeikit ja roolileikit tanssit ja tanhut eläytyvä liikkuminen Musiikin peruskäsitteisiin tutustumista kuunnellen, laulaen, soittaen ja liikkuen rytmi (mm. perussyke, sanarytmi, rytmitavut ja -merkit, tasa- ja kolmijakoisuus) melodia (mm. korkea-matala) harmonia (mm. duurin ja mollin ero) dynamiikka (mm. hiljainen-voimakas) sointiväri (mm. erilaisten äänten tuottaminen, soittimien tunteminen äänen perusteella) muoto (mm. samanlaiset ja erilaiset säkeet kuunnellen, AB- ja ABA-muotorakenteet) luokka Hyvä osaamisen kriteerit osallistuu yksiääniseen yhteislauluun ja laulaa melodialinjan suuntaisesti soittaa parhaansa mukaan hänelle annettuja soitto- ja säestystehtäviä ja pysyy yhteisessä rytmissä. kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti. osallistuu musiikin elementtien tarkasteluun ja ilmaisee niitä sanoin ja elein. pysyy piiritanssin tai laululeikin rytmissä Arvioinnissa painotetaan oppilaan parasta osaamista KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: Terve äänenkäyttö, yksiäänisiä yhteislauluja ja kaanoneita. 2. Soitto: Perussyke, painoton tahdinosa ja yhteissoittoa koulusoittimilla. Improvisointi pentatonisella asteikolla. 3. Kuuntelu: Musiikkia eri aikakausilta, ja eri kulttuureista ( koulun juhliin liittyvää musiikkia, musiikkia eri puolilta Suomea, ohjelmamusiikkia, eri soittimien esittelyä). 4. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka, rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, ja muoto) tarkastelua soitto- ja kuuntelutehtäviin pohjautuen. 5. Musiikkiliikunta: Laululeikkeihin, kehorytmiharjoituksiin ja rytmiimprovisaatioihin KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla 156

157 osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet luokka Hyvän osaamisen kriteerit osaa ulkoa lauluohjelmistoa ja pystyy laulamaan kaanonissa soittaa pienen kappaleen yksin jollakin soittimella kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti. tuottaa musiikkia sovitulla dynamiikalla osaa itsenäisesti tanssin perusaskelia Arvioinnissa painotetaan oppilaan parasta osaamista KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: Terve äänenkäyttö, osallistuu yksi- ja kaksiääniseen yhteislauluun 2. Soitto: Yhteissoittoa koulu- ja/tai bändisoittimin, soolo-tutti, erilaisia (AB, ABA jne.) rakenteita, omia melodianpätkiä. Pisteellinen rytmi ja synkooppirytmi. 3. Kuuntelu: Eri musiikin lajeja ( etnomusiikki, tanssimusiikki, jazz, ooppera, ns. vanha musiikki, rock, elokuvamusiikki) ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia. Kuulon huoltoon liittyvät kysymykset. 4. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka ja muoto) käyttö omassa musisoinnissa. 5. Musiikkiliikunta: Eri musiikkikulttuureihin tutustuminen myös tanssin ja liikunnan avulla 7. luokka ylläpitää ja kehittää osaamistaan äänenkäytössä, laulussa ja soitossa. oppii kuuntelemaan musiikkia eri aika- ja tyylikausilta havainnoiden kuulemaansa ja perustellen näkemyksiään. oppii tuntemaan keskeistä suomalaista musiikkia, maamme musiikkielämän ilmiöitä ja nykymusiikkia sekä paikallista musiikkielämää. ylläpitää ja kehittää oppimiensa musiikin elementtien käyttöä sekä oppii käyttämään niihin liittyviä käsitteitä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: osallistuu yhteislauluun ja äänenkäyttöä kehittäviin harjoituksiin. 2. Soitto: osallistuu yhteissoittoon. Ohjelmisto koostuu eri musiikkityyleistä ja kulttuureista. 3. Kuuntelu: kuuntelee musiikkia eri aika- ja tyylikausilta kuunteluaan havainnoiden ja näkemyksiään perustellen. 4. Musiikkitieto: tutustuu keskeiseen suomalaiseen musiikkiin, maamme musiikkielämän ilmiöihin, nykymusiikkiin ja paikalliseen musiikkielämään. 5. Musiikkitieto: käyttää oppimiaan musiikin elementtejä ja niihin lii-tyviä käsitteitä soiton, laulun ja kuuntelun yhteydessä luokka (valinnainen) ylläpitää ja kehittää osaamistaan äänenkäytössä, yksi ja moniäänisessä laulussa ja yhteissoitossa. oppii tuntemaan musiikkia tyyli ja tehokeinona sekä kehittämään tietoisuuttaan musiikki ja ääniympäristöstään. 157

158 oppii kuuntelemaan kriittisesti ja monipuolisesti havainnoiden monipuolista musiikkia. oppii kehittämään musiikillisia valmiuksiaan ja ideoitaan ja valmistamaan musiikkiesitystä ryhmän jäsenenä. oppii tuntemaan mahdollisuuksien mukaan musiikin teknologiaa. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: osallistuu äänenmuodostusharjoituksiin, yksi- ja moniäänisen lauluohjelmiston harjoitteluun. 2. Soitto: kehittää yhteissoittotaitojaan edelleen. Ohjelmisto koostuu eri aikakausien ja kulttuurien musiikista. 3. Kuuntelu: tutustuu musiikin käyttöön muiden taidelajien ja median tyyli- ja tehokeinoina (mm. mainonnan välineenä). kehittää tietoisuuttaan musiikkija ääniympäristöstään. kuuntelee kriittisesti ja monipuolisesti havainnoiden monipuolista kuunteluohjelmistoa. 4. Esiintyminen: kehittää omia musiikillisia valmiuksiaan, kehittää musiikillisia ideoita yksin ja ryhmässä ja valmistaa ryhmän jäsenenä musiikkiesityksen. 5. Musiikin teknologia: tutustuu musiikin teknologiaan, äänentoistoon, sekvenssereihin, notaatio-ohjelmiin ym. Tutustuminen MUSIIKKIPAINOTTEISET LUOKAT Raision koulutoimen musiikkipainotteiset luokat 3 6 toimivat Friisilän koulussa, luokat 7 9 Vaisaaren koulussa. Musiikin tunteja on luokilla seuraavasti: 3. lk 4h/vko, 4.,5. ja 6.lk 3h/vko. Musiikkipainotteisille luokille hakeudutaan Raision alkuopetuksen 2. luokilta. Oppilaat osallistuvat kaikki musikaalisuutta mittaavaan ryhmätestiin, lisäksi arvioidaan oppilaan rytmitajua sekä laulutaitoa henkilökohtaisissa pääsykokeissa. Soittotaitoa ei edellytetä. Musiikkipainotteisilla luokilla pyritään pienen lisäresurssin turvin antamaan oppilaalle laajempi yleissivistys kuin yleisopetuksen musiikin OPS:n puitteissa on mahdollista. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada musiikkiluokkatoiminnan tueksi kerhotunteja. Näin kuorot, bändit ja musiikkiliikuntaesitykset saisivat kipeästi kaivattua harjoitusaikaa. Oppilaissa riittää innostusta, opetusaika loppuu kesken, jopa musiikkipainotteisella luokalla. Musiikin tunneilla soitetaan ja lauletaan paljon. Nokkahuiluja sekä laattasoittimia soittamalla harjoitellaan nuotinlukutaitoa. Taitojen kasvaessa opetellaan rytmisoitinten sekä bändisoitinten käyttöä. Musiikkipainotteisten luokkien oppilaista suurin osa opiskelee omaa soitinta (piano, huilu, viulu, klarinetti,sello, kornetti, rummut jne.) jossakin lähiseudun musiikkioppilaitoksessa. Yhteistyöllä Turun konservatorion, Turun Seudun Musiikkiopiston ja Raision kaupungin nuoriso orkesterin (puhallinorkesteri) kanssa onkin pitkät perinteet. Musiikkiluokkalaiset ovat myös perinteisesti käyneet Turun Kaupunginorkesterin koululaiskonserteissa. Teoriaopinnot kuuluvat kiinteästi opiskeluun musiikkipainotteisella luokalla. Luokilla 3 6 perehdytään musiikkiopistojen 1 2 peruskurssien sisältöihin valikoiden. Myös säveltapailu, erityisesti intervallien opiskelun yhteydessä, kuuluu opetusohjelmaan. Musiikkitietoutta syvennetään kuuntelun avulla. Musiikin eri aikakaudet ja tyylisuunnat tulevat tutuiksi, samoin populaarimusiikki ja kansanmusiikki, usein ryhmätöiden tuloksina. Musiikkipainotteisilla luokilla lauletaan eri kielillä. Muiden maiden musiikkiperintöön tutustuminen ohjaa oppilaita kansainvälisyyteen, musiikki ei tunne rajoja. 158

159 Musiikkipainotteiset luokat rikastuttavat esityksillään koulun juhlia ja tapahtumia. Esityksissä pääsevät esille myös oppilaiden erityistaidot. Luokat ovat esittäneet musikaaleja, avustaneet näytelmissä ja juhlissa ja esiintyneet muullekin yleisölle kuin koulun omalle väelle. Musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tekemisen kautta kokemuksia ja elämyksiä, joiden kautta hänelle syntyy kiinnostus ja rakkaus musiikkiin. Luovuuteen ja tekemisen iloon rohkaisevina musiikin opetuksen tavoitteet tukevat oppilaan persoonallisuuden kehitystä. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiden kehittyvät myös sosiaaliset taidot, kuten vastuullisuus ja rakentava kriittisyys. kasvaa hyväksymään taidollista ja kulttuurista erilaisuutta. 3. ja 4. luokka osallistuu yksiääniseen yhteislauluun ja laulaa melodialinjan suuntaisesti soittaa parhaansa mukaan hänelle annettuja soitto- ja säestystehtäviä ja pysyy yhteisessä rytmissä. kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti. osallistuu musiikin elementtien tarkasteluun ja ilmaisee niitä sanoin ja elein. pysyy piiritanssin tai laululeikin rytmissä. KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: Terve äänenkäyttö, yksiäänisiä yhteislauluja ja kaanoneita. 2. Soitto: Perussyke, painoton tahdinosa ja yhteissoittoa koulusoittimilla. Improvisointi pentatonisella asteikolla. 3. Kuuntelu: Musiikkia eri aikakausilta, ja eri kulttuureista ( koulun juhliin liittyvää musiikkia, musiikkia eri puolilta Suomea, ohjelmamusiikkia, eri soittimien esittelyä). 4. Musiikkiliikunta: Laululeikkeihin, kehorytmiharjoituksiin ja rytmi-improvisaatioihin 5. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka, rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, ja muoto) tarkastelua soitto- ja kuuntelutehtäviin pohjautuen. RYTMI TAA, TI-TI, TAA- I TI, TAKATAKA tahtilajit4/4, 2/4, ¾ tauot: koko, puoli, ¼, 1/8 MELODIA laulunimet nuottiviivasto, juurisävelet nuottiavaimet, G ja F duuri ja molli ylennys ja alennus, oktaavialat sävellajit C - a, G - e, F - d, D -h ja B g sointuasteet, sointutehot intervallit kolmisointu DYNAMIIKKA piano forte crescendo diminuendo presto andante lento 159

160 MUOTO opitaan rakenteet AB, AA ja ABA KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. 5. ja 6. luokka osaa ulkoa lauluohjelmistoa ja pystyy laulamaan kaanonissa soittaa pienen kappaleen yksin jollakin soittimella kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti. tuottaa musiikkia sovitulla dynamiikalla osaa itsenäisesti tanssin perusaskelia KESKEISET SISÄLLÖT 1. Laulu: Terve äänenkäyttö, osallistuu yksi- ja kaksiääniseen yhteislauluun 2. Soitto: Yhteissoittoa koulu- ja/tai bändisoittimin, soolo-tutti, erilaisia (AB, ABA jne.) rakenteita, omia melodianpätkiä. Pisteellinen rytmi ja synkooppirytmi. 3. Kuuntelu: Eri musiikin lajeja ( etnomusiikki, tanssimusiikki, jazz, ooppera, ns. vanha musiikki, rock, elokuvamusiikki) ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia. Kuulon huoltoon liittyvät kysymykset. 4.Musiikkiliikunta: Eri musiikkikulttuureihin tutustuminen myös tanssin ja liikunnan avulla. 5.Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka ja muoto) käyttö omassa musisoinnissa, yleisimmät esitysmerkinnät, musiikkisanastoa RYTMI pisteellinen 1/16 osa, 1/16 osatauko keskipitkä, trioli MELODIA intervallien käännökset intervallien lajit ja laadut sävellajit, kvinttiympyrä erilaiset molliasteikot kolmisointujen lajit Musiikkiluokilla yhteissoitto on avainasemassa. Laulusta ja kehosoittimista edetään vähitellen yhteissoittoon eri soittimin, mukaan lukien omat soittimet, jotka rikastuttavat koulusoitinperhettä. 160

161 Koulun soitinvalikoimaan kuuluu myös kitaroita, kanteleita, huiluja, kornetteja, klarinetteja sekä alttosaksofoni. Oppilaat perehtyvät myös äänentoistoteknologiaan sekä sähköisiin soittimiin. Syntetisaattorilla luodaan luokat 7-9 ja SISÄLTÖ 1. Musiikinteorian 1/3 3/3-peruskurssin keskeisimpien asioiden hallinta (asteikot, sävellajit, intervallit, rytmiikka, sointuoppi jne.) 2. Musiikin historian vuosisadat pääpiirteittäin. 3. Sovitustekniikan alkeet 4. Äänenmuodostustekniikan perusteet 5. Moniäänisten laulujen laulaminen ( kaksi-, kolme- ja neliäänisinä) 6. Syventäviä harjoituksia yhdessä musisointiin (orkesteri ja kuoro) 7.16 Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. VUOSILUOKAT 1 4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1 4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. ta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen luokka oppii käsittelemään ympäristöään visuaalisesti. oppii kuvan tekemisen taitoja ja tekniikoita. tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin. oppii huolehtimaan työvälineistään. oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omia ja toisten tekemiä kuvia. oppii työskentelemään oma-aloitteisesti, keskittyneesti ja pitkäjänteisesti. tutustuu taiteilijoiden tekemään kuvataiteeseen 161

162 KESKEISET SISÄLLÖT 1. luokka 1. Kuvataiteen välineiden käyttäminen ja niistä huolehtiminen 2. 1Havainnointi ja sen tuottaminen kuvaksi 3. Tekniikat: vesivärit, peitevärit, vahavärit, puuvärit 4. Muovailu ja rakentelu (esim. muovailuvaha, savi, kierrätysmateriaalit yms.) 5. Tuotosten arviointia 2. luokka 1. Oman työn suunnittelu 2. Alustavaa värioppia 3. Alustavaa suunnittelua Laajennetaan opittuja tekniikoita (esim. kollaasi) 5. Tuotosten ja kuvallisen prosessin arviointia KESKEISET SISÄLLÖT JA 3. luokka 1. Värioppi laajemmin (murretut ja taitetut sävyt, kylmät ja lämpimät värit jne.) - tunnistaa ja osaa nimetä mm. murretut ja taitetut sävyt sekä kylmät ja lämpimät värit. osaa sekoittaa pääväreistä muita värejä. 2. Uudet tekniikat: hiili- ja lyijykynäpiirros - oppii erottamaan välineet toisistaan ja oppii käyttämään niitä sekä ymmärtää välineen käyttäytymisen ja mahdollisuudet - Valon ja varjon huomaaminen eri esineiden pinnoilla. Valon suunnan vaikutus omaan työhön. 3. Ympäristöestetiikka - tarkastelee esineitä ja tutustuu luontoon, rakennuksiin ja rakennustekniikoihin ja kuvaa niitä esimerkiksi rakentamalla pienoismallin. 4. Sarjakuva - tutustuu kuvan keinoihin esittää liikettä ja erilaisia tapoja puhua. - Oppilaan mielikuvitus kehittyy ja hän oppii erottamaan faktan ja fiktion. 5. Kuvasymbolit - tutustuu liikennemerkkeihin ja toteuttaa esimerkiksi koulun järjestyssäännöille kuvitetut opasteet. 4. luokka 1. Museo- ja taidenäyttelyvierailut - tietää mitä taiteilijat tekevät. Hän tutustuu kotiseudulla vaikuttaviin taiteilijoihin ja heidän töihinsä vierailujen avulla. Vierailu voidaan toteuttaa myös taiteilijan vierailulla kouluun. 2. Uudet tekniikat: huopakynä - oppii käyttämään välinettä tarkoituksenmukaisesti ja tietää missä se on edukseen. 3. Mainoskuva - oppii yhdistämään tekstiä ja kuvaa ja tarkastelemaan kriittisesti median, erityisesti mainonnan, visuaalisia viestejä. 4. Tietokoneen käyttö kuvan käsittelyssä ja tuottamisessa - ottaa digikuvia ja käsittelee niitä kuvankäsittelyohjelmalla. 5. Kipsityöt - tutustuu kuvanveistotaiteeseen ja kipsiin uutena materiaalina ja oppii käsittelemään sitä. 162

163 VUOSILUOKAT 5 9 Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. KESKEISET SISÄLLÖT JA 5. luokka 1. Taidehistoria - tutustuu muinaisiin kalliomaalauksiin ja Egyptin taiteeseen. 2. Arkkitehtuuri ja tekninen piirustus - tutustuu antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuriin, arkkitehtuurin eri tyylisuuntiin ja tärkeimpiin suomalaisiin arkkitehteihin muovaillen ja rakennellen itse. Tekninen piirustus voidaan toteuttaa esimerkiksi pohjapiirroksia tekemällä. Tässä yhteydessä voidaan tutustua Raision erilaisiin arkkitehtuurin tyylisuuntiin, mm. kirkko, kirjasto ja kaupungintalo. Myös monikulttuurisuus on syytä ottaa huomioon, jos luokalla on maahanmuuttajia. 3. Esineen suunnittelu - tutustuu nimekkäisiin suomalaisiin muotoilijoihin (lasi, keramiikka, huonekalut) ja suunnittelee oman esineen. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti luonnosteluun. Esine voidaan toteuttaa esim. savesta. 4. Uudet tekniikat: tussi, ruutusuurennos - tutustuu erilaisiin kirjoitustekniikoihin ja hieroglyfeihin toteuttamalla niitä itse tussilla. oppii ruutusuurennostekniikan toteuttamalla sellaisen. 5. Valokuvaukseen tutustuminen - tutustuu erilaisiin valokuviin ja vertailee niitä (uutis-, mainos-, taide-, perheym. kuvat). tutustuu valokuvauksen historiaan ja järjestelmäkameran käsittelyyn sekä toimintaperiaatteeseen. ottaa kuvia järjestelmä- (tai digi)kameralla ja mahdollisesti vedostaa itse ottamansa mustavalkokuvan. 6. luokka 1. Grafiikka: kohopaino, linografiikka - erottaa tekniikat toisistaan ja ymmärtää peilikuvan merkityksen tekniikoissa. 2. Taidehistoriaa laajemmin - tutustuu suomalaisiin kultakauden taiteilijoihin ja nykytaiteeseen esimerkiksi ryhmätöiden tai taidejäljennösten avulla. 3. Elokuvan keinot ja videokuvaus - suunnittelee ja toteuttaa pienryhmässä lyhytelokuvan, mainoksen tms. Hän kertaa kuvakoot ja ymmärtää kuvaviestien vaikuttamisen keinoja sekä faktan ja fiktion eron. 4. Kuvailmaisun tietojen syventäminen - käyttää jo opittuja tekniikoita omatoimisesti ja tarkoituksenmukaisesti teknisesti vaativampien töiden toteuttamiseen. 5. Kuvailmaisun taitojen soveltaminen - tuntee ja osaa käyttää kuvataiteen keskeisempiä ilmaisutapoja ja käsitteitä. Hän nauttii kuvallisesta ilmaisusta ja osaa arvioida ja arvostaa kuvataiteen töitä. 163

164 7. luokka itsenäinen tavoitteellinen työskentely sekä vuorovaikutteinen yhteistyö muiden kanssa itseilmaisu kuvallisin keinoin taiteen ja viestinnän kuvien tarkastelu ja tulkinta työskentelyprosessinsa seuraaminen ja selostaminen ja muilta saaman palautteen omassa työskentelyssään hyödyntäminen kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteiden hallinta: valokuvaus, videokuvaus, digitaalinen kuvan käsittely ja graafinen suunnittelu KESKEISET SISÄLLÖT 1. Visuaalinen kulttuuri mitä se on? 2. Taidehistorian suuret kertomukset (muinainen maailma - renessanssi) 3. Kuvailmaisu: piirustus, maalaus, kuvanveisto, keramiikka, sarjakuva, valokuvaus, elokuva/video 4. Kuvia monille: kuvan muoto ja sisältö, kuva-analyysi 5. Kuluttaja- ja tuotetietoutta, näyttelykäynnit Raisiossa 8. luokka kuvan rakentamisen keinojen, keskeisten materiaalien ja työskentelytekniikoiden käyttö keskeisten kuvataiteen ilmiöiden ja tyylipiirteiden tunnistaminen mediaesitysten sisällön, rakenteen ja visuaalisen toteutuksen analysointi itsetunnon vahvistaminen kuvallista ajattelua ja ilmaisua syventämällä 9. luokka työskentelyyn sopivimpien materiaalien ja tekniikoiden valinta suunnittelu- ja muotoiluprosessien eri vaiheiden tunteminen ja soveltaminen erilaisten ympäristöjen ja esineiden esteettisten ja ekologisten ominaisuuksien erottaminen, arviointi ja arvottaminen taideteoksien, ympäristön kuvien, erilaisten ympäristöjen, kirjojen, lehtien, museoiden, gallerioiden, taiteilijoiden ja tietoverkon käyttö tietojen ja elämysten lähteinä visuaalisen alan ammattien tunteminen 7.17 Käsityö.Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. ta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. 164

165 VUOSILUOKAT 1 4 Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. ta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä luokka Oppilaan kädentaidot kehittyvät. nauttii käsillä tekemisestä ja iloitsee työnsä tuloksista. oppii arvostamaan käsin tehtyjä esineitä. oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja, kuten kankaat ja langat, nahka, puu ja luonnosta saatavat materiaalit. oppii käyttämään erilaisia työvälineitä, esim. saksia, neulaa, virkkuukoukkua, vasaraa ja sahaa. suunnittelee työtään ja oppii pitkäjänteisyyttä. KESKEISET SISÄLLÖT saksien käyttö pujottelutyöt erilaiset pistot, esim. etupisto, yliluomispisto ja pykäpisto erilaiset käsinompelutyöt, esim. oman maskotin, käsinuken tai nallen suunnittelu ja toteutus kirjonnan alkeita, esim. virvittäin ompelu ja ristipisto lankatyöt, esim. ryijysolmu, tupsu ja ryijynukka virkkaus: ketjusilmukka vuodenaikoihin ja vuotuisiin juhliin liittyviä askartelutöitä mittaamista, sahaamista ja naulaamista esim. geolauta tai oman laatikon tai kehyksen suunnittelu ja toteutus rakentelua, esim. auto, vene, juna tai mielikuvituskaupunki TEKSTIILITYÖ 3. luokka osaa virkata ketju- ja kiinteitä silmukoita sekä osaa valmistaa pienen virkkaustyön. suorittaa ompelukoneen ajokortin ja siihen vaadittavat harjoitukset ja kokeet. osaa ohjatusti suunnitella ja valmistaa yksinkertaisen ompelutyön. KESKEISET SISÄLLÖT 1. ompelukoneen käyttö (ompelukoneajokortti, ompelukoneharjoitukset) 165

166 2. virkkaus (ketju- ja kiinteäsilmukka) 3. oman työn suunnittelu (alkeet) 4. tekstiilityön työvälineet 5. työturvallisuus 4. luokka osaa luoda ja päätellä neuleen silmukat sekä neuloa oikeita silmukoita. osaa ohjatusti suunnitella pienen neuletyön sekä valmistaa ja viimeistellä suunnitelmaansa vastaavan työn. osaa suunnitella koneella ommeltavan työn (esim. tilkkutyö) ja valmistaa sen annettujen ohjeiden mukaisesti. osaa käyttää kaavaa, leikata kappaleen oikein sekä ymmärtää saumanvarojen merkityksen tuntee kankaan rakenteen KESKEISET SISÄLLÖT 1. ompelutaitojen harjaannuttaminen (yksinkertaisten kappaleiden ompelu koneella kaavan piirtäminen, kiinnittäminen, saumanvarojen piirtäminen ja kappaleen leikkaaminen 2. neulonta (silmukoiden luominen, edestakaisneule, silmukoiden päättäminen, kappaleiden kokoaminen, huolittelu) 3. lankatyöt (nauhojen ja nyörien solmiminen tai kutominen, makramee, ryijytekniikka) 4. vaihtoehtoiset erikoistekniikat opettajan valinnan mukaan (esim. huovutus, kankaanpainanta, solmubatik) Huom. Mikäli 4. lk:lla oppilaat ovat lukuvuodesta toisen puolen tekstiilikäsityössä ja toisen teknisessä, voidaan OPS:sta kohdat 4 ja 5 jättää toteuttamatta. TEKNINEN TYÖ 3. luokka omaksuu työturvallisuuden oppii tarvitsemiensa työkalujen nimet oppii mittaamaan ja merkitsemään oppii sahaamaan (katkaisu) oppii naulaamaan ja liimaamaan oppii viimeistelemään työnsä (viilaus, hionta, petsaus, maalaus ja lakkaus) 4. luokka omaksuu työturvallisuuden oppii poraamaan puuta ja muovia oppii sahaamaan (muotoilu) oppii höyläämään puuta oppii talttaamaan 166

167 oppii tekemään ruuviliitoksen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön VUOSILUOKAT 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. TEKSTIILITYÖ 5. luokka osaa neuloa oikeita ja nurjia silmukoita, lisätä ja kaventaa silmukoita sekä suunnitella ja valmistaa neuletyön, jossa niitä käytetään. harjaantuu koneompelutaidoissaan ja osaa yhdistää ompelutyöhön muita tekstiilitekniikoita, esim. kirjonta, applikaatio, kankaanpainanta. osaa suunnitella ja valmistaa ohjeiden mukaisen ompelutyön ja osaa valmistaa erilaisia tuotteen yksityiskohtia (paikkatasku ym.). osaa virkata neliö- tai ympyrävirkkausta ja käyttää työssään piilosilmukoita, puolipylväitä, pylväitä ja pitkiä pylväitä. tietää tekstiilikuitujen jaottelun ja niiden ominaisuuksia. osaa valita toisiinsa soveltuvia materiaaleja sekä tietää miten erilaisia tekstiilimateriaaleja hoidetaan. KESKEISET SISÄLLÖT 167

168 1. ompelutaitojen harjaannuttaminen (ompelutekniikan yhdistäminen esim. kirjontatekniikkaan tai kankaanpainantaan, useamman kuin kahden kappaleen yhdistäminen, paikkataskun ompelu) 2. tekstiili-/materiaalitietous (luonnonkuidut, tekokuidut, materiaalien yhdistäminen) 3. virkkaus (ympyrä- ja neliövirkkaus, puolipylväät, pylväät, pitkät pylväät, piilosilmukat) 4. neulonta (oikea ja nurja silmukka, sileä neule, joustinneule) 5. kirjonta (peruspistot) 6. luokka osaa neuloa suljettua neuletta sekä kirjoneuletta. osaa kansanomaisia kirjontatapoja sekä osaa suunnitella ja valmistaa pienen työn. syventää koneompelutaitojaan suunnitellen ja valmistaen yksinkertaisen vaatekappaleen tai käyttötekstiilin osaa tehdä ompelukoneen perushuollon. osaa tulkita ja noudattaa työohjeita. osaa mittojen ottamisen perusteet ja osaa valita itselleen oikean kaavakoon KESKEISET SISÄLLÖT 1. ompelutaitojen syventäminen, yksinkertaisen vaatekappaleen tai käyttötekstiilin ompelu (hame/housut nauhakujalla tai reppu), ompelukoneen huolto 2. suljettu neule (ei sukka!), kirjoneule 3. kansanomainen kirjonta (virvittäinompelu/lehtosittainompelu) 4. työohjeiden tulkitseminen 5. mittojen ottamisen ja oman kaavakoon valitsemisen perusteet 7.luokka oppii käyttämään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti koneita ja työvälineitä oppii tulkitsemaan ompelun työohjeita ja valmistamaan niiden avulla suunnittelemansa vaatteen oppii ompelemaan sekä joustamatonta että joustavaa materiaalia tutustuu erilaisiin erikoistekniikoihin ja kokeilee niitä mielenkiintonsa mukaan omaksuu materiaalitietouteen liittyviä tietoja ja osaa hyödyntää niitä jokapäiväisessä elämässä oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaan, käyttökelpoisen ja esteettisen lankatuotteen sekä neuloen että virkaten oppii tulkitsemaan neule- ja virkkausmerkkejä ja lyhenteitä sekä työskentelemään ohjeiden mukaan oppii arvostamaan ja kriittisesti tarkastelemaan omaa ja muiden työtä KESKEISET SISÄLLÖT 1. suljettu neule (villasukka), neulemerkit ja lyhenteet, kirjoneule/kuvioneule/silmukoiden jäljentäminen 168

169 2. ompelu: joustavan ja joustamattoman materiaalin ompelu (esi. college- tai fleesekangas) 3. saumurin käyttö 4. pitsin virkkaus (pyyheliinapitsi) erikoistekniikat (esim. kankaanpainanta ja maalaus, silkkimaalaus, huovutus, batik-värjäys, helmityöt, paperinarutyöt 5. pitsin virkkaus (pyyheliinapitsi) erikoistekniikat (esim. kankaanpainanta ja maalaus, silkkimaalaus, huovutus, batik-värjäys, helmityöt, paperinarutyöt 8. luokka o syventää taitojaan suunnitellessaan toimivan ja esteettisen vaatteen sekä oppii tekemään kaavoihin tarvittaessa muutoksia omia mittoja vastaavaksi o oppii laatimaan tekemästään työstä kirjallisen työselostuksen o syventää taitojaan joustavan kankaan ompelussa o osaa suunnitella ja valmistaa toimivan vaatetus- tai käyttötekstiilin virkaten hyödyntämällä ja syventämällä aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja o tutustuu perinteisiin kirjontamenetelmiin ja valmistaa niiden pohjalta tuotteen o osaa hyödyntää tekstiilituntemustaan valitessaan kankaita 9. luokka oppii suunnittelemaan ja valmistamaan neulevaatteen sekä soveltaa tarvittaessa valmiita malleja suunnittelee ja toteuttaa kodintekstiilin valitsemillaan tekniikoilla hyödyntäen aikaisemmin opittuja taitoja suunnittelee ja valmistaa ommellen laadukkaan asukokonaisuuden opinnäytetyönään oppii kriittisesti valitsemaan oikean materiaalin, työvälineet ja työmenetelmät tuotteen valmistamiseen oppii arvostamaan ja kriittisesti tarkastelemaan omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa luokka KESKEISET SISÄLLÖT 1. yläosan vaatteen ompelu: kaavojen muutokset, kauluksen ja napinläpien ompelu 2. alaosan vaatteen ompelu: vetoketjun ja vyötärökaitaleen kiinnittäminen sekä taskun ompelu 3. joustavan kankaan ompelu ja saumurin käyttö (esim. lapsen vaate) 4. opinnäytetyönä asukokonaisuus ommellen 5. tekstiili- ja kuluttajatietous, tekstiilien huolto sekä työselostuksen laatiminen 6. virkkaus: vaatetus- tai käyttötekstiilin valmistaminen 7. neulevaatteen valmistaminen 8. kirjontamenetelmällä valmistettu tekstiili: erilaiset kirjontapistot ja niiden yhdistäminen tai kirjonnan yhdistäminen valmiiseen tuotteeseen 9. kodin sisustustekstiili: erilaiset tekniikat ja niiden yhdisteleminen 10. erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan 169

170 TEKNINEN TYÖ 5. luokka omaksuu työturvallisuuden oppii suunnittelemaan tuotteen oppii käyttämään sähköisiä käsityökaluja oppii sahaamaan, poraamaan, liimaamaan, hiomaan ja kiillottamaan muovia oppii poraamaan metallia oppii naulausta ja ruuvausta vaativamman puuliitoksen teon 6. luokka omaksuu työturvallisuuden oppii sorvaamaan oppii pakottamaan ja takomaan oppii käsitteet virtapiiri, johde ja eriste oppii juotoksen ja niittauksen oppii huoltamaan tai korjaamaan esim. polkupyöränsä luokka tavoitteena on kehittää oppilaan luovaa ajattelua ja toimintaa sekä ongelmanratkaisuvalmiuksia, joiden avulla hän kykenee kriittisesti luomaan ja arvioimaan erilaisia teknisiä ratkaisuja. perehdyttää oppilas turvalliseen tekniseen työskentelyyn ja asennoitumaan työturvallisuuteen yksilö ja ympäristö huomioiden tavoitteena on herättää oppilaassa tiedonjanoa teknisten tietojen ja taitojen omaksumiseen tutustuttaa oppilas erilaisiin materiaaleihin ja mahdollisuuksiin toteuttaa niistä tuotteita tavoitteena on innostaa oppilas seuraamaan tekniikan ja teknisten laitteiden kehitystä ympäröivässä maailmassa tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus kokea käsillä tekemisen ja osaamisen iloa KESKEISET SISÄLLÖT 1. Metallitekniikka metallimateriaalien ominaisuuksiin ja käyttökohteisiin tutustuminen metallityöstökoneiden opiskelua erilaisten työskentelytekniikoiden ja työmenetelmien opiskelua pinnankäsittelymenetelmien opiskelua hitsaus- kuumakäsittely- ja niittaustyömenetelmien opiskelua 2. Puutekniikka puuntyöstökoneiden opiskelua ja työturvallisuutta erilaisten puuraaka-aineiden ja niiden hyödyntämisen opiskelua pinnankäsittelymenetelmien opiskelua 170

171 puumateriaalien liitostekniikoiden opiskelua 3. Elektroniikan alkeet tutustutaan elektroniikan komponenttien ja kytkentäkaavioiden toimintaperiaatteisiin opiskellaan piirilevyn valmistus- ja juotostekniikoita yleismittarin käyttöä valmistetaan pienimuotoisia elektroniikkalaitteita opiskellaan sähköturvallisuutta 4. Kone- ja moottorioppi opiskellaan sähkö- ja polttomoottoreiden rakenteita ja toimintaa opiskellaan pienmoottoreiden korjausta ja huoltoa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia 171

172 muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila luokka kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen. ymmärtää sääntöjen ja reilun pelin merkityksen. harjaantuu motorisissa ja havaintomotorisissa perustaidoissaan. kehittää ideointikykyään ja ongelmanratkaisutaitojaan. tottuu huolehtimaan liikuntavarusteistaan ja hoitamaan hygieniaansa. saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista. KESKEISET SISÄLLÖT Perusliikunta ja yleisurheiluun tutustuminen 1. perusliikkeiden harjoittaminen ja koordinaatiokyvyn kehittäminen mm. ryömiminen, kieriminen, konttaaminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen, kiipeäminen, riippuminen, esteiden ylittäminen ja alittaminen Suunnistus ja retkeily 1. luonnossa liikkuminen erilaisia maastoja hyväksi käyttäen 2. koulun ja koulun lähiympäristön maastoon tutustuminen, retkeily lähialueen kartan avulla 3. kartta-käsitteeseen ja karttamerkkeihin tutustuminen 4. suunnistus- ja maastoleikkejä Palloilu 1. pallonkäsittelyharjoituksia mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniotto, lyöminen, pomputtaminen, kuljettaminen 2. tutustutaan erilaisiin pelivälineisiin ja niiden käyttötarkoituksiin 3. yhteispelitaitojen kehittäminen palloleikkien ja pienpelien avulla, alkeispelien avulla ymmärretään reilun pelin ja joukkuepelin merkitys Perus- ja kunto- ja välinevoimistelu 1. lihaskuntoa, notkeutta ja hyvää ryhtiä kehittäviä liikkeitä 2. rivin, jonon ja piirin muodostaminen 172

173 3. tutustutaan erilaisiin välineisiin mm. heittämällä, kiinni ottamalla, potkaisemalla, kantamalla, vierittämällä 4. erilaisten välineiden, kuten hernepussien, hypinnarujen, pallojen, keilojen, nauhojen ja vanteiden yhdistämistä liikkeisiin 5. musiikin mukaan liikkuminen vaihtelevassa rytmissä ja tempossa Telinevoimistelu 1. tasapainon ja liikehallintatekijöiden kehittäminen mm. kiipeämällä, riippumalla, hyppäämällä, pyörimällä, kierimällä, liukumalla, heilumalla 2. erilaisiin välineisiin tutustuminen mm. penkki, renkaat, trampoliini, verkot, rekki, puolapuut, hyppynarut, köydet, vanteet 3. temppuilu Luistelu ja jääpelit 1. luistelun perustaitojen harjoittaminen ja tasapainon kehittäminen mm. luistimilla seisominen, kävely, liukuminen, kaatuminen, jarruttaminen, luistelupotkut, taaksepäin luistelu 2. leikit, kilpailut ja pienpelit (mm. jääpallo-, jääkiekko- ja ringett oilla) Hiihto 1. Hiihdon perustaitojen harjoittaminen sauvoilla ja sauvoitta esim. liuku, potku, käännös, laskuasento, kaatuminen, tasatyöntö, nousutekniikat. 2. Perinteinen- ja luistelutyyli 3. Suksien kuljettaminen ja pukeutuminen Musiikkiliikunta ja tanssi 1. oma keho soittimena, laulun, lorun ja musiikin mukaan liikkuminen (rytmi ja tempo) 2. luovuuden ja rytmitajun kehittyminen 3. suomalainen kansantanssi, tanhu, laulu- ja perinneleikit Uinti 1. veteen totuttautuminen mm. kasvojen kastelu ja puhallus veteen, painautuminen pinnan alle 2. päin liuku eri tavoin 3. kellunnat 4. sukeltaminen mm. vanteen läpi, esineen haku vyötärön syvyisestä vedestä 5. koirauinti, krooliuinti, vapaauinnin alkeet, alkeisselkä ja selkäkrooli 6. hyppy jalat edellä vähintään hartiasyvyiseen veteen niin, että pää kastuu, hyppy jalat edellä syvään veteen, hyppy pää edellä altaan reunalta tai korokkeelta 7. viestiuinti ja uintileikit 8. matkauinti eri uintityylejä käyttäen, minimitavoite 50 m VUOSILUOKAT 3-6 liikunnan- ja oppimisenilon kokeminen yhteistyötaidot: toisten huomioiminen, reilun pelin periaatteet (fair play) monipuoliset motoriset perustaidot sekä virikkeet liikunnan harrastamiseen oppilas suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa oppilas pukeutuu tarkoituksenmukaisesti liikuntaan, huolehtii hygieniastaan sekä ohjautuu positiiviseen terveyskäyttäytymiseen KESKEISET SISÄLLÖT: Yleisurheilu 173

174 Yleisurheilun perusliikkeiden harjoittaminen sekä koordinaatiokyvyn kehittäminen mm. käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kuulan työntäminen, esteiden ylittäminen Suunnistus ja retkeily Luonnossa liikkuminen erilaisia maastoja hyväksi käyttäen Retkeily lähialueeseen kartan avulla Karttakäsitteen, -merkkien sekä mittakaavan opetteleminen Suunnistus- ja maastoleikit Palloilu Erilaisiin pelivälineisiin opettaminen sekä niiden käyttötarkoituksiin perehtyminen Pallonkäsittelyharjoituksia mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, pomputtaminen, kuljettaminen, syöttäminen, potkiminen Leikki-, viite- ja pienpelejä Yhteispelitaitojen kehittäminen pallopelien avulla sekä reilun pelin ja joukkuepelin merkitys Luistelu ja jääpelit Eteen- ja taaksepäin luistelu, kaarreluistelu, jarruttaminen Leikit, kilpailut, pelit (jääkiekko- ja ringett oilla) Perus-, kunto- ja välinevoimistelu Lihaskuntoa, notkeutta ja hyvää ryhtiä kehittäviä liikkeitä Erilaisten välineiden kuten hyppynarujen, pallojen, nauhojen, keilojen ja vanteiden yhdistämistä liikkeisiin Musiikin mukaan liikkuminen erilaisissa rytmeissä ja tempoissa Telinevoimistelu Tasapainon, koordinaation ja rohkeuden kehittäminen mm. riippumalla, kiipeämällä, pyörimällä, hyppäämällä Tutustuminen erilaisiin välineisiin mm. renkaat, rekki, nojapuut, arkku, puolapuut Hiihto Perinteinen- ja luistelutyyli Laskuasento Nousutekniikat Uinti Koirauinti, rintauinti, vapaauinnin alkeet, alkeisselkä Pituussukellus, minimitavoite Sukellus jalat ja pää edellä, altaan reunalta ja korokkeelta Matkauinti eri uintityylejä käyttäen, minimitavoite Vesipelastuksen alkeisharjoittelua Musiikkiliikunta ja tanssi Musiikin mukaan liikkuminen ( rytmi, tanssi) Luovuuden ja rytmitajun kehittyminen Suomalainen kansantanssi 174

175 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. VUOSILUOKAT 5 9 Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua luokka Liikunnanopetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta liikunnan avulla ja auttaa oppilasta luomaan itselleen pysyvää liikuntaharrastusta. Liikunnan avulla tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan muodostumista ja ohjataan havainnoimaan pitkäjänteisen harjoittelun tuloksellisuutta. Liikunnanopetuksen keskeisiä tavoitteita perusopetuksen vuosiluokilla ovat ryhmässä toimimisen oppiminen, avun antaminen ja vastaanottaminen, kyky työskennellä ryhmän jokaisen jäsenen kanssa, sääntöjen noudattaminen ja vastuullinen liikuntavälineiden käyttö. Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan oppilaan kehon kunnon ja motorisiin taitoihin liittyvien ominaisuuksien jatkuvaa kehittämistä ja oppilaan ohjausta kuntonsa tarkkailuun ja kehittämiseen. Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan myös monipuolisten liikuntataitojen ja tietojen kehittämistä sekä myönteisten liikuntakokemusten tarjoamista, jotka mahdollistavat pysyvän liikuntaharrastuksen. Liikunnassa positiivisen oppimisilmapiirin luominen on tärkeä edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. ASENNE 7. lk huolehtii itsenäisesti oikeat varusteet, on oikeassa paikassa oikeaan aikaan oppii noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja reilun pelin periaatteita 175

176 8. lk 9. lk kasvaa ymmärtämään sekä oman/muiden muuttuvan kehon ja hyväksymään ihmisten erilaisuutta ymmärtää ja osaa vastaanottaa/antaa asiallista kritiikkiä uskaltaa toimia aktiivisesti ryhmässä, kestää epäonnistumiset ja kannustaa muita haluaa ja uskaltaa kehittää itseään ennakkoluulottomasti eri liikuntamuodoissa saa myönteisiä kokemuksia liikunnan parista ja oppii nauttimaan liikunnasta omalla tavallaan hyväksyy ja kokeilee ennakkoluulottomasti myös lajeja, joita ei koe omakseen VASTUULLISUUS/ ITSENÄISYYS 7. lk oppii keskittymään riittävästi ja riittävän pitkään jatkuvan kehityksen takaamiseksi toimii rakentavasti ryhmätehtävissä ja pelitilanteissa osaa huolehtia vastuullisesti käytettävistä liikuntavälineistä Osaa ottaa toimissaan huomioon oman/muiden oppilaiden turvallisuuden 8. lk ymmärtää liikuntalajien sääntöjen merkityksen ja pyrkii aktiivisesti noudattamaan niitä 9. lk osaa ottaa vastuuta ryhmänsä toiminnasta oppii edelleen ryhmätyöskentelyn taitoja ja kasvaa kohti itsenäisempää työskentelyä TAITOTEKIJÄT 7. lk 8. lk 9. lk kehittää motorisia perustaitojaan ja liikunnan lajitaitoja edelleen kokeilee eri liikuntalajeja mahdollisimman monipuolisesti oppii eri lajien pelikäsityksiä ja niiden eroja, kehittää taitojaan saa valmiuksia luovaan toimintaan/ilmaisuun tutustuu myös muihin kuin ns. perinteisiin koululiikuntalajeihin ja kasvattaa liikuntatietämystään tiedostaa omat valmiutensa ja osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla omaa kohtuullisen uimataidon (200m, josta 50m selkää) ja hallitsee vedestä pelastamisen taitoja KUNTOTEKIJÄT 7. lk oppii monipuolisen kunnon testaamisen perusteet oppii liikkumaan kuntoa edistävästi 8. lk oivaltaa liikunnan ja terveyden välisen yhteyden ja ymmärtää terveysliikunnan ja kilpaurheilun erot ymmärtää fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin välisiä suhteita 9. lk 176

177 oppii itsenäisesti ja pitkäjänteisesti seuraamaan omaa kuntoaan ja kehitystään tiedostaa realistisesti oman kuntonsa ja hallitsee keinot sen kehittämiseen KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia pallopelejä suunnistusta ja retkeilyä talviliikuntaa uintia, vesipelastusta ja -pelejä toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta Painotukset eri vuosiluokilla vaihtelevat asetettujen tavoitteiden mukaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta Kotitalous VUOSILUOKAT 7 9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. 177

178 7. luokka oppii ymmärtämään monipuolisen ruokavalion merkityksen ja tiedostamaan puutteellisen tai virheellisen ravitsemuksen seurauksia ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustaitoja valitsemaan tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä ja ymmärtämään myönteisten ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen perheessä tuntemaan ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa KESKEISET SISÄLLÖT Terveellinen ruoka Perusruoanvalmistus Keittiön ja oman asun hoito Hyvät tavat ja reilun pelin säännöt Peruselintarvikkeiden tunteminen 8.luokka (valinnainen) oppii soveltamaan käytäntöön kansanravitsemuksen kehittämiseksi annettuja suosituksia ymmärtämään hygienian merkityksen työn ja viihtyisyyden kannalta itsenäiseen työskentelyyn ottamaan vastuuta omista toiminnoistaan ja valinnoistaan kehittämään suunnittelu- ja käytännöntyötaitojaan harjaantuu kodinhoitoon ja vaatehuoltoon liittyvissä tehtävissä KESKEISET SISÄLLÖT Kodin juhlat Ravitsemussuositukset Asunnon ja tekstiilien hoito Ruoanvalmistuksen perustaitojen soveltaminen Kuluttamisen ympäristövaikutukset 9. luokka (valinnainen) oppii suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti ja kriittisesti toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana toimimaan taloudellisesti kodin tarvehankinnoissa huomaamaan kotitalouksien vastuun ympäristönsuojeluun vaikuttavana tekijänä tiedostamaan kotitalouksiin liittyvää kansallista kulttuuria soveltamaan kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia 178

179 KESKEISET SISÄLLÖT Aterioiden suunnittelu Ruoan laatu ja turvallisuus Ruokakulttuurit ja niiden muuttuminen Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet Oman rahan käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet Valinnaiset aineet Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/ :ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen - oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin 179

180 - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1 4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5 9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi. Vaisaaren koulun valinnaiskurssit (7. luokka) ja valinnaisaineet (8.-9. luokka) päivitetään vuosittain, ja ne ovat nähtävissä koulun verkkosivuilla Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä edistää oppimista. Sen avulla ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä tuetaan opintopolun nivelvaiheissa niin alakoulun ja yläkoulun välillä kuin oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien kanssa. ta tuetaan opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen Oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa Oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit Oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan Saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa Oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto-ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia Oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan Saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa 180

181 Oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 1 2 Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. ta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. VUOSILUOKAT 3 6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. ta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. ta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. VUOSILUOKAT 7-9 SEKÄ LISÄOPETUS (10-LUOKKA) Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjauksen järjestäminen: Luokkamuotoinen ohjaus Yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus Työelämään tutustuminen (TET) LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS 7-luokka 1 vvh muodostaa kokonaiskäsityksen kouluyhteisössä toimimisesta, opetuksesta, perusopetuksen rakenteesta ja etenemisestä sekä oppilaan arvioinnista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia oppii arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulujärjestelmän 181

182 oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä, elinkeinorakenteesta ja eri ammattialoista kehittää itsetuntemustaan: tunnistaa kykyjään ja taipumuksiaan 9-luokka 1 vvh hankkii perustietoa työelämästä, elinkeinorakenteesta ja eri ammattialoista oppii tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitoja tietää jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen: tietää hakeutumisen jatkoopintoihin tietää ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut lisää itsetuntemustaan tietää opiskelusta ulkomailla tiedostaa tasa-arvon yhteiskunnassa ja työelämässä tutustuu yrittämiseen HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS Oppilaalle järjestetään kaikilla vuosiluokilla henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tuetaan ohjauksen keinoin jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvontaja tietopalveluita. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus tutustua työhallinnon tarjoamiin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin (mm. työvoimatoimistokäynnit, AVO-palvelut) sekä toisen asteen oppilaitoksiin. PIENRYHMÄOHJAUS Oppilaalle järjestetään mahdollisuuksien mukaan pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Pienryhmäohjauksella tarkoitetaan tavoitteiltaan ja koostumukseltaan tiettyä, ryhmäkooltaan rajoitettua (yleensä 3-6) sekä kestoltaan tavallisesti pidemmälle ajanjaksolle kuin yhteen tapaamiskertaan ulottuvaa ohjauksellista toimintaa. Keskeistä ryhmän muodostamisessa on se, että ryhmän jäsenten intressit ja tarpeet ovat yhdenmukaiset ryhmän tarkoituksen kanssa. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista, ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunnilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. saa omakohtaisia kokemuksia työelä- 182

183 mästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas arvioi hankkimaan tietoja ja kokemuksia. Vaihtoehtoisesti TET-jakso voidaan suorittaa ammatillisessa koulussa. Saa olla mukana työyhteisössä koulun ulkopuolella Saa ensi käden tietoa työelämästä ja ammateista Saa kokemuksia työelämän pelisäännöistä Saa aineksia opiskelu- ja uravalintaratkaisuihinsa TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Oppilaat valmennetaan 8. luokan kevätlukukaudella pienryhmissä työelämään tutustumisen käytäntöihin. TET toteutetaan pääsääntöisesti 9. luokalla viikon mittaisena jaksona järjestetään ajanjaksona, jolloin oppilaalla on oppilaanohjauksen luokkatunti ohjataan oppilasta hakemaan omatoimisesti TET-paikka valmennetaan TET -paikkaan ohjataan TET-päiväkirjan ja raportinlaadintaan LISÄOPETUS (10-luokka) Henkilökohtainen ohjaus Pienryhmäohjaus osaa suunnitella jatko-opintonsa tiedostaa opiskelun tärkeyden ja merkityksen jatko-opintoja ja urasuunnittelua varten TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN tehostettu työelämätietous työharjoitteluineen. 8. luku Oppilaan arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa- 183

184 alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Oppilaan kannalta arvioinnin tulee antaa palautetta hänen edistymisestään oppisisältöjen oppimisessa ja kannustaa oppilasta opiskeluun ja sitä kautta itsensä kehittämiseen. Ensisijaisena tehtävänä on tukea ja edistää oppilaan kasvua ja oppimista opetukselle opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. arvioinnin tulee antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajalleen oppilaan edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja saavuttamistaan oppimistuloksista. Arvioinnin tulee myös tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja realistisen minäkuvan muotoutumista. Arviointi annetaan väli- ja lukuvuositodistuksissa. Palautetta oppilaan edistymisestä opinnoissa annetaan vapaamuotoisina tiedotteina tai suullisesti. Arvioinnin menetelmiä voivat olla mm. havainnointi, kokeet, keskustelut ja portfolio. Oppilaan arviointi lukuvuositodistuksessa perustuu tuntijaon nivelkohdissa kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta: - 2. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa 184

185 - 4. vuosiluokan päättyessä ympäristö- ja luonnontiedossa, musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa - 5. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa ja uskonnossa/elämänkatsomustiedossa - 6. vuosiluokan päättyessä A kielessä, biologiassa ja maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa, historiassa sekä vapaaehtoisessa A kielessä. Päättöarviointi perustuu kaikissa yhteisissä oppiaineissa opetushallituksen määrittämiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin. OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN Perusopetusasetuksen 11. :ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opintoohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Luvussa 4 on tarkennettu tässä kuvattuja seikkoja. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1 4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- 185

186 ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Samoin historia ja yhteiskuntaoppi on jaettu kahdeksi eri oppiaineeksi ja kummallekin tulee antaa oma arvosana päättöarvioinnissa viimeistään keväällä (OPH:n tiedote 10/2004). Valinnaiskurssien ja aineiden arvioinnissa, lukuun ottamatta A2- kieltä 4. luokalla, käytetään numeroarviointia. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Vuosiluokilla 1 4 työskentelystä annetaan erillinen sanallinen arvio. Muilla vuosiluokilla työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Opettajia suositellaan antamaan oppilaille palautetta työskentelytaidoista muulloinkin, esimerkiksi kokeiden palautuksen yhteydessä. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. ta arvioidaan oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Hyvän käyttäytymisen kriteerit: - ottaa muut ihmiset ja ympäristön huomioon - on yhteistyökykyinen - antaa omalta osaltaan työrauhan - suhtautuu myönteisesti koulutyöhön - toimii rehellisesti ja luotettavasti - ymmärtää sääntöjä ja niihin sitoutumisen merkityksen - osaa arvostaa omaa ja toisten työtä OPPILAAN ITSEARVIOINTI Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii 186

187 myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. ta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Oppilaalle on selvitettävä opiskelun tavoitteet ja kriteerit uuden jakson alkaessa. Opettajan tulee ohjata oppilasta tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan monipuolisesti. ta voidaan myös ohjata asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja opiskelulleen. TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi Maahanmuuttajaoppilaat arvioidaan yksilöllisesti ja joustavasti, kuitenkin opetussuunnitelman perusteiden mukaan mahdollisimman pitkälti peruskoulun yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan antaa sanallinen arvio tai osallistumismerkintä niissä oppi- 187

188 aineissa, joiden arvosteluun numeroin ei ole perusteita oppilaan puutteellisen opetuskielen taidon vuoksi. Jos oppilas on osallistunut vain äidinkieli oppiaineen tunneille, merkitään todistuksen lisätietoihin maininta: suomi ei ole oppilaan äidinkieli. Suomi toisena kielenä oppiaineen sanallisessa arvioinnissa on hyvä eritellä, mitä suomen kielen osa-alueita oppilaalle on opetettu ja miten hän ne hallitsee. 8.2 Päättöarviointi ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. ARVIOINNIN PERIAATTEET Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. ARVIOITAVAT OPPIAINEET Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. 188

189 Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 8.3 Todistukset Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syntymäaika (OPH muutosmääräys ), todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. 189

190 Lukuvuoden päättyessä annetaan opetussuunnitelman perusteissa annetun ohjeen mukainen lukuvuositodistus. Syyslukukauden päätteeksi annetaan välitodistus. Raision 1-6-luokilla käytetään yhtenäistä todistusmallia (liitteenä). Arviointi lukuvuositodistuksessa : - vuosiluokilla 1-4 sanallisena arviona - vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi - valinnaiskurssit ja valinnaisaineet (kaksi vuosiviikkotuntia) numeroarviointi PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdys- 190

191 kunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. MUUT TODISTUKSET Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus VIERASKIELINEN OPETUS Perusopetuslaki mahdollistaa opetuksen antamisen myös muulla kuin koulun opetuskielellä. Tällöin kieli ei ole pelkästään oppimisen ja opetuksen kohde, vaan sitä käytetään myös muiden oppiaineiden sisältöjen opiskelussa. Vieras kieli toimii oppimisen välineenä. 191

192 Raisiossa vieraskielistä opetusta voi saada englannin kielellä ja toimintaa kutsutaan kieliluokkatoiminnaksi. Peruskoulun ensimmäisestä kuudenteen luokkaan englannin kieliluokat toimivat Ihalan koulussa, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät Vaisaaren kouluun. Englannin kieliluokilla eri oppiaineiden oppisisällöt ja tavoitteet ovat samat kuin suomenkielisessä opetuksessa. Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on toiminnallisesti kaksikielinen oppilas, jolla on monipuoliset valmiudet käyttää vierasta kieltä erilaisissa tilanteissa 192

193 LIITE 1 193

194 LIITE 2 Kysely alkuopetuksen oppilaiden vanhemmille Koulujen opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Haluamme tämän kyselymme avulla kartoittaa Teidän toiveitanne ja odotuksianne koskien lapsenne koulunkäyntiä. Tämä kysely tehdään kaikilla Raision peruskoulun 1-2- luokilla. Kysely palautetaan opettajalle viimeistään Mitkä ovat teidän mielestänne koulutyön tärkeimmät arvot? (Numeroi tärkeysjärjestykseen, 1 = tärkein jne.) oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen aktiivinen yhteiskunnan jäsen kansainvälisyys kestävän kehityksen periaate suhde luontoon hyvät tavat erilaisuuden ymmärtäminen terve itsetunto vastuu omasta itsestä (fyysinen kunto + psyykkinen kunto) juuriensa tiedostaminen Muita tärkeitä arvoja, joita mielestänne tulisi ottaa huomioon: Mitkä ovat teidän mielestänne koulutyön tärkeimmät tavoitteet? (Numeroi tärkeysjärjestykseen, 1 = tärkein jne.) kielitaidon kehittyminen hyvien käytöstapojen omaksuminen kansainvälisyyskasvatus oppimisen taitojen kehittäminen perustietojen ja taitojen oppiminen (äidinkieli, matematiikka) ympäristökasvatus (mm. vastuu ympäristöstä) terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittyminen sosiaalisten taitojen kehittyminen (mm. yhteistyökyky) käden taitojen kehittyminen liikunnan perustaitojen omaksuminen eettisten asioiden omaksuminen (mm. hyvä-paha, oikea-väärä) itsensä ilmaisun ja luovuuden kehittäminen Muita tärkeitä tavoitteita, joita mielestänne tulisi ottaa huomioon: 194

195 Minkälaista kodin ja koulun välistä yhteistyötä toivotte? (Rastita kolme parasta vaihtoehtoa.) O henkilökohtaiset tapaamiset opettajan kanssa O luokkakohtaiset tilaisuudet O luokka-astekohtaiset tilaisuudet O koko koulun tilaisuudet O teemapäivät ja työpajatoiminta O vanhemmat asiantuntijavieraina O tempaukset ja myyjäiset O muuta 195

196 LIITE 3 Koulutyön tärkeimmät arvot kotien mukaan mitä pienempi palkki, sitä enemmän "ykkössijoja". 196