Liite 31 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Liite 31 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

2 TILINPÄÄTÖS 2010 sivu Sisällysluettelo 1 Ulvilan kaupungin toimintakertomus vuodelta Kaupunginjohtajan katsaus vuodelta Kaupungin hallinto ja henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Ulvilan kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 10 ja arvio todennäköisistä kehityksestä 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulot ja menot 19 2 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 2.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtuvat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut 24 3 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 25 4 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 4.1. Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 87 5 Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernitase Liitetiedot Vesilaitos 127 Allekirjoitukset 131

3 1. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2010 Kunnallishallinnossa vuoteen 2010 valmistauduttiin pelonsekaisin tuntein. Kaikki ennusteet viestittävät maailmanlaajuisen laman aiheuttamaa verotulojen laskua samalla kun lisääntyvä työttömyys nostaisi kuntien menoja entisestään. Tämä ennuste oli myös taustana, kun Ulvilan valtuusto joulukuussa 2009 hyväksyi talousarvion vuodelle Nyt kun vuoden 2010 tilinpäätös on kaupungin osalta valmistunut ja toiminnan tuloksia voidaan tosiasioiden pohjalta arvioida, voi vuotta 2010 kuvata myönteisen kehityksen ja positiivisten yllätysten vuodeksi. Satakunta selvisi lamasta muuta maata helpommin eikä työttömyys kasvanut ennustettuihin lukuihin. Tällä oli myönteinen vaikutus verotulokertymään ja kaupungin menokehitykseen. Usean alijäämäisen vuoden jälkeen kaupunki saavutti positiivisen vuosituloksen ja talouden tasapainon vuosikatteen ylittäessä poistojen määrän. Ulvilan valtuusto hyväksyi viime elokuussa vuoteen 2016 ulottuvan kaupunkistrategian, jonka keskeisenä viestinä ja tavoitteena on, että itsenäisenä kaupunkina Ulvila turvaa asukkaittensa peruspalvelut tehokkailla ja joustavilla toimintamalleilla ehdottomana edellytyksenä talouden ja toiminnan tasapainon saavuttaminen. Viime vuonna päästiin strategian keskeiseen tavoitteeseen, talouden tasapainoon. Sen ylläpitäminen myös jatkossa vaatii strategian mukaisesti tehokkaiden ja joustavien toimintamallien toteuttamista ennakkoluulottomasti uusilla rajat ylittävillä ratkaisuilla. Vain näin voidaan ulvilalaisten hyvät kunnalliset peruspalvelut turvata myös tulevina vuosina. Kaupungin hallintoa vaivannut erilinjaisuus saatiin viime vuonna purettua ja työskentely niin valtuustossa, kaupunginhallituksessa kuin kaupunginvirastossakin asettui rakentavaan kaikkien ulvilalaisten parasta tavoittelevaan uomaan. Osana kaupunkihallinnon työskentelyn kehittämistä toteutettiin kaupunginvirastossa ja kaupungin koko henkilöstön keskuudessa laaja työilmapiirikartoitus, joka hyvin selkeästi osoitti Ulvilan kaupungin hyväksi työpaikaksi, jossa yhteistyö johdon ja työntekijöiden välillä toimii, työntekijöiden panosta arvostetaan, työmoraali on korkealla ja kaikkiaan työssä viihdytään hyvin. Tämä Parempi Työyhteisö -työilmapiirikartoitus selkeytti myös luottamushenkilöiden ja kaupungin henkilöstön suhteita. Lisäksi kaupunki on panostanut merkittävästi työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon. Yli 40 prosenttia työterveydenhuollon voimavaroista käytettiin ennaltaehkäisevään toimintaan. Hyvä vuosi 2010 antaa paremman lähtökohdan kohdata niitä edessä olevia haasteita, jotka ovat suomalaisen kunnallishallinnon edessä seuraavina vuosina. Valtiovallan taholta valmistellaan lainsäädäntöä, jolla on suuri vaikutus kuntien itsenäisyyteen tulevina vuosina. On selkeästi havaittavissa valtiovallan suuri linja: tarvitaan suuria peruskuntia turvaamaan hyvinvointipalvelut julkisen talouden jatkuvasti kiristyvissä olosuhteissa, samalla kun erityisesti hoiva- ja hoitopalvelujen tarve ikääntyvälle väestölle voimakkaasti kasvaa. Tähän haasteeseen myös Ulvilassa on varauduttava lisäämällä kuntien yhteistyötä ja ottamalla käyttöön entistä tehokkaampia ja joustavampia palvelujen järjestämismalleja. Kaupunkitalouden ollessa nyt ylijäämäinen ja tase kunnossa tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata päättäväisesti. Tarvitaan poliittisten päättäjien määrätietoista ja pitkäjänteistä linjausta ja saumatonta tukea virkamiesjohdolle ja kaupungin koko henkilöstölle linjausten mukaiselle työlle. 3

4 Näin toimien varmimmin turvataan asukkaitten palvelut ja hyvän elämän edellytykset itsenäisessä Ulvilassa. Esitän parhaat kiitokseni kaupungin koko henkilöstölle vahvasta panoksesta ulvilalaisten hyväksi tehdystä työstä vuonna 2010 sekä sidosryhmille ja luottamushenkilöille entisestään parantuneesta yhteistyöstä. Arto Saarinen kaupunginjohtaja 4

5 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin hallinto-organisaatio oli vuonna 2010 seuraava: Valtuuston jäsenmäärä on 35. Vuosi 2010 oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitun valtuuston 2. toimintavuosi. Valtuustossa olivat edustettuna seuraavat poliittiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 valtuutettua; Kansallinen Kokoomus 10 valtuutettua; Suomen Keskusta 6 valtuutettua; Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Vihreä Liitto 2 valtuutettua, Perussuomalaiset 1 valtuutettu ja Kristillisdemokraatit 1 valtuutettu. Valtuuston puheenjohtaja oli insinööri Pekka Leino (Kesk.), I varapuheenjohtajana rehtori Kimmo Vepsä (Kok.), II varapuheenjohtajana autonkuljettaja Ari Lehtonen (SDP) ja III varapuheenjohtajana toimistovirkailija Anne Taavela (Vas.). Valtuusto kokoontui 7 kertaa vuonna Toimikaudeksi valitun kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: varajäsen Sirkka Saari, pj. (Kok.) Seppo Virtanen, vpj. (Sdp.) Tiina Ahonen (Kok.) Hanna Anttila (Kesk.) Leena Jokinen-Anttila (Sdp.) Tapani Kankaanpää (Kok) Anni Kulmala (Sdp.) Seppo Käyrä (Kesk.) Matti Lankiniemi (Vihr.) Ari Ruoho (Kok) Matti Saarinen (Vas.) Pia Haanpää (Kok.) Arto Tuohimaa (Sdp.) Elina Heikkilä (Kok.) Carita Kleemola (Kesk.) Heidi Rosenblad (Sdp.) Markku Kirra (Kok.) Johanna Salomäki (Sdp.) Matti Koskela (Kesk.) Tero Järvelä (PS) Antti Paala (Kok.) Pekka Tuori (Vas.) Kaupunginhallituksen esittelijänä on kaupunginjohtaja Arto Saarinen. Kaupunginhallitus piti vuonna 2010 yhteensä 23 kokousta. 5

6 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 518 (823) henkilöä, joista 436 (632) oli vakinaisessa ja 82 (177) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 6 (7). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 305 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta vähentyi 196 henkilöllä, määräaikainen henkilöstö 95 henkilöllä. Ulvilan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta siirtyi Porin kaupungin palvelukseen. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 33. Kaupungin palveluksesta erosi 217 henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 13 henkilöä. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 85,2 % (82,4 %). Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 27 (37) henkilöä sekä osa-aikalisällä ja osittaisella hoitovapaalla 5 (12) henkilöä. Vuoden 2010 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1652 ja niissä 792 eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana keskimäärin 16. Kaupungin henkilöstömäärän kehitys Lukumäärä vuosi henkilöstömäärä* työllistämistuella palk. henkilöstö yhteensä muutos, % , , , , ,52 * vakinaiset ja tilapäiset, ei työllistämistuella palkattuja Henkilöstö

7 Kaupungin henkilöstömenojen kehitys vuosina : palkat sivukulut henkilöstökorvaukset yht muutos, % 5,48 1,69 11,57 1,88-31,7 Henkilöstömenot palkat sivukulut 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Alun perin Yhdysvalloista lähtenyt finanssikriisi muuttui vuonna 2009 maailmanlaajuiseksi taloustaantumaksi ja monissa maissa talouslamaksi. Talousennusteet vuodelle 2010 olivat vuoden 2009 lopulla ja vielä 2010 alkupuolellakin varsin synkkiä, ja Suomessa myös kuntien talouden oletettiin ajautuvan vuonna 2010 suuriin vaikeuksiin. Lähtökohdat vuodelle 2010 olivat erittäin heikot, sillä vuonna 2009 Suomen kansantuote väheni 8 % ja vienti supistui neljänneksen. Maailmantalouden toipuminen alkoi kuitenkin jo vuoden 2010 keväällä ja elpyminen jatkui ripeänä loppuvuoden ajan. Talouskehityksen positiivisuuteen vaikutti oleellisesti valtioiden massiiviset elvytystoimet, jotka lähes kaikissa valtioissa toteutettiin velkarahoituksella. Elvytystoimilla kuitenkin kyettiin estämään esimerkiksi sellainen joukkotyöttömyys ja talouden romahtaminen, mikä Suomessa koettiin edellisen 1990-luvun alun laman aikana. Massiivisen velkaantumisen kustannukset tulevat kuitenkin lähivuosina olemaan merkittävä ongelma useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 3,1 prosenttia vuonna Lähtötaso vuoden 2009 pudotuksen jälkeen oli kuitenkin niin matala, että bruttokansantuote vuonna 2010 oli vielä alle vuoden 2008 tason. Koko vuoden työttömyysaste vuosikeskiarvona oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 8,2 prosenttia. Työttömyystilanteessa ei siis juurikaan tapahtunut muutoksia edellisestä vuodesta. Toteutunut työllisyyskehitys vuonna 2010 oli merkittävästi parempi kuin vuotta 2010 koskeneissa ennusteissa oletettiin. Vuoden 2009 lopussa ennakoitiin yleisesti, että koko maan keskimääräinen työttömyysaste nousisi yli 10 prosentin. 7

8 Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvon muutos vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Yleinen korkotaso kohosi vuoden 2010 aikana, mutta edelleen korot olivat vuoden päättyessä alhaisella tasolla 3 kk:n euriborkorko oli vuoden alussa 0,680 % ja vuoden lopussa 1,022 %. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuonna 2010 nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Koko maassa palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,1 prosenttia sekä omaisuus- ja yrittäjätulot 6,2 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 4,5 prosenttia positiivinen. Kotitalouksien velkaantumisaste oli syyskuun lopussa 113,4 prosenttia. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen yhteismäärä vuonna 2010 oli 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 kotitalouksilta kertyi tuloveroja 22,3 miljardia euroa, eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka kunnallisveron tuotto kasvoi kolme prosenttia, pieneni valtion tuloverokertymä yhdeksän prosenttia, mikä pienensi kotitalouksien koko tuloverokertymää. Valtion tulovero sisältää sekä ansio- että pääomatuloveron. Sen sijaan yhteisöveron tuotto kääntyi reippaaseen kasvuun vuonna Kasvua oli 30 prosenttia, jolloin yhteisöveroa kertyi noin miljardi euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion verokertymä oli vuonna 2010 kokonaisuudessaan 34,9 miljardia euroa, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnille veroja kertyi 18,5 miljardia euroa, 5,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 22,5 miljardin euron edestä. Niistä lähes 77 prosenttia oli työeläkemaksuja. Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla sekä tulon- ja pääomansiirroilla, oli 17,4 prosenttia vuonna Vuonna 2009 nettoveroaste oli 18,0 prosenttia OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Satakunnan maakunnan asukasluku on pienentynyt koko 2000-luvun ajan negatiisen muuttotaseen ja pienenevän syntyvyyden vuoksi. Asukasluku väheni edelleen vuonna Asukasluvun väheneminen on kuitenkin hidastunut viime vuosina merkittävästi, sillä vielä vuonna 2008 maakunnan asukasmäärä väheni yli 700 henkilöllä, kun viime vuosina asukasluku on vähentynyt noin 300 henkilöllä vuodessa. Hidastuminen selittyy maakunnan keskuskaupungin Porin asukasluvun kääntymisellä nousuun vuoden 2006 jälkeen. Myös Ulvilan asukasluku on pienentynyt koko 2000-luvun ajan Kullaan kunnan kanssa tehdyn kuntaliitoksen tuomaa asukaslisäystä lukuun ottamatta samassa suhteessa kuin koko maakunnan asukasluku keskimäärin. Vuonna 2010 Ulvilan asukasluku oli , joten asukkaita oli 85 vähemmän kuin vuonna Asukasluvun lasku jatkuessaan vähentää kaupungin tuloja verotuloissa ja valtionosuuksissa sekä aiheuttaa jatkuessaan myös muutostarpeita kaupungin palvelujärjestelmälle. Erityisen ongelmallinen tilanne on 2010-luvulla, jos asukasluvun väheneminen jatkuu samanaikaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa yhä vanhusvoittoisemmaksi. Satakunnassa työttömyyden taso on jo pitkään ollut koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Vuonna 2010 Satakunnan työttömyysaste oli 10,9 %, kun se vuonna 2009 oli 10,7 %. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2010 oli 10,0 %. Ulvilan työllisyystilanne pysyi lähes samana kuin vuonna 2009 vuosikeskiarvona Ulvilan työttömyysaste oli 10,2 % vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 10,1 %. 8

9 Ulvilan elinkeinoelämässä yritysten määrä on vuoden 2009 aikana vähentynyt edellisestä vuodesta, sillä yritysten lukumäärä oli 748 vuonna Ulvilan työpaikkojen määrä on puolestaan vuoden 2009 aikana kasvanut lähes samalle tasolle kuin vuonna 2000, sillä työpaikkoja oli vuonna Samaan aikaan Ulvilassa aloittaneiden yritysten määrä oli 60 ja lopettaneiden määrä 51. Sekä aloittaneiden että lopettaneiden yritysten määrä on laskenut vuodesta Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli 64,4 % vuonna Työpaikkaomavaraisuusaste on vähitellen kasvanut (vuonna 2005 luku oli 60,8%), mutta edelleen Ulvilan työpaikkaomavaraisuus kuuluu alhaisimpien joukkoon koko maassa ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Kaupungin vuosikate vuonna 2010 oli 3,8 milj. euroa, mikä on noin 1,6 milj. euroa ja 73 % suurempi luku kuin vuotta aikaisemmin. Tilikauden tulos oli ,03. Poistoerokirjausten ja varausten ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui ,28, mikä on noin ,28 enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 käyttötalouden toimintakate (-jäämä) oli milj. euroa, mikä on 1,2 % pienempi kuin 2009 (-56,6 milj.euroa). Toimintajäämä oli lähes täsmälleen muutetun talousarvion mukainen (toteutumisprosentti on 99,9 %). Toimintakulujen kokonaismäärä oli 69,8 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutumisprosentti talousarvioon verrattuna on 102,3 %. Toimintakulut alenivat Ulvilassa 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot ylittivät talousarvion myös 1,7 milj. euroa ja toimintatuottojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 113,7 %. Toimintatuotot alenivat 9,5 % vuoteen 2009 verrattuna. Vuodelta 2010 voidaan verrata kokonaismuutoksia suoraan vain toimintakatteen osalta. Sosiaali- ja terveystoimen menot on budjetoitu nettona Porin yhteistoiminta-alueelle. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tulosalueelle on kirjattu tukipalveluiden ja vuokrien menot sekä näihin menoihin kohdistuvat tulot bruttona sekä eräitä menoeriä, jotka eivät sisälly yhteistoiminta-alueen budjettiin. Talousarviossa luku on nettositova. Määräraha on varattu nettona 20 milj. euroa ja poistovarausta 0,25 milj. euroa. Tulojen ylityksestä 1,3 milj. euroa on yhteistoiminta-alueelta laskutettavia tuloja. Kaupungin tukipalvelukustannuksia ja eräitä muita menoja sisältyy menoihin yhteensä 1,5 milj.euroa. Ulvilan palkkasumma oli vuonna 2010 lähes 15.9 milj.euroa, mikä on 7,8 milj.euroa pienempi kuin vuonna Muutos aiheutuu sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön siirtymisestä Porin kaupungin työntekijöiksi Kokonaishenkilöstömenojen määrä oli 20,8 milj.euroa. Vastaava luku vuonna 2009 oli 30,5 milj. euroa. Palkkasumma ylitti muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla (toteutumisaste 103,9 %) ja henkilöstömenot ylittivät yhteensä 1,1 milj. euroa (toteutumisaste 105,7 %). Vastaavasti asiakaspalvelumaksujen ostot olivat vuonna milj.euroa, kun ne vuonna 2009 olivat 18,4 milj.euroa. Ostoja kasvattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot Porin kaupungilta. Vuoden 2010 talousarvion toteutumiseen vaikuttavat merkittävästi erikoissairaanhoidon arvioitua alemmat kustannukset sekä perusterveydenhuollon kohtuullisen hyvä talousarvion toteutuminen erityisesti vuoteen 2009 verrattuna. Ulvilan verotulojen kokonaismäärä vuonna 2010 oli 41,6 milj. euroa ja muutetun talousarvion toteutumisaste oli 100,8 %, mikä on 0,3 milj. euroa enemmän. Verotulot vuonna 2009 olivat 40,9 milj. euroa. Verotulot kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna 0,7 milj. euroa ja 1,7 %. Verotulojen kasvuun vaikutti merkittävältä osalta tuloveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus. Ilman tuloveroprosentin korotusta verotulojen muutos vuoteen 2009 verrattuna olisi ollut 0,3 milj. euroa pienempi. 9

10 Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2010 oli 18,2 milj.euroa ja muutetun talousarvion toteutumisaste 99,5 %. Vuoden 2009 valtionosuudet olivat 17,9 milj.euroa. Investointimenot vuonna 2010 olivat yhteensä 2,3 milj. euroa ja investointitulot 0,3 milj. euroa. Investointimenojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 91,4 % ja investointitulojen 81,6 %. Merkittävimmät investointikohteet vuonna 2010 olivat: - Ruosniemi-Harjunpää klv 0,19 milj.euroa - Koskin kaavateiden perusparantaminen ja päällystäminen 0,14 milj.euroa - Vanhojen verkostojen saneeraus 0,13 milj.euroa - Porin yhdysvesijohto/harjunpään yhteysviemäri 0,19 milj.euroa - Vesilaitoksen lipeävesisäiliö 0,15 milj.euroa - Salorannantien huolevesiviemäröinti 0,12 milj.euroa - Kuntaliitoshankkeet; Jalastie, Rekitie ja Karikkatie 0,16 milj.euroa - Satakunnan sairaanhoitopiirin osuudet 0,19 milj.euroa. Kaupungin maksuvalmius hoidettiin 2010 kassalainoilla. Pitkäaikaista lainaa ei otettu. Vuoden lopussa kassalainaa oli 2 milj.euroa. Pitkäaikaisia lainoja maksettiin pois 1,8 milj.euroa. Vuonna 2010 kaupungin kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 17 päivää, vuonna 2009 vastaava luku oli 19 päivää. Pitkäaikaista lainaa oli 16,2 milj. euroa. Vuoden 2009 lopussa lainaa oli 18 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna pitkäaikaista lainaa oli vuoden 2010 lopussa euroa. Vastaava luku vuoden 2009 lopussa oli euroa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Vuoden 2010 tilinpäätös on tilikauden tuloksen osalta tasapainossa. Ilman tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosenttiyksiköllä tulos olisi ollut noin 1 milj. euroa negatiivinen. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli -1,5 milj. euroa. Vuosikate on 3,8 milj. euroa, joka on vuoden 2005 tasoa. Vuoden 2009 vuosikate oli 2,2 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä kompensoi taseessa sieltä puretut varaukset. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä käyttötalouden menot nousevat monilla toimialoilla merkittävästi korkemmalle tasolle, mitä on määrärahavaraukset vuoden 2011 talousarviossa. Kuluvan vuoden talousarvion toteutuminen edellyttää lautakunnilta uudistuksia nykyiseen toimintarakenteeseen. Talouden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet käyttötalouden toimintajäämän kasvu tulojen kasvua selkeästi enemmän ja myös kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen loppuminen. Tuloveroprosentin toistuva korotuskaan ei ole riittänyt kääntämään talouden kehityssuuntaa. Ulvilalla ei ole mitään talouspuskureita, joilla se voisi pehmentää vuosina 2011 ja 2012 todennäköisesti toteutuvaa taloudellisen laman aiheuttaman julkisen sektorin rahoitusvajeen korjaamista. Vuoden 2011 talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi toimintamenot vuodelle 2011 ovat talousarviossa monien toimialojen osalta pienemmät kuin vuoden 2010 toteutuneet vastaavat menot. Aikaisempien vuosien menokehityksen perusteella vuoden 2011 talousarvion toteutuminen ilman toimintatapojen ja/tai palvelutason muutoksia tulee olemaan epätodennäköistä. Ulvilan kaupungin talous pysyy edelleen epätasapainossa. Kaupungin vuosikate ei riitä lähivuosina kattamaan poistoja puhumattakaan lainojen lyhennyksistä. Merkittävä riskitekijä kaupungin taloudelle on nopeasti kohonnut velkamäärä, sillä korkotason kohoaminen lisää merkittävästi kaupungin menoja. 10

11 Ulvilan kaupungin talouden tasapainon parantaminen edellyttää toimenpiteitä, joilla voidaan toimintajäämän kasvukehitys katkaista. Tämä puolestaan edellyttää palvelujen järjestämistapojen muuttamista ja toiminnan tehokkuuden parantamista. Nähtävissä olevat ja jo lähivuosina toteutuvat palvelutarpeen muutokset väestön ikärakenteen muuttuessa edellyttävät, että rakenteelliset toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi. Tuloveroprosenttia jouduttaneen edelleen korottamaan jo vuonna Kaupungin talouden tasapainottaminen tulevaisuudessa on toteutettavissa kunnallisten palvelujen järjestämistapoja uusimalla nykyistä kustannustehokkaammiksi, mikä merkitsee palvelujen järjestämistä nykyisestä poikkeavilla toimintatavoilla ja nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tämä edellyttää strategian mukaisesti yhteistoiminnan lisäämistä yli kuntarajojen. Uudelleenarvioinnin tulee kattaa kaikki toimintatavat ja palvelualueet ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Vuonna 2006 tehdyn riskikartoituksen perusteella korkein riskitaso oli henkilöriskeissä, joiden merkitys korostui erityisesti terveystoimessa, teknisessä toimessa ja koulu- ja vapaa-aikatoimessa. Henkilöriskien merkitys todennäköisesti korostuu myös tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrän kasvaessa sekä toimintoja ulkoistettaessa. Merkittävän ongelman Ulvilan kokoisessa kaupungissa mudostaa varahenkilöjärjestelmä. Osaaminen ei voi olla yhden henkilön varassa. Tämä korostuu palvelutuotannossa. Pienissä yksiköissä toiminta on aina ollut yksittäisten henkilöiden ammattitaidon varassa, mikä on lisännyt riskien mahdollisuutta. Julkisen talouden epävakaa tilanne aiheuttaa epävarmuutta myös kuntasektorilla. Kestävyysvajeesta on arvioitu kunnille tulevan noin puolet seuraavien vuosien aikana. Meneillään on myös monia uudistuksia, joissa kuntien ja valtion välisiä rakenteita ollaan uudistamassa. Merkittävä ehdotus on verotuksen kokonaisuudistus, jolla saattaa olla toteutuessaan jollain tasolla isojakin vaikutuksia kuntien verotuloihin. Ulvilan kannalta suuri kysymys on vuosittain toistuva asukasluvun aleneminen. Tämä vaikuttaa osaltaan kuntien tulopohjaan; verotulot ja valtionosuudet. Jatkuva asukasluvun aleneminen edellyttää myös toimenpiteitä kunnan palvelutuotannossa, jos nykyinen tehokkuus aiotaan ylläpitää. Kaupungin lainamäärän nopea kasvu lisää riskiä menojen lisääntymisestä korkotason mahdollisesti nopeastikin noustessa. Kaupungin lainojen korot on käytännössä kaikki sidottu markkinakorkoihin. Ulvilan kaupungin vuoden 2011 tavoitteisiin kuuluu kaupungin konserniin kuuluvan vuokra-asuntokannan omistusjärjestelyiden selvittäminen. Oikein mitoitettu vuokraasuntokanta, hyvin toimivat yhtiöt ja järkevä omistuspohja vähentävät huomattavasti kaupunkikonserniin liittyviä epävarmuustekijöitä. Sama koskee myös kaupungin kaikkia yhtiöitä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus sekä riskien riittävä hallinta. Sisäisellä valvonnalla myös varmistetaan, että raportointijärjestelmät tuottavat oikeata ja luotettavaa tietoa ja että toiminta on lakien, säännösten ja muiden normien mukaista. Sisäisen valvonnan järjestämisvelvoitteesta on tiedotettu osastoja. 11

12 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin johtosäännöt eivät kaikilta osin ole ajan tasalla. Myöskään sisällöltään ne eivät ole yhdenmukaisia. Johtosääntöjen uusimista ei ole toteutettu vuonna 2010, koska on pidetty tarkoituksenmukaisena, että kokonaisvaltainen johtosääntöjen uusiminen kytketään kaupungin organisaatioon mahdollisesti tehtäviin muutoksiin. Tavoitteena on, että erilliset lautakuntien johtosäännöt korvataan yhdellä hallintosäännöllä. Kaupungin olemassa olevien johto- ja ohjesääntöjen tuntemus ei kaupunkiorganisaatiossa kaikilta osin ole nykyisellään riittävän hyvä. Esimerkiksi toimivaltakysymyksissä johtosääntöjen määräyksien noudattamista tulee parantaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonta kuuluu tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviin. Lautakuntia on ohjeistettu siitä, että seuraavat talousarvion toteutumista oman hallinnonalansa osalta omalla raportoinnillaan. Kaupunginhallitus seuraa koko talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumistilannetta huhtikuun lopun ja elokuun lopun tilanteessa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset elokuun lopun seurantatietojen perusteella. Useiden tulosalueiden osalta valtuuston vahvistamat määrärahat ja/tai tuloarviot ovat ylittyneet merkittävästikin. Kuitenkin talousarvio toteutui edellisvuotta paremmin. Käyttötalouden toimintajäämä toteutui muutettuun talousarvioon verrattuna 99,9 %:sesti eli toimintajäämä oli alle euroa muutettua talousarviota pienempi. Suoritteita ja suoritekohtaisten kustannusten seuranta ei vielä vuonna 2010 ollut niin kattavaa, että sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia kehitysennusteita lähitulevaisuutta varten. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on järjestetty vuonna Tarve kartoituksen ajantasaistamiseen on olemassa. Riskienhallinnan merkitystä ei ainakaan kaikilta osin tunneta riittävästi. Vuonna 2010 ei taloudelliselta tai toiminnalliselta vaikutukseltaan merkittäviä riskejä ole toteutunut. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ulvilan kaupungilla on hankintayhteistyötä koskeva yhteistoimintasopimus Porin kaupungin kanssa. Hankintatoimen yhteistoiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 13 Satakunnan kuntaa. Yhteistoiminta-alueen yhteiset hankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Hankintalain muutoksista ja uusien hankintaohjeiden noudattamisesta on tiedotettu osastoille ja hankintoja tekeville viranhaltijoille ja työntekijöille. Kaupungin omaisus on kattavasti vakuutettu ja lakisääteiset vakuutukset ovat voimassa. Vakuutusten hoidosta kaupungilla on voimassa vakuutusmeklarisopimus. 12

13 Sopimustoiminta Kaupungin sopimukset ja takausvastuut on vuonna 2008 luetteloitu sähköisesti uudelleen niiden ajantasaisen seurannan parantamiseksi. Vuonna 2010 sopimusten noudattamisessa tai niiden tulkinnoissa ei ole ilmennyt erimielisyyksiä. 13

14 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kaupungin tuloslaskelma vuodelta Tuloslaskelmalla selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen määrää sekä kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelman toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä, kun eri kulueriä vähennetään kunnan tuloista määrätyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisvuosilta kertyneeseen yli- ja alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) muutos, % Toimintatuotot ,65 Toimintakulut ,29 Toimintakate ,22 Verotulot ,61 Valtionosuudet ,34 Kuntaliitoksen yhdistymisavustus ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,58 Muut rahoitustuotot ,17 Korkokulut ,02 Muut rahoituskulut ,07 Vuosikate ,15 Poistot ja arvonalentumiset ,41 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,68 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) ,01 Varausten lisäys (-), vähennys (+) ,71 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) ,15 Tilikauden ylijäämä / alijäämä ,70 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 16,71 16,77 Vuosikate prosenttia poistoista 103,08 59,34 Vuosikate, /asukas 282,76 159,49 Asukasmäärä

15 Tuloslaskelman mukainen vuosikate vuonna 2010 oli ,92 euroa. Jotta kunnan talous on minimitasolla tasapainossa, tulee vuosikatteen kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Kestävä talouden tasapaino edellyttää, että tämän lisäksi vuosikate kattaisi myös lainojen lyhennykset. Vuonna 2010 vuosikate kattoi 112,9 % poistoista. Tilikauden tulos oli vuonna euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Vuosikate / poistot TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosikate Poistot Talouden kehitys Vuosikate Tilikauden tulos Tilik. yli/alijäämä 15

16 1.8.2 Toiminnan rahoitus Seuraavassa on esitetty kunnan tilinpäätöksen mukainen rahoituslaskelma vuodelta Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 175,97 46,39 Pääomamenojen tulorahoitus, % 112,44 25,22 Lainanhoitokate 1,98 1,26 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

17 Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2010 investointien tulorahoitusprosentti oli 175,97. Investointimenojen jyrkkä väheneminen on vaikuttanut tunnuslukuun viime vuosina. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Ulvilan vuoden 2010 tunnusluku on 1,26, kun vuonna 2007 tunnusluku oli vielä 4,2. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku osoittaa, että kunnan kassavarat riittivät vuonna 2010 kattamaan keskimäärin 17 päivän kassasta maksut. LAINAMÄÄRÄN KEHITYS TA -lainat Lyhennykset Uudet lainat TA -lainat kassalainat Lainat as.luku lainat / as LAINAMÄÄRÄN KEHITYS /AS Lainat lainat / as. 17

18 Tase ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kunnan tase tilanteessa Taseen perusteella laadituilla tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Muut velat Saamiset Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 66,10 62,48 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% 32,04 37,58 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat, /as Lainasaamiset , Asukasmäärä

19 Tunnusluvuista omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2010 Ulvilan omavaraisuusaste oli 66,10 % eli 3,62 % yksikköä parempi kuin vuonna Rahoitusvarallisuus osoittaa kunnan likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Ulvilassa vieraan pääoman määrä on rahoitusvarallisuutta suurempi; vuonna 2010 rahoitusvarallisuus asukasta kohti oli euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötuloina huomioidaan toimintatuotot, verotulot, ja käyttötalouden valtionosuudet. Koko kuntasektorin suhteellinen velkaantuneisuusaste on noin 40 %. Ulvilassa ko. suhdeluku oli 32,04 % vuonna Kaupungin kokonaistulot ja -menot Ulvilan kokonaistulot ja -menot vuonna 2010 on esitetty seuraavassa. Laskelma on tehty tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. KOKONAISTULOT JA -MENOT % % TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,9 Verotulot ,6 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,2 Korkotuotot ,2 Korkokulut ,3 Muut rahoitustuotot ,1 Muut rahoituskulut ,0 Tulorahoituksen korjauserät ,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden +/- Pakollisten varausten muutos luovutusvoitot ,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,1 Investointimenot ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset ,1 Antolainasaamisten vähennykset ,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot ,05 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutokset ,05 19

20 2. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Kiinteistöyhtiöt 10 Asunto-osakeyhtiöt 10 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 2 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 27 1 Yksityiskohtainen erittely kaupungin omistuksesta muissa yhteisöissä esitetään liitetiedoissa KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Valtuusto on asettanut vuoden 2010 talousarviossa tärkeimmille tytäryhteisöille eli Kiinteistö Oy Vuokrakodit Oy:lle ja Ulvilan Lämpö Oy:lle tavoitteita. Vuokrakotien osalta tavoitteet koskevat vuokrausastetta ja toisaalta tulevaisuuden asuntokannan määrää. Ulvilan Lämpö Oy:n osalta tavoitteet koskevat energian hintaa ja toimintavarmuuden ylläpitämistä. Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niiden yleistä toimintaa on seurattu valtuustolle esitetyissä kahdessa talousseurantaraportissa (4/2009 ja 8/2009). Tarvittaessa kaupunginhallitus antaa konserniyhtiöiden hallinnossa oleville kaupungin edustajille ohjeita yhtiöiden päätöksentekoon OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Ulvilan Lämpö Oy valmisteli yhdessä Elomatic Oy:n kanssa uuden lämmöntoimituksen kilpailutuksen. Ulvilan kaupunginhallitus käynnisti Ulvilan kaupungin omistamien (Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokrakodit Oy) vuokra-asuntokannan omistusjärjestelyjen selvittämisen. Tytäryhtiöt tekevät käyttöomaisuuden poistoja vain tilikauden tuloksen rajoissa. Konsernitilinpäätöstä varten yhtiöt ilmoittavat kaupungille suunnitelman mukaiset poistot, joiden perusteena on kaupungin hyväksytty poistosuunnitelma. Menettelystä on sovittu yhtiöiden ja kaupungin välillä. Kertynyt poistoero on vuoden 2010 lopussa 17,4 milj.euroa. 20