Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Toimintakertomus"

Transkriptio

1 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Toimintakertomus 2001

2 SLU lyhyesti Yli miljoonan suomalaisen kansalaisjärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu, Finlands Idrott rf perustettiin marraskuussa 1993 kaikkien liikuntajärjestöjen yhteiseksi yhteistyö-, edunvalvonta- ja palveluorganisaatioksi. SLU:n 127 jäsenjärjestöön kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. SLU:n tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa kaikilla Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. Tärkeintä on liikuntapalveluja tarjoavan paikallisen yksikön hyvinvointi ja kyky vastata liikkuvan ihmisen muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Suomen Liikunta ja Urheilu toimii Paikallisella tasolla liikunta ja -urheiluseuraa tai muuta paikallisyksikköä Alueellisella ja maakunnallisella tasolla SLU-alueet sekä jäsenjärjestöjen omat alue- ja piiriorganisaatiot Valtakunnallisella tasolla Valtakunnalliset jäsenjärjestöt SLU:n hallitus, SLU-toimisto ja SLU-hallintopalveluyksikkö

3 1

4 2 Sisällys Puheenjohtajan katsaus Liikunta ja urheilu Suomessa Lasten ja nuorten liikunta... 7 Aikuisliikunta...8 Kilpa- ja huippu-urheilu...10 Vapaaehtoistyö Liikuntapaikat...13 Liikunnan talous...14 SLU:n toiminta liikunnan kansalaistoiminnan puolesta SLU:n hallinto ja strategiatyö...19 Yhdistystoiminnan edunvalvonta...21 Liikunnan talouden edellytykset...26 Koulutus ja osaaminen...31 Viestintä...35 Kenttätoiminta...39 Kansainvälinen työ...41 Yhteiskuntavastuullinen toiminta: eettinen työ, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, ympäristö Tietohallinto...52 Suomen urheilijoiden tukisäätiö...53 Pienlajiliittojen hallintopalvelutoimisto...54 SLU-hallintopalvelut...54 SLU:n talous...56 Liitteet Hallitus ja toimisto...60 Hallintopalveluyksikkö...60 Valiokunnat, työryhmät ja toimikunnat...61 Kansalliset ja kansainväliset edustukset...63 Järjestetyt seminaarit...64 Lausunnot...65 Kehityshankkeet...65 Julkaisut...66 SLU:n ansiomerkit...66 Jäsenjärjestötiedot...67 Talousliitteet...74

5 3 Puheenjohtajan katsaus SLU:n rooli ja tehtävät SLU:n viime kevätkokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti yhteisömme lähivuosien strategiset suuntaviivat, Kohti yhteistä maalia. Samalla korostettiin, että strategiatyö on luonnostaan jatkuva prosessi ja että eri painopistealueilla kaivataan yksityiskohtaisia linjauksia. Tämä työ on edennyt vuoden aikana ja suuntaviivat ovat täsmentyneet eri osaalueilla. Lähtökohta on, että SLU edustaa suomalaista liikuntakulttuuria paljon laajemmin kuin urheilun keskusjärjestöt aikoinaan. On kysytty: Mikä yhdistää olympiavoittajaa ja kuntoliikkujaa? NHL-pelajaa ja vammaisurheilijaa? Formula-tähteä ja liikkuvaa lasta? On myös kysytty: Onko sportti unohtunut SLU:n toiminnassa? Vastaus on, että liikunta ja urheilu on kaikkia yhdistävä tekijä. SLU:lla on 127 jäsenjärjestöä, jotka vastaavat sportista, kukin omasta lajistaan, alueestaan, erityisryhmästään, toimialastaan, jäsenkunnastaan, kannattajajoukostaan. Koska henkisiä ja aineellisia resursseja on rajoitetusti, kilpailu eri lajien ja jäsenjärjestöjen välillä on luonnollista. SLU:n ydintehtäväksi kiteytyy liikunnan kansalaistoiminnan edistäminen. Kun tuetaan vapaaehtoista seuratoimintaa ja puretaan byrokraattisia esteitä kansalaistoiminnasta ja omatoimisesta tulonhankinnasta, kaikki jäsenjärjestömme ja niiden jäsenistö hyötyvät. Olemme tietoisia siitä, että kansalaistoiminnan luonne on muuttumassa, mutta kansalaistoiminnan tarve ja kysyntä eivät vähene. Meidän tehtävämme on tiedostaa muutokset ja vastata niiden edellyttämiin haasteisiin. SLU:n roolin toteuttamiseksi, sen toiminta on jakaantunut kolmen perustehtävän hoitamiseen: liikunnan ja urheilun edunvalvontaan, jäsenkunnan palvelemiseen ja yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen. Edunvalvonnan näkyvin osa on liikunnan ja urheilun merkityksen perustelu päätettäessä valtion määrärahoista ja viime syksynä onnistuttiin jälleen nostamaan liikuntamäärärahoja eduskuntakäsittelyn aikana. Vielä tärkeämpää oli kuitenkin, että veikkausvoittovarojen jakoprosentit saatiin kirjattua erillislakiin ja että hallituksen arpajaislakiesitykseen onnistuttiin eduskuntakäsittelyssä aikaansaamaan huomattavia parannuksia seurojen ja liittojen omatoimisen tulonhankinnan kannalta. Urheilun ja liikunnan edunvalvontaan kuuluu myös mitä suurimmassa määrin vaikuttaminen siihen mielikuvaan, mikä kansalaisilla on liikuntakulttuurista monipuolisena, moniarvoisena kansalaistoimintana. Koko urheilun uskottavuuden kannalta SLU:n ja sen kaikkien jäsenjärjestöjen yhteinen, määrätietoinen taistelu urheilun eettisten arvojen puolesta on elintärkeää. Tältä osin on paljon saatu aikaan asennekasvatuksen, tiukennettujen sääntöjen ja valvonnan avulla sekä rangaistustoimenpiteiden kautta. Tosin hiihdon doping-paljastukset vuosi sitten osoittavat, että paljon työtä on vielä edessäpäin, erityisesti huippu-urheilun osalta. Ellemme onnistu urheilun perusarvojen puolustamisessa, myös pohja valtion tuelta, sponsorirahoilta ja urheilun roolilta Suomen laajimpana kansalaistoimintana murenee. SLU:n palvelutehtäviin kuuluvat perinteisten keskusjärjestöjen tärkeät koulutus- ja hallintopalvelut jäsenjärjestöille: kassa ja kirjanpito, postitus, puhelinkeskus ja paino ym. Toimintavuoden aikana tietohallintopalvelut ovat olleet korostetusti esillä. Opetusministeriön tuella toteutettava laaja tietohallintohanke palvelee paitsi kaikkia jäsenjärjestöjämme myös yksittäisiä seuroja ja joukkueita ympäri maata. Toinen merkittävä askel palvelun kehittämisen osalta otettiin viime keväänä, kun luotiin kattava tapaturma- ja vastuuvakuutus lähes kaikille urheilun vapaaehtoistoimijoille. Tämä vakuutus osoittaa myös, miksi kannattaa toimia yhdessä: Sen hinta on vajaat 2 Mmk vuodessa - kun vastaava hinta samoilla vakuutusehdoilla olisi ollut yli 20 miljoonaa markkaa, jos kaikki jäsenjärjestömme olisivat kukin erikseen merkinneet ao. vakuutuksen. Yhteiskunnallisen vastuun kantamisella tarkoitan sellaisia tehtäviä, jotka ovat koko kansakunnan intressissä ja jotka SLU hoitaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa niiden toivomuksesta. Näihin tehtäviin kuuluvat mm. suvaitsevaisuustyö, ympäristövastuu ja tasa-arvotyö - koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita, joista myös liikuntakulttuurin piirissä täytyy tuntea vastuuta. Näissä ja monessa muussa vastaavanlaisessa asiassa on katsottu luonnolliseksi ratkaisuksi, että SLU:lla on vetovastuu, mutta tuloksiin pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Carl-Olaf Homèn

6 4 Ordförandens översikt Finlands Idrotts roll och uppdrag Vid Finlands Idrotts senaste vårmöte godkände medlemsorganisationerna enhälligt vårt samfunds strategiska riktlinjer för de närmaste åren under mottot: Mot ett gemensamt mål. Samtidigt betonades, att strategiarbetet är en fortgående process och att detaljerade planer är nödvändiga inom de olika tyngdpunktsområdena. Arbetet har fortgått under året och riktlinjerna har preciserats på många delområden. En utgångspunkt är, att Finlands Idrott representerar idrottskulturen i vårt land betydligt bredare än våra traditionella centralidrottsorganisationer. Man har frågat sig: Vad förenar en olympiasegrare och en motionsidrottare? En spelare i NHL-ligan och en rörelsehämmad idrottare? En Formula-stjärna och ett lekande barn? Man har också frågat sig: Har tävlingsidrotten glömts bort inom Finlands Idrott? Svaret är, att idrotten är den gemensamma nämnaren. Vi har 127 medlemsorganisationer, som svarar för den egentliga idrottsverksamheten, envar för sin gren, sin region, sina specialgrupper, sin medlemskår, sina anhängare. Eftersom både de andliga och materiella resurserna är begränsade, uppstår en naturlig konkurrens mellan olika grenar och förbund. Kärnan i Finlands Idrotts mission är att främja idrottens medborgarverksamhet. Genom att stöda den ideella föreningsverksamheten och avlägsna byråkratiska hinder för idrottens självfinansiering gagnar vi alla våra medlemsorganisationer och deras medlemskår. Vi är medvetna om, att medborgarverksamheten är stadd i förändring, men behovet av frivilligt arbete minskar inte. Vår uppgift är att synliggöra förändringarna och anta de utmaningar som förestår. För att förverkliga sin roll har Finlands Idrott koncentrerat sig på tre huvuduppgifter: intressebevakning för hela idrottsrörelsen, betjäning av medlemskåren och ansvar för samhällsutvecklingen. Den synligaste delen av intressebevakningen gäller kampen om idrottens statsanslag. Senaste höst lyckades man än en gång höja idrottsanslagen under riksdagsbehandlingen. Ännu viktigare var i alla fall, att fördelningsgrunderna för tipsvinstmedlen inskrevs i en speciallag och att regeringens proposition till lotterilag kunde förbättras betydligt ur föreningarnas och förbundens synpunkt under riksdagsbehandlingen. Till idrottens intressebevakning hör också i högsta grad påverkan av den bild medborgarna har av vår idrottskultur som en mångsidig, omfattande folkrörelse. För hela idrottens trovärdighet är det målmedvetna arbete Finlands Idrott och dess medlemsorganisationer gör för idrottens etiska värden livsviktigt. I det här avseendet har mycket åstadkommits genom attitydfostran, skärpta regler och övervakning samt bestraffningsåtgärder. Men avslöjandena om doping inom skidåkningen för ett år sedan visar, att mycket arbete återstår, särskilt inom toppidrotten. Om vi inte lyckas försvara idrottens grundvärden, smulas också grunden för samhällets stöd till idrotten, sponsorpengarna och idrottens roll som Finlands största folkrörelse. Till vår serviceuppgift hör alla de viktiga utbildnings- och administrativa tjänster, som traditionellt skötts av idrottens centralförbund: kassa och bokföring, post, telefonväxel och tryckeri. Under verksamhetsåret har IT-tjänsterna ägnats särskild uppmärksamhet. Vårt stora IT-projekt, som förverkligas med stöd av undervisningsministeriet, betjänar förutom alla våra medlemsorganisationer också enskilda föreningar och klubblag i hela landet. Ett annat betydelsefullt steg togs då vi senaste vår skapade ett omfattande olycksfalls- och ansvarsförsäkringsskydd för nästan alla frivilliga funktionärer inom idrotten. Den här försäkringen visar också varför det lönar sig att fungera som en helhet. Dess pris var knappt 2 milj. mk per år, medan motsvarande pris med samma försäkringsvillkor skulle ha varit över 20 milj. mk om alla våra medlemsförbund tecknat försäkringen skilt för sig. Med ansvar för samhällsutvecklingen avser jag sådana uppgifter, som är i hela samhällets intresse och som Finlands Idrott sköter tillsammans med sina medlemsorganisationer och på uppdrag av dem. Hit hör bl.a. arbete för tolerans, miljö, sysselsättning och jämlikhet - frågor, som är av stor betydelse för hela nationen och för vilka också idrottsrörelsen bör känna sitt ansvar. I de här och många andra jämförbara frågor har det ansetts naturligt, att Finlands Idrott har en ledande roll - men för att uppnå bestående resultat krävs ett nära samarbete med alla medlemsorganisationer. Carl-Olaf Homèn

7 Liikunta ja urheilu Suomessa 5

8 6

9 7 Lasten ja nuorten liikunta Lapset liikkuvat, peuhaavat ja kisailevat luonnostaan, jos olosuhteet sen vain sallivat. Liikkuminen on lapsen perusoikeus. Se ei ole vain hyvä harrastus, vaan terveen kehityksen edellytys. Pienelle lapselle yleensä riittää, että hän pääsee mahdollisimman paljon itse liikkumaan ulkona turvallisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Paljon ulkona leikkivät lapset ovatkin 3-5 vuoden iässä liikunnallisesti taitavampia kuin sisällä pysytelleet. Koulutulokkaista yhä useammalla on puutteita liikunnallisissa perustaidoissa. Jopa joka kolmannella lapsista voi olla vaikeuksia kehon ja liikkeen hallinnan perusasioissa. Samoilla lapsilla on usein myös oppimisvaikeuksia. Jo näin nuorella iällä on tunnistettavissa selvästi vähän liikkuvia lapsia. Suurin osa lapsena vähän liikkuvista ei myöhemminkään innostu liikkumaan. Liikunnan puute on yksi tärkeimmistä terveysriskeistä, joihin voidaan ennalta vaikuttaa. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijät alkavat kasautua samoille vähemmän aktiivisille ihmisille jo varhaislapsuudessa. Vähän liikkuvien ryhmässä on hyvin erilaisia nuoria, eikä vähän liikkuvaa nuorta voi yleistää. Liikkumattomuuden syitä voi etsiä kotoa ja koulusta, nuorten vapaa-ajan käytöstä ja elämäntavasta. Nuorten kaveripiirin, alakulttuurien ja median vaikutukset ovat kasvaneet. Lihavuus on koululaisten yleinen terveysongelma, joka on lisääntynyt ja vaikeutunut 1990-luvulla. Koulun aloittavista joka kahdeksas on lihava. Lihavuuden seurannaisvaikutukset ovat laajat: se häiritsee nuoruusiän oman ruumiin hallintaan liittyvää kehitysprosessia ja altistaa diabetekselle, muille verisuonitaudeille sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksille aikuisena. Vaikka nuorten vapaa-ajan liikuntaharrastus on lisääntynyt, koululaisten kunto on huonontunut. Sekä kestävyyskunto että tärkeät lihaskunnon osa-alueet ovat heikentyneet varsinkin kymmenen viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan on arkiliikunnan ja koululiikunnan määrä vähentynyt: vain kolmannes nuorista liikkuu tarpeeksi. Huolestuttavaa on koululaisten kunnon polarisoituminen hyvä- ja huonokuntoisiin. Lapset ja nuoret tarvitsevat kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa useimpina päivinä viikossa ja lisäksi rasittavaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Melko rasittavan liikunnan tulisi kestää kerralla vähintään puoli tuntia mieluummin tunnin ja rasittavan liikunnan vähintään 20 minuuttia. Englannissa suositellaan kaikille nuorille päivittäin vähintään kohtuutehoista liikuntaa tunnin ajan. Lisäksi liikunnan tulisi harjoittaa lihasvoimaa, notkeutta ja luuston vahvuutta lisäävää liikuntaa tulisi harrastaa ainakin kahdesti viikossa. Suomessa ei ole laadittu erityisiä kansallisia lasten ja nuorten terveysliikuntasuosituksia. Suositusten täyttyminen edellyttää, että liikunta ja liikkuminen nivoutuvat osaksi lapsen ja nuoren arkea. Liikunta-annos täyttyy koululiikuntatuntien lisäksi liikuntatuokioista pitkin päivää: pihaleikeistä, koulumatkoista, välituntiliikunnasta, hyötyliikunnasta, perheliikunnasta ja liikuntaharrastuksista. Liikkumaan aktivoiva lähiympäristö mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen liikkumisen ja liikunnan - ja innostaa siihen. Myös päivähoidon, koulun, iltapäivätoiminnan, harrastustoiminnan ja perheiden toimintakäytännöt vaikuttavat päivittäiseen liikkumiseen. Perheiden mahdollisuudet viettää yhdessä vapaa-aikaa ja liikkua ovat mm. vanhempien työkiireiden takia rajoitetut. Perheillä olisi tärkeää olla riittävästi mahdollisuuksia harrastaa terveyttä edistävää liikuntaa yhdessä; perheisiin kuuluvat myös isovanhemmat. Liikkuminen on lapsen perusoikeus lapset liikkuvat, peuhaavat ja kisailevat luonnostaan, jos olosuhteet sen vain sallivat paljon ulkona leikkivät lapset ovat 3 5 vuoden iässä liikunnallisesti taitavampia kuin sisällä pysytelleet jo alle kouluikäisissä on vähän liikkuvia lapsia - koulutulokkaista yhä useammalla on puutteita liikunnallisissa perustaidoissa liikunta nuorena on suorassa yhteydessä aikuisiän terveyteen. Suositus: päivittäistä liikuntaa jokaisen lapsen ja nuoren elämäntapaan tulisi kuulua fyysistä aktiivisuutta - mielellään useita tunteja osan päivittäisestä liikunnasta tulisi olla niin rasittavaa, että se aiheuttaa hengästymistä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään minuuttia lisäksi liikunnan tulisi sisältää lihasvoimaa, notkeutta ja luuston vahvuutta kehittäviä harjoituksia ainakin kahdesti viikossa. Liikkuva lapsi liikkuva aikuinen lapsena ja nuorena liikunta tukee kasvua ja kehitystä aikuisena liikunta ehkäisee erilaisia sairauksia ikääntyvillä liikunta auttaa säilyttämään toimintakykyä vanhuksilla liikunta voi turvata itsenäistä selviytymistä.

10 8 Liikunta on nuorten suosikkiharrastus joka kolmas lapsi ja nuori harrastaa liikuntaseurassa ja yhä useampi haluaisi mukaan vain kolmannes nuorista liikkuu riittävästi valtaosa korkeakouluopiskelijoista harrastaa vapaa-ajan kuntoliikuntaa ainakin kerran viikossa - ja lähes päivittäin on aktiivinen noin puolet miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista Koululiikuntaa on vähän suomalaisissa kouluissa. Liikuntatunteja on peruskoulun ja lukion aikana keskimäärin 1,7 tuntia viikossa kahdentoista kouluvuoden aikana. Muihin Euroopan maihin verrattuna se on vähän. Vuonna 2001 terveystieto hyväksyttiin perusopetusopetuksessa omaksi oppiaineeksi. LIKESin tutkimus osoittaa koululaisten kestävyyskunnon heikentyneen viimeisten 25 vuoden aikana. Poikien käsien lihasvoima on heikentynyt ja kuntoerot ovat kasvaneet kaikissa kuntotehtävissä vuodesta 1976 vuoteen Koululaisten vartalon lihasten voima ja tehokkuus ovat samaan aikaan jonkin verran kohentuneet. Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa keväällä 2001 mitattiin yli 1000 koululaisen kunto kahdeksalla kuntotestillä pääosin samoissa kouluissa kuin vuonna Testeihin sisältyivät muun muassa 50, 600, 1500 ja 2000 metrin juoksut, leuanveto, vatsalihastesti ja eteentaivutus. Liikuntaseuroissa harrastaa joka kolmas lapsi ja nuori. SLU:n, Nuoren Suomen, Kuntourheiluliiton, Olympiakomitean, opetusministeriön ja Helsingin kaupungin suuri liikuntatutkimus tuo uutta tietoa liikunnan harrastamisesta ja lajien harrastajamääristä touko-kesäkuussa Vuonna 2001 valmistui laajapohjaisella liikunnan ja terveyden asiantuntemuksella sosiaali- ja terveysministeriön terveysliikunnan kehittämistoimikunnan mietintö. Mietintö sisältää tutkimuskatsauksen eriikäisten terveysliikunnasta ja suositukset toimenpiteiksi. Opiskelijoiden vapaa-ajassa liikunnalla on keskeinen osuus. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000 osoitti, että vapaa-ajan kuntoliikuntaa harrastaa ainakin kerran viikossa lähes 80 prosenttia vuotiaista opiskelijoista. Vähintään neljä kertaa viikossa aktiivisia on 22 prosenttia miehistä ja naisista. Hyötyliikuntaa, esimerkiksi kävelyä, luonnossa kulkemista, tanssimista, koiran ulkoiluttamista, puutarhanhoitoa tai kotitöitä, harrasti päivittäin 12 prosenttia miehistä ja 21 prosenttia naisista - ja vähintään kolme kertaa viikossa 28 prosenttia miehistä ja 42 prosenttia naisista. Kun yhdistetään kuntoliikuntaharrastus ja hyötyliikunta, voidaan arvioida, että noin puolet opiskelevista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on lähes päivittäin fyysisestä aktiivinen. Liikunnan harjoittamisen yksi ongelmaryhmä on suomalaiset nuoret miehet. Iän myötä sekä vähän liikkuvien että intensiivisesti harrastavien määrä lisääntyy, mutta kohtuuliikkujien määrä supistuu. Aikuisliikunta Noin suomalaisista aikuisista liikkuu erilaisissa ohjatuissa ryhmissä. Liikuntaja urheiluseurat vastaavat yli puolesta ja kunnat vajaasta kolmasosasta ohjatusta liikuntatarjonnasta, johon sisältyvät liikuntatoimen sekä kansalais- ja työväenopistojen tarjoamat palvelut. Lisäksi noin henkilöä on erilaisen kuntoutustoiminnan piirissä ja saa liikunnallista kuntoutusta sitä kautta. Väestömme asenteet terveysliikuntaan ovat erittäin myönteiset. Aikuisväestöstä valtaosa pitää liikuntaa tai kuntoilua terveydelleen tärkeänä ja myönteisiä psyykkisiä kokemuksia tuottavana. Vaikka nuoruusiän elintavoilla onkin todettu olevan vaikutusta yksilön myöhempään liikunta-aktiivisuuteen, elintapoihin voidaan vaikuttaa myöhemminkin. Keski-iän ei tarvitse merkitä alistumista ikääntymisen väistämättömille vaikutuksille. Ihminen joka liikkuu voi 50-vuotiaana olla paremmassa kunnossa kuin 20-vuotias, joka ei liiku. Jopa heikkokuntoiset ja sairaat vanhukset voivat turvallisesti osallistua voimaharjoitteluun, jolla parannetaan merkittävästi heidän lihasvoimaa ja itsenäistä selviytymistä.

11 9 Kansanterveyslaitos on vuodesta 1978 lähtien seurannut vuosittain aikuisväestön terveyskäyttäytymistä. Tutkimuksen mukaan vuonna 2001 suomalaisten vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt. Miehistä 60 ja naisista 64 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Edellisenä vuonna harrastajamäärät olivat prosenttiyksikön alhaisemmat. Työmatkaliikunta taas näyttää kääntyneen laskuun viime vuosien hienoisen nousun jälkeen. Vuonna 2001 työmatkoillaan vartin verran käveli tai pyöräili 47 prosenttia naisista, mutta miehistä enää 27 prosenttia. Perinteisesti elintavoissa on Suomessa ollut merkittäviä sosioekonomisia eroja. Liikunnan ja ravintotottumusten osalta ne ovat kuitenkin jatkuvasti kaventuneet. Alemmissa koulutusryhmissä naiset harrastavat jo yhtä paljon vapaa-ajan liikuntaa kuin korkeasti koulutetut, mutta miehistä korkeasti koulutetut liikkuvat edelleen aktiivisemmin. Huolestuttavimpina piirteinä tutkimuksessa nousivat esiin suomalaisten ylipaino ja alkoholinkäytön lisääntyminen. Suomalaiset ovat nyt lihavampia kuin koskaan. Sekä miehillä että naisilla ylipainoisten osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut, ja miehillä kasvu näyttää edelleen jatkuvan. Suomalaismiehistä ylipainoisia on nyt 54 prosenttia ja naisista 36 prosenttia. Lähes puolet miehistä ja naisista näyttävät olevan riittämättömästi aktiivisia. Työikäinen väestö näyttää lisänneen vapaa-ajan liikuntaa mutta vähentäneen arkiliikkumista. Arkiliikunnan lisääminen on keskeinen kansanterveydellinen haaste. Terveysvaikutusten kannalta tärkeää näyttäisi olevan fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä eikä niinkään sen erityispiirteet, kuten rasittavuus, yhden kerran kestoaika ja toistotiheys. Tällöin vähän liikkuvilla henkilöillä jo kohtalaisen vähäinen päivittäisen energiankulutuksen lisääntyminen tuottaisi terveydelle edullisia vaikutuksia ja mitä enemmän energiankulutus lisääntyy sitä enemmän saadaan terveyshyötyjä. Myös työyhteisössä on luontevaa tukea liikunnan harrastamista. Yli 50-vuotiaiden osuus työvoimasta on noin 30 prosenttia. On tärkeää kehittää keinoja, joiden avulla voi ylläpitää ikääntyvän työvoiman työkykyä ja väestön kykyä selviytyä itsenäisesti arkielämän vaatimuksista. Kansanterveyslaitoksen väestön terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan vuonna 1997 noin kaksi kolmannesta eläkeikäisistä (65 84-vuotiaat) ilmoitti kävelevänsä ulkona vähintään neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerralla. Vähintään kaksi kertaa viikossa kävelijöitä oli yli 80 prosenttia. Eläkeläiset harrastivat kävelyn ohella myös muuta liikuntaa. Noin joka kolmas ilmoitti harrastavansa muutakin liikuntaa kuin kävelyä ainakin neljä kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerralla. Vähintään kaksi kertaa viikossa liikkujia oli 51 prosenttia miehistä ja 44 prosenttia naisista. Liikunta auttaa kaikenikäisiä säilyttämään toimintakykynsä ja parantamaan sitä. Yli miljoona eri-ikäistä suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman takia. Liikunnan erityisryhmiin kuuluvista vammaisia on noin Kuntien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten järjestämään erityisliikuntaan osallistuu yli erityisryhmään kuuluvaa ihmistä. Osa erityisryhmiin kuuluvista haluaa ja voi käyttää yleisiä liikuntapalveluja, joten selvästi erityispalveluista riippuvaisia henkilöitä on tätä vähemmän. Säännöllisen liikunnan edistäminen on yhteiskunnalle edullinen tapa parantaa väestön toimintakykyä ja terveyttä sekä vaikuttaa kansantalouteen. Liikunnan puute on vakavuudeltaan yhtä merkittävä kansanterveyden vaaratekijä kuin esimerkiksi tupakka ja alkoholi. Liikkumattomuus lisää huomattavasti monien sairauksien vaaraa. Aikuisliikunta valtaosa aikuisväestöstä pitää liikuntaa tai kuntoilua terveydelleen tärkeänä ja myönteisiä psyykkisiä kokemuksia tuottavana. noin suomalaisista aikuisista liikkuu erilaisissa ohjatuissa ryhmissä - seurat vastaavat yli puolesta ohjatusta liikuntatarjonnasta riittämättömästi aktiivisten osuus lienee lähes puolet sekä miehistä että naisista vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt mutta työmatkaliikunta näyttää kääntyneen laskuun. Liikuntaa ilman ikärajaa kaksi kolmannesta eläkeikäisistä kävelee ulkona vähintään neljä kertaa viikossa eläkeikäisistä lähes joka kolmas harrastaa muutakin liikuntaa kuin kävelyä ainakin neljä kertaa viikossa puoli tuntia kerrallaan. Liikunta turvaa kansanterveyttä vähän yli puolet miehistä on ylipainoisia ja naisista reilu kolmannes liikunnan puute on kuolleisuuden ja useiden yleisten kansantautien merkittävä vaaratekijä suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna passiivisimpaan kolmannekseen.

12 10 Terveysliikunnan suositus jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa mieluiten päivittäin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. terveysliikuntaa ovat ruumiilliset koti- ja pihatyöt, omin voimin liikkuminen paikasta toiseen; ammatin ruumiillinen työ; hyötyliikunta, kuten marjastus ja sienestys; retkeily ja ulkoilu sekä kuntoliikunta ja muun vapaa-ajan liikunta. Ikääntyvien ihanteellinen terveysliikuntaohjelma - yhteensä tunti päivässä kestävyyttä ylläpitävää fyysistä aktiivisuutta - kävelyä, pyöräilyä, uintia, hiihtoa lihaksistoa ja nivelten liikkuvuutta ylläpitäviä toimintoja - kotijumppaa, kuntovoimistelua liikkumisvarmuutta ja tasapainoa ylläpitäviä toimintoja - tanssia ja pallopelejä. Liikkumattomuus on riskitekijä Vähän liikkuvilla sairauksien vaara suhteessa kohtuullisesti liikkuviin on sepelvaltimotaudissa, aivohalvauksessa ja lihavuuden kehittymisessä noin kaksinkertainen aikuisiän sokeritaudissa prosenttia suurempi kohonneessa verenpaineessa 30 prosenttia suurempi paksusuolen syövässä prosenttia suurempi osteoporoottisissa luunmurtumissa prosenttia suurempi. Liikunta vaikuttaa kansanterveyteen ja yhteiskuntamme talouteen. Liikkumattomuus heikentää merkittävästi toimintakykyä, mikä ilmenee esimerkiksi 50 prosenttia nopeampana sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon alenemisena ja noin 15 vuotta varhaisempana omatoimisen itsenäisyyden menetyksenä kohtuullisesti liikkuviin verrattuna. Suomalaisten sairaalapalvelujen käyttö on prosenttia vähäisempää fyysisesti aktiivisimmalla kolmanneksella verrattuna vähän liikkuvaan kolmannekseen. Kilpa- ja huippu-urheilu Kilpaurheilu tarjoaa suurelle joukolle suomalaisista merkittävää elämänsisältöä. Joka päivä Suomessa kilpaillaan jossain lajissa. Suurin osa vuotiaista urheiluseuroissa toimivista sadoista tuhansista nuorista kilpailee muodossa tai toisessa. Valtaosa maamme kilpaurheilijoista on alle 18-vuotiaita. Valtaosa kilpailutoiminnasta on harrastusluonteista toimintaa. Tätä kilpaurheiluharrastusta tukevat sadattuhannet vapaaehtoiset, joista merkittävä osa kuuluu kilpaurheilua harrastavien nuorten lähipiiriin. Vapaaehtoisessa urheilun kansalaistoiminnassa on mukana paljon kilpaurheilevien nuorten vanhempia ja muita sukulaisia. Liikuntaseuroissa toimii lajiliittojen ilmoitusten mukaan noin ohjaajaa ja valmentajaa. Suurin osa on vanhempia, jotka vetävät harjoituksia ilman korvauksia. Liittojen organisaatioissa toimivia koulutettuja valmentajia on noin Vähintään puolet ansiotulostaan valmennuksesta saavia on noin Suomen Valmentajat ry:n selvityksen mukaan. Suomalaisessa urheilujärjestelmässä lahjakkaat nuoret urheilijat hankkivat perustaitonsa ja kehittyvät urheiluseurojen harjoituksissa koti- tai lähipaikkakunnilla. Vuosittain vuotiaista noin kilpailee SM-tasolla. Lahjakkaiden ja motivoituneiden urheilijoiden ensimmäinen virallinen yhteiskunnallinen tukimuoto on toisen asteen urheilijakoulutus lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa. Maassamme on 12 urheilulukiota, joissa opiskelee noin 1700 alle 18-vuotiasta. Urheiluammattioppilaitoksia Suomessa on neljä ja niissä opiskelee noin 300 nuorta. Samanaikaisesti nuori urheilija on jo yleensä osallistunut lajiliiton järjestämään valtakunnalliseen tai alueelliseen valmennustoimintaan. Huippu-urheilullisesti lahjakkaiden vuotiaiden yksilölajien nuorten urheilijoiden tukitoimia on 1990-luvun lopulla lisätty. Suomalaisen urheilijan uralla vaikein vaihe on 3-8 vuotta kestävä vaihe nuorten sarjojen arvokisamenestyksestä aikuisurheilun kansainväliselle tasolle. Vaikeudet syntyvät ennen muuta taloudellisten resurssien puutteesta sekä valmennuksen ja koulutuksen yhteensovittamisesta. Jopa 75 prosenttia lahjakkaista yksilölajiurheilijoista tavoittelee akateemista loppututkintoa ja ammattia. Suomessa on liikuntaseuraa, joista yli 97 prosenttia toimii aatteellisesti ja yleishyödyllisesti. Ammattiurheilijoita on alle 3 prosentissa urheiluseuroista eli noin 200 seurassa. Pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavia eli ammattiurheilijoita Suomessa on noin tuhat. Suomalaisia ammattiurheilijoita on SLU:n selvityksen mukaan Suomessa yhteensä alle 700. Ulkomaalaisia ammattiurheilijoita on suomessa pari sataa ja suomalaisia urheilijoita ulkomailla kolmisen sataa. Luvut eivät ole täsmällisiä, mutta kuvaavat ammattiurheilijoiden määrällisen suuruusluokan. Tosissaan huipulle tähtääviä urheilijoita, jotka eivät vielä hanki toimeentuloaan urheilulla, on erittäin vähän. Koven-

13 11 tunut kilpailu huippu-urheilussa edellyttää siihen keskittymistä, eikä huipulle tähtääminen onnistu ilman urheilusta saatavaa toimeentuloa. Kilpa- ja huippu-urheilu koskettaa hyvin laajaa suomalaisten joukkoa. Kilpa- ja huippuurheilun aktiivinen seuraaminen joko paikanpäällä tai niin sanottu toisen asteen penkkiurheilu eli tiedotusvälineiden kautta tapahtuva urheilun seuraaminen kuuluu suomalaisten harrastustoimintaan laajasti. Esimerkiksi valtakunnallisten televisiokanavien ohjelmatarjonnasta noin prosenttia on urheilua. Sydneyn olympiakisoja seurasi aikaerosta huolimatta parhaimmillaan yli miljoona katselijaa samanaikaisesti. Sydneyn kesäolympiakisojen tavoittavuus Yleisradion katsojien joukossa oli parhaimmillaan 92 prosenttia yli 10-vuotiaista suomalaisista. Urheilun vetovoimasta kertoo myös osaltaan se, että uusista television digitaalisista kanavista ensimmäisten joukossa käynnistyi Urheilukanava. Urheilu ei ole erillinen saareke yhteiskunnassa, vaan kaikki yhteiskunnan ongelmat koskettavat vahvasti myös urheilua. Salt Lake Cityn talviolympiakisojen turvallisuusbudjetti vuonna 2002 oli 300 miljoonaa euroa, eli kaikkien aikojen selkeästi suurin. Taloudellista menestystä tavoittelevassa urheilussa myös lieveilmiöiden määrä kasvaa. Näihin kuuluu doping. Suomelle vuosi 2001 oli tässä suhteessa synkkä, kun omissa Lahden maastohiihdon MM-kilpailuissa kuusi suomalaista huippumaastohiihtäjää jäi kiinni dopingtesteissä. Maailman antidoping järjestön, WADA:n budjetti valistukseen, testaukseen ja testausmenetelmien kehittämiseen vuodelle 2002 on 20 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna Suomen dopingtestien määrä on Norjan jälkeen maailman toiseksi suurin. Vuonna 2001 antidoping-toimikunnan yhteenvedon mukaan Suomessa tehtiin 1904 doping-testiä, mikä on 55 testiä enemmän kuin vuotta aiemmin. Näissä testeissä kilpailukieltoja langetettiin suomalaisille urheilijoille 12, edellisvuoden luku oli 15. Myös tupakan, nuuskan ja alkoholin käyttöä urheiluseuroissa harrastavien keskuudessa on pyritty kartoittamaan viime vuosina. Saatujen tulosten mukaan valistustoimintaa ja asiaan huomion kiinnittämistä tarvitaan urheiluseuroissa entistä enemmän. Vastuunsa tunteva urheilija ja urheiluorganisaatio edistää terveitä elämäntapoja ja suhtautuu kielteisesti tupakointiin, nuuskan käyttöön, alkoholin humalakäyttöön sekä dopingaineisiin. Vapaaehtoistyö Vuosi 2001 oli YK:n nimeämä vapaaehtoistoiminnan vuosi. Juhlavuoden toimikunnan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten selvästi suosituin vapaaehtoistoiminnan alue oli liikunta ja urheilu. Tällä alueella vapaaehtoistoimintaan ilmoitti osallistuvansa 30 prosenttia kaikista vastaajista. Tutkimuksen kohderyhmänä oli koko Suomen vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Joka toinen niistäkin, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä, haluaisi tulla mukaan. Urheilua ja opiskelua valtaosa maamme kilpaurheilijoista on alle 18-vuotiaita maassamme on 12 urheilulukiota ja neljä urheiluammattioppilaitosta 75 prosenttia lahjakkaista yksilölajiurheilijoista tavoittelee akateemista loppututkintoa ja ammattia liikuntaseuroissa toimii noin ohjaajaa ja valmentajaa - suurin osa on vanhempia, jotka vetävät harjoituksia ilman korvauksia. Ammattiurheilijoita tuhat seurajäseniä yli miljoona ammattiurheilijoita on Suomessa alle 3 prosentissa urheiluseuroista eli noin 200 seurassa. pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavia eli ammattiurheilijoita on noin tuhat vähintään puolet ansiotulostaan valmennuksesta saavia on valmentajaa. Viihdettä joka päivä valtakunnallisten televisiokanavien ohjelmatarjonnasta noin 10 prosenttia on urheilua urheilu tarjoaa viihdettä ja puheenaiheita penkkiurheiluna ja joka päivä median kautta Myös opetusministeriön teettämä nuorten järjestökiinnittyneisyyttä käsittelevä tutkimus kertoo urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen vetovoimasta. Kaikista nuorista - myös niistä, jotka eivät osallistu järjestötoimintaan - 69 prosenttia on kiinnostunut urheiluseuroista. Nuorten keskuudessa eniten kiinnostusta kaikista järjestöistä herättävät urheiluseurat ja liikuntajärjestöt. Yli neljännes (28 %) kaikista nuorista ilmoittaa kuuluvansa johonkin urheiluseuraan tai liikuntajärjestöön. Järjestöihin tällä hetkellä kuulumattomista nuorista 67 prosenttia voisi ajatella toimivansa erilaisissa harrastusjärjestöissä. Tämä luo maahamme noin potentiaalisen nuoren määrän, jotka eivät ole missään

14 12 Seuratyö Suomessa on yli liikuntaseuraa näistä yli 97 prosenttia pelkästään aatteellisia ja yleishyödyllisiä jäseniä näissä seuroissa on yli 1,1 miljoonaa liikunta ja urheilu ovat suosituimmat vapaaehtoistoiminnan muodot Suomessa 28 prosenttia nuorista kuuluu johonkin liikuntaseuraan tai urheilujärjestöön 69 prosenttia nuorista on kiinnostunut liikuntaseuratoiminnasta vapaaehtoistyön motiivina on usein oman lapsen tai perheen harrastustoiminta järjestöissä mukana. Valtaosalle nuorista kaveripiirin vaikutus on merkittävä, jollei siihen liity suoranaista painostusta. Nuorista 60 prosenttia ilmoittaa, että he harkitsisivat vakavasti jonkin järjestön toimintaan mukaan menemistä, jos useimmat ystävät ja kaveritkin menisivät. Tätä tutkimustietoa tukee kansalaistoiminnan muutoksia käsitelleet tutkimukset. Tutkimuksen mukaan nuorten arvotyhjiöstä puhuminen on perspektiiviharha. Vanhat kiinnityspinnat ovat muuttumassa, mutta yhteisöllisyyden kaipuu säilyy. Vapaaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan on tutkimusten mukaan edelleen tulijoita. Kohteiden vain tulee puhutella nuoria ja liikuntajärjestöjen onnistumisen avainkysymykseksi nousee se, mitä uusille mahdollisille mukaan tulijoille on tarjottavana. Edelleen vapaaehtoistyö on suomalaisen liikuntakulttuurin perusta. Suomessa on yli liikunta- ja urheiluseuraa, joissa on yhteensä 1,1 miljoonaa jäsentä. Näistä seuroista yli 97 prosenttia on pelkästään aatteellisia ja yleishyödyllisiä. Vapaaehtoistyötä liikunta- ja urheiluseuroissa tekeviä on Suomessa yli Tämän työn arvoksi on laskettu yli 4 miljardia markkaa. Yleisimmät vapaaehtoistehtävät liikunnan sektorilla ovat toimitsija- järjestely- ja myyntitehtävät. Seuraavana tulevat johto- ja hallintotehtävät, valmennus, ohjaus ja koulutus. Liikunta- ja urheiluseurakentässä muutos monilajisista yleisseuroista yhteen lajiin keskittyneisiin pienempiin seuroihin on ollut merkittävä. Suurin osa nykyisin perustettavista seuroista on pieniä, vain yhden lajin seuroja. Myös seurojen toiminnallinen muutos on ollut merkittävää. Yhteisöllisestä kokonaisvaltaisesta toiminnasta on tullut enemmän markkinahenkistä toimintaa, missä tarjontaa suunnataan kysynnän mukaan. Usein mukana on taloudellisuusajattelu. Juuri seurojen toiminnalliset muutokset ovat tutkimusten mukaan suurimpia seuratoiminnassa tapahtuneita muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikista vastaajista 44 prosenttia oli sitä mieltä, että liikuntaseuratoiminnan merkittävimmät muutokset kymmenvuotisjaksolla liittyvät seurojen toiminnan muuttumiseen. Vastaajista 47 prosentin mielestä keskeisimmät positiiviset muutokset liittyvät juuri toiminnan muutoksiin, mutta vastapainona 34 prosenttia vastaajista piti seurojen toimintamuutoksia keskeisimpinä kielteisinä muutoksina kyseisellä ajanjaksolla. Liikuntaseuroissa tehtävän vapaaehtoistyön motiiveissa on myös nähtävissä selkeitä muutoksia tutkimustuloksista. Sitoutumisessa seuran toimintaan yhteisöllisyys on väistymässä yksilöllisten motiivien tieltä. Aiemmin asuinympäristön ja paikkakunnan asioihin sitoutuminen oli voimakas motiivi monelle vapaaehtoistyötä tekevälle. Nykyisin sitoutuminen tulee usein oman lapsen harrastuksen kautta ja samalla elinikäinen liikuntaseuratyö on väistymässä määrämittaisen kansalaisaktiivisuuden tieltä. Liikuntaseuratoimintaan osallistutaan usein niin kauan kuin omat lapset ja nuoret osallistuvat seuran toimintaan, kun nämä lähtevät seuratoiminnasta, lähtevät usein myös lasten vanhemmat. Seuratoiminnassa toiminta on muuttunut huomattavasti tärkeämmäksi osallistumismotiiviksi kuin järjestöön kuuluminen sinänsä. Liikuntaseuratoiminnan haasteissa ei seurojen puheenjohtajien ja sihteerien mukaan ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Edelleen tärkeimpiä tehtäviä ovat lasten ja nuorten kasvatus (98 %), liikuntaharrastuksen levittäminen (95 %), liikuntatoimen järjestäminen (93%), nuorten syrjäytymisen estäminen ( 90 %), kilpailutoiminta (80 %) ja terveyden edistäminen (73 %). Ongelmista suurimpia ovat ohjaajapula (82 %), vapaaehtoistyöntekijöiden vähyys (72 %), kustannusten nousu (53 %), avustusten vähyys (51 %) ja yhteistyökumppaneiden

15 13 vähyys (48 %). Tulevaisuuden haasteista merkittävimpinä vastaajien keskuudessa nähdään vapaaehtoisten lisääminen (90 %), jäsenmäärän ylläpito (83 %) ja talouden kehittäminen (80 %). Liikunnan markkinat kasvavat, mutta väkeä ei saada kentille tai katsomoihin entisin keinoin. Ihmiset sitoutuvat vain, jos liitoissa ja sen seuroissa on tarjolla mielenkiintoisia asioita. Kiinnostus osoitetaan mukaan tulemisella tai pois jäämisellä. Monilla markkinoilla olevaa toimintaa ei voi enää johtaa yhdellä kaavalla. Lähivuosien keskeisenä haasteena on moni-ilmeisen liikunnan kansalaistoiminnan johtaminen. Liikuntapaikat Ihmisen liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaa hänen oman motivaationsa lisäksi hänen elinympäristönsä. Turvallinen, viihtyisä, lähellä oleva, arkiliikkumiseen ja liikunnallisiin harrastuksiin virittävä ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa ihmisiä tekemään fyysisesti aktiivisia valintoja arkielämässä. Maatamme kattava kuntopolkujen sekä vesi- ja ulkoilureitistöjen verkosto tarjoaa liikkujalle vaikuttavia luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Teiden, väylien, polkujen, reittien, ratojen, kenttien, salien ja hallien määrällinen tiheys on Suomessa maailman huippua. Ne tarjoavat yhdessä luonnon kanssa houkuttelevat edellytykset eri tarpeista lähtevälle liikunnallisen elämäntavan ja säännöllisen liikuntaharrastuksen toteuttamiselle. Kuntien satsaus ulkoiluun on harrastajamääriin ja käyttökertoihin nähden vähäistä. Ulkoilumahdollisuuksien tasoon, kuten ylläpitoon, ja monipuolisuuteen vaikuttaminen on jopa tärkeämpää kuin määrän lisääminen. Ulkoilulajeista eniten kehittämistarpeita näyttäisi kohdistuvan hiihtoon, kävelyyn, patikointiin, vaellukseen ja pyöräilyyn. Luonnossa liikkuminen edistää merkittävällä tavalla väestön fyysistä toimintakykyä, henkistä vireyttä ja jaksamista. Jo olemassa olevien luonnossa liikkumisen mahdollisuuksien varmistaminen ja edelleen kehittäminen ekologisesti kestävällä ja laadukkaalla tavalla on tärkeää meille kaikille suomalaisille. Tehokas tapa edistää väestön päivittäistä fyysistä aktiivisuutta on parantaa lähiliikkumisen, kevytliikenteen sekä ulkoilun ja retkeilyn olosuhteita. Kaavoituksen vaikutukset säteilevät monin tavoin liikunnan ja liikkumisen mahdollisuuksiin. Kaavoitusta säätelevä uusi lainsäädäntö antaa uusia mahdollisuuksia ja velvoittaa ottamaan terveysliikunnan tarpeet huomioon entistä paremmin. Kunnat avainasemassa maassamme on liikuntapaikkoja yhteensä niistä on 75 prosenttia kuntien omistamia kuntien merkittävin tuki liikuntaseuroille ovat maksuttomat tai edulliset liikuntapaikat liikuntaseurojen liikuntatoiminnan huomattava laajentaminen terveysliikunnan alueella on täysin riippuvainen ohjaajista ja tiloista - kaupungeissa tilat ovat täynnä liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatilojen keskeisin kysymys on tilojen kunnossapito ja peruskorjaus. Läheltä liikkeelle ympäristö mahdollistaa, tukee ja edesauttaa ihmisiä tekemään fyysisesti aktiivisia valintoja arkielämässä - tyhjä piha on hukattu liikuntamahdollisuus lähiliikkumisympäristön kehittämismahdollisuudet koskevat kotipihoja, päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia sekä palvelulaitoksia. Koulujen pihat ovat avainasemassa lasten päivittäisessä liikkumisessa, mitä ei riittävästi ole otettu suunnittelussa huomioon. Lapsi viettää ala-asteella välitunneilla 1500 tuntia eli enemmän aikaa kuin minkään kouluaineen tunneilla. Lähiliikkumisympäristön kehittämismahdollisuudet koskevat kotipihoja, päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia sekä palvelulaitoksia. Tyhjä piha on hukattu liikuntamahdollisuus. Tavoitteena on luonnollisen leikin, kisailun, liikunnan ja liikkumisen mahdollistavan arkiympäristön rakentaminen lapsille ja nuorille sekä esteettömän ja turvallisen arkiliikkumisen sallivan lähiympäristön rakentaminen ikääntyville ihmisille. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut uudet pyöräily- ja kävelypoliittiset ohjelmat ja niitä tukevan tutkimusohjelman. Kävely osaksi liikennepolitiikkaa -kävelypoliittisen

16 14 ohjelman tarkoituksena on edistää toimia, joilla lisätään kävelyn suosiota arkipäivän matkantekomuotona ja parannetaan jalankulkuympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Uutta pontta pyöräilyyn -pyöräilypoliittinen ohjelma pyrkii edistämään pyöräilyä kestävän kehityksen mukaisena ja terveellisenä liikennemuotona. Näiden ohjelmien tueksi on laadittu Kevyen liikenteen tutkimusohjelma edistämään kävelyä ja pyöräilyä. Kuntien merkittävin tuki liikuntaseuroille ovat maksuttomat tai edulliset liikuntapaikat. Miljoona suomalaista käyttää joka päivä vähintään tunnin rakennettuja liikuntapaikkoja. Suomen liikuntapaikkatiheys on maailman huippuluokkaa, sillä maassamme on yksi liikuntapaikka 175 asukasta kohden. Liikuntapaikkojen lukumäärä vuonna 2002 on kappaletta. Näistä liikuntapaikoista 75 prosenttia on kuntien omistamia. Ulkokenttiä on 9 964, sisäliikuntatiloja 5 874, vesiliikunta- ja virkistyspaikkoja 2 916, maastoliikuntapaikkoja ja erityisurheilulaitoksia Etenkin maastoliikuntapaikkojen ja sisäliikuntatilojen määrä on ollut kasvussa. Vuoteen 2000 verrattuna liikuntapaikkojen yhteismäärä on kasvanut noin 450 kappaletta. Liikuntaseurojen, kansalais- ja työväenopistojen ja muiden yhdistysten liikuntatoiminnan huomattava laajentaminen terveysliikunnan alueella on täysin riippuvainen ohjaajista ja tiloista. Suuret kaupungit ovat tässä suhteessa maaseutua huonommassa asemassa. Kaupungeissa tilat ovat täynnä ja ohjaajien saaminen erityisesti vapaaehtoistyöhön on vaikeaa. Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatilojen keskeisin kysymys on myös tilojen kunnossapito ja peruskorjaus. Kunnalliset liikuntapalvelut ovat olleet lakisääteisiä vuodesta Vuoden 1999 alusta voimaan tullut uusi liikuntalaki toi mukanaan myös uusia liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyviä haasteita. Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunnat saavat liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukaskohtaista valtionosuutta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain nojalla valtion talousarviossa määritellyn yksikköhinnan mukaisesti. Opetusministeriön lähivuosien painotus tukea lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan olosuhteiden kehittämistä ohjaa kuntia kehittämään etenkin lähiliikuntapaikkoja. Liikunnan talous Liikunnan rahoittajat suuruusjärjestyksessä ovat liikunnanharrastajat, kunnat, liikuntaja urheiluseurat, lajiliitot, valtio ja sponsorit. Liikunnanharrastajat. Liikunnan harrastajat rahoittavat suurimman osan liikuntamenoista. Yhteensä kotitalouksien liikuntaan käyttämäksi rahamääräksi on arvioitu vuosittain 6,0 7,3 miljardia markkaa (noin 1-1,2 miljardia euroa). Tästä liikuntatavaroiden osuus oli 2,4 3,5 miljardia markkaa (noin miljoonaa euroa) ja liikuntapalveluiden osuus 3,6 3,8 miljardia markkaa ( miljoonaa euroa). Kunnat. Suomen Kuntaliiton arvioiden mukaan vuonna 2001 kuntien liikuntatoimen käyttömenot olivat noin 2,3 miljardia markkaa (385 miljoonaa euroa) ja niiden oletetaan kasvavan vuonna miljoonaan euroon. Valtion rahaa tästä kuntien liikuntaan käyttämästä summasta on noin 4 prosenttia. Vuoden 2001 luvussa on kasvua edellisvuoteen noin 89 miljoonaa markkaa (15 miljoonaa euroa). Asukasta kohti kunnat käyttävät vuodessa noin 600 markkaa (100 euroa) liikunnan edistämiseen. Liikuntatoi-

17 15 men pääomamenojen arvo on ollut vuosittain noin 500 miljoonaa markkaa (84 miljoonaa euroa). Liikunta- ja urheiluseurat. Liikunta- ja urheiluseurat hankkivat omalla työllään yli 90 prosenttia varoistaan. Subventoidut tai ilmaiset liikuntatilat ovat yhteiskunnan tärkein tuki seuroille. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2000 liikunta- ja urheiluseurojen kokonaistuotot ja -kulut olivat noin 2,7 miljardia markkaa (450 miljoonaa euroa). Seurojen tulorakenteessa vapaaehtois- ja talkootyön arvo on tärkein, sitten tulee kilpailutoiminnan tuotto. Merkittäviä ovat myös kunta-avustukset ja jäsenmaksutulot. Liikuntajärjestöt. SLU:n varsinaisten jäsenjärjestöjen yhteenlaskettujen budjettien arvo oli noin 530 miljoonaa markkaa (90 miljoonaa euroa) vuonna Valtion toimintaavustusta SLU:n varsinaiset jäsenjärjestöt saivat yhteensä noin 136 miljoonaa markkaa (22 miljoonaa euroa). Muu osa rahoituksesta hankittiin toimintaan liittyvällä varainhankinnalla ja vapailta markkinoilta. Suurin jäsenjärjestöryhmä, lajiliitot, budjetoivat toimintaansa yhteensä noin 350 miljoonaa markkaa (59 miljoonaa euroa), joista valtion toiminta-avustuksena tuli 22 prosenttia. Toiminta-avustusta jaetaan tulosperusteisesti. Siitä puolet määräytyy nuorisotoiminnan perusteella. Aikuisliikunnan ja huippu-urheilun painoarvo ovat molemmat 25 prosenttia. SLU-alueiden yhteenlaskettu budjetti oli vajaa 50 miljoonaa markkaa (8,4 miljoonaa euroa), josta valtion toimintatukena tuli noin kolmannes. Valtio. Valtio tukee liikuntaa lähes yksinomaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroin. Vuonna 2001 valtio osoitti talousarviossaan veikkausvaroja liikunnalle yhteensä noin 480,2 miljoonaa markkaa (80,7 miljoonaa euroa). Tästä kunnille osoitettiin valtionosuuksina 93,4 Mmk (15,7 miljoonaa euroa), liikuntajärjestöille noin 153 Mmk, liikuntapaikkarakentamiseen 83,5 Mmk (14 miljoonaa euroa), liikunnan koulutuskeskuksille 75,2 Mmk (12,6 miljoonaa euroa) ja liikuntatieteelle 28,4 Mmk (4,8 miljoonaa euroa). Vuodelle 2002 liikuntabudjetti kasvoi 6,3 miljoonaa markkaa. Liikunnan talous kotitaloudet käyttävät liikuntaan vuosittain noin 6,0-7,3 miljardia markkaa (1-1,2 miljardia euroa) kuntien liikuntatoimen käyttömenot olivat noin 2,3 miljardia markkaa (385 miljoonaa euroa ) vuonna 2001 liikunta- ja urheiluseurojen kokonaistuotot ja -kulut olivat noin 2,7 miljardia markkaa (450 miljoonaa euroa) vuonna 2000 SLU:n varsinaiset jäsenjärjestöt budjetoivat toimintaansa yhteensä noin xxx miljoonaa markkaa (xx miljoonaa euroa) vuonna 2001 valtio osoitti talousarviossaan vuonna 2001 liikuntajärjestöille veikkausvoittovaroja 153 Mmk Liikunnan rahoitus pähkinänkuoressa (Luvut ovat vain suuntaa-antavia) mrd mk Kunnat Kotitaloudet Liikuntaseurat Muut liikuntajärjestöt Valtio Sponsorit

18 16 Sponsorointi. Mainostajien liiton sponsorointibarometri (2001) kertoo urheilun olevan edelleen selvästi suosituin sponsorointikohde. Päinvastaisista ennusteista huolimatta urheilu säilytti kiinnostavuutensa sponsorointikohteena myös viime vuonna. Peräti 93 prosenttia kyselyyn vastanneista 134 yrityksestä kertoi sponsoroineensa urheilua vuonna Vastaava luku vuotta aiemmin oli 95 prosenttia. Ennakoitu kulttuurikohteiden kiinnostuksen nousu sponsorointikohteena toteutui vuonna 2001, mutta se ei tapahtunut urheilun kustannuksella. Kulttuuria sponsoroi 61 prosenttia vastaajista, kun luku vuotta aiemmin oli 49 prosenttia. Joukkueurheilu oli sponsorointikohteena kiinnostavin vuonna Joukkueurheilua sponsoroi 75 prosenttia yrityksistä, kun vuotta aiemmin näin teki 74 prosenttia vastanneista. Seuraavina kiinnostuksen kohteina tulivat yksilöurheilu ja urheilutapahtumat, kumpaakin sponsoroi 53 prosenttia vastaajista. Yksilöurheilussa tilanne oli sama vuotta aiemmin, urheilutapahtumissa laskua oli kolmen prosenttiyksikön verran. Mainostajien Liiton tekemään kyselyyn vastasi helmikuussa liiton jäsenyritystä, joista 78 prosenttia kertoi käyttävänsä sponsorointia osana markkinointiviestintäänsä.

19 SLU:n toiminta liikunnan kansalaistoiminnan puolesta 17

20 18 Liikunnan ja urheilun toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti Kansalaiset liikunnan kysyntä on kasvanut ja monipuolistunut - järjestäytynyt liikunta ei riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään eikä ihmisiä rekrytoida entisin keinoin seuratoimintaan kansalaiset käyttävät yhä enemmän voimavarojaan identiteetin hakemiseen, elämyksiin, liikuntaan, urheiluun ja viihteeseen kansalaiset elävät ristiriitaisten arvojen pyörteissä - urakehitys ja elämänkaari vaihtelevat entistä enemmän, työelämän vaatimukset monipuolistuvat kansalaiset haluavat osallistua liikunnan kansalaistoimintaan - pitkäaikaista sitoutumista vierastetaan mutta lähipiirin projektit kiinnostavat motiivina liikunnan vapaaehtoistyölle on usein lapsen tai perheen harrastus. Julkinen sektori perheiden rooli yhteisöllisyyden rakentajana on yhteiskunnassa osin murentunut liikunnan kansalaistoiminnan päätuote yhteiskunnalle saattaa jatkossa olla kansalaistoiminnan aikaansaama sosiaalinen pääoma, joka syntyy vuorovaikutuksessa ja yhteisöjen kiinteytyessä suomalainen yhteiskunta on vauraampi ja kilpailukykyisempi kuin koskaan, mutta yhteiskunnalliset ongelmat kasvavat eivätkä ihmiset voi kovin hyvin yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat mm. ikääntyminen, työttömyys, aluekehitys ja perhetyyppien muutokset nuorison kasvavat ongelmat ovat huumeiden käyttö, horjuva mielenterveys, koulun keskeyttäminen ja väkivalta - osasyynä yhteisöjen mureneminen. Terveys Julkinen sektori Kansalaistoiminta Urheiluviihde Kasvatus Markkinat Liikuntajärjestöt asemoivat toimintaansa kansalaisten, julkisen sektorin ja markkinasektorin kolmiossa. Markkinasektori yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomiota yhteiskunnallisen vastuunsa osoittamiseen uudessa taloudessa kilpaillaan oppimisella, innovaatiolla ja nopeudella, avainsanana on verkottuminen yhteiskuntaan ovat syntyneet myös terveyden, viihteen ja kasvatuksen uudet markkina-alueet liikunnan tarjonta markkinaehtoistuu Suomi on EU:n jäsenenä entistä kansainvälisempi valtaosa liikunnan ja urheilun mediasisällöistä on ammattimaista huippu-urheilua nuorisourheilua, kilpaurheilua ja aikuisliikuntaa aikaansaava kansalaistoiminta ei näy valtakunnallisessa julkisuudessa median merkitys liikunnasta ja urheilusta syntyville mielikuville on kasvanut valtavasti median kohderyhmät pirstaloituvat. Järjestäytynyt liikunta liikuntakulttuuri on moninaistunut, siinä toimivat huippu-urheilijat ja managerit, lapset ja perheet luottamushenkilöiden on yhä haastavampaa johtaa markkinaehtoistunutta ja silti kansalaistoimintaan perustuvaa urheilua liikuntajärjestöt toimivat ilman keskusohjausta jokaisella SLU:n jäsenjärjestöllä on oma identiteetti jäsenjärjestöissä on keskenään samoilla markkinoilla toimivia järjestöjä aito yhteisöllisyys ja yhteistyö järjestökentän sisällä eivät vielä toimi uutta yhteisöllisyyttä syntyy lähinnä kommunikoimalla ja jakamalla käsityksiä eri toimijoiden arvoista, tavoitteista ja toimenpiteistä yhteistyön todellinen käynnistyminen perustuu samankaltaiseen toiminta-ajatukseen ja siihen, että kaikki osapuolet saavat yhteistyöstä lisäarvoa.

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

SLU:n viestintästrategia Liikunnan kansalaistoiminta

SLU:n viestintästrategia Liikunnan kansalaistoiminta Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU:n viestintästrategia Liikunnan kansalaistoiminta - yhdessä hyvä elämä 1 Copyright: Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU-julkaisusarja 9/01 Suomen Liikunta ja Urheilu ry Finlands

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ LIIKUNTA (TEHYLI) LIIKUNTA- JA URHEILUJÄRJESTÖKENTÄSSÄ Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikuntajärjestöjen toiminnanjohtajien aamukahvit 21.10.2015 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA SML:N ANTIDOPINGOHJELMA Sisällysluettelo: ANTIDOPINGOHJELMA 1 SML:N ANTIDOPINGTYÖN ARVOPERUSTA 2 ANTIDOPINGTYÖ JA -VALVONTA 3 DOPINGRIKKOMUKSET (LÄHDE ADT) 4 TAVOITTEET 5 TOIMENPITEET 5.1 Säännöt, ohjeistukset

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot