Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt 10 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017. Valtuusto hyväksynyt 10 / 12 2014"

Transkriptio

1 1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt 10 /

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT Talousarvion tehtävät Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvion sitovuus Siikajoen kuntasuunnitelma (strategia) Yleinen taloudellinen tilanne 15 Kunnan taloudellinen tilanne 16 Seutukunnan ja alueellinen toiminta Oman kunnan toiminta ja talous 19 Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana 19 Tilinpäätösennuste Verotulot ja valtionosuudet Väestörakenne Elinvoimaisuuden kehittäminen TULOSLASKELMAOSA 34 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSOSA 39 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tunnusluvut ja yhdistelmälaskelmat Sisäiset erät INVESTOINTIOSA Tavoitteet investointilaskelmat KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma 94

3 3 Kunnanvaltuusto päätti Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat. Hyväksyä kunnanhallituksen seuraavat esitykset: Työllistämiseen lisätään euron määräraha pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Määräraha katetaan Kelan sakkomaksuvarauksesta. Kuntalisän euromäärät kaksinkertaistetaan työllisyystoimikunnan esityksen mukaisesti. Korotus katetaan Kelan sakkomaksuvarauksesta.

4 4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Siikajoen voimassa olevassa kuntavisio perustuu itsenäisen kunnan statukseen. Sen toteuttamisen perusedellytys on vahva kuntatalous, jota voidaan mm. mitata taseeseen kertyneellä ylijäämällä, joka kertoo pitkän aikavälin toiminnan rahoituksen tasapainosta. Tämän tarkastelun perusteella Siikajoen tulot eivät näyttäisi riittävän käyttötalousmenojenkaan kattamiseen. Suurimman ongelman lyhyellä aikavälillä on aiheuttanut Ruukin koulukeskuksen toteuttamiseen liittyvät ylimääräiset poistot, lukio-yläkoulurakennusten purkaminen ja väistötilojen vuokrakustannukset. Mahdollisuudet saada 2014 tilikauden tulos nollatasolle tai hieman positiiviseksi voisivat olla tiukalla menokuurilla realistisia edellyttäen, että myös sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kyetään pitämään talousarviossa. Valtionosuusjärjestelmän muutos näyttää parantavan tulevien vuosien tilannetta jonkin verran, joskin muutokset tulevat voimaan asteittain viiden vuoden siirtymäaikana. Suuri kysymys on myös tuleva sote - palvelujen järjestämiseen liittyvä tuotantorakenteen ratkaisu ja siinä erityisesti kustannusten muutossuunta. Kapitaatioperusteinen rahoitusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös mm. kuntalaisten sairastavuus, näyttää tuovan nykyistä järjestelyä paremman ennakoitavuuden ja vakauden, mikä on budjetin laatimisen kannalta hyvä asia. Kunnat ovat antaneet sote -järjestämislakiluonnoksesta lausuntonsa vuoden 2014 syksyllä. Muutoksen tavoitteena on, että sitä ryhdyttäisiin toteuttamaan nopealla aikataululla niin, että uudet tuottamisjärjestelyt aloittaisivat vuoden 2017 alusta. Siikajoen kunta kuuluu Pohjois-Suomen sote -alueeseen mutta tuotantorakennetta ei vielä tätä kirjoitettaessa tiedetä, kuten ei sitäkään, missä muodossa oman alueemme kuntayhtymä mahdollisesti jatkaa toimintaansa. Nyt puolessa välissä toimintakauttaan oleva valtuusto joutuu joka tapauksessa päättämään asioista, jotka vaikuttavat pitkälle kuntalaisten tulevaisuuteen. Kuntarakenneselvitys käynnistettiin elokuussa 2014 ja sitä sorvattiin nopealla aikataululla syksyn aikana. Vielä on auki selvityksen lopputulos ja kuntarakenneselvittäjän esitys, samoin kuin aikataulu, jolla Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki ottavat asiaan kantaa. Lopputuloksesta riippumatta kunnat ovat asettaneet selvityksen tavoitteeksi saada uusia näkökulmia ja välineitä mm. johtamisjärjestelmien uudistamiseen. Syntyykö myös nykyistä vielä syvempää yhteistyötä, jää nähtäväksi. Raahen alueen maaseudun kannalta mielenkiintoinen ja tärkeä juonne on maaseutuvaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi kuntarakenneselvitystä. Arvioinnin laatii kunnanjohtaja Kaisu Tuomi tiiviissä yhteistyössä kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittilan kanssa. Valtuustoseminaarissa lokakuussa keskeinen aihepiiri oli opetus ja sen uudistamistarpeet käynnissä olevan opetussuunnitelmatyön pohjalta. Siikajoellakin työstä haluttiin saada eväitä sekä perusopetuksen (ml. varhaiskasvatus) että lukion kehittämiseen kunnan omista lähtökohdista käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen. Tulevina vuosina toiminnan painopisteen onkin oltava juuri opetustoimessa, jossa kunnalla on peruspalveluissa

5 5 suurin itsenäinen päätösvalta. Myös uudistettu sivistystoimen strategia linjaa vuosittain talousarvioon ja toimintasuunnitelmiin kirjattavia käytännön tason toimenpiteitä. Toisen asteen koulutus on sekin edelleen muutospaineissa. Konkreettinen ratkaisu on tehtävä tässä yhteydessä sekä lukion että vapaan sivistystyön tulevaisuudesta: sisältyvätkö ne alueellisiin ratkaisuihin sen mukaan, mikä taho saa jatkossa koulutuksen järjestämisluvan. Kunnan ja seutukunnan /talousalueen näkökulmasta, koulutettavista nuorista puhumattakaan, kyseessä on hyvin merkittävä ja kauaskantoinen asia. Kunnan ja alueen elinvoiman merkitys kasvaa. Verotulopohjan vahvistaminen myös kunnan omin toimenpitein on kehittämistyön keskeinen tehtävä. Erityinen kysymys kuntien kannalta on myös työllistämisvelvoitteiden laajentaminen aikana, jolloin toisaalta vaaditaan julkisen sektorin henkilöstömäärän supistamista ja toisaalta yritysten kyky tai halu työllistää on heikentynyt yleisen taloustilanteen takia. Siikajoella on tarkoitus jatkaa mm. työpajojen toimintaa, mikäli näyttää siltä, että niiden tavoitteet löytää ihmisille uusia polkuja onnistuvat. Kuntalaki uudistuu. Hallituksen esitys kuntalaiksi (HE -luonnos ) on ollut kunnissa lausunnolla ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä sovellettaisiin 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimikautensa. Kunnallisvaalien siirtäminen keväälle tarkoittaisi valtuustokaudenkin siirtymistä, jolloin uudet valtuutetut pääsisivät laatimaan ensimmäistä tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaansa. Myös taloutta koskeviin määräyksiin ehdotetaan siirtymäsäännöksiä; määräyksissä sinänsä korostetaan nykyistä vahvemmin konserninäkökulmaa. Ns. kriisikuntakriteerit uudistuisivat ja nekin koskisivat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskee jatkossa myös kuntayhtymiä. Voimassa olevassa kuntalain 1 :n sanamuodon mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Uudessa kuntalaissa asia on muotoiltu astetta voimakkaammin niin, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnanhallituksen iltakoulussa syyskuussa 2014 pohdittiinkin, miten kunnan suorassa päätösvallassa olevia voimavaroja voitaisiin käyttää kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen; samoin pohdittiin kaiken toiminnan tarkastelua tästä näkökulmasta. Uusi tarkastelutapa näkyy nyt laaditussa talousarvion sanallisessa osiossa, jossa on otettu käyttöön nelikenttä strategisten tavoitteiden hahmottamiseksi (vaikuttavuus, palvelukyky, aikaansaannoskyky, taloudellisuus ja tuottavuus). Nelikenttätarkastelun pohjaksi on tarpeen muuttaa myös kunnan nykyistä visiota. Sen tarkastelu on ajankohtainen vuonna 2015, kun kuntasuunnitelmaa päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja erityisesti tulevaisuuden näkymiä. Kaisu Tuomi, kunnanjohtaja

6 6 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion tehtävät Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta. Kuntalain uudistus vaikuttaa kriisikuntakriteereihin ne koskettavat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskettaa myös kuntayhtymiä. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.

7 7 jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2016 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain Ei (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19,89 21,0 21,0 22,0 22,0 22,0 22,0 Kyllä yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla 3830* EI 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää EI 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50,0 50,9 46,2 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50,0 45,3 49,0 TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kertynyt alijäämä / asukas Ei 1.2. Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa.

8 8 Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2013 TP2014* Ta2015 Ts2016 Ts2017 Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama % Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset.

9 9 Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 1.3. Talousarvion sitovuus Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määrärahan ja tavoitteet mukaisesti. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä.

10 10 Sitovuus Määrärahat Tuloarvio Vastuutoimielin KÄYTTÖTALOUSOSA, Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Keskusvaalilautakunta B keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta B tarkastuslautakunta Kunnanhallitus B kunnanhallitus Sivistyslautakunta B sivistyslautakunta Tekninen lautakunta B tekninen lautakunta Työllistäminen N kunnanhallitus INVESTOINTIOSA MAA- JA VESIALUEET B kunnanhallitus RAKENNUKSET Ruukin koulukeskus B tekninen lautakunta Ruukin palolaitos B tekninen lautakunta Mäkelänrinne, pesuhuoneet B tekninen lautakunta Mäkelänrinne, PTS - suunnitelma B tekninen lautakunta Mäkelänrinne, vesikatto B tekninen lautakunta Puistola, PTS. Suunnitelma B tekninen lautakunta Puistola, hoitajakutsujärjestelmä B tekninen lautakunta Satumetsän päiväkoti, kuraeteisjärjestely B tekninen lautakunta Satumetsän päiväkoti, poistumistiejärjestelyt B tekninen lautakunta Muksula, myynti B tekninen lautakunta Katajisto, myynti B tekninen lautakunta Siikajoenkylän päiväkoti, asunto-osan remontit B tekninen lautakunta Luohuan koulu, PTS - suunnitelma B tekninen lautakunta Luohuan koulu, koulun jätevesien käsittely B tekninen lautakunta Paavolan koulu, PTS - suunnitelma B tekninen lautakunta Nikkilä, myynti B tekninen lautakunta Revonlahden koulu, PTS - suunnitelma B tekninen lautakunta Gumeruksen koulu, PTS - suunnitelma B tekninen lautakunta Gumeruksen koulu, lukitusmuutokset B tekninen lautakunta Gumerus, lähiliikunta-alue B tekninen lautakunta Ruukin kirjasto B tekninen lautakunta Teknisen toimen kiinteistöt, peruskorjaus B tekninen lautakunta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Koulujen Wlan - verkko B sivistyslautakunta Luohuan kaukalo B sivistyslautakunta Paavolan kaukalo B sivistyslautakunta Kärkiniemi, lähiliikuntarata B sivistyslautakunta Kaavateiden rakentaminen B tekninen lautakunta Kaavateiden päällystäminen B tekninen lautakunta Kaavateiden valaisu B tekninen lautakunta Puistot, liikuntapaikat, torit ym. Yleiset alueet B tekninen lautakunta Satamat B tekninen lautakunta KONEET JA KALUSTO B OSAKKEET JA OSUUDET Jätehuollon liittymismaksu B tekninen lautakunta LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N B = brutto ja N = netto

11 11 Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Pysyväisluontoisena määräyksenä on, että mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi. Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Lyhytaikaisen lainoituksen korkotason ollessa matala, rahoitus hoidetaan vuonna 2015 lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2014 arvioilta 7,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 3,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2015 on korkeintaan 10,3 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2015 on arviolta 3,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä euroa.

12 12 Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Voimassa olevassa hallintosäännössä sanotaan seuraavasti: Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus. Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä Ruukin kunta perusti aikanaan rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat. Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2013 oli ,08 euroa. Rahaston markkina-arvo on ,33 euroa. Rahaston säännöt rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus

13 13 Vuosina esitetään sijoitussalkun tulouttamista 4,5 miljoonaa euroa seuraavasti: Tilinpäätöksen 2013 taseessa kertynyttä alijäämää oli ,58 euroa. Tämä katetaan vuonna Tilinpäätöksen 2014 tuloksen ennustetaan muodostuvan euroa alijäämäiseksi, joka katetaan vuonna Vuosina katetaan edellisten tilikausien alijäämää yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan sijoitussalkkua 2,0 miljoonaa euroa, vuonna 2015 tuloutetaan 2,0 miljoonaa euroa. Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan tase muodostui ,58 euroa alijäämäiseksi tilinpäätöksessä Alijäämiä katetaan vuosina rahastosta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2015 ennakoitu alijäämä euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille ja tuloutetaan sen kattamiseen rahastoa suunnitelman mukaan. Talousarvion seuranta 2015 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Vuonna 2015 neljännesvuosittain annettavaan raporttiin on tarkoitus sisällyttää hallintokunnilta pyydetyt arviot talouden kehittymisestä sekä investoinneista. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi Siikajoen kuntasuunnitelma Siikajoen nykyinen kuntasuunnitelma (strategia) on hyväksytty valtuustossa Siinä kunnan toiminta jaettiin palvelu- ja elinvoimakoreihin. Taustalle jäi aikanaan uudelle Siikajoen kunnalle laadittu maankäyttöstrategia, jonka mukaan toteutuu maankäytön suunnittelu ja kaavoitus samoin kuin kunnallisten palvelujen sijainti. Tulevaisuuden käsikirjaa on tarkoitus päivittää tarpeellisilta osin vähintään kerran valtuustokaudessa ja se on ajankohtainen vuoden 2015 puolella. Voimassa oleva kuntavisio vuodelta 2011 on kirjattu kuntasuunnitelmaan. Sen kantava ajatus on itsenäinen Siikajoki, jonka kuntataloutta hoidetaan vastuullisesta turvaten palveluiden jatkuvuus. Myös palveluiden perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien vuorovaikutus on tunnusomaista. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-,yritys-,oppimis- ja harrastusympäristö ( Kuntasuunnitelma, sivu 5/ Siikajoen visio). Kuntasuunnitelman päivittämisen yhteydessä tarkistetaan myös yleistavoitteet, jotka ovat:

14 14 *väestömäärän laskun pysäyttäminen, Siikajoen saaminen muuttovoittokunnaksi *asumisen viihtyisyyden takaaminen ja erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen *kunnan yritysmyönteisyyden kehittäminen kaikilla toimialoilla *palveluiden tuottaminen asukkaita tyydyttävällä tavalla kustannustehokkaasti *asukkaiden viihtyvyyden, elämänlaadun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen *liikenneverkkojen ylläpito ja parantaminen kunnan elinvoimaa edistävillä teoilla Näkyvissä on jo nyt, että tulevien vuosien suurin ponnistus on toiminnan painopisteen radikaali muuttaminen menotaloudesta tulomahdollisuuksien puolelle. Valtuuston hyväksymät tavoitteet Valtuuston vuodelle 2015 hyväksymät tavoitteet on laadittu aiemmasta poiketen valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa käytössä olevien neljän ulottuvuuden pohjalta: *toiminnan vaikuttavuus *kuntaorganisaation/henkilöstön aikaansaannoskyky * palvelukyky *toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Nelikenttätarkastelumalli tuli esille LATU -hankkeen myötä, jossa haettiin tuottavuutta työelämän laadun kautta. Vaikka hanke on ohjattuna päättynyt, jatkuvat sen hyviksi koetut toimintatavat kaikissa hallintokunnissa. Nelikenttämalli

15 15 Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde. Nelikenttätarkastelu yksinkertaistaa hallintokunnittaista toiminnan suunnittelua ja sen strategisia tavoitteita. Uudistuksen tarkoituksena on myös antaa valmisteluun ja päätöksentekoon aiempaa kokonaisvaltaisempi työkalu; talousarvioasiakirja kokonaisuudessaan on sen mukaan helppolukuisampi ja kunnan toimintaa paremmin kuvaava kuin entinen malli. 1.5 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous 3/2014 -julkaisun mukaan vuodelle 2015 on tiedossa paljon uudistuksia 1. Vuoden 2014 ennusteiden perusteella näyttää siltä, että talouskasvu on vaatimatonta vielä lähivuosinakin. Tällä on suoria vaikutuksia myös kuntatalouteen, mm. verotulojen kasvuodotuksiin. Valtionosuuksien leikkausten yhteisvaikutus on 1,4 miljardia euroa ja vielä vuonna 2017 leikkaustarve on 1 miljardin luokkaa. Bruttokansantuotteen määrä laski vuonna ,2 %; tässä nähtiin jo toinen peräkkäinen miinusmerkkinen talouskasvun vuosi. Ennakkoarvioiden mukaan kuluvana vuonna on erityisen heikko tilanne teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuntatalouskatsauksen mukaan Suomen omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen ja sen myötä epävarma tulevaisuus. Ennusteita laativien laitosten näkemyksissä on jonkin verran eroa mutta kasvuennusteet ovat synkentyneet keväällä 2014 laadituista. Valtiovarainministeriö on muita hieman myönteisempi, joskin erot ovat hyvin pienet. 1 Kuntatalous 3/2014, syyskuu. Suomen Kuntaliitto

16 16 VM:n ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014 siitä huolimatta, että ennusteessa on hyvin maltillinen suhdannekäänne, joka perustuu nettoviennin positiiviseen vaikutukseen tuonnin hieman supistuessa. Yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014, eikä myöskään investointien erittäin alhaisesta korkotasosta huolimatta; vuodelle 2015 VM ajattelee tilanteen piristyvän hieman. Kansantalouden polkiessa lähes paikallaan on kunnan suhtauduttava tulevaisuuteen entistä varovaisemmin, joskaan paniikkia tai synkkyyttä ei ole tarpeen lietsoa; erityisesti kuluttajien käyttäytymisessä on aina psykologisia tekijöitä, joilla ei suoranaisesti ole tekemistä yleisen taloudellisen tilanteen kanssa. Huonojen uutisten tulva ja tulevaisuuden epävarmuus lisäävät kuitenkin pelkoja ja turhaakin varovaisuutta. Kuntatalouteen kuluttajien käyttäytyminen ei vaikuta suoraan mutta heikentynyt tilanne näkyy aikanaan verotuloissa ja valtionosuuksissa. Kuten tiedetään, kansantalouden tila vaikuttaa kuntiin viiveellä sekä hyvässä että pahassa. Kunnassa toimivien osuuspankkien 2 näkemyksissä taloustilanteesta ja talouden ilmapiiristä korostuu epävarmuus. Yksityisellä puolella on esimerkiksi asuntolainojen kysyntä entistä perusteellisemmassa harkinnassa ja myös lainasummat ovat varsin maltillisia. Uutisointi näkyy ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, samoin investointihalukkuuteen siitä huolimatta, että korkotaso on nyt ja tulevana vuonnakin hyvin alhainen. Maataloudessa on positiivista se, että sukupolvenvaihdoksia on tehty vuoden 2014 aikana ja niitä tehdään myös jatkossakin. Nopeaa muutosta ei ole odotettavissa. Molempien pankkien puolella on vahva ajatus, että ihmisiä pitäisi rohkaista katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, mikäli omat ja perheen talousasiat ja työllisyystilanne ovat kunnossa. On myös muistettava, että taloudellinen tilanne ei lähtökohtaisesti ole tavallisen kansalaisen näkökulmasta niin huono, kuin yleinen ilmapiiri antaa olettaa. Tarvitaan taloustalkoita ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen. Kuntatalouden tilanne Kuntien menoissa henkilöstökulut ovat asiakaspalvelujen ostojen ohella merkittävä osa. Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus on voimassa asti; sopimuskorotusten vaikutus 2015 on n. 0,6 %. Näiden lukujen valossa kuntien palkkakustannukset kasvavat varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä vuonna 2014 että Kun toisaalta sairausvakuutusmaksu nousee, on kevennyksen vaikutus keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on n. 30 %, mistä se laskee jonkin verran vuoteen 2018 mennessä. Kunta-alan kustannustason nousu peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna on vuonna 2014 arviolta prosentin luokkaa, samoin vuonna Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat 6,8% ja ne olivat yhteensä 20,6 miljardia euroa. Kasvuvauhti hidastuu kuitenkin mm. vaatimattoman talouskehityksen takia ja vuonna 2 Siikajoen Osuuspankki/ Anna Hanhineva, Ruukin Osuuspankki/Kalle Arvio

17 kunnallisverojen kasvun arvioidaan olevan 1,4 %. Veroprosentteja on korotettu useissa kunnissa ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,74 %. Työmarkkinatukiuudistuksen takia kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee 75 miljoonalla eurolla. Väliaikainen jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna Kiinteistöveroa tilitettiin vuonna 2014 kunnille n. 1,5 miljardia euroa. Tulevana vuonna sitä arvioidaan kertyvän nelisen prosenttia enemmän kiinteistöverouudistusten takia. Kunnallisveroon tulee vuonna 2015 joitakin muutoksia, joiden vaikutuksesta tuotto vähenee arvion mukaan 131 miljoonaa euroa. Mm. ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Tuottoa vähentäviä muutoksia on perusvähennyksessä, työtulovähennyksessä, kunnallisveron eläketulovähennyksessä sekä uutena lapsivähennyksessä. Muutosten vaikutus kunnallisveroihin tarkentuu, kun laskelmat tehdään lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 pohjalta. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Rahoitus muodostuu kahdesta osasta, VM:n peruspalvelujen valtionosuudesta ja OKM:n hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. OKM:n osuus ei muutu, sen sijaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta; tässä määräytymisen ikärakennetta ja keskeisiä kriteerejä on muutettu olennaisesti (laki 676 /2014). Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa. Kuntien KELA -sakkomaksut (500 päivän työttömyys) ovat nousseet vuodesta 2012 lähtien ja sen arvioidaan olevan vuonna 2014 jo lähes kolmesataa miljoonaa euroa. Työvoiman palvelukeskustoiminta laajenee ja samalla maksuvelvoitteen perusteena olevia työttömyyden kestoaikoja muutetaan. Kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet, jos työttömyys on kestänyt päivää ja 70 %, jos työttömyys on kestänyt vähintään 1000 päivää. Muutosten takia KELA arvioi, että mikäli em. trendin mukaan mennään, on kuntien rahoitusosuus vuonna 2015 jo lähes 463 miljoonaa euroa. Kunnat voivat siirtää erilaisilla aktivointitoimilla osan työmarkkinakuluista takaisin valtiolle mutta niiden on tällöin rahoitettava aktivointitoimia huomattavasti enemmän kuin työmarkkinatuen osuudella. Valtion näkökulmasta sen tavoite säästää em. kuluissa ei tällöin toteudu, koska tuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajan kokonaisuudessaan valtiolla ja se osallistuu osaltaan aktiivitoimien rahoitukseen. Aktivointitoimien arvioidaan tulevan kunnille joka tapauksessa varsin kalliiksi ottaen huomioon se, että työmarkkinatukia aidosti vähentävien aktiivitoimien järjestäminen maksaa kunnalle vähintään 2 kertaa työmarkkinatuesta kertyneen säästön.

18 18 Edellä olevat, 1.4 kohdassa olevat tiedot on poimittu Kuntatalous -lehden syyskuun numerosta 3/2014. Seutukunnan ja alueellinen toiminta Raahen seutukunnan kehittämiskeskus laatii kunnille yhteisen toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa vuoden 2015 rahoituspohjana on 19,31 /asukas. Siikajoen kunnan maksuosuus on sen perusteella Uusi ohjelmakausi käynnistyy käytännössä viiveellä kuten aiemmatkin ja se merkitsee sitä, että uudet hankkeet joutuvat odottamaan rahoituspäätöksiä vuoden 2015 puolella. Yleisenä näkymänä voitaneen pitää käytettävissä olevien resurssien tiukkenemista ja samalla ne suunnataan voimakkaimmin yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin Raahen seudun yrityspalvelujen koriin. Kehittämiskeskuksen tehtävänä on ollut mm. yhteisten lausuntojen antaminen ja kuntien edunvalvonta ja tämä toiminta jatkuu. Näkyvä ja merkittävä rooli sillä on ollut suurhankkeiden edistämisessä, mikä on alueen kuntien yhteinen intressi. Seudullista toimintaa on myös kuntayhtymien ja isäntäkuntamallin kautta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta Siikajoki käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 2015 hieman yli 19 miljoonaa euroa, mikä on palveluiden ostoissa suurin menoerä. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ja taloutta on johdonmukaisesti ohjattu tehokkaampaan suuntaan ottaen huomioon myös kuntien kantokyky. Tähän on muodostunut kuntayhtymän ja kuntien selkeä yhteinen tahtotila. Seutukunnallisen toiminnan rinnalla Siikajoki on mukana myös Kalajoen isäntäkunnan johtamissa maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueissa. Molemmat ovat sujuneet mallikkaasti ja kustannukset on kyetty pitämään kohtuullisina., vuonna 2015 lähes edellisvuoden tasolla. Näissä palveluissa kunnan maksuosuudet ovat ja Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta on edellyttänyt, että toimintaan on saatava ulkopuolista rahoitusta hankkeiden kautta, jotka pääsevät käynnistymään vuoden 2015 aikana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kustannuskehitys on niin ikään pysynyt aisoissa. Pelastustoimen menot talousarviovuonna ovat yhteensä ; kasvua edellisvuoteen on Siikajoella merkittävin toiminnallinen muutos tapahtuu, kun Ruukin paloasema valmistuu entisen virastotalon tiloihin Tilat toteuttaa yksityinen, jolta kunta vuokraa ne ja edelleen vuokraa pelastuslaitokselle. Järjestely johtuu siitä, että pelastuslaitos ei vuokraa toimitiloja suoraan yksityiseltä. Verrattuna uudisrakennukseen ratkaisu on taloudellisesti kohtuullinen ja tilat täyttävät nykyaikaisen paloaseman vaatimukset.

19 Oman kunnan toiminta ja talous Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2015 talousarvion laadintaa varten. - lähtökohtana vuoden 2015 talousarvon laadinnalle oli 0 budjetti. - palkkojen korotuksiin varataan 0,4 % alkaen - toiminnalliset muutokset tulee huomioida - kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisen alkaen tulee huomioida tuloissa, menoissa, poistoissa ja investoinneissa Hallitus on käsitellyt talousarviota kokouksessaan ja palautti talousarvion hallintokunnille uudelleen käsiteltäväksi, jotta vuosikate saataisiin positiiviseksi. Sivistyslautakunta on käsitellyt talousarviota kokouksessaan ja tekninen lautakunta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuosille

20 20 Tilinpäätösennuste vuodelle euroa Tp 2014** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on 33,6 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 6,6 % verrattuna tilinpäätökseen 2013.

21 21 Tilikauden tulos on ennusteen mukaan -942 tuhatta euroa. Tuloksessa ei ole ennakoitu kaukolämpölaitostoiminnan siirtoa Ruukin Yrityspuisto Oy:lle Lisäksi kaatopaikan maisemointiin liittyen tulee vuodelle 2014 tehdä pakollinen varaus euroa. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen alijäämä on -936 tuhatta euroa. Vuoden 2013 alijäämä on katettu sijoitusrahastosta. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteessa 15,0 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Talousarviossa 2014 lainamäärä on arvioitu 19,4 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 7,0 miljoonaa euroa.

22 22 SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Asukasluku Väestön kasvu % -1,6-0,8-0,1-0,8 0,2-0,7 0,0 0,0 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Verorahoitus yhteensä Muutos % 5,8 0,7 3,8 1,4 4,0 2,9 1,2 1,6 /asukas Toimintatuotot Muutos % -30,1-25,6-8,1-2,2-0,4-14,1-10,8-0,4 Toimintamenot Muutos % -6,3 4,2 0,5 1,4 3,9 1,2 1,3 1,2 Toimintakate Muutos % 0,1 9,8 1,6 1,9 4,4 2,9 2,4 1,3 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate / poistot ja arvonal. % 279,1-84,3 54,6 22,2 21,3 27,2-8,1-0,1 Sumu - poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 161,0-42,9 56,9 14,6 5,2 5,6-2,0-0,9 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen alijäämäjäämä Lainakanta pa +ly kunta /asukas

23 23 Verotulot ja valtionosuudet Tulovero Valtuusto vahvisti vuoden 2015 veroprosentit ja ne haluttiin säilyttää 2014 vuoden tasolla. Tuloveroprosentti on edelleen 22, vaikka taloudellisia paineita sen korottamiseen on olemassa. Näköpiirissä olevan yleisen taloudellisen tilanteen ja työllisyyskehityksen takia veropohja ei näytä vahvistuvan, mistä syystä laskennallinenkin korotus jäisi arvioitua pienemmäksi. Lisäksi on otettava huomioon, että todellinen (efektiivinen) tuloveroprosentti on 15 prosentin tasolla veronmaksajille tulevien vähennysten johdosta. Vuosittain Siikajoen kunta on palauttanut liikaa maksettuja verotuloja n. miljoonan euron verran ja näin ennakoidaan tapahtuvan myös talousarviovuonna. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2014 talousarvioon. Alla tuloveroprosentin kehittyminen Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Euroa Kasvu euroa Kasvu prosenttia 0,5 9,0 1,9 3,7 3,1 2,1 2,2 Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Verovuosi ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo Muutos % 0,9 2,8 1,9 0,9 1,8 2,4 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 1,6 2,9 2,3 1,2 2,0 2,7 Efektiivinen veroaste % 14,37 14,45 15,14 15,12 15,13 15,18 Lähde: verohallinto Vertailua vuonna 2013 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste Siikajoki 21,00 14,45 Raahe 21,00 15,73 Pyhäjoki 19,75 13,58 Siikalatva 21,75 14,03 Liminka 20,50 15,31 Lumijoki 20,50 13,97

24 24 Talousarviovuonna 2015 tuloveroja arvioidaan saatavan euroa Tuloveron kehitys Tp 2014** Ta 2015 Kiinteistövero Kiinteistöveron kertymä on veroista parhaiten ennustettavissa. Verottajan antamien ennakkotietojen mukaan sitä kertyisi vuonna 2015 n. 1,1 miljoonaa euroa. Nousuun vaikuttaa kiinteistöjen verotusarvojen tarkistus. Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan euroa. Kiinteistöveroprosentit yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85 2,85

25 Kiinteistöveron kehitys Tp 2014** Ta 2015 Yhteisövero Yhteisöveron tuotto on arviolta n , mikä on vuoden 2013 tilinpäätöksen ja 2014 ennusteen tasoa. Yhteisöveroja saatiin euroa vuonna Vuodelle 2014 on budjetoitu yhteisöveroja , tilinpäätösennuste on euroa. Vuodelle 2015 arvioidaan yhteisöveroja saatavan euroa Yhteisöveron kehitys Tp 2014** Ta 2015

26 26 Verotulot yhteensä Verotulojen kehitys TP 2014** Ta 2015 Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2015 yhtensä euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014* Muutos Ta /2015 Vo laskennalliset perusteet , , , ,00 6,8 -kunnan omarahoitusosuus , , , ,00 7,2 +yleinen osa , , , ,00-24,6 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset , , , ,00 0,8 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia , , , ,00 5,3 Verotuloihin perustuva vo tasaus , , , ,00 12,4 Järjestelmämuutoksen tasaus , , , , ,5 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus , , , ,00 2,0 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo , , , ,00-24,2 Yhteensä , , , ,00 2,8 Valtionosuuksia on budjetoitu miljoonaa euroa vuodelle 2015.

27 Valtionosuuksien kehitys Tp 2014** Ta 2015 Vuoden 2015 toiminnassa suurin muutos on kaukolämmön yhtiöittäminen. Palvelu siirtyy valtuuston päätöksen mukaisesti Ruukin Yrityspuisto Oy:lle osaksi sen nykyistä kiinteistötoimintaa. Lämpölaitosten hoito, valvonta ja päivystys järjestetään ostopalveluna kunnan tekniseltä toimelta. Kunnan käyttötaloudesta kaukolämmön tulot poistuvat kokonaan mutta menoja jää lämmön ostoina; kunnan omien kiinteistöjen osuus lämpölaitosten kapasiteetista on tällä hetkellä n. 40 %. Toiminnan tasossa ei edellisvuoden tapaan ole muuten odotettavissa isoja muutoksia. Ruukin koulujen oppilaat ja henkilökunta ovat koko vuoden edelleen tilapäistiloissa, uuden koulukeskuksen odotetaan valmistuvan 2016 syyslukukaudeksi. Opetustoimen tulevaisuutta mietittiin syksyn valtuustoseminaarissa ja sen annin pohjalta laaditaan myös uutta opetussuunnitelmaa tuleville vuosille. Kyseessä on, kuten kunnanjohtajan katsauksessakin mainittu, iso periaatteellinen ja käytännön muutos opettamisen ja oppimisen sisältöihin ja käytäntöihin. Sähköiset opetusvälineet ja myös tilojen luova käyttö muokkaavat tulevaisuutta ja näitä asioita on otettava huomioon koko opetustoimessa ja kaikilla kouluilla. Lukion tulevaisuus on sekin muutoksessa. Vuoden 2014 syksyllä seutukunnan kolmen lukion rehtorit laativat selvityksen, jonka perusteella valmistaudutaan hakemaan järjestämislupaa; lähtökohtana on, että lukio-opetusta voidaan antaa Raahen ohella myös Siikajoella ja Pyhäjoella. Lukio-opetuksen säilyminen on ilmoitettu tavoitteeksi vuoden 2014 syksyllä vahvistetussa Siikajoen sivistystoimen strategiassa. Palvelut tuotetaan nykyisellä henkilöstömäärällä. Vakinaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä on n. 190 ja sijaisia vuoden mittaan tarpeen mukaan useimmiten kouluilla ja varhaiskasvatuksessa. Tulevien vuosien eläköitymisistä on tehty lukumääräisiä arvioita; niiden mukaan esimerkiksi vuonna 2017 jää keskushallinnon puolelta eläkkeelle useita henkilöitä. SITRA:n osarahoittama ja ohjaama LATU -hanke (Työelämän laadulla tuottavuutta) jatkuu työyksiköissä omana toimintana. LATU -kokemuksista on jäänyt käyttöön välineitä, jotka

28 28 sopivat sekä oman että yhteisön työn kehittämiseen. Kunnan johtoryhmän kokousasialistalla on aina tätä koskeva kohta, ja tavoitteena on, että kehittämistoimet ja myös niiden euromääräiset vaikutukset kirjataan muistiin. Nykyistä, keväällä 2012 hyväksyttyä kuntasuunnitelmaa on päivitettävä vuoden 2015 aikana. Päivityksessä hyödynnetään syksyn 2014 valtuustoseminaarin ja sitä edeltäneen hallituksen iltakoulun antia. Keskeinen teema on kuntalaisen hyvinvointi sekä ihmisen hyvä ja sujuva arki. Kuntajakoselvitykseen liittyvästä tilasto- ja ennakointiaineistosta on saatavissa kuntakohtaisia tietoja, joita on hyvä hyödyntää päivittämisessä. Kuntasuunnitelman edeltäjä, maankäyttöstrategia, ohjaa kaavoitusta. Sen mukaan on viime vuosina toteutettu osayleiskaavoja ja tulevana vuonna on tehtävä joitakin asemakaavoja, joista kunnanhallitus päättää tarkemmin. Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa on myös katsaus tuleviin kaavahankkeisiin. Verotulojen kohtuullisesta kehityksestä ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista huolimatta talouden liikkumavara on pieni. Kriittinen asia on edellisvuosien tapaan sotemenojen taso suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja samalla on oma toiminta pidettävä kurissa. Erityinen tilanne on kuitenkin vielä 2015 ja 2016 Ruukin koulukeskushankkeen vaikutuksesta sekä käyttötalouden että investointien ja rahoituksen puolella. Tätä kirjoitettaessa on valtionosuudesta päätös saamatta mutta lainanotossa on investointiin varauduttu vuosi 2015 painopisteenä. Valtionosuus on hankeaikaista, mikä hieman helpottaa rakentamisen aikaista kassatilannetta. Vuoden 2015 tulos on miinusmerkkinen. Merkittävää, ja huolestuttavaa, on vuosikatteen matala taso suhteessa poistoihin. Tämä on siikajokisen kuntatalouden rakenneongelma, jonka ratkaisemiseksi on saatava lisää tuloja ja edelleen pienennettävä menoja. Suurimmat erät, henkilöstömenot ja ostopalvelut, ovat tässä ratkaisevat. Mikäli näistä ei saada menosäästöjä, on edessä ajautuminen kriisikunnaksi. Valtuusto on antanut luvan käyttää sijoitussalkun varoja kouluinvestoinnin lisäksi kumulatiivisten alijäämien kattamiseen. 2,5 miljoonaa euroa riittää 2-3 vuoden alijäämiin ja sen jälkeen olisi saatava toiminnan ja talouden rakenteellinen muutos aikaan. Se vaatii vaikeita ratkaisuja ja voi asettaa kuntavision tavoitteen itsenäisestä kunnasta kriittiseen tarkasteluun.

29 Väestörakenne Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä Kylä/postinumero Väestö yht v v v 65 v Karinkanta (92330) Luohua (92450, ) Paavola (92430, ) Revonlahti (92350) Ruukki (92400) Siikajoki (92320) Tuomioja (92470, , 92140) Yhteensä Jakamaton 13 Kunnan väestö

30 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta 30

31 31

32 Elinvoimaisuuden kehittäminen Lähtökohtana ihminen ja hyvä elämä Kuntauudistuksesta puhuttaessa ajatellaan usein, että suuret yksiköt ovat tehokkaampia pieniin yksiköihin verrattuna. Usein on näin, mutta asiaa voidaan ajatella myös toisella tavalla. Tällaisen suuruuden ekonomian sijasta voidaan miettiä toimivien kuntien keskinäisen yhteistoiminnan syventämistä sekä elinvoiman vahvistamista lisäämällä yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden hyvinvointia. Seudun elinvoima koostuu kunnallisen palvelun tehostamisesta sekä hyvyydestä tuottaa palvelut kuntalaisille ja yrityksille. Kasvudynamiikalla luodaan jatkuvaa uudistumista sekä menestystä ulkoisen muutoksen vaatimuksen mukaisesti. Sen tekijöitä ovat elinvoima, talouden kasvu ja kilpailukyky sekä aineellinen ja henkinen hyvinvointi. Hyvinvointi on kuntalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta, että henkistä hyvinvointia, mutta myös näiden jakautumista ja käyttöä. Kuitenkin yhä edelleen hyvinvoinnista puhutaan 60-luvun viitekehyksessä. Elinvoima on tahtoa ja kykyä. Se on mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua. Elinvoima luo elinvoimaa. Se on monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Suomalaisilla on enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Samalla toimintaympäristö on jatkuvassa murroksessa. Arkielämästä on tullut monimutkaisempaa sekä dynaamisempaa ja se vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. Vanhat ajattelutavat ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusta muuttuneessa maailmassa. Muutokset edellyttävät ihmisiltä enemmän oma-aloitteisuutta, valp-

33 33 pautta, kykyä ja halua toimia niin paikallisissa yhteisöissä kuin globaaleissa verkostoissa. Yhä enenevässä määrin on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystä kohti kansainvälisiä markkinoita. Yksi kasvudynamiikkaa ja elinvoimaa lisäävä resurssi on koko kunnan kattava valokuituverkko. Valtioneuvoston tavoite saada kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakituiset toimipaikat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydelle 100 megan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta ei toteudu kunnassamme. Ensi vuoden tavoitteena on kartoittaa kuntalaisten ja yritysten kiinnostus saada laajakaista käyttöön sekä aloittaa kyläverkkojen rakennesuunnittelu. Etäpalvelut, verkkoasiointi, -osallistuminen ja -neuvonta sekä automatisoidut prosessit esimerkiksi maataloudessa ovat laajakaistan mahdollistamia sähköisiä palveluita. Näitä palveluita voidaan käyttää nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta eikä palveluiden saaminen edellytä matkustamista. Mitä muita mahdollisuuksia valokuituverkko tuo seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa, on vain arvailujen varassa. Kuinka moni uskoi 90-luvun alussa, että 2010-luvulla laskutkin voi maksaa kännykän avulla. Arja Lappalainen, kehityspäällikkö

34 34 2. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 Ta 2015 Muutos % Ts 2016 Ts 2017 Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , esh PPSHP , esh Ras , Aineet,tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Verotulot Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset kulut Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys (-) Poistoeron vähennys (+) Rahastojen vähennys (+) TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ ,

35 35 Tunnuslukuja: Toimintatulot/toimintamenot % Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts ,3 10,0 9,6 8,1 7,1 7,0 Vuosikate/poistot ja arvonalentumiset % Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts ,6 22,2 21,3 27,2-8,1-0,2 Vuosikate, euroa/asukas Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts Kertynyt yli-/alijäämä Tp 2014** Ta 2015 Ts 2016 Ts Toimintatuotot: Toimintatuotot pienenevät 15,5 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Myyntituotot pienenevät 29,9 % ja pieneneminen johtuu kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisestä. Tuet ja avustukset kasvavat 61,9 %, tästä muiden tukien ja avustusten kasvu on 66,6 %. Muu toimintatuotot pienenevät 16,1 %, tästä vuokratuottojen osuus on -18,2 %. Myyntivoittoja on budjetoitu euroa. Kokonaistulot , , , , Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Kunnan kokonaistuotot (tulot) ovat vuonna 2014 noin 38,3 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 17,2 ja valtionosuuksien osuus 17,8 miljoonaa eroa eli 91,3 % kokonaistuotoista.

36 36 Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionsouudet) 50,0 % Käyttötulot Ras ostot Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista on 50,0 %. Talousarviossa 2014 vastaava osuus oli 51,0 %. Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 1,1 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Palveluiden ostot kasvat 0,8 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. 8, , , Kokonaiskulut , Henkilöstökulut Palvelujen ostot (ml. hyvinvointiky) Muut toimintakulut Rahoituskulut Poistot 58, Kunnan kokonaiskulut (menot) ovat vuonna 2014 noin 39,2 miljoonaa euroa. Palveluiden ostojen osuus on 58,0 % (Soten osuus on 50,0 %).

37 37 Palkkoihin on varattu päävastuualueittain seuraavat määrärahat: PALKKAVERTAILU Kunnanhallitus Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht muutos % 7,1 7,2 Kuukausipalkat muutos % 12,0-1,1 Työllisyysvaroin palkatut muutos % 3,3 62,6 Palkkiot muutos % 1,1 2,5 Sivistyslautakunta Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht muutos % 4,5 2,0 Kuukausipalkat muutos % 15,6-1,1 Tuntipalkat muutos % 21,1 3,0 Määräaikaiset muutos % 19,7 1,6 Opettajien palkat muutos % 2,3 1,5 Tekninen lautakunta Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht muutos % 7,7-7,8 Kuukausipalkat muutos % -13,2 0,4 Tuntipalkat muutos % 31,3-15,8 Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 2,9 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Verorahoitus: Siikajoen kunnan tuloveroprosentti on 22,0. Verotulot kasvavat 3,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja valtionosuudet 2,6 %. Vuosikate ja poistot: Kunnan vuosikatteen tulisi muodostua positiiviseksi. Vuosikatteen tulee riittää kunnan poistojen kattamiseen. Kun verrataan vuosikatetta poistoihin ja kun tunnusluvun arvo on

38 %, voidaan olettaa kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa( = poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jossa valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet on vähennetty). Siikajoen kunnan vuosikate on euroa talousarviossa 2015 euroa ja se ei riitä poistojen kattamiseen Vuosikatteen riittävyys poistojen kattamiseen TA2014 Ta 2015 TS2016 TS2017 vuosikate poistot Tilikauden tulos: Vuoden 2015 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa. Rahastojen vähennys: Rahastoja tuloutetaan edellisten tilikausien alijäämien kattamiseen. Vuoden 2014 taseeseen arvioidaan muodostuvan alijäämää 0,7 miljoonaa euroa, joka katetaan rahastosta. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan rahastosta 2,0 miljoonaa euroa vuonna Tuloutettaessa rahastoa investointimenon kattamiseen, tulee muodostaa poistoerovaraus, jota puretaan suunnitelman mukaan ja sillä katetaan poistoja. Poistoeron vähennys: Poistoeroa vähennetään vuonna 2015 Siikajoenkylän päiväkodin vuoden 2015 poistojen verran eli euroa. Tilikauden alijäämä: Tilikauden alijäämäksi muodostuu euroa.

39 39 3. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Edellisten tilikausien alijäämä Investointivaraus Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Tunnuslukuja: Investointien tulorahoitus % Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts ,9 14,6 5,2 5,6-2,0-0,9 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts Lainahoitokate Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts ,4 0,5 0,4 0,4 0,1 0,2

40 40 Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno Vuosikate Investointien omahankintameno Poistot

41 41 Lainojen kehittyminen ** Ta 2015 TS 2016 TS eur Yhteensä Euroa/asukas Lainamäärä Lainamäärä ** Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Siikajoen kunnan lainamäärä tulee kasvamaan talousarviovuonna Vuoden 2015 lainamääräksi arvioidaan 17,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Pitkäaikaista lainaa ei nosteta. Tilinpäätöksessä 2014 arvioidaan olevan lainaa 15,0 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaista lainaa otetaan lisää 3,3 miljoona euroa talousarviovuonna 2015.

42 42 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 TA2015 (Ulk.+sis. erät) TOIMINTATULOT Muutos 2014/2015 TS 2016 Muutos 2015/2016 TS 2017 Muutos 2016/2017 Myyntituotot , , ,2 Maksutuotot , , ,0 Tuet ja avustukset , , ,4 Vuokratuotot , , ,0 Muut toimintatuotot , , ,2 TOIMINTATULOT , , ,2 TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot , , ,2 Eläkekulut , , ,5 Muut henkilösivukulut , , ,2 Palvelujen ostot , , ,6 Aineet,tarvikkeet, tavarat , , ,3 Avustukset , , ,6 Vuokrat , , ,0 Muut toimintakulut , , ,3 TOIMINTAMENOT , , ,1 TOIMINTAKATE , , ,3 Verotulot Kunnan tulovero , , ,2 Kiinteistövero , , ,0 Yhteisövero , , ,0 Verotulot , , ,2 Valtionosuudet , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , ,0 Muut rahoitustuotot , , ,0 Korkokulut , , ,0 Muut rahoituskulut , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut , , VUOSIKATE , , ,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , , ,6 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , , ,5

43 Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain Toimintatuottojen kertyminen päävastuualueittain 46, , Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 15, Suurin osa kunnan tuotoista vuonna 2015 on budjetoitu tekniselle lautakunnalle 46,4 %. Toimintakulujen syntyminen päävastuualueittain 8, , , Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kunnanhallitus, hallinto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 11, Suurin osa kunnan kuluista on budjetoitu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettavalle sosiaali- ja terveystoimen palveluille 46,9 %. Hyvinvointikuntayhtymältä ostettavat palvelut kirjataan kunnanhallituksen päävastuualueelle. Kunnanhallituksen päävastuualueen osuus kunnan toimintakuluista on 58,3 %. Soten osuus Siikajoen kunnan toimintakatteesta on 56,5 %.

44 44 Nelikenttämalli Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015

Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018. Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016-2018 Valtuusto hyväksynyt 9 / 12 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 9.12.2015 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016

PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2016 Kunnanhallitus 28.11.2016 Valtuusto 14.12.2016 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2016 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 10.12.2014 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio Kunnanhallitus

Talousarvio Kunnanhallitus Talousarvio 2017 Kunnanhallitus 17.10.2016 TULOSLASKELMA Tp 2015 TA 2016 Raami 2017 Ta 2017 Ulkoinen Erotus raami 2017/ta 2017 Tuotoissa vähennystä muut tuet ja avustukset 183 400 Lisäystä asuntojen vuokrat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talousarvion muutokset 2015

Talousarvion muutokset 2015 PYHÄJOEN KUNTA Talousarvion muutokset 2015 Korjaukset Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Korjaukset Kunnanhallitus 22.2.2016 Valtuusto 16.3.2016 KÄYTTÖTALOUSOSA/TULOSLASKELMA Ulkoinen/Sisäinen

Lisätiedot