Mikä maksaa sähkömarkkinoilla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä maksaa sähkömarkkinoilla?"

Transkriptio

1 1

2 Pörssijäsenyys ja kulutusleikkauspotentiaalin hyödyntäminen on nopeimmin toimiva mahdollisuus äänestää hintapiikkejä vastaan. Pasi Valoranta Mikä maksaa sähkömarkkinoilla? Pasi Valoranta puh Sähkömarkkinat ovat vuodenvaihteen ja alkuvuoden 2010 aikana eläneet voimakkaan hintamuutosten aikaa. Vuoden 2009 maltillisista spot-hinnoista ponnahdettiin kaikkien aikojen korkeimmille markkinahinnoille. Tällaisessa tilanteessa energiahinnan riskienhallinta on ollut ennen kokemattomassa happotestissä. Kun korkeita markkinahintapiikkejä analysoidaan, taustoita löytyy tuttuja syitä ja taustamuuttujia. Luonnonolosuhteet ovat tuttu sähkömarkkinoiden fundamentti, joka vaikuttaa keskeisesti sähköenergian hintaan. Alkuvuonna on realisoitunut pitkään jatkunut pohjoismaisen vesivoimatilanteen heikentyminen sekä kova pakkastalvi. Pohjoismaisen tuotantorakenteen ja lämpötilariippuvaisen kuormituksen huomioon ottaen säätilan syy-yhteys markkinoihin on luonnollinen. Muut korkeiden sähkönhintojen taustalla olevat seikat ovat enemmän ihmislähtöisiä. Sähkön tuotanto- ja siirtotekniikka on tuottanut ongelmia erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Edullista sähkön tuotantoa ei ole voitu hyödyntää kulutuksen kattamiseen, vaan on jouduttu käyttämään kalliimpia voimantuotantomuotoja. Luku sinänsä on ruotsalaisten ydinvoimaloiden heikko käytettävyys, jonka taustalla on teknisten syiden lisäksi arveltu olevan intressi nostaa sähkön markkinahintaa. Pidempiä aikaskaaloja tarkasteltaessa on syytä havaita myös Suomen korkea riippuvuus tuontisähköstä. Sähköä tuodaan maahamme enimmillään 3000 MW huipputeholla, joka sitoo energianhintamme muiden maiden tarjontaan ja hintatasoon. Niukkuuden markkinoiden tausta luotiin jo vuoden 1992 ydinvoimaponnessa, joka yli vuosikymmen myöhemmin vaikuttaa nyt vallitsevaan tilanteeseen. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen onkin tärkeimpiä energiapoliittisia lähitulevaisuuden kysymyksiä. Hintapiikkien taustoja tarkasteltaessa voidaan kiinnittää huomiota myös markkinamekanismiin. Päästömarkkina on tullut keskeiseksi sähkön hintaan vaikuttavaksi tekijäksi ja on johtanut myös merkittävään tulonsiirtoon sähköä käyttävältä elinkeinoelämältä ja kuluttajilta sähkön tuottajille. Tätä tulonsiirtomekanismia on vaadittu muutettavaksi siten, että sähkön hinnassa maksettaisiin ainoastaan tuotannossa todellisuudessa tarvittavien päästöoikeuksien hinta. Edelleen markkinamekanismiin kuuluu Nord Poolin toiminnan vahvistaminen siten, että entistä suurempi joukko sähkön käyttäjiä ja myös tuottajia toimisi suoraan markkinapaikalla. Pörssijäsenyys ja kulutusleikkauspotentiaalin hyödyntäminen on nopeimmin toimiva mahdollisuus äänestää hintapiikkejä vastaan. Tällä hetkellä Suomessa aktivoituu merkittävä kulutusleikkauspotentiaali, mutta valitettavasti vasta spot-hintojen julkaisun jälkeen, jolloin kulutuksen väheneminen ei enää vaikuta markkinahintaan. Pasi Valoranta Toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Vesitilanne jälleen otsikoissa Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Sähkömarkkinalle tarvitaan uusia toimijoita Kimmo Väkiparta, Ovako Oy 8 Ennätyksellinen talvi Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 10 Asiakkaita kuin pienessä kaupungissa Jukka-Pekka Järvenpää ja Kimmo Ruokoniemi, SATO Oyj. 12 Energianhallintapalvelulla energiatehokkuutta Kari Iltola, Energiakolmio Oy 13 Mikkelissä alkaa tarkan energiankäytön aika Riitta Väänänen, Mikkelin kaupunki 14 OMNIA - Kestävän kehityksen edelläkävijä Ilkka Määttä, Omnia 15 Vihreät Sertifikaatit yrityskuvaa tukemaan Risto-Matti Karjalainen, Energiakolmio Oy 16 Askelmerkit vievät kohti Green Building -kauppakeskusta Otto Oksanen, EFM 17 ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen. Minna Kiiski, Energiakolmio Oy 18 Baltian sähkömarkkina kehittyy Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 18 Sähkömarkkinatapaaminen Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 19 Energiakolmio arvioidaan luotettavaksi ja ammattitaitoiseksi kumppaniksi Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 19 Nordic Management 20 Nimitysuutisia ja tapahtumia ENERGIAINFO 1/2010 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh SÄHKÖMARKKINALLE tarvitaan uusia toimijoita s.6 ASIAKKAITA KUIN PIENESSÄ KAUPUNGISSA Prosessit ja kumppanuudet takovat tehoa asuntosijoittajan toimintaan s.10 OMNIA - KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Vihreät Sertifikaatit toteuttavat ekologisen kestävyyden tavoitteita s.14 Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Laukaantie 4, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

3 Vesitilanne jälleen otsikoissa Antti Kouvo puh Antti Kouvo Viimeisen kolmen kuukauden aikana pohjoismainen vesitilanne on heikentynyt ennätysmäisen nopeasti. Vielä marraskuun lopulla vesitilanne oli lähes normaali, mutta joulukuussa alkanut sateeton ja kylmä säätyyppi on jatkunut koko talven ajan. Nyt maaliskuun alussa vesitilanne on jo lähes -40 TWh. Noin puolet vajeesta johtuu vähäisestä lumimäärästä korkealla vuoristossa ja puolet heikosta vesivarastotilanteesta. Tilannetta kärjistää lisäksi se, että vesivarastot ja lumivarastot jakautuvat Norjassa epätasaisesti. Niillä alueilla, joilla vesivarastot ovat matalalla, myös lumivarastot ovat hyvin matalalla. Tällä hetkellä näyttää, että vesi riittää näillä alueilla juuri ja juuri tämän talven yli, mutta vähäiset lumivarastot eivät kasvata vesivarastoja seuraavaa talvea varten. Yksittäisillä alueilla voidaankin nähdä vielä tätä vuotta kriittisempi tilanne ensi talvena. Suuria ongelmia Ruotsin ydinvoimaloissa Suurena tekijänä vesitilanteen heikkenemisessä on ollut ydinvoimaloiden huono ajettavuus Ruotsissa. Näin suuria yhtäaikaisia ongelmia ei aiemmin ole nähty talvella. Osa laitoksista jäi vuosihuoltoon jo vuoden 2009 maaliskuussa, mutta edes nyt maaliskuussa ei olla varmoja laitosten paluusta. Pahimmillaan joulukuussa ydinvoimakapasiteettia oli poissa tuotannosta yli 5000 MW. Jatkuvasti läpi talven on puuttuva teho ollut lähes 3000 MW. Kuukaudessa menetetään siis n. 2 TWh:n tuotanto ja viimeisen vuoden aikana on menetetty yli 20 TWh tuotantoa. Iso osa huonosta vesitilanteesta johtuu näin ollen ydinvoimaloista. Ennätysmäisiä piikkitunteja Toinen ydinvoimaloiden aiheuttama ongelma on ollut pakkaskauden aikana kiristynyt tehotilanne. Tähän mennessä kantaverkot ovat ottaneet reservikapasiteetin käyttöön talven aikana jo kolmeen kertaan: ilman niitä ei sähkö olisi riittänyt spot-markkinalla. Tehotilanteen aiheuttama hintalappu sähkönkäyttäjille on ollut melkoinen. Lähes päivittäin tuntihinnat ovat nousseet yli 100 /MWh tason, mutta kun hinta nousee yli 1000 /MWh tason, voidaan kysyä, onko siinä enää mitään mieltä ja toimiiko markkina? Sähkön riittävyys ei missään vaiheessa ole ollut uhattuna. Kun tuntihinnat ovat ylittäneet 1000 /MWh, on monessa yrityksessä todettu, että sillä hinnalla toiminta ei ole enää kannattavaa. Näyttää kuitenkin siltä, että jopa kaikkein suurimmat sähkönkäyttäjät, metsäteollisuus etunenässä, ovat tehneet tämän laskelman jälkikäteen. Jos heidän ilmoittamansa tuotannonrajoitukset olisivat olleet markkinoilla jo etukäteen, eivät korkeat piikkitunnit olisi edes toteutuneet. Kuva 1: Vesitilanteen kehitys vuodesta 2001 alkaen Päästöoikeusmarkkinan ylijäämä kasvaa entisestään Ajan kuluessa tilanne normalisoituu ja spothinta palautuu noudattamaan hiililauhteen rajakustannustasoa, joka koostuu sekä polttoaineen että päästöoikeuden hintavaikutuksista. Näistä tekijöistä päästöoikeusmarkkina on muuttunut taloustilanteen myötä entistä enemmän ylijäämäiseksi Kioto-kaudella ( ). Vain oikeuksien pankitus seuraavalle kaudelle ( ) estää päästöoikeuden hinnan romahtamisen nollaan. Kun huomioidaan määrä, jonka päästökauppasektori voi käyttää päästövähennysyksiköitä (CER), sekä Kioto-kaudelta syntyvä ylijäämä, seuraavankin kauden odotetaan olevan lähes tasapainossa olettaen, että EU pidättäytyy 20 %:n päästövähennystavoitteessa. Tämä tarkoittaa, että päästöoikeuden hinnan määrää myös jatkossa CER-hankkeiden taso, ja mikäli päästövähennystavoitetta ei kiristetä 30%:iin korkeimmat skenaariot päästöoikeuden hinnasta voidaan pyyhkiä pois. Lyhyellä tähtäimellä päästöoikeuden hintaan tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä se, missä määrin alijäämäiseksi tiedetty energiasektori alkaa suojata vuoden 2013 tuotantoaan. Tämä tarjoaa kuitenkin ylijäämäiselle teollisuussektorille mahdollisuuden myydä oikeuksiaan. Suurta nousua päästöoikeuden hintaan ei siis ole odotettavissa seuraavan puolen vuoden aikana. Polttoaineet ja talous Polttoainemarkkinalla nykytrendi tulee jatkumaan myös jatkossa: polttoaineiden kysyntä laskee teollisuusmaissa, mutta kehittyvien maiden, pääasiassa Aasian, kasvu ylittää tämän talouskasvun nostaessa kysyntää. Vuonna 2009 Kiina oli ensimmäistä kertaa selvemmin hiilen nettotuoja. Jatkossa Kiinan talouskasvu kiristää entisestään hiilimarkkinaa. Jo tällä hetkellä hiilen hinta Kiinassa on niin paljon Euroopan tasoa kalliimpaa, että hiiltä melkein kannattaa laivata Euroopasta Kiinaan. Pitkäkestoista polttoaineiden laskutrendiä nykytasosta ei näin ollen ole odotettavissa. Vain talouden jäätyminen uudelleen voisi tämän aiheuttaa. Hintaodotuksia sähkölle jatkossa Aivan lähiajan tuotteilla ollaan hintakäyrän jyrkällä osalla, jolloin pienet muutokset vesitilanteessa ja sade-ennusteissa heiluttavat sähkön markkinahintaa suuresti. Heikon vesitilanteen pitkittyessä paine hintamuutoksista siirtyy nopeasti tulevan talven tuotteisiin. Osalla Norjan alueista tarvitaan kesän ja syksyn aikana runsaita sateita, jotta vesi riittää myös ensi talvena. Vuosituotteet vuodesta 2012 alkaen on hinnoiteltu markkinalla erittäin edullisesti hiililauhteen rajakustannustasoon nähden. Kuva 2: Päästöoikeuden hintakehitys China coal imports/exports Laskuvara näillä tuotteilla ei ole aiemmat odotukset huomioiden suuren suuri, joten edelleen markkinatilanne mahdollistaa pidempien vuosien suojaustason nostamisen edullisella hintatasolla. Tätä ei kannata jättää kokonaan hyödyntämättä. Kuva 3: Hiilen viennin ja tuonnin kehittyminen Kiinassa (lähde Reuters) 4 5

4 SÄHKÖMARKKINALLE tarvitaan uusia toimijoita Teksti Hannele Haltia Kuvat Ovako OVAKO Ovako on johtava eurooppalainen pitkien erikoisterästuotteiden valmistaja. Liikevaihto 1700 milj. euroa TUOTANTO Terästuotanto1,8 milj. t Valssatut tuotteet 1,6 milj. t Jatkojalostetut tuotteet 0,6 milj. t Henkilöstö Pääkonttori Tukholmassa 7 myyntikonttoria Euroopassa ja USA:ssa 15 tuotantoyksikköä Euroopassa Kuvassa Kimmo Väkiparta Sähkö on teräsyhtiö Ovakolle yksi suurimmista tuotantokustannuksista, joten sähkön hinta vaikuttaa voimakkaasti energiaintensiivisen yrityksen kilpailukykyyn. Ovakon tankoryhmän johtaja Kimmo Väkiparta työskentelee sekä Suomessa Imatralla että Ruotsissa neljällä tuotantopaikkakunnalla, joille kaikille pohjoismainen sähköpörssi, ja ylipäätään sähkön hinnanmuodostumisen problematiikka Pohjoismaissa, on yhteinen päänsärky. Historiallisesti edullinen sähkön hinta on ollut pohjoisille yrityksille hyvä kilpailuetu. Poliittisella päätöksenteolla hintoja on nyt keinotekoisesti nostettu, mikä aiheuttaa sen, että sähkö on meillä kalliimpaa kuin keskieurooppalaisilla kilpailijoillamme. Monissa maissa, kuten Espanjassa ja Ranskassa, yritykset voivat ostaa kuluttajia edullisempaa sähköä. On ikävää, että tilanteemme on toimimattomien sähkömarkkinoiden takia merkittävästi huonontunut, Kimmo Väkiparta sanoo. Pohjoismaiden suurimpia kierrätysyrityksiä Ovako on ympäristöystävällinen yritys, jonka toiminta perustuu suurelta osalta kierrätykseen. Uusien terästuotteiden raaka-aineena käytetään kierrätysterästä. Ylivoimaisesti suurimman osan energiasta käyttävät valokaariuunit, joissa teräs sulatetaan. No, pohjoismainen sähköntuotantohan on kaiken kaikkiaan ympäristöystävällistä. Suuri osa energiasta tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla, jotka ovat hiilidioksidia tuottamattomia, ympäristöystävällisiä tuotantomuotoja, Väkiparta toteaa. Suhdanteet näyttävät hyviltä, mutta eivät poista ongelmaa Ovakossa energiankulutuksen määrään vaikuttavat tietenkin tuotantomäärät. Nyt suhdanteet näyttävät yrityksen näkökulmasta aikaisempaa paremmilta, joten on luonnollista, että energian kulutus on kääntynyt nousuun. Kustannuksia yritetään suitsia energiatehokkuutta parantamalla, se on meillä Ovakossa jatkuva prosessi. Näin ei kuitenkaan saada ratkaisua tärkeimpään kysymykseen eli sähkön korkeaan hintaan ja sen ikäviin seurannaisvaikutuksiin, Väkiparta huomauttaa. Teräksen sulattaminen vie sen, minkä luonnonlait määräävät, ja valokaariuuni on ylivoimaisesti tehokkain tapa teräksen sulattamiseen tässä perusyhtälössä ei ole enää mitään, mistä säästää. Ongelmat kulminoituvat toimimattomaan sähkömarkkinaan Väkiparta kertoo, että pohjoismaisen sähkömarkkinan suurin ongelma on toimijoiden vähäisyys. Myös kapasiteettia pitäisi olla enemmän. Tänä talvena on todettu, että sähkön saatavuus on huono. Sähkön hinta on joinakin päivinä ollut todella korkea jopa 20-kertainen verrattuna normaaliin hintaan kalliina aikana eikä tällainen tilanne voi olla länsimaisessa yhteiskunnassa hyväksyttävää, Väkiparta hämmästelee. Tarvitaan nopeasti lisää voimakapasiteettia ja sitä varten olemme mukana yritysten yhteisessä Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, joka toisi alalle kaivattuja uusia toimijoita ja tietenkin lisäisi kilpailua. Fennovoima on meille eräs keino, jolla me ja kaikki muutkin sähkönkäyttäjät, pienimmästä suurimpaan, voimme saada edullisempaa energiaa. Kilpailukykyinen energia on meille elinehto, jos aiomme ylläpitää tuotantoa Pohjoismaissa. Jos nykyisellä energiapolitiikalla häädetään yritykset täältä muihin maihin, ne eivät enää takaisin tule, Väkiparta painottaa. Hän jatkaa, että menestyvä perusteollisuus tuo vientituloja ja luo työpaikkoja niin tehtaanporttien sisäpuolelle kuin palvelusektorille ja julkishallintoon. Nopeita ratkaisuja on, jos halua löytyy. Väkiparta arvioi, että muutosta ei ole helppoa saada järjestelmään, sillä Suomessa ja Ruotsissa tietyt harvat valtioomisteiset toimijat kerryttävät mukavasti rahaa valtioiden kassaan, eikä poliitikoilla sen vuoksi ole ollut kiinnostusta muuttaa tilannetta. Tässä jää huomaamatta, miten paljon kannattavampaa olisi käyttää sähkö täällä Pohjoismaissa vientituotteisiin ja kerryttää moninkertainen määrä rahaa valtioiden kassaan menestyvien yritysten ja niiden työntekijöiden maksamista veroista, Väkiparta huomauttaa. Nordpoolin hinnanasetusmekanismi kaipaa muutosta Energian kapasiteetin rakentaminen ydinvoimakysymyksineen ei ole pikainen ratkaisu, mutta muitakin toimenpiteitä voidaan tehdä ydinvoimalaa odotellessa. Väkiparran mukaan nykyinen hinnanasetusmekanismi olisi helposti muutettavissa. On erikoista, että hiilidioksidin päästöoikeudet vaikuttavat kaiken sähkön hintaan. Vain pieni osa sähköstä tuotetaan hiilidioksidia tuottaen, mutta vesivoimastakin joudutaan maksamaan sama päästöoikeus. Tilanne on sama, kuin jos valtion alkoholiveroa perittäisiin myös maidosta ja vadelmamehusta, Väkiparta konkretisoi. Päästöoikeus on osa hinnanasetusmekanismia, jota voisi yhteisellä päätöksellä nopeasti ja helposti muuttaa. Miksi sähkö pitää myydä kalleimman myyntiin menevän tehon hinnalla? Ja vielä yhden toimijan, Nord Poolin kautta, joka toimii kuin laillistettu monopoli. Näkisin mielelläni, että ydinvoimaluvan saisi Fennovoiman kaltainen uusi pelaaja, eivätkä vanhat oligopolia ylläpitävät tahot, jotka tietysti tekevät tuloksensa nykyistä järjestelmää hyödyntäen, Väkiparta muistuttaa. Energiakolmiossa ammattinsa osaavia ihmisiä Pitkäaikaiseen yhteistyöhön Energiakolmion kanssa on pääasiassa kuulunut salkunhoitopalvelu, johon kuuluvat myös markkinaseuranta, riskienhallinta ja raportointi. Energiakolmio on meille luotettava kumppani, jonka avulla yritämme hallita korkeita energiakustannuksia. Vaikka Energiakolmio on tarmokas yhteistyökumppani, niin eiväthän hekään ihmeitä voi tehdä tai tilannetta toiseksi muuttaa. Sanoisin, että heidän työnsä on kuin aspiriinia ammottavaan ampumahaavaan, ei se haavaa poista, mutta kipua lievittää. Yhteistyötä olemme arvostaneet, sillä ammattinsa osaavia ihmisiä energiakolmiolaiset ovat, Väkiparta kiittelee. 6 7

5 ENNÄTYKSELLINEN TALVI Mikko Lepistö puh Kulunut talvi on ollut supertalvi. Lunta ja pakkasia on riittänyt eteläisintä Suomea myöten. Myös sähkömarkkinoilla on ollut supertalvi. Superkalliita tuntihintoja on nähty useiden päivien aikana. Hintapiikkejä pitkin talvea Talven ensimmäinen hintapiikki koettiin Tällöin sähkön hinta nousi kahden tunnin osalta 1400 / MWh:in. Edellisestä joulukuun /MWh hintapiikistä ehti kulua neljä vuotta. Seuraava yli tuhannen euron hintapiikki oli Kolmannen kerran yli tuhannen euron hintoja nähtiin 22. helmikuuta. Tämän talven aikana on esiintynyt myös muita korkeita tuntihintoja. Helmikuun loppuun mennessä sadan euron hintataso on ollut yli 200 tunnin aikana. Koko 2000 luvulla spot-hinta on ollut yli 100 euroa noin 500 tunnin aikana. Joulukuun 2005 hintapiikki muodostui pelkästään Suomen hinta-alueelle. Tänä talvena samat korkeat piikkihinnat ovat olleet Suomessa, Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Itä- Tanskassa. Näiden alueiden sähkönkulutus on noin 2/3 koko Nord Poolin kulutuksesta. Esimerkiksi hintapiikkialueiden keskiteho oli noin MW. Hinnanmääräytymismekanismi mahdollistaa hintapiikit Hintapiikit muodostuvat Nord Poolin spotmarkkinan hinnanmääräytymismekanismin mukaisesti. Viimeisin tarvittava megawattitunti määrittää tunnin sähkönhinnan. Kun kysyntä on korkea suhteessa tarjontaan, liikutaan molempien sekä osto- että myyntitarjouskäyrien osalta pystysuoralla alueella. Tällä alueella käyrien leikkauspisteen hinta vaihtuu erittäin paljon pienienkin kysyntätai tarjontamuutosten johdosta. Ohessa Nord Poolin julkaisemat systeemihinnan tarjouskäyrät joulukuun 17. päivältä. Aluehintaisia tarjouskäyriä Nord Pool ei julkaise. Kuvasta nähdään, että noin MW:a on löytynyt 124 /MWh hinnalla. Jos kysyntä olisi ollut esimerkiksi vain 50 MW suurempi, olisi hinta karannut kokonaan kuvaajan ulkopuolelle. Hintapiikkitunneilla on kyse juuri tämänkaltaisesta tilanteesta. Pienikin muutos kysynnässä tai tarjonnassa heiluttaa hintatasoa reilulla kädellä. Talven kaikkien yli tuhannen euron hintapiikkipäivien aikana on tullut vastaan tilanne, jossa pelkkien asetettujen myynti- ja ostotarjouksien perusteella spot-laskennassa kysyntä ja tarjontakäyrät eivät olisi leikanneet lainkaan. Näiden tilanteiden varalta Spot-hinnan laskennalle on muodostettu poikkeussääntöjä. Esimerkiksi tämän talven korkeimmille piikkitunneille hinta saatiin määritettyä vasta sen jälkeen, kun kantaverkkojen hitaita reservejä Suomessa ja Ruotsissa aktivoitiin spot-laskentaan myyntitarjouksiksi. Sähkötehon tarve korkealla Vaikka Nord Poolin alueen energian kulutus on laskenut viimeisten vuosien aikana 400 TWh tasolta parikymmentä terawattituntia, silti sähkötehon tarve on säilynyt vähintäänkin entisellään. Helmikuun puoleen väliin mennessä 2000-luvun kymmenestä kulutukseltaan suurimmasta vuorokaudesta viisi on ollut kuluneen talven aikana. Tammikuun 8. päivä kulutettiin enemmän sähköä kuin koskaan ennen 2000-luvulla. Korkean kulutuksen taustalla on kylmä talvi, mutta ainakaan Jyväskylän lämpötiloja tarkasteltaessa ei voida sanoa, etteikö vieläkin kylmempää voisi olla. Parinkymmenen asteen pakkaspäiviä on ollut useita, mutta yhtään vuorokautta ei ole ollut, jossa vuorokauden keskilämpötila olisi ollut lähellä kolmeakymmentä pakkasastetta. Näitä lähes kolmenkymmenen pakkasasteen vuorokausikeskilämpötiloja oli kuitenkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä viitenä talvena. Pohjoismaisessa sähköntuotannossa ongelmia Ruotsalaisten ydinvoimalaitosten jatkuvat vikaantumiset ovat pitäneet tärkeää perusvoimantuotantoa sivussa koko talven ajan. Esimerkiksi joulukuun 2009 hintapiikkipäivänä lähes 5000 MW ruotsalaista ydinvoimaa oli alhaalla. On aivan selvä, että tällainen tuotantovaje on merkittävä tekijä hintapiikkien taustalla. Katsottaessa tehotilannetta Suomen rajojen sisäpuolelta havaitaan, että suomalainen sähköntuotanto ei millään riitä kattamaan kulutusta hintapiikkipäivien aikana. Tämän seurauksena olemme Suomessakin erittäin riippuvaisia naapurimaiden sähköntuotannosta. Täten myös Ruotsin ydinvoimantuotannon ongelmat vaikuttavat täysimääräisesti Suomeenkin. Jotta tilanne olisi hintapiikkien suhteen jollain tavalla järkevä tulevaisuudessa, niin sähköntuotantoon pitäisi luoda ja antaa mahdollisuuksia investoida. Kustannukset sähkönkäyttäjälle Tämän talven hintapiikit tulevat sähkönkuluttajille kalliiksi. Mikäli sähkö olisi maksanut piikkipäivien aikana suunnilleen saman verran kuin niitä ympäröivien piikittömien päivien aikana, olisi sähkömarkkinan arvo pohjoismaisella tasolla ollut noin 900 miljoonaa euroa edullisempi. Suomen osalta vastaava luku on 250 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on esitetty kannanottoja, ettei piikkien aiheuttamia kustannuksia voi laskea spot-markkinan arvon muutoksesta, sillä sähkönhankintoihin on tehty ennakkoon hinnanvarmistustoimenpiteitä. Totuus kuitenkin on, että markkinahintaan tuotettu ja kulutettu sähkö on ollut arvoltaan yllämainitut summat normaalia kalliimpaa. Ensisijaisesti sähkönkuluttaja maksaa sähkön ja tuottaja saa tuoton sähköntuotannostaan. Johdannaissopimusten kautta kassavirrat tasoittavat toinen toisiaan kuten vakuutussopimukset, mutta sähkömarkkinan kannalta kustannukset korkeammasta sähkönhinnasta kohdistuvat ensisijaisesti sähkön kuluttajiin. Mitä sähkönostaja voi tehdä? Kysynnän hintajousto on avainsana taistelussa hintapiikkejä vastaan. On tärkeää, että spot-markkinalle saadaan ostotarjouksia, joiden volyymi pienenee hinnan noustessa. Tämän talven piikkien aikana kysynnän hintajoustoa on esiintynyt melkoisesti. Suomessakin kulutus on joustanut MW piikkituntien aikana. Ongelmana on vain se, että tuo jousto ei ole ohjautunut kokonaisuudessaan spot-hinnan laskentaan. Olisikin tärkeää, että sähkönhankinnan järjestelyt ovat sellaisia, että kysynnän hintajousto saadaan mukaan spot-laskentaan. Nykyisellään, kun kysynnän merkittävää hintajoustoa on esiintynyt korkeiden spottuntihintojen julkistamisen jälkeen, ovat Elbas-markkinan ja säätösähkömarkkinan hinnat painuneet piikkituntien aikana merkittävästi spot-hinnan alapuolelle. Sähkönhankintaa kannattaisi nykytilanteessa järjestellä siten, että hankinta mahdollistaisi piikkituntien varalta spot-oston vähentämisen ja korvaavan oston Elbas-markkinoilta. Ohessa esimerkkikuvaaja tammikuun hintapiikkipäivältä, josta nähdään Elbas-markkinan selvästi spot-markkinaa edullisempi hintataso. Vaikutusmahdollisuudet ovat markkinapaikalla Mikäli sähkön hintaan halutaan vaikuttaa leikkaustarjouksilla joko Elbas-markkinan hyödyntämisen kautta tai sähkön käyttöä todellisesti pienentämällä, on siis tärkeää huomata, että leikkaustarjoukset ovat mukana jo hinnanmuodostusvaiheessa spothinnan laskennassa. Markkinan toiminnasta kuulee usein palautetta, ettei kuluttajalla ole mahdollisuutta vaikuttaa sähkön hintaan, ja että hinnanmuodostus on ostajaa voimakkaasti sorsiva. Kulunut talvi osoittaa hyvin konkreettisesti, että nykyisellä hinnanmuodostusmekanismilla varsinkin suurilla sähkönkäyttäjillä on todellinen vaikutusmahdollisuus. Sitä ei vain vielä käytetä siinä mittakaavassa kuin mahdollista olisi. Olemme toiveikkaita, että tämä talvi käytännön esimerkkinä ohjaa suuret sähkönkäyttäjät toimimaan markkinapaikalla, jolloin tilanne saadaan paremmaksi kaikkien sähkön käyttäjien osalta. Kuva 1. Suomen Spot hinnan kehitys. Kuva 2. Nord Poolin tarjouskäyrät Kuva 3. Elbas- ja Spot-hinnan kehitys

6 SATOn tavoitteena on vuonna 2020 tarjota asunto tyytyväiselle asukkaalle. Tyytyväisyyden suhteen ollaan jo pitkällä, sillä vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä peräti 93 % olisi suositellut SATOa ystävilleen. Olisiko tyytyväisyyden takana se, että viiden viimeisen vuoden aikana SATO on investoinut keskimäärin 100 miljoonaa euroa ja käyttänyt korjauksiin ja asuntojen laatutason nostamiseen noin 26 miljoonaa euroa vuodessa? Kumppanuusverkostosta vetoapua SATOn strategisena työkaluna on ollut tasokkaan kumppanuusverkoston systemaattinen rakentaminen ja sen hyödyntäminen ydintoiminnoissaan. Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia ASIAKKAITA KUIN PIENESSÄ KAUPUNGISSA Prosessit ja kumppanuudet takovat tehoa asuntosijoittajan toimintaan SATO Oyj on yksi Suomen johtavista asuntosijoitusyhtiöistä. Vuoden 2009 tilinpäätös ilahdutti osakkeenomistajia, sillä yhtiön vuokratuotot paranivat yli 6 % ja investointitoiminta oli tuttuun tapaan aktiivista. Sijoitusomaisuuden käypä arvo nousi 1,5 miljardiin euroon. SATOn kiinteistöomaisuus keskittyy pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun talousalueille, jossa SATOn omistamassa kiinteistöissä asuu jo noin asukasta siis ihan kuin pienessä kaupungissa! Asunto-omaisuusyksikön johtaja Juha- Pekka Järvenpää kertoo: Tarjoamme kiinteistöillä toimiville isännöitsijöille ja kiinteistönhoitoyrityksille työkalut, joiden avulla heidän toimintansa helpottuu. Mietityt prosessimme säästävät huomattavasti aikaa, rahaa ja vaivaa. Meillä on strategisia kumppanuussopimuksia isännöinnissä, sekä kumppanuus- ja vuosisopimuksia kiinteistön hoitoon liittyvissä tehtävissä, kuten energiankulutuksen seurannassa, jossa kumppaniksemme tiukan kilpailutuksen kautta valikoitui Energiakolmio Oy. Huoltotoimien ja teknisen sähkön hankinnassa Energiakolmio on toiminut SATOn kumppanina jo aikaisemmin. Hyvin sujuneen yhteistyön kunniaksi SATO palkitsi Hyvin sujuneen yhteistyön kunniaksi SATO palkitsi Energiakolmion vuoden 2009 yhteistyökumppanina. Energiakolmion vuoden 2009 yhteistyökumppanina. Yhteistyön ansiota on ollut mm. sähkön hinnan ennakoitavuus vuosiksi eteenpäin, mikä helpottaa budjetointia ja vähentää vuokrien korotuspaineita. Palkitsemiseen sisältyy myös ladattuja odotuksia, sillä olemme asettaneet yhteistyölle kovat tavoitteet, Järvenpää huomauttaa. EnerControl kiinteistöjen monienergian seurantaan LVI-kehityspäällikkö Kimmo Ruokoniemi kertoo, että vuoden alusta alkanut Ener- Control-palvelun käyttöönotto on juuri saatu päätökseen noin 440 kiinteistössä. Seurannassa ovat niin lämmön, sähkön kuin vedenkin kulutukset. Meille oli tärkeää saada kumppani, joka on halukas kehittämään seurantaa kanssamme. Energiakolmiosta onkin omaaloitteisesti ehdotettu kehittämistoimia ja henkilöstön palvelualttius ja joustavuus on noteerattu positiivisesti, Ruokoniemi kertoo. Koulutusvaiheen jälkeen odotellaan hyötyjä saatavaksi. Haluamme nopeasti hälytykset kulutusten poikkeamista, jotta pääsemme heti korjaamaan viat. Aika on meille kirjaimellisesti rahaa, Ruokoniemi huomauttaa. Tekniikalla on oma roolinsa kulutuksen optimoinnissa, mutta muitakin keinoja on. Asuntoihin on hankittu vettä säästäviä kalusteita. Kolmen vuoden välein asuinnoissa tehdään määräaikaiskunnostus, jossa myös energiatehokkuus otetaan huomioon. Rakennusautomaatio sekä lvi-laitteet tarkastetaan vuosittain. Haluamme myös asukkaat mukaan ideoimaan säästökohteita. Tähän liittyen julistimme viime vuonna asiakaslehdessä energiansäästökilpailun. Energiansäästöviikon yhteydessä järjestettiin energiavisa, johon saatiin yli tuhat vastausta. Aihetta käsitellään myös nettisivuillamme sekä ilmoitustauluilla, Järvenpää kertoo. SATO Oy:ssä on mietitty, miten voitaisiin konkreettisesti palkita niitä asukkaita, jotka optimoivat kulutustaan ja siten säästävät yhteisiä kustannuksia. Tarvitsisimme mittarin, joka toimisi kuin pullonpalautusautomaatti eli kun säästät, saat vaivoistasi heti konkreettisen palkkion, Järvenpää naurahtaa. Sanoillaan hän tarkoittaa sitä, että teknologian saralla palkitsevien ratkaisujen kehittäjille työsarkaa riittää. Ympäristöohjelma kannustaa säästöihin SATOlla on oma ympäristöohjelma, jota täydennetään vuosittain. Vuoden 2009 joulukuussa SATO allekirjoitti uudistetun AESS-sopimuksen. Tähän liittyen SATO on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 15 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Kulutukset liittyvät olennaisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mihin SATOkin on osaltaan sitoutunut. Julkisen ilmastokeskustelun myötä ovat myös monet asukkaat aktivoituneet. SATOn asiakaslehdessä Juha-Pekka Järvenpää vastaa asukkaiden kysymyksiin, joista viimeisin käsitteli nimenomaan sitä, miten asukas voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen omilla asumiseen liittyvillä valinnoillaan. Asenteet muuttuvat vähitellen. Asukkaat seuraavat julkista keskustelua ja tietenkin myös SATOn itsensä tekemiä valintoja. Ydinkysymys lienee edelleenkin siinä, että on osattava käyttää kiinteistöä oikein ja meidän tehtävänämme on opastaa asukkaitamme siihen, Ruokoniemi kiteyttää. Oma konsepti on löytynyt SATOn investointivauhti jatkuu, ja kiinteistökanta kasvaa rajojen ulkopuolellekin nyt ollaan jo Pietarissa. Kasvua haetaan kannattavasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Olemme huomanneet prosessimaisen toimintatavan sopivan meille. Esimerkkinä tästä mainittakoon asuntokohteiden laatuluokkamallinnus ja tietenkin kumppaniverkostomme. Oman alansa parhaina asiantuntijoina kumppaniemme kanssa muodostamme eräänlaisia prosessivetoketjuja ja jotka osaamisellaan auttavat meitä pääsemään tavoitteisiimme olivatpa ne laadullisia tai taloudellisia. Meillä on nyt koossa konsepti, joka toimii, Järvenpää painottaa. Kumppanuudet ja prosessit ovat toimintamme kulmakiviä. Juha-Pekka Järvenpää (vas.) sekä Kimmo Ruokoniemi ovat tyytyväisiä, sillä asukkaat alkavat olla yhä enemmän kiinnostuneita energiansäästötoimista omassa arjessaan

7 ENERGIANHALLITAPALVELULLA energiatehokkuutta Teksti Hannele Haltia Kuvat Mikkelin kaupunki ja Hannele Haltia Kari Iltola puh Energiankulutustietojen kerääminen on tärkeä osa kiinteistöjen ylläpitoa. Tehokas tiedonkeruu ei vielä tarkoita energiatehokasta toimintaa. Kulutustiedot kertovat kiinteistön kunnosta ja käytöstä, ja niiden analysoinnilla voidaan havaita poikkeavuudet. Analysointi vaatii kuitenkin resursseja ja osaamista, jota ei organisaatiosta aina löydy. Tätä varten Energiakolmiolla on olemassa energianhallintapalvelu, jossa Energiakolmion asiantuntijat tuottavat valmiiksi analysoitua tietoa kiinteistön energiakulutuksista. Tämän tiedon avulla kiinteistönhaltijan on mahdollista suunnitella tarvittavat toimenpiteet poikkeamien korjaamiseksi. Energianhallintapalvelu soveltuu kaikille energiankäyttäjille ja toimialoille. Erityisen hyödylliseksi sen ovat kokeneet asiakkaat, joiden kohdemäärät ovat suuria, kuten julkishallinnossa sekä kaupan ja palveluiden alalla. Säännöllinen energianseuranta ja kulutusten analysointi Järjestelmällinen ja tehokas energianseuranta edellyttää, että: - kulutukset tulevat säännöllisesti Energiakolmion energianhallintapalvelussa asiantuntijat tuottavat valmiiksi analysoitua tietoa kiinteistön energiakulutuksista. järjestelmään tuntidatana tai syötettyinä mittarilukemina - kulutuksia ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti - kulutusmuutokset huomataan ja niihin reagoidaan nopeasti. Energianhallintapalvelussa Energiakolmio käy säännöllisesti läpi asiakkaan kohteiden kuukausikulutusten kehittymisen. Lisäksi tuntimittauksien kohdalla seurataan mahdollisia muutoksia kulutusprofiileissa. Tehtyjen havaintojen perusteella Energiakolmio laatii asiakkaalle kuukausittain koosteraportin, jossa on käsitelty kohteittain ja energialajeittain merkittävimmät kulutusmuutokset sekä esitetty yhteenveto asiakkaan kokonaiskulutusten kehittymisestä. Kvartaaleittain ja kalenterivuosittain laaditaan lisäksi kattavammat kulutuskoosteet, joissa seurataan mm. pidemmän aikavälin kulutusten kehittymistä. Kulutuspoikkeamat ja manuaaliset mittaukset tehotarkkailussa Hälytyspalvelu voidaan liittää osaksi energianhallintapalvelua. Tällöin on mahdollista esimerkiksi ohjata hälytyspalvelun lähettämät hälytysviestit Energiakolmiolle. Energiakolmio tarkastaa hälytykset ja lähettää toimenpiteitä vaativat hälytykset tiedoksi, joko asiakkaan määräämille yhteyshenkilöille tai vaihtoehtoisesti työmääräykseksi käytössä olevaan huoltokirjaan. Sovellettavia toimintamalleja on useita, joista valitaan kulloinkin asiakkaan tarpeita parhaiten vastaava. Manuaalisesti seurattavista mittauksista lähetetään automaattinen lukemapuuteilmoitus. Yleisimmät ongelmat manuaalisesti seurattavissa mittauksissa ovat, että mittarilukemat jäävät syöttämättä tai syötetyt lukemat ovat virheellisiä. Energianhallintapalvelussa lähetetään sovittuna päivänä puuttuvista mittarilukemista automaattinen lukemapuuteilmoitus asiakkaan ilmoittamille tahoille, esimerkiksi isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Menettelyllä varmistetaan, että myös manuaalisten mittausten kulutustiedot ovat kattavasti saatavissa kulutusraportoinnista ja kulutustiedot ovat vertailukelpoisia. Mittarilukemien oikeellisuus tarkistetaan vielä kuukausittain kulutusten tarkastelun yhteydessä ja tarvittaessa lukemien oikeellisuus varmistetaan. Auttaa asiakasta kiinteistön ylläpidon suunnittelussa Energianhallintapalvelu auttaa asiakasta kohdistamaan resurssejaan sinne, missä niillä voidaan tehokkaimmin vaikuttaa muodostuviin energiakustannuksiin. Palvelussa asiakas saa kuukausittain Energiakolmion asiantuntijan laatiman selkeän raportin kohteidensa merkittävimmistä kulutusmuutoksista. Energianhallintapalvelun tuottaman informaation avulla asiakas voi keskittyä muutosten etsimisen sijaan niiden selvittämiseen ja tarvittaessa korjaustoimiin. MIKKELISSÄ ALKAA tarkan energiankäytön aika Mikkelin kaupungin tilahallintoyksikkö vastaa konsernin toimitilojen vuokraamisesta, tilahankkeiden toteutuksesta, tilojen hankkimisesta ja myynnistä, kiinteistöjen ylläpidosta ja puhtaudesta sekä kiinteistöjen omistamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Vuosi sitten kiinteistöjohtajaksi nimitetty Riitta Väänänen perehtyi kaupungin käyttötalouden hallintaan ja huomasi pian, että kiinteistöjen energiankäytössä on säästöpotentiaalia. Sen jälkeen Mikkelissä onkin nopealla aikataululla päätetty monista energian säästöön tähtäävistä hankkeista. On laadittu energia- ja ilmastostrategia, tehty energiatehokkuussopimus sekä liitetty kiinteistöjä energian seurannan, hallintapalvelun ja raportoinnin piiriin. Me Tilahallinnossa odotamme tietenkin nyt käynnistyvien toimenpiteiden tuovan säästöjä viivan alle. Tavoitteenamme on saada 9 % säästöt energian käytössä vuoden 2016 loppuun mennessä. Säästyneet eurot on luvattu käyttää kiinteistöjen kunnossapitoon, sillä näin eurot hyödyttävät kaikkia kiinteistöjen käyttäjiä. Ajattelimme muutenkin käyttää motivoinnissa erilaisia palkintoja, sillä uskon positiivisuuden voimaan, kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen pohtii. Tarkka energian käyttö säästää euroja Monissa kaupungeissa on viime vuosina herätty energiankäytön tehostamistoimiin. Ohjaajana ovat olleet niin kiristyvät kuntataloudet kuin keskustelut ilmastonmuutoksesta, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä sekä energian kuluttamisen vähentämisestä. Yhteistyökumppaniksemme valitsimme Energiakolmion, sillä yrityksellä on monia referenssejä vastaavista projekteista muiden kaupunkien kanssa. Heillä tuntuu olevan vahvaa näkemystä ja kokemuksen tuomaa tietoa siitä, miten meidän kannattaa toimia. Heidän otteensa on ollut heti aktiivisen paneutuvaa, joten uskon että hankkeemme toteutuvat suunnitellulla tavalla, Väänänen pohtii. Odotukset yhteistyölle ovat kovat Syksyllä 2009 yhteistyöstä sovittiin ja ensimmäisten toimenpiteiden vaikutukset alkavat nyt vuoden 2010 alussa olla jo näkyvissä. Energiakolmio on mukana energiatehokkuussopimuksen edellyttämässä energiaryhmässä, joka valmistelee toimenpideohjelmaa, jolla toivotut energiansäästöt on tarkoitus aikaansaada. Tässä apuna on energianhallintapalvelu, jolla tuotetaan ja analysoidaan tarkka kulutustieto oikeiden tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Säästötavoitteeseen pääsemme monia Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen tarttui toimeen huomattuaan kuntatalouden energiankäytössä säästöpotentiaalia. Yhdessä Energiakolmion kanssa tehtiin energiantehokkuussopimus, jonka myötä euroja säästyy vaikkapa reittejä pitkin, mutta jo heti aluksi olemme muuttaneet monissa kiinteistöissä lämmitysmuotoa ainakin osittain uusiutuvalla tai maalämmöllä toimivaksi. Joissakin kiinteistöissä polttoöljy on vaihdettu kaukolämpöön, Väänänen kertoo. Tilahallintoon palkataan energiainsinööri, jonka tehtävänä on jakaa energiatehokkuusideologiaa kaikille kiinteistöjen käyttäjille ja kuntalaisille päiväkotilapsista koululaisiin. Tiedottamisen kautta kerrotan energiasäästöstä ja innostetaan tekemään töitä sen eteen. Kaikki haluavat olla mukana Väänänen on nähnyt, että hallintokuntien käyttäjät pitävät energiankäytön tehostamistoimia tärkeänä ja haluavat tehdä yhteistyötä. Kiinteistöjohtaja on innostunut asiasta ja haluaa muuttaa toimintamalleja, jotta energiantuhlaukseen kuluvat eurot voidaan käyttää paremmin. Haluan palkita niitä, jotka omilla toimillaan onnistuvat säästämään energiaa, joten tästä se työ nyt alkaa, Väänänen kannustaa

8 olleet EnerControlin piirissä, mikä onkin näkynyt selkeinä kulutuksen laskuina vuosien mittaan. Hälytystiedot kulutuspiikeistä ovat meille tärkeitä, Määttä huomauttaa. Kuluvan talven pakkaset saattavat muuttaa käyrien suuntaa. OMNIA - KESTAVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ: Vihreät Sertifi kaatit toteuttavat ekologisen kestävyyden tavoitteita Teksti Hannele Haltia Ilkka Määtän kuva Hannele Haltia Omnia on monialainen koulutuskuntayhtymä, joka järjestää ammatillista koulutusta jäsenkuntiensa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Henkilöstöä on yli 600 ja toimipisteitä on 10. Omnian vaikutuspiirissä on lähes opiskelijaa ja yritystä, joten Omnian toimilla on suuri heijastusvaikutus ympäristöönsä. Ekologinen kestävyys on kirjattu Omnian kestävän kehityksen suunnitelmaan Ympäristötietoisuudella Omniassa tarkoitetaan asenteiden, arvojen ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta sitä henkistä arvoa, joka näkyy niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin arjessa ja muuttuu vähitellen itsestään selväksi tavaksi toimia. Kestävän kehityksen jalkautuksessa kannustavaa on tieto siitä, että ympäristöystävällinen toiminta voi olla taloudellisestikin kannattavaa. Toteutamme kestävän kehityksen periaatteita käytännön tasolla. Opiskelijamme ovat fiksua väkeä ja ilmastonmuutoksesta huolestuneille nuorillemme ympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä. Meidän on osoitettava heille, sekä tietysti myös yhteityöyrityksillemme, miten vastuullisesti itse toimimme ja että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän, kertoo toimitilajohtaja Ilkka Määttä Omniasta. Tärkein saavutus on kuitenkin se arjessa näkyvä asenne, joka Omniassa on osattu muuttaa toiminnaksi. Määttä arvelee, että hyviin tuloksiin vaikuttaa se, että ympäristöasioita käsitellään opiskeluprojekteissa, joten asiat tulevat tutuksi käytännön tekemisen kautta. Projektien avulla voimme edistää ympäristöystävällistä ajattelutapaa myös niissä yrityksissä, joiden kanssa opiskelijamme tekevät yhteistyötä, Määttä pohtii. Vihreillä sertifikaateilla vihreää sähköä Uusin panostus kestävään kehitykseen ovat vihreät sertifi kaatit, joista Omnia on tehnyt kahden vuoden sopimuksen yhteistyössä Energiakolmion kanssa. Pistorasioistamme virtaa nyt uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Me ostamme siitä kertovat todistukset, vihreät sertifi kaatit, joista kerromme kaikissa kiinteistöissämme infotauluilla sekä muutoinkin tiedottamalla. Toivomme, että todistukset ja julkisuus houkuttelevat kysymään ja virittämään keskustelua sertifi kaateista sekä vihreästä sähköstä. Näin saamme hyvän kiertämään, Määttä pohtii. Sertifi kaatit ovat kuin virtuaalisia osakkeita. Toisaalta ne ovat todistuksia siitä, että meidän sähkömme tuotetaan ympäristöystävällisesti. Tämä on vähän kuin luomutuote, jossa myös joutuu luottamaan siihen, että tuote on tuotettu luvatulla tavalla, kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko arvioi. Ajatus vihreästä sertifikaatista tuli yllättäen Määtän tietoon. Emme olleet moisesta kuulleetkaan, mutta päätimme lähteä mukaan, kun pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Energiakolmio kertoi sitä tarjoavansa. Luotimme Energiakolmion osaamiseen tässäkin asiassa, Määttä muistelee. Kulutustiedot tarkassa seurannassa Vihreät sertifi kaatit ovat pisteenä ii:n päällä, kestävän kehityksen tiellä. Jo vuosikausia kaikkien Omnian kiinteistöjen sähkön, veden ja lämmön kulutukset ovat Energiakolmio on huolehtinut Ominian sähkönhankinnasta kymmenisen vuotta. Yhteistyömme alkoi sähkön hankinnasta, ja nyt käytämme monia muitakin palveluja. Olen tyytyväinen siihen, että Energiakolmio on ripeästi kehittänyt palveluvalikoimaansa ja pitänyt meitä ajan tasalla alan kehityksestä ja meille sopivista mahdollisuuksista, Määttä kiittelee. Käytännössä Energiakolmio seuraa sähkömarkkinaa ja ehdottaa Omnialle sopivia hetkiä ostojen kiinnityksille. Hyvin menneistä suosituksista kiittelemme eikä moittia ole kovin usein tarvinnut, Määttä arvioi. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää Yhteistyö sujuu netin ja puhelimen avulla. Henkilökohtaista panosta ei silti pidä unohtaa. Minusta on tärkeää tavata yhteistyökumppaneita silloin tällöin ja kyllähän Energiakolmiosta täällä kiitettävästi käydäänkin. Tavatessa keskustellaan alan tapahtumista ja olen huomannut, että Energiakolmiolla on osaaminen hallussaan. Meihin pidetään yhteyttä ja tarjotaan uutta, se on hieno asia, Määttä kiittelee. Vihreän sertifi kaatin vaikutuksia odotellessa Omnialla ja Energiakolmiolla on uusia suunnitelmia vireillä. Pöydällä ovat energiatehokkuussopimukseen liittyviin asiakirjoihin perehtyminen sekä kulutus- ja laskutustietojen raportoinnin kehittämiseen paneutuminen. Koulutusalallakin tarvitaan edelläkävijöitä Niin, sitten vielä se edelläkävijyys lieneekö tosiaan niin, että Omnia on ollut ensimmäinen vihreitä sertifi kaatteja ostava yritys koulutusta tarjoavien organisaatioiden joukossa? Ilkka Määttä jää makustelemaan ajatusta, sillä sehän kuulostaisi oikein mainiolta suorastaan palkinnolta työstä kestävän kehityksen tiellä. Ajan hermolla pitää olla, hän kiteyttää. s VIHREÄT SERTIFIKAATIT: Yrityskuvaa tukemaan Risto-Matti Karjalainen, puh, , Vihreät sertifikaatit ovat todistus siitä, että tietty määrä sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sertifikaattijärjestelmillä tuetaan vapaaehtoisesti uusiutuvaa energiantuotantoa ja täten myös EU:n tavoitteita puhtaammasta tulevaisuudesta. Euroopan laajuisesti on toiminnassa kaksi vastaavaa järjestelmää uusiutuvan sähköntuotannon tukemiselle, vapaaehtoisuuteen perustuva RECS-järjestelmä (renewable energy certifi cate system) ja EU:n direktiiviin 2001/77/EC ja lakiin perustuva GoO sähkön alkuperätakuujärjestelmä (guarantee of origin). Molempien järjestelmien piirissä olevia tuotantomuotoja ovat tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja aaltoenergia, vesivoima, biomassa sekä erilaisilla biokaasuilla tuotetut sähköntuotantomuodot. Tavoitteena uusiutuvan energian lisääminen EU:n nykytavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta on oltava lähtöisin uusiutuvista energialähteistä. Sertifi kaattijärjestelmät tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Järjestelmän piirissä olevat energiantuottajat saavat yhtä tuotettua megawattituntia vastaan yhden sertifi kaatin. Sertifi kaatteja voidaan myydä vapaasti ja ne kuoletetaan järjestelmästä käytön yhteydessä. Tällä toimenpiteellä estetään sertifi kaattien väärinkäytökset. Sertifi kaatin ostaja tukee siis suoraan uusiutuvaa energiantuotantoa hankkiessaan sertifikaatteja. Energiakolmio vihreiden sertifikaattien markkinoilla Energiakolmio tarjoaa kilpailukykyisen ja joustavan ratkaisun vihreän sähkön hankintaan. Toimimme vihreiden sertifi kaattien markkinoilla ostajan ja myyjän rajapinnassa toteuttaen kaupankäyntiin liittyvät rutiinit ja sähkön sertifi oinnin todentamisen. Vihreiden sertifi kaattien hankinta voidaan toteuttaa halutulle volyymille ja ajanjaksolle erillään fyysisestä sähköntoimituksesta. Vihreiden sertifi kaattien hankinta on perusteltua kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka näkevät kestävän kehityksen tukemisen ja EU:n tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämiselle merkittäviksi tekijöiksi toiminnassaan

9 ASKELMERKIT VIEVÄT KOHTI GREEN BUILDING -KAUPPAKESKUSTA ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen Teksti Hannele Haltia Kuva EFM Minna Kiiski, puh EFM on vuonna 2000 perustettu full-house kiinteistömanageriyritys, joka hoitaa mm. kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Estate Investorsin kiinteistösijoitusomaisuutta. Siihen kuuluvien kauppakeskusten operoinnista vastaa EFM( Suomi) Oy. EFM (European Fund Management) operoi yli 50 kauppakeskusta mm. Englannissa, Ruotsissa, Eestissä ja Suomessa. Suomessa operoitavia kauppakeskuksia ovat Helsingin Kampin liikekeskuksen lisäksi kauppakeskukset Atomi Riihimäellä, Galleria Lappeenrannassa sekä Revontuli Rovaniemellä. EFM (Suomi) OY KUULUU BOULTBEE HOLDING AB KONSERNIIN. Boultbee on edistyksellinen yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka päämääränä on olemassa olevien kiinteistöjen arvon maksimointi. Kauppakeskuksiin, supermarketteihin ja toimistoihin erikoistuneen Boultbeen portfolion tämänhetkinen arvo ylittää tällä hetkellä 1,3 miljardia euroa. Yrityksen ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää optimaalisesti investoinnin potentiaalia kokonaisvaltaisella kiinteistöjen kehityksellä ja varainhallinnalla. Jatkuvasti uusille markkinoille toimintaansa laajentava Boultbee työskentelee tarmokkaasti investoiden innovatiivisesti eri puolilla maailmaa pysyäkseen kilpailijoidensa edellä. Kuvassa Revontulen kauppakeskus Rovaniemellä. Minna Kiiski Kiinteistöjohtaja Otto Oksanen vastaa Suomessa ja Eestissä EFM Facilities toiminnasta alaisinaan operatiivista toimintaa johtavat kiinteistöpäälliköt. Heidän tehtävänään on vastata käytännön päivittäisistä toimista, kuten kiinteistön ylläpidosta, vuokralaisista ja vaikkapa yhteistyöstä kumppaneiden, kuten Energiakolmion kanssa. Oksasen päivään yksikön vetäjänä kuuluu paljon neuvotteluja eri sidosryhmien kanssa, projektien johtamista, palvelusopimusten kilpailutuksia, yhteistyökumppaneiden valintaa ja sopimuksia sekä kansainvälisen yrityksen sisäistä yhteistyötä. Koska toimimme monissa maissa, on tärkeää muovata toimintatapa mahdollisimman samanlaiseksi kaikissa maissa huomioiden kulttuurilliset ja lainsäädännölliset erot, Oksanen kertoo. Luvassa vihreämpiä kauppakeskuksia Ympäristöasiat ovat yhteinen huolenaihe kaikkialla maailmassa. Meilläkin on asetettu selkeät askelmerkit kohti tavoitetta, joka on Green Building eräänlainen vihreä kauppakeskus, Oksanen kertoo. Green Building on yleiseurooppalainen ajatusmalli ympäristöystävällisestä toiminnasta. Ajatusmallin mukaan energiankäyttöä kiinteistöissä pyritään optimoimaan viihtyvyydestä tinkimättä. Palveluntuottajilta edellytetään esimerkiksi ympäristöystävällisten toimintatapojen, työvälineiden ja puhdistusaineiden käyttöä siivouksessa, kiinteistönhoidossa ja kiinteistöteknisten laitteiden huollossa. Alkajaisiksi on tiedettävä lähtötilane. Haluamme päästä nopeasti Green Building -ajattelussa eteenpäin ja siksi yhteistyökumppaniksi on valittu juuri Energiakolmio, joka mielestämme edustaa energiaseurannan ja -hallinnan osalta alan parasta osaamista Suomessa, Oksanen kertoo. Hän jatkaa, että EFM:n tavoitteeseen kuuluu olla tuottamatta kaatopaikkajätettä kauppakeskuksistaan vuoteen 2013 mennessä. Kaikki haluavat samaan suuntaan Oksanen kertoo, että EFM haluaa olla vahva tiennäyttäjä ympäristöystävällisessä toiminnassa. Emme suinkaan halua nostaa esille ainoastaan vihreitä kauppakeskuksia, sillä ympäristöä säästävien toimintatapojen pitää olla meille jokapäiväistä itsestään selvää toimintaa kautta koko organisaation, Oksanen kiteyttää. Omistaja voi toimillaan parantaa kauppakeskusten viihtyisyyttä. Käytännön toimet ympäristötyössä on kuitenkin tehtävä kauppakeskuksissa, yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa. Nyt meillä on suunta, jossa kaikki haluavat olla. Suomessa kauppakeskukset käyvät vihreää kilpajuoksua asioissa, jotka muualla Euroopassa ovat jo pitkälti arkipäivää. Suomessa on ympäristömerkkejä kaupan keskusliikkeillä, ja kauppakeskusala on tähän heräämässä, Oksanen kertoo. Pienin askelin kohti tavoitteita Muutokset vievät aikaa. Tavoitteen voi asettaa vaikka kuinka korkealle, mutta realisti on oltava. Jos asetetaan tavoitteeksi säästää 25 % energiakuluissa, on sitä ennen mietittävä, miten säästetään 10 % ja sitten, miten säästetään tuo loput 15 %. Riittävä määrä pieniä askelia oikeassa aikataulussa ja oikealla tavalla toteutettuna takaa onnistumisen, Oksanen laskee. Kansainväliselle toimijalle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Varsinkin, kun kauppakes- kukset sijaitsevat kaupungin parhailla paikoilla, niiden seurannaisvaikutukset ovat suuret. Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristöasioissa. On tärkeää, että tiloihimme tulevat käyttäjät tietävät meille toiminnassamme tärkeät arvot, joita toteutetaan samanlaisina kaikissa kohteissamme eri maissa, Oksanen kertoo. Vuonna 2009 aloitimme Energiakolmion kanssa tuntikohtaisen energiankulutuksen seurannan hälytysrajoineen kaikissa kohteissamme, Kamppi alkaa keväällä Työn alla on energioiden laskutuspalveluprojekti, jossa Energiakolmio hoitaa jatkossa energiankäytön laskutusmateriaalin taloushallintoomme. Näin säästämme kiinteistöpäälliköidemme aikaa ja parannamme lopputulosta. Tavoitteena on päästä tehokkaaseen energianhallintaan kokonaisuuden kannalta kesäkuuhun 2010 mennessä. Yhteistyökumppanit ovat EFM:n toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä. Ulkoistamalla voimme valita alan parhaat yhteistyökumppanit ja kehittää yhteistyötä asetettuja askelmerkkejä pitkin kohti tavoitteitamme, Oksanen painottaa. AlaMi on palvelu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen sekä energian käytön raportointiin ja tehostamiseen. Palvelu soveltuu erinomaisesti liike- ja teollisuuskiinteistöille, joissa halutaan seurata käyttäjäkohtaisesti kiinteistön sisäistä energiankulutusta ja laskuttaa loppukäyttäjiä tarkasti mitatun kulutuksen mukaan. AlaMi automatisoi laskunkäsittelyn ja tuottaa valmiiksi tarkastetut energiaveloitukset kiinteistön hallinnoijalle. Eritellyt laskut muodostetaan välittömästi sähköyhtiöiden laskutuksen jälkeen, joten rahaaliikenne hoituu nopeasti. Tarvittava kulutus- ja laskutusinformaatio on aina käyttäjien hyödynnettävissä EnerKey.com-portaalissa. Palvelu ratkaisee kauppakeskusten, Business Parkien ja teollisuuskiinteistöjen sisäisen energian käytön raportoinnin ja laskutuksen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tällä hetkellä Energiakolmiossa tuotetaan palvelua lähes 300 kohteelle. Asiakkaina on mm. kaupan keskusliikkeitä, kiinteistömanageeraajia, kaupunkeja, valtion laitoksia sekä teollisuuskohteita. AlaMin toiminta on kehitetty entistä automaattisemmaksi. AlaMin jälleenlaskutus ulkoistaa energialaskutuksen käsittelyn työvaiheita Energiakolmiolle. Energiakolmio tuottaa nyt laskuliitteiden sijaan valmiin laskutusaineiston suoraan asiakkaan laskutusjärjestelmään. Laskutusaineisto siirretään sähköisesti tiedonsiirtona rajapintaa apuna käyttäen suoraan asiakkaan taloushallinnon järjestelmään. Aineisto käyttää asiakkaan oman laskutusjärjestelmän tietoja, kuten laskun numeroita ja viitenumerosarjoja. Tämä helpottaa myyntireskontran seurantaa ja tulevien viitesuoritusten kirjaamista. Manuaalisen työn osuus vähenee huomattavasti, jolloin henkilöresursseja vapautuu muihin tehtäviin ja laskutuksen laatu paranee virheiden poistuessa. AlaMi on selkeä ja kustannustehokas palvelu, joka mahdollistaa kiinteistön keskitetyn ja edullisen sähkönhankinnan, tarkan energiankäytön seurannan loppukäyttäjälle sekä kiinteistön hallinnoijalle kilpailukykyisen tavan palvella vuokralaisiaan

10 BALTIAN SÄHKÖMARKKINA KEHITTYY Jukka Muilu puh Baltian sähkömarkkina on integroitumassa yhä kiinteämmäksi osaksi pohjoismaista energiamarkkinaa. Olemassa olevan merikaapelin Estlink 1 -kaapelin jatkoksi on tehty päätös EstLink 2:n rakentamisesta. Samaan aikaan Baltiasta on poistumassa suuri määrä sähkön tuotantokapasiteettia. Uudistukset ovat mittavia ja asettavat monipuolisia haasteita Baltian sähkömarkkinakehitykselle. Sähkömarkkina edistyy Virossa, Latviassa ja Liettuassa erilaisin askelin, mutta väistämätön on kehitys, jossa Baltia on osa pohjoismaista ja myöhemmin osa EU-laajuista sähkömarkkinaa. Puola ja Liettua linkittävät Baltian keskeisesti osaksi keskieurooppalaista pelikenttää. Nord Pool avaa EstLink hinta-alueen, joka tullee olemaan dominoiva hintareferenssi Baltian hinta-alueelle. Vaikka Oslo Baltiassa ei ole vielä toimivia johdannaismarkkinoita, on selvää, että sähkönhankintamallit tulevat lähestymään pohjoismaista salkunhallintakonseptia. Markkinatoimijoita on Baltiassa vielä vähän. Sähkönkäyttäjien tulisikin olla kauaskatseisia ja kilpailuttaa ja haastaa perinteisiä markkinatoimijoita uuteen sähkömarkkinaan. Aidoimmillaan markkina toimii silloin, kun markkinatoimijoita on riittävästi ja markkina on likvidi. Muussa tapauksessa muutama toimija pystyy ohjaamaan markkinahintaa haluamallaan tavalla. Baltian sisäiset ja ulkoiset siirtoyhteydet ovat rajallisia. Tällöin kaupankäyntimekanismien pitää toimia kitkattomasti. Toivottavasti Liettuassa aloittanut uusi sähköpörssi integroituu kiinteäksi osaksi Baltian yhteistä sähkömarkkinaa. Tukholma 350 MW Jyväskylä Helsinki 635 MW Tallinna Pietari SÄHKÖMARKKINATAPAAMINEN Jukka Muilu puh Ministeri Pekkarinen vieraili Energiakolmiossa 1. helmikuuta. Vierailun aikana keskusteltiin sähkömarkkinoihin liittyvistä epäkohdista. Talven aikana esiintyneet spot-sähkön hintapiikit ovat heikentäneet sähkömarkkinoiden uskottavuutta - hintapiikkien ehkäisemiseksi olisikin toimittava nopeasti. Ministeri oli kiinnostunut kuulemaan, millaisia toimia hintapiikkien poistamiseksi voidaan tehdä. Hintapiikkejä voidaan ehkäistä lisäämällä sähkön tuotantokapasiteettia ja synnyttämällä aidosti sähkön kysyntäjoustoa. Sähkömarkkinoiden keskeinen ongelma on se, että sähkön käyttöä vähennetään vasta sen jälkeen kun spot-hintapiikki on syntynyt. Jotta markkina toimisi aidosti, olisi kysyntäjousto tarjottava markkinalle jo hinnan muodostusvaiheessa. Sähkön käyttäjien olisi oltava aidosti markkinoilla mukana, muuten Nord Poolissa käytetty suljettu huutokauppamenettely jää harvain sähkömarkkinatoimijoiden keskinäiseksi pelikentäksi. Energiakolmio esittikin, että nyt Suomen valtion rakentaessa omaa sähkönhankintamalliaan valtion olisi luotava selkeä energiapoliittinen linjaus markkinaosapuolien saattamisessa suoraan markkinapaikalle. Keskusteluissa sivuttiin myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen tukimalleja. Puuenergian ja laajamittaisen vastapainetuotannon lisääminen edellyttänee syöttötariffia tai investointitukien lisäämistä. Voisi olla eduksi, että puupolttoaineiden hyödyntämisen lisäämiseksi metsänomistajien olisi lähdettävä mukaan osakkaaksi energiantuotantobusinekseen. Nykymallilla puuenergian hinnasta vain pieni osa hyödyttää raaka-aineen tuottajaa lopun hävitessä logistisiin kustannuksiin ja voimantuottajille. ENERGIAKOLMIO ARVIOIDAAN LUOTETTAVAKSI JA AMMATTITAITOISEKSI KUMPPANIKSI Heikki Koikkalainen puh Asiakastyytyväisyyden tutkiminen on ollut Energiakolmiossa säännöllinen toimenpide jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2009 lopussa selvitys toteutettiin nettikyselynä, jota täydennettin puhelinhaastatteluin. Palautteen saimme yhteensä 159 palveluitamme käyttävältä asiakkaalta ja vastausprosentiksi tuli 60 %. Koemme vastaajien positiivisen suhtautumisen osoitukseksi avoimesta ja luottamuksellisesta suhteesta. Olemme edelleen kiitollisia kaikesta saamastamme palautteesta. Tutkimuksessa arvioitiin Energiakolmiota yhteistyökumppanina, palveluidemme toiminnallista ja teknistä laatua sekä yhteydenpitoamme. Tuloksena saimme jälleen hyvän palautteen ja luottamuksen toiminnallemme. Energiakolmio koetaan maineeltaan hyväksi, puolueettomaksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Samoin henkilöstömme ammattitaito ja palvelualttius arvioitiin korkeaksi. Palveluista erityisen hyödyllisiksi koettiin EnerPron osalta sähkötaseenhoito sekä laskunjakopalvelu. EnerControlin osalta osaamispalvelumme, analysoinnit, energianhallinta ja tariffien optimointi saivat kiitettävät arviot. Niistä saatava hyöty on konkreettinen ja selkeästi osoitettavissa. Kehittämistä kaipaaviksi osa-alueiksi koettiin mm. salkkupalvelun osalta yhteistyön tuloksellisuus, seurantapalvelun osalta hälytyspalvelu sekä koulutustarjontamme. Osa asiakkaistamme toivoo edelleen yhteydenpidon tiivistämistä sekä puhelimitse että tapaamisten merkeissä. Koemme toki, että toiminnassamme on paljon parannettavaa. Emme tuijota keskiarvoja, vaan pyrimme huomioimaan palautteen asiakaskohtaisesti ja myös reagoimaan siihen. Tavoitteenamme on edelleen ylläpitää ja kehittää toimialalla korkeaa asiakastyytyväisyyttämme. Koska meillä ei ole ristikkäisiä intressejä markkinalla, voimme kaikissa tapauksissa toimia asiakkaan edun mukaisesti avoimesti ja pitkäjänteisesti. Nordic Management Alpiq Nordic consisting of Energiakolmio and the Alpiq Norway group - is going to offer full range services and strive to be the unique partner for Nordic clients. In order to coordinate and deliver harmonized services and products the existing local management structure will be changed and organized into a functional management with cross Nordic responsibilities. The persons appointed to the Nordic management are: Head of Market Nordic Erik Sæther responsible for the Nordic arm of Alpiq CFO Alpiq Nordic Petter Torp responsible for Finance and Administration Head of Sales Pasi Valoranta responsible for Sales and Origination COO Rauno Muilu responsible for Operations Head of Portfolio Management Frode Berntsen responsible for Portfolio Management and related services Kööpenhamina 700 MW 1000 MW Riika MW Vilna Saatua arvokasta palautetta erityisesti avoimien vastausten osalta käytämme kehittämistyössämme ja olemme vastausten perusteella ryhtyneet määrätietoisiin toimiin vastataksemme jatkossa asiakkaidemme odotuksiin entistä paremmin. Head of EnerControl Services Jukka Muilu responsible for Energy Efficiency and related services The legal entity structure within the Alpiq Nordic sphere will continue

11 NIMITYSUUTISIA MScBA Riina Vakkilainen on nimitetty palveluvastaavaksi Energiatehokkuuspalveluihin. Riina on opiskellut Mikkelin ammattikorkeakoulussa sekä Linköpingin yliopistossa. Ennen Energiakolmiolle siirtymistään hän työskenteli TeliaSonera Oyj:n palveluksessa. Ins. Sami Paajoki on nimitetty järjestelmävastaavaksi IT-palveluihin. Sami on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmasta, ja on tehnyt alaan liittyvää työtä aiemmin mm. Suomen Ilmavoimissa TAPAHTUMIA Sähkömarkkinat 2009 seminaarissa ajankohtaiset teemat Vuosittainen Energiakolmion Sähkömarkkinaseminaari pidettiin Finlandia-talolla. Teema oli tällä kertaa Energia ja Talous. Ohjelmassa kuultiin alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden esitykset, jotka käsittelivät laajasti ja eri näkökulmista mm. ydinvoiman lisätarvetta ja rakentamista, talouden haasteita sekä energiapolitiikan linjauksia. Ohjelma kokosi tällä kertaa 170 kuulijaa Finlandia-talolle. Runsas kuulijakunta ja ajankohtaiset esitykset tekivät tapahtumasta erittäin kiintoisan! Kaikkien palautteen antaneiden mukaan tilaisuus vastasi odotuksia. Tapaamme samoissa merkeissä Finlandia-talolla jälleen Energiakolmio oli mukana kiinteistöjohdon CORESMA 2010 tapahtumassa näyttävällä osastolla helmikuussa 2010 Wanhassa Satamassa. Brunssitilaisuuksissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja ne kokosivat runsaan osanottajajoukon. Kiitämme kuluneista vuosista kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. ENERGIAKOLMIO 15 VUOTTA Tänä keväänä tulee kuluneeksi 15 vuotta Energiakolmio Oy:n perustamisesta. Yhtiön perustamiskirja on päivätty , ja kaupparekisteriin yritys on kirjattu Juhlimme työn merkeissä. Kiitämme kuluneista vuosista kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, ja suuntaamme tarmomme entistäkin paremman palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen.

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 ENERGIAKOLMIO OY Energia-alan asiantuntijayritys Henkilökunta 69 Perustettu 1995 Toimipaikka Jyväskylä Emoyhtiö Alpiq Group Yrityssektorilta

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA PALVELUT YRITYKSILLE JA JULKISYHTEISÖILLE Sähkönhankinnan palvelut Sähkösalkkupalvelu Meklaripalvelu Sähkötaseenhallinta Suojauslaskenta Hinnankiinnityspalvelu

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

ONKO ENERGIATEHOKKUUS HYVÄ SIJOITUS?

ONKO ENERGIATEHOKKUUS HYVÄ SIJOITUS? ONKO ENERGIATEHOKKUUS HYVÄ SIJOITUS? FInZEB 2015 Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin - seminaari Marko Juhokas, Kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja, Citycon Oyj Citycon lyhyesti Citycon omistaa

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan

Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ. Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN KÄRJET - TETS-YHDYSHENKILÖPÄIVÄ Case Toimistorakennus Pitäjänmäellä Case Kauppakeskus Myyrmanni Lauri Heikkinen 22.1.2013 Schneider Electric lyhyesti 22,4 miljardia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot