Mikä maksaa sähkömarkkinoilla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä maksaa sähkömarkkinoilla?"

Transkriptio

1 1

2 Pörssijäsenyys ja kulutusleikkauspotentiaalin hyödyntäminen on nopeimmin toimiva mahdollisuus äänestää hintapiikkejä vastaan. Pasi Valoranta Mikä maksaa sähkömarkkinoilla? Pasi Valoranta puh Sähkömarkkinat ovat vuodenvaihteen ja alkuvuoden 2010 aikana eläneet voimakkaan hintamuutosten aikaa. Vuoden 2009 maltillisista spot-hinnoista ponnahdettiin kaikkien aikojen korkeimmille markkinahinnoille. Tällaisessa tilanteessa energiahinnan riskienhallinta on ollut ennen kokemattomassa happotestissä. Kun korkeita markkinahintapiikkejä analysoidaan, taustoita löytyy tuttuja syitä ja taustamuuttujia. Luonnonolosuhteet ovat tuttu sähkömarkkinoiden fundamentti, joka vaikuttaa keskeisesti sähköenergian hintaan. Alkuvuonna on realisoitunut pitkään jatkunut pohjoismaisen vesivoimatilanteen heikentyminen sekä kova pakkastalvi. Pohjoismaisen tuotantorakenteen ja lämpötilariippuvaisen kuormituksen huomioon ottaen säätilan syy-yhteys markkinoihin on luonnollinen. Muut korkeiden sähkönhintojen taustalla olevat seikat ovat enemmän ihmislähtöisiä. Sähkön tuotanto- ja siirtotekniikka on tuottanut ongelmia erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Edullista sähkön tuotantoa ei ole voitu hyödyntää kulutuksen kattamiseen, vaan on jouduttu käyttämään kalliimpia voimantuotantomuotoja. Luku sinänsä on ruotsalaisten ydinvoimaloiden heikko käytettävyys, jonka taustalla on teknisten syiden lisäksi arveltu olevan intressi nostaa sähkön markkinahintaa. Pidempiä aikaskaaloja tarkasteltaessa on syytä havaita myös Suomen korkea riippuvuus tuontisähköstä. Sähköä tuodaan maahamme enimmillään 3000 MW huipputeholla, joka sitoo energianhintamme muiden maiden tarjontaan ja hintatasoon. Niukkuuden markkinoiden tausta luotiin jo vuoden 1992 ydinvoimaponnessa, joka yli vuosikymmen myöhemmin vaikuttaa nyt vallitsevaan tilanteeseen. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen onkin tärkeimpiä energiapoliittisia lähitulevaisuuden kysymyksiä. Hintapiikkien taustoja tarkasteltaessa voidaan kiinnittää huomiota myös markkinamekanismiin. Päästömarkkina on tullut keskeiseksi sähkön hintaan vaikuttavaksi tekijäksi ja on johtanut myös merkittävään tulonsiirtoon sähköä käyttävältä elinkeinoelämältä ja kuluttajilta sähkön tuottajille. Tätä tulonsiirtomekanismia on vaadittu muutettavaksi siten, että sähkön hinnassa maksettaisiin ainoastaan tuotannossa todellisuudessa tarvittavien päästöoikeuksien hinta. Edelleen markkinamekanismiin kuuluu Nord Poolin toiminnan vahvistaminen siten, että entistä suurempi joukko sähkön käyttäjiä ja myös tuottajia toimisi suoraan markkinapaikalla. Pörssijäsenyys ja kulutusleikkauspotentiaalin hyödyntäminen on nopeimmin toimiva mahdollisuus äänestää hintapiikkejä vastaan. Tällä hetkellä Suomessa aktivoituu merkittävä kulutusleikkauspotentiaali, mutta valitettavasti vasta spot-hintojen julkaisun jälkeen, jolloin kulutuksen väheneminen ei enää vaikuta markkinahintaan. Pasi Valoranta Toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2 Pääkirjoitus Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Vesitilanne jälleen otsikoissa Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Sähkömarkkinalle tarvitaan uusia toimijoita Kimmo Väkiparta, Ovako Oy 8 Ennätyksellinen talvi Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 10 Asiakkaita kuin pienessä kaupungissa Jukka-Pekka Järvenpää ja Kimmo Ruokoniemi, SATO Oyj. 12 Energianhallintapalvelulla energiatehokkuutta Kari Iltola, Energiakolmio Oy 13 Mikkelissä alkaa tarkan energiankäytön aika Riitta Väänänen, Mikkelin kaupunki 14 OMNIA - Kestävän kehityksen edelläkävijä Ilkka Määttä, Omnia 15 Vihreät Sertifikaatit yrityskuvaa tukemaan Risto-Matti Karjalainen, Energiakolmio Oy 16 Askelmerkit vievät kohti Green Building -kauppakeskusta Otto Oksanen, EFM 17 ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen. Minna Kiiski, Energiakolmio Oy 18 Baltian sähkömarkkina kehittyy Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 18 Sähkömarkkinatapaaminen Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 19 Energiakolmio arvioidaan luotettavaksi ja ammattitaitoiseksi kumppaniksi Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 19 Nordic Management 20 Nimitysuutisia ja tapahtumia ENERGIAINFO 1/2010 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh SÄHKÖMARKKINALLE tarvitaan uusia toimijoita s.6 ASIAKKAITA KUIN PIENESSÄ KAUPUNGISSA Prosessit ja kumppanuudet takovat tehoa asuntosijoittajan toimintaan s.10 OMNIA - KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ Vihreät Sertifikaatit toteuttavat ekologisen kestävyyden tavoitteita s.14 Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Laukaantie 4, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

3 Vesitilanne jälleen otsikoissa Antti Kouvo puh Antti Kouvo Viimeisen kolmen kuukauden aikana pohjoismainen vesitilanne on heikentynyt ennätysmäisen nopeasti. Vielä marraskuun lopulla vesitilanne oli lähes normaali, mutta joulukuussa alkanut sateeton ja kylmä säätyyppi on jatkunut koko talven ajan. Nyt maaliskuun alussa vesitilanne on jo lähes -40 TWh. Noin puolet vajeesta johtuu vähäisestä lumimäärästä korkealla vuoristossa ja puolet heikosta vesivarastotilanteesta. Tilannetta kärjistää lisäksi se, että vesivarastot ja lumivarastot jakautuvat Norjassa epätasaisesti. Niillä alueilla, joilla vesivarastot ovat matalalla, myös lumivarastot ovat hyvin matalalla. Tällä hetkellä näyttää, että vesi riittää näillä alueilla juuri ja juuri tämän talven yli, mutta vähäiset lumivarastot eivät kasvata vesivarastoja seuraavaa talvea varten. Yksittäisillä alueilla voidaankin nähdä vielä tätä vuotta kriittisempi tilanne ensi talvena. Suuria ongelmia Ruotsin ydinvoimaloissa Suurena tekijänä vesitilanteen heikkenemisessä on ollut ydinvoimaloiden huono ajettavuus Ruotsissa. Näin suuria yhtäaikaisia ongelmia ei aiemmin ole nähty talvella. Osa laitoksista jäi vuosihuoltoon jo vuoden 2009 maaliskuussa, mutta edes nyt maaliskuussa ei olla varmoja laitosten paluusta. Pahimmillaan joulukuussa ydinvoimakapasiteettia oli poissa tuotannosta yli 5000 MW. Jatkuvasti läpi talven on puuttuva teho ollut lähes 3000 MW. Kuukaudessa menetetään siis n. 2 TWh:n tuotanto ja viimeisen vuoden aikana on menetetty yli 20 TWh tuotantoa. Iso osa huonosta vesitilanteesta johtuu näin ollen ydinvoimaloista. Ennätysmäisiä piikkitunteja Toinen ydinvoimaloiden aiheuttama ongelma on ollut pakkaskauden aikana kiristynyt tehotilanne. Tähän mennessä kantaverkot ovat ottaneet reservikapasiteetin käyttöön talven aikana jo kolmeen kertaan: ilman niitä ei sähkö olisi riittänyt spot-markkinalla. Tehotilanteen aiheuttama hintalappu sähkönkäyttäjille on ollut melkoinen. Lähes päivittäin tuntihinnat ovat nousseet yli 100 /MWh tason, mutta kun hinta nousee yli 1000 /MWh tason, voidaan kysyä, onko siinä enää mitään mieltä ja toimiiko markkina? Sähkön riittävyys ei missään vaiheessa ole ollut uhattuna. Kun tuntihinnat ovat ylittäneet 1000 /MWh, on monessa yrityksessä todettu, että sillä hinnalla toiminta ei ole enää kannattavaa. Näyttää kuitenkin siltä, että jopa kaikkein suurimmat sähkönkäyttäjät, metsäteollisuus etunenässä, ovat tehneet tämän laskelman jälkikäteen. Jos heidän ilmoittamansa tuotannonrajoitukset olisivat olleet markkinoilla jo etukäteen, eivät korkeat piikkitunnit olisi edes toteutuneet. Kuva 1: Vesitilanteen kehitys vuodesta 2001 alkaen Päästöoikeusmarkkinan ylijäämä kasvaa entisestään Ajan kuluessa tilanne normalisoituu ja spothinta palautuu noudattamaan hiililauhteen rajakustannustasoa, joka koostuu sekä polttoaineen että päästöoikeuden hintavaikutuksista. Näistä tekijöistä päästöoikeusmarkkina on muuttunut taloustilanteen myötä entistä enemmän ylijäämäiseksi Kioto-kaudella ( ). Vain oikeuksien pankitus seuraavalle kaudelle ( ) estää päästöoikeuden hinnan romahtamisen nollaan. Kun huomioidaan määrä, jonka päästökauppasektori voi käyttää päästövähennysyksiköitä (CER), sekä Kioto-kaudelta syntyvä ylijäämä, seuraavankin kauden odotetaan olevan lähes tasapainossa olettaen, että EU pidättäytyy 20 %:n päästövähennystavoitteessa. Tämä tarkoittaa, että päästöoikeuden hinnan määrää myös jatkossa CER-hankkeiden taso, ja mikäli päästövähennystavoitetta ei kiristetä 30%:iin korkeimmat skenaariot päästöoikeuden hinnasta voidaan pyyhkiä pois. Lyhyellä tähtäimellä päästöoikeuden hintaan tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä se, missä määrin alijäämäiseksi tiedetty energiasektori alkaa suojata vuoden 2013 tuotantoaan. Tämä tarjoaa kuitenkin ylijäämäiselle teollisuussektorille mahdollisuuden myydä oikeuksiaan. Suurta nousua päästöoikeuden hintaan ei siis ole odotettavissa seuraavan puolen vuoden aikana. Polttoaineet ja talous Polttoainemarkkinalla nykytrendi tulee jatkumaan myös jatkossa: polttoaineiden kysyntä laskee teollisuusmaissa, mutta kehittyvien maiden, pääasiassa Aasian, kasvu ylittää tämän talouskasvun nostaessa kysyntää. Vuonna 2009 Kiina oli ensimmäistä kertaa selvemmin hiilen nettotuoja. Jatkossa Kiinan talouskasvu kiristää entisestään hiilimarkkinaa. Jo tällä hetkellä hiilen hinta Kiinassa on niin paljon Euroopan tasoa kalliimpaa, että hiiltä melkein kannattaa laivata Euroopasta Kiinaan. Pitkäkestoista polttoaineiden laskutrendiä nykytasosta ei näin ollen ole odotettavissa. Vain talouden jäätyminen uudelleen voisi tämän aiheuttaa. Hintaodotuksia sähkölle jatkossa Aivan lähiajan tuotteilla ollaan hintakäyrän jyrkällä osalla, jolloin pienet muutokset vesitilanteessa ja sade-ennusteissa heiluttavat sähkön markkinahintaa suuresti. Heikon vesitilanteen pitkittyessä paine hintamuutoksista siirtyy nopeasti tulevan talven tuotteisiin. Osalla Norjan alueista tarvitaan kesän ja syksyn aikana runsaita sateita, jotta vesi riittää myös ensi talvena. Vuosituotteet vuodesta 2012 alkaen on hinnoiteltu markkinalla erittäin edullisesti hiililauhteen rajakustannustasoon nähden. Kuva 2: Päästöoikeuden hintakehitys China coal imports/exports Laskuvara näillä tuotteilla ei ole aiemmat odotukset huomioiden suuren suuri, joten edelleen markkinatilanne mahdollistaa pidempien vuosien suojaustason nostamisen edullisella hintatasolla. Tätä ei kannata jättää kokonaan hyödyntämättä. Kuva 3: Hiilen viennin ja tuonnin kehittyminen Kiinassa (lähde Reuters) 4 5

4 SÄHKÖMARKKINALLE tarvitaan uusia toimijoita Teksti Hannele Haltia Kuvat Ovako OVAKO Ovako on johtava eurooppalainen pitkien erikoisterästuotteiden valmistaja. Liikevaihto 1700 milj. euroa TUOTANTO Terästuotanto1,8 milj. t Valssatut tuotteet 1,6 milj. t Jatkojalostetut tuotteet 0,6 milj. t Henkilöstö Pääkonttori Tukholmassa 7 myyntikonttoria Euroopassa ja USA:ssa 15 tuotantoyksikköä Euroopassa Kuvassa Kimmo Väkiparta Sähkö on teräsyhtiö Ovakolle yksi suurimmista tuotantokustannuksista, joten sähkön hinta vaikuttaa voimakkaasti energiaintensiivisen yrityksen kilpailukykyyn. Ovakon tankoryhmän johtaja Kimmo Väkiparta työskentelee sekä Suomessa Imatralla että Ruotsissa neljällä tuotantopaikkakunnalla, joille kaikille pohjoismainen sähköpörssi, ja ylipäätään sähkön hinnanmuodostumisen problematiikka Pohjoismaissa, on yhteinen päänsärky. Historiallisesti edullinen sähkön hinta on ollut pohjoisille yrityksille hyvä kilpailuetu. Poliittisella päätöksenteolla hintoja on nyt keinotekoisesti nostettu, mikä aiheuttaa sen, että sähkö on meillä kalliimpaa kuin keskieurooppalaisilla kilpailijoillamme. Monissa maissa, kuten Espanjassa ja Ranskassa, yritykset voivat ostaa kuluttajia edullisempaa sähköä. On ikävää, että tilanteemme on toimimattomien sähkömarkkinoiden takia merkittävästi huonontunut, Kimmo Väkiparta sanoo. Pohjoismaiden suurimpia kierrätysyrityksiä Ovako on ympäristöystävällinen yritys, jonka toiminta perustuu suurelta osalta kierrätykseen. Uusien terästuotteiden raaka-aineena käytetään kierrätysterästä. Ylivoimaisesti suurimman osan energiasta käyttävät valokaariuunit, joissa teräs sulatetaan. No, pohjoismainen sähköntuotantohan on kaiken kaikkiaan ympäristöystävällistä. Suuri osa energiasta tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla, jotka ovat hiilidioksidia tuottamattomia, ympäristöystävällisiä tuotantomuotoja, Väkiparta toteaa. Suhdanteet näyttävät hyviltä, mutta eivät poista ongelmaa Ovakossa energiankulutuksen määrään vaikuttavat tietenkin tuotantomäärät. Nyt suhdanteet näyttävät yrityksen näkökulmasta aikaisempaa paremmilta, joten on luonnollista, että energian kulutus on kääntynyt nousuun. Kustannuksia yritetään suitsia energiatehokkuutta parantamalla, se on meillä Ovakossa jatkuva prosessi. Näin ei kuitenkaan saada ratkaisua tärkeimpään kysymykseen eli sähkön korkeaan hintaan ja sen ikäviin seurannaisvaikutuksiin, Väkiparta huomauttaa. Teräksen sulattaminen vie sen, minkä luonnonlait määräävät, ja valokaariuuni on ylivoimaisesti tehokkain tapa teräksen sulattamiseen tässä perusyhtälössä ei ole enää mitään, mistä säästää. Ongelmat kulminoituvat toimimattomaan sähkömarkkinaan Väkiparta kertoo, että pohjoismaisen sähkömarkkinan suurin ongelma on toimijoiden vähäisyys. Myös kapasiteettia pitäisi olla enemmän. Tänä talvena on todettu, että sähkön saatavuus on huono. Sähkön hinta on joinakin päivinä ollut todella korkea jopa 20-kertainen verrattuna normaaliin hintaan kalliina aikana eikä tällainen tilanne voi olla länsimaisessa yhteiskunnassa hyväksyttävää, Väkiparta hämmästelee. Tarvitaan nopeasti lisää voimakapasiteettia ja sitä varten olemme mukana yritysten yhteisessä Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, joka toisi alalle kaivattuja uusia toimijoita ja tietenkin lisäisi kilpailua. Fennovoima on meille eräs keino, jolla me ja kaikki muutkin sähkönkäyttäjät, pienimmästä suurimpaan, voimme saada edullisempaa energiaa. Kilpailukykyinen energia on meille elinehto, jos aiomme ylläpitää tuotantoa Pohjoismaissa. Jos nykyisellä energiapolitiikalla häädetään yritykset täältä muihin maihin, ne eivät enää takaisin tule, Väkiparta painottaa. Hän jatkaa, että menestyvä perusteollisuus tuo vientituloja ja luo työpaikkoja niin tehtaanporttien sisäpuolelle kuin palvelusektorille ja julkishallintoon. Nopeita ratkaisuja on, jos halua löytyy. Väkiparta arvioi, että muutosta ei ole helppoa saada järjestelmään, sillä Suomessa ja Ruotsissa tietyt harvat valtioomisteiset toimijat kerryttävät mukavasti rahaa valtioiden kassaan, eikä poliitikoilla sen vuoksi ole ollut kiinnostusta muuttaa tilannetta. Tässä jää huomaamatta, miten paljon kannattavampaa olisi käyttää sähkö täällä Pohjoismaissa vientituotteisiin ja kerryttää moninkertainen määrä rahaa valtioiden kassaan menestyvien yritysten ja niiden työntekijöiden maksamista veroista, Väkiparta huomauttaa. Nordpoolin hinnanasetusmekanismi kaipaa muutosta Energian kapasiteetin rakentaminen ydinvoimakysymyksineen ei ole pikainen ratkaisu, mutta muitakin toimenpiteitä voidaan tehdä ydinvoimalaa odotellessa. Väkiparran mukaan nykyinen hinnanasetusmekanismi olisi helposti muutettavissa. On erikoista, että hiilidioksidin päästöoikeudet vaikuttavat kaiken sähkön hintaan. Vain pieni osa sähköstä tuotetaan hiilidioksidia tuottaen, mutta vesivoimastakin joudutaan maksamaan sama päästöoikeus. Tilanne on sama, kuin jos valtion alkoholiveroa perittäisiin myös maidosta ja vadelmamehusta, Väkiparta konkretisoi. Päästöoikeus on osa hinnanasetusmekanismia, jota voisi yhteisellä päätöksellä nopeasti ja helposti muuttaa. Miksi sähkö pitää myydä kalleimman myyntiin menevän tehon hinnalla? Ja vielä yhden toimijan, Nord Poolin kautta, joka toimii kuin laillistettu monopoli. Näkisin mielelläni, että ydinvoimaluvan saisi Fennovoiman kaltainen uusi pelaaja, eivätkä vanhat oligopolia ylläpitävät tahot, jotka tietysti tekevät tuloksensa nykyistä järjestelmää hyödyntäen, Väkiparta muistuttaa. Energiakolmiossa ammattinsa osaavia ihmisiä Pitkäaikaiseen yhteistyöhön Energiakolmion kanssa on pääasiassa kuulunut salkunhoitopalvelu, johon kuuluvat myös markkinaseuranta, riskienhallinta ja raportointi. Energiakolmio on meille luotettava kumppani, jonka avulla yritämme hallita korkeita energiakustannuksia. Vaikka Energiakolmio on tarmokas yhteistyökumppani, niin eiväthän hekään ihmeitä voi tehdä tai tilannetta toiseksi muuttaa. Sanoisin, että heidän työnsä on kuin aspiriinia ammottavaan ampumahaavaan, ei se haavaa poista, mutta kipua lievittää. Yhteistyötä olemme arvostaneet, sillä ammattinsa osaavia ihmisiä energiakolmiolaiset ovat, Väkiparta kiittelee. 6 7

5 ENNÄTYKSELLINEN TALVI Mikko Lepistö puh Kulunut talvi on ollut supertalvi. Lunta ja pakkasia on riittänyt eteläisintä Suomea myöten. Myös sähkömarkkinoilla on ollut supertalvi. Superkalliita tuntihintoja on nähty useiden päivien aikana. Hintapiikkejä pitkin talvea Talven ensimmäinen hintapiikki koettiin Tällöin sähkön hinta nousi kahden tunnin osalta 1400 / MWh:in. Edellisestä joulukuun /MWh hintapiikistä ehti kulua neljä vuotta. Seuraava yli tuhannen euron hintapiikki oli Kolmannen kerran yli tuhannen euron hintoja nähtiin 22. helmikuuta. Tämän talven aikana on esiintynyt myös muita korkeita tuntihintoja. Helmikuun loppuun mennessä sadan euron hintataso on ollut yli 200 tunnin aikana. Koko 2000 luvulla spot-hinta on ollut yli 100 euroa noin 500 tunnin aikana. Joulukuun 2005 hintapiikki muodostui pelkästään Suomen hinta-alueelle. Tänä talvena samat korkeat piikkihinnat ovat olleet Suomessa, Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Itä- Tanskassa. Näiden alueiden sähkönkulutus on noin 2/3 koko Nord Poolin kulutuksesta. Esimerkiksi hintapiikkialueiden keskiteho oli noin MW. Hinnanmääräytymismekanismi mahdollistaa hintapiikit Hintapiikit muodostuvat Nord Poolin spotmarkkinan hinnanmääräytymismekanismin mukaisesti. Viimeisin tarvittava megawattitunti määrittää tunnin sähkönhinnan. Kun kysyntä on korkea suhteessa tarjontaan, liikutaan molempien sekä osto- että myyntitarjouskäyrien osalta pystysuoralla alueella. Tällä alueella käyrien leikkauspisteen hinta vaihtuu erittäin paljon pienienkin kysyntätai tarjontamuutosten johdosta. Ohessa Nord Poolin julkaisemat systeemihinnan tarjouskäyrät joulukuun 17. päivältä. Aluehintaisia tarjouskäyriä Nord Pool ei julkaise. Kuvasta nähdään, että noin MW:a on löytynyt 124 /MWh hinnalla. Jos kysyntä olisi ollut esimerkiksi vain 50 MW suurempi, olisi hinta karannut kokonaan kuvaajan ulkopuolelle. Hintapiikkitunneilla on kyse juuri tämänkaltaisesta tilanteesta. Pienikin muutos kysynnässä tai tarjonnassa heiluttaa hintatasoa reilulla kädellä. Talven kaikkien yli tuhannen euron hintapiikkipäivien aikana on tullut vastaan tilanne, jossa pelkkien asetettujen myynti- ja ostotarjouksien perusteella spot-laskennassa kysyntä ja tarjontakäyrät eivät olisi leikanneet lainkaan. Näiden tilanteiden varalta Spot-hinnan laskennalle on muodostettu poikkeussääntöjä. Esimerkiksi tämän talven korkeimmille piikkitunneille hinta saatiin määritettyä vasta sen jälkeen, kun kantaverkkojen hitaita reservejä Suomessa ja Ruotsissa aktivoitiin spot-laskentaan myyntitarjouksiksi. Sähkötehon tarve korkealla Vaikka Nord Poolin alueen energian kulutus on laskenut viimeisten vuosien aikana 400 TWh tasolta parikymmentä terawattituntia, silti sähkötehon tarve on säilynyt vähintäänkin entisellään. Helmikuun puoleen väliin mennessä 2000-luvun kymmenestä kulutukseltaan suurimmasta vuorokaudesta viisi on ollut kuluneen talven aikana. Tammikuun 8. päivä kulutettiin enemmän sähköä kuin koskaan ennen 2000-luvulla. Korkean kulutuksen taustalla on kylmä talvi, mutta ainakaan Jyväskylän lämpötiloja tarkasteltaessa ei voida sanoa, etteikö vieläkin kylmempää voisi olla. Parinkymmenen asteen pakkaspäiviä on ollut useita, mutta yhtään vuorokautta ei ole ollut, jossa vuorokauden keskilämpötila olisi ollut lähellä kolmeakymmentä pakkasastetta. Näitä lähes kolmenkymmenen pakkasasteen vuorokausikeskilämpötiloja oli kuitenkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä viitenä talvena. Pohjoismaisessa sähköntuotannossa ongelmia Ruotsalaisten ydinvoimalaitosten jatkuvat vikaantumiset ovat pitäneet tärkeää perusvoimantuotantoa sivussa koko talven ajan. Esimerkiksi joulukuun 2009 hintapiikkipäivänä lähes 5000 MW ruotsalaista ydinvoimaa oli alhaalla. On aivan selvä, että tällainen tuotantovaje on merkittävä tekijä hintapiikkien taustalla. Katsottaessa tehotilannetta Suomen rajojen sisäpuolelta havaitaan, että suomalainen sähköntuotanto ei millään riitä kattamaan kulutusta hintapiikkipäivien aikana. Tämän seurauksena olemme Suomessakin erittäin riippuvaisia naapurimaiden sähköntuotannosta. Täten myös Ruotsin ydinvoimantuotannon ongelmat vaikuttavat täysimääräisesti Suomeenkin. Jotta tilanne olisi hintapiikkien suhteen jollain tavalla järkevä tulevaisuudessa, niin sähköntuotantoon pitäisi luoda ja antaa mahdollisuuksia investoida. Kustannukset sähkönkäyttäjälle Tämän talven hintapiikit tulevat sähkönkuluttajille kalliiksi. Mikäli sähkö olisi maksanut piikkipäivien aikana suunnilleen saman verran kuin niitä ympäröivien piikittömien päivien aikana, olisi sähkömarkkinan arvo pohjoismaisella tasolla ollut noin 900 miljoonaa euroa edullisempi. Suomen osalta vastaava luku on 250 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on esitetty kannanottoja, ettei piikkien aiheuttamia kustannuksia voi laskea spot-markkinan arvon muutoksesta, sillä sähkönhankintoihin on tehty ennakkoon hinnanvarmistustoimenpiteitä. Totuus kuitenkin on, että markkinahintaan tuotettu ja kulutettu sähkö on ollut arvoltaan yllämainitut summat normaalia kalliimpaa. Ensisijaisesti sähkönkuluttaja maksaa sähkön ja tuottaja saa tuoton sähköntuotannostaan. Johdannaissopimusten kautta kassavirrat tasoittavat toinen toisiaan kuten vakuutussopimukset, mutta sähkömarkkinan kannalta kustannukset korkeammasta sähkönhinnasta kohdistuvat ensisijaisesti sähkön kuluttajiin. Mitä sähkönostaja voi tehdä? Kysynnän hintajousto on avainsana taistelussa hintapiikkejä vastaan. On tärkeää, että spot-markkinalle saadaan ostotarjouksia, joiden volyymi pienenee hinnan noustessa. Tämän talven piikkien aikana kysynnän hintajoustoa on esiintynyt melkoisesti. Suomessakin kulutus on joustanut MW piikkituntien aikana. Ongelmana on vain se, että tuo jousto ei ole ohjautunut kokonaisuudessaan spot-hinnan laskentaan. Olisikin tärkeää, että sähkönhankinnan järjestelyt ovat sellaisia, että kysynnän hintajousto saadaan mukaan spot-laskentaan. Nykyisellään, kun kysynnän merkittävää hintajoustoa on esiintynyt korkeiden spottuntihintojen julkistamisen jälkeen, ovat Elbas-markkinan ja säätösähkömarkkinan hinnat painuneet piikkituntien aikana merkittävästi spot-hinnan alapuolelle. Sähkönhankintaa kannattaisi nykytilanteessa järjestellä siten, että hankinta mahdollistaisi piikkituntien varalta spot-oston vähentämisen ja korvaavan oston Elbas-markkinoilta. Ohessa esimerkkikuvaaja tammikuun hintapiikkipäivältä, josta nähdään Elbas-markkinan selvästi spot-markkinaa edullisempi hintataso. Vaikutusmahdollisuudet ovat markkinapaikalla Mikäli sähkön hintaan halutaan vaikuttaa leikkaustarjouksilla joko Elbas-markkinan hyödyntämisen kautta tai sähkön käyttöä todellisesti pienentämällä, on siis tärkeää huomata, että leikkaustarjoukset ovat mukana jo hinnanmuodostusvaiheessa spothinnan laskennassa. Markkinan toiminnasta kuulee usein palautetta, ettei kuluttajalla ole mahdollisuutta vaikuttaa sähkön hintaan, ja että hinnanmuodostus on ostajaa voimakkaasti sorsiva. Kulunut talvi osoittaa hyvin konkreettisesti, että nykyisellä hinnanmuodostusmekanismilla varsinkin suurilla sähkönkäyttäjillä on todellinen vaikutusmahdollisuus. Sitä ei vain vielä käytetä siinä mittakaavassa kuin mahdollista olisi. Olemme toiveikkaita, että tämä talvi käytännön esimerkkinä ohjaa suuret sähkönkäyttäjät toimimaan markkinapaikalla, jolloin tilanne saadaan paremmaksi kaikkien sähkön käyttäjien osalta. Kuva 1. Suomen Spot hinnan kehitys. Kuva 2. Nord Poolin tarjouskäyrät Kuva 3. Elbas- ja Spot-hinnan kehitys

6 SATOn tavoitteena on vuonna 2020 tarjota asunto tyytyväiselle asukkaalle. Tyytyväisyyden suhteen ollaan jo pitkällä, sillä vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä peräti 93 % olisi suositellut SATOa ystävilleen. Olisiko tyytyväisyyden takana se, että viiden viimeisen vuoden aikana SATO on investoinut keskimäärin 100 miljoonaa euroa ja käyttänyt korjauksiin ja asuntojen laatutason nostamiseen noin 26 miljoonaa euroa vuodessa? Kumppanuusverkostosta vetoapua SATOn strategisena työkaluna on ollut tasokkaan kumppanuusverkoston systemaattinen rakentaminen ja sen hyödyntäminen ydintoiminnoissaan. Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia ASIAKKAITA KUIN PIENESSÄ KAUPUNGISSA Prosessit ja kumppanuudet takovat tehoa asuntosijoittajan toimintaan SATO Oyj on yksi Suomen johtavista asuntosijoitusyhtiöistä. Vuoden 2009 tilinpäätös ilahdutti osakkeenomistajia, sillä yhtiön vuokratuotot paranivat yli 6 % ja investointitoiminta oli tuttuun tapaan aktiivista. Sijoitusomaisuuden käypä arvo nousi 1,5 miljardiin euroon. SATOn kiinteistöomaisuus keskittyy pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun talousalueille, jossa SATOn omistamassa kiinteistöissä asuu jo noin asukasta siis ihan kuin pienessä kaupungissa! Asunto-omaisuusyksikön johtaja Juha- Pekka Järvenpää kertoo: Tarjoamme kiinteistöillä toimiville isännöitsijöille ja kiinteistönhoitoyrityksille työkalut, joiden avulla heidän toimintansa helpottuu. Mietityt prosessimme säästävät huomattavasti aikaa, rahaa ja vaivaa. Meillä on strategisia kumppanuussopimuksia isännöinnissä, sekä kumppanuus- ja vuosisopimuksia kiinteistön hoitoon liittyvissä tehtävissä, kuten energiankulutuksen seurannassa, jossa kumppaniksemme tiukan kilpailutuksen kautta valikoitui Energiakolmio Oy. Huoltotoimien ja teknisen sähkön hankinnassa Energiakolmio on toiminut SATOn kumppanina jo aikaisemmin. Hyvin sujuneen yhteistyön kunniaksi SATO palkitsi Hyvin sujuneen yhteistyön kunniaksi SATO palkitsi Energiakolmion vuoden 2009 yhteistyökumppanina. Energiakolmion vuoden 2009 yhteistyökumppanina. Yhteistyön ansiota on ollut mm. sähkön hinnan ennakoitavuus vuosiksi eteenpäin, mikä helpottaa budjetointia ja vähentää vuokrien korotuspaineita. Palkitsemiseen sisältyy myös ladattuja odotuksia, sillä olemme asettaneet yhteistyölle kovat tavoitteet, Järvenpää huomauttaa. EnerControl kiinteistöjen monienergian seurantaan LVI-kehityspäällikkö Kimmo Ruokoniemi kertoo, että vuoden alusta alkanut Ener- Control-palvelun käyttöönotto on juuri saatu päätökseen noin 440 kiinteistössä. Seurannassa ovat niin lämmön, sähkön kuin vedenkin kulutukset. Meille oli tärkeää saada kumppani, joka on halukas kehittämään seurantaa kanssamme. Energiakolmiosta onkin omaaloitteisesti ehdotettu kehittämistoimia ja henkilöstön palvelualttius ja joustavuus on noteerattu positiivisesti, Ruokoniemi kertoo. Koulutusvaiheen jälkeen odotellaan hyötyjä saatavaksi. Haluamme nopeasti hälytykset kulutusten poikkeamista, jotta pääsemme heti korjaamaan viat. Aika on meille kirjaimellisesti rahaa, Ruokoniemi huomauttaa. Tekniikalla on oma roolinsa kulutuksen optimoinnissa, mutta muitakin keinoja on. Asuntoihin on hankittu vettä säästäviä kalusteita. Kolmen vuoden välein asuinnoissa tehdään määräaikaiskunnostus, jossa myös energiatehokkuus otetaan huomioon. Rakennusautomaatio sekä lvi-laitteet tarkastetaan vuosittain. Haluamme myös asukkaat mukaan ideoimaan säästökohteita. Tähän liittyen julistimme viime vuonna asiakaslehdessä energiansäästökilpailun. Energiansäästöviikon yhteydessä järjestettiin energiavisa, johon saatiin yli tuhat vastausta. Aihetta käsitellään myös nettisivuillamme sekä ilmoitustauluilla, Järvenpää kertoo. SATO Oy:ssä on mietitty, miten voitaisiin konkreettisesti palkita niitä asukkaita, jotka optimoivat kulutustaan ja siten säästävät yhteisiä kustannuksia. Tarvitsisimme mittarin, joka toimisi kuin pullonpalautusautomaatti eli kun säästät, saat vaivoistasi heti konkreettisen palkkion, Järvenpää naurahtaa. Sanoillaan hän tarkoittaa sitä, että teknologian saralla palkitsevien ratkaisujen kehittäjille työsarkaa riittää. Ympäristöohjelma kannustaa säästöihin SATOlla on oma ympäristöohjelma, jota täydennetään vuosittain. Vuoden 2009 joulukuussa SATO allekirjoitti uudistetun AESS-sopimuksen. Tähän liittyen SATO on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 15 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Kulutukset liittyvät olennaisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mihin SATOkin on osaltaan sitoutunut. Julkisen ilmastokeskustelun myötä ovat myös monet asukkaat aktivoituneet. SATOn asiakaslehdessä Juha-Pekka Järvenpää vastaa asukkaiden kysymyksiin, joista viimeisin käsitteli nimenomaan sitä, miten asukas voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen omilla asumiseen liittyvillä valinnoillaan. Asenteet muuttuvat vähitellen. Asukkaat seuraavat julkista keskustelua ja tietenkin myös SATOn itsensä tekemiä valintoja. Ydinkysymys lienee edelleenkin siinä, että on osattava käyttää kiinteistöä oikein ja meidän tehtävänämme on opastaa asukkaitamme siihen, Ruokoniemi kiteyttää. Oma konsepti on löytynyt SATOn investointivauhti jatkuu, ja kiinteistökanta kasvaa rajojen ulkopuolellekin nyt ollaan jo Pietarissa. Kasvua haetaan kannattavasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Olemme huomanneet prosessimaisen toimintatavan sopivan meille. Esimerkkinä tästä mainittakoon asuntokohteiden laatuluokkamallinnus ja tietenkin kumppaniverkostomme. Oman alansa parhaina asiantuntijoina kumppaniemme kanssa muodostamme eräänlaisia prosessivetoketjuja ja jotka osaamisellaan auttavat meitä pääsemään tavoitteisiimme olivatpa ne laadullisia tai taloudellisia. Meillä on nyt koossa konsepti, joka toimii, Järvenpää painottaa. Kumppanuudet ja prosessit ovat toimintamme kulmakiviä. Juha-Pekka Järvenpää (vas.) sekä Kimmo Ruokoniemi ovat tyytyväisiä, sillä asukkaat alkavat olla yhä enemmän kiinnostuneita energiansäästötoimista omassa arjessaan

7 ENERGIANHALLITAPALVELULLA energiatehokkuutta Teksti Hannele Haltia Kuvat Mikkelin kaupunki ja Hannele Haltia Kari Iltola puh Energiankulutustietojen kerääminen on tärkeä osa kiinteistöjen ylläpitoa. Tehokas tiedonkeruu ei vielä tarkoita energiatehokasta toimintaa. Kulutustiedot kertovat kiinteistön kunnosta ja käytöstä, ja niiden analysoinnilla voidaan havaita poikkeavuudet. Analysointi vaatii kuitenkin resursseja ja osaamista, jota ei organisaatiosta aina löydy. Tätä varten Energiakolmiolla on olemassa energianhallintapalvelu, jossa Energiakolmion asiantuntijat tuottavat valmiiksi analysoitua tietoa kiinteistön energiakulutuksista. Tämän tiedon avulla kiinteistönhaltijan on mahdollista suunnitella tarvittavat toimenpiteet poikkeamien korjaamiseksi. Energianhallintapalvelu soveltuu kaikille energiankäyttäjille ja toimialoille. Erityisen hyödylliseksi sen ovat kokeneet asiakkaat, joiden kohdemäärät ovat suuria, kuten julkishallinnossa sekä kaupan ja palveluiden alalla. Säännöllinen energianseuranta ja kulutusten analysointi Järjestelmällinen ja tehokas energianseuranta edellyttää, että: - kulutukset tulevat säännöllisesti Energiakolmion energianhallintapalvelussa asiantuntijat tuottavat valmiiksi analysoitua tietoa kiinteistön energiakulutuksista. järjestelmään tuntidatana tai syötettyinä mittarilukemina - kulutuksia ja niiden kehittymistä seurataan säännöllisesti - kulutusmuutokset huomataan ja niihin reagoidaan nopeasti. Energianhallintapalvelussa Energiakolmio käy säännöllisesti läpi asiakkaan kohteiden kuukausikulutusten kehittymisen. Lisäksi tuntimittauksien kohdalla seurataan mahdollisia muutoksia kulutusprofiileissa. Tehtyjen havaintojen perusteella Energiakolmio laatii asiakkaalle kuukausittain koosteraportin, jossa on käsitelty kohteittain ja energialajeittain merkittävimmät kulutusmuutokset sekä esitetty yhteenveto asiakkaan kokonaiskulutusten kehittymisestä. Kvartaaleittain ja kalenterivuosittain laaditaan lisäksi kattavammat kulutuskoosteet, joissa seurataan mm. pidemmän aikavälin kulutusten kehittymistä. Kulutuspoikkeamat ja manuaaliset mittaukset tehotarkkailussa Hälytyspalvelu voidaan liittää osaksi energianhallintapalvelua. Tällöin on mahdollista esimerkiksi ohjata hälytyspalvelun lähettämät hälytysviestit Energiakolmiolle. Energiakolmio tarkastaa hälytykset ja lähettää toimenpiteitä vaativat hälytykset tiedoksi, joko asiakkaan määräämille yhteyshenkilöille tai vaihtoehtoisesti työmääräykseksi käytössä olevaan huoltokirjaan. Sovellettavia toimintamalleja on useita, joista valitaan kulloinkin asiakkaan tarpeita parhaiten vastaava. Manuaalisesti seurattavista mittauksista lähetetään automaattinen lukemapuuteilmoitus. Yleisimmät ongelmat manuaalisesti seurattavissa mittauksissa ovat, että mittarilukemat jäävät syöttämättä tai syötetyt lukemat ovat virheellisiä. Energianhallintapalvelussa lähetetään sovittuna päivänä puuttuvista mittarilukemista automaattinen lukemapuuteilmoitus asiakkaan ilmoittamille tahoille, esimerkiksi isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Menettelyllä varmistetaan, että myös manuaalisten mittausten kulutustiedot ovat kattavasti saatavissa kulutusraportoinnista ja kulutustiedot ovat vertailukelpoisia. Mittarilukemien oikeellisuus tarkistetaan vielä kuukausittain kulutusten tarkastelun yhteydessä ja tarvittaessa lukemien oikeellisuus varmistetaan. Auttaa asiakasta kiinteistön ylläpidon suunnittelussa Energianhallintapalvelu auttaa asiakasta kohdistamaan resurssejaan sinne, missä niillä voidaan tehokkaimmin vaikuttaa muodostuviin energiakustannuksiin. Palvelussa asiakas saa kuukausittain Energiakolmion asiantuntijan laatiman selkeän raportin kohteidensa merkittävimmistä kulutusmuutoksista. Energianhallintapalvelun tuottaman informaation avulla asiakas voi keskittyä muutosten etsimisen sijaan niiden selvittämiseen ja tarvittaessa korjaustoimiin. MIKKELISSÄ ALKAA tarkan energiankäytön aika Mikkelin kaupungin tilahallintoyksikkö vastaa konsernin toimitilojen vuokraamisesta, tilahankkeiden toteutuksesta, tilojen hankkimisesta ja myynnistä, kiinteistöjen ylläpidosta ja puhtaudesta sekä kiinteistöjen omistamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Vuosi sitten kiinteistöjohtajaksi nimitetty Riitta Väänänen perehtyi kaupungin käyttötalouden hallintaan ja huomasi pian, että kiinteistöjen energiankäytössä on säästöpotentiaalia. Sen jälkeen Mikkelissä onkin nopealla aikataululla päätetty monista energian säästöön tähtäävistä hankkeista. On laadittu energia- ja ilmastostrategia, tehty energiatehokkuussopimus sekä liitetty kiinteistöjä energian seurannan, hallintapalvelun ja raportoinnin piiriin. Me Tilahallinnossa odotamme tietenkin nyt käynnistyvien toimenpiteiden tuovan säästöjä viivan alle. Tavoitteenamme on saada 9 % säästöt energian käytössä vuoden 2016 loppuun mennessä. Säästyneet eurot on luvattu käyttää kiinteistöjen kunnossapitoon, sillä näin eurot hyödyttävät kaikkia kiinteistöjen käyttäjiä. Ajattelimme muutenkin käyttää motivoinnissa erilaisia palkintoja, sillä uskon positiivisuuden voimaan, kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen pohtii. Tarkka energian käyttö säästää euroja Monissa kaupungeissa on viime vuosina herätty energiankäytön tehostamistoimiin. Ohjaajana ovat olleet niin kiristyvät kuntataloudet kuin keskustelut ilmastonmuutoksesta, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä sekä energian kuluttamisen vähentämisestä. Yhteistyökumppaniksemme valitsimme Energiakolmion, sillä yrityksellä on monia referenssejä vastaavista projekteista muiden kaupunkien kanssa. Heillä tuntuu olevan vahvaa näkemystä ja kokemuksen tuomaa tietoa siitä, miten meidän kannattaa toimia. Heidän otteensa on ollut heti aktiivisen paneutuvaa, joten uskon että hankkeemme toteutuvat suunnitellulla tavalla, Väänänen pohtii. Odotukset yhteistyölle ovat kovat Syksyllä 2009 yhteistyöstä sovittiin ja ensimmäisten toimenpiteiden vaikutukset alkavat nyt vuoden 2010 alussa olla jo näkyvissä. Energiakolmio on mukana energiatehokkuussopimuksen edellyttämässä energiaryhmässä, joka valmistelee toimenpideohjelmaa, jolla toivotut energiansäästöt on tarkoitus aikaansaada. Tässä apuna on energianhallintapalvelu, jolla tuotetaan ja analysoidaan tarkka kulutustieto oikeiden tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Säästötavoitteeseen pääsemme monia Kiinteistöjohtaja Riitta Väänänen tarttui toimeen huomattuaan kuntatalouden energiankäytössä säästöpotentiaalia. Yhdessä Energiakolmion kanssa tehtiin energiantehokkuussopimus, jonka myötä euroja säästyy vaikkapa reittejä pitkin, mutta jo heti aluksi olemme muuttaneet monissa kiinteistöissä lämmitysmuotoa ainakin osittain uusiutuvalla tai maalämmöllä toimivaksi. Joissakin kiinteistöissä polttoöljy on vaihdettu kaukolämpöön, Väänänen kertoo. Tilahallintoon palkataan energiainsinööri, jonka tehtävänä on jakaa energiatehokkuusideologiaa kaikille kiinteistöjen käyttäjille ja kuntalaisille päiväkotilapsista koululaisiin. Tiedottamisen kautta kerrotan energiasäästöstä ja innostetaan tekemään töitä sen eteen. Kaikki haluavat olla mukana Väänänen on nähnyt, että hallintokuntien käyttäjät pitävät energiankäytön tehostamistoimia tärkeänä ja haluavat tehdä yhteistyötä. Kiinteistöjohtaja on innostunut asiasta ja haluaa muuttaa toimintamalleja, jotta energiantuhlaukseen kuluvat eurot voidaan käyttää paremmin. Haluan palkita niitä, jotka omilla toimillaan onnistuvat säästämään energiaa, joten tästä se työ nyt alkaa, Väänänen kannustaa

8 olleet EnerControlin piirissä, mikä onkin näkynyt selkeinä kulutuksen laskuina vuosien mittaan. Hälytystiedot kulutuspiikeistä ovat meille tärkeitä, Määttä huomauttaa. Kuluvan talven pakkaset saattavat muuttaa käyrien suuntaa. OMNIA - KESTAVÄN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ: Vihreät Sertifi kaatit toteuttavat ekologisen kestävyyden tavoitteita Teksti Hannele Haltia Ilkka Määtän kuva Hannele Haltia Omnia on monialainen koulutuskuntayhtymä, joka järjestää ammatillista koulutusta jäsenkuntiensa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Henkilöstöä on yli 600 ja toimipisteitä on 10. Omnian vaikutuspiirissä on lähes opiskelijaa ja yritystä, joten Omnian toimilla on suuri heijastusvaikutus ympäristöönsä. Ekologinen kestävyys on kirjattu Omnian kestävän kehityksen suunnitelmaan Ympäristötietoisuudella Omniassa tarkoitetaan asenteiden, arvojen ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta sitä henkistä arvoa, joka näkyy niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin arjessa ja muuttuu vähitellen itsestään selväksi tavaksi toimia. Kestävän kehityksen jalkautuksessa kannustavaa on tieto siitä, että ympäristöystävällinen toiminta voi olla taloudellisestikin kannattavaa. Toteutamme kestävän kehityksen periaatteita käytännön tasolla. Opiskelijamme ovat fiksua väkeä ja ilmastonmuutoksesta huolestuneille nuorillemme ympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä. Meidän on osoitettava heille, sekä tietysti myös yhteityöyrityksillemme, miten vastuullisesti itse toimimme ja että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän, kertoo toimitilajohtaja Ilkka Määttä Omniasta. Tärkein saavutus on kuitenkin se arjessa näkyvä asenne, joka Omniassa on osattu muuttaa toiminnaksi. Määttä arvelee, että hyviin tuloksiin vaikuttaa se, että ympäristöasioita käsitellään opiskeluprojekteissa, joten asiat tulevat tutuksi käytännön tekemisen kautta. Projektien avulla voimme edistää ympäristöystävällistä ajattelutapaa myös niissä yrityksissä, joiden kanssa opiskelijamme tekevät yhteistyötä, Määttä pohtii. Vihreillä sertifikaateilla vihreää sähköä Uusin panostus kestävään kehitykseen ovat vihreät sertifi kaatit, joista Omnia on tehnyt kahden vuoden sopimuksen yhteistyössä Energiakolmion kanssa. Pistorasioistamme virtaa nyt uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Me ostamme siitä kertovat todistukset, vihreät sertifi kaatit, joista kerromme kaikissa kiinteistöissämme infotauluilla sekä muutoinkin tiedottamalla. Toivomme, että todistukset ja julkisuus houkuttelevat kysymään ja virittämään keskustelua sertifi kaateista sekä vihreästä sähköstä. Näin saamme hyvän kiertämään, Määttä pohtii. Sertifi kaatit ovat kuin virtuaalisia osakkeita. Toisaalta ne ovat todistuksia siitä, että meidän sähkömme tuotetaan ympäristöystävällisesti. Tämä on vähän kuin luomutuote, jossa myös joutuu luottamaan siihen, että tuote on tuotettu luvatulla tavalla, kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko arvioi. Ajatus vihreästä sertifikaatista tuli yllättäen Määtän tietoon. Emme olleet moisesta kuulleetkaan, mutta päätimme lähteä mukaan, kun pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Energiakolmio kertoi sitä tarjoavansa. Luotimme Energiakolmion osaamiseen tässäkin asiassa, Määttä muistelee. Kulutustiedot tarkassa seurannassa Vihreät sertifi kaatit ovat pisteenä ii:n päällä, kestävän kehityksen tiellä. Jo vuosikausia kaikkien Omnian kiinteistöjen sähkön, veden ja lämmön kulutukset ovat Energiakolmio on huolehtinut Ominian sähkönhankinnasta kymmenisen vuotta. Yhteistyömme alkoi sähkön hankinnasta, ja nyt käytämme monia muitakin palveluja. Olen tyytyväinen siihen, että Energiakolmio on ripeästi kehittänyt palveluvalikoimaansa ja pitänyt meitä ajan tasalla alan kehityksestä ja meille sopivista mahdollisuuksista, Määttä kiittelee. Käytännössä Energiakolmio seuraa sähkömarkkinaa ja ehdottaa Omnialle sopivia hetkiä ostojen kiinnityksille. Hyvin menneistä suosituksista kiittelemme eikä moittia ole kovin usein tarvinnut, Määttä arvioi. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeää Yhteistyö sujuu netin ja puhelimen avulla. Henkilökohtaista panosta ei silti pidä unohtaa. Minusta on tärkeää tavata yhteistyökumppaneita silloin tällöin ja kyllähän Energiakolmiosta täällä kiitettävästi käydäänkin. Tavatessa keskustellaan alan tapahtumista ja olen huomannut, että Energiakolmiolla on osaaminen hallussaan. Meihin pidetään yhteyttä ja tarjotaan uutta, se on hieno asia, Määttä kiittelee. Vihreän sertifi kaatin vaikutuksia odotellessa Omnialla ja Energiakolmiolla on uusia suunnitelmia vireillä. Pöydällä ovat energiatehokkuussopimukseen liittyviin asiakirjoihin perehtyminen sekä kulutus- ja laskutustietojen raportoinnin kehittämiseen paneutuminen. Koulutusalallakin tarvitaan edelläkävijöitä Niin, sitten vielä se edelläkävijyys lieneekö tosiaan niin, että Omnia on ollut ensimmäinen vihreitä sertifi kaatteja ostava yritys koulutusta tarjoavien organisaatioiden joukossa? Ilkka Määttä jää makustelemaan ajatusta, sillä sehän kuulostaisi oikein mainiolta suorastaan palkinnolta työstä kestävän kehityksen tiellä. Ajan hermolla pitää olla, hän kiteyttää. s VIHREÄT SERTIFIKAATIT: Yrityskuvaa tukemaan Risto-Matti Karjalainen, puh, , Vihreät sertifikaatit ovat todistus siitä, että tietty määrä sähköä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sertifikaattijärjestelmillä tuetaan vapaaehtoisesti uusiutuvaa energiantuotantoa ja täten myös EU:n tavoitteita puhtaammasta tulevaisuudesta. Euroopan laajuisesti on toiminnassa kaksi vastaavaa järjestelmää uusiutuvan sähköntuotannon tukemiselle, vapaaehtoisuuteen perustuva RECS-järjestelmä (renewable energy certifi cate system) ja EU:n direktiiviin 2001/77/EC ja lakiin perustuva GoO sähkön alkuperätakuujärjestelmä (guarantee of origin). Molempien järjestelmien piirissä olevia tuotantomuotoja ovat tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja aaltoenergia, vesivoima, biomassa sekä erilaisilla biokaasuilla tuotetut sähköntuotantomuodot. Tavoitteena uusiutuvan energian lisääminen EU:n nykytavoitteena on, että vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta on oltava lähtöisin uusiutuvista energialähteistä. Sertifi kaattijärjestelmät tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Järjestelmän piirissä olevat energiantuottajat saavat yhtä tuotettua megawattituntia vastaan yhden sertifi kaatin. Sertifi kaatteja voidaan myydä vapaasti ja ne kuoletetaan järjestelmästä käytön yhteydessä. Tällä toimenpiteellä estetään sertifi kaattien väärinkäytökset. Sertifi kaatin ostaja tukee siis suoraan uusiutuvaa energiantuotantoa hankkiessaan sertifikaatteja. Energiakolmio vihreiden sertifikaattien markkinoilla Energiakolmio tarjoaa kilpailukykyisen ja joustavan ratkaisun vihreän sähkön hankintaan. Toimimme vihreiden sertifi kaattien markkinoilla ostajan ja myyjän rajapinnassa toteuttaen kaupankäyntiin liittyvät rutiinit ja sähkön sertifi oinnin todentamisen. Vihreiden sertifi kaattien hankinta voidaan toteuttaa halutulle volyymille ja ajanjaksolle erillään fyysisestä sähköntoimituksesta. Vihreiden sertifi kaattien hankinta on perusteltua kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka näkevät kestävän kehityksen tukemisen ja EU:n tavoitteet ilmastopäästöjen vähentämiselle merkittäviksi tekijöiksi toiminnassaan

9 ASKELMERKIT VIEVÄT KOHTI GREEN BUILDING -KAUPPAKESKUSTA ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen Teksti Hannele Haltia Kuva EFM Minna Kiiski, puh EFM on vuonna 2000 perustettu full-house kiinteistömanageriyritys, joka hoitaa mm. kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Estate Investorsin kiinteistösijoitusomaisuutta. Siihen kuuluvien kauppakeskusten operoinnista vastaa EFM( Suomi) Oy. EFM (European Fund Management) operoi yli 50 kauppakeskusta mm. Englannissa, Ruotsissa, Eestissä ja Suomessa. Suomessa operoitavia kauppakeskuksia ovat Helsingin Kampin liikekeskuksen lisäksi kauppakeskukset Atomi Riihimäellä, Galleria Lappeenrannassa sekä Revontuli Rovaniemellä. EFM (Suomi) OY KUULUU BOULTBEE HOLDING AB KONSERNIIN. Boultbee on edistyksellinen yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka päämääränä on olemassa olevien kiinteistöjen arvon maksimointi. Kauppakeskuksiin, supermarketteihin ja toimistoihin erikoistuneen Boultbeen portfolion tämänhetkinen arvo ylittää tällä hetkellä 1,3 miljardia euroa. Yrityksen ensisijaisena tavoitteena on hyödyntää optimaalisesti investoinnin potentiaalia kokonaisvaltaisella kiinteistöjen kehityksellä ja varainhallinnalla. Jatkuvasti uusille markkinoille toimintaansa laajentava Boultbee työskentelee tarmokkaasti investoiden innovatiivisesti eri puolilla maailmaa pysyäkseen kilpailijoidensa edellä. Kuvassa Revontulen kauppakeskus Rovaniemellä. Minna Kiiski Kiinteistöjohtaja Otto Oksanen vastaa Suomessa ja Eestissä EFM Facilities toiminnasta alaisinaan operatiivista toimintaa johtavat kiinteistöpäälliköt. Heidän tehtävänään on vastata käytännön päivittäisistä toimista, kuten kiinteistön ylläpidosta, vuokralaisista ja vaikkapa yhteistyöstä kumppaneiden, kuten Energiakolmion kanssa. Oksasen päivään yksikön vetäjänä kuuluu paljon neuvotteluja eri sidosryhmien kanssa, projektien johtamista, palvelusopimusten kilpailutuksia, yhteistyökumppaneiden valintaa ja sopimuksia sekä kansainvälisen yrityksen sisäistä yhteistyötä. Koska toimimme monissa maissa, on tärkeää muovata toimintatapa mahdollisimman samanlaiseksi kaikissa maissa huomioiden kulttuurilliset ja lainsäädännölliset erot, Oksanen kertoo. Luvassa vihreämpiä kauppakeskuksia Ympäristöasiat ovat yhteinen huolenaihe kaikkialla maailmassa. Meilläkin on asetettu selkeät askelmerkit kohti tavoitetta, joka on Green Building eräänlainen vihreä kauppakeskus, Oksanen kertoo. Green Building on yleiseurooppalainen ajatusmalli ympäristöystävällisestä toiminnasta. Ajatusmallin mukaan energiankäyttöä kiinteistöissä pyritään optimoimaan viihtyvyydestä tinkimättä. Palveluntuottajilta edellytetään esimerkiksi ympäristöystävällisten toimintatapojen, työvälineiden ja puhdistusaineiden käyttöä siivouksessa, kiinteistönhoidossa ja kiinteistöteknisten laitteiden huollossa. Alkajaisiksi on tiedettävä lähtötilane. Haluamme päästä nopeasti Green Building -ajattelussa eteenpäin ja siksi yhteistyökumppaniksi on valittu juuri Energiakolmio, joka mielestämme edustaa energiaseurannan ja -hallinnan osalta alan parasta osaamista Suomessa, Oksanen kertoo. Hän jatkaa, että EFM:n tavoitteeseen kuuluu olla tuottamatta kaatopaikkajätettä kauppakeskuksistaan vuoteen 2013 mennessä. Kaikki haluavat samaan suuntaan Oksanen kertoo, että EFM haluaa olla vahva tiennäyttäjä ympäristöystävällisessä toiminnassa. Emme suinkaan halua nostaa esille ainoastaan vihreitä kauppakeskuksia, sillä ympäristöä säästävien toimintatapojen pitää olla meille jokapäiväistä itsestään selvää toimintaa kautta koko organisaation, Oksanen kiteyttää. Omistaja voi toimillaan parantaa kauppakeskusten viihtyisyyttä. Käytännön toimet ympäristötyössä on kuitenkin tehtävä kauppakeskuksissa, yhteistyössä tilojen käyttäjien kanssa. Nyt meillä on suunta, jossa kaikki haluavat olla. Suomessa kauppakeskukset käyvät vihreää kilpajuoksua asioissa, jotka muualla Euroopassa ovat jo pitkälti arkipäivää. Suomessa on ympäristömerkkejä kaupan keskusliikkeillä, ja kauppakeskusala on tähän heräämässä, Oksanen kertoo. Pienin askelin kohti tavoitteita Muutokset vievät aikaa. Tavoitteen voi asettaa vaikka kuinka korkealle, mutta realisti on oltava. Jos asetetaan tavoitteeksi säästää 25 % energiakuluissa, on sitä ennen mietittävä, miten säästetään 10 % ja sitten, miten säästetään tuo loput 15 %. Riittävä määrä pieniä askelia oikeassa aikataulussa ja oikealla tavalla toteutettuna takaa onnistumisen, Oksanen laskee. Kansainväliselle toimijalle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Varsinkin, kun kauppakes- kukset sijaitsevat kaupungin parhailla paikoilla, niiden seurannaisvaikutukset ovat suuret. Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristöasioissa. On tärkeää, että tiloihimme tulevat käyttäjät tietävät meille toiminnassamme tärkeät arvot, joita toteutetaan samanlaisina kaikissa kohteissamme eri maissa, Oksanen kertoo. Vuonna 2009 aloitimme Energiakolmion kanssa tuntikohtaisen energiankulutuksen seurannan hälytysrajoineen kaikissa kohteissamme, Kamppi alkaa keväällä Työn alla on energioiden laskutuspalveluprojekti, jossa Energiakolmio hoitaa jatkossa energiankäytön laskutusmateriaalin taloushallintoomme. Näin säästämme kiinteistöpäälliköidemme aikaa ja parannamme lopputulosta. Tavoitteena on päästä tehokkaaseen energianhallintaan kokonaisuuden kannalta kesäkuuhun 2010 mennessä. Yhteistyökumppanit ovat EFM:n toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä. Ulkoistamalla voimme valita alan parhaat yhteistyökumppanit ja kehittää yhteistyötä asetettuja askelmerkkejä pitkin kohti tavoitteitamme, Oksanen painottaa. AlaMi on palvelu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen sekä energian käytön raportointiin ja tehostamiseen. Palvelu soveltuu erinomaisesti liike- ja teollisuuskiinteistöille, joissa halutaan seurata käyttäjäkohtaisesti kiinteistön sisäistä energiankulutusta ja laskuttaa loppukäyttäjiä tarkasti mitatun kulutuksen mukaan. AlaMi automatisoi laskunkäsittelyn ja tuottaa valmiiksi tarkastetut energiaveloitukset kiinteistön hallinnoijalle. Eritellyt laskut muodostetaan välittömästi sähköyhtiöiden laskutuksen jälkeen, joten rahaaliikenne hoituu nopeasti. Tarvittava kulutus- ja laskutusinformaatio on aina käyttäjien hyödynnettävissä EnerKey.com-portaalissa. Palvelu ratkaisee kauppakeskusten, Business Parkien ja teollisuuskiinteistöjen sisäisen energian käytön raportoinnin ja laskutuksen tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tällä hetkellä Energiakolmiossa tuotetaan palvelua lähes 300 kohteelle. Asiakkaina on mm. kaupan keskusliikkeitä, kiinteistömanageeraajia, kaupunkeja, valtion laitoksia sekä teollisuuskohteita. AlaMin toiminta on kehitetty entistä automaattisemmaksi. AlaMin jälleenlaskutus ulkoistaa energialaskutuksen käsittelyn työvaiheita Energiakolmiolle. Energiakolmio tuottaa nyt laskuliitteiden sijaan valmiin laskutusaineiston suoraan asiakkaan laskutusjärjestelmään. Laskutusaineisto siirretään sähköisesti tiedonsiirtona rajapintaa apuna käyttäen suoraan asiakkaan taloushallinnon järjestelmään. Aineisto käyttää asiakkaan oman laskutusjärjestelmän tietoja, kuten laskun numeroita ja viitenumerosarjoja. Tämä helpottaa myyntireskontran seurantaa ja tulevien viitesuoritusten kirjaamista. Manuaalisen työn osuus vähenee huomattavasti, jolloin henkilöresursseja vapautuu muihin tehtäviin ja laskutuksen laatu paranee virheiden poistuessa. AlaMi on selkeä ja kustannustehokas palvelu, joka mahdollistaa kiinteistön keskitetyn ja edullisen sähkönhankinnan, tarkan energiankäytön seurannan loppukäyttäjälle sekä kiinteistön hallinnoijalle kilpailukykyisen tavan palvella vuokralaisiaan

10 BALTIAN SÄHKÖMARKKINA KEHITTYY Jukka Muilu puh Baltian sähkömarkkina on integroitumassa yhä kiinteämmäksi osaksi pohjoismaista energiamarkkinaa. Olemassa olevan merikaapelin Estlink 1 -kaapelin jatkoksi on tehty päätös EstLink 2:n rakentamisesta. Samaan aikaan Baltiasta on poistumassa suuri määrä sähkön tuotantokapasiteettia. Uudistukset ovat mittavia ja asettavat monipuolisia haasteita Baltian sähkömarkkinakehitykselle. Sähkömarkkina edistyy Virossa, Latviassa ja Liettuassa erilaisin askelin, mutta väistämätön on kehitys, jossa Baltia on osa pohjoismaista ja myöhemmin osa EU-laajuista sähkömarkkinaa. Puola ja Liettua linkittävät Baltian keskeisesti osaksi keskieurooppalaista pelikenttää. Nord Pool avaa EstLink hinta-alueen, joka tullee olemaan dominoiva hintareferenssi Baltian hinta-alueelle. Vaikka Oslo Baltiassa ei ole vielä toimivia johdannaismarkkinoita, on selvää, että sähkönhankintamallit tulevat lähestymään pohjoismaista salkunhallintakonseptia. Markkinatoimijoita on Baltiassa vielä vähän. Sähkönkäyttäjien tulisikin olla kauaskatseisia ja kilpailuttaa ja haastaa perinteisiä markkinatoimijoita uuteen sähkömarkkinaan. Aidoimmillaan markkina toimii silloin, kun markkinatoimijoita on riittävästi ja markkina on likvidi. Muussa tapauksessa muutama toimija pystyy ohjaamaan markkinahintaa haluamallaan tavalla. Baltian sisäiset ja ulkoiset siirtoyhteydet ovat rajallisia. Tällöin kaupankäyntimekanismien pitää toimia kitkattomasti. Toivottavasti Liettuassa aloittanut uusi sähköpörssi integroituu kiinteäksi osaksi Baltian yhteistä sähkömarkkinaa. Tukholma 350 MW Jyväskylä Helsinki 635 MW Tallinna Pietari SÄHKÖMARKKINATAPAAMINEN Jukka Muilu puh Ministeri Pekkarinen vieraili Energiakolmiossa 1. helmikuuta. Vierailun aikana keskusteltiin sähkömarkkinoihin liittyvistä epäkohdista. Talven aikana esiintyneet spot-sähkön hintapiikit ovat heikentäneet sähkömarkkinoiden uskottavuutta - hintapiikkien ehkäisemiseksi olisikin toimittava nopeasti. Ministeri oli kiinnostunut kuulemaan, millaisia toimia hintapiikkien poistamiseksi voidaan tehdä. Hintapiikkejä voidaan ehkäistä lisäämällä sähkön tuotantokapasiteettia ja synnyttämällä aidosti sähkön kysyntäjoustoa. Sähkömarkkinoiden keskeinen ongelma on se, että sähkön käyttöä vähennetään vasta sen jälkeen kun spot-hintapiikki on syntynyt. Jotta markkina toimisi aidosti, olisi kysyntäjousto tarjottava markkinalle jo hinnan muodostusvaiheessa. Sähkön käyttäjien olisi oltava aidosti markkinoilla mukana, muuten Nord Poolissa käytetty suljettu huutokauppamenettely jää harvain sähkömarkkinatoimijoiden keskinäiseksi pelikentäksi. Energiakolmio esittikin, että nyt Suomen valtion rakentaessa omaa sähkönhankintamalliaan valtion olisi luotava selkeä energiapoliittinen linjaus markkinaosapuolien saattamisessa suoraan markkinapaikalle. Keskusteluissa sivuttiin myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen tukimalleja. Puuenergian ja laajamittaisen vastapainetuotannon lisääminen edellyttänee syöttötariffia tai investointitukien lisäämistä. Voisi olla eduksi, että puupolttoaineiden hyödyntämisen lisäämiseksi metsänomistajien olisi lähdettävä mukaan osakkaaksi energiantuotantobusinekseen. Nykymallilla puuenergian hinnasta vain pieni osa hyödyttää raaka-aineen tuottajaa lopun hävitessä logistisiin kustannuksiin ja voimantuottajille. ENERGIAKOLMIO ARVIOIDAAN LUOTETTAVAKSI JA AMMATTITAITOISEKSI KUMPPANIKSI Heikki Koikkalainen puh Asiakastyytyväisyyden tutkiminen on ollut Energiakolmiossa säännöllinen toimenpide jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2009 lopussa selvitys toteutettiin nettikyselynä, jota täydennettin puhelinhaastatteluin. Palautteen saimme yhteensä 159 palveluitamme käyttävältä asiakkaalta ja vastausprosentiksi tuli 60 %. Koemme vastaajien positiivisen suhtautumisen osoitukseksi avoimesta ja luottamuksellisesta suhteesta. Olemme edelleen kiitollisia kaikesta saamastamme palautteesta. Tutkimuksessa arvioitiin Energiakolmiota yhteistyökumppanina, palveluidemme toiminnallista ja teknistä laatua sekä yhteydenpitoamme. Tuloksena saimme jälleen hyvän palautteen ja luottamuksen toiminnallemme. Energiakolmio koetaan maineeltaan hyväksi, puolueettomaksi ja luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Samoin henkilöstömme ammattitaito ja palvelualttius arvioitiin korkeaksi. Palveluista erityisen hyödyllisiksi koettiin EnerPron osalta sähkötaseenhoito sekä laskunjakopalvelu. EnerControlin osalta osaamispalvelumme, analysoinnit, energianhallinta ja tariffien optimointi saivat kiitettävät arviot. Niistä saatava hyöty on konkreettinen ja selkeästi osoitettavissa. Kehittämistä kaipaaviksi osa-alueiksi koettiin mm. salkkupalvelun osalta yhteistyön tuloksellisuus, seurantapalvelun osalta hälytyspalvelu sekä koulutustarjontamme. Osa asiakkaistamme toivoo edelleen yhteydenpidon tiivistämistä sekä puhelimitse että tapaamisten merkeissä. Koemme toki, että toiminnassamme on paljon parannettavaa. Emme tuijota keskiarvoja, vaan pyrimme huomioimaan palautteen asiakaskohtaisesti ja myös reagoimaan siihen. Tavoitteenamme on edelleen ylläpitää ja kehittää toimialalla korkeaa asiakastyytyväisyyttämme. Koska meillä ei ole ristikkäisiä intressejä markkinalla, voimme kaikissa tapauksissa toimia asiakkaan edun mukaisesti avoimesti ja pitkäjänteisesti. Nordic Management Alpiq Nordic consisting of Energiakolmio and the Alpiq Norway group - is going to offer full range services and strive to be the unique partner for Nordic clients. In order to coordinate and deliver harmonized services and products the existing local management structure will be changed and organized into a functional management with cross Nordic responsibilities. The persons appointed to the Nordic management are: Head of Market Nordic Erik Sæther responsible for the Nordic arm of Alpiq CFO Alpiq Nordic Petter Torp responsible for Finance and Administration Head of Sales Pasi Valoranta responsible for Sales and Origination COO Rauno Muilu responsible for Operations Head of Portfolio Management Frode Berntsen responsible for Portfolio Management and related services Kööpenhamina 700 MW 1000 MW Riika MW Vilna Saatua arvokasta palautetta erityisesti avoimien vastausten osalta käytämme kehittämistyössämme ja olemme vastausten perusteella ryhtyneet määrätietoisiin toimiin vastataksemme jatkossa asiakkaidemme odotuksiin entistä paremmin. Head of EnerControl Services Jukka Muilu responsible for Energy Efficiency and related services The legal entity structure within the Alpiq Nordic sphere will continue

11 NIMITYSUUTISIA MScBA Riina Vakkilainen on nimitetty palveluvastaavaksi Energiatehokkuuspalveluihin. Riina on opiskellut Mikkelin ammattikorkeakoulussa sekä Linköpingin yliopistossa. Ennen Energiakolmiolle siirtymistään hän työskenteli TeliaSonera Oyj:n palveluksessa. Ins. Sami Paajoki on nimitetty järjestelmävastaavaksi IT-palveluihin. Sami on valmistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmasta, ja on tehnyt alaan liittyvää työtä aiemmin mm. Suomen Ilmavoimissa TAPAHTUMIA Sähkömarkkinat 2009 seminaarissa ajankohtaiset teemat Vuosittainen Energiakolmion Sähkömarkkinaseminaari pidettiin Finlandia-talolla. Teema oli tällä kertaa Energia ja Talous. Ohjelmassa kuultiin alan vaikuttajien ja asiantuntijoiden esitykset, jotka käsittelivät laajasti ja eri näkökulmista mm. ydinvoiman lisätarvetta ja rakentamista, talouden haasteita sekä energiapolitiikan linjauksia. Ohjelma kokosi tällä kertaa 170 kuulijaa Finlandia-talolle. Runsas kuulijakunta ja ajankohtaiset esitykset tekivät tapahtumasta erittäin kiintoisan! Kaikkien palautteen antaneiden mukaan tilaisuus vastasi odotuksia. Tapaamme samoissa merkeissä Finlandia-talolla jälleen Energiakolmio oli mukana kiinteistöjohdon CORESMA 2010 tapahtumassa näyttävällä osastolla helmikuussa 2010 Wanhassa Satamassa. Brunssitilaisuuksissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja ne kokosivat runsaan osanottajajoukon. Kiitämme kuluneista vuosista kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme. ENERGIAKOLMIO 15 VUOTTA Tänä keväänä tulee kuluneeksi 15 vuotta Energiakolmio Oy:n perustamisesta. Yhtiön perustamiskirja on päivätty , ja kaupparekisteriin yritys on kirjattu Juhlimme työn merkeissä. Kiitämme kuluneista vuosista kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, ja suuntaamme tarmomme entistäkin paremman palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen.

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun

Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun Nerokas ratkaisu, josta suurille konserneille voi olla paljon hyötyä. Sisäisten laskujen tehostettu käsittely Nettoutus työkalulla sujuvoitetaan laskunkäsittelyä

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot