SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA"

Transkriptio

1 Virpi Suominen SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Virpi Suominen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Ruokapalvelut Selvitys elämysruokailujen ja ravintolan oheisohjelmien kiinnostavuudesta Tiivistelmä Elämyspalvelut on nopeasti kasvava sektori ravintolatoiminnassa. Toimiala alkoi yleistyä 1990-luvun vaihteessa ja sen jälkeen alan suosio on ollut korkeaa ja kehitys nousujohteista. Elämyspalveluja harjoittavia yrityksiä on jo lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, vaikka varsinkin luontoelämyksiin liittyvien yritysten keskittymä on maaseudulla. Tämän opinnäytetyön pyrkimyksenä oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta elämysruokailuja kohtaan. Samalla pyrittiin selvittämään, millaisista muista ravintolapalveluista sekä ravintolan oheisohjelmista asiakkaat ovat kiinnostuneita. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on keskitytty käsittelemään elämyksen tuottamista ja kokemista sekä ruokapalveluyrityksen palvelutoimintoja. Työssä käsitellään myös markkinointia ruokapalveluyrityksen kannalta. Tiedonkeräys suoritettiin kyselylomakkeen avulla kahdessa kaupungissa, Turussa ja Mikkelissä. Vastaajajoukko valittiin satunnaisella otantatavalla. Kyselyssä saatiin yhteensä 141 kattavaa vastausta, jotka kertovat kuluttajien toivomuksista ja mielipiteistä koskien ravintolatoimintaa. Vastauksista kävi ilmi, että vain 29 % vastaajista oli joskus käynyt elämysravintolassa tai käyttänyt muita elämyspalveluja. Yritän osaltani tämän työn puitteissa levittää tietoisuutta toiminnasta, sillä useat vastaajat eivät edes tienneet mitä elämyspalvelu tarkoittaa. Työn lopussa esitellään vastausten pohjalta laaditut kehittämisehdotukset elämyspalvelujen järjestäjälle. Asiasanat (avainsanat) Elämys, asiakaspalvelu, ruokailu, asiakaslähtöisyys Sivumäärä Kieli URN 49 s. + liitt. 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1 Ohjaavan opettajan nimi Reijo Honkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Lomakylä Järvisydän Ky

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 30, 2007 Author(s) Virpi Suominen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Production and Management of Services Food services Research into the interest in experience services and other restaurant services Abstract Experience services are a fast growing sector in restaurant services. It started to spread in the beginning of 1990 s and since that the popularity has been great and it is growing up all the time. There are experience companies in almost every town in Finland, though natural experience - companies are focusing towards the countryside. The aim of this project was to find out about customers interests in experience-restaurants. This work also tries to find out what kind of other restaurant-services customers are interested in. The theory portion of the work tells about producing and undertaking experience and other service activities in food-service-companies. The work also deals with marketing in the case of a food-service-company. Questionnaire responses were collected in two cities, Turku and Mikkeli. The respondents were chosen by random selection, and altogether 141 useful responses were collected. The respondents told us that only 29 % had sometimes visited in an experience-restaurant or used other experience services. Another goal with this project was to increase the knowledge of experience activities, because many respondents didn t even know what the word experience-service meant. Development examples for experience services organizers, which resulted from the responses, are listed at the end of the work. Subject headings, (keywords) Experience, customer service, eating, customer-oriented Pages Language URN 49 pgs. + appendix 4 pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Appendix 1 Tutor Reijo Honkonen Bachelor s thesis assigned by Lomakylä Järvisydän Ky

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TILAAJA ELÄMYKSET Elämyksellisyyden tuottamisen periaatteita Elämyksen ominaisuuksia Elämyksen kokeminen Elämysruokailujen kohderyhmä PALVELUTOIMINNOT RUOKAPALVELUYRITYKSESSÄ Palvelun periaatteita Palvelun eri osat Asiakaskeskeisyys ravintolayrityksessä Palvelutoimintojen merkitys ravintolayrityksessä RUOKAPALVELUJEN MARKKINOINTI JA KILPAILUKEINOT Markkinoinnin tarkoitus Palveluyrityksen markkinoinnin peruskilpailukeinot Palvelujen markkinointiviestintä Sisäinen viestintä Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät RAVINTOLAPALVELUJEN TRENDEJÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Kyselylomaketutkimus ja satunnainen otanta Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Kyselytutkimuksen toteuttaminen Aiheen rajaus Tutkimuksen tavoitteet Käytännön toteutus Vastanneiden määrä ja jakauma... 23

5 8 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Ruokaravintoloiden tämänhetkinen käyttö Ruokaravintoloiden käyttö tulevaisuudessa Kuluttajia kiinnostavat teemat ravintolassa Yhteenveto teemoista Ravintolan tarjoamat ohjelmapalvelut Historiallinen teema Suomalainen ruokaperinne Etninen teema Kesäiset retket Kesäiset urheiluaktiviteetit Talviset retket Elämysravintoloiden ja -palvelujen käyttö Kuluttajien mielipiteitä ravintolatoiminnasta Oheisohjelma, josta kuluttajat olisivat valmiita maksamaan Ravintolaympäristön merkitys kuluttajalle Ravintolakokemus, joka yllättäisi asiakkaan positiivisesti Tekijöitä, jonka takia asiakas enää palaisi uudelleen ravintolaan Muita asiakkaan viihtyvyyden kannalta tärkeitä asioita ravintolassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TULOSTEN POHJALTA LOPPUSANAT LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Elämyssektorista on viime vuosina tullut näkyvä ja tärkeä työllistäjä sekä taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimiala. Kansainvälisenä kehityksenä on tällä hetkellä nähtävissä toisaalta lisääntyvä palvelujen ostaminen ja toisaalta voimakas palvelujen keskittäminen. Tässä yhteydessä on myös siirrytty yksittäispalvelujen hankinnasta palvelukokonaisuuksien ostamiseen. Suomessa yritykset seuraavat parhaillaan tätä trendiä ja palvelupakettien kehityssuunta on ylöspäin. Elämysruokailujen järjestäjän tulevaisuus näyttää siksi valoisalta ja elämyspalveluiden kysyntä on kasvamassa. Opinnäytetyön tilaaja, Lomakylä Järvisydän Ky, järjestää tällä hetkellä ympärivuotista ravintolatoimintaa elämysruokailujen parissa. Yrityksellä on olemassa jo toimiva konsepti, johon tämän työn ja kyselytutkimuksen pohjalta tehdään uusia kehittämisehdotuksia. Heitä kiinnostaa tietää erityisesti, mikä asiakkaita kiinnostaa ja mihin yrityksen mahdollisesti kannattaisi tulevaisuudessa panostaa. Tein aiheeseen liittyen kyselylomakkeen, jolla selvitetään kuluttajien mielipiteitä, toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Lomakkeella pyrittiin selvittämään myös millaisista ravintolapalveluista ja oheisohjelmista kuluttajat ovat kiinnostuneita. Kyselyyn kerättiin vastauksia satunnaisella otantatavalla kahdesta kaupungista, Turusta ja Mikkelistä. Oma kiinnostukseni ruokapalvelujen suunnittelua kohtaan sekä mahdollisuus opinnäytetyön tekemisestä Lomakylä Järvisydämelle johtivat työn käynnistämiseen. Sain kyselystä hyviä ja käyttökelpoisia vastauksia, joiden pohjalta kirjoitin kehittämisehdotuksia työn tilaajan hyödynnettäväksi. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että liitännäispalveluille olisi ravintoloissa kysyntää, mutta niiden markkinointi on tavoittanut vasta pienen joukon asiakkaita. Potentiaalisen asiakasjoukon tavoittaminen on yksi niitä asioita, joihin elämysruokailujen järjestäjän kannattaa kyselyn perusteella kiinnittää huomiota.

7 2 TYÖN TILAAJA 2 Työn tilaaja on Lomakylä Järvisydän Ky, joka on rantasalmelainen perheyritys. Järvisydän on ympäri vuoden avoinna oleva keskiaikahenkinen lomakeskus, jonka asiakkaita ovat sekä yksityiset matkailijat että erikokoiset yritykset. Järvisydän tarjoaa asiakkailleen ruokaa teemaan soveltuvalta ruokalistalta, majoitus-, ravitsemus-, kokousja ohjelmapalveluja sekä erilaisia ulkoiluaktiviteetteja. Ravintolassa on A-oikeudet. Elämysravintoloiden tarkoitus on tuottaa asiakkaille elämyksiä paitsi teemaan soveltuvan ruokalistan avulla, myös luomalla ravintolaan asiaankuuluvaa tunnelmaa. Järvisydämen keskiaikahenkisyys näkyy koko paikassa; ruokalistalla, ravintolan puitteissa, sisustuksessa sekä henkilökunnan vaatetuksessa ja tavoissa. Yrityksen tunnuslause on: Elämyksiä vuoden jokaisena päivänä. (Lomakylä Järvisydän 2007.) Järvisydän on osa Saimaa Holidayn yritysverkostoa. Saimaa Holiday on vuonna 2001 perustettu kahdeksan matkailualan yrityksen verkosto, joka toimii Savonlinnan, Rantasalmen ja Oravin alueella. Verkosto tarjoaa asiakkailleen elämyspalvelujen lisäksi mm. ravintola-, sauna-, kokous- ja satamapalveluja. Saimaa Holiday yritysten ja samalla myös Järvisydämen toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään järviluontoon liittyvää matkailua Linnansaaren ja Koloveden järviluontomatkailualueella, jossa painopiste on järviluonnosta kiinnostuneet luontomatkailijat ja yritysryhmät. Vuonna 2005 Saimaa Holidayn liikevaihto oli 2,22 milj. euroa, ja se työllisti keskimäärin 18,5 henkilöä seitsemän yrittäjän ja laajan alihankintaverkoston lisäksi. Järvisydän ei halunnut antaa tarkempia lukuja omasta liikevaihdostaan. (Saimaa Holiday 2007.) KUVA 1. Toimintaympäristö (Saimaa Holiday 2007).

8 3 Saimaa Holidayn visio vuodelle 2010 on, että Saimaa Holiday on tällöin tunnettu matkailubrändi. Asiakkaan kannalta se on helposti saavutettava ja odotukset ylittävä järviluontomatkailukokonaisuus. Toiminta on ympärivuotista ja aktiviteettipalveluiden kehittämisen myötä yöpymiset kaksinkertaistuvat, ja matkailun liikevaihto nousee 3,5 milj. euroon. Ohjelmapalvelut ovat tällä hetkellä alueella vahvassa kasvussa, ja myös ravintolapalvelujen markkinaosuutta yritetään kasvattaa entisestään. Selkeimmin näkyvissä oleva ongelma on riittävän tasokkaan majoituksen vähyys alueella, ja siksi tähän tullaan panostamaan paljon tulevaisuudessa. Esimerkiksi Järvisydämen pihapiiriin on tällä hetkellä rakenteilla 6 kpl lomahuviloita. Saimaa Holiday aikoo keskittyä tulevaisuudessa eniten yrityskohderyhmien tarpeisiin. Visiona on, että tasokkaat majoituskohteet luovat kysyntää laadukkaille ohjelmapalveluille, ja Saimaa Holidaysta tulee Etelä-Savon vetovoimaisin luontomatkailukohde. (Saimaa Holiday 2007.) 3 ELÄMYKSET 3.1 Elämyksellisyyden tuottamisen periaatteita Elämyksen yhdistäminen ravintolatoimintaan on melko uusi suuntaus suomalaisessa ravintolakulttuurissa. Varsinaisesti vasta 1990-luvulla alkoivat toimia ensimmäiset elämysruokailuja harjoittavat yritykset, ja alan kehitys on sen jälkeen ollut nopeaa. Ravintolasta haetaan nykyään yhä enemmän maistuvan ruoan lisäksi elämyksen, erikoisuuden tai viihteellisyyden kokemusta. (Brännare ym. 2003, 253.) Lisäarvoa tavanomaiselle ravintolakäynnille voidaan luoda tuottamalla elämyksiä. Elämyskokemuksen tuottavat puitteiden ollessa kunnossa muut ohjelmapalvelun osaalueet. Nykysuomen sanakirja (1978) määrittelee elämyksen henkilöön vaikuttavaksi voimakkaaksi positiiviseksi tai negatiiviseksi kokemukseksi, tapahtumaksi tai vastaavaksi. Elämys on siis sielullinen kokemus. Elämystä voi olla myös tieto tai tietämys siitä, minkä yksilö on saavuttanut tai havainnut. Vaikka elämyksellistä voi olla tietoisesti haettu hädin tuskin hengissä selviäminen, matkailu- ja ravitsemusalan tuotteissa tavoitellaan kuitenkin positiivisia muistijälkiä jättäviä asioita. Elämys on ihmiselle hyvin henkilökohtainen ja usein ainutker-

9 4 tainen kokemus, jota jakaminen muiden kanssa vahvistaa. Elämyskokemukseen liittyy kokonaisvaltainen osallistuminen ja vuorovaikutus ympäristön ja ihmisten kanssa niin fyysisesti, henkisesti kuin emotionaalisestikin. Se, millainen kokemuksesta muodostuu, riippuu myös merkittävästi ihmisen taustasta, aiemmista kokemuksista ja ennakko-odotuksista sekä senhetkisestä mielentilasta. (Häkkinen ym ) Samankaltaiset tilanteet voivat eri ihmisten silmin näyttää aivan erilaisilta. Toisaalta samankaltaisen tilanteen toistuminen voi laimentaa, tai toisinaan lisätä tuntemuksia siten, että yksilö kokee tilanteen joko tavanomaiseksi elämän hetkeksi tai vaikuttavaksi ja mieleenpainuvaksi elämykseksi. (Hillo 2007.) Elämys on paljon enemmän kuin tavara tai palvelu. Se on yksilön alitajunnan, tuotteen palvelun ja ympäröivän toimintaympäristön integroitunut kokonaisuus. Siirtyminen palvelujen myynnistä elämysten myyntiin on yhtä vaikeaa kuin siirtyminen teollisesta taloudesta palvelutalouteen. Tarvitaan uskoa ja luovuutta, jotta nykyiset palvelut voidaan pukea elämykselliseen asuun. Kun palvelu jaetaan asiakkaalle tilauksesta räätälöitynä, elämys on muistettava, aistimuksiin perustuva asia, jonka myyjä järjestää vieraalleen henkilökohtaisesti. Kun tavarat ja palvelut ovat laadultaan samanlaisia, lisäarvo asiakkaalle saavutetaan erilaistamalla ne elämyksien avulla. (Lassila 2002, 16.) Elämyspalveluja voidaan luokitella lukuisilla toisistaan poikkeavilla tavoilla. Kysymys onkin, missä menee elämyspalvelun ja palveluelämyksen raja. Jokainen palvelutilanne voi tuoda myönteisiä kokemuksia (miksei jopa elämyksiä), mutta elämyspalvelu eroaa tästä siten, että se on tavoitteellisesti tilattua elämysten mahdollistamista. Voidaankin sanoa, että elämyspalvelusta on kyse silloin, kun palvelun tilaaja haluaa tarkoituksella mahdollistaa elämysten syntymisen tilatun palvelun avulla. (Hillo 2007.) 3.2 Elämyksen ominaisuuksia Lassilan (2002, 17) mukaan elämyksen kokijaan hyödykkeet, tavarat ja palvelut vaikuttavat ulkoisesti, kun taas elämykset ovat luonnostaan persoonallisia. Elämykset siis esiintyvät ainoastaan yksilön mielessä: tunnetasolla, fyysisellä tasolla, älyllisellä tasolla ja jopa hengellisellä tasolla. Ikimuistettavien elämysten suunnittelussa voidaan käyttää kahta ulottuvuutta: vieraan osallistumista ja tapahtumaan liittymistä. Edellisen asteikon pää on aktiivisuus ja toinen pää passiivisuus. Jälkimmäisen asteikon päät

10 ovat henkinen ja fyysinen osallistuminen kiehtovuus ja syventyminen, liittyminen osaksi elämystä. Näitä neljää elämyksen aluetta kuvaa kuvio 2. 5 Henkinen osallistuminen Viihteellinen Koulutuksellinen Passiivisuus Aktiivisuus Esteettinen Todellisuuspakoinen Fyysinen osallistuminen KUVIO 2. Elämyksen alueet. (Lassila 2002, 18) Elämyksen tuottamisessa on myös otettava huomioon kulttuurien eroavaisuus. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kokevat elämykset eri tavalla. Tarvitaan tietoa, sivistystä ja tunneälyä tuottaman sellaisia positiivisia elämyksiä, jotka eivät käänny negatiiviseksi kokemukseksi ja elämyksen tarjoajaa vastaan. Tarjotun elämyksen teeman on myös sovittava elämyksen vastaanottajan arvoihin. (Lassila 2002, 18) Jotta yritys pystyisi ikimuistettavasti vaikuttamaan vieraisiinsa ja onnistumaan elämyksen tuottamisessa, tulisi elämykset teemoittaa. Elämyksen on oltava enemmän kuin missio tai kulunut markkinointilause ja sen on käynnistettävä kaikki viisi aistia. Mitä useammalla tavalla elämystä voidaan aistia, sitä tehokkaampi siitä tulee. Toisaalta on havaittu, että käyttämällä vain yhteen aistiin vaikuttamista voidaan saavuttaa merkittäviä elämyksiä. On myös varottava yhdistämästä sellaisia aisteja, jotka tietyissä tilanteissa tuottavat enemmän elämyksellistä hämminkiä kuin unohtumattomuutta. (Lassila 2002, 18) Hyvässä elämystuotteessa on tiivis ja mukaansatempaava teema, joka on sopusoinnussa yrityksen toimintaympäristön kanssa. Teemaa täydentävän rekvisiitan käyttö hel-

11 6 pottaa arjesta irrottautumista ja auttaa tunnelmaan pääsemisessä. Hyvän ennakoinnin ansiosta pystytään eliminoimaan epämiellyttävät elämykset, ristiriidat ja tahattomat laiminlyönnit. Asiakasta arvostaen johdonmukaisesti tuotettu elämyskokemus omaa lisäarvoa, joka lisää tuotteen haluttavuutta. Elämys syntyy yllättäen ja pienistä asioista. Viime kädessä sen takaa löytyy rautaisella ammattitaidolla ja huolellisesti valmistellen toteutettu tuote, jossa kaikki osatekijät ovat kunnossa ja tarkoin harkittuja. Kaiken palvelun ja elämysten tuottamisen ydin on tyydyttää jokin asiakkaalla oleva tarve hiukan paremmin kuin mitä asiakas odottaa. Asiakkaan kokema lisäarvo on asiakkaalle tuotteesta koituneiden kustannusten ja asiakkaan mielestä tuotteella olevan arvon välinen erotus. Tämä lisäarvo usein ratkaisee, kuinka paljon tuotteesta ollaan valmiita maksamaan ja hankitaanko sellainen uudelleen. (Häkkinen ym. 2005) 3.3 Elämyksen kokeminen Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajat kommunikoivat kokemuksistaan neljän elämyksellisyyden osa-alueen kautta. Nämä osa-alueet ovat tunteisiin liittyvä elämyksellisyys, edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys, kehollinen elämyksellisyys ja henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys. Tunteisiin liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajien rajoituksista vapaata mahdollisuutta kokea ja työstää henkilökohtaisella tasolla moninaisia tunteita ja elämänkokemuksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue rakentuu koskettavuudesta, hämmentävyydestä ja virkistävyydestä. Tutkimuksen mukaan tunne-elämykset korostuivat erityisesti nykytaidenäyttelyssä ja ulkoilmatapahtumassa. (Ahola 2007, 57) Edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta kerätä ideoita, inspiraatiota ja asiantuntijuutta sekä kokea oivalluksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu luovuuden kehittämisestä ja asiantuntijuuden kasvattamisesta. Useille kuluttajille on tärkeää päivittää tietämystään alan kehityksestä. (Ahola 2007, 57) Kehollinen elämyksellisyys ilmentää kuluttajan fyysisiä kokemuksia näyttelytilassa. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu liikkumisesta ja aistimisesta. Tutkimustulosten mukaan onnistunut kehollinen elämyksellisyys edellyttää kuluttajan mahdollisuutta ottaa häiriöttömästi haltuun koettava tila. Aineistossa näköaisti korostuu, mutta sen hallitsevaa asemaa on mahdollista helposti rikkoa muiden aistien avulla. Yllättä-

12 7 vää oli, että kaikissa aineistoissa erityisesti tuntoaistilla oli varsin vähäinen merkitys. Kuitenkin juuri tuntoaistiin liittyvät elämykset ovat usein esimerkiksi sään kautta erilaisten ulkoilmatapahtumien keskeinen riski- tai mahdollisuustekijä. (Ahola 2007, 58) Henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta vastaanottaa ja kommentoida elämyspalveluihin liittyviä kokemuksia sekä mahdollisuutta osallistua näistä palveluista rakentuviin yksityisiin ja julkisiin foorumeihin. Kasvokkain tapahtuva elämysten jakaminen ja julkisen keskustelun seuraaminen on kuluttajille tärkeää. Erityisesti media toimii elämyspalvelujen markkinoijana ja jopa eräänlaisena normittavana käytöskouluna, joka tarjoaa kuluttajille valmiita tarinoita siitä, mitä missäkin tapahtumassa tulee nähdä, kokea ja tuntea. (Ahola 2007, 58) Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajan on kamppailtava muiden markkinatoimijoiden kanssa oman elämyksensä autenttisuudesta. Erityisesti media vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien kokemuksiin kulttuuripalveluista sitä voidaan jopa pitää yksittäisen ihmisen vastapelurina elämyksellisyyden rakentumisessa. (Ahola 2007, 58) 3.4 Elämysruokailujen kohderyhmä Asiakaskeskeisen markkinoinnin peruslähtökohtana on kohderyhmäajattelu eli segmentointi. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan tarpeet tunnistetaan ja palvelut suunnitellaan näille asiakasryhmille sopiviksi. Segmentoinnin perusideana on jakaa asiakaskunta pienempiin, tarpeiltaan yhtenäisiin ryhmiin ja suunnitella ja tarjota palvelut erilaistettuna kullekin segmentille. Segmentoinnin perusteina voidaan käyttää erilaisia kriteerejä tai näiden yhdistelmiä. Käytettyjä kriteerejä ovat henkilökohtaiset tekijät eli ostovoima, kulutusrakenne, ikä ja elämänvaihe, elämäntyyli ja persoonallisuus, psykologiset tekijät eli ajankohtaistarpeet, asenteet, arvot, herkkyys muutoksille ja tunteet, sosiaaliset tekijät eli perhesuhteet ja sosiaaliluokka sekä kulttuuriset tekijät eli ostotottumukset, uskonto ja uskomukset sekä muoti- ja kausivaihtelut. (Ylikoski 1999, 46) Kun selvitetään eri kohderyhmien ostopäätöstä ohjaavia tekijöitä, voidaan yrityksessä tuotteita tai palveluja rakennettaessa ottaa ne huomioon ja toteuttaa asiakaskeskeistä toimintaa. Ravintolan valintaan vaikuttavien tekijöiden merkitys vaihtelee sen mukaan, minkä vuoksi asiakkaat ovat liikkeellä. Jos asiakkaat ovat vapaaajanmatkailijoita, heidän valintaperusteissaan korostuvat muun muassa hinta, mahdol-

13 8 linen luonnonläheisyys ja elämyksen kokeminen. Erilaisten tilaisuuksien järjestäjien valintaperusteissa taas korostuvat esimerkiksi kokoustilat, liikenneyhteydet, paketointi eli muiden palvelujen yhdistely (majoitussopimukset ym.), turvallisuusjärjestelyt ja myyntihenkilöstön ammattitaito. (Brännare ym. 2003, 77) Elämysruokailujen pääasialliset markkinat kohdistetaan pääasiassa kahdelle eri kohderyhmälle: Ensimmäinen kohderyhmä on perheet ja lomamatkailijat, jotka etsivät vapaa-ajalle elämyksen kokemista. Toinen kohderyhmä on erilaiset yritykset, jotka elämyspalvelujen kautta järjestävät työntekijöilleen erilaisia juhlia, kokouksia, virkistyspäiviä ja muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa. 4 PALVELUTOIMINNOT RUOKAPALVELUYRITYKSESSÄ 4.1 Palvelun periaatteita Palvelu on teko, toiminta tai suoritus, jossa asiakkaalle tarjotaan jotain aineetonta, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti ja joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa; ajansäästöä, helppoutta, mukavuutta, viihdettä tai terveyttä. Palveluntuottaminen voi olla sidoksissa tavaraan, mutta palvelutapahtuma on aineeton eikä tavallisesti johda tuottamiseen liittyvien konkreettisten elementtien omistusoikeuteen. (Ylikoski 1999, 20) Palvelut ovat luonteeltaan heterogeenisia eli vaihtelevia. Tämä tarkoittaa sitä, että samakin palvelu voi seuraavalla kerralla olla erilainen. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun palvelun tuottaminen liittyy ihmisiin. Palvelut ovat myös katoavia, sillä itse palvelutapahtuman ulkopuolella niitä ei ole olemassa. Koska palvelu syntyy vasta palvelutapahtumassa, sitä ei voida pitää varastossa odottamassa asiakasta. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on tästä syystä hankalaa. Hankaluutena on, että epäonnistunutta palvelua ei voida palauttaa. Tilanne saatetaan kuitenkin pystyä pelastamaan korjaamalla palvelua tai tuottamalla se uudelleen. (Ylikoski 1999, 25-26) 4.2 Palvelun eri osat Kaikkien yrityksen markkinointitoimien perustavoitteena on saada asiakas haluamaan ja ostamaan yrityksen tuotteita. Palvelupaketti muodostuu kahdesta merkittävästä

14 9 osasta: peruspalvelusta eli ydinpalvelusta sekä lisäpalveluista. Ydinpalvelu on syy, miksi ollaan markkinoilla, ja jotta asiakkaat käyttäisivät ydinpalveluja, usein tarvitaan lisäpalveluja tukemaan palvelupaketin toimintaa (Grönroos 1998, 119). Elämysmatkailutuotteessa, esimerkiksi elämysruokailu, voidaan erottaa ydintuote (ruoka) ja siihen liittyvät lisäedut (ravintolan teema ja muut oheispalvelut). Tästä kokonaisuudesta voidaan käyttää käsitettä toiminnallinen tuote. Kuviossa 3 on kuvattu palvelutuotteen kolmea kerrosta, joista kokonaisuus muodostuu. 1. Ydinpalvelu: Markkinoilla olon syy, päätuote. Esim. ravintolan ruoka 1. YDINPALVELU Liitännäispalvelut: Vastaanotto-, tarjoilu- ja elämyspalvelut 3. Mielikuvakerros: Tuotteesta välittyvät mielikuvat, esim. kotimaisuus, aitous, elämyksellisyys KUVIO 3. Palvelupaketin muodostuminen. Lisä- eli liitännäispalvelut voidaan vielä jakaa erikseen avustaviin palveluihin ja tukipalveluihin. Avustaviksi palveluiksi kutsutaan palveluja, jotka ovat välttämättömiä ydinpalvelun kulutukselle. Näitä ovat esimerkiksi ravintolan toiminnasta informointi sekä vastaanotto- ja laskutuspalvelut. Tukipalveluja taas käytetään palvelun arvon tai asiakkaan mukavuuden lisäämiseksi tai palvelun erilaistamiseksi kilpailijoiden tarjonnasta, ja näitä ovat mm. huolenpito asiakkaasta ja asiakkaan omaisuudesta sekä elämysruokailuun liittyen erilaiset aktiviteetit ja elämykset itsessään. Liitännäispalvelujen lisääminen pakettiin kohottaa palvelupaketin laatua ja käyttökelpoisuutta siinäkin tapauksessa, ettei asiakas välttämättä kaikkia palvelupaketin osia käytäkään. Pelkkä tietoisuus mahdollisuudesta käyttää tiettyjä liitännäispalveluja lisää palvelupaketin arvoa. (Grönroos 1998, 119)

15 10 Ennen kuin voidaan puhua tuotteesta, on tuotteeseen lisättävä niin sanottu mielikuvakerros eli tuotteistus (esim. positiivinen mielikuva elämyksestä). Näin ollen tuotetta on aina tarkasteltava asiakkaan ja ostamisen näkökulmasta eli on varmistettava, että se houkuttelee asiakasta mahdollisimman paljon. Tämä myös mahdollistaa helpommin perinteisen myyntityön. Mielikuvan rakentamisessa perustana on yrityksen kilpailuetu eli se, mitä ja millä se haluaa vedota asiakkaisiinsa. On kuitenkin muistettava, että tavoittelemamme mielikuva ei välity sellaisenaan erilaisille asiakkaille, vaan jokainen asiakas on yksilö ja saattaa kokea ja nähdä hyvinkin eri tavoin yrityksen tavoitteleman mielikuvan. Henkilöstön ystävällisyys, iloisuus ja palvelunhalu ovat kaiken toiminnan perusta. (Brännare ym. 2003, 73) 4.3 Asiakaskeskeisyys ravintolayrityksessä Asiakaskeskeisyys on toisaalta organisaation toimintaa ohjaava ajattelutapa ja toisaalta tämän ajattelutavan mukaista markkinointitehtävien toteuttamista. Organisaation ajattelutapana asiakaskeskeisyys tarkoittaa sitä, että toiminnan lähtökohtana on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen. Kun myyntikeskeisessä markkinoinnissa myyjää kiinnostaa mahdollisimman suuri myynti, asiakaskeskeisyydessä ajatellaan myös pitemmän aikavälin tavoitteita eli sitä, että asiakas viihtyisi ja tulisi vielä uudelleenkin. (Ylikoski 1999, 34) Asiakaskeskeinen toiminta edellyttää asiakkaiden tarpeiden tuntemista, niistä vastuun ottamista ja niihin sitoutumista. Organisaation tulee tuntea omat resurssinsa ja ympäristön vaatimukset, joihin sisältyy myös kilpailijoiden tunteminen ja kilpailun merkityksen ymmärtäminen. Asiakaskeskeisyyden tulisi myös näkyä asiakkaalle. Asiakkaan tulee tuntea, että organisaatio on kiinnostunut hänen tarpeistaan ja toiveistaan ja että häntä palvellaan hyvin. Palveluorganisaatiossa asiakas havaitsee helposti asiakaskeskeisyyden puuttumisen. Syynä puutteisiin voi olla toimintojen koordinoimattomuus tai palvelutuotannon organisointi tuotantokeskeisesti. Organisaation menettelytapojen ja henkilöstön palveluosaamisen tulee myös olla keskenään sopusoinnussa. Palvelutuotteen asiakaskeskeinen malli ottaa huomioon kaikki asiakkaan kokemat palvelun näkökohdat: palveluprosessin toiminnallisen laadun sekä lopputuloksen teknisen laadun. Tämän lisäksi on muistettava myös imagon ja viestinnän vaikutus palvelun laadun kokemisessa ja tätä kautta myös asiakaskeskeisyyden kokemisessa. (Ylikoski 1999, 39)

16 11 Asiakaskeskeinen malli ilmenee myös siten, että luovuutta ja uusia ideoita arvostetaan. Palvelujen erityispiirteet (vaihtelevuus sekä tuotannon ja kulutuksen samanaikaisuus) tulisi nähdä mahdollisuuksina löytää keinoja asiakkaan saaman arvon kasvattamiseksi. Vuorovaikutustilanteet asiakkaan kanssa tuottavat luovuutta arvostavassa organisaatiossa runsaasti uusia ideoita palvelun parantamiseksi. Paitsi asiakkaistaan, asiakaskeskeinen malli pitää huolta myös henkilöstöstään ja osoittaa arvostavansa tätä, sillä asiakaspalvelussa toimivat henkilöt ovat avainasemassa palvelua tuotettaessa. Tyytyväiset asiakaspalvelijat tuottavat hyvää laatua ja asiakkaatkin ovat tyytyväisiä. (Ylikoski 1999, 45) 4.4 Palvelutoimintojen merkitys ravintolayrityksessä Palveluorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka tarjonnassa palvelut selvästi ovat asiakkaiden mielenkiinnon kohteena. Kun palveluihin liittyy tavaroita, kuten kaupassa, palvelulla voidaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa ja parantaa organisaation kiinnostavuutta asiakkaan silmissä. (Ylikoski 1999, 20) Asiakkaan kohtaaminen on ainutkertainen tapahtuma, jolla on erittäin suuri merkitys koko palvelukokemuksen onnistumiselle. On sanottu, että hotelli- ja ravintola-alalle ei kannata lähteä ellei sydän ole mukana. Halu palvella muita ihmisiä on koko toiminnan edellytys. Uusinkaan tekniikka ei vielä ole korvannut ihmisiä asiakaspalvelutyössä. Asiakas haluaa, että häntä palvellaan sydämellisesti, ystävällisesti ja hänen erikoistoivomuksensa huomioon ottaen. Asiakaspalvelijalta vaadittavia ominaisuuksia ovat palveluhenkisyys ja reagointialttius, luotettavuus ja pätevyys. Hänen tulee olla myös helposti asiakkaiden saavutettavissa sekä hallita kohteliaan ja vakuuttavan viestinnän periaatteet. Onnistuminen edellyttää näiden lisäksi avointa luonnetta, empaattisuutta, luovuutta sekä oma-aloitteisuutta. (Hemmi ym. 1998, 41). Hyvän asiakaspalvelun varmistamiseksi yrittäjältä vaaditaan kykyä asettua asiakkaan rooliin ja tarkastella asioita hänen näkökulmastaan. Yksikin epäonnistumin palvelutapahtuman aikana voi tehdä palvelusta huonon, ja sen perusteella asiakas tekee johtopäätöksiä koko yrityksen laatutasosta. Palvelun laatutaso rakentuu palvelukulttuurista, palvelupaketista ja palvelun tuotantoprosessista. Asiakas arvioi palvelun laatua tuotantoprosessin jokaisessa vaiheessa. Arvioinnin erityisenä kohteena ovat ydinpalvelu,

17 12 liitännäispalvelut ja asiakaspalvelu. Kaksi ensimmäistä muodostavat palvelun fyysisen laadun, josta asiakas saa nopeasti melko luotettavan kuvan. Sen sijaan asiakaspalvelun, aineettoman laadun arvioiminen, ei ole helppoa. Asiakas muodostaa asiakaspalvelusta laatumielikuvan, mikä perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin ja enemmän tunneseikkoihin kuin todellisiin asioihin ja tapahtumiin. Palvelupaketti kokonaisuudessaan on onnistunut, jos siitä asiakkaalle syntynyt kokonaiselämys on myönteinen. (Hiekkataipale ym. 2002, 16) Ravintolayrityksen palvelutoiminnot käsittävät erilaisia asiakkaan ja yrityksen välisiä tapahtumia. Yhtäältä ne ovat yrityksen teknisiä ratkaisuja toiminnan järjestämiseksi ja toisaalta ne perustuvat osapuolten väliseen vuorovaikutukseen. Palvelutoimintojen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja odotukset, jotka yritys ottaa huomioon toimintaa järjestäessään. Sekä asiakkailla että yrityksellä on tavoitteita, joihin pääsemiseksi tarvitaan vuorovaikutusta. Yritykselle palvelutoiminnot ovat tarpeiden tyydyttämistä sekä hyödyn ja lisäarvon tuottamista asiakkaille yrityksen liikeidean mukaisesti. Toiminnan keskeinen tekijä on aina asiakas tarkastelunäkökulmasta riippumatta. Ilman asiakkaita ei tehdä kauppaa eikä yrityksen liiketoiminnallinen tavoitekaan toteudu. (Brännare ym. 2003, 72) Ravitsemisyrityksen palvelutoiminnoissa on samanlaisia piirteitä kuin muussakin palvelualan yritystoiminnassa. Asiakas tulee saada tietoiseksi yrityksen olemassaolosta. Asiakas tekee valinnan omien tarpeidensa ja yrityksen tarjonnan perusteella. Asiakkaalle täytyy syntyä myönteinen vaikutelma yrityksestä, ja sen tulee säilyä koko palvelutoiminnan ajan. Myös varausvaiheen, saapumisen, ravintolassa oleskelun ja lähtötilanteen tekniset toiminnot kuuluvat palvelun kehityskulkuun ydinpalvelun lisäksi. Yrityksen toimintoja voidaan palautteen avulla kehittää entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisiksi. (Brännare ym. 2003, 72) Asiakkaat ovat palveluyrityksen toiminnan lähtökohta. Ilman asiakkaita ei yrityksen tuotteita saada myydyksi, mutta kustannuksia sen sijaan syntyy ilman tuottojakin. Taloudellisesta ja kannattavasta toiminnasta ei näin ollen voida puhua ilman asiakkaiden ostojen tuottamia tuloja. (Brännare ym. 2003, 72)

18 5 RUOKAPALVELUJEN MARKKINOINTI JA KILPAILUKEINOT Markkinoinnin tarkoitus Markkinoinnin tehtävänä organisaatiossa on saada organisaation ja asiakkaan välillä aikaan molempien osapuolien tarpeet tyydyttävä vaihdantaprosessi. Vaihdanta tapahtuu, kun asiakas ostaa tuotteen tai palvelun tai antaa jonkin muun vastikkeen. Vaihdantaprosessien seurauksena tuotteelle tai palvelulle syntyy kysyntää. (Ylikoski 1999, 34) Markkinoinnin perusajatuksena on se, miten saada asiakkaat ostamaan juuri meiltä. Kaiken toiminnan ytimenä on hyöty asiakkaalle. Markkinointi on kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä toimintaa, yrityksen toimimista asiakkaan näkökulmasta. Markkinoinnin tavoitteena on muun muassa tuotteen ja yrityksen tunnetuksi tekeminen, positiivisten mielikuvien herättäminen, myyntitulosten ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaaminen ja sekä kanta-asiakassuhteen luominen ja ylläpitäminen. Elämyspalveluiden markkinointi on paljolti kiinni mielikuvien myymisestä jällenmyyjille tai kuluttajille. Ihmiset tekevät ennestään tuntemattomaan kohteeseen liittyvän arvionsa ja kenties jopa ostopäätöksenkin mielikuviensa eli uskomustensa ja ennakkoasenteidensa perusteella. (Jutila 2001, 56) 5.2 Palveluyrityksen markkinoinnin peruskilpailukeinot Asettuminen asiakkaan asemaan tapahtuu markkinoinnin kilpailukeinojen avulla. Markkinoinnin peruskilpailukeinot ovat tuote, hinta, jakelu, saatavuus ja markkinointiviestintä. Palvelujen markkinoinnissa korostuvat lisäksi asiakaspalvelu, henkilöstön toiminta ja yrityksen suhdeverkostot. Toimintaprosessiin liittyvät myös asiakkaan ostopäätökseen johtavat tekijät eli asiakkaan sisäiset ja ulkoiset prosessit, joihin voidaan vaikuttaa yrityksen markkinointitoimenpiteillä. Ulkoinen markkinointi - esimerkiksi mainonta, Internetsivut ja erilaiset esitteet - sekä mahdollisesti toisten asiakkaiden kokemukset luovat odotuksia tuotteesta. Yrityksen tehtävänä on pyrkiä toimimaan vähintäänkin odotusten tasolla ja jopa ylittää asiakkaan odotukset. Tällä luodaan asiakkaalle positiivinen mielikuva tuotteesta. (Brännare ym. 2003, 73)

19 14 Mielikuvat ovat subjektiivisia ja siis vahvasti tunnepitoisia. Ne ovat asenteita, arvostuksia, uskomuksia ja tapoja. Yksilön mielikuvaa jostain aiheesta on vaikeaa tutkia, koska ihminen pystyy harvoin erittelemään mielikuvaa ja sen muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Mielikuva on tehokas markkinointia tukeva tekijä, ja joissakin tapauksissa se johtaa ostopäätökseen (Brännare ym. 2003, 83). Esimerkiksi suomalaiset ruokatuotteet mielletään usein turvallisemmiksi kuin vastaavat ulkomaiset tuotteet, koska kotimaisuudesta on monille muodostunut aikojen kuluessa positiivinen mielikuva. Tuotteen hinnan määrittäminen on yrityksen suurin päätös sen jälkeen, kun on jo olemassa määritetty toimintakonsepti ja yrityksen toimintatapa. Hinnoittelulla on keskeinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen, ja hinnoittelua ja hintalaskelmia pitää tehdä jatkuvasti. Usein hinnankorotuksia vastustetaan ns. kilpailullisista syistä, vaikka ne olisivat ehdottoman välttämättömiä jo yleisen kustannustason nousun vuoksi (inflaatio). Tuotteen tai palvelupaketin hintaan vaikuttavia tekijöitä itse tuotteen lisäksi voivat olla tuotteen ja palvelun laatu, sijainti ja paikan muut yleiset ominaisuudet. (Kallio 1993, 43) Saatavuuskysymykset ovat myös tärkeä elementti markkinointikokonaisuudessa. Asiakkaille on tärkeää, että yritys on sijainniltaan asiakkaiden helposti saavutettavissa, mielellään hyvien liikenneyhteyksien päässä ja opasteiden perille avustamina. Kannattavuuden vuoksi ympäristössä on hyvä olla sopivassa suhteessa kysyntää eli potentiaalisia asiakkaita ja tarjontaa eli ei liikaa kilpailijoita. Aukioloajat kannattaa ajoittaa siten, että ne sopivat luontevasti asiakkaiden tarpeisiin. Yrityksen kannattavuuden ja toiminnan kannalta taas on merkitystä sillä, että läheltä löytyy tarpeeksi sopivaa työvoimaa ja tavarantoimittajia. (Kallio 1993, 52) 5.3 Palvelujen markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, myynnin edistäminen, suhdetoiminta ja henkilökohtainen myyntityö. Usein henkilökohtainen myyntityö on se markkinointiviestinnän keino, jolla tuote lopullisesti myydään asiakkaalle. Markkinointiviestinnän keinoja tulee soveltaa yritystyypin eri asiakaskohderyhmiin aina tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Tavoitteena on kannattavan myynnin aikaansaaminen, yrityksen päämäärien tukeminen ja yrityksen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekeminen valittujen koh-

20 15 deryhmien keskuudessa. Yrityksen palvelutarjoukset tehdään hyödyllisiksi ja houkutteleviksi. Markkinointiviestinnän avulla pyritään luomaan ja ylläpitämään kiinnostava yrityskuva. Asiakkaiden markkinoinnin kautta saamien mielikuvien ja yrityksen todellisen toiminnan pitää kuitenkin vastata toisiaan. Viestinnän perusteella saadut virheelliset mielikuvat luovat vääränlaisia odotuksia, ja asiakas pettyy. (Brännare ym. 2003, 83) Mainonnalla tarkoitetaan tunnistettavan lähettäjän suurille joukoille kohdistettua, lähinnä joukkotiedotusvälineiden kautta lähetettyä viestintää. Sen tavoitteena on yhtäältä tiedottaa yleisesti yrityksestä ja sen tuotteista, toisaalta pyritään vaikuttamaan asiakkaiden mielipiteisiin ja asenteisiin myynnin aikaansaamiseksi. Mainonnan avulla vaikutetaan yrityskuvaan, mainostetaan tiettyjä tuotteita ja houkutellaan yritykseen asiakkaita. Mainonnan tavoitteena on myös viestiä henkilökunnalle, että sen jäsenillä on tärkeä rooli palveluketjussa. (Brännare ym. 2003, 86) Myynnin- eli menekinedistämisen tarkoituksena on kasvattaa yrityksen myyntiä viemällä tuotteet kuvainnollisesti asiakkaiden luo. Mainontaa ja myynninedistämistä ei aina voidakaan erottaa selvästi toisistaan, niin kuin ei myöskään suhdetoimintaa. Myynninedistämistoimenpiteet ovat yleensä lyhytkestoisia ja kohdistuvat johonkin tiettyyn tuotteeseen tai tapahtumaan. Toimenpiteet tulee kohdistaa suoraan kuluttajille, jakelutien jäsenille ja myyntihenkilöstölle. Esimerkkejä ravintola-alan myynninedistämistoiminnoista ovat osallistumiset alan messuille, joissa tavoitetaan aiheesta kiinnostuneita kuluttajia ja välittäjiä. Yrityksen myynninedistämistä on myös uusien ruokalistojen tai elämysteemojen esittely henkilökunnalle ja asiakkaille, erilaisten tapahtumien sponsorointi (urheilu, kulttuuri, hyväntekeväisyys) sekä asiakkaille annettavat pienet ilmaislahjat. (Brännare ym. 2003, 86) Suhdetoiminta tarkoittaa organisaation eri sidosryhmiin kohdistuvaa toimintaa hyvien suhteiden ja hyvän imagon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Markkinoinnissa korostetaan nykyisin yhä useammin pyrkimystä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, joiden syntymiselle asiakkaiden tyytyväisyys on edellytys. Nykyään yrityksissä korostuu myös sisäinen suhdetoiminta, jolla pyritään luomaan yrityksen sisäistä yhteishenkeä. Esimerkkejä ravintolan suhdetoiminnasta ovat mahdollisten asiakkaiden, tilaisuuksien järjestäjien ja yritysten matkapäätöksiin vaikuttavien henkilöiden kutsuminen yritykseen tutustumiskäynnille, kanta-asiakasillat ja tiedotusvälineille tarkoitetut juttuideat.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA 1 Hotelli- ja ravintola-alalla tuotetaan ja myydään vapaa-aikaan tai työhön liittyviä hotelli-, ravintola-, viihde- ja kokouspalveluja kotimaisille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 13

Sisällys. Johdanto... 13 Sisällys Johdanto... 13 1 Välittäminen on asiakaspalvelua... 17 Määrän ja laadun vuoropuhelu... 17 Asiakkaan on ymmärrettävä, mistä hän maksaa... 19 Sekä ostaja että myyjä ovat asiakkaita... 23 Asiakas

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot