SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA"

Transkriptio

1 Virpi Suominen SELVITYS ELÄMYSRUOKAILUJEN JA RAVINTOLAN OHEISOHJELMIEN KIINNOSTAVUUDESTA Opinnäytetyö Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Virpi Suominen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Ruokapalvelut Selvitys elämysruokailujen ja ravintolan oheisohjelmien kiinnostavuudesta Tiivistelmä Elämyspalvelut on nopeasti kasvava sektori ravintolatoiminnassa. Toimiala alkoi yleistyä 1990-luvun vaihteessa ja sen jälkeen alan suosio on ollut korkeaa ja kehitys nousujohteista. Elämyspalveluja harjoittavia yrityksiä on jo lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, vaikka varsinkin luontoelämyksiin liittyvien yritysten keskittymä on maaseudulla. Tämän opinnäytetyön pyrkimyksenä oli selvittää asiakkaiden kiinnostusta elämysruokailuja kohtaan. Samalla pyrittiin selvittämään, millaisista muista ravintolapalveluista sekä ravintolan oheisohjelmista asiakkaat ovat kiinnostuneita. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on keskitytty käsittelemään elämyksen tuottamista ja kokemista sekä ruokapalveluyrityksen palvelutoimintoja. Työssä käsitellään myös markkinointia ruokapalveluyrityksen kannalta. Tiedonkeräys suoritettiin kyselylomakkeen avulla kahdessa kaupungissa, Turussa ja Mikkelissä. Vastaajajoukko valittiin satunnaisella otantatavalla. Kyselyssä saatiin yhteensä 141 kattavaa vastausta, jotka kertovat kuluttajien toivomuksista ja mielipiteistä koskien ravintolatoimintaa. Vastauksista kävi ilmi, että vain 29 % vastaajista oli joskus käynyt elämysravintolassa tai käyttänyt muita elämyspalveluja. Yritän osaltani tämän työn puitteissa levittää tietoisuutta toiminnasta, sillä useat vastaajat eivät edes tienneet mitä elämyspalvelu tarkoittaa. Työn lopussa esitellään vastausten pohjalta laaditut kehittämisehdotukset elämyspalvelujen järjestäjälle. Asiasanat (avainsanat) Elämys, asiakaspalvelu, ruokailu, asiakaslähtöisyys Sivumäärä Kieli URN 49 s. + liitt. 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liite 1 Ohjaavan opettajan nimi Reijo Honkonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Lomakylä Järvisydän Ky

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 30, 2007 Author(s) Virpi Suominen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Production and Management of Services Food services Research into the interest in experience services and other restaurant services Abstract Experience services are a fast growing sector in restaurant services. It started to spread in the beginning of 1990 s and since that the popularity has been great and it is growing up all the time. There are experience companies in almost every town in Finland, though natural experience - companies are focusing towards the countryside. The aim of this project was to find out about customers interests in experience-restaurants. This work also tries to find out what kind of other restaurant-services customers are interested in. The theory portion of the work tells about producing and undertaking experience and other service activities in food-service-companies. The work also deals with marketing in the case of a food-service-company. Questionnaire responses were collected in two cities, Turku and Mikkeli. The respondents were chosen by random selection, and altogether 141 useful responses were collected. The respondents told us that only 29 % had sometimes visited in an experience-restaurant or used other experience services. Another goal with this project was to increase the knowledge of experience activities, because many respondents didn t even know what the word experience-service meant. Development examples for experience services organizers, which resulted from the responses, are listed at the end of the work. Subject headings, (keywords) Experience, customer service, eating, customer-oriented Pages Language URN 49 pgs. + appendix 4 pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Appendix 1 Tutor Reijo Honkonen Bachelor s thesis assigned by Lomakylä Järvisydän Ky

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TILAAJA ELÄMYKSET Elämyksellisyyden tuottamisen periaatteita Elämyksen ominaisuuksia Elämyksen kokeminen Elämysruokailujen kohderyhmä PALVELUTOIMINNOT RUOKAPALVELUYRITYKSESSÄ Palvelun periaatteita Palvelun eri osat Asiakaskeskeisyys ravintolayrityksessä Palvelutoimintojen merkitys ravintolayrityksessä RUOKAPALVELUJEN MARKKINOINTI JA KILPAILUKEINOT Markkinoinnin tarkoitus Palveluyrityksen markkinoinnin peruskilpailukeinot Palvelujen markkinointiviestintä Sisäinen viestintä Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät RAVINTOLAPALVELUJEN TRENDEJÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Kyselylomaketutkimus ja satunnainen otanta Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Kyselytutkimuksen toteuttaminen Aiheen rajaus Tutkimuksen tavoitteet Käytännön toteutus Vastanneiden määrä ja jakauma... 23

5 8 KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Ruokaravintoloiden tämänhetkinen käyttö Ruokaravintoloiden käyttö tulevaisuudessa Kuluttajia kiinnostavat teemat ravintolassa Yhteenveto teemoista Ravintolan tarjoamat ohjelmapalvelut Historiallinen teema Suomalainen ruokaperinne Etninen teema Kesäiset retket Kesäiset urheiluaktiviteetit Talviset retket Elämysravintoloiden ja -palvelujen käyttö Kuluttajien mielipiteitä ravintolatoiminnasta Oheisohjelma, josta kuluttajat olisivat valmiita maksamaan Ravintolaympäristön merkitys kuluttajalle Ravintolakokemus, joka yllättäisi asiakkaan positiivisesti Tekijöitä, jonka takia asiakas enää palaisi uudelleen ravintolaan Muita asiakkaan viihtyvyyden kannalta tärkeitä asioita ravintolassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TULOSTEN POHJALTA LOPPUSANAT LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Elämyssektorista on viime vuosina tullut näkyvä ja tärkeä työllistäjä sekä taloudelliselta merkitykseltään kasvava toimiala. Kansainvälisenä kehityksenä on tällä hetkellä nähtävissä toisaalta lisääntyvä palvelujen ostaminen ja toisaalta voimakas palvelujen keskittäminen. Tässä yhteydessä on myös siirrytty yksittäispalvelujen hankinnasta palvelukokonaisuuksien ostamiseen. Suomessa yritykset seuraavat parhaillaan tätä trendiä ja palvelupakettien kehityssuunta on ylöspäin. Elämysruokailujen järjestäjän tulevaisuus näyttää siksi valoisalta ja elämyspalveluiden kysyntä on kasvamassa. Opinnäytetyön tilaaja, Lomakylä Järvisydän Ky, järjestää tällä hetkellä ympärivuotista ravintolatoimintaa elämysruokailujen parissa. Yrityksellä on olemassa jo toimiva konsepti, johon tämän työn ja kyselytutkimuksen pohjalta tehdään uusia kehittämisehdotuksia. Heitä kiinnostaa tietää erityisesti, mikä asiakkaita kiinnostaa ja mihin yrityksen mahdollisesti kannattaisi tulevaisuudessa panostaa. Tein aiheeseen liittyen kyselylomakkeen, jolla selvitetään kuluttajien mielipiteitä, toiveita ja kiinnostuksen kohteita. Lomakkeella pyrittiin selvittämään myös millaisista ravintolapalveluista ja oheisohjelmista kuluttajat ovat kiinnostuneita. Kyselyyn kerättiin vastauksia satunnaisella otantatavalla kahdesta kaupungista, Turusta ja Mikkelistä. Oma kiinnostukseni ruokapalvelujen suunnittelua kohtaan sekä mahdollisuus opinnäytetyön tekemisestä Lomakylä Järvisydämelle johtivat työn käynnistämiseen. Sain kyselystä hyviä ja käyttökelpoisia vastauksia, joiden pohjalta kirjoitin kehittämisehdotuksia työn tilaajan hyödynnettäväksi. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että liitännäispalveluille olisi ravintoloissa kysyntää, mutta niiden markkinointi on tavoittanut vasta pienen joukon asiakkaita. Potentiaalisen asiakasjoukon tavoittaminen on yksi niitä asioita, joihin elämysruokailujen järjestäjän kannattaa kyselyn perusteella kiinnittää huomiota.

7 2 TYÖN TILAAJA 2 Työn tilaaja on Lomakylä Järvisydän Ky, joka on rantasalmelainen perheyritys. Järvisydän on ympäri vuoden avoinna oleva keskiaikahenkinen lomakeskus, jonka asiakkaita ovat sekä yksityiset matkailijat että erikokoiset yritykset. Järvisydän tarjoaa asiakkailleen ruokaa teemaan soveltuvalta ruokalistalta, majoitus-, ravitsemus-, kokousja ohjelmapalveluja sekä erilaisia ulkoiluaktiviteetteja. Ravintolassa on A-oikeudet. Elämysravintoloiden tarkoitus on tuottaa asiakkaille elämyksiä paitsi teemaan soveltuvan ruokalistan avulla, myös luomalla ravintolaan asiaankuuluvaa tunnelmaa. Järvisydämen keskiaikahenkisyys näkyy koko paikassa; ruokalistalla, ravintolan puitteissa, sisustuksessa sekä henkilökunnan vaatetuksessa ja tavoissa. Yrityksen tunnuslause on: Elämyksiä vuoden jokaisena päivänä. (Lomakylä Järvisydän 2007.) Järvisydän on osa Saimaa Holidayn yritysverkostoa. Saimaa Holiday on vuonna 2001 perustettu kahdeksan matkailualan yrityksen verkosto, joka toimii Savonlinnan, Rantasalmen ja Oravin alueella. Verkosto tarjoaa asiakkailleen elämyspalvelujen lisäksi mm. ravintola-, sauna-, kokous- ja satamapalveluja. Saimaa Holiday yritysten ja samalla myös Järvisydämen toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään järviluontoon liittyvää matkailua Linnansaaren ja Koloveden järviluontomatkailualueella, jossa painopiste on järviluonnosta kiinnostuneet luontomatkailijat ja yritysryhmät. Vuonna 2005 Saimaa Holidayn liikevaihto oli 2,22 milj. euroa, ja se työllisti keskimäärin 18,5 henkilöä seitsemän yrittäjän ja laajan alihankintaverkoston lisäksi. Järvisydän ei halunnut antaa tarkempia lukuja omasta liikevaihdostaan. (Saimaa Holiday 2007.) KUVA 1. Toimintaympäristö (Saimaa Holiday 2007).

8 3 Saimaa Holidayn visio vuodelle 2010 on, että Saimaa Holiday on tällöin tunnettu matkailubrändi. Asiakkaan kannalta se on helposti saavutettava ja odotukset ylittävä järviluontomatkailukokonaisuus. Toiminta on ympärivuotista ja aktiviteettipalveluiden kehittämisen myötä yöpymiset kaksinkertaistuvat, ja matkailun liikevaihto nousee 3,5 milj. euroon. Ohjelmapalvelut ovat tällä hetkellä alueella vahvassa kasvussa, ja myös ravintolapalvelujen markkinaosuutta yritetään kasvattaa entisestään. Selkeimmin näkyvissä oleva ongelma on riittävän tasokkaan majoituksen vähyys alueella, ja siksi tähän tullaan panostamaan paljon tulevaisuudessa. Esimerkiksi Järvisydämen pihapiiriin on tällä hetkellä rakenteilla 6 kpl lomahuviloita. Saimaa Holiday aikoo keskittyä tulevaisuudessa eniten yrityskohderyhmien tarpeisiin. Visiona on, että tasokkaat majoituskohteet luovat kysyntää laadukkaille ohjelmapalveluille, ja Saimaa Holidaysta tulee Etelä-Savon vetovoimaisin luontomatkailukohde. (Saimaa Holiday 2007.) 3 ELÄMYKSET 3.1 Elämyksellisyyden tuottamisen periaatteita Elämyksen yhdistäminen ravintolatoimintaan on melko uusi suuntaus suomalaisessa ravintolakulttuurissa. Varsinaisesti vasta 1990-luvulla alkoivat toimia ensimmäiset elämysruokailuja harjoittavat yritykset, ja alan kehitys on sen jälkeen ollut nopeaa. Ravintolasta haetaan nykyään yhä enemmän maistuvan ruoan lisäksi elämyksen, erikoisuuden tai viihteellisyyden kokemusta. (Brännare ym. 2003, 253.) Lisäarvoa tavanomaiselle ravintolakäynnille voidaan luoda tuottamalla elämyksiä. Elämyskokemuksen tuottavat puitteiden ollessa kunnossa muut ohjelmapalvelun osaalueet. Nykysuomen sanakirja (1978) määrittelee elämyksen henkilöön vaikuttavaksi voimakkaaksi positiiviseksi tai negatiiviseksi kokemukseksi, tapahtumaksi tai vastaavaksi. Elämys on siis sielullinen kokemus. Elämystä voi olla myös tieto tai tietämys siitä, minkä yksilö on saavuttanut tai havainnut. Vaikka elämyksellistä voi olla tietoisesti haettu hädin tuskin hengissä selviäminen, matkailu- ja ravitsemusalan tuotteissa tavoitellaan kuitenkin positiivisia muistijälkiä jättäviä asioita. Elämys on ihmiselle hyvin henkilökohtainen ja usein ainutker-

9 4 tainen kokemus, jota jakaminen muiden kanssa vahvistaa. Elämyskokemukseen liittyy kokonaisvaltainen osallistuminen ja vuorovaikutus ympäristön ja ihmisten kanssa niin fyysisesti, henkisesti kuin emotionaalisestikin. Se, millainen kokemuksesta muodostuu, riippuu myös merkittävästi ihmisen taustasta, aiemmista kokemuksista ja ennakko-odotuksista sekä senhetkisestä mielentilasta. (Häkkinen ym ) Samankaltaiset tilanteet voivat eri ihmisten silmin näyttää aivan erilaisilta. Toisaalta samankaltaisen tilanteen toistuminen voi laimentaa, tai toisinaan lisätä tuntemuksia siten, että yksilö kokee tilanteen joko tavanomaiseksi elämän hetkeksi tai vaikuttavaksi ja mieleenpainuvaksi elämykseksi. (Hillo 2007.) Elämys on paljon enemmän kuin tavara tai palvelu. Se on yksilön alitajunnan, tuotteen palvelun ja ympäröivän toimintaympäristön integroitunut kokonaisuus. Siirtyminen palvelujen myynnistä elämysten myyntiin on yhtä vaikeaa kuin siirtyminen teollisesta taloudesta palvelutalouteen. Tarvitaan uskoa ja luovuutta, jotta nykyiset palvelut voidaan pukea elämykselliseen asuun. Kun palvelu jaetaan asiakkaalle tilauksesta räätälöitynä, elämys on muistettava, aistimuksiin perustuva asia, jonka myyjä järjestää vieraalleen henkilökohtaisesti. Kun tavarat ja palvelut ovat laadultaan samanlaisia, lisäarvo asiakkaalle saavutetaan erilaistamalla ne elämyksien avulla. (Lassila 2002, 16.) Elämyspalveluja voidaan luokitella lukuisilla toisistaan poikkeavilla tavoilla. Kysymys onkin, missä menee elämyspalvelun ja palveluelämyksen raja. Jokainen palvelutilanne voi tuoda myönteisiä kokemuksia (miksei jopa elämyksiä), mutta elämyspalvelu eroaa tästä siten, että se on tavoitteellisesti tilattua elämysten mahdollistamista. Voidaankin sanoa, että elämyspalvelusta on kyse silloin, kun palvelun tilaaja haluaa tarkoituksella mahdollistaa elämysten syntymisen tilatun palvelun avulla. (Hillo 2007.) 3.2 Elämyksen ominaisuuksia Lassilan (2002, 17) mukaan elämyksen kokijaan hyödykkeet, tavarat ja palvelut vaikuttavat ulkoisesti, kun taas elämykset ovat luonnostaan persoonallisia. Elämykset siis esiintyvät ainoastaan yksilön mielessä: tunnetasolla, fyysisellä tasolla, älyllisellä tasolla ja jopa hengellisellä tasolla. Ikimuistettavien elämysten suunnittelussa voidaan käyttää kahta ulottuvuutta: vieraan osallistumista ja tapahtumaan liittymistä. Edellisen asteikon pää on aktiivisuus ja toinen pää passiivisuus. Jälkimmäisen asteikon päät

10 ovat henkinen ja fyysinen osallistuminen kiehtovuus ja syventyminen, liittyminen osaksi elämystä. Näitä neljää elämyksen aluetta kuvaa kuvio 2. 5 Henkinen osallistuminen Viihteellinen Koulutuksellinen Passiivisuus Aktiivisuus Esteettinen Todellisuuspakoinen Fyysinen osallistuminen KUVIO 2. Elämyksen alueet. (Lassila 2002, 18) Elämyksen tuottamisessa on myös otettava huomioon kulttuurien eroavaisuus. Eri kulttuureista tulevat ihmiset kokevat elämykset eri tavalla. Tarvitaan tietoa, sivistystä ja tunneälyä tuottaman sellaisia positiivisia elämyksiä, jotka eivät käänny negatiiviseksi kokemukseksi ja elämyksen tarjoajaa vastaan. Tarjotun elämyksen teeman on myös sovittava elämyksen vastaanottajan arvoihin. (Lassila 2002, 18) Jotta yritys pystyisi ikimuistettavasti vaikuttamaan vieraisiinsa ja onnistumaan elämyksen tuottamisessa, tulisi elämykset teemoittaa. Elämyksen on oltava enemmän kuin missio tai kulunut markkinointilause ja sen on käynnistettävä kaikki viisi aistia. Mitä useammalla tavalla elämystä voidaan aistia, sitä tehokkaampi siitä tulee. Toisaalta on havaittu, että käyttämällä vain yhteen aistiin vaikuttamista voidaan saavuttaa merkittäviä elämyksiä. On myös varottava yhdistämästä sellaisia aisteja, jotka tietyissä tilanteissa tuottavat enemmän elämyksellistä hämminkiä kuin unohtumattomuutta. (Lassila 2002, 18) Hyvässä elämystuotteessa on tiivis ja mukaansatempaava teema, joka on sopusoinnussa yrityksen toimintaympäristön kanssa. Teemaa täydentävän rekvisiitan käyttö hel-

11 6 pottaa arjesta irrottautumista ja auttaa tunnelmaan pääsemisessä. Hyvän ennakoinnin ansiosta pystytään eliminoimaan epämiellyttävät elämykset, ristiriidat ja tahattomat laiminlyönnit. Asiakasta arvostaen johdonmukaisesti tuotettu elämyskokemus omaa lisäarvoa, joka lisää tuotteen haluttavuutta. Elämys syntyy yllättäen ja pienistä asioista. Viime kädessä sen takaa löytyy rautaisella ammattitaidolla ja huolellisesti valmistellen toteutettu tuote, jossa kaikki osatekijät ovat kunnossa ja tarkoin harkittuja. Kaiken palvelun ja elämysten tuottamisen ydin on tyydyttää jokin asiakkaalla oleva tarve hiukan paremmin kuin mitä asiakas odottaa. Asiakkaan kokema lisäarvo on asiakkaalle tuotteesta koituneiden kustannusten ja asiakkaan mielestä tuotteella olevan arvon välinen erotus. Tämä lisäarvo usein ratkaisee, kuinka paljon tuotteesta ollaan valmiita maksamaan ja hankitaanko sellainen uudelleen. (Häkkinen ym. 2005) 3.3 Elämyksen kokeminen Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajat kommunikoivat kokemuksistaan neljän elämyksellisyyden osa-alueen kautta. Nämä osa-alueet ovat tunteisiin liittyvä elämyksellisyys, edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys, kehollinen elämyksellisyys ja henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys. Tunteisiin liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajien rajoituksista vapaata mahdollisuutta kokea ja työstää henkilökohtaisella tasolla moninaisia tunteita ja elämänkokemuksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue rakentuu koskettavuudesta, hämmentävyydestä ja virkistävyydestä. Tutkimuksen mukaan tunne-elämykset korostuivat erityisesti nykytaidenäyttelyssä ja ulkoilmatapahtumassa. (Ahola 2007, 57) Edistyksen kokemiseen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta kerätä ideoita, inspiraatiota ja asiantuntijuutta sekä kokea oivalluksia. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu luovuuden kehittämisestä ja asiantuntijuuden kasvattamisesta. Useille kuluttajille on tärkeää päivittää tietämystään alan kehityksestä. (Ahola 2007, 57) Kehollinen elämyksellisyys ilmentää kuluttajan fyysisiä kokemuksia näyttelytilassa. Tämä elämyksellisyyden osa-alue koostuu liikkumisesta ja aistimisesta. Tutkimustulosten mukaan onnistunut kehollinen elämyksellisyys edellyttää kuluttajan mahdollisuutta ottaa häiriöttömästi haltuun koettava tila. Aineistossa näköaisti korostuu, mutta sen hallitsevaa asemaa on mahdollista helposti rikkoa muiden aistien avulla. Yllättä-

12 7 vää oli, että kaikissa aineistoissa erityisesti tuntoaistilla oli varsin vähäinen merkitys. Kuitenkin juuri tuntoaistiin liittyvät elämykset ovat usein esimerkiksi sään kautta erilaisten ulkoilmatapahtumien keskeinen riski- tai mahdollisuustekijä. (Ahola 2007, 58) Henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys ilmentää kuluttajan tarvetta vastaanottaa ja kommentoida elämyspalveluihin liittyviä kokemuksia sekä mahdollisuutta osallistua näistä palveluista rakentuviin yksityisiin ja julkisiin foorumeihin. Kasvokkain tapahtuva elämysten jakaminen ja julkisen keskustelun seuraaminen on kuluttajille tärkeää. Erityisesti media toimii elämyspalvelujen markkinoijana ja jopa eräänlaisena normittavana käytöskouluna, joka tarjoaa kuluttajille valmiita tarinoita siitä, mitä missäkin tapahtumassa tulee nähdä, kokea ja tuntea. (Ahola 2007, 58) Tutkimustulokset osoittavat, että kuluttajan on kamppailtava muiden markkinatoimijoiden kanssa oman elämyksensä autenttisuudesta. Erityisesti media vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien kokemuksiin kulttuuripalveluista sitä voidaan jopa pitää yksittäisen ihmisen vastapelurina elämyksellisyyden rakentumisessa. (Ahola 2007, 58) 3.4 Elämysruokailujen kohderyhmä Asiakaskeskeisen markkinoinnin peruslähtökohtana on kohderyhmäajattelu eli segmentointi. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan tarpeet tunnistetaan ja palvelut suunnitellaan näille asiakasryhmille sopiviksi. Segmentoinnin perusideana on jakaa asiakaskunta pienempiin, tarpeiltaan yhtenäisiin ryhmiin ja suunnitella ja tarjota palvelut erilaistettuna kullekin segmentille. Segmentoinnin perusteina voidaan käyttää erilaisia kriteerejä tai näiden yhdistelmiä. Käytettyjä kriteerejä ovat henkilökohtaiset tekijät eli ostovoima, kulutusrakenne, ikä ja elämänvaihe, elämäntyyli ja persoonallisuus, psykologiset tekijät eli ajankohtaistarpeet, asenteet, arvot, herkkyys muutoksille ja tunteet, sosiaaliset tekijät eli perhesuhteet ja sosiaaliluokka sekä kulttuuriset tekijät eli ostotottumukset, uskonto ja uskomukset sekä muoti- ja kausivaihtelut. (Ylikoski 1999, 46) Kun selvitetään eri kohderyhmien ostopäätöstä ohjaavia tekijöitä, voidaan yrityksessä tuotteita tai palveluja rakennettaessa ottaa ne huomioon ja toteuttaa asiakaskeskeistä toimintaa. Ravintolan valintaan vaikuttavien tekijöiden merkitys vaihtelee sen mukaan, minkä vuoksi asiakkaat ovat liikkeellä. Jos asiakkaat ovat vapaaajanmatkailijoita, heidän valintaperusteissaan korostuvat muun muassa hinta, mahdol-

13 8 linen luonnonläheisyys ja elämyksen kokeminen. Erilaisten tilaisuuksien järjestäjien valintaperusteissa taas korostuvat esimerkiksi kokoustilat, liikenneyhteydet, paketointi eli muiden palvelujen yhdistely (majoitussopimukset ym.), turvallisuusjärjestelyt ja myyntihenkilöstön ammattitaito. (Brännare ym. 2003, 77) Elämysruokailujen pääasialliset markkinat kohdistetaan pääasiassa kahdelle eri kohderyhmälle: Ensimmäinen kohderyhmä on perheet ja lomamatkailijat, jotka etsivät vapaa-ajalle elämyksen kokemista. Toinen kohderyhmä on erilaiset yritykset, jotka elämyspalvelujen kautta järjestävät työntekijöilleen erilaisia juhlia, kokouksia, virkistyspäiviä ja muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa. 4 PALVELUTOIMINNOT RUOKAPALVELUYRITYKSESSÄ 4.1 Palvelun periaatteita Palvelu on teko, toiminta tai suoritus, jossa asiakkaalle tarjotaan jotain aineetonta, joka tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti ja joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa; ajansäästöä, helppoutta, mukavuutta, viihdettä tai terveyttä. Palveluntuottaminen voi olla sidoksissa tavaraan, mutta palvelutapahtuma on aineeton eikä tavallisesti johda tuottamiseen liittyvien konkreettisten elementtien omistusoikeuteen. (Ylikoski 1999, 20) Palvelut ovat luonteeltaan heterogeenisia eli vaihtelevia. Tämä tarkoittaa sitä, että samakin palvelu voi seuraavalla kerralla olla erilainen. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun palvelun tuottaminen liittyy ihmisiin. Palvelut ovat myös katoavia, sillä itse palvelutapahtuman ulkopuolella niitä ei ole olemassa. Koska palvelu syntyy vasta palvelutapahtumassa, sitä ei voida pitää varastossa odottamassa asiakasta. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on tästä syystä hankalaa. Hankaluutena on, että epäonnistunutta palvelua ei voida palauttaa. Tilanne saatetaan kuitenkin pystyä pelastamaan korjaamalla palvelua tai tuottamalla se uudelleen. (Ylikoski 1999, 25-26) 4.2 Palvelun eri osat Kaikkien yrityksen markkinointitoimien perustavoitteena on saada asiakas haluamaan ja ostamaan yrityksen tuotteita. Palvelupaketti muodostuu kahdesta merkittävästä

14 9 osasta: peruspalvelusta eli ydinpalvelusta sekä lisäpalveluista. Ydinpalvelu on syy, miksi ollaan markkinoilla, ja jotta asiakkaat käyttäisivät ydinpalveluja, usein tarvitaan lisäpalveluja tukemaan palvelupaketin toimintaa (Grönroos 1998, 119). Elämysmatkailutuotteessa, esimerkiksi elämysruokailu, voidaan erottaa ydintuote (ruoka) ja siihen liittyvät lisäedut (ravintolan teema ja muut oheispalvelut). Tästä kokonaisuudesta voidaan käyttää käsitettä toiminnallinen tuote. Kuviossa 3 on kuvattu palvelutuotteen kolmea kerrosta, joista kokonaisuus muodostuu. 1. Ydinpalvelu: Markkinoilla olon syy, päätuote. Esim. ravintolan ruoka 1. YDINPALVELU Liitännäispalvelut: Vastaanotto-, tarjoilu- ja elämyspalvelut 3. Mielikuvakerros: Tuotteesta välittyvät mielikuvat, esim. kotimaisuus, aitous, elämyksellisyys KUVIO 3. Palvelupaketin muodostuminen. Lisä- eli liitännäispalvelut voidaan vielä jakaa erikseen avustaviin palveluihin ja tukipalveluihin. Avustaviksi palveluiksi kutsutaan palveluja, jotka ovat välttämättömiä ydinpalvelun kulutukselle. Näitä ovat esimerkiksi ravintolan toiminnasta informointi sekä vastaanotto- ja laskutuspalvelut. Tukipalveluja taas käytetään palvelun arvon tai asiakkaan mukavuuden lisäämiseksi tai palvelun erilaistamiseksi kilpailijoiden tarjonnasta, ja näitä ovat mm. huolenpito asiakkaasta ja asiakkaan omaisuudesta sekä elämysruokailuun liittyen erilaiset aktiviteetit ja elämykset itsessään. Liitännäispalvelujen lisääminen pakettiin kohottaa palvelupaketin laatua ja käyttökelpoisuutta siinäkin tapauksessa, ettei asiakas välttämättä kaikkia palvelupaketin osia käytäkään. Pelkkä tietoisuus mahdollisuudesta käyttää tiettyjä liitännäispalveluja lisää palvelupaketin arvoa. (Grönroos 1998, 119)

15 10 Ennen kuin voidaan puhua tuotteesta, on tuotteeseen lisättävä niin sanottu mielikuvakerros eli tuotteistus (esim. positiivinen mielikuva elämyksestä). Näin ollen tuotetta on aina tarkasteltava asiakkaan ja ostamisen näkökulmasta eli on varmistettava, että se houkuttelee asiakasta mahdollisimman paljon. Tämä myös mahdollistaa helpommin perinteisen myyntityön. Mielikuvan rakentamisessa perustana on yrityksen kilpailuetu eli se, mitä ja millä se haluaa vedota asiakkaisiinsa. On kuitenkin muistettava, että tavoittelemamme mielikuva ei välity sellaisenaan erilaisille asiakkaille, vaan jokainen asiakas on yksilö ja saattaa kokea ja nähdä hyvinkin eri tavoin yrityksen tavoitteleman mielikuvan. Henkilöstön ystävällisyys, iloisuus ja palvelunhalu ovat kaiken toiminnan perusta. (Brännare ym. 2003, 73) 4.3 Asiakaskeskeisyys ravintolayrityksessä Asiakaskeskeisyys on toisaalta organisaation toimintaa ohjaava ajattelutapa ja toisaalta tämän ajattelutavan mukaista markkinointitehtävien toteuttamista. Organisaation ajattelutapana asiakaskeskeisyys tarkoittaa sitä, että toiminnan lähtökohtana on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen. Kun myyntikeskeisessä markkinoinnissa myyjää kiinnostaa mahdollisimman suuri myynti, asiakaskeskeisyydessä ajatellaan myös pitemmän aikavälin tavoitteita eli sitä, että asiakas viihtyisi ja tulisi vielä uudelleenkin. (Ylikoski 1999, 34) Asiakaskeskeinen toiminta edellyttää asiakkaiden tarpeiden tuntemista, niistä vastuun ottamista ja niihin sitoutumista. Organisaation tulee tuntea omat resurssinsa ja ympäristön vaatimukset, joihin sisältyy myös kilpailijoiden tunteminen ja kilpailun merkityksen ymmärtäminen. Asiakaskeskeisyyden tulisi myös näkyä asiakkaalle. Asiakkaan tulee tuntea, että organisaatio on kiinnostunut hänen tarpeistaan ja toiveistaan ja että häntä palvellaan hyvin. Palveluorganisaatiossa asiakas havaitsee helposti asiakaskeskeisyyden puuttumisen. Syynä puutteisiin voi olla toimintojen koordinoimattomuus tai palvelutuotannon organisointi tuotantokeskeisesti. Organisaation menettelytapojen ja henkilöstön palveluosaamisen tulee myös olla keskenään sopusoinnussa. Palvelutuotteen asiakaskeskeinen malli ottaa huomioon kaikki asiakkaan kokemat palvelun näkökohdat: palveluprosessin toiminnallisen laadun sekä lopputuloksen teknisen laadun. Tämän lisäksi on muistettava myös imagon ja viestinnän vaikutus palvelun laadun kokemisessa ja tätä kautta myös asiakaskeskeisyyden kokemisessa. (Ylikoski 1999, 39)

16 11 Asiakaskeskeinen malli ilmenee myös siten, että luovuutta ja uusia ideoita arvostetaan. Palvelujen erityispiirteet (vaihtelevuus sekä tuotannon ja kulutuksen samanaikaisuus) tulisi nähdä mahdollisuuksina löytää keinoja asiakkaan saaman arvon kasvattamiseksi. Vuorovaikutustilanteet asiakkaan kanssa tuottavat luovuutta arvostavassa organisaatiossa runsaasti uusia ideoita palvelun parantamiseksi. Paitsi asiakkaistaan, asiakaskeskeinen malli pitää huolta myös henkilöstöstään ja osoittaa arvostavansa tätä, sillä asiakaspalvelussa toimivat henkilöt ovat avainasemassa palvelua tuotettaessa. Tyytyväiset asiakaspalvelijat tuottavat hyvää laatua ja asiakkaatkin ovat tyytyväisiä. (Ylikoski 1999, 45) 4.4 Palvelutoimintojen merkitys ravintolayrityksessä Palveluorganisaatiolla tarkoitetaan organisaatiota, jonka tarjonnassa palvelut selvästi ovat asiakkaiden mielenkiinnon kohteena. Kun palveluihin liittyy tavaroita, kuten kaupassa, palvelulla voidaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa ja parantaa organisaation kiinnostavuutta asiakkaan silmissä. (Ylikoski 1999, 20) Asiakkaan kohtaaminen on ainutkertainen tapahtuma, jolla on erittäin suuri merkitys koko palvelukokemuksen onnistumiselle. On sanottu, että hotelli- ja ravintola-alalle ei kannata lähteä ellei sydän ole mukana. Halu palvella muita ihmisiä on koko toiminnan edellytys. Uusinkaan tekniikka ei vielä ole korvannut ihmisiä asiakaspalvelutyössä. Asiakas haluaa, että häntä palvellaan sydämellisesti, ystävällisesti ja hänen erikoistoivomuksensa huomioon ottaen. Asiakaspalvelijalta vaadittavia ominaisuuksia ovat palveluhenkisyys ja reagointialttius, luotettavuus ja pätevyys. Hänen tulee olla myös helposti asiakkaiden saavutettavissa sekä hallita kohteliaan ja vakuuttavan viestinnän periaatteet. Onnistuminen edellyttää näiden lisäksi avointa luonnetta, empaattisuutta, luovuutta sekä oma-aloitteisuutta. (Hemmi ym. 1998, 41). Hyvän asiakaspalvelun varmistamiseksi yrittäjältä vaaditaan kykyä asettua asiakkaan rooliin ja tarkastella asioita hänen näkökulmastaan. Yksikin epäonnistumin palvelutapahtuman aikana voi tehdä palvelusta huonon, ja sen perusteella asiakas tekee johtopäätöksiä koko yrityksen laatutasosta. Palvelun laatutaso rakentuu palvelukulttuurista, palvelupaketista ja palvelun tuotantoprosessista. Asiakas arvioi palvelun laatua tuotantoprosessin jokaisessa vaiheessa. Arvioinnin erityisenä kohteena ovat ydinpalvelu,

17 12 liitännäispalvelut ja asiakaspalvelu. Kaksi ensimmäistä muodostavat palvelun fyysisen laadun, josta asiakas saa nopeasti melko luotettavan kuvan. Sen sijaan asiakaspalvelun, aineettoman laadun arvioiminen, ei ole helppoa. Asiakas muodostaa asiakaspalvelusta laatumielikuvan, mikä perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaisiin käsityksiin ja enemmän tunneseikkoihin kuin todellisiin asioihin ja tapahtumiin. Palvelupaketti kokonaisuudessaan on onnistunut, jos siitä asiakkaalle syntynyt kokonaiselämys on myönteinen. (Hiekkataipale ym. 2002, 16) Ravintolayrityksen palvelutoiminnot käsittävät erilaisia asiakkaan ja yrityksen välisiä tapahtumia. Yhtäältä ne ovat yrityksen teknisiä ratkaisuja toiminnan järjestämiseksi ja toisaalta ne perustuvat osapuolten väliseen vuorovaikutukseen. Palvelutoimintojen lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja odotukset, jotka yritys ottaa huomioon toimintaa järjestäessään. Sekä asiakkailla että yrityksellä on tavoitteita, joihin pääsemiseksi tarvitaan vuorovaikutusta. Yritykselle palvelutoiminnot ovat tarpeiden tyydyttämistä sekä hyödyn ja lisäarvon tuottamista asiakkaille yrityksen liikeidean mukaisesti. Toiminnan keskeinen tekijä on aina asiakas tarkastelunäkökulmasta riippumatta. Ilman asiakkaita ei tehdä kauppaa eikä yrityksen liiketoiminnallinen tavoitekaan toteudu. (Brännare ym. 2003, 72) Ravitsemisyrityksen palvelutoiminnoissa on samanlaisia piirteitä kuin muussakin palvelualan yritystoiminnassa. Asiakas tulee saada tietoiseksi yrityksen olemassaolosta. Asiakas tekee valinnan omien tarpeidensa ja yrityksen tarjonnan perusteella. Asiakkaalle täytyy syntyä myönteinen vaikutelma yrityksestä, ja sen tulee säilyä koko palvelutoiminnan ajan. Myös varausvaiheen, saapumisen, ravintolassa oleskelun ja lähtötilanteen tekniset toiminnot kuuluvat palvelun kehityskulkuun ydinpalvelun lisäksi. Yrityksen toimintoja voidaan palautteen avulla kehittää entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisiksi. (Brännare ym. 2003, 72) Asiakkaat ovat palveluyrityksen toiminnan lähtökohta. Ilman asiakkaita ei yrityksen tuotteita saada myydyksi, mutta kustannuksia sen sijaan syntyy ilman tuottojakin. Taloudellisesta ja kannattavasta toiminnasta ei näin ollen voida puhua ilman asiakkaiden ostojen tuottamia tuloja. (Brännare ym. 2003, 72)

18 5 RUOKAPALVELUJEN MARKKINOINTI JA KILPAILUKEINOT Markkinoinnin tarkoitus Markkinoinnin tehtävänä organisaatiossa on saada organisaation ja asiakkaan välillä aikaan molempien osapuolien tarpeet tyydyttävä vaihdantaprosessi. Vaihdanta tapahtuu, kun asiakas ostaa tuotteen tai palvelun tai antaa jonkin muun vastikkeen. Vaihdantaprosessien seurauksena tuotteelle tai palvelulle syntyy kysyntää. (Ylikoski 1999, 34) Markkinoinnin perusajatuksena on se, miten saada asiakkaat ostamaan juuri meiltä. Kaiken toiminnan ytimenä on hyöty asiakkaalle. Markkinointi on kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä toimintaa, yrityksen toimimista asiakkaan näkökulmasta. Markkinoinnin tavoitteena on muun muassa tuotteen ja yrityksen tunnetuksi tekeminen, positiivisten mielikuvien herättäminen, myyntitulosten ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaaminen ja sekä kanta-asiakassuhteen luominen ja ylläpitäminen. Elämyspalveluiden markkinointi on paljolti kiinni mielikuvien myymisestä jällenmyyjille tai kuluttajille. Ihmiset tekevät ennestään tuntemattomaan kohteeseen liittyvän arvionsa ja kenties jopa ostopäätöksenkin mielikuviensa eli uskomustensa ja ennakkoasenteidensa perusteella. (Jutila 2001, 56) 5.2 Palveluyrityksen markkinoinnin peruskilpailukeinot Asettuminen asiakkaan asemaan tapahtuu markkinoinnin kilpailukeinojen avulla. Markkinoinnin peruskilpailukeinot ovat tuote, hinta, jakelu, saatavuus ja markkinointiviestintä. Palvelujen markkinoinnissa korostuvat lisäksi asiakaspalvelu, henkilöstön toiminta ja yrityksen suhdeverkostot. Toimintaprosessiin liittyvät myös asiakkaan ostopäätökseen johtavat tekijät eli asiakkaan sisäiset ja ulkoiset prosessit, joihin voidaan vaikuttaa yrityksen markkinointitoimenpiteillä. Ulkoinen markkinointi - esimerkiksi mainonta, Internetsivut ja erilaiset esitteet - sekä mahdollisesti toisten asiakkaiden kokemukset luovat odotuksia tuotteesta. Yrityksen tehtävänä on pyrkiä toimimaan vähintäänkin odotusten tasolla ja jopa ylittää asiakkaan odotukset. Tällä luodaan asiakkaalle positiivinen mielikuva tuotteesta. (Brännare ym. 2003, 73)

19 14 Mielikuvat ovat subjektiivisia ja siis vahvasti tunnepitoisia. Ne ovat asenteita, arvostuksia, uskomuksia ja tapoja. Yksilön mielikuvaa jostain aiheesta on vaikeaa tutkia, koska ihminen pystyy harvoin erittelemään mielikuvaa ja sen muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Mielikuva on tehokas markkinointia tukeva tekijä, ja joissakin tapauksissa se johtaa ostopäätökseen (Brännare ym. 2003, 83). Esimerkiksi suomalaiset ruokatuotteet mielletään usein turvallisemmiksi kuin vastaavat ulkomaiset tuotteet, koska kotimaisuudesta on monille muodostunut aikojen kuluessa positiivinen mielikuva. Tuotteen hinnan määrittäminen on yrityksen suurin päätös sen jälkeen, kun on jo olemassa määritetty toimintakonsepti ja yrityksen toimintatapa. Hinnoittelulla on keskeinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen, ja hinnoittelua ja hintalaskelmia pitää tehdä jatkuvasti. Usein hinnankorotuksia vastustetaan ns. kilpailullisista syistä, vaikka ne olisivat ehdottoman välttämättömiä jo yleisen kustannustason nousun vuoksi (inflaatio). Tuotteen tai palvelupaketin hintaan vaikuttavia tekijöitä itse tuotteen lisäksi voivat olla tuotteen ja palvelun laatu, sijainti ja paikan muut yleiset ominaisuudet. (Kallio 1993, 43) Saatavuuskysymykset ovat myös tärkeä elementti markkinointikokonaisuudessa. Asiakkaille on tärkeää, että yritys on sijainniltaan asiakkaiden helposti saavutettavissa, mielellään hyvien liikenneyhteyksien päässä ja opasteiden perille avustamina. Kannattavuuden vuoksi ympäristössä on hyvä olla sopivassa suhteessa kysyntää eli potentiaalisia asiakkaita ja tarjontaa eli ei liikaa kilpailijoita. Aukioloajat kannattaa ajoittaa siten, että ne sopivat luontevasti asiakkaiden tarpeisiin. Yrityksen kannattavuuden ja toiminnan kannalta taas on merkitystä sillä, että läheltä löytyy tarpeeksi sopivaa työvoimaa ja tavarantoimittajia. (Kallio 1993, 52) 5.3 Palvelujen markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, myynnin edistäminen, suhdetoiminta ja henkilökohtainen myyntityö. Usein henkilökohtainen myyntityö on se markkinointiviestinnän keino, jolla tuote lopullisesti myydään asiakkaalle. Markkinointiviestinnän keinoja tulee soveltaa yritystyypin eri asiakaskohderyhmiin aina tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Tavoitteena on kannattavan myynnin aikaansaaminen, yrityksen päämäärien tukeminen ja yrityksen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekeminen valittujen koh-

20 15 deryhmien keskuudessa. Yrityksen palvelutarjoukset tehdään hyödyllisiksi ja houkutteleviksi. Markkinointiviestinnän avulla pyritään luomaan ja ylläpitämään kiinnostava yrityskuva. Asiakkaiden markkinoinnin kautta saamien mielikuvien ja yrityksen todellisen toiminnan pitää kuitenkin vastata toisiaan. Viestinnän perusteella saadut virheelliset mielikuvat luovat vääränlaisia odotuksia, ja asiakas pettyy. (Brännare ym. 2003, 83) Mainonnalla tarkoitetaan tunnistettavan lähettäjän suurille joukoille kohdistettua, lähinnä joukkotiedotusvälineiden kautta lähetettyä viestintää. Sen tavoitteena on yhtäältä tiedottaa yleisesti yrityksestä ja sen tuotteista, toisaalta pyritään vaikuttamaan asiakkaiden mielipiteisiin ja asenteisiin myynnin aikaansaamiseksi. Mainonnan avulla vaikutetaan yrityskuvaan, mainostetaan tiettyjä tuotteita ja houkutellaan yritykseen asiakkaita. Mainonnan tavoitteena on myös viestiä henkilökunnalle, että sen jäsenillä on tärkeä rooli palveluketjussa. (Brännare ym. 2003, 86) Myynnin- eli menekinedistämisen tarkoituksena on kasvattaa yrityksen myyntiä viemällä tuotteet kuvainnollisesti asiakkaiden luo. Mainontaa ja myynninedistämistä ei aina voidakaan erottaa selvästi toisistaan, niin kuin ei myöskään suhdetoimintaa. Myynninedistämistoimenpiteet ovat yleensä lyhytkestoisia ja kohdistuvat johonkin tiettyyn tuotteeseen tai tapahtumaan. Toimenpiteet tulee kohdistaa suoraan kuluttajille, jakelutien jäsenille ja myyntihenkilöstölle. Esimerkkejä ravintola-alan myynninedistämistoiminnoista ovat osallistumiset alan messuille, joissa tavoitetaan aiheesta kiinnostuneita kuluttajia ja välittäjiä. Yrityksen myynninedistämistä on myös uusien ruokalistojen tai elämysteemojen esittely henkilökunnalle ja asiakkaille, erilaisten tapahtumien sponsorointi (urheilu, kulttuuri, hyväntekeväisyys) sekä asiakkaille annettavat pienet ilmaislahjat. (Brännare ym. 2003, 86) Suhdetoiminta tarkoittaa organisaation eri sidosryhmiin kohdistuvaa toimintaa hyvien suhteiden ja hyvän imagon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Markkinoinnissa korostetaan nykyisin yhä useammin pyrkimystä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, joiden syntymiselle asiakkaiden tyytyväisyys on edellytys. Nykyään yrityksissä korostuu myös sisäinen suhdetoiminta, jolla pyritään luomaan yrityksen sisäistä yhteishenkeä. Esimerkkejä ravintolan suhdetoiminnasta ovat mahdollisten asiakkaiden, tilaisuuksien järjestäjien ja yritysten matkapäätöksiin vaikuttavien henkilöiden kutsuminen yritykseen tutustumiskäynnille, kanta-asiakasillat ja tiedotusvälineille tarkoitetut juttuideat.

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä:

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä: ! " 1 MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU Markkinointi näkökulmakysymyksenä: 1. Myydä tuotteet / palvelut 2. Saada kohdeasiakkaat ostamaan Ensin

Lisätiedot

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3

Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Tuo$eiste$ujen palveluiden myyn3 ja markkinoin3 Kimmo Levä Pääsihteeri Auttaa museoita menestymään MUSEOPALVELUJEN SEGMENTOINTI MUSEOPALVELUJEN SEGMENTIT Yhteiskunnalliset palvelut julkiselle sektorille

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11. FinnBuild Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.2012 Suomen Messujen Tiedote 25.9.2012 FinnBuildissa tehdään toimialakartoitus

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

LEKTIO Elämysten kulutus

LEKTIO Elämysten kulutus LEKTIO Elämysten kulutus Eeva-Katri Ahola Elämykset tutkimuskohteena Elämyssektorista on viime vuosien aikana tullut näkyvä ja tärkeä työllistäjä. Siitä on tullut myös taloudelliselta merkitykseltään kasvava

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot