KOKODEMO. Ikääntyminen on kunnia-asia s.6 Vappu Taipale kannustaa ikääntyneitä onnelliseen ja omannäköiseen elämään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKODEMO. Ikääntyminen on kunnia-asia s.6 Vappu Taipale kannustaa ikääntyneitä onnelliseen ja omannäköiseen elämään."

Transkriptio

1 DEMO-verkosto KOKODEMO Ikääntyminen on kunnia-asia s.6 Vappu Taipale kannustaa ikääntyneitä onnelliseen ja omannäköiseen elämään. 2 Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012 Hyvät käytännöt ja toimintamallit kaikkien tietoisuuteen. 9 Muuttuva väestörakenne haastaa Pielisen Karjalan Työurat pidemmiksi ennaltaehkäisevällä suunnittelulla. 20 Logistinen sujuvuus korostuu seutukunnissa Matkaketjujen yhteensovittamisella mittavia säästöjä.

2 Hyvät käytännöt ja toimintamallit kaikkien tietoisuuteen. DEMO-verkosto Työurat pidemmiksi ennaltaehkäisevällä suunnittelulla. Matkaketjujen yhteensovittamisella mittavia säästöjä. Pääkirjoitus Ihminen muutosten keskiössä Uudistuvat kuntarakenteet ja kuntien taloudellinen tilanne asettavat alueille jatkuvia muutospaineita. Monissa kunnissa omat kehittämisresurssit ovat kuitenkin rajalliset ja etenkin laajempiin palvelurakenne- ja logistiikkaselvityksiin kaivataan tukea. Ikä- ja rakennemuutoksiin keskittyvä DEMO-verkosto auttaa alueita näiden suurien muutosten keskellä. Kokoamme yhteen hyviä malleja ja toimivia käytäntöjä sekä jaamme tietouttamme ja osaamistamme verkostokuntien kehittäjille muun muassa järjestämissämme Vaasassa syyskuussa 2011 järjestettyyn DEMO-verkoston aluekehittäjäkoulutukseen osallistuneita: Erland Eklund (takana vasemmalla), Miia Nurminen-Piirainen, Juhani Manninen, Johan Munck af Rosenschöld, Marko Saastamoinen, Antti Korkka, Stefan Skullbacka, Sanna Laukkanen (edessä vasemmalla), Tiina Konttajärvi, Ritva Ojalehto, Senni Jalonen, Marja Salonen, Mervi Liimatainen, Hans-Erik Lindqvist. palvelurakenteen, asumisen ja työurien kehittämiskoulutuksissa sekä pilottihankeissa. Ikääntyminen ja työurien pidentäminen puhuttavat edelleen uuden hallitusohjelman kautta. Väestörakenne muuttuu yhä nopeammin. Parissa vuodessa yli 65-vuotiaiden osuus nousee koko maassa 20 prosenttiin. Kasvuseutujen ulkopuolella on pula osaavasta työvoimasta. Senioreita kaivataan uudeksi työvoimareserviksi työperäisen maahanmuuton lisäksi. Yksi tämän hetken suurimmista huolista on myös työssäjaksaminen: miten työelämä saadaan kiinnostamaan nuoria ja miten me keski-ikäiset jaksamme olla mukana työelämässä eläkeikään asti. Tämä lisää paineita etenkin työnantajille ja kunnille, sillä heidän tehtävänään on luoda työnteosta mielekästä ja auttaa meitä jaksamaan työssämme. Meidän pitää juuri nyt rakentaa ikäystävällisempi yhteiskunta, jota tuetaan kunnissa poliittisesti ja ohjelmallisesti kuten esimerkiksi Kuopion ja Tampereen kaupungeissa on jo tehty. Työ menettää jatkuvasti merkitystään nuorten ihmisten arvoissa. Nyt arvossa ovat hyvinvointi, vapaa-aika ja harrastukset. Kuntia onkin markkinoitava voimakkaammin hyvän elämän ja asumisen kohteina näiden argumenttien merkitys kasvaa entisestään. Alueilla on oltava hyvä elämisen meno ja kunnolliset resurssit toimia. Vain siten alueille voidaan houkutella myös uusia asukkaita ja yrittäjiä. Nämä näkyvät muun muassa Kristiinankaupungissa, joka on päässyt ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina mukaan kansainväliseen Cittaslow-verkostoon. Verkostossa panostetaan hyvän elämän edistämiseen ja kestävään kehitykseen. Alueet voivat myös rakentaa aktiivista tervetulopolitiikkaa uusille asukkaille ja yrittäjille. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii verkoston kansainvälinen kumppanialue Limousin Ranskasta. Muutosprosessien keskellä meidän pitää aina muistaa, että kaiken toimintamme keskiössä on ihminen. Keräämämme verorahat perustuvat ihmisten jaksamiseen ja yrittäjyyteen: mitä enemmän meillä on väkeä kartuttamassa yhteistä pottia, sitä suurempi hyvinvointiimme satsattu kokonaisuus on. Tämän takia meidän tulee luoda yhdessä elämänkulkupolitiikkaan perustuva yhteiskunta, jossa kaikenikäisten on hyvä elää ja tehdä töitä. Ohjelmajohtaja Antti Korkka ja projektipäällikkö Tiina Konttajärvi DEMO-verkosto Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Aktiivinen ikääntyminen ja sukupo lvien välinen solidaarisuus luovat hyvinvointia Vuosi 2012 on EU:ssa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Vuoden aikana lisätään kansalaisten ja päättäjien tietoisuutta siitä, miten aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus vaikuttavat ihmisten osallisuuteen ja hyvinvointiin. - Jokaisella yksilöllä pitäisi olla mahdollisuus täyteen elämään ikävuosista huolimatta. Tavoitteenamme onkin luoda sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti. Meidän pitää tunnistaa eri-ikäisten ihmisten vahvuudet ja oppia arvostamaan niitä. Näin voimme oppia myös toinen toisiltamme ja saada aikaan paremman yhteiskunnan, teemavuoden sihteeri Marjo Wallin selventää. Marjo Wallin kertoo, että vaikka aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi on EU:n koordinoima hanke, Suomessa keskitytään konkreettisiin paikallisiin toimiin. Hyvät käytännöt kaikkien tietoisuuteen Suomessa on vahvaa osaamista aktiivisesta ikääntymisestä, mutta monet käytännöt ovat jääneet vain paikallisten toimijoiden tietoon. Vuoden aikana nämä hyvät toimintatavat halutaan dokumentoida ja tuoda kaikkien tietoisuuteen. - Tavoitteenamme on luoda laaja verkosto, jonka kautta voimme jakaa toimintamallejamme niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomi on rakennemuutostyön edelläkävijöitä. Olemme kehittäneet näitä asioita jo 1980-luvulta alkaen, kun taas monessa muussa Euroopan maassa työ on vasta alussa. Tekemällä omasta toiminnastamme entistä näkyvämpää ja avoimempaa pystymme toimimaan hyvänä esimerkkinä. Ilmoittaudu mukaan Teemavuoteen voivat osallistua kaikki kunnat, järjestöt, yritykset ja muut aiheesta kiinnostuneet tahot, joiden toiminta liittyy aktiiviseen ikääntymiseen tai sukupolvien väliseen solidaarisuuteen. Teemavuoden kotimaisille verkkosivuille kerätään listaa vuoden tapahtumista ja hyviksi koetuista käytännöistä. Oman tapahtuman voi ilmoittaa mukaan osoitteessa Suomessa teemavuotta hallinnoi sosiaalija terveysministeriö. Käytännön koordinoinnista vastaa työterveyslaitos. KOKODEMO KOKODEMO 2 Aktiivisen ikääntymisen teemavuosi 2012 Ikääntyminen on kunnia-asia s.6 Vappu Taipale kannustaa ikääntyneitä onnelliseen ja omannäköiseen elämään. 9 Muuttuva väestörakenne haastaa Pielisen Karjalan 20 Logistinen sujuvuus korostuu seutukunnissa DEMO-verkoston tiedotuslehti 2/2011 Julkaisija: DEMO-verkosto, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Internet: Päätoimittaja: Antti Korkka Toimituspäällikkö: Tiina Konttajärvi Kannen kuva: Anna Huovinen / A-Lehdet, Närpiön kaupunki / vanhustenhuollon kuva-arkisto, Pedacom Oy / Plugi.fi Toimitus ja taitto: Viestintätoimisto Tulus Oy, toimitussihteeri Liisa Oksanen, toimittajat Sari Näsi, Reetta Salonen, ulkoasun suunnittelu ja taitto Saila Kurtti Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere Sisältö 2 3 Pääkirjoitus Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus luovat hyvinvointia 4 7 Elämänkulkupolitiikka edistää yksilöllistä elämää kaikissa ikävaiheissa Onnellinen Tampereen seutu Ikääntyminen on kunnia-asia Palveluita senioreilta senioreille 8 11 Ikä-Aktiivi pureutuu työurien ja osaamisen problematiikkaan Savossa Työtä ja työvoimaa Pielisen Karjalassa Työurat pidemmiksi ennaltaehkäisevällä suunnittelulla Itävallassa kehitetään työkykyä suomalaisen mallin pohjalta Työvoiman rekrytoiminen maaseudulle vaatii yhteistyötä JoukKOKOhtaus yhdisti kansalliset aluekehittäjät Ikääntymistä positiivisella asenteella Pasi Oksaselle verkoston kehittämispalkinto Työperäinen maahanmuutto tukee kaupungin elinkeinoelämää Pro Labour auttaa työvoimaa liikkumaan Palveluasumisen tarve lisääntyy Suomessa Liettuassa vähennetään alueellisia tasoeroja Viihtyisää ja käytännöllistä senioriasumista Närpiössä Yhteisöllisen asumisen loppukiri Logistinen sujuvuus korostuu seutukunnissa Maankäytön suunnittelu havainnolliseksi paikkatietojärjestelmillä Taidokkaalla neuvottelulla kohti yhteisiä päämääriä DEMO-verkoston toimenpidehankkeet Aluekehittämisverkoston kansallinen muotokuva 2 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 3

3 Elämänkulkupolitiikka edistää yksilöllistä elämää kaikissa ikävaiheissa Suomalaisen ikäosaamisen huiput kokoontuivat vuoden 2011 alussa arvioimaan yhteiskunnallisten muutosten vaikutusta ikääntyvien elämään. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän näkemykset tiivistettiin raporttiin, joka tarkastelee ikääntymistä yhteiskunnallisesti, mutta ikääntyneiden yksilöllisyyttä korostaen. TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJANA toimineen aluekehitysjohtaja Janne Antikaisen mukaan ryhmässä keskusteltiin vilkkaasti ja erittäin asiantuntevasti. - Tapaamisissa oli raikas ja lähes railakas tunnelma. Oli hienoa, että ikääntymistä ei missään vaiheessa lähestytty voivottelun kautta, vaan aina sekä yksilöllisenä että yhteiskunnallisena mahdollisuutena, Antikainen kehuu. TEMin asettama ryhmä pohti ikääntymisen kysymyksiä niin kansallisesta, alueellisesta kuin yksilöllisestäkin näkökulmasta, mutta vierasti teemasta monesti käytettävää termiä ikäpolitiikka. Ryhmän julkaisema Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan raportti sisältääkin kannanoton jo nimessään. - Ikäpolitiikka sanana sitoo ajatukset liikaa pelkkään ikään, kun meidän olisi otettava paremmin huomioon erilaiset elämänkaaret ja elämäntavat, jotka vaikuttavat monesti jopa ikää enemmän yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin haasteisiin. Ikääntyvät eivät ole millään muotoa homogeeninen ihmisryhmä, Janne Antikainen perustelee. Ikäaparaatti paikallisen kehittämisen työkaluksi Huippuasiantuntijaryhmän raportti sisältää Antikaisen mukaan monenlaisia herätteitä, joita ryhmä haluaa nostaa esiin. - Raportissa esitellään muun muassa ikäaparaattityökalu, jolla haetaan parempaa evästystä sekä paikalliseen aluekehittämistyöhön että kansalliseen politiikkaan. Väestön ikääntyminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan, ja se tulisi osata huomioida kaikessa päätöksenteossa. Ikäaparaatin avulla voidaan tarkastella, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa kehittämisen eri osa-alueisiin ja kuinka ikääntyminen pitäisi näissä kehittämistoimissa huomioida. Muutama alue on lähdössä koeajamaan aparaattia, pian saamme tuloksia sen toimivuudesta. Työ- ja elinkeinoministeriössä koetaan, että hallituksen nykylinjaukset vaativat alueita ottamaan kehittämisaloitteet entistä voimakkaammin omaan haltuunsa. - Aluekehittämisen määrätietoinen edistäminen tuntuu nyt siirtyvän aiempaa korostuneemmin paikallisen tason toimijoille ja päättäjille. Ikäpoliittisen työryhmän mietinnöistä ja esimerkiksi ikäaparaatista on varmasti apua tähän pitkäjänteisyyttä ja tarpeeksi laajaa näkemystä vaativaan työhön. Yhteistyön ja rohkeiden aloitteiden merkitystä ei varmaan voi niitäkään liikaa korostaa, tiivistää Janne Antikainen. Ikäpoliittisen työryhmän elämänkulkupolitiikan teesit ja kysymykset y Kansallinen taso - jonkun on otettava ikääntymisen ilmiöt omakseen - Suomeen tarvitaan uusi, laaja elämänkulkuohjelma - ohjelman lisäksi tarvitaan ikäaparaatti, jolla arvioidaan ikääntymisen, senioreiden ja alueiden kehittämisen vaikutusta toisiinsa y Alueellinen taso - ikääntyvät on nähtävä alueen voimavarana - alueiden pitää ratkoa väestön ikääntymisen haasteita juuri omien erityispiirteidensä mukaisesti ja levittää tietoa ratkaisuistaan y Jokainen suomalainen - me kaikki vanhenemme joka hetki ja olemme kaikenikäisinä tärkeitä - pohdi ajoissa, mitä kuuluu omaan mielekkääseen eläkeaikaasi. Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan Ikäaparaatti alueiden kehittämiseen -pdf-tiedosto löytyy osoitteesta: Onnellinen Tampereen seutu Tampereen seudulla etsitään uusia keinoja taata ikääntyneille tyytyväinen ja onnellinen elämä. Vuoden 2012 alussa käynnistyvällä TampereSenior-ohjelmalla halutaan muokata asuin- ja toimintaympäristöä sellaiseksi, että ikääntyvät voivat elää omannäköistään elämää. - TAMPERESENIOR-OHJELMAN aikana aiomme olla riittävän outoja ja odottamattomia. Emme tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaan haluamme ennakoida tulevaa ja kokeilla rohkeasti erilaisia ratkaisuja. Palvelurakennetta on mietittävä siltä kannalta, millaisia palveluita me ja lapsemme ikäihmisinä haluaisimme, ohjelmajohtaja Mari Patronen kertoo. Palvelurakenteen kehittämisen ohella TampereSenior-ohjelmalla halutaan auttaa ikääntyneitä jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. - Emme tähtää ohjelmalla eläkeiän nostamiseen, vaan haluamme selvittää yhdessä, miten palkka- tai vapaaehtoistyöstä voisi saada monipuolista sisältöä elämään vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin, Patronen selventää. Tampereella on jo pitkään toiminut laajalti tunnetuksi tullut Kotitori-palvelukonsepti, joka välittää palveluita kuntalaisille ja tukee paikallista yrittäjyyttä. Patronen pohtii, että Kotitori voisi olla sopiva paikka myös seniorien työnvälitystoimistoksi. TampereSenior tähtää tulevaisuuteen Ikäihmisten hyvinvoinnin kehittäminen on yksi Tampereen kaupunkistrategian tavoitteista. - Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme useiden eri sidosryhmien yhteistoimintaa sekä kansalaisia lähellä olevaa kehittämisohjelmaa. TampereSenior on ikään kuin kokoava ohjelma, joka liittää kehittämishankkeet yhteen. Kehittämisprojektit toimivat kuitenkin omissa organisaatioissaan, Patronen kertoo. Jopa kahdeksan vuotta kestävä TampereSenior-ohjelma katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Tampereen kaupunki on sitoutunut ohjelmaan ja tarkemman suunnitelman laatiminen on käynnissä valtuustossa. Suunnitelmien pohjana käytetään kuntalaisilta ja eri tahoilta saatuja kehitysehdotuksia. Patronen muistuttaa, että jo 65- ja 85-vuotiaiden välissä on yksi sukupolvi, eikä heitä voi laittaa samaan nippuun. Tämän takia TampereSenior-ohjelman aikana halutaankin kuulla mahdollisimman paljon kuntalaisten omia mielipiteitä ja toiveita. - Mitä vanhempi ihminen on, sitä heikommin hän yleensä saa äänensä kuuluviin. Tähän asiaan haluamme muutoksen nyt on aika selvittää, mitä yksilö oikeasti haluaa. - Tavoitteenamme on luoda Tampereen seutu, jossa asuvat maailman onnellisimmat ikäihmiset, Mari Patronen hymyilee. 4 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 5

4 Vappu Taipale kannustaa ikääntyneitä elämään onnellista ja omannäköistä, itselleen sopivaa elämää. Taipaleen ajatuksia ikääntymisestä voi lukea hänen kirjastaan Vanha ja vireä, virkistyskirja vanhoille naisille. Ikääntyminen on kunnia-asia Kuva: Anna Huovinen / A-lehdet Ikä kategorisoi ihmiset eri ryhmiin. Jokaisen ihmisen elämänkulku on kuitenkin aina äärimmäisen yksilöllinen. Vanheneminen on hieno asia, minkä takia ikääntyneiden ääni ja tarpeet pitäisi saada vihdoin esille. - KUKAAN EI OLE niin yksilöllinen kuin ihminen, jolla on takanaan runsaasti elämänkokemusta. Emme ole yhtenäinen joukko, vaan meistä jokainen ikääntyy omalla tavallaan. Olemme erilaisia ihmisiä erilaisine elämäntapoinemme ja -tarpeinemme, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Vappu Taipale kertoo. Työelämästä vireyttä myös vanhuuden päiviin Uusimmat tutkimukset osoittavat, että ihmisen vanhuuden kunto määräytyy jo työelämässä. - Monet meistä kulutetaan loppuun työelämässä. Tämä vaikuttaa kuntoon ja terveyteen myös työuran jälkeen. Jos taas työstä tehdään mielekästä ja siinä huomioidaan työntekijän voimavarat, ihminen jaksaa olla mukana työelämässä pidempään jopa eläkeiän jälkeenkin, Taipale kertoo. Työn ja ihmisen yhteensovittaminen on johdon tehtävä. Ikäjohtamisesta on puhuttu jo kauan ja työterveyslaitos on luonut hyviä ikäjohtamisohjelmia, jotka pitäisi ottaa vihdoin käyttöön kaikilla työpaikoilla. - Ikääntyminen ei ole häpeä, sairaus tai jokin poikkeavuus, se on osa jokaisen normaalia elämää, Taipale muistuttaa. - Ikävä kyllä kulttuurimme ihannoi edelleen nuoruutta, emmekä aina näe ikääntyneiden ihmisten taitoja, osaamista ja hienoutta saati kauneutta. Ikääntyneet huomioitava kokonaisvaltaisesti Ikääntyminen nähdään usein kapeasti vain sosiaali- ja terveysalan asiana. Kansallista valppautta tarvittaisiin kuitenkin kokonaisvaltaisemmin. - Ikääntyminen pitäisi huomioida muun muassa koulutuksessa, rakentamisessa, liikenteessä ja teknologian kehityksessä, Taipale toteaa. Taipaleen mukaan asunnot ja ympäristö pitäisi suunnitella niin, että ne soveltuvat myös vanhuksille, vammaisille ja pienille lapsille sekä heidän vanhemmilleen. Hän muistuttaa lisäksi, että koulutus on perusoikeus, johon jokaisella kansalaisella pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet. - Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, mutta vanhusten huomioiminen on vähäistä. Kuinka monen teknologia-alan yrityksen asiakaspaneelissa on mukana 85-vuotiaita kertomassa omista tarpeistaan? Muutokset lähtevät aktiivisista senioreista Taipale muistuttaa, että muutoksia on turha odottaa, ennen kuin ikääntyneet ottavat itse asiat hoitaakseen. - Vanhojen naisten ja miesten pitäisi rohkeasti nousta esiin ja kertoa mitä he tarvitsevat ja näyttää mihin he pystyvät. Ymmärrystä ja arvostusta ei voi odottaa, ellei itse niitä ota ja ansaitse. Suomi on täynnä loistavia ja taitavia vanhuksia, joiden kaikkien aktiivisuutta kaivataan, Taipale rohkaisee. Palveluita senioreilta senioreille Kaustisen seutukunnassa suunnitellaan työurien pidentämiseksi uudenlaista palveluketjua, jossa aktiiviset ja hyvinvoivat seniorit tarjoavat palveluita apua tarvitseville ikääntyneille. - ETSIMME RATKAISUA siihen, kuinka aktiiviset seniorit voisivat helposti tehdä töitä vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Idean palveluketjuun saimme palvelusetelityyppisestä mallista, seniorisetelistä. Auttamalla toisia ikääntyneitä esimerkiksi kauppareissuilla tai ulkotöissä, tienaa seteleitä. Myöhemmin niillä voi itse ostaa samoja palveluita, Kaustisen seudun ohjelmakoordinaattori Antti Huntus selventää. Ongelmaksi muodostui kuitenkin verottajan suhtautuminen asiaan. Palveluhyödyke lasketaan verotettavaksi tuloksi, joka vaikuttaa esimerkiksi eläkkeisiin. Luontaiseen yhteisöllisyyteen, talkoohenkeen ja lähimmäisen auttamiseen pohjautuvaa seniorisetelimallia päätettiinkin sitten soveltaa liiketoimintaan. Toimintaa vapaaehtoistyön ja liiketoiminnan välimaastossa Sopivaa toimintamallia on etsitty vapaaehtoistyön ja liiketoiminnan välimaastosta. - Vapaaehtoistyöhön perustuvan kansalaistoiminnan riskinä on muun muassa toiminnan jatkuvuus. Liiketoiminta lisää sitoutumista ja helpottaa esimerkiksi rahoituksen järjestämistä, kun toiminta ei pyöri pelkästään lahjoitusten varassa, Coop Consult Oy:n asiantuntija Veli-Matti Koljonen kertoo. Tältä pohjalta syntyi ajatus yhteiskunnallisesta yrityksestä, joka tavoittelee taloudellista voittoa, mutta käyttää voiton oman toimintansa tai lähiyhteisöjensä toiminnan kehittämiseen. - Yhteiskunnallisia yrityksiä on esimerkiksi Britanniassa jo melko paljon. Tällaisessa yrityksessä on mahdollista hyödyntää myös senioriseteliajatusta kanta-asiakkuuden kautta: asiakkaat kerryttävät bonuksia palveluita käyttäessään ja kertyneillä bonuksilla voi ostaa lisää palveluita. Bonuksia kertyy myös työn tekemisestä, Koljonen kertoo. Työuran tehneet seniorit ovat merkittävä resurssi varsinkin maaseudulla. Väestökeskuksissa toimivat hoiva-alan yritykset voisivat esimerkiksi käyttää senioreita itsenäisinä yrittäjinä palveluidensa tuottamiseksi harvaanasutuilla seuduilla. Hyödyt olisivat monenlaiset: palveluyritykset voisivat tehdä kannattavaa liiketoimintaa, maaseudulla säilyisi edes jonkinlainen palveluverkosto ja senioreiden ammattitaito olisi edelleen käytettävissä. Veli-Matti Koljonen ja Antti Huntus kertovat, että Kaustisen seutukunta suhtautuu proaktiivisesti ikääntymisen haasteisiin. Ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin etsitään jo nyt. Seniorit valmiina vastaamaan haasteeseen Ajatus yhteiskunnallisesta seniorien palveluyrityksestä on herättänyt runsaasti kiinnostusta Kaustisen seudulla. Palvelumallia lähdetäänkin nyt kokeilemaan käytännössä. Mukaan haastetaan joukko Kaustisen seudun senioreita. - Auttamishaluisia ikääntyneitä on paljon, mutta monella autettavien piiri on kaventunut. Nyt ollaan siis entistä valmiimpia auttamaan myös tuntemattomia ja avun tarjoaminen koetaan jopa piristysruiskeeksi, jota maaseudulla kaivataan, Huntus kertoo. Koljonen ja Huntus painottavat, että tarkoituksena ei ole korvata yhteiskunnan tai jo olemassa olevien yritysten järjestämiä palveluita. Sen sijaan uusi toimintamalli voi täyttää harvaanasutuilla maaseutukunnilla olevia palveluaukkoja. Nuorillekin työn iloa Antti Huntus ihmettelee yhteiskunnallista ilmiötä, joka saa nuoret haluamaan pois työelämästä mahdollisimman aikaisin. - Nykypäivän uraohjukset haluavat tienata nopeasti paljon rahaa, jotta voivat jäädä eläkkeelle jo varhain. Kysymys kuuluukin, miten voisimme tehdä työstä niin mielekästä, että sitä halutaan tehdä mahdollisimman pitkään. Huntus toivoo itse voivansa aikanaan eläkeiän kynnyksellä keventää ensin työtaakkaansa muun muassa osa-aikaeläkkeen tai senioriyrittäjyyden kautta ja sitten vasta pikkuhiljaa aloittaa täysipäiväisenä eläkeläisenä olemisen. 6 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 7

5 Ikä-Aktiivi pureutuu työurien ja osaamisen problematiikkaan Savossa Työurat pidemmiksi ennaltaehkäisevällä suunnittelulla Ikä-Aktiivi-projekti on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ja Savonia-ammattikorkeakoulun kumppanuushanke, joka keskittyy alueellisesti ratkomaan ikääntymisestä johtuvia työvoimahaasteita. - IKÄ-AKTIIVI ANALYSOI ja kehittää osaamisen ja työssäjaksamisen malleja. Tavoitteena on löytää tapoja tuoda ikäjohtamisen hyvät käytännöt osaksi organisaatioiden johtamisrakenteita. Lisäksi selvitämme, kuinka organisaatiossa oleva osaaminen voitaisiin saada näkyväksi ja miten se ja etenkin hiljainen tieto saataisiin siirrettyä työpaikalla eteenpäin. Näin tietoa ja osaamista ei menetetä, vaikka työntekijöiden sukupolvi vaihtuu, kuvailee projektipäällikkö Terhi Majamaa elokuussa startannutta hanketta. Majamaan mukaan ikäjohtaminen yhdistyy sanana turhan usein vain ikäihmisten työssäjaksamiseen. - Ikäjohtaminen pitäisi hyväksyä osaksi organisaatioiden yleistä johtamisstrategiaa. Missään ei voida lähteä siitä, että tehdään jotain kivoja juttuja seniorityöntekijöille. Ikäjohtaminen on organisaatioissa kaikenikäisiä koskettava asia, hän muistuttaa. Kansainvälisyydestä uutta voimaa Hankkeen kansainvälinen yhteistyö suuntautuu alustavien sopimusten pohjalta Itävaltaan, Italiaan ja Englantiin. - Työikäisen väestön määrän väheneminen mietityttää joka puolella Eurooppaa. Yhteistyön avulla hankimme tietoa siitä, kuinka muissa maissa osaavan työvoiman riittävyyttä on lähdetty ratkomaan. Ja tietysti toivomme, että ulkomailta voisi löytyä meidänkin oloissamme käyttökelpoisia toimintamalleja, Majamaa toteaa. Majamaa uumoilee, että vuoden 2012 loppuun kestävän Ikä-Aktiivin rinnalle haetaan myös isompaa hanketta, joka keskittyisi erityisesti yrityksiin. - Työmme kohdistuu nyt kuntien ja kuntayhtymien, työterveyshuollon ja oppilaitosten esimiehiin ja avainhenkilöihin sekä johtamis- ja hyvinvointikouluttajiin. Kuitenkin yritykset ovat tärkeässä roolissa, kun mietitään koko työikäisen väestön hyvinvointia ja työssäviihtymistä, Majamaa toteaa. Ikä-Aktiivia toteuttavassa työryhmässä on Terhi Majamaan (toinen oikealta) lisäksi mukana projektisuunnittelija Kalevi Paldanius, taloussihteeri Marja-Liisa Kauppinen ja projektiassistentti Tuija Kokkonen. TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN ei riitä paljon esillä ollut nuorison työllistymisongelmien ratkominen ja opiskeluaikojen lyhentäminen. Työuraa on pidennettävä molemmista päistä. Muuttuva väestörakenne haastaa Pielisen Karjalan Pielisen Karjalan alueella väestörakenne muuttuu nopeammin kuin missään muualla Euroopan alueella. Työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien huoltosuhde huonontuu jatkuvasti ja saavuttaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 tason, jossa työssä käyviä on vähemmän kuin työelämän ulkopuolella olevia. Yksi lääke tähän on työurien pidentäminen. - Suomalaiset eläköityvät nyt keskimäärin 60,4 vuoden iässä alimman virallisen eläkeiän ollessa 63. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2009 työeläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli 59,5 vuotta. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskuksen koordinoiman kansainvälisen PAWT-hankkeen (Pedagogy Assisting Workforce Transition) tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläköitymisikää, kiteyttää kansainvälisten projektien koordinaattori Veli-Matti Hurskainen. Työterveyslaitoksen tutkimuksien mukaan varhaiseen eläköitymiseen vaikuttavat eniten terveys ja työttömyys. Ainoastaan kymmenen prosenttia työvoimasta jää vapaaehtoisesti varhaiseläkkeelle. Työkaluja ja toimintamalleja työurien pidentämiseen PAWT-hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalleja, joilla voidaan ennakoivasti turvata työuran jatkuminen. Hurskainen mainitsee esimerkkinä mallin, jossa eläkeiän lähestyessä työntekijän kanssa tehdään ohjelma työkyvyn ja tuottavuuden säilyttämiseksi. Kokonaisvaltaisessa suunnitelmassa kartoitetaan muun muassa ammatillisen täydennyskoulutuksen tarve sekä fyysisen ja henkisen kuntoutuksen tarve. Työkyvyn säilymiseen voidaan vaikuttaa myös työtehtävien muutoksella. PAWT-projektilla ja Kuntoutussäätiöllä on parhaillaan käynnissä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pilottihanke eräässä 12 hengen yrityksessä. Yrittäjyyden edistäminen tärkeää Myös yrittäjyysajattelun edistäminen tukee työuran pidentämistä. Tällä hetkellä monet lait ja säädökset vaikeuttavat osa-aika- ja eläkeläisyrittäjyyttä. - Esimerkiksi starttirahaa ei myönnetä osa-aikaeläkeläiselle, huomauttaa Veli-Matti Hurskainen. PAWT-hankkeen tuloksena syntyy ennaltaehkäisevä toimintamalli ja sitä tukevaa aineistoa. Valmisteilla on myös verkko-oppimis- ja verkkovalmennusympäristö työelämän ja yritysneuvontaorganisaatioiden sekä työterveyshuollon käyttöön. Työtä ja työvoimaa Pielisen Karjalassa Ikärakennemuutoksen aiheuttamat työvoimahaasteet ovat väistämättömiä, mutta yritysten tulevaisuuden työvoimatarvetta ei voida arvioida pelkästään työvoiman ikäjakauman perusteella. Pielisen Karjalassa ratkotaan työntekijöiden ja työnantajien tarpeiden kohtaamista SeutUra-hankkeella. Vuoden alussa alkanut hanke pyrkii turvaamaan työvoiman saatavuuden alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden tulevaisuuden tarpeissa. Käytännössä hankkeen aikana selvitetään vapautumassa olevat työpaikat sekä organisaatioiden aikeet täyttää paikka uudella työntekijällä. - Pielisen Karjalassa ikärakennemuutos on nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Siksi meillä tarvitaan nyt pikaisia suunnitelmia ja toimia, joilla pystymme varmistamaan, että työnantajilla riittää osaavaa työvoimaa, kertoo projektipäällikkö Tiina Köngäs-Siira hanketta hallinnoivasta Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKESistä. Köngäs-Siiralla ja yritysneuvoja Marja Hietalalla riittää kiirettä, sillä hankkeen aikana käydään systemaattisesti läpi Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon yrityksiä sekä muita työnantajia henkilökohtaisten tapaamisten muodossa. - Keskustelemme yrityksissä siitä, millainen työvoiman tarve kussakin organisaatiossa on tulevien vuosien aikana. Kun työntekijä jää eläkkeelle, yrityksessä ei suoraviivaisesti tule avoimeksi juuri kyseinen paikka, vaan monipolvisten henkilöstöratkaisujen kautta saatetaan etsiä ihan toisenlaista henkilöä ja osaamista. Näitä tulevaisuudennäkymiä on nyt selvitettävä, jotta alueella osataan varautua esimerkiksi koulutuksen avulla siihen, että saatavissa on osaavaa väkeä, Köngäs-Siira selvittää. Rakennemuutoksen seurauksena Pielisen Karjalan uhkana on myös työllisyyden ja elinvoimaisuuden vakautta heikentävä osa-aikaisuuskierre, kun monet vapautuvista, kokoaikaisista työpaikoista täytetään osaaikaisilla työsuhteilla. - Syitä on monia, yhtenä suurena varmasti yritysten taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus. Osa-aikaisessa työsuhteessa työntekijän ansio jää usein alhaiseksi ja tarve sosiaalitukiin kasvaa. Tilanne johtaa pahimmillaan itseään ruokkivaan ilmiöön: verotulojen merkittävään vähenemiseen ja seutukunnan elinvoimaisuuden taantumaan, kuvailee Köngäs-Siira. Vuoden 2013 loppuun kestävän hankkeen kautta mahdollisesti löydettäviin osaaikaisiin työsuhteisiin kehitetään Köngäs- Siiran mukaan käytäntöjä, joilla useampia osa-aikaisena avoimeksi tulevia työsuhteita yhdistetään ja näin luodaan pitempiaikaisia ja kokoaikaisia työpaikkoja. - Selvitämme työnantajien halukkuutta lähteä yhdessä pohtimaan, kuinka tällaisten osa-aikaisten työsuhteiden yhdistäminen voisi olla mahdollista. Kyseessähän olisi niin työnantajalle kuin työntekijällekin hyvä ratkaisu. Työvoiman rekrytointi, ohjaus ja koulutus toteutetaan yhteistyössä Pielisen Karjalan TEtoimiston kanssa. 8 XXX DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 XXX 9

6 Itävallassa kehitetään työkykyä suomalaisen mallin pohjalta Työvoiman rekrytoiminen maaseudulle vaatii yhteistyötä Irene Kloimüller kertoo, että työkykyohjelman pilottiyrityksissä toteutetun kyselyn mukaan työntekijöiden psyykkinen toimintakyky on usein jopa fyysistä toimintakykyä alhaisempi. Perhe Työkyky Lähiyhteisö Työ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky Yhteiskunta Itävallan työkykyohjelman pohjana on professori Juhani Ilmarisen kehittämä työkykytalomalli. Mallissa työkyky kuvataan neljässä eri kerroksessa: kolme alimmaista kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja, neljäs kerros itse työtä ja työoloja. Myös Itävallassa kaivataan pikaisia ratkaisuja väestön työkyvyn ylläpitämiseksi ja varhaiseläkkeiden määrän vähentämiseksi. Maassa onkin käynnistynyt ohjelma, jonka tavoitteena on pidentää työuria ja lisätä työhyvinvointia. Ohjelma pohjautuu professori Juhani Ilmarisen työkykytalomalliin. ITÄVALLASSA KÄYNNISSÄ olevassa työkykyohjelmassa pilottiyritysten henkilöstön työkykyä analysoidaan monesta eri näkökulmasta. Tältä pohjalta yrityksiin luodaan kokonaisvaltaiset työkykyohjelmat, joilla voidaan edistää koko henkilöstön työkykyä. Ohjelmassa on mukana 20 yritystä kahdeksalta eri toimialalta. Henkilöstöä näissä yrityksissä on yhteensä noin Analysoimme pilottiyritysten henkilöstön työkykyä Juhani Ilmarisen työkykyindeksin pohjalta laajennetun WAI Plus -mallin mukaan. Ohjelman aikana olemme selvittäneet muun muassa pilottiyritysten henkilöstön terveydentilaa, osaamista, arvoja, kiinnostusta työtä kohtaan, työoloja ja johdon roolia, tohtori Irene Kloimüller kertoo. Selvityksessä käydään läpi kaikki Ilmarisen työkykytalon kerrokset, jotta työn vaatimukset ja yksilön voimavarat saadaan tasapainoon keskenään. - Työkykytalon perustan luovat terveys ja toimintakyky. Toiseen kerrokseen sisältyy ammatillinen osaaminen: peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. Kolmas, yksilön kannalta ehkä tärkein kerros sisältää arvot, asenteet ja motivaation. Ylin kerros kuvaa konkreettista työpaikkaa, työoloja ja työyhteisöä. Nämä kaikki kerrokset sekä perhe, lähiyhteisö ja yhteiskunta muodostavat kokonaisuuden työkyvyn jota haluamme pilottikohteissamme kehittää, Kloimüller selventää. Työkyvyn työkalupakki Työllisyystilanne huolestuttaa Itävallassa Työkykyohjelmalla halutaan ennen kaikkea todistaa, että työkykyä on mahdollista ylläpitää ja jopa parantaa. - Pilottiyritykset toimivat mallina yrityksille. Tarkoituksena on, että toimivien käytännön kokemusten kautta voimme rohkaista myös muita yrityksiä panostamaan henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen, Kloimüller kertoo. Työkykyohjelman aikana rakennetaan työkalupakki, johon kerätään ohjeita ja vinkkejä hyviksi todetuista toimenpiteistä ja menetelmistä. Ohjelman jälkeen työkalupakki julkaistaan ja sitä tarjotaan yritysten käyttöön. y Itävallassa vuotiaiden työllisyysaste on vain 41,1 prosenttia vuotiaista työelämässä on 71,6 prosenttia. Suomessa vuotiaista on työelämässä 55,5 prosenttia, vuotiaista 68,7 prosenttia. y Vuonna 2009 jopa 59 prosenttia Itävallan eläkkeelle jääneistä jäi varhaiseläkkeelle. Itävaltalaiset miehet siirtyvät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaina, naiset noin 57-vuotiaina. Suurten ikäluokkien eläköityminen vapauttaa työpaikkoja maaseudulla. Työvoiman löytäminen on kuitenkin haastavaa. Maaseudulla työpaikkoja vapautuu jopa kaksikolme kertaa enemmän kuin uusia työntekijöitä on tarjolla LUVULLA OLI muotia muuttaa maaseudulle, pois urbaanista ympäristöstä. Tällöin maaseudulle syntyi myös runsaasti uusia työpaikkoja. Nyt suuri joukko näistä hyvinvointiyhteiskunnan työntekijöistä on siirtymässä eläkkeelle. Samaan aikaan maaseudun asukasmäärä on laskenut. Etenkin nuoret ovat siirtyneet opintojen perässä kaupunkeihin ja jääneet sinne tekemään töitä ja perustamaan perheen, emeritusprofessori Erland Eklund kertoo. Ongelmaksi nousee nyt, miten maaseudulle saadaan rekrytoitua tarpeeksi osaavaa työvoimaa. Eklund kertoo, että rekrytoinnin onnistuminen vaatii kaikkien kolmen sektorin välistä tasapainoa. - Julkinen sektori voi antaa vauhtia ja toimia ikään kuin moottorina, joka tarjoaa muun muassa koulutusta, harrastuspalveluita tai vaikkapa ilmaisia tontteja. Julkinen sektori ei kuitenkaan voi yksin saada uusia asukkaita viihtymään. Tarvitaan kaikkien kolmen sektorin välistä yhteistyötä, jotta maaseudulle saadaan luotua työvoimaa houkutteleva ilmapiiri. Maahanmuutosta voidaan löytää ratkaisu maaseudun työvoimapulaan. Maaseudulle kaivataan monipuolisempaa talouselämää Vaikka lähiruoka ja luomutuotanto puhuttavat jatkuvasti, maatalousyrittäjien määrä vähenee kaiken aikaa. Maatalouden uusi kasvu näyttää Erland Eklundin mukaan epätodennäköiseltä. Sen sijaan Eklundin mukaan maaseudulle kaivataan nyt monipuolisesti erilaisia yrityksiä niin teollisuudesta kuin palvelualoiltakin. - Maaseudun talouselämä tarvitsee myös maahanmuuttoa, Eklund toteaa ja lisää, että maahanmuutosta voidaan löytää myös ratkaisu maaseudun työvoimapulaan. - Maahanmuutto nähdään usein vain kustannuksena, mutta se luo myös dynamiikkaa talouteen. Maahanmuuttajat ovat merkittävä kulutusryhmä ja sitä kautta osa paikallista talouselämää. Maahanmuutolla voidaan parantaa myös maaseudun väestönkehitystä ja ikärakennetta, Eklund toteaa. Maaseudun rauhaa ja kaupunkien monipuolisia palveluita Suomalaiset kaipaavat edelleen luonnonrauhaa, vaikka harvaanasutulta maaseudulta muutetaankin jatkuvasti lähemmäs kasvukeskuksia. Suomalaisia houkuttelee nyt erityisesti kasvukeskusten lähellä sijaitseva maaseutu. Etenkin monet lapsiperheet ja eläkeläiset muuttavat ydinkeskustoista maalle, mutta niin, että matka kaupunkien palveluihin ja harrastusten pariin säilyy lyhyenä. - Olisi ilo voida kertoa, että trendi on kääntynyt ja nuoriso muuttaa taas takaisin maaseudulle. Urbanisoituminen kuitenkin jatkuu edelleen, eikä maaseudun uutta kasvua ole näköpiirissä lähiaikoina, Erland Eklund toteaa. 10 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

7 JoukKOKOhtaus yhdisti kansalliset aluekehittäjät Toukokuussa Hämeenlinnan Vanajanlinnassa järjestetty JoukKOKOhtaus keräsi yhteen yli 500 aluekehittäjää. Kolmipäiväisessä seminaarissa tutustuttiin monipuolisesti kansallisiin verkostoihin ja jaettiin kokemuksia aluekehittämisestä. Ikääntymistä positiivisella asenteella JOUKKOKOHTAUKSEN DEMO-SESSION puheenjohtaja, professori Juhani Ilmarinen kehui tilaisuuden antia. - Saimme kuulla hienoja käytännön esimerkkejä siitä, miten ikääntyminen on huomioitu niin työyhteisöissä kuin eri kunnissakin. Suomessa on olemassa useita käytännössä testattuja ja toimiviksi todettuja ikärakennemalleja, joiden taustalla on paljon tieteellistä tutkimusta. Lisäksi meillä on olemassa DEMO-verkosto, joka kokoaa kaiken tämän tiedon yhteen ja jonka kautta voimme helposti jakaa osaamistamme ja kokemuksiamme. Tärkeimmäksi kotiin vietäväksi viestiksi JoukKOKOhtauksen DEMO-sessiosta Ilmarinen nosti sen, että asennoituminen ikääntymistä kohtaan on meistä jokaisesta itsestämme kiinni. - Asennoitumalla positiivisesti ikääntymiseen ja ikääntyneisiin, voimme muun muassa vahvistaa seniorien työasenteita ja kitkeä pois ikäsyrjintää. Samalla opimme ymmärtämään myös iän myötä tapahtuvia myönteisiä muutoksia. Vielä toukokuussa Tampereen apulaispormestarina toiminut Anna-Kaisa Ikonen painotti JoukKOKOhtauksessa seniorien kotona asumisen mahdollistamisen tärkeyttä. - Kotona selviytyminen voidaan mahdollistaa kuuntelemalla ikääntyneiden yksilöllisiä tarpeita ja tarjoamalla monipuolisesti tukea ja palveluita. Tampereella tavoite on jo saavutettu jopa 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Nykyään Ikonen toimii valtiosihteerinä. Pasi Oksaselle verkoston kehittämispalkinto DEMO-verkosto antoi JoukKOKOhtauksessa erityispalkinnon verkostokummi Sanna Antmanille. DEMO-verkosto palkitsi JoukKOKOhtauksessa Pasi Oksasen työstään verkostojen kehittämisessä. Loimaan seutukunnan ohjelmakoordinaattorina toimivalla Oksasella on palkinnon luovuttajien mukaan esimerkillinen kyky toimia verkostossa ja hyödyntää verkoston lisäarvoa alueen kehittämisessä. - Lisäarvo on molemminpuolista alueen toimijoiden ja koko verkoston välillä. Oksanen on aidosti mukana verkoston toiminnassa ja hänen kanssaan asiat hoituvat ilman suurta numeroa, DEMO-verkoston ohjelmajohtaja Antti Korkka kuvailee. - Verkostoituminen on seutukuntamme kehittämisen kannalta erittäin tärkeää. Samalla kun viemme eteenpäin omia ratkaisujamme ja toimintamallejamme, saamme myös verkostolta ideoita oman toimintamme kehittämiseen. Hyvät verkostot toimivat aina molempiin suuntiin, Oksanen kiittelee. 12 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

8 Työperäinen maahanmuutto tukee kaupungin elinkeinoelämää Närpiössä työperäinen maahanmuutto on alkanut kuin onnenkantamoisen kautta. Lähtölaukauksena toimi vietnamilaisten kiintiöpakolaisten vastaanotto 23 vuotta sitten. Neljä vuotta myöhemmin pakolaisia saapui Bosniasta ja vuonna 2002 Närpiöön muutti ryhmä Serbian kroaatteja. - PAKOLAISTEN VASTAANOTON jälkeen työperäinen maahanmuutto on vilkastunut kuin itsestään ja kaupunkiimme on saapunut yli tuhat maahanmuuttajaa muun muassa Baltiasta, Venäjältä, Bosniasta ja Balkanin maista, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo. Monikulttuurisen kaupungin asukkaista jopa noin kymmenen prosenttia on ulkomaalaista alkuperää. Työperäisellä maahanmuutolla onkin suuri merkitys kaupungin elinkeinoelämälle. - Erään metallialalla toimivan närpiöläisen yrityksen edustaja on todennut, että yritys voi laajentaa kuinka paljon vain, Bosniasta tulee kyllä hyviä työntekijöitä, Lindqvist kertoo ja lisää, että bosnialaiset ovat hyvin samankaltaisia kuin me suomalaiset: rehellisiä ja kovia tekemään töitä. Monipuolisia osaajia eri alojen tehtävissä Närpiö on työpaikkaomavarainen kaupunki, jonka työttömyysaste on vain 2,7 prosenttia (heinäkuu 2011). Yrittäjiä ja etenkin pienyrityksiä kaupungissa on paljon. Yksi suurimmista aloista on kasvihuoneviljely. Kasvihuoneyrittäjiä on lähes 300 ja kasvihuoneala työllistää yhteensä jopa 1200 ihmistä, kun välilliset työpaikat lasketaan mukaan. - Kasvihuonebisneksessä on käynnissä rakennemuutos. Kasvi- Yhä useampi maahanmuuttaja on ryhtynyt myös itse yrittäjäksi. huoneet ovat laajentuneet nyt jopa usean hehtaarin kokoisiksi ja henkilöstön määrä on lisääntynyt merkittävästi. Viljely on muuttunut ympärivuotiseksi. Näin ollen työn perässä Närpiöön muuttavat ulkomaalaiset myös jäävät asumaan kaupunkiin pidemmäksi ajaksi, Lindqvist kertoo. Yhä useampi maahanmuuttaja on ryhtynyt myös itse yrittäjäksi. - Enää ei perusteta vain kebab-pizzerioita, vaan maahanmuuttajat luovat kaupunkiin monipuolisesti eri alojen yrityksiä. Näin maahanmuuttajat pääsevät myös helpommin oman alansa tehtäviin. Närpiön kasvihuoneissa työskentelee tälläkin hetkellä monen alan ammattilaisia aina eläinlääkäreistä musiikinopettajiin ja ekonomeihin, Dynamo Yritystalo Oy:n aluekehityspäällikkö Stefan Skullbacka kertoo. Maahanmuuttajien kotouttaminen kaikkien kuntalaisten tehtävä Skullbacka kehuu, että närpiöläiset ottavat muiden kulttuurien edustajat avoimesti vastaan. - Maahanmuuttajien keskuudessa voi helposti syntyä eriytymistä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Tämän takia onkin tärkeää, että kunta ja työnantajat auttavat maahanmuuttajia kotiutumisessa, ja ovat tietoisia mahdollisesti syntyvistä ongelmista. Kotiuttamisessa yksi suurimmista rooleista on tietenkin työnantajilla, jotka huolehtivat työntekijöistä, avustavat asunnon etsimisessä ja ovat yhteydessä kuntaan muun muassa päivähoidon järjestämiseksi. Kunta puolestaan huomioi maahanmuuttajat esimerkiksi palkkaamalla päiväkoteihin tarvittaessa myös ulkomaalaisia lastentarhanhoitajia. Lisäksi kouluissa on erityisiä kieliluokkia, joissa huomioidaan maahanmuuttajien eri kielitaustat. Stefan Skullbacka ja Hans-Erik Lindqvist kertovat, että Närpiössä työskentelee paljon osaavia ja hyvin kunnianhimoisia maahanmuuttajia. Pro Labour auttaa työvoimaa liikkumaan Pro Labour hanke käynnistettiin 2008 etsimään ratkaisuja teollisuusyritysten työvoimapulaan Sastamalan seudulla. Alkuvaiheessa työntekijöiksi etsittiin metallija konepaja-alan ammattilaisia. Viime vuosina painopiste on siirtynyt hoitoalan ammattilaisten rekrytointiin. - SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄSSÄ Saspessa on huutava pula pätevästä hoitohenkilökunnasta, kertoo Pro Labour -hankkeen projektipäällikkö Terhi Källi Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:stä. Pro Labourissa työvoiman etsintä on keskittynyt nyt hoitoalan ammattilaisiin. Tällä hetkellä Saspessa on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä pätevöitymässä lähihoitajaksi oppisopimuksella. - Lisäksi Saspeen on tullut Virosta kuusi sairaanhoitajaa henkilöstöpalveluyritys VMP:n ja Pro Labour -hankkeen yhteistyön kautta. Heistä noin puolet jatkaa ainakin vuoden loppuun saakka, Källi kertoo. Räätälöityä kielikoulutusta ja valmennusta Rekrytointivaiheessa suurin haaste on hakijoiden kielitaito, johon pureudutaan myös Pro Labour hankkeessa. Pro Labourin yhteistyökumppani Työmaa-hanke tarjoaa työnantajille mahdollisuuden järjestää työntekijöille räätälöityä kielikoulutusta Työpaikkasuomi-konseptin avulla. - Palveluammateissa, kuten hoitoalalla, käytännön kieliharjoittelua tulee paljon, jolloin kielitaitokin karttuu nopeasti, Källi kertoo. Pro Labour on järjestänyt saspelaisille esimiehille ja henkilöstölle myös monikulttuurisuusvalmennusta. Valmennukset tarjoavat työkaluja ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämiseen sekä jään murtamiseen uuden työntekijän saapuessa työyhteisöön. Sitouttaminen Sastamalaan tärkeä osa-alue Työvoiman sitouttaminen Sastamalaan on yksi Pro Labour hankkeen tavoitteista. Kunnan suhteellisen syrjäinen sijainti ja palvelujen saatavuus luovat omat haasteensa kotouttamistyöhön. - Kotouttaminen ja kotiutuminen alkavat jo saapumishetkestä. Olemme tarjonneet apua asunnon etsimisessä, auttaneet muuttokuorman purkamisessa, käyneet yhdessä virastokierroksen ja tutustuneet kaupungin palveluihin, Källi luettelee. Maahanmuuttajille on myös järjestetty tilaisuuksia yhdessä alueen kolmannen sektorin kanssa, jolloin heille on tarjoutunut mahdollisuuksia päästä mukaan esimerkiksi harrastus- ja yhdistystoimintaan. Hoitopuolella tulijat ovat olleet Källin mukaan enimmäkseen perheettömiä. Metallipuolella osa on tehnyt keikkaluonteista työtä, mutta perheitäkin on Sastamalaan toisen vanhemman työn perässä muuttanut. Näissä perheissä suurena haasteena on löytää työtä ja verkostoja myös puolisolle. - Olemme tarjonneet kielikursseja ja etsineet työharjoittelupaikkoja myös puolisoille sekä auttaneet lapsien hoitopaikkajärjestelyissä, Källi selvittää. Pro Labour hanke kestää vuoden 2011 loppuun asti, mutta jatkoa on luvassa. Uusissa hankkeissa halutaan keskittyä muun muassa Pirkanmaan alueen vetovoimaisuuden parantamiseen nimenomaan ulkomaalaisten osaajien näkökulmasta. Kuva: Plugi.fi Sastamalan seudulla kärsitään hoitohenkilökunnan puutteesta. Apua haetaan muun muassa pätevöittämällä ulkomaalaisia lähihoitajia oppisopimuksella. 14 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

9 Palveluasumisen tarve lisääntyy Suomessa Tulevien vuosien aikana Suomessa tarvitaan merkittävästi lisää ikääntyneiden palveluasumista. Lähivuosina myös kotihoitoa ja -palveluita, omaishoidon tukea ja asunto-oloja on kehitettävä. Tavoitteena on löytää laitoshoidolle korvaavia vaihtoehtoja. - VANHUSTEN TOIMINTAKYVYSSÄ on suuria eroja, jotka vaikuttavat ikääntyneiden asumistarpeisiin. Tehostetun palveluasumisen määrä on jatkuvassa kasvussa. Vanhainkotien ja tavallisen palveluasumisen asiakasmäärät puolestaan ovat pienentyneet. Tämä johtuu esimerkiksi dementiasairauksien esiintyvyyden kasvusta, ympäristöministeriön rakennetun osaston asuntoneuvos Raija Hynynen kertoo. Ympäristöministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tehostettuun palveluasumiseen tullaan vuoteen 2025 mennessä tarvitsemaan jopa lisäpaikkaa. - Sairaaloiden vuodeosastoilla on tällä hetkellä paljon sellaisia ikääntyneitä ihmisiä, jotka pystyisivät asumaan palvelutaloissa. Sairaaloiden vuodeosasto ei ole mikään asumispaikka, joten töitä on oikeasti tehtä- vä, että vanhukset saadaan asianmukaiseen asuinympäristöön, Hynynen toteaa. Ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoitoon ollaankin ajamassa rakennemuutosta. Tavoitteena on muuttaa ympärivuorokautisen hoidon rakennetta niin, että laitoshoito korvattaisiin kodinomaisilla vaihtoehdoilla, joissa on mahdollisuus elää normaalia arkea, mutta joissa saa myös tarpeen tullen ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Ikähoiva-työryhmä ehdottaa kunnallisia palvelualueita Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoivatyöryhmä on nostanut esille ajatuksen uudenlaisten vanhusten palvelualueiden kehittämisestä. Alueella tarkoitetaan ikääntyvien toiveiden mukaan rakennettua palvelukampusta, joka tarjoaa alueella asuville ikäihmisille erilaisia tarpeita vastaavia asumisratkaisuja sekä toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. - Palvelukampus yhdistäisi ennakoivan toiminnan, ympärivuorokautisen hoidon mahdollisuuden ja terveyspalvelujen tarjonnan. Asuminen tapahtuisi tarpeen mukaan joko omassa yksityisasunnossa, senioritalossa tai palvelukampuksen tarjoamassa asuntolassa, Hynynen kertoo. Kotona asumista tuettava Yhä useammat ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja se onkin monelle paras ratkaisu. Kotona asuminen lisää koteihin ja kotien lähelle tuotettavien palvelujen ja tuen tarvetta. Samalla ikääntyneiden asuinympäristöjen esteettömyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ikääntyneiden kotona asumista tuetaan muun muassa korjausavustuksin. Väestön ikääntyminen Suomessa y Suomessa oli vuoden 2010 lopussa yli 65-vuotiasta ja yli 85-vuotiasta. y Ennusteiden mukaan vuonna 2030 maassamme on noin 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja noin yli 85-vuotiasta. Liettuassa vähennetään alueellisia tasoeroja Liettua haluaa varmistaa korkean elämänlaadun kaikille maansa asukkaille. Vielä toistaiseksi maata rassaavat suuret sosiaaliset ja taloudelliset tasoerot. Uusilla aluekehityssuunnitelmilla kuitenkin tähdätään siihen, että vuoteen 2013 mennessä ympäri Liettuaa keskimääräinen elintaso ja työllisyystaso kohenisivat merkittävästi. - Tavoitteenamme on kehittää vuoteen 2013 mennessä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Keskimääräinen elintaso olisi saavutettava kaikilla alueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaiden keskimääräisten tulojen pitäisi olla vähintään 75 prosenttia maan keskiarvosta. Myöskään alueellinen työttömyysaste ei saisi olla yli 35 prosenttia muuta maata korkeampi, Kaunasin aluekehitysjohtaja Evelina Vainoriene kertoo. Evelina Vainoriene kertoo, että Liettua koostuu kymmenestä läänistä ja 60 kunnasta. 14 ongelmallisimman kunnan sosiaalisia tasoeroja ja eriarvoisuutta pyritään vähentämään vuoteen 2013 mennessä. Merkittäviin rakennemuutoksiin tähdätään sekä EU:n että kansallisen aluepolitiikan avulla. EU:n aluepolitiikalla tavoitellaan erityisesti tulo- ja varallisuustason kasvattamista EU:n keskiarvon tasolle. Kansallisen aluepolitiikan avulla halutaan puolestaan tunnistaa maan sisällä vallitsevat elintason erot ja käynnistää toimenpiteitä näiden erojen karsimiseksi. Alueellisilla kasvukeskuksilla kohti taloudellista kilpailukykyä Vuoteen 2013 mennessä Liettuaan rakennetaan seitsemän alueellista kasvukeskusta ja kehitetään neljäntoista haasteellisimman alueen elinoloja. - Alueellisten kasvukeskusten kautta kehitämme kaupunki-infrastruktuuria ja elinympäristöjä siten, että taloudellinen kilpailukyky kohenee koko alueella ei vain kasvukeskuksissa vaan myös niiden läheisyydessä. Tämän lisäksi keskitymme erityisesti neljäntoista ongelmallisimman kuntamme sosiaalisten tasoerojen ja eriarvoisuuden vähentämiseen, Vainoriene selventää. Kansainvälinen yhteistyö tukee kehitystä Kaunasin aluekehitystoimisto aloitti vuoden 2010 lopussa yhteistyön Suomen KOKOohjelman kanssa. Vainoriene uskoo, että yhteistyö voi osaltaan auttaa Liettuaa pääsemään haastaviin kehitystavoitteisiinsa. - Yhteistyön avulla voimme muun muassa entistä helpommin houkutella suomalaisia yrityksiä toimimaan Liettuassa. Maamme tarjoaa paljon hyviä mahdollisuuksia ja KO- KOn kautta pystymme varmasti välittämään viestiä eteenpäin, Vainoriene kertoo. Vainoriene vinkkaa, että Liettua on sijainniltaan ihanteellinen yrityksille. - Täältä on hyvät logistiset yhteydet muun muassa Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Lisäksi Liettua on varsin edullinen maa toimia. Turismilla merkittävä rooli alueille Viime vuosina tapahtunut turismin lisääntyminen on ollut osaltaan merkittävä Liettuan taloudelliselle kehitykselle. - Sen jälkeen, kun Ryanair alkoi lentää myös Kaunasiin, on turistien määrä lisääntynyt merkittävästi. Kaunas tarjoaa paljon upeita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Meiltä löytyy muun muassa laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta ja maittava keittiö, Vainoriene kehuu ja toivottaa kaikki tervetulleiksi Kaunasiin. 16 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

10 Viihtyisää ja käytännöllistä senioriasumista Närpiössä Yhteisöllisen asumisen Loppukiri Närpiössä kehitetään uusia muotoja seniori- ja palveluasumiseen. Tavoitteena on saada aikaan asumisen ja palvelujen uudenlaisia yhdistelmiä sekä monipuolistaa vanhusten palveluntarjontaa. Asuin- ja palvelukorttelin kehittäminen on yksi Tampereen teknillisessä yliopistossa käynnistyneen MONIKKO-hankkeen pilottikohteista. - TAVOITTEENAMME ON UUDISTAA vanhustenhuollon yksiköitä vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita. Lisäksi haluamme kehittää palveluprosessejamme siten, että ne tuottavat vanhuksille entistä enemmän hyvinvointi- ja terveyshyötyjä, Närpiön vanhuspalvelujen johtaja Pirjo Wadén kiteyttää. Närpiön keskustan vanhustenpalvelu koostuu neljästä yksiköstä: palveluasumisyksikkö Boställetista, palvelukoti Efraimista, dementiakoti Solbackenista ja palvelutalo Fridasta. Hankkeen aikana Efraimin, Solbackenin ja Fridan muodostamaa asuin- ja palvelukorttelia on tarkoitus muokata käytännöllisemmäksi ja viihtyisämmäksi. - Vanhoja rakennuksia korjataan ja muokataan nykyaikaisemmiksi. Lisäksi rakennetaan uutta tilaa ja lisätään yhteisiä kokoontumispaikkoja. Tarkoituksena on luoda sellainen kokonaisuus, joka toimii vielä vuosikymmenienkin päästä, konsultti Raymond Wesander kertoo. - Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa se, miten palvelut kannattaa sijoitella eri kerroksiin, jotta kokonaisuudesta saadaan käytännöllinen ja toimiva. Tämä tarkoittaa esimerkiksi keittiön uudistamista siten, että vältetään turhat ruokakuljetukset kerroksesta toiseen, Wadén jatkaa. Seniorien asuin- ja palvelukorttelin kehittäminen on osa laajempaa Mitt i Stan -hanketta, jossa kehitetään kaikkien närpiöläisten yhteisiä kohtaamispaikkoja iästä ja kulttuurista huolimatta. Suunnittelun lähtökohtana ihmiset Efraimin, Solbackenin ja Fridan kehitystyöstä MONIKKO-hankkeessa vastaa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelija Inkeri Siikaniemi, joka aloitti projektin parissa syyskuun alussa. Siikaniemi haluaa nostaa suunnittelunsa lähtökohdaksi ihmisten tarpeet sekä kodinomaisen ilmapiirin luomisen. - Erityisen mielenkiintoisen projektista tekee se, että asuinyhteisöissä on hyvin monenlaisia senioreita aina hyväkuntoisista vanhuksista vaikeasti dementoituneisiin saakka. Haasteena onkin pystyä vastaamaan kaikkien tarpeisiin tasapuolisesti. Pirjo Wadén kertoo, että Närpiö hakee MONIKKO-hankkeen kautta keskustansa vanhustenpalvelukokonaisuuteen sellaisia arkkitehtuurisia ratkaisuja, että elämä Närpiössä tuntuu hyvältä. Yhteisölliset tilat halutaan rakentaa siten, että kenenkään ei tarvitse olla yksin, mutta omaa rauhaakin on riittävästi tarjolla. MONIKKO-hanke kehittää yhteisöllisiä asuin- ja toimintaympäristöjä Kuva: Närpiön kaupunki, vanhustenhuollon kuva-arkisto y MONIKKO-hankkeen päätavoitteena on luoda konkreettisia malleja eri väestöryhmien asumistarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuvia asumismuotoja, joilla voitaisiin: - vähentää kunnallisiin palveluihin kohdistuvaa painetta - mahdollistaa kotona asuminen pidempään - ylläpitää itsenäistä toimintakykyä - vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. HELSINGIN ARABIANRANNASSA sijaitseva Loppukiri tarjoaa yhteisöllistä asumista yli 48-vuotiaille. Asukkaiden omat kodit ja avarat yhteistilat antavat mahdollisuuden niin yhteisiin kokoontumisiin kuin omaan yksityisyyteenkin. Asumisen perustana on yhteistyö, joka toteutuu niin arkipäivän askareissa kuin yhteisissä harrastuksissakin. - Loppukiri tarjoaa ihanteellisen asuinpaikan ikääntyneille. Jokainen saa omaa tilaa ja aikaa niin paljon kuin haluaa, mutta myös naapurit ovat lähellä, tarvitsi sitä apua sitten kauppareissulla tai kissanhoidossa, Aktiiviset Seniorit ry:n varapuheenjohtaja ja Helsingin Loppukirin asukas Sirkka Minkkinen kertoo. Loppukirissä korostuvat yhteisöllisyys ja yhteistyö. Kyseessä ei ole pelkkä rakennus, vaan Loppukirin luo siellä vallitseva vahva me-henki, joka on syntynyt yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Talon asukkaat on muun muassa jaettu kuuteen työryhmään, jotka valmistavat vuoroviikoin päivällisen kaikille asukkaille. He myös pitävät yhteiset tilat siisteinä ja tarkistavat illalla, että kaikki on kunnossa. - Työ pitää vireänä ja saa tuntemaan itsensä tärkeäksi, Minkkinen hymyilee. - Ja työn vastapainoksi järjestämme tietenkin paljon yhteisiä juhlia. Tulevaisuutta suunnitellaan asiantuntijoiden avustuksella Tällä hetkellä loppukiriläiset tutkivat yhteisöllisyyttä käytännön lisäksi myös teoriassa. Sopivien tulevaisuuden toimintamallien löytämiseksi tehdään yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja oppilaitosten kanssa. - Jonain päivänä tulee todennäköisesti se hetki, ettemme jaksa enää itse, vaan tarvitsemme apua. Tämän takia tutustumme jo nyt erilaisiin palveluvaihtoehtoihin ja tutkimme mahdollisuuksiamme, jotta voimme elää täysipainoista elämää loppuun asti, Minkkinen kertoo. Loppukiri sai alkunsa keittiön pöydän ääressä Idea Loppukiristä syntyi, kun Anna-Liisa Mikkelä, Marja Dahlström, Terttu Putila ja Anita Wetterstrand halusivat ottaa loppuelämänsä omiin käsiinsä ja ratkaista vanhuuden asumisensa ajoissa. Mallin talolle naiset hakivat tukholmalaisesta Färdknäppenin kollektiivitalosta. Elokuussa 2000 naiset perustivat Aktiiviset Seniorit -yhdistyksen, jonka nimissä he alkoivat etsiä hankkeelle tonttia. Lupaus tontille saatiin tammikuussa 2001 ja varsinainen rakennustyö alkoi joulukuussa Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Loppukiriin keväällä Talon suunnittelussa otettiin huomioon tulevien asukkaiden mielipiteet. Jokaisesta asunnosta tehtiin muutama eri pohjavaihtoehto, joista saimme valita mieluisimman. Lisäksi saimme itse päättää oman kotimme sisustusmateriaaleista ja laitteista. Näin asunnosta muodostui koti jo suunnitteluvaiheessa, Minkkinen kertoo. Raymond Wesander, Pirjo Wadén ja Inkeri Siikaniemi suunnittelevat Närpiön keskustan vanhustenpalvelua sellaiseksi, että se aktivoisi vanhuksia pysymään toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. - Ei väliä miten vanha olet, vaan miten olet vanha, Wadén muistuttaa. y Hankkeesta vastaa Tampereen teknillinen yliopisto. Närpiön lisäksi hankkeessa on pilottikohteina Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Tampere ja Turku. y Hanke alkoi helmikuussa 2011 ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Sirkka Minkkinen kertoo, että Loppukiri antaa sisältöä asukkaiden elämään sekä tarjoaa sosiaalista turvallisuutta ja viihtyvyyttä. 18 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

11 Logistinen sujuvuus korostuu seutukunnissa Logistiikkayhteydet puhuttavat pitkien etäisyyksien seutukunnissa. Muun muassa Oulunkaaressa teiden kunto ja linja-autoyhteyksien riittävyys eivät vastaa seudun yritysten tarpeisiin. Myös tietoliikenneyhteydet ovat haja-asutusalueilla heikot. - TOTEUTIMME VUOSIEN 2010 ja 2011 vaihteessa Oulunkaaressa logistiikkaselvityksen, jossa ilmeni, että alueella on paljon logistisia ongelmia. Näihin ongelmiin on nyt puututtava, sillä logistisella sujuvuudella on suuri merkitys jo taloudellisestikin. Kehittämällä logistiikkaa voisimme parantaa myös Oulunkaaren elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueen vetovoimaisuutta yritysten näkökulmasta, Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kertoo. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta kuntien sisäisen tieverkon kehittämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Teillä on paljon liikennettä, eikä teiden palvelutaso vastaa tällä hetkellä etenkään raskaan liikenteen tarpeita. Myös raideliikenteen vaatimukset kasvavat jatkuvasti, minkä takia muun muassa uusia kohtausraiteita kaivataan. Oulunkaaren tieverkosto ja rautatieyhteydet pitäisi saada kuntoon viimeistään silloin, jos seutukuntaan tulee uusia kaivoksia ja ydinvoimalan sijoituspaikka on Simo. Matkaketjujen yhteensovittamisella mittavia säästöjä Tavaraliikenteen ohella Oulunkaaressa on paljon muun muassa matkailun lisääntymisestä ja väestön ikääntymisestä johtuvia henkilökuljetustarpeita. - Joukkoliikennettämme olisi kehitettävä etenkin työmatkaliikenteen suhteen: aikataulut pitäisi miettiä työmatkalaisia ajatellen, matkaketjut olisi sovitettava yhteen ja seutulipun pitäisi kattaa koko seutukunta, Ylitalo-Katajisto selventää. Palvelujen ja matkaketjujen yhteensovittaminen varmistaisi myös matkailijoille riittävät palvelut. Keskeinen ongelma Oulunkaaressa on lento- ja junaliikenteen matkaketjujen katkeaminen Ouluun, josta ei ole riittäviä jatkokuljetuspalveluita. - Yhdistämällä henkilö- ja tavaraliikennettä mahdollisuuksien mukaan, voitaisiin muun muassa kuntalaisia ja turisteja palvella nykyistä paremmin, Ylitalo-Katajisto muistuttaa. Tietoliikenneyhteyksien merkitys korostuu Oulunkaaren logistiikkaselvityksessä nostettiin kehittämistarpeiden kärkipäähän myös tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. - Laajakaistayhteydet eivät tällä hetkellä ulotu haja-asutusalueille. Tämän takia tutkimmekin mahdollisuuksia nopeuttaa kuituverkkojen saamista osuuskuntia perustamalla. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tehokkaan logistiikan ohjauksen ja toiminnan edellytys, ja ne mahdollistavat muun muassa etätyöskentelyn, joka puolestaan vähentää merkittävästi myös liikkumistarvetta, Ylitalo- Katajisto sanoo. Maankäytön suunnittelu havainnolliseksi paikkatietojärjestelmillä Kotkan-Haminan seudulla käynnissä olevassa maahankkeessa etsitään olemassa olevalle paikkatietojärjestelmälle käytännön sovelluskohteita. Tavoitteena on luoda malli, jossa maaseutumaisten alueiden maankäyttöä ja palveluja voidaan kunta- ja seututasolla suunnitella paikkatietojärjestelmien pohjalta. Paikkatietojärjestelmistä tukea seutujen maankäytön kehittämiseen y DEMO- ja MAL-verkostot käynnistivät keväällä yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on luoda paikkatietoihin perustuva työkalu maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden suunnittelun avuksi kunta- ja seututasolla. y Hankkeen tuloksena kunnilla ja seutukunnilla on käytössään toimintamalli, joka on hyödynnettävissä riippumatta siitä, millaisia teknisiä paikkatietojärjestelmiä niissä käytetään. Oulunkaaren logistiikkaselvitys y Oulunkaaren logistiikkaselvityksessä tutkittiin ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkumista alueella ja selvitettiin alueen logistiikan kehittämistarpeet ja -potentiaalit. y Suunnittelualueena oli Oulunkaari, johon kuuluvat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Utajärven ja Vaalan kunnat. y Työ tehtiin osana Oulunkaaren KOKO-ohjelmaa. - HALUAMME SAADA paremmin hyödynnettyä paikkatietojärjestelmien sisältöjä ja niihin liittyvää osaamista. Sisällöllisesti kehittyneet järjestelmät antavat myös uusia mahdollisuuksia kunnan päättäjien ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä maankäytön suunnittelun avaamiseen kuntalaisille, kertoo kaupunkisuunnittelija Pauli Korkiakoski Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:sta. Järjestelmä antaa viranomaiskeskustelujen pohjaksi paljon tietoa ja tehostaa Järjestelmä tehostaa esimerkiksi seudullista kehittämistyötä maankäytön suunnittelussa. näin esimerkiksi seudullista kehittämistyötä maankäytön suunnittelussa. Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi, millaisia vaikutuksia kuntarakenteen hajautumisella on kustannuksiin. Paikkatietojärjestelmien avulla voidaan myös tutkia rajaseutujen maankäyttöä kuntien kaikkien hallinnonalojen näkökulmista. - Esimerkiksi koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluiden saatavuus näyttäytyy eri tavoin, kun aluetta katsotaan ilman kunta- ja aluerajoja, toteaa Korkiakoski. Monet kaupallisten palveluiden kehittäjät voivat hyötyä paikkatietojärjestelmästä, minkä lisäksi kuntalaisetkin voivat saada järjestelmästä konkreettista apua. Esimerkiksi uutta kotia suunniteltaessa ei välttämättä aina muisteta ottaa huomioon sitä, miten arkielämä koulu- ja päivähoitokuljetuksineen tulee sujumaan uudessa maaseutukodissa. Paikkatietojärjestelmän avulla kuntalaiset voivat arvioida, millaisia vaikutuksia rakennuspaikoilla on saavutettavuuteen, kustannuksiin ja palveluihin, Korkiakoski kuvailee. 20 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

12 Harry Edelman painotti yhteistyön merkitystä kaupunkisuunnittelussa DEMO- ja MAL- verkoston yhteisessä aluekehittäjäkoulutuksessa kesäkuussa URBAN DESIGN MANAGEMENT (UDM) on julkisten ja yksityisten organisaatioiden työn tueksi kehitetty neuvotteluteoria, joka yhdistää kaupunkisuunnittelun, yhdyskuntasuunnittelun, arkkitehtuurin ja kiinteistökehityksen näkökulmat. UDM:n tavoitteena on helpottaa eri osapuolien intressien tunnistamista ja auttaa löytämään sellaiset ratkaisut, jotka tyydyttävät useimpia neuvotteluosapuolia, arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Harry Edelman kertoo. Yhteiset intressit löytyvät keskustelemalla Rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyvissä neuvotteluissa keskitytään usein ennalta määrättyihin asetelmiin ja ratkaisuihin sen sijaan, että etsittäisiin yhdessä luovia vaihtoehtoja, jotka täyttävät eri osapuolien tarpeet. Taidokkaalla neuvottelulla kohti yhteisiä päämääriä Suunnittelu- ja hankekehitysprojekteissa on usein mukana toimijoita, joiden intressit ovat hyvin erilaiset. Yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kaivataan yhteistyötä ja toiset huomioivia neuvottelukäytäntöjä. Apua neuvotteluihin tarjoaa integroivaan neuvotteluteoriaan pohjautuva lähestymistapa, Urban Design Management. - Tällainen kova neuvottelutekniikka jättää helposti suuren osan sidosryhmistä tyytymättömiksi. UDM:n avulla puolestaan voidaan päästä ratkaisuihin, jotka ovat laajemmin hyväksyttyjä ja kestävän kehityksen mukaisia, Edelman kertoo. Neuvotteluissa olisikin keskityttävä ratkaisujen hakemisen sijaan nimenomaan yhteisten intressien kartoittamiseen. Liian nopea sitoutuminen ratkaisuihin rajoittaa usein innovatiivisten lopputulosten syntymistä ja muun muassa estää muiden osapuolten mukaantulon hankkeeseen myöhemmin. Neuvottelut alkavat sisäisillä valmisteluilla Edelman muistuttaa, että ennen kun keskusteluihin kutsutaan mukaan ulkoisia sidosryhmiä, on neuvotteluihin valmistauduttava huolella organisaatiossa sisäisesti. - Rakennettua ympäristöä suunnittelevat ja tuottavat organisaatiot ovat usein suuria ja niiden sisälläkin voi olla yksiköitä, joilla on hankkeeseen varsin erilaiset intressit. Tämän takia ulkoiset sidosryhmät kannattaakin ottaa keskusteluihin mukaan vasta sitten, kun sisäiset intressit on tarkkaan kartoitettu. Kaikkien osapuolten tavoitteiden kartoittaminen ja sitä kautta kehitysratkaisujen löytäminen on usein työlästä ja aikaa vievää. Avoimella yhteistyöllä ja toiset huomioivalla neuvottelukäytännöllä on kuitenkin mahdollista ymmärtää eri sidosryhmien todelliset tarpeet ja saada aikaan jopa kaikkia osapuolia tyydyttäviä lopputuloksia. Panostaminen hankkeiden alkuvaiheisiin säästää usein loppuvaiheessa sekä aikaa että rahaa sujuvammalla prosessilla. Aluekehittämisverkoston kansallinen muotokuva Kansallisen aluekehittämisverkoston muodostuminen, sen toiminnan edellytykset ja merkitys verkoston toimijoille ovat olleet tarkastelun alla tänä keväänä valmistuneessa Valtteri Laasosen pro gradu -tutkimuksessa. Oulun yliopiston maantieteen laitoksella tehty tutkimus selvitti DEMO-verkoston erilaisia rooleja sekä toimijoiden verkostokyvykkyyttä. - VERKOSTOMAINEN TOIMINTATAPA ei sinällään ole mikään uusi asia. Olen gradussani pyrkinyt selvittämään, mitä lisäarvoa verkosto aluekehittäjälle tarjoaa, miten sen toimijat verkoston näkevät ja toisaalta, mitä toimiva verkosto jäseniltään edellyttää, Valtteri Laasonen kertoo. Laasonen löysi DEMO-verkostolle kansallisen vaikuttavuuden näkökulmasta kolme erilaista roolia. Verkosto nähdään kehittäjänä alueiden välisissä pilottihankkeissa, oppimisfoorumina erityisesti aluekehittäjäkoulutuksen myötä sekä vaikuttajana, joka pyrkii aikaansaamaan merkittäviä ikäpolitiikan avauksia. Roolit palvelevat erilaisten toimijoiden erilaisia tarpeita. - Jollekin toimijalle verkosto näyttäytyy mahdollisuutena päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin, joku toinen taas kokee hyötyvänsä eniten esimerkiksi yhteishankkeista tai koulutuksista ja tiedonsaannista. Näissä aluekehittämisverkostoissa on mukana yleensä myös toimijoita, joiden resurssit tai intressit eivät riitä aktiiviseen mukanaoloon. Tärkeää on kuitenkin se, että on tehty tiedostettu valinta, miksi verkostossa ollaan mukana ja mitä verkostotoiminnalla haetaan, Laasonen listaa. Alueiden verkostokyvykkyyttä Laasonen tarkasteli systemaattisella analyysilla, jossa kyvykkyys muodostuu neljästä tekijästä: resursseista, osaamisesta ja tiedosta, toimintatavoista ja erilaisista suorituskykytekijöistä. - Verkostokyvykkyyden tarkastelu on tärkeää, jotta verkostoa osataan kehittää oikeaan suuntaan ja toimijat tiedostavat ne tekijät, jotka vaikuttavat verkoston toimintaan, Laasonen perustelee. Verkoston haasteena laaja-alaisuus DEMO-verkosto oli Laasoselle mielenkiintoinen tutkimuskohde. - DEMOon on todella panostettu ja se on toimintatapana ikärakennehaasteisiin liittyvässä kehittämistyössä haastava, mutta tervetullutta yhteistyötä rakentava ratkaisu. Ikärakennemuutoshaasteisiin vastaaminen on aiheena niin valtava ja kaikkia yhteiskunnan osa-alueita leikkaava, että verkosto voisi helposti kompastua aihepiirin massiivisuuteen. Näin ei ilahduttavaa kyllä ole näyttänyt käyvän, vaan verkoston toiminta on aktiivisen koordinoinnin sekä yhteisen pohdinnan ja toiminnan tuloksena rajautunut ja terävöitynyt, kehuu Laasonen. Kuten kaikkiin tutkimuksiin, myös Laasosen pro graduun kirjautui kritiikkiä. - Aluekehittämisessä verkostoituminen on monimutkaista siihen osallistuu hyvin monin eri tavoittein mukana olevia organisaatioita ja aikaa yhteiselle toiminnalle on vain vähän. Verkostossa pitääkin uskaltautua pohtimaan sen toimivuutta ja niitä tekijöitä, joita kehittämällä verkostomainen toimintatapa saataisiin tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa toimijoilleen, Laasonen muistuttaa. Valtteri Laasonen valmistui syyskuun 2011 alussa filosofian maisteriksi Oulun yliopiston maantieteen laitokselta. Laasosen pro gradun materiaalia hyödynnettiin DEMO-verkoston ja TEMin Management Design Intelligence Oy:llä (MDI) teettämässä verkostoanalyysissa. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa verkostolle yhteisiä teemoja ja toimintamuotoja sekä hankkia verkoston toimijoilta tietoa verkoston yhteisten toimenpiteiden tueksi. DEMO-verkoston toimenpidehankkeet Turvallisuutta ja palveluita ikääntyneiden koteihin Pirkanmaalla ja Loimaan seudulla tutkitaan ikäihmisten kotiin vietävien palveluiden integrointia ja teknologian hyödyntämistä kotona asumisessa. Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hankkeessa luodaan palvelukonsepti ikääntyneiden palvelutuotantoon ja asiakasohjaukseen. Toimintaan kytketään mukaan julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Hankkeen toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Lisätietoja: Paikkatietopohjainen suunnittelumalli maaseutumaisille alueille Maapaikka-hankkeessa luodaan paikkatietopohjainen malli, jolla vahvistetaan maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden strategista suunnittelua. Malli tukee alueen ominaispiirteiden parempaa huomioimista suunnittelussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä MAL- (Maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja DEMO-verkostojen kanssa ja se kohdistuu seitsemälle alueelle. Hankkeesta vastaa Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Lisätietoja: Nuorta voimaa alueiden palvelukehittämiseen Young people for young people kehittää ikärakenteellisesti haasteellisten alueiden järjestötoimintaa, kuntapalveluita ja -imagoa nuorten ideoiden kautta. Hankkeessa aktivoidaan nuoria kolmannen sektorin keskeisiksi toimijoiksi sekä testataan, kuinka nuorten johtamat järjestöt voisivat tuottaa osan kunnallisista palveluista. Hanke toteutetaan Keski-Suomen ja Pielisen Karjalan alueilla ja sen koordinoijana toimii Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus. Lisätietoja: Yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta asumisen suunnitteluun Monimuotoisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen MONIKKO-hankkeessa tutkitaan yhteisöasumisen toiminta- ja toteutusmalleja. Hankkeessa tehdään kansallisen yhteisöllisen asumisen tutkimus. Lisäksi pilottikohteisiin (Loimaa, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Tampere ja Turku) laaditaan yhteisöllisen asumisen suunnitelmat. Hanketta koordinoi Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos. Lisätietoja: Työuraan jatkuvuutta yrittäjyydellä Seniorina yrittäjäksi -tutkimuksessa selvitetään senioreina yrittäjäksi ryhtyvien palkansaajien toimintaedellytyksiä lainsäädännön kannalta. Hankkeessa kartoitetaan myös eläkkeelle jäämisen kynnyksellä olevien yrittäjyysaikomuksia. Tutkimuksella etsitään uusia keinoja pidentää erityisesti rakennemuutos- ja maaseutualueiden palkansaajien työuria. Hanketta koordinoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisätietoja: 22 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/2011 DEMO-VERKOSTON TIEDOTUSLEHTI 2/

13 DEMO-verkosto edistää alueiden tuloksellista yhteistyötä Suomi ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Työ- ja elinkeinoministeriön tukema DEMO-verkosto vahvistaa demografisesti haasteellisten alueiden yhteistyötä, selvittää palveluiden kehittämistarpeita ja luo alueille uudenlaisia työn, yrittäjyyden ja asumisen muotoja. Verkoston kansallisen asiantuntijatyön kautta nostetaan keskusteluun poliittisia ja lainsäädännöllisiä haasteita sekä kansainvälisiä uusia kehittämis- ja toimintatapoja. Verkoston toimintaa tehdään yhteistyössä TEMin aluekehitysyksikön, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n ja Pirkanmaan liiton kanssa. Verkostossa on mukana 17 aluetta ja yli 20 asiantuntijaorganisaatiota. Verkostoalueet 6. Åboland-Turunmaa 10. Loimaan seutukunta 14. Kotkan-Haminan seutu 15. Kouvolan seutu 20. Etelä-Pirkanmaa 21. Lounais-Pirkanmaa 22. Tampereen kaupunkiseutu 23. Luoteis-Pirkanmaa 24. Ylä-Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois-Pirkanmaa 26. Keski-Suomen maaseutualueet 27. Mikkelin seutu 30. Sydösterbotten-Suupohjan rannikkoseutu 36. Kaustisen seutu 38. Kuopion alue 39. Ylä-Savo 41. Pielisen Karjala 46. Oulunkaari Verkoston ohjausryhmätoimijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Culminatum Innovation Oy Cursor Oy Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Itä-Suomen yliopisto JIC Oy Kuntaliitto Kuopion kaupunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Pirkanmaan liitto Ruoveden kunta Sitra Tampereen kaupunki Tampereen teknillinen yliopisto Työ- ja elinkeinoministeriö Viisari ry Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry (verkostokoordinaattori) Ympäristöministeriö Åbo Akademi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt

DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt Helsinki 12.12.2012 DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt Antti Korkka & Ruusu Tuusa Alueiden ikärakenneverkosto DEMO 1 Sisältö Ikärakenteen muutos haastaa Suomen muutoksen keskeisiä kuvaajia Ikärakenneverkosto

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kaikilla on ikä - mitä siitä pitäisi päätellä? Ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 15. - 16.2.2012 Joensuu Kalevi Paldanius

Kaikilla on ikä - mitä siitä pitäisi päätellä? Ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 15. - 16.2.2012 Joensuu Kalevi Paldanius Kaikilla on ikä - mitä siitä pitäisi päätellä? Ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 15. - 16.2.2012 Joensuu Kalevi Paldanius IKÄ-AKTIIVI Päätavoite Löytää ja kehittää uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työstä työhön ~ mielekäs työura -seminaari Kruunupuisto Punkaharju 24.4.2012 Hallitusohjelma Suomessa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot