Uudenmaan liiton julkaisuja D Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja D Uudenmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio vuodelle 2010

2

3 Uudenmaan liitto Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio vuodelle 2010 Uudenmaan liitto 2009 Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja D ISSN Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Taitto: Arja-Leena Berg Painotalo Kyriiri Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

5 Sisällysluettelo Maakuntajohtajan katsaus 5 Toimintaympäristö 6 Toiminta-ajatus, visio ja arvot 8 Suunnittelujärjestelmä 8 Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä 10 Maakunnan kehittämiseen liittyvät päämäärät 10 Strategisiin kumppanuuksiin liittyvät päämäärät 11 Viestintään ja osaamiseen liittyvät päämäärät 11 Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Talousarvio vuodelle Taloussuunnitelma Uudenmaan liiton jäsenkuntien maksuosuudet vuonna Talousarvioehdotus vuodelle Uudenmaan kehityksen seurantaindikaattorit 23 Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 3

6 4 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

7 Maakuntajohtajan katsaus Toiminta- ja taloussuunnitelman kaudella Uudenmaan maakunta, sen kunnat, Uudenmaan liitto ja koko aluehallinto kokevat suuria muutoksia. Kauden aikana maakunta kasvaa kattamaan koko historiallisen Uudenmaan, johon kuuluu 28 kuntaa. Kuntarakenteen uudistuminen tulee jatkumaan, kun maakunnan alueella tehtävät selvitykset saadaan valmiiksi. Kuntapalveluihin ja -rakenteeseen vaikuttavat niin PARAS -puitelaki sekä 2009 syksyllä eduskunnalle annettava terveydenhoitolaki. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen mukaan valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoa selkeytetään kokoamalla nykyisten kuuden viranomaisen tehtävät kahteen uuteen viranomaiseen: perustettaviin aluehallintovirastoihin ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa myös maakunnan liittojen roolia aluekehitystyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Maakunnan liitot saavat lakisääteisen vetovastuun alueiden kehittämisen kannalta keskeisissä suunnittelu- ja ennakointitehtävissä. Maakuntaohjelman vaikuttavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaetaan maakuntien yhteistoiminta-alueisiin merkittävien ylimaakunnallisten asioiden käsittelemistä varten. Uusimaa muodostaa yhdessä Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kanssa yhteistoiminta-alueen. Uudenmaan liiton tärkeimmät tavoitteet ja tehtävät käsitellään jäljempänä. Keskeisimpinä ovat strategiasta johdetut tehtävät, nykyisten Itä-Uudenmaan kuntien liittymisen valmistelu Uudenmaan liiton jäsenkunniksi ja molempien liittojen toimistojen organisointi yhdeksi kokonaisuudeksi, maakuntakaavan uudistaminen ja Uudenmaan yhteisen maakuntaohjelman laatiminen. Uusi, entistä suurempi metropolimaakunta on valmis toimimaan Suomen veturina hyvässä yhteistyössä maakunnan alueen toimijoiden ja muiden maakuntien kanssa. Ossi Savolainen Maakuntajohtaja Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 5

8 Toimintaympäristö Kansainvälisen talouden käänne kasvuun alkaa näkyä Suomessa vuoden 2010 alussa: kansantuote on kasvussa ja vuoden mittaan myös työllisyyskehitys kääntyy varovaiseen kasvusuuntaan. Finanssimarkkinoita järkyttänyt ja kansainvälisen kaupan romahduttanut kriisi on jäämässä historiaan. Sen jälkien selvittäminen kestää kuitenkin vielä kauan: Erityisesti maat, joissa rahapoliittisen elvytyksen lisäksi on jouduttu panostamaan finanssipoliittisiin toimiin, joutuvat käyttämään suuren osan verotuloista kasvaneen velkataakan keventämiseen tai sopeutumaan aiempaa korkeampaan inflaatioon. Euroalueella voidaan raha- ja finanssipolitiikan viritystä muuttaa maltillisesti. Inflaation sijasta ongelmana on kilpailukyvyn heikkeneminen ja talouskasvun hitaus. Suomen talous seuraa muun euroalueen kehitystä. Pitkällä tähtäyksellä Suomi voi päästä muita paremmalle kasvu-uralle, mikäli se onnistuu pääsemään Aasian markkinoille, missä kysyntää Suomen tuottamille investointihyödykkeille riittää tulevina vuosina. Uudenmaan alueella on muuta maata paremmat valmiudet tarttua kansainvälisen talouden kasvun mahdollisuuksiin. Alueella ei ole merkittävästi teollisuutta, jolla olisi rakenteellisia kilpailukykyongelmia. Kysyntää alueen osaamiseen perustuvalle yritystoiminnalle riittää kriisin jälkeisessä maailmassa. Kriisiä edeltäviin vuosiin verrattuna työllisyys on kuitenkin aiempaa selvästi matalammalla tasolla ja työvoimapulan sijasta pahaksi ongelmaksi muodostuu erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työttömyys. Uudellamaalla kannattaa vuonna 2010 panostaa rohkeasti infrastruktuurin kehittämiseen ja asuntotuotantoon, jotta kapasiteetti riittää nopean kasvun turvaamiseen tulevina vuosina. Investointitarpeiden sovittaminen kireään kuntatalouteen on kuitenkin vaikeaa, vaikka verotulojen osalta pahin tilanne voikin olla ohi. Uusimaa yhdistyy vihdoinkin. Itä-Uudenmaan liiton jäsenkunnat valmistautuvat ottamaan paikkansa Uudenmaan liitossa ja maakuntien liittojen toimistot toteuttavat yhdistymisen vuoden 2010 loppuun mennessä. Muutos merkitsee maakunnan kehitysedellytysten paranemista: eheä Uusimaa on taloudeltaan monipuolisempi mm. energiasektorin kasvaessa ja sen kulttuuriin kuuluva kaksikielisyys on entistäkin voimakkaampi. Erityisesti Porvoon liittyminen Uudenmaan liittoon merkitsee muutoksien aikaa Helsingin seudun yhteistyölle. Maakuntien liittoja koskevat lainsäädännön olennaiset muutokset tulevat voimaan: valtion aluehallinto (lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot) ehdotetaan koottavaksi kahteen monialaiseen viranomaiseen, joita olisivat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) toteuttavat lait ja uusi aluekehityslaki vaikuttavat Uudenmaan liiton asemaan. Yhteistyö valtion aluehallinnon, erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kanssa tiivistyy ja lakiin kirjatut aluekehityksen menettelytapojen käytännön sovellutukset selkiytyvät. ALKU-hanke merkitsee yhteistyötä myös Hämeen ja Päijät-Hämeen suuntaan yhteistoiminta-aluesopimuksen astuessa voimaan. Ympäristöministeriöltä odotetaan jatkotoimia alueidenkäyttöä koskevan lainsäädännön ja muiden ohjauskeinojen kehittämisessä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi. 6 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

9 Uusimaa Suomessa Lähteet: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Energiateollisuus ry, Ilmailulaitos ja Merenkulkulaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 7

10 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus: Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä, jonka toiminta luo edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn parantamiselle, asukkaiden hyvinvoinnille, elinkeinojen kehittymiselle ja viihtyisälle ympäristölle. Visio: Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä. Liiton toimiston arvot: tahto, yhteistoiminta, avoimuus sekä houkutteleva ja hyvinvoiva työyhteisö. Suunnittelujärjestelmä 8 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

11 Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain laadittava kokonaisvaltainen, strateginen pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Maakunnan visio on: Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Maakuntakaavassa sovitetaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma on aluekehittämisen kokonaisohjelma ja se kokoaa ja sovittaa yhteen kaikki maakunnan alueella toteutettavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelma konkretisoi maakuntasuunnitelman tavoitteita kuuteen painopistealueeseen eli teemaan, joita ovat: asuminen, elinkeinot, koulutus, hyvinvointi, aluerakenne ja liikenne sekä ympäristö ja muu infrastruktuuri. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain liiton johdolla ja se valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Se on maakunnan talousarvioesitys valtion rahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi alueen kehittämistä varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi ja alueiden näkemysten huomioonottamiseksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) hyväksytään erillinen strateginen tulostavoiteasiakirja. Sillä tarkoitetaan asiakirjaa, joka perustuu mm. maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin ja joissa määritellään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan painopisteet, keskeiset toimintalinjat, yhteistyökysymykset ja määrärahakehykset alueittain ja sektoreittain. Käytännössä kysymys on niin sanotusta strategisesta tulossopimuksesta, joka solmitaan ohjaavan ministeriön ja ELY:n kesken. Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 9

12 Uudenmaan näkemyksellinen ykköskehittäjä Strategiansa mukaisesti liitosta tulee maakunnan tärkein kehittäjä, vaikuttaja ja jäsenkuntiensa yhteistyökumppani. Uudenmaan liitto haluaa parantaa avointa ja tuloksellista yhteistyötä Uudenmaan avaintoimijoiden kanssa maakunnan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uudenmaan liiton strategia pannaan toimeen toiminta- ja taloussuunnitelmilla sekä kehityskeskusteluissa. Päämäärät ja kriittiset menestystekijät konkretisoidaan vuositavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joille määritellään toteutumisen arviointitapa ja vastuutaho. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa, johtoryhmän kokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Maakunnan kehittämiseen liittyvät päämäärät Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen vahvistaminen Maankäytön ja liikennejärjestelmän samanaikainen suunnittelu Työssäkäyntialueen tarkastelu kokonaisuutena Maakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen osana Itämeren aluetta Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Keskeinen toimija uudistuneessa aluehallinnossa Merkittävä Itämeren alueen toimija Metropolin kattava yhteistoiminta-alue on muodostettu 10 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

13 Strategisiin kumppanuuksiin liittyvät päämäärät Jäsenkuntien tarpeista lähtevä kumppanuus Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Lisäarvoa jäsenkunnille Keskeinen ja aktiivinen toimija uudistuneessa aluehallinnossa Oikea-aikainen vaikuttaminen valtion päätöksiin Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Prosessien ja verkostojen tunteminen Ennakointi riittävän aikaisessa vaiheessa (proaktiivisuus) Avainhenkilöihin vaikuttaminen Sidosryhmätoiminnan tehostaminen Viestintään ja osaamiseen liittyvät päämäärät Tuloksellinen viestintä Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Asema alueen ykköskehittäjänä on tunnustettu Tunnettuus on lisääntynyt Maakuntavaltuusto on sitoutettu viestintään Henkilöstö vahvistaa liittoa ykköskehittäjänä Osaava ja innostunut työyhteisö Päämäärän kriittiset menestystekijät eli onnistumisen edellytykset Yhteistyöhenki ja tekemisen meininki Tehtävät ja osaaminen kohtaavat Houkutteleva työpaikka ja onnistuneet rekrytoinnit Työhyvinvointi ja kannustava palkkausjärjestelmä Hiljainen tieto siirtyy kaikille työntekijöille Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 11

14 Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit 2010 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 1. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit on yhdistetty yhteiseksi Uudenmaan rakennemalliksi maakuntakaavaluonnoksen pohjaksi. a. Maakuntahallitus on lähettänyt Uudenmaan rakennemallivaihtoehdot lausunnoille ja päättänyt valittavasta rakennemallista kaavaluonnoksen pohjaksi. b. Kaavaluonnoksen valmistelu on aloitettu. 2. Osallisuutta kehitetään kuntien luottamushenkilöiden ja virkamiesten sitouttamiseksi, jotta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen saadaan yhteiseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman suuri osa osallisista jo rakennemallivaiheessa. a. Rakennemallivaihtoehdoista on järjestetty osallisuusseminaareja. b. Liiton yhteistyöryhmiä ovat osallistuneet valmisteluun. c. Rakennemallit ovat liiton sivuilla palautteen antoa varten ja uutta karttapalvelua (ekstranet) on hyödynnetty vuorovaikutuksessa. 3. Rakennemallityöllä vaikutetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Uudenmaan muihin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sekä yhteen sovitetaan niiden maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut. a. Uudenmaan liiton ja HSL:n hallituksille on järjestetty yhteiskokous maakuntakaavan rakenteen ja liikennejärjestelmätyön yhteen sovittamiseksi. 4. Maakuntakaavan uudistamiseen liittyvät selvitykset ovat valmiina kaavaluonnosta varten. a. Osallisuus- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaiset selvitykset ovat valmiita. b. Selvitysten tulosten ja valitun rakennemallin yhteensovittaminen kaavaluonnokseksi on aloitettu. Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen osana Itämeren aluetta 5. Yhteistoiminta-alueen toiminta on käynnistetty ja sovittu työnjaosta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien toimistojen (Uusimaa, Itä-Uusimaa, Häme, Päijät-Häme) kesken. a. Sopimus on allekirjoitettu ja hyväksytty jäsenkunnissa. Sopimuksen perusteella on käynnistetty yhteisiä edunvalvonta-, aluekehitys- ja aluesuunnittelutoimia. b. Uudenmaan ja Hämeen liiton toimistojen välistä yhteistyötä on tiivistetty. 6. Liiton kansainvälisten toimistojen työ on uudistettu. Brysselin toimisto on organisoitu yhteistoiminta-alueen, Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteiseksi. Pietarin Helsinkikeskuksen hyödyntämisestä sovitaan Helsingin kaupungin kanssa. Moskova- ja Masovia yhteistyön työohjelmia toteutetaan. a. Yhteistoiminta-alue tai Uudenmaan liiton yhteyteen koottu konsortio tekee yhteistyötä Helsinki EU Officen (Bryssel) kanssa. Pietarin Helsinki-keskuksen toimintasuunnitelmaan on otettu koko Uudenmaan edustaminen. Moskova- ja Masovia yhteistyösopimusten työohjelmat toteutuvat niissä määritellyssä aikataulussa. 7. Liitto osallistuu aktiivisena toimijana sille tärkeille Itämeren alueen hankkeisiin, mm. Basaar -hankkeeseen ja Rail Baltica -hankkeeseen. Liitto valmistelee vuonna 2011 käynnistettävää uutta maakuntaohjelmaa ja maakunnan liiton strategiaa toteuttavaa hanketta. a. Basaar -hanke on saatettu tuloksellisesti loppuun. Rail Baltica -hanke on aloitettu. Suunnitelma ja hakemuspohja uudelle hankkeelle on valmis. 12 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

15 Oikea-aikainen vaikuttaminen valtion päätöksiin 8. Maakunnan yhteistyöryhmää (MYR) käytetään ohjelmatyön ohjaajana ja maakunnan liiton päätöksenteon tukena. a. MYR on sitouttanut siinä olevat osapuolet yhteisiin aluekehitystoimiin ja tuottanut aktiivisesti sisältöä maakunnallisiin suunnitteluasiakirjoihin. 9. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta KENK osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun Uudenmaan puolestapuhujana. a. On annettu kannanottoja ja tehty aloitteita. 10. Liitto valmistelee asiantuntija-aineistoa eduskuntapuolueiden puoluekokouksia ja hallitusohjelmavalmistelua varten. a. Liitossa on laadittu ohjelma-asiakirjat aluesuunnittelun ja aluekehittämisen tavoitteiksi vuosille Asiakirjoja on käytetty pohjana poliittisessa valmistelussa. Jäsenkuntien tarpeista lähtevä kumppanuus 11. Koko Uudenmaan yhteinen maakuntaohjelma on laadittu yhdessä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan jäsenkuntien kanssa, hyväksytty ja sillä on vaikutettu ELY-strategia-asiakirjaan, ELY:n (AVI:n) strategiseen tulossopimukseen, valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksiin ja muihin maakunnan kannalta tärkeisiin ohjelmiin. a. Maakuntaohjelmaa varten on perustettu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteinen valmisteluelin. Ohjelma on hyväksytty molempien maakuntien liittojen valtuustoissa samasanaisena ja koko Uuttamaata koskevana. Maakuntaohjelmassa on selkeitä tavoitteita, joiden vaikuttavuutta voidaan mitata. 12. Koko Uudenmaan yhteinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan maakuntaohjelmatyön pohjalta. Toteuttamissuunnitelmaan sisällytetään kuntien suunnitelma niiden osuudesta hankkeiden rahoittamiseen. a. TOTSUa varten on perustettu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhteinen valmisteluelin. Suunnitelma on hyväksytty molempien maakuntien liittojen hallituksissa samasanaisena ja koko Uuttamaata koskevana. TOTSUssa on selkeitä tavoitteita, joiden vaikuttavuutta voidaan mitata ja joihin kunnat ovat sitoutuneet omalla rahoitusosuudellaan. 13. Koulutustarpeen keskipitkän ja pitkän tähtäyksen ennakointia kootaan, koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten etusijajärjestys laaditaan osaksi toteuttamissuunnitelmaa. Yhteistyötä yhteistoiminta-alueen ammattikorkeakoulujen sekä Helsingin ja Aalto-yliopistojen kanssa lisätään aluekehittämistyössä. a. Uudenmaan maakunnassa on kuntia ja muita koulutustarpeita koskevia tietoja tarvitsevia tahoja palveleva ennakointijärjestelmä. b. Hanke-esitysten kiireellisyysjärjestys on hyväksytty ja toimitettu opetusministeriöön ja alueen toimijat on sitoutettu siihen. 14. Kuntajohtajien ja asiantuntijoiden yhteistyöverkostoja kehitetään ja tiivistetään. Kuntien tarvitsemia yhteistä edunvalvontaa ja yhteisiä palveluita järjestetään. a. Kuntajohtajat ja asiantuntijat tapaavat säännöllisissä, hyvin valmistelluissa kokouksissa. Kuntajohtajan työpöytä ja muut palvelut ovat käytössä. b. Asiantuntijatyöryhmiä on hyödynnetty liiton keskeisten asiakirjojen valmistelussa ja toteuttamisessa. Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 13

16 Tuloksellinen viestintä 15. Viestintästrategian mukaisia toimenpiteitä tehostetaan ja maakunnan liiton tunnettuutta lisätään. Viestinnän henkilöstövoimavaroja lisätään. a. Viestintävälineet on profiloituja ja kohderyhmät on määritelty. b. Asiantuntija-aineiston toimittamista tiedotusvälineille ja poliittisille päättäjille on lisätty. c. Mediaseurannan liiton toimintaa koskevat osumat ovat lisääntyneet. Osaava ja innostunut työyhteisö 16. Henkilöstön osaamista parannetaan vastaamaan uudistuvia tehtäviä ja toimintatapoja. Tehdään työyhteisökyselyn 2009 edellyttämät kehittämistoimenpiteet. Päivitetään liiton koulutussuunnitelma toteuttamaan liiton strategioiden edellyttämää osaamista. a. Toimintaprosesseja on tehostettu ja niissä on hyödynnetty uuden tekniikan mahdollisuuksia. b. Johdon raportointijärjestelmää on kehitetty. c. Työyhteisökyselyn kehittämistoimenpiteistä on toteutettu 50 %. d. Liiton koulutussuunnitelma on päivitetty ja toteuttaminen aloitettu. 17. Työtehtävien organisoinnissa on hyödynnetty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen henkilöstövoimavarat. a. Yhteisiä toimintaprosesseja on kehitetty ja voimavarat on organisoitu. 18. Turvataan tehtävien vaatimat voimavarat kaikilla osa-alueilla. a. Voimavaroissa on hyödynnetty henkilöstöstrategian mukaiset yhteistoimintamuodot eri toimijoiden kanssa. b. Henkilöstön työhyvinvoinnista ja strategisen osaamisen kehittämisestä muuttuvassa toimintaympäristössä on huolehdittu. Muut tavoitteet 19. Kuntien maksuosuuksia varsinaiseen toimintaan ei lisätä ja toimintakuluja on supistettu edellisvuoteen verrattuna. a. Kuntien osuudet laskevat 1,3 % vuoden 2009 tasosta ja toimintakuluja on supistettu 3 %. 20. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnan liittojen toiminnot yhdistetään mennessä ja uudet jäsenkunnat on saatu tehokkaasti mukaan liiton toimintaan. a. Liittojen yhteinen kaavatöitä ohjaava toimikunta on perustettu ja se koordinoi liittojen aluesuunnittelun yhteen sovittamista. 21. Maakuntasuunnitelma, -ohjelma, -kaava ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma muodostavat aiempaa yhtenäisemmän toimintakokonaisuuden. a. Maakuntaohjelman, kaavan ja toteuttamissuunnitelman linjaukset tukeutuvat maakuntasuunnitelmaan. b. Edellisen maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman arviointi on tehty. 22. Liiton palveluiden tarjonnassa ja liiton toiminnassa parannetaan kaksikielisyyttä. a. Syksyllä 2009 aloitettua ruotsin kielen koulutusohjelmaa on jatkettu. 14 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

17 Talousarvio vuodelle 2010 Vuoden 2010 talousarvio jakaantuu kolmeen tulosryhmään: luottamushenkilöhallinto varsinainen toiminta, joka sisältää maakunnan kehittämistehtävät eli aluekehittämisen ja alueiden käytön sekä tukitehtävinä hallinnon projektit, joka on laadintahetkellä oleva arvio liitossa hallinnoitavista projekteista. Kuntalain edellyttämässä kolmen vuoden taloussuunnitelmassa toiminnot hoidetaan nykyisessä laajuudessa ja samalla varaudutaan aluehallinnon kehittämisestä aiheutuviin uusiin haasteisiin liiton strategian mukaisesti. Tarvittavaa liikkumavaraa toimintojen kehittämiseen luodaan yhteistyöverkostoja hyödyntämällä. Talousarvion 2010 loppusumma ilman projektien osuutta on euroa (v euroa), jossa vähennystä vuoden 2009 maakuntavaltuuston hyväksymään talousarvioon on 3 %. Jäsenkuntien maksuosuudet varsinaiseen toimintaan ovat euroa ja osaamiskeskusohjelmaan euroa eli yhteensä euroa. Kun tarkastellaan koko liiton toimintaa, kuntaosuudet ovat laskeneet edellisvuodesta 1,1 %. Jäsenkuntien maksuosuuksilla katetaan 99 prosenttia liiton toimintamenoista. Talousarvio 2010 laaditaan tasapainotettuna. Henkilöstön palkkamenoihin on arvioitu 1,5 prosentin keskimääräinen nousu. Talousarvio sisältää euron panostuksen Culminatum Ltd Oy:n toimintaan sekä euron tuen aluemarkkinointiin (Greater Helsinki Promotion Ltd Oy). Aluekehitysrahastosta tuloutetaan euroa. Talouden sopeuttamistoimenpiteenä kuntien maksuosuuksia palautetaan vuoden 2009 viimeisessä maksuerässä euroa, joten vuoden 2009 lopulliset maksuosuudet ovat euroa. Maakuntavaltuusto käsittelee talousarviomuutoksen joulukuun kokouksessaan. Projekteissa arvioidaan kulkevan rahaa edellisvuosia vähemmän eli euroa (v euroa). Arvio perustuu edellisten vuosien toteutumiin ja tämänhetkiseen hankevalmistelutilanteeseen. Projektit mukaan lukien talousarvion loppusummaksi muodostuu euroa, joka on 8,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2009 talousarvion loppusumma ( euroa). Liiton omana panostuksena projekteihin on varattu euroa (v euroa). Valtion toimeksiantojen talousseuranta on sijoitettu taseeseen huostassa oleviin varoihin. Näihin varoihin sisältyvät liiton hallinnoimat kotimaisten hankkeiden maakunnan kehittämisrahat: valtakunnalliset ja alueelliset osaamiskeskusohjelmahankkeet aluekeskusohjelmat (Hyvinkää-Riihimäki talousalue, Kuuma-seutu, Länsi-Uusimaa) pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma ohjelmiin sitomattomat kehittämisrahat. Talousarvion sitovuus Maakuntavaltuuston sitova taso on jäsenkuntien maksuosuudet euroa. Maakuntahallituksen sitova taso on tulosryhmien netto. Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 15

18 Käyttötalousosa TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 Menot ( ) Tulot ( ) Toimintakate ( ) LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO VARSINAINEN TOIMINTA PROJEKTIT YHTEENSÄ TALOUSARVION JAKAUTUMINEN TULOSRYHMITTÄIN PROJEKTIT 7 % LUOTTAMUSHENKILÖ- HALLINTO 3 % VARSINAINEN TOIMINTA 90 % 16 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

19 Taloussuunnitelma Tuloslaskelma Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Taloussuunn. Taloussuunn muutos Mhs 83/2009 Toimintatuotot Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat + muut toim.kulut Toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Var. ja rahastojen muutokset YLI- / ALIJÄÄMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 17

20 Rahoituslaskelma TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 euro euro euro euro euro Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Vars. toiminta ja investoinnit, netto Investointiosaa suunnitelmakaudelle ei ole. 18 : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

21 Uudenmaan liiton jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2010 JÄSENKUNNAT Väkiluku Väkiluvun Helsingin I LASKU TA 2009 Muutos II LASKU Maksu mukaiset vajaus Varsinainen %-osuudet (ilman OSKE OSKE- osuudet osuudet, muille, toiminta, v rahoitusta) % ohjelman yhteensä (HKI= 31 %) vastinrahoitus HELSINKI , , ESPOO , , HYVINKÄÄ , , JÄRVENPÄÄ , , KAUNIAINEN , , KERAVA , , KIRKKONUMMI , , MÄNTSÄLÄ , , NURMIJÄRVI , , PORNAINEN , , SIUNTIO , , TUUSULA , , VANTAA , , KARJALOHJA , , KARKKILA , , LOHJA* , NUMMI-PUSULA , , VIHTI , , HANKO , , INKOO , , RAASEPORI** , , YHTEENSÄ , , * Lohja ja Sammatti ovat yhdistyneet alkaen. ** Karjaa, Pohja ja Tammisaari ovat yhdistyneet Raaseporin kaupungiksi alkaen. Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 19

22 Talousarvioehdotus vuodelle 2010 UUDENMAAN LIITON TOIMINTA EROTUS ERO% YHTEENSÄ Toimintatuotot Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot ,5 Kuntien osuudet ,1 Myyntituotot ,1 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot ,1 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,2 Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,9 Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,1 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset Avustukset yhteisöille ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,0 Muut toimintakulut ,0 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot ,0 Muut rahoituskulut ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 Vuosikate ,2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Tilikauden tulos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä : Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto

23 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO EROTUS ERO% Toimintatuotot Myyntituotot Kuntien osuudet ,4 Myyntituotot ,4 Toimintatuotot ,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,4 Eläkekulut ,9 Muut henkilösivukulut ,0 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,6 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset Avustukset yhteisöille ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut Vuokrat ,0 Muut toimintakulut ,0 Toimintakulut ,4 Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Toiminta- ja taloussuunnitelma Uudenmaan liitto : 21