SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Äänekosken seutu torstaina klo 9-11, kaupungintalo, valtuustosali 1. AVAUS, seudun edustaja Hannu Javanainen, Äänekosken kaupunki Tilaisuuden avaus. Esittelykierros. 2. SEUDUN ALUETALOUSKATSAUS, seudun edustaja Hannu Javanainen kävi läpi seudun viimeisimmät tilastotiedot. Väestön lisäys edelliseen tarkasteluun on +109 henkilöä, kaiken kaikkiaan väestön kehityksessä ollaan menossa positiivisempaan suuntaan. Työttömyysaste on 13%. Työpaikkaomavaraisuus alueella on 105%. Kuitenkin alueella iso rakennetyöttömyys. Tämä on huomioitu ja siihen on tartuttu. Perustettu mm. työllistämisyksikkö jota johtaa Auli Savolainen. Työllistämiseen käytetään 1,5M / vuosi. Toiminnalla haetaan vaikuttavuutta / tulosta. Työmarkkinalistalla on n. 200 henkilöä, tätä lukua on tarkoitus pyrkiä laskemaan saamalla toimenpiteisiin mm. opiskelun kautta. Vastavalmistuneisiin nuoriin kohdistuva työllistämisprojekti Nuorten uusi kanava työntekoon odottaa rahoituspäätöstä Keski-Suomen liitolta. Hanketta on hakenut Äänekoski yhdessä Laukaan, Konneveden ja Muuramen kanssa. Seutu on metsäteollisuusaluetta, jolla ollaan pärjätty hienosti niin sellun, paperin, kartongin, CMC:n kuin mekaanisen puun aloilla. Metsäteollisuuden alalla on miljardin liikevaihto. Metalliteollisuuden osalta Valtralla tilanne myös hyvä. Suunnitelmia tärkeistä investoinneista on. Työpaikkakehityssuunta on ollut positiivinen. Kaupanalalla ollaan haettu elinvoimaisuutta. Uusi Citymarket valmistuu, Keski-Suomen ensimmäinen Tokmanni tuli Äänekoskelle, S-ryhmällä on tulossa iso investointi, Alemakasiini ollut pitkään. Kaupalliset palvelut sillä tasolla kuin muissakin tämän kokoisissa kaupungeissa. Myönteinen kehitys alueella tämän takia. Muuttoa alueelle, myös Jyvässeudulta. Infran osalta kirjelmä liikennepoliittista selontekoa varten laadittu. Esitys rahoituksesta nelostielle Kirristä Kemiin asti josta selvitys tehty. Investointi tulisi kaikkineen maksamaan Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 500 M :a. Onnettomuuksien vähenemisestä säästyneet kulut ja saavutettavuus toisivat investoinnin takaisin 30 vuodessa. Ääneseutu mukana Jyväskylä-Jämsä-Äänekoski kehitysvyöhykehankeessa ja seutukaupunkiverkostossa. Javanainen esitteli Henna Virkkuselle esiteltävää seutukaupunkien kannanottoa. Seutukaupunkiverkosto edustaa yli miljoonaa suomalaista. Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto: Keski-Suomessa voisi tehdä tarkastelua seutukaupunkiverkostoon liittyen. Anita Mikkonen kertoi olevansa ilahtunut, että alueelta on nostettu seutukaupunkiverkosto ja totesi, että sitä kannattaa nostaa vielä korkeammalle. Jouko Varis, Ääneseudun Kehitys: Elinkeinoelämän tilaa tarkasteltaessa tilanne alueella varsin hyvä. Metsäteollisuuden alalla käytetään enemmän puuta kuin koskaan ennen alueen 110-vuotisen metsäteollisuusalan historian aikana. Maakunnan suurimmat metsäteollisuuden ja kemian teollisuuden investoinnit tällä alueella, mm. Kurikka Timberin jatkojalostustehdas. Perus- ja pk-yritystoiminta käy hyvällä tempolla tällä hetkellä. Metsäteollisuuden murroksessa pienin yksikkö on paperi. Valtran tuotanto on kasvanut. Tilanne aluetalouden näkökulmasta suorastaan käsittämättömän hyvä, tämä poikkeaa yleisestä tasosta. Työttömyyden hoitamisen puolella toimii ns. tyly-ryhmä. Lähtökohta on se, että työtä on enemmän kuin kylässä on tekijöitä! Työttömistä, joita alueella on 13%, puolet on sellaista, joka ei koskaan tule olemaankaan työllisiä. Ennakoinnin nettikeskustelun avoimuus on yllättänyt samoin liiton ja Ely-keskuksen yhteisesti liikkeellä. Kari Levänen, Konneveden kunta: Konnevedellä myönteisiä näkymiä. Pienimuotoista yritystoimintaa syntymässä. Viime vuonna väestö väheni alle 10 hengellä, joka tarkoittaa että alueelle on muuttovoittoa. Työllisyystilanne maakuntaan nähden aika hyvä (10,1%). Huomiota yritetään kiinnittää nuorten työllisyyteen. Syrjäytymisestä ollaan huolissaan, eniten nuorten syrjäytymisestä. Kunta on pitkään pärjännyt hyvin, kymmenen vuotta mennyt postiivisesti. Tällä hetkelläkään ei ole erityistä huolta. Kunnan työssäkäyvistä asukkaista 250 henkilöä käy työssä Äänekoskella, Jyväskylässä 100 henkilöä ja kaiken kaikkiaan kunnan ulkopuolella käy työssä 400 hnkilöä. Konnevesi selkeä asumiskunta, jonka takia halutaan selkeästi panostaa viihtyvyyteen. 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Anita Mikkonen kertoi, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinnassa sekä samalla laadittavassa Elyn strategisessa tulossopimuksessa kuunnellaan ensisijaisesti seutujen esityksiä. Infra on eriytetty neuvotteluista liikennepoliittisen selonteon yhteyteen, josta on eilen (21.9.) annettu kommentit. Infra siis kirjataan mukaan, mutta eri reittiä. Juha S. Niemelä, Keski-Suomen Ely-keskus: Meneillään on Elyjen strategisen tulossopimuksen laadinta hallitusohjelman mukaisesti neljäksi vuodeksi. Strateginen tulossopimus yhdistyy maakuntaohjelmaan ja toteuttamissuunnitelmaan. 2

3 SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN HYVINVOIVA KANSALAINEN VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alueen esitykset Maakunnan eheyden ja elinvoiman edistäminen Seudun keskeiset infra-hankkeet: Jouko Varis, Ääneseudun Kehitys nelostien parantaminen lentoliikenne raideliikenne Jyväskylä Tampere Haapajärven radan peruskorjaus Puu alueelta kulkee teitä ja rautateitä. Näihin verkkoihin tarvitaan uudistusta ja ne pitää saada pelaamaan että saadaan tuotanto kilpailukykyiseksi. Valtran osalta nelostien tilanne alkaa pikkuhiljaa olla kunnossa. Lentoliikenteen osalta yhteinen maakunnallinen ponnistus edessä. Jos on jotain julkisin resurssein tehtävissä se tehtäköön. Raideliikenne Jyväskylä vientisatamien välillä avainkysymys teollisuuden kuljetusten osalla tällä hetkellä. Reitti etelään ei vedä ja rajoittaa rahtia ja siirtää osan kuljetuksista autorahteihin. Asia pitää ratkaista. Äänekoski-Jyväskylä rata kovasti käytössä ja pysyy myös. Haapajärven radalla liikenne kasvaa koko ajan. Hannu Javanainen kertoi, että liikenne- ja viestintäministeri Mari Kyllönen tulee vierailulle Keski-Suomen liittoon ja hänet tavataan myös Äänekosken edustajien kanssa. Tapaamisella halutaan vaikuttaa liikennepoliittisen selonteon tekoon. Neuvottelussa on mukana myös seudun yritysjohtajia. Anita Mikkonen korosti, että Keski-Suomen infran ykköshanke, nelostie Kirri-Äänekoski on nostettava tällätavoin esiin. Raideliikenteen osalta esiselvitys tehty, jonka pohjalta tässä vaiheessa nousi ykkösvaihtoehtona nopea ratayhteys Jyväskylä-Tampere välillä. Mikä seuraava taso selvityksessä, se selviää kuukauden päästä naapurimaakuntien kanssa käytävissä neuvottelussa. Haapajärven radan parannuksen osalta ei ole tietoa. 3

4 Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus: Kirri-Äänekoski nelostie maakunnan selkeä ykköshanke. Keski-Suomen liitto on ollut ykköskeskustelija rata-asiassa. Haapajärven radan osalta käsitys on, että tällä hetkellä loppurahoitusta ei ole ratkaistu. Kehystilanne > Elynä ei olla lähdetty puhumaan hanketasolla. Lentoliikenteen tilanne > pitkällä aikavälillä keskittyminen muun infran parantamiseen / ydinverkon ylläpitoon. Alemman tieverkon osalta tilanne huono. Kari Levänen kertoi, että alempi tieverkosto koskee Konnevettä. Tietoliikenneyhteydet korostuneet viime kesän myrskyn jäljiltä. Langattomat yhteydet ei toimi kaikkialla kunnassa joka aiheuttaa jo käytännön ongelmiakin. Anita Mikkonen kertoi, että eilen (21.9.) olleessa kunnanjohtajakokouksessa keskusteltiin mm. Laajakaistahankkeen takausvastuista. Juha Niemelä kertoi, että kokouksessa kaavailtiin mallia, jossa kolmannes rahoituksesta tulisi etukäteen kunnilta, kolmannes valtionosuutena ja kolmannes takausvastuina. Seuraavassa vaiheessa odotetaan kunnilta napakoita päätöksiä, jotta saadaan asiaa eteenpäin. Pekka Pynnönen, Konneveden kunta: Alempi tieverkosto pitäisi saada kuntoon. Tämä on Konnevedelle iso kysymys että maaseutu pysyisi toimivana ja asuttuna. Kunnolliset tiet ja Laajakaista ovat ykkösasiat mutta heti toisena tulee tieyhteydet. Kunnassa on esimerkkejä yrityksistä, joiden on pitänyt muuttaa pois katvealueelta tai huonojen tieyhteyksien vuoksi. Pekka Porrassalmi, Äänekosken Yrittäjät: Kun korostetaan ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja, ei unohdeta vesiliikennevaihtoehtoja. Keiteleen kanava on varttenotettava kuljetustapa raskaalle puuhuoltoreitille. Jukka Lehtinen vastasi, että ei pois suljeta tätä vaihtoehtoa jatkokeskusteluista. Anita Mikkonen jatkoi, että LVM:n johdolla on tehty perusteeellinen selvitys vesireiteistä jonka pohjalta päädyttiin siihen johtopäätökseen, että tässä vaiheessa suosittava enemmän maalla kulkevia reittejä. Sakari Aho-Pynttäri, Ääneseudun Kehitys: Kiitti liittoa ansiokkaasta Laajakaista asioiden eteenpäinviennistä. Konnevedelle on tehty KOKO-ohjelman kautta esisuunnitelma Laajakaistahankkeesta. Äänekoski odottaa ja katsoo tilanteen kehittymistä. Keski-Suomen kunnista Multia on ensimmäisenä tekemässä päätöstä Kuuskaistan tarjouksen pohjalta. Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto: Jukojärven Laajakaista hanke esimerkki Keuruulta. Teko halpaa verrattuna Kuuskaistan tarjoukseen. Tätä mallia kannattaisi muidenkin katsoa tarkemmin. Sakari Aho-Pynttäri: Alueen ennakointilupaus annettu Seija Kiiskilälle. KOKO ohjelma ajetaan alas jo ensi vuoden budjetissa. Innovaatiokeskittymää ollaan rakentamassa, pohdittavaksi miten muotoutuisi meidän osalta / mitä konkreettisesti tarkoittaa? 4

5 Veli-Pekka Päivänen: Jyväskylän seututilaisuudessa puhuttu Innovaatiokeskittymästä ja yritystoiminnan kytkemisestä mukaan, julkisia toimijoita ihan riittävästi. Totsuun kirjataan että tämä asia on ratkaistava. Pitäisi tehdä hyvä järjestelmä josta on hyötyä. Jouko Varis esitteli tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2009 kalvon Hannu Ikonen, JAMK: Innovaatiokeskittymän ohjausryhmään yritykset mukaan, tiekarttasuunnittelu kuntoo, kuka omistaa? Ratkaistava tämän syksyn aikana, jotta saadaan kuntoon. Juha S. Niemelä korosti, että innovaatiokeskittymän jokaisella prosessilla hyvä olla johtaja ja sen rakentaminen tulisi olla yrityksillä, jolloin tekeminen tulee yrityslähtöiseksi. Sakari Aho-Pynttäri: Osaamiskeskittymän rakentaminen alalle jossa ollaan hyviä. Olisiko pilotointimahdollisuuksia julkishallinnon uudistamisen saralla? Anita Mikkonen: Innovaatiokeskittymästä hyvä puhua. Helposti lähdetään etenemään tutkimus- ja kehittämistyyppisesti kun ennemminkin pitäisi saada yrityskytkentä esim. kehitysyhtiöiden kautta. Yritysseteli asia konkreettista, tämä voisi nousta. Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto: Voidaan toimia kansallisella tasolla, tässä vaiheessa on aineksia ilmaista TEM:lle maakunnan tahto rakentaa innovaatiokeskittymää, mutta edellytyksiä rahoitusesityksille ei ole. Anita Mikkonen totesi asiaan vielä, että innovaatiokesittymän johtajuutta on mietittävä kehitysyhtiöissä. Ääneseudun kuntarakenne: työssäkäyntialue Hannu Javanainen: Äänekoskella ollaan täysin valmiita lähteä keskustelemaan Konneveden kanssa yhteistyöstä. Toukokuussa pitäisi olla esitykset valmiina jos halutaan muutokset vuodelle Hirvaskankaalla yhteinen kouluhanke, Uuraisten kanssa samalla selvitetään myös muita yhteispalveluita esim. päivähoidon osalta. Uurainen-Hirvaskangas alueella yhteistyötä myös infroissa. Jouko Varis kertoi Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaisia lukuja työssäkayntialueista. Kari Levänen kertoi, että Konnevesi käy tässä vaiheessa keskusteluja Laukaan kanssa. Äänekoski vahva alue peruskunta keskusteluissa. Tällä hetkellä ei ole resursseja eikä järkevääkään käydä samanaikaisia keskusteluja kahden alueen kanssa (Äänekoski - Laukaa). Jos nykyiset neuvottelut ei johda mihinkään, Äänekoski on seuraava keskustelukumppani. Laukaata puoltaa mm. olemassa oleva yhteistyö terveyspalveluissa. 5

6 Pekka Pynnönen kertoi, että Konnevedellä mietitään lähipalveluiden turvaamista. Kuntalaisten viesti on, että peruspalvelut etääntyvät kuntaliitosten myötä. Anita Mikkonen sanoi, että Keski-Suomen liitto tarjoaa netraalia pöytää, jossa kunnat voivat keskustella kuntauudistuksen asioista. Sakari Aho-Pynttäri sanoi, että hallinnonrajat levenee, yhteisöt jäävät. Leader-rahoilla käynnistettiin pari-kolme vuotta sitten kylähanke Konginkankaalle. Anita Mikkonen totesi, että paikallisdemokratia on vielä kokonaan avaamatta asiassa. Työllisyys: resurssien kohdentaminen vaikuttavuuden mukaan välityömarkkinan rahoittaminen työllisyysperusteiset investointiavustukset Arja Harmainen, TE-toimisto: Tarkastelua koko maakunnan näkövinkkelistä. Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan kokonaisvaltainen tilanne Keski-Suomessa. Millaisia palveluita missäkin, verkostoyhteistyömahdollisuudet, pääfokus johon eniten satsataan tulevaisuudessa, pitääkö strategiaa tarkistaa? Miten työllisyyttä tuettaisiin parhaiten? Miten yrityksiä syntyisi, miten vanhat pärjäävät, löytyykö kasvuyrityksiä? Pääasia on työtä tarjoavien tahojen toimintaedellytyksissä! Keski-Suomessa kolme kaupunkia johon käytetään 60% työllisyyden hoidon rahoista (Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä). Arja Harmainen kävi läpi prosenttilukuja määrärahojen käytöstä Keski-Suomen kuntien alueella. Äänekosken alueella on 1344 työtöntä ja vajaa 500 toimenpiteissä, eli n henkilö on vailla työtä. Haaste välityömarkkinoiden problematiikassa. Polkuja ei tosiasiassa synny kaikille! Pitäisi lähteä tarkastelemaan potentiaalisen porukan työllistymiseen panostamisella. Nuorten uusi kanava työntekoon -hanke suuntautuu koulutettuihin nuoriin. Koulutuksesta valmistuu myös aikuiskoulutuksen puolelta > panostettava myös siihen joukkoon. Kolmannen sektorin projektitoimintaa pitää tarkastella tarkemmin. Näyttää vahvasti siltä, että projekteilla pyöritetään paljon peruspalvelutoimintaa joihin normaalit resurssit ei riitä. Haluaisin painottaa, että kaikissa rahoitettavissa projekteissa pitäisi olla kehittämiselementtiä: kehittämistehtäviä, joilla parannetaan prosesseja / arkikäytäntöjä ja jotka jäisivät pysyvien organisaatioiden hyödyksi, tämän pitäisi olla jopa rahoituksen ehtona. Työelämän tarpeita palveleva osaamisen kehittäminen: Pokella Arvokas hanke joka äärimmäisen tärkeä. Hankkeella yritetään korjata ristiriitaa, ettei pystytä palkkaamaan ympärillä oleviin yrityksiin koulusta valmistuneita, miksi eivät kelpaa? 6

7 Verkkopalvelut ja etäyhteydet: tietoliikennepalveluiden pitää toimia! Tulee suuri ongelma jos julkisia palveluita rakennetaan verkon varaan eikä yhteydet toimi. Hannu Javanainen toivoi, että työllisyyshanke menee eteenpäin liitossa ( Nuorten uusi kanava työntekoon ). Hirvaskankaalle rakenteilla uusi alue, jonka ympärille syntyy 100 työpaikkaa. Merkitys iso jo maakunnankin tasolla. Toivotaan että rahoja kohdenntaisiin niihin, joihin työpaikkoja oikeasti syntyy. Jouko Varis kertoi että eilen on julkistettu Keski-Suomen työttömyystilastot. Työvoiman määrä laskee. Resurssoinnin kohdentaminen tärkeä asia. Arja Harmainen sanoi, että Äänekosken hankkeessa tavoite kehittää malli, joilla nuorten osaaminen purkautuisi työpaikoiksi. Tässä hankkeessa kehitettäisiin juuri sitä uutta, jota aiemmassa puheenvuorossa korostettiin. Harmainen suosittelee liiton rahoittavan tätä Äänekosken hanketta. Hankkeen vaikutuksesta osaaminen jäisi tänne eikä valuisi ulkopuolisille tekijöille ja ulkopuolisiin projekteihin totesi Aho-Pynttäri. Pirjo Peräaho kertoi, että hanke on maakuntahallituksen esityslistalla myönteisenä esityksenä. Pirjo Peräaho ja Juha S. Niemelä katsovat ESR-hankkeiden suuntaamista ja painotuksia parille viimeiselle vuodelle (viitaten edellisiin puheenvuoroihin). Juha S. Niemelä oli samaa mieltä työllisyysrahojen osalta, että painotetaan hankkeita, jossa oikeita työpaikkoja on. Kari Levänen esitti, että Rautalammin ja Konneveden yhteinen ehdotus Kansallispuiston perustamisesta kirjattaisiin toteuttamissuunnitelmaan. Anita Mikkonen mietti, olisiko keksittävissä jotain yksinkertaista mallia että ihmiset kokisivat saavansa palkkaa eikä tukea? Vrt. esim. Paltamon malli (työllisyysrahat yhteen :a=palkka). Arja Harmainen: Lopetetaan työttömien lokerointi, meillä on vain työtä vailla olevia ihmisiä! Tukipolitiikka pitäisi olla julkisten sisäistä keskustelua, ei se kuulu tavallisille ihmisille. Korostan kehittämishankkeiden ja kehittäistyön merkitystä Ääseudulla pyritty kehittämään palveluprosesseja. Laajakaistahankkeen edistäminen (käsiteltiin aiemmin) 4. ENNAKOINTI Strategisen tason ennakointi 7

8 Sakari Aho-Pynttäri: Keskisuomalaisissa ennakointitiedoissa Jyväskylä aika ratkaiseva. Valtakunnallinen menestyksen arviointi > katsotaan miten pärjätään tässä kisassa pidemmällä tähtäimellä. Ennakoinnissa pitäisi mieluimmin katsoa pidemmällä aikajaksolla strategisesti kuin operatiivisesti. Jatketaan asiasta yksityiskohtaisemmin ennakointiryhmässä. Anu Tokila sanoi, että ei katsota tilastoja taaksepäin vaan ajatellaan ennakointi laajemmin ennakoivana työotteena. Dia: Ennakoivan työotteen kehittäminen (Seija Kiiskilä / Anu Tokila) Kansallinen luonnos julkaistu, maakuntien ennakointiesitykset / alueelliset luvut esitellään ensi viikolla. Tässä Keski-Suomi yhdessä Pirkanmaan kanssa. Tämä prosessi on käytävä kolmessa viikossa. Vuoropuhelu koulutusorganisaatioiden kesken, kytketään osaksi KESUprosessia. Siihen liittyy myös SOTE-ennakointiryhmän käynnistyminen. Työryhmään otetaan mukaan alueen edustus jos niin halutaan. Javanainen totesi, että mielellään pyydetään perustoimijohtaja Raija Kolehmainen mukaan. Koulutuksen ennakointi, alakohtaiset ennakoinnit (sote-ala ym.). Ennakoivan työotteen kehittämisen portaikko -> kehittyy viiden portaan kautta oman tulevaisuustyön kautta. Alueen ennakointilupauksen kautta tarkasteltu mitä portaikon kohdat voisi tarkoittaa alueella. Javanainen totesi, että alueella on tapahtunut useita rakennemuutoksia ja että alueella on koko ajan valmius muutokseen. Esimerkkinä Sisä-Suomen sairaalan lakkautus, jolloin oli takataskussa valmiina suunnitelmat. Jouko Varis lisäsi, että reaktioherkkyyttä on alueella ollut näin jälkikäteen tarkasteltaessa. Anita Mikkonen kiitti Keski-Suomen liiton puolesta monipuolisesta keskustelusta totsuun liittyen. Alueella vahvaa elinkeinotoimintaa, tänne on hyvä tuoda vieraita näkemään sitä! Hannu Javanainen kiitti kaupungin puolesta. Juha S. Niemelä kiitti Elyn puolesta hyvin valmistellusta tilaisuudesta. Muistion vakuudeksi Päivi Blå 8

9 OSALLISTUJAT Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto Arja Harmainen, Äänekosken TE-toimisto Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Pekka Porrassalmi, Äänekosken Yrittäjät Anne Hakala, JAMK Juha S. Niemelä, Keski-Suomen Ely-keskus Kari Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Hannu Javanainen, Äänekosken kaupunki Jouko Varis, Ääneseudun Kehitys Oy Sakari Aho-Pynttäri, Ääneseudun Kehitys Oy Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Pekka Pynnönen, Konneveden kunta Kari Levänen, Konneveden kunta Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi / JAMK Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Hannu Ikonen, JAMK Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 9