ASIA. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14/ Kimmo Tauriainen Ahvenlammentie Kuluntalahti

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 45/11/1 Dnro PSAVI/257/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pilaantuneen maa-alueen puhdistaminen Vienankatu 14:ssä, Kajaani LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14/ Kimmo Tauriainen Ahvenlammentie Kuluntalahti

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 KUNNOSTUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TAUSTATIEDOT... 4 Tehdyt tutkimukset... 5 Tutkimus- ja analyysitulokset... 5 Metallianalyysit... 5 Hiilivedyt... 6 Pohjavesi... 6 Maaperä- ja pohjavesitiedot... 6 Maaperän pilaantuneisuus... 7 Haitta-ainepitoisten maiden määrä... 7 KUNNOSTUS... 7 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitteet... 7 Esivalmistelut... 8 Työn kuvaus... 8 Työjärjestys ja aikataulu... 8 Kaivutyöt... 8 Jätteiden käsittely... 8 Kuljetukset... 9 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy... 9 Laadunvalvonta... 9 Täydentävät tutkimukset... 9 Ohjaavat mittaukset ja seuranta Betoninäytteet Kunnostuksen lopputuloksen varmistaminen Päätösvaihe ja rakentamisen jatkaminen VARAUTUMINEN POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN TYÖSUOJELU RAPORTOINTI Kirjanpito Loppuraportti LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kunnostustavoitteet Jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset Kunnostuksen aikataulu ja työskentelyajat Melu, tärinä ja pöly Tiedottaminen Vastuuhenkilöt ja töiden aloittaminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito, puhdistuksen laadunvalvonta, tarkkailu ja raportointi RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 19

3 3 Päätöksen voimassaolo Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 21

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14 on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristölupaa pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen Vienankatu 14 kiinteistöllä. KUNNOSTUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Kunnostettava kohde sijaitsee Kajaanin kaupungissa asemakaava-alueella osoitteessa Vienankatu 14. Kunnostettava alue sijaitsee kiinteistöllä RN:o Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 1 momentin mukaan pilaantuneiden maaainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 6) kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee luvan, joka on tarpeen pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella. Hakemuksen vireilläoloaikana asemakaava on muuttunut, jolloin teollisuuskorttelista on tullut kerrostalovaltainen asuntoalue. Asemakaava on tullut lainvoimaiseksi Kiinteistöä RN:o koskee muun muassa asemakaavamääräykset "sr-20" (Historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa). Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että kohteen luonne säilyy) ja "saa" (Puhdistettava/kunnostettava maa-alue). TAUSTATIEDOT Kiinteistöllä RN:o , niin kutsutulla Blomqvistin tontilla, on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa jo 1930-luvulla. Tontilla on toiminut muun muassa Blomqvistin autokorjaamo ja Fordin autoliike. Viimeisten sotien aikana alue on ollut puolustusvoimien käytössä muun muassa polttoainejakelussa. Kiinteistö on lähes kokonaan päällystettyä ja rakennettua aluetta. Pihaalue on asfaltoitu 1980-luvun alkupuolella. Kiinteistö on liittynyt kaukolämpöön vuonna 1972, mutta myös tämän jälkeen kiinteistöä on lämmitetty öljyllä.

5 5 Kohdealueen käyttötarkoitus muuttuu. Nykyiset rakennukset puretaan pois ja tilalle rakennetaan asuinkäyttöön tarkoitettuja kerrostaloja. Tonttialueen pohjoiskulmaan jää suojeltu rakennus. Alue sijaitsee asunto-osakeyhtiöiden ympäröimällä alueella. Tehdyt tutkimukset Alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia neljään otteeseen: Geologian tutkimuslaitos (GTK) on tehnyt tutkimuksia kiinteistöllä Vienankatu 14 vuonna Tutkimuksissa on todettu, että kiinteistöllä on sekä öljyllä että raskasmetalleilla pilaantuneita alueita. Insinööritoimisto Oy Väylä on tehnyt Väinämöisenkadun koekuoppatutkimukset vuonna Tutkimuksissa todettiin, että katualueen maaperä on voimakkaasti öljyhiilivedyillä pilaantunut. SCC Viatek Oy on tehnyt kiinteistön Vienakatu 14 jatkotutkimukset vuonna Tutkimuksissa todettiin voimakkaasti öljyllä pilaantuneita alueita ja metalleilla pilaantuneita alueita. Öljy-yhdisteet ovat levinneet myös rakennuksen alle. Myös pohjavedestä löydettiin öljyhiilivetyjä ja bensiinin komponentteja. Suurin osa on kuitenkin keskitisleille tyypillisiä yhdisteitä. FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt kesällä 2010 Vienankatu 14 tonttia ympäröivien katualueiden pilaantuneisuustutkimukset. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää tontilta mahdollisesti katualueelle levinneen pilaantuneisuuden laajuus. Tulosten mukaan öljyhiilivetyjä oli levinnyt pilaantuneelta tontilta kaakkoon Väinämöisenkadulle. Tutkimus- ja analyysitulokset Yhteenveto tuloksista on esitetty päätöksen liitteessä 2. Metallianalyysit Maanäytteiden raskasmetallipitoisuudet ovat ylittäneet maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 alemman ohjearvotason kuudessa GTK:n vuonna 1999 tekemän maaperätutkimuksen yhteydessä analysoiduissa maanäytteessä. Suurimmat pitoisuudet ovat olleet kuparin, lyijyn ja sinkin osalta tutkimuspisteessä GP3. Insinööritoimisto Oy Väylän tekemissä katualueen koekuoppatutkimuksissa ei ole todettu raskasmetallien osalta ohjearvojen ylityksiä. SCC Viatekin tutkimukset noudattelivat samaa linjaa aikaisempien GTK:n tutkimusten kanssa ja suurimmat pitoisuudet ovat olleet kuparin, lyijyn ja sinkin osalta näytepisteessä P5 ja P7. Näistä P5 on GP3-pisteen vieressä ja P7 selvästi kauempana. Lisäksi SCC Viatek on tehnyt laajemmin XRF-mittauksia, joissa on myös havaittavissa raskasmetallipitoisuuksia muun muassa pisteissä P4, P13 ja P14. Osassa pisteitä on ylittynyt myös ylempi ohjearvotaso.

6 Hiilivedyt 6 Tutkituista pisteistä on todettu alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus (C10 C40) näytepisteissä GP3, P13 ja NP6. Ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus (C10 C40) on ollut tutkimuspisteissä KK2, KK3, GP2, GP6, P3, P4, P7, P8, P12, P14, P18 ja NP8. Kevyitä hiilivetyjä (C5 C10) on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina näytepisteissä P3, P8 ja P14 ja ylemmän ohjearvon ylittävä hiilivetypitoisuus (C5 C10) näytepisteessä NP8. Pohjavesi SCC Viatekin tutkimuksissa vuonna 2003 oli näytepisteessä P12 todettu pohjavedessä poikkeuksellisen korkea öljypitoisuus (330 mg/l). Lisäksi kesällä 2010 FCG Oy:n tekemässä tutkimuksessa on kairauspisteen NP8 vesi todettu aistinvaraisesti öljyiseksi. Pohjavedenpinnan korko oli +143,00 143,15 metriä (Kajaanin kaupungin käyttämä korkeusjärjestelmä N43). Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) on asentanut kesällä 2010 alueelle kaksi pohjavesiputkea, joista on otettu vesinäytteet. Havaintoputkien P1 ja P2 sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteen 2 kartalla. Pohjavesipisteistä otetuissa vesinäytteissä ei ole ollut merkkejä öljyhiilivedyistä. Maaperä- ja pohjavesitiedot Maanpinta kohteessa viettää tontilta Väinämöisenkadun suuntaan. Korkotaso on +146, ,60 metriä (N43). Alueen maaperä on hiekkaa ja soratäyttöä noin 0,5 1 metrin paksuudelta. Rakennettujen kerrosten alla maaperä on silttiä, hiekkaista silttiä ja silttimoreenia. Kallion syvyydeksi on arvioitu 6 metriä maanpinnalta. Kairausten yhteydessä pohjavesi on havaittu tasolla +143,00 metriä eli noin kolmen metrin syvyydessä maanpinnasta. Maalajikerrokset tontin eteläpuolella Vienankadun viherkaistassa maanpinnasta alkaen ovat nurmi/humus, hiekka/sora, siltti, 2 3 metrin syvyydessä hiekkainen siltti ja 3 4 metrin syvyydessä silttimoreeni. Pohjavesi havaittiin 2,5 3 metrissä. Kairaukset päättyivät kiveen tai kallioon. Maalajikerrokset tontin itäpuolella Väinämöisenkadun alueella ovat asfaltti, kadun rakennekerrokset, siltti, 2 3 metrin syvyydessä hiekkainen siltti ja 3-5 metrin syvyydessä silttimoreeni. Yhdessä kairauspisteessä noin 3,5 metrin syvyydessä havaittiin kivikerros, jonka läpi porattiin kallioporalla. Sen jälkeen poraus päättyi 6 metrin syvyydessä todennäköisesti kallioon. Pohjavesi havaittiin tasolla +143, ,15 metriä. Maalajikerrokset tontin länsipuolella Kivimäentiellä ovat asfaltti, hiekka ja sora. Perusmaa kadun rakennekerrosten alla on silttiä ja silttimoreenia. Kairaukset päättyivät 2,7 4,3 metriin, todennäköisesti kallioon. Piha-alueet on asfaltoitu ja sadevedet on johdettu kaupungin sadevesiviemäriverkostoon. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. Kiinteistön etäisyys lähimpään vesistöön, Kajaanin jokeen, on noin 300 metriä.

7 Maaperän pilaantuneisuus 7 Blomqvistin tonttialueella ja katualueella tehtyjen eri tutkimusvaiheiden ja tulosten perusteella haitta-aineiden, raskasmetallit ja öljyhiilivedyt, pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 alemman tai ylemmän ohjearvon. Alueelle tullaan rakentamaan asuinkerrostaloja. Osoitteeseen Koulukatu 7 on tarkoitus jättää suojeltu rakennus. Nykyisten rakennusten purkamisen jälkeen, suojeltua rakennusta lukuun ottamatta, alueelta poistetaan pilaantuneet maat kaivamalla. Koska poistettavat maat sisältävät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, alueen kaivumaita on käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina. Haitta-ainepitoisten maiden määrä Pilaantuneiden alueiden rajaus on esitetty tämän päätöksen liitteessä 3. Kiinteistö ja kunnostettava katualue on jaettu osa-alueisiin A G pilaantuneisuuden luonteen perusteella. Kunnostettavan tonttialueen pinta-ala on noin m 2 eli noin puolet tontin kokonaispinta-alasta. Rakennusten alapuolisen pilaantuneisuuden laajuudesta ei ole riittävää tietoa, joten tältä osin laajuus varmistuu rakennusten purkamisen jälkeen tai mahdollisilla lisätutkimuksilla. Tonttialueella on voimakkaasti öljyllä pilaantuneita massoja arviolta noin tonnia. Voimakkaasti raskasmetalleilla pilaantuneita massoja on noin 400 tonnia. Lievästi öljyllä pilaantuneita massoja on noin tonnia ja lievästi raskasmetalleilla pilaantuneita massoja noin 300 tonnia. Öljyllä ja metalleilla pilaantuneita massoja on noin 600 tonnia. Kunnostettavan katualueen pinta-ala on noin 400 m 2 (erillinen ympäristölupahakemus). KUNNOSTUS Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen tavoitteet Kunnostettavalla alueella olevat rakennukset puretaan pois ennen kunnostamista, lukuun ottamatta tontin pohjoisreunalla olevaa suojeltua rakennusta. Alueelta kaivetaan pois ympäristölle haitallinen maa-aines, jossa haittaaineiden pitoisuudet ylittävät tavoitepitoisuuden. Tonttialueella kunnostuksen tavoitetasoksi haitta-aineille esitetään valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 mukaista alempaa ohjearvoa, koska alueen käyttötarkoitus muuttuu asuinkäyttöön. Alemman ohjearvon noudattaminen varmistaa, että haihtuvia hiilivetyjä ei kulkeudu rakennusten pohjakerrosten sisäilmaan. Jos rakennuskantaa jää alueelle kunnostusvaiheen alkaessa suojellun rakennuksen lisäksi ja pilaantuneisuutta ei saada rajattua rakennusten ulkopuolelle ja alapuolelle, alueella tehdään lisätutkimuksia ja mahdollisesti riskinarviointi osalle, jota ei voida massoja vaihtamatta kunnostaa asetettuun tavoitetasoon. Rakennuksen alapuolisen mahdollisen pilaantuneen alueen tutkimukset tehdään kairauksilla lattiarakenteen läpi. Kunnostuksen aikana saadaan tulokset maaperän tilasta rakennusten perustusten vierestä.

8 8 Pohjaveden kunnostamisesta tehdään erillinen suunnitelma, jos pilaantuneita massoja ei voida poistaa ja/tai kunnostamisen yhteydessä tai sen jälkeen pohjavedessä todetaan edelleen öljyhiilivetyjä. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan peitettyinä vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa kyseessä olevia maita. Mahdollinen muu alueelta poistettava jäte toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa tai käyttää hyödyksi kyseessä olevaa jätettä. Kunnostusta valvoo ympäristötekninen asiantuntija. Hän huolehtii myös, että työssä noudatetaan ympäristölupapäätöstä. Esivalmistelut Kunnostuksen aloittamisajankohta ja kunnostuksen ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot ilmoitetaan Kainuun ELY-keskukselle ennen työn aloittamista. Ennen työn käynnistämistä sovitaan myös työmaatapahtumien tiedottamisvastuusta. Maaperä kunnostetaan rakennusten purkamisen jälkeen, mikäli mahdollista. Kunnostettava alue merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein. Ennen maaperän kaivua alueelta poistetaan puut ja muut mahdolliset maan pinnalla olevat esteet. Lisäksi varmistetaan putkijohtojen ja kaapeleiden sijainnit. Purettujen rakennusten pohjat tutkitaan koekuopista, jotka tehdään 10 m x 10 m ruutuihin. Työn kuvaus Työjärjestys ja aikataulu Ennen kunnostustyön aloittamista laaditaan työmaasuunnitelma, jossa esitetään työmaajärjestelyt, liikenteen ohjaus, kaivujärjestys ja erityisesti järjestelyt katualueen kaivun osalta. Kaivutyöt Massat kaivetaan siten, että eri vastaanottopaikkoihin menevät maat ja puhtaat maat saadaan pidettyä selvästi erillään. Pilaantuneet maat luokitellaan lievästi pilaantuneisiin maa-aineksiin, voimakkaasti pilaantuneisiin eiongelmajätteiksi luokiteltaviin maa-aineksiin ja ongelmajätteiksi luokiteltaviin maa-aineksiin. Jätteiden käsittely Maaperässä mahdollisesti olevat jätteet poistetaan. Niistä pyritään erottelemaan eri materiaalit, esimerkiksi hyödynnettävä puhdas betoni ja tiili, likainen ei-hyödynnettävä betoni, muu jäte, rakennusjäte kaatopaikalle ja jätteensekainen maa. Jätteet toimitetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, kierrätettäväksi ja ongelmajätteiden luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Öljyiset tai muuten pilaantuneet betoni- ja muut jätteet pidetään erillään puhtaista ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

9 Kuljetukset 9 Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekkaautoilla. Kuormat peitetään, ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Työmaan ympäristötekninen valvoja ilmoittaa pilaantuneiden maiden vastaanottopaikat ja niiden mahdolliset muutokset työn aikana Kainuun ELY-keskukselle. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kiinteistön naapureita tiedotetaan etukäteen työn aloittamisesta. Kaivutyöt toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Ajoneuvojen renkaat puhdistetaan alueelta poistuttaessa. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle, esimerkiksi odottamaan kuormausta viikonlopun yli, kasat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi, kun kasat on poistettu. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Työmaalla ei pääsääntöisesti varastoida kaivettuja pilaantuneita maita. Varastoinnin tulisi kestää mieluiten vain seuraavaan päivään. Voimakkaasti haisevia maita ei varastoida. Jos maita joudutaan varastoimaan esimerkiksi analyysien vuoksi, hajuhaittojen vähentämisestä huolehditaan ja haittaaineiden leviäminen estetään esimerkiksi peittämällä kasat. Kunnostuksessa käytettävät kuorma-autot lisäävät väliaikaisesti raskasta liikennettä. Lähistöllä on häiriintyviä asuinalueita, joten työ tehdään normaalina työaikana. Jos kaivantoon tulee työn aikana vettä, pois pumpattava vesi käsitellään tarvittaessa ennen viemäriin johtamista tai pumpataan säiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi. Jos viemäriin johdetaan kaivantovesiä, menettelylle kysytään ennen toimenpidettä lupa Kajaanin vesiliikelaitokselta. Laadunvalvonta Täydentävät tutkimukset Rakennusten purkamisen ja raivauksen jälkeen tontin aikaisemmin tutkimattomilla alueilla voidaan tehdä koekuoppatutkimuksia pilaantuneen alueen rajaamiseksi. Maaperän pilaantuneisuus raskasmetalleilla tutkitaan XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt PetroFlag-kenttätesteillä. Noin 20 % kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratoriossa. Tutkimusten aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tarvittaessa tehdään lisäanalyysejä.

10 Ohjaavat mittaukset ja seuranta 10 Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua ottamalla työn aikana näytteitä. Seurantanäytteet edustavat korkeintaan noin 100 m 3 :ä. Näytteistä tutkitaan raskasmetallit XRF-kenttäanalysaattorilla. Öljyhiilivetyjen pitoisuudet määritetään PetroFlag-kenttäanalysaattorilla. Noin 10 % mitatuista näytteistä toimitetaan laboratorioon. Lisäksi kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymistä ja tarvittaessa tehdään lisäanalyyseja. Betoninäytteet Jos kunnostettavalla alueella esiintyy aistinvaraisesti havaittuja pilaantuneita betonirakenteita, kaivetuista betoneista otetaan tarvittaessa laadunvalvontanäytteitä sijoitus-/vastaanottopaikan varmistamiseksi. Kunnostuksen lopputuloksen varmistaminen Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan kenttäanalyysein. Laboratorioanalyysein tutkitaan 10 % näytteistä. Pilaantuneella alueella jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 100 m 2 :n pinta-alaa kohti. Reunanäyte otetaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 20 metrin osuutta kaivannon seinämästä. Jos kaivun aikana todetaan muita haitta-aineita, kyseessä olevien yhdisteiden jäännöspitoisuudet analysoidaan myös laboratoriossa. Haitta-aineista vapailla alueilla jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi jokaista 200 m 2 :n pinta-alaa kohti. Päätösvaihe ja rakentamisen jatkaminen Kunnostus päättyy, kun alueelta on poistettu alemman ohjearvon ylittäviä metalli- tai öljypitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja maaperästä on poistettu mahdollinen rakennusjäte, joka todennäköisesti aiheuttaisi lisäkustannuksia aluetta rakennettaessa. Jos kaivutarvetta on vielä varsinaisen pilaantuneen alueen kunnostamisen jälkeen, maarakentaminen jatkuu normaalina työnä. Puhtaat kaivumassat kuljetetaan maankaatopaikalle tai käytetään omalla tontilla. Jos kaikkea pilaantunutta maata ei kaivuteknisistä tai muista syistä, esimerkiksi rakenteiden, rakennusten, putkien tai muiden sellaisten alta, johtuen voida poistaa, tilanteesta laaditaan riskinarvio. Siinä käsitellään maaperään mahdollisesti jäävien haitta-aineiden kulkeutumismahdollisuuksia ympäristössä ja terveysriskejä. VARAUTUMINEN POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muita normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan.

11 11 Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä, kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa ja kaivantojen kuivatuspumppauksessa. Kaivantovedet varaudutaan käsittelemään muun muassa öljynerotuslaitteistolla tai varataan säiliöitä kaivantovesien varastointiin. Voimakkaalla rankkasateella kaivutyö keskeytetään. TYÖSUOJELU Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä työalueella ja perehdyttää työntekijät ja aliurakoitsijat työn terveysriskeihin. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja maata kostutetaan tarvittaessa. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana alueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivutyöt tehdään myöhemmin laadittavan erillisen kaivusuunnitelman mukaisesti. RAPORTOINTI Kirjanpito Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Loppuraportti Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostuksen seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maaaineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista ja mallit siirtoasiakirjoista.

12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kajaanin kaupungissa ja kirjeellä asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kajaanin kaupungilta ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus on todennut, että puhdistettavat alueet ovat asutuksen keskellä Kajaanin taajamassa. Syvimmillään pilaantuneisuutta on 5 6 metrin syvyydellä (puhtaita maita päällä 3 4 metriä). Vienankatu 14:ssa tehdään myös mittavia purkutöitä, mistä todennäköisesti aiheutuu yhdessä mittavien kaivutöiden kanssa merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten pölyä, hajua, melua ja liikennehaittoja, minkä vuoksi ELY-keskus edellytti asian käsittelemistä ympäristölupana. Hakemusasiakirjoissa on esitetty, että pilaantuminen voi edelleen laajeta, joten ELY-keskus katsoo, että kohteet on kunnostettava mahdollisimman pikaisesti ympäristölupapäätöksen lainvoimaisuuden jälkeen. Vienankatu 14 ja katualuetta on kunnostettava samanaikaisesti siten, että Vienankatu 14 kunnostus etenee edellä. Kaivantoihin saattaa kertyä kunnostustöiden yhteydessä öljyisiä vesiä. Hakijan on esitettävä ennen hankkeen aloittamista suunnitelma ELYkeskukselle, miten vedet käsitellään edellä mainitussa tapauksessa. Tontin pohjoiskulmaan jää suojeltu rakennus, jota ei pureta. Purettava rakennus on vanha, joten hakijan on varauduttava purkutöiden yhteydessä olemaan selvillä purkujätteistä, jotka voivat vaatia erilliskäsittelyä. Alueella on meneillään kaavamuutos, jonka mukaisesti tontille rakennetaan asuinkäyttöön tarkoitettuja kerrostaloja, joten puhdistustason lähtökohtana on alempi ohjearvotaso. Mikäli tätä kunnostustasoa ei saavuteta, kohteeseen on tehtävä riskinarviointi, joka osoittaa, voiko alueelle rakentaa kaavan mukaisesti. Mahdolliset purkamisesta ja kunnostamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat on esitetty ympäristölupahakemuksessa pintapuolisesti. Ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n 6) kohdan mukaisesti lupahakemuksen tulee sisältää tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan, maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä. Mahdolliset ympäristöhaitat on pyrittävä minimoimaan ja päästöjen ehkäisemiseen on varauduttava, koska läheisyydessä on häiriintyviä kohteita, esimerkiksi asuinkerrostalot ja koulu. Koululaisten ja asukkaiden kulkureitit kulkevat kunnostettavan kohteen ympärillä olevia katuja pitkin. Katualueella on paljon kunnallistekniikkaa, mikä saattaa aiheuttaa katkoksia esimerkiksi vedenjakelussa. Hankkeesta tiedottamisen, kuten hank-

13 13 keen eteneminen ja aikataulutus, on oltava tehokasta koko purku- ja kunnostustyön aikana. 2. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että kunnostettavalla kiinteistöllä on ollut pitkään toimintoja, joista on voinut aiheutua maaperän pilaantumista hiilivedyillä ja raskasmetalleilla. Kiinteistön rakennuksissa on lukuisia vuokralaisia ja kiinteistöllä harjoitetaan tällä hetkellä muun muassa moottoriajoneuvojen korjausta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 2 kaupunginosan korttelin 12, Vienankatu 14, asemakaavan muutoksen ja sitovan tonttijaon sekä asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimukset. Asemakaavan muutos ja sitova tonttijako saavat lainvoiman helmikuun 2011 lopulla, ellei niistä valiteta. Asemakaavamuutoksen tavoite on muuttaa teollisuuskortteli yleiskaavan mukaiseksi kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, ja näin edistää tontilla havaitun pilaantuneen maaperän puhdistamista. Tonttia koskee muun muassa asemakaavamääräys "saa" (puhdistettava/kunnostettava maaalue). Asemakaavamuutosta valmisteltaessa on viranomaisneuvottelussa todettu, että tontilla olevaa suojelumääräystä "sr-20" joudutaan harkitsemaan uudelleen, jos puhdistustoimet on ulotettava tontilla olevan rakennuksen alle. Sopimuksessa varaudutaan siihen, että asemakaavan käyttötarkoitusta joudutaan muuttamaan puhdistustuloksen vuoksi. Kajaanin kaupunki esittää lausuntonaan kunnostamista koskevasta hakemuksesta, että kaavoituksen ja ympäristönsuojelun kannalta katsottuna pilaantunut alue tulee puhdistaa alemman ohjearvon tasolle niin, ettei maankäytölle jää maaperän tai pohjaveden kunnosta tulevia rajoituksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu ja päivätyillä kirjeillä mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija on saapuneessa vastineessaan todennut, että tutkimuksissa ei ole yksiselitteisesti pystytty selvittämään pilaantumisen syitä. Kiinteistöllä on harjoitettu autokauppaa ja korjaamotoimintaa. Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14:ssä ja viereisellä katualueella on ollut muun muassa sota-aikana vuosina polttoainejakelua sekä korjaamo- ja huoltotoimintaa. Tiealueella on toiminut Kuljetusliike Knuutin autovarikko. Nykyinen toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumista. Kajaanin kaupungin kanssa on sovittu yhtäaikaisesta kunnostuksesta. Molemmat tahot maksavat omat kustannuksensa. MERKINTÄ Yhdessä tämän päätöksen kanssa annetaan Kajaanin kaupungille pilaantuneen katualueen puhdistamista Väinämöisenkadulla välillä Vienankatu Koulukatu koskeva ympäristölupapäätös nro 46/11/1.

14 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kiinteistö Oy Kajaanin Vienankatu 14:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle pilaantuneen maa-alueen puhdistamiselle Kajaanin kaupungissa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kunnostustavoitteet 1. Kiinteistöltä RN:o , Vienankatu 14, on poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen nro 214/2007 alemmat ohjearvot: bentseeni 0,2 mg/kg tolueeni 5 mg/kg etyylibentseeni 10 mg/kg ksyleenit 10 mg/kg MTBE-TAME 5 mg/kg bensiinijakeet (C5 C10) 100 mg/kg keskitisleet (>C10 C21) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C21 C40) 600 mg/kg antimoni (Sb) 10 mg/kg arseeni (As) 50 mg/kg kadmium (Cd) 10 mg/kg koboltti (Co) 100 mg/kg kromi (Cr) 200 mg/kg kupari (Cu) 150 mg/kg nikkeli (Ni) 100 mg/kg lyijy (Pb) 200 mg/kg vanadiini (V) 150 mg/kg sinkki (Zn) 250 mg/kg elohopea (Hg) 2 mg/kg 2. Kaivutyöt kiinteistöllä RN:o on ulotettava niin laajalle, että kaikki maamassat, joissa pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon, saadaan poistettua. Jos suojeltavan rakennuksen tai muiden alueelle mahdollisesti jäävien rakennusten alle jää pilaantuneisuutta, alueella on tehtävä lisätutkimuksia ja rakennusten alapuolisen maaperän kunnostuksen teknis-taloudellinen selvitys sekä mahdollisesti riskinarvio osalle, jota ei voida massoja vaihtamatta kunnostaa asetettuun tavoitetasoon. Suunnitelma lisätutkimuksista on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle esitettävässä mahdollisessa riskinarviossa on arvioitava muun muassa, voidaanko

15 15 kiinteistölle rakentaa asemakaavan mukaisesti ja voiko suojelua toteuttaa kaavassa merkityn rakennuksen osalta. 3. Jos kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy hiilivedyillä likaantunutta vettä, se on poistettava. Vesi on kerättävä imuautoon ja toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan tai riittävien puhdistustoimenpiteiden jälkeen pumpattava hulevesiviemäriin Kainuun ELY-keskuksen ohjeita noudattaen. Hulevesiviemäriin johdettavan veden hiilivetypitoisuus ei saa olla enempää kuin 5 mg/l. Ennen viemäriin johtamista on menettelylle saatava lupa Kajaanin vesiliikelaitokselta. Pohjaveden kunnostamisesta on tehtävä erillinen suunnitelma, jos pilaantuneita massoja ei voida poistaa tai kunnostamisen yhteydessä/kunnostamisen jälkeen pohjavedessä todetaan edelleen pilaantuneisuutta. Suunnitelma on hyväksytettävä ELY-keskuksella, joka tarvittaessa voi tarkentaa suunnitelmaa. Jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset 4. Rakennusten purkujätteet ja kunnostustöiden aikana maaperästä löytyvät jätteet on poistettava. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla heikennetä. Jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen nro 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 5. Jos maamassoja, joiden pitoisuustasot ylittävät valtioneuvoston asetuksen nro 214/2007 alemmat ohjearvot, tai rakennusjätteitä joudutaan pakottavasta syystä lyhytaikaisesti (alle viikko) varastoimaan kunnostustyömaalla, ne on varastoitava tiiviillä alustalla ja peitettävä huuhtoutumisen ja pölyämisen estämiseksi. Voimakkaasti haisevia massoja ja jätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä. Kunnostuksen aikataulu ja työskentelyajat 6. Kiinteistön RN:o kunnostustyöt on tehtävä ennen katualueen puhdistamista Väinämöisenkadulla välillä Vienankatu Koulukatu. Kunnostustöistä on esitettävä työmaasuunnitelma Kainuun ELY-keskukselle hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa töiden aloittamisajankohta, kaivujärjestys, kaivettujen massojen ja purkujätteiden pilaantuneisuuden tutkiminen, lajittelu, varastointi ja toimittaminen käsittelyyn, työn aikaiset ohjaavat mittaukset ja seuranta, kaivantoihin mahdollisesti kerääntyvien öljyisten vesien käsittely sekä kunnostuksen lopputuloksen varmistaminen. Pilaantuneisuuden selvittämiseen on sisällytettävä kaikki mahdolliset haitta-aineet, joita saattaa olla alueella toimintahistorian perusteella. ELY-keskus voi tarkentaa suunnitelmaa työn aikana. 7. Kunnostusta on jatkettava, kunnes Kainuun ELY-keskus hyväksyy kunnostuksen luvan saajan esityksestä loppuun saatetuksi. 8. Kunnostustöitä saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7 18, pois lukien arkipyhät. Poikkeustapauksissa Kainuun ELY-keskus voi hyväksyä tästä poikkeavia työskentelyaikoja.

16 Melu, tärinä ja pöly Toiminnasta aiheutuvaa melua ja tärinää on estettävä melua aiheuttavien laitteiden ja koneiden värähteleviä pintoja vaimentamalla tai muuten ympäristön kannalta parhaan käytännön tai parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. 10. Rakennusten ja rakenteiden purkamisesta ja kuljetuksesta sekä maamassojen kaivamisesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pölyämistä on estettävä tarvittaessa. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana alueen ulkopuolelle on estettävä käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneiden telat. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja kuljetuskaluston on oltava riittävän tiiviitä, ettei kuljetuksen aikana haitallisia aineita pääse valumaan ympäristöön. Maamassojen ja rakennusjätteiden pölyäminen on estettävä kuljetuksen aikana. Tiedottaminen 11. Kunnostustoimien aloittamisesta on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi on tiedotettava lähialueen asukkaita. 12. Kaivualueet on erotettava muista alueista aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kiinteistölle on sijoitettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat kyltit. Vastuuhenkilöt ja töiden aloittaminen 13. Kunnostustyölle on nimettävä valvoja, jolla on tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän kunnostukseen ja kunnostustöiden valvontaan. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Kainuun ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvojan on laadittava työn alussa pöytäkirja, johon kirjataan muun muassa urakoitsijan yhteystiedot, työturvallisuusasiat ja kalustotiedot. Asiakirjaa on täydennettävä ja ylläpidettävä kunnostustyön aikana. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viipymättä Kainuun ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos häiriötilanteesta voi aiheutua onnettomuusriski tai terveyshaittaa, tapauksesta on ilmoitettava myös Kainuun pelastuslaitokselle. Kirjanpito, puhdistuksen laadunvalvonta, tarkkailu ja raportointi 15. Kunnostustyön aikana on pidettävä työmaapöytäkirjaa, johon kirjataan tehdyt toimenpiteet ja toiminnan kannalta merkitykselliset tapahtumat. Pöytäkirja on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, ja se

17 17 on pyynnöstä esitettävä Kainuun ELY-keskukselle tai Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Kunnostustavoitteiden toteutumista on töiden aikana tarkkailtava asianmukaisilla kenttämittauksilla ja näytteenotolla. Tarkkailussa on määritettävä maaperän öljyhiilivetyjen pitoisuus bensiinijakeiden (C5 C10), keskitisleiden (>C10 C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21 C40) osalta sekä muut työmaasuunnitelmassa esitetyt haitta-aineet. Kunnostusalueen katsotaan rajautuneen, kun laboratorioanalyyseillä varmistetut tarkkailutulokset alittavat kaikilta kaivannon reunoilta ja sen pohjalta lupamääräyksessä 1 esitetyt raja-arvot ja pohjavedessä ei todeta pilaantuneisuutta. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin kontrollinäytteiden laboratoriotulosten perusteella on todettu maaperän ja pohjaveden pilaantumattomuus ja Kainuun ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus kunnostustöiden tarkastamiseen. 17. Kunnostuksen loppuraportti on toimitettava ELY-keskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa töiden loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä ainakin seuraavat asiat: yhteenveto työmaapöytäkirjasta, yhteenveto kiinteistöllä tehdyistä kunnostustoimista ja kenttä- ja laboratorioanalyyseistä sekä tutkimustulokset, toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys sekä sijainti yhtenäiskoordinaattijärjestelmään (ykj) sidottuna, näytepisteiden sijainti (ykj), selvitys kaivannoista poistettujen maa-ainesten laadusta (myös jäteluokat), määrästä, käsittelystä ja sijoituspaikasta, jäännöspitoisuustiedot sekä tarvittaessa kohteesta on esitettävä riskinarvio ja esitys jatkotarkkailu- ja puhdistustarpeesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristölle terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Toiminnalle ei ole kaavoituksellista estettä. Kunnostamisessa käytetään Suomessa yleisesti käytettyjä menetelmiä, joten toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

18 Lupamääräysten perustelut Kunnostustavoitteiksi on määrätty valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen nro 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Aluehallintovirasto on ottanut kunnostustasoa määrittäessään huomioon alueen kaavoitustilanteen ja tulevan käyttötarkoituksen. 2. Lupamääräyksellä varmistetaan, että kunnostustyöt ulotetaan myös tutkittujen alueiden ulkopuolelle, jos maaperässä todetaan alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia. Lisäselvitykset ja riskinarvio Koulukatu 7:ssä sijaitsevan suojellun rakennuksen alla tai muualle jätetyn rakennuksen osalta on tarpeen terveys- ja ympäristöriskien selvittämiseksi. Samalla voidaan harkita myös asemakaavan mukaista suojelumääräystä kaavoitukseen liittyvän muistion mukaisesti. 3. Pohjaveden puhdistamisella varmistetaan, että pohjavesistä ei aiheudu kunnostetun maaperän uudelleen pilaantumista eikä kiinteistöltä enää aiheudu viereisten alueiden pilaantumista. 4., 5. ja 10. Purku- ja muiden kunnostustöiden aikana kiinteistöltä löytyvien jätteiden ja pilaantuneiden massojen kuljetuksesta, kuormauksesta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on tarpeen antaa määräykset, ettei kunnostustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Pilaantuneiden massojen ja jätteiden pölyämistä tai haitta-aineiden huuhtoutumista ja näistä johtuvaa lisäpilaantumista estetään muun muassa oikeanlaisen kuljetuskaluston valinnalla ja välivarastoitavien massojen peittämisellä ja 11. Valvonnan kannalta on välttämätöntä, että viranomaisille toimitetaan työmaasuunnitelma ja tieto kunnostustöiden suunnitellusta aloitusajankohdasta ennen töiden aloittamista. Koska toiminnan lähellä on asutusta, päivittäistä työskentelyaikaa on rajoitettu. Lisäksi on määrätty tiedottamaan kunnostamisesta lähialueen asukkaille. 9. Määräys on annettu melu- ja tärinähaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. 12. Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi ja merkittäväksi kylteillä, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja asiattomien pääsy kaivualueelle estetään. 13. Valvojan nimeämisellä varmistetaan, että kunnostus toteutetaan asianmukaisesti ja laadukkaasti, ja että tiedonkulku työn aikana on sujuvaa. 14. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten viranomaisohjeiden antamiseksi. Määräys torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi Viranomaisvalvonta ja toiminnanharjoittajan vastuu edellyttävät kirjanpitoa, laadunvalvontaa, tarkkailua ja raportointia. Kunnostuksen aikaisil-

19 19 la kontrollinäytteillä saadaan tietoa kunnostuksen etenemisestä ja riittävyydestä. Tarkkailulla varmistetaan, että alue kunnostetaan lupamääräyksessä 1 annettujen ohjearvojen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on pystyttävä osoittamaan, että kunnostustyöt on tehty riittävässä määrin ja tämän päätöksen mukaisesti. Jos tavoitetta ei saavuteta, riskit ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve on pystyttävä arvioimaan. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät internet-osoitteesta: dex.html VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun ELY-keskus ja 2. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 7, 8, 41, 42 1 ja 2 momentit, 43 1 ja 3 momentit, 45 1 momentti ja 46 1 momentti

20 Jätelaki 6, 9 ja Jäteasetus 5 7 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan asian käsittelystä (muu ympäristölupa-asia) peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/tunti. Asian käsittelyyn on käytetty aikaa 50 tuntia (2 400 euroa). Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)