Koulutus julkisesta taloudesta

Transkriptio

1 Koulutus julkisesta taloudesta

2 Ohjelma 1. Julkisen talouden suunnitelma finanssineuvos Sami Yläoutinen 2. Kestävyysvaje finanssineuvos Mikko Spolander 3. Valtiontalous budjettineuvos Juha Majanen 4. Kuntatalous finanssineuvos Jani Pitkäniemi

3 Julkisen talouden suunnitelma Miten julkinen talous saadaan paremmin hallintaan? Finanssineuvos Sami Yläoutinen

4 Miksi julkisen talouden suunnitelma? Välitön syy: EU tehostaa finanssipolitiikan koordinaatiota Fipo-laki 2012 Asetus julkisen talouden suunnitelmasta 2014 Kansallinen tarve: Julkisen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen

5 Julkista taloutta ohjataan kokonaisuutena Finanssipolitiikassa koko julkista taloutta koskevat toimet ja rakenneuudistukset samaa kokonaisuutta Selvät reunaehdot eri ministeriöiden toimille Hallitus ryhtyy ohjaamaan julkista taloutta aiempaa selvemmin yhtenä kokonaisuutena

6 Mukaan koko julkinen sektori Julkisen talouden suunnitelma Valtiontalous Kuntatalous Työeläkelaitosten talous Muiden sosiaaliturvarahastojen talous Rahoitusasematavoitteet Toimet - Julkinen talous - Valtiontalous - Kuntatalous - Työeläkelaitosten talous - Muut sosiaaliturvarahastot Toimet sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi VN:n asetus julkisen talouden suunnitelmasta (120/2014)

7 Kuntatalouden ohjaus Kuntataloudelle tasapainotavoite Menojen ja tulojen tasapaino kuntataloudessa kokonaisuutena Toimet, joilla tavoitteeseen päästään Menopaineen säätely: tehtävät ja velvoitteet Tulot: valtionosuudet, vero- ja maksuperusteet sekä rakenteelliset toimet Menorajoite Raja valtion toimista aiheutuvalle menojen muutokselle Ministeriökohtainen Vastaa sitovuudeltaan valtiontalouden menokehystä

8 Uusi malli julkisen talouden ohjaukseen VM:n arvio julkisen talouden lähtökohdista ja näkymistä Väistyvän hallituksen tekninen julkisen talouden suunnitelma Hallitusohjelma: linjataan julkisen talouden ja valtiontalouden, kuntatalouden ja sotu-sektorin tavoitteet vaalikaudelle ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi 4 vuoden välein vaalikauden vaihteessa Vaalikauden ensimmäinen julkisen talouden suunnitelma: linjataan julkisen talouden ja alasektoreiden tavoitteet vaalikaudelle ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Julkisen talouden suunnitelman tarkistus: tarkistetaan suunnitelma seuraavalle nelivuotiskaudelle seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään mahdollisista lisätoimista Valtion talousarvioesitys: seurataan vaalikaudeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista raportoidaan mahdolliset muutokset suhteessa keväällä hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan Vuosittain maalishuhtikuussa ja syyskuussa

9 Julkisen talouden suunnitelman rakenne 1. Talouden haasteet, julkisen talouden tavoitteet ja talouspolitiikka (valmisteluvastuu: kansantalousosasto) Finanssipolitiikan linja, julkisen talouden hoitoa ohjaavat säännöt ja tavoitteet 2. Taloudelliset lähtökohdat (kansantalousosasto) 3. Valtiontalous (budjettiosasto) Määrärahat (budjettiosasto) Veropolitiikka ja tuloennusteet (vero-osasto) Budjettitalouden ulkopuolinen valtiontalous 4. Kuntatalouden rahoituskehys (budjettiosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto) 5. Sotu-rahastot 6. Toimenpiteiden yhteenveto julkisen talouden tasolla (kansantalousosasto) 7. Arvio julkisen talouden tuloista ja menoista (kansantalousosasto)

10 Lisää aiheesta Julkisen talouden suunnitelma vuosille EU:n komissio: talouden hallinta

11 Asiantuntijoita VM:ssä Jukka Pekkarinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori Juha Majanen, budjettineuvos Sami Yläoutinen, finanssineuvos Tanja Rantanen, neuvotteleva virkamies

12 Kestävyysvaje Miksi rahat eivät riitä tulevaisuudessa? Finanssineuvos Mikko Spolander

13 Esityksen sisältö 1. Kestävyyden määritelmä 2. Kestävyyshaasteen anatomia 3. Kestävyysindikaattorit 4. Työkalupakki kestävyyden kohentamiseksi

14 Esityksen sisältö 1. Kestävyyden määritelmä 2. Kestävyyshaasteen anatomia 3. Kestävyysindikaattorit 4. Työkalupakki kestävyyden kohentamiseksi

15 Mitä kestävyys tarkoittaa? Julkisen talouden rahoitus lepää kestävällä pohjalla, jos ikärakenteen muutoksen aiheuttamat menot kyetään rahoittamaan ilman, että velka nousee hallitsemattomasti kun etuudet pysyvät nykyisellään kun kokonaisveroaste pysyy nykyisellään

16 Esityksen sisältö 1. Kestävyyden määritelmä 2. Kestävyyshaasteen anatomia 3. Kestävyysindikaattorit 4. Työkalupakki kestävyyden kohentamiseksi

17 Julkisen talouden rakenne Suomessa Valtio Kunnat Sosiaaliturvarahastot Työeläkerahastot Muut sosiaaliturvarahastot Kela Työttömyysvakuutusrahasto ja -kassat

18 Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee 80 indeksi indeksi lasta ja vanhusta 100:aa työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100:aa työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa vuosi Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

19 Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat Talouden kasvu hidastuu Julkinen talous heikkenee

20 Työvoimapotentiaalin supistuminen uhkaa heikentää talouden kasvua

21 Terveys- ja hoivamenot kasvavat Menoerä v M v v v SOSIAALIPALVELUT lasten päivähoito vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen (arvio) TERVEYSPALVELUT erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto KOULUTUSPALVELUT esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulut Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

22 Ikääntyminen lisää julkisia menoja 4½ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen

23 Eläkeratkaisu ei yksin riitä VM:n arvion mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on noin 4 % suhteessa BKT:hen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelema eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin 1 prosenttiyksikön

24 Julkisen talouden alijäämät ja velka uhkaavat kasvaa kestämättömästi 4,0 GG fiscal position, % of GDP 160 GG debt, % of GDP 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8, ,0 0 Lähde: Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laskelmat syksyn 2014 kokonaistaloudellisen ennusteen pohjalta

25 Esityksen sisältö 1. Kestävyyden määritelmä 2. Kestävyyshaasteen anatomia 3. Kestävyysindikaattorit 4. Työkalupakki kestävyyden kohentamiseksi

26 S2-kestävyysindikaattori Julkisyhteisöjen ennustetun perusjäämän 1 ja velkaantumiskehityksen vakauttavan perusjäämän välinen ero laskelman lähtöhetkellä 2. 1 perusjäämä: julkisen talouden tulojen ja menojen erotus, jossa ei ole mukana julkisesta velasta maksettuja korkomenoja. 2 lähtöhetki: se vuosi, johon keskipitkä aikaväli päättyy ja tuotantokuilu on umpeutunut ja jonka jälkeen talous kasvaa tuotannontekijöiden määrittämää potentiaalista vauhtiaan. Indikaattori kertoo, kuinka paljon ennustettua vahvempi julkisen talouden rahoitusaseman pitäisi olla lähtöhetkellä, jotta julkisen talouden rahoitus lepäisi kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä

27 S2-kestävyysindikaattori Koostuu neljästä komponentista Lähtöhetken julkisen talouden velan korkomenot tulevaisuudessa Julkisen talouden perusrahoitusasema lähtöhetkellä Julkisen talouden omaisuustulojen muutos tulevaisuudessa Ikäsidonnaisten menojen muutos tulevaisuudessa Syksy 2014 Velan hoitomenojen vaikutus 0,9 Perusrahoitusaseman vaikutus -0,7 Omaisuustulojen vähenemisen vaikutus 1,7 Ikäsidonnaisten menojen vaikutus 2,2 S2 kestävyysvaje

28 Arviot menojen muutoksesta Laskelmissa julkisen talouden kokonaismenot jaetaan kolmeen luokkaan: Ikäsidonnaiset menot Korkomenot Muut menot Laskelmissa näitä käsitellään eri tavoin: Ikäsidonnaiset menot arvioidaan oletuksiin perustuvana ehdollisena ennusteena. Muiden kuin ikäsidonnaisten ja korkomenojen oletetaan pysyvän vakiona suhteessa BKT:hen. Korkomenot määräytyvät kasautuvan velan määrän ja korkooletuksen perusteella

29 Arviot tulojen muutoksesta Laskelmissa julkisen talouden kokonaistulot jaetaan kolmeen luokkaan: Verotulot Omaisuustulot Muut tulot Laskelmissa näitä käsitellään eri tavoin: Kokonaisveroaste pidetään ennallaan: eläkemaksujen nousu kompensoidaan täysimääräisesti valtion verotuksessa. Omaisuustulojen oletetaan pienenevät suhteessa BKT:hen. Muiden tulojen oletetaan pysyvän vakiona suhteessa BKT:hen

30 EU vuonna 2012: Suomen julkisen talouden kestävyysriski keskisuuri Lähde: Fiscal Sustainability Report 2012, European Economy 8/

31 Esityksen sisältö 1. Kestävyyden määritelmä 2. Kestävyyshaasteen anatomia 3. Kestävyysindikaattorit 4. Työkalupakki kestävyyden kohentamiseksi

32 Miten kestävyysvaje kurotaan umpeen? Korkeampi työpanos Toimet, jotka pidentävät työuria alusta ja lopusta Toimet, jotka alentavat työttömyyttä Korkeampi tuottavuus Toimet, jotka edesauttavat innovaatioita Välittömät sopeutustoimet Menoleikkaukset ja veronkorotukset Sosiaalivakuutusjärjestelmän uudistaminen Kannusteet jatkaa työuraa

33 Eri tekijöiden vaikutus kestävyysvajeeseen Peruslaskelma Oletusmuutos Vaikutus kestävyysvajeeseen Yleisen tuottavuuden kasvu Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu 1,6 % +0,5 %-yks. 0,6 %-yks. 0 % +0,25 %-yks. 0,7 %-yks. Työllisyysaste (Työttömyyttä alentamalla) 71,9 % +1 %-yks. = hlöä 0,4 %-yks. Työurien pidentyminen loppupäästä 1 vuosi 2025 mennessä +1 vuosi = +1,8 % työllisyysastetta 0,7 %-yks. Korko sijoitukset 3,5 % +0,5 %-yks. 0,5 %-yks. Perusjäämä v ,6 % / BKT +1 %-yks. 1 %-yks

34 Lisää aiheesta Kestävyysvajeen laskenta, muutokset vuoden takaisesta sekä kestävyysvajeen jaottelu alasektoreille, VM, Taloudellinen katsaus kevät 2013, s Kestävyysvajearvion oletukset ja niiden muutosten vaikutukset, VM, Taloudellinen katsaus kevät 2012, s Talouspoliittisen komitean ikääntymisraportti ja komission kestävyyslaskelmat, Jussi Huopaniemi ja Juho Kostiainen, Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2013, s Julkisen talouden haasteet pitkällä aikavälillä, Tuomas Sukselainen, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2011, s Fiscal Sustainability Report 2012, European Economy 8/2012. Alustava arvio eläkesopimuksen vaikutuksesta kestävyysvajeeseen

35 Asiantuntijoita VM:ssä Mikko Spolander, finanssineuvos vakausyksikön päällikkö Jussi Huopaniemi, neuvotteleva virkamies Ilari Ahola, finanssisihteeri Mauri Kotamäki, finanssisihteeri Juho Kostiainen, finanssisihteeri (Brysselissä)

36 Valtiontalous Kuinka budjetti syntyy? Budjettineuvos Juha Majanen

37 Hallitus laatii, eduskunta päättää Budjettivalta kuuluu eduskunnalle Eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan Eduskunnan kirjelmä talousarvioesityksestä (TAE) julkaistaan säädöskokoelmassa talousarvio (TA), ei ole laki Hallitus laatii valtiovarainministeriön esityksestä talousarvioesityksen, ja hallinto toimeenpanee budjetin Keskeisiä säädöksiä Perustuslaki: 39 (talousarvioaloite) ja luvun (PL) Talousarviolaki ja -asetus (TaL ja TaA) Ns. VM:n laadintamääräys (TM 1101/ )

38 Budjettiesityksen tekoon osallistuvat Virastot ja laitokset Ministeriöt Valtiovarainministeriö Budjettiosasto Muut osastot Virkamiesjohto Poliittinen johto Hallitus Eduskunta Valtiovarainvaliokunta

39 Prosessi käynnissä melkein koko vuoden JOULUKUU: Talousarvio Talousarvioehdotusten ohjekirje VM:stä ministeriöille VM:n maaliskuun ennuste HALLITUKSEN KEVÄÄN KEHYSPÄÄTÖS: Toimii pohjana talousarvioesityksen valmistelulle, talousarvioesitys laaditaan kehyksen puitteissa Eduskunnan kirjelmä Valtiovarainvaliokunnan mietintö HELMI-TOUKOKUU: Ministeriöiden ja virastojen talousarvioehdotusten valmistelu TOUKOKUU: Hallinnonalojen talousarvioehdotukset toimitetaan VM:ään Raha-asiainvaliokunta -> Valtioneuvoston yleisistunto -> Täydentävä talousarvioesitys annetaan eduskunnalle MARRASKUU: Hallituksen neuvottelu täydentävästä talousarvioesityksestä MARRASKUU: Virkamieskäsittely VM:ssä LOKAKUU: Ministeriöt toimittavat täydentävät talousarvioehdotukset VM:ään SYYSKUU: Talousarvioesitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi SYYSKUU: Raha-asiainvaliokunta -> Valtioneuvoston yleisistunto -> Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle ELO-SYYSKUU: Hallituksen budjettiriihi TOUKO-ELOKUU: Virkamieskäsittely VM:ssä HEINÄ-ELOKUU: VM:n budjettineuvottelu ELOKUU: Kahdenväliset neuvottelut ministeriöiden ja VM:n välillä VM:n elo-syyskuun ennuste HEINÄ-ELOKUU: VM:n kanta julkaistaan

40 Kehyspäätös ohjaa valmistelua Maaliskuu Hallituksen kehyspäätös valtiontalouden menokehyksistä neljäksi vuodeksi eteenpäin Toimii ohjeena talousarvion valmistelussa Päätöksessä sovitaan ministeriökohtaisesti menokehyksistä Ministeriöt voivat talousarviovalmistelussa kohdentaa määrärahat kehyksen sisällä haluamallaan tavalla

41 VM valmistelee ehdotuksensa Toukokuu Ministeriöt toimittavat talousarvioehdotuksensa VM:lle Kesäkuu VM:ssä käsitellään virkamiestasolla ministeriöiden ehdotukset (budjettiosaston sektorihenkilöt, budjettipäällikkö ja valtiosihteeri kansliapäällikkönä) Heinäkuu Valtiovarainministeri päättää VM:n ehdotuksesta talousarvioesitykseksi, ja se julkaistaan

42 Budjettiriihestä eduskuntaan Elokuu Ministeriöiden ja VM:n neuvottelukierros VM:n ehdotuksen pohjalta Koko hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä ja lopuksi hyväksyy esityksen sisällön Syyskuu Talousarvioesitys annetaan hallituksen esityksenä eduskunnalle Joulukuu Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion (mahdollisesti muutettuna)

43 Lisätalousarvioita tarvittaessa Lisätalousarvio (LTAE) annetaan tarvittaessa, käytännössä 1 3 kpl vuodessa (budjettivuoden kuluessa) Lisäbudjetit sisällytetään menokehykseen Ennakoimattomien tulojen ja menojen budjetointi, yleensä ei aktiivisia menolisäyksiä

44 Hallitus voi täydentää esitystään Hallitus voi antaa esityksen TAE:n tai LTAE:n täydentämisestä eduskunnalle Ehtona se, että TAE/LTAE on vielä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsiteltävänä, ts. valiokunta ei ole vielä antanut siitä mietintöään Laaditaan samoja periaatteita noudattaen kuin varsinainen TAE/LTAE Perustelut kuitenkin siten, että siinä esitetään muutokset käsiteltävänä olevaan TAE:hen tai LTAE:hen

45 Talousarvioesityksen rakenne TAE Yleisperustelut Taulukko-osa Yksityiskohtaiset perustelut Yleiset määräykset Tuloarviot Määrärahat Liitteet 45

46 51. Lapsilisät (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2015 keskimäärin lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2015 olevan noin Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsilisälain muuttamisesta siten, että lapsilisämenot vähenevät euroa vuonna Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sopeutustoimi; n. 8 %:n leikkaus lapsilisissä Tarvearvion muutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös

47 Budjettitalouden menot vuonna 2015, miljardia euroa

48 Valtionvelan kehitys Valtionvelka nousee vuoden 2015 lopussa 101 mrd. euroon (48 % suhteessa bkt:hen)

49

50 Miksi tarvitaan kehysjärjestelmää? Finanssipolitiikan säännöt luovat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön tuovat vakautta velan hallinnalle lisäävät finanssipolitiikan vero- ja menopolitiikkaan luovat kehikon tehokkuutta suhdanteiden tasoittajina Suomessa kehysjärjestelmä ollut keskeisin finanssipolitiikan sääntö

51 Tavoitteena menojen kasvun hillintä Poliittiset paineet saattaisivat johtaa liian korkeaan menotasoon ilman kehysjärjestelmää Menojen ja tulojen yhteyden katkaiseminen Varautuminen väestön ikääntymiseen ja sen mukanaan tuomiin menopaineisiin Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen

52 Perustuu poliittiseen sitoutumiseen Eräänlainen kehysjärjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella Uudistettu, nykymuotoinen kehysjärjestelmä sisältyi vuoden 2003 Jäätteenmäen/Vanhasen hallitusohjelmaan ja oli ensi kertaa käytössä vaalikaudella Kehysjärjestelmä ei ole lakisääteinen, vaan perustuu poliittiseen sitoutumiseen (hallitus, mutta myös eduskunta)

53 Kirjataan hallitusohjelmaan Kataisen hallituksen ohjelma, 2011: Menosäännöllä pyritään varmistamaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Hallitus sitoutuu noudattamaan asettamaansa menosääntöä ja siihen perustuvaa ensimmäistä kehyspäätöstä. Hallitusohjelman toimenpiteitä toteutetaan vaalikaudella kehyspäätöksen mukaisesti. Stubbin hallituksen ohjelma, 2014: Hallitus noudattaa pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa asetettuja kehyssääntöjä

54 Nykyinen kehysjärjestelmä Sitova reaalinen menokehys koko 4-vuotiselle vaalikaudelle ei riippuvainen tulokehityksestä Vain vaalikauden kokonaiskehys sitova, ei hallinnonalakohtaiset kehykset Kehys ei rajoita Menojen uudelleenbudjetointeja Muutoksia menokokonaisuuksien ajoitukseen Vaalikaudella perusteettomasti liian suurina saaduiksi osoittautuneiden tulojen palautuksia

55 Kattaa 80 % valtion budjetin menoista Kehyksen ulkopuolella ovat työttömyysturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, palkkaturva ja asumistuki (mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta) valtionvelan korkomenot valtion päättämien veromuutosten mahdolliset kompensaatiot muille veronsaajille teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Rahaautomaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot finanssisijoitusmenot arvonlisäveromenoihin osoitetut määrärahat

56 Vaalikauden vaihtuessa Ns. tekninen kehys Hallitus päättää ennen kevään vaaleja ns. teknisestä kehyksestä. Ei uusia poliittisia linjauksia, realistinen arvio nykylainsäädännön aiheuttamista menotarpeista Hallitusohjelma Hallitusohjelmaan sisältyy hallituksen finanssipolitiikan pääperiaatteet. Hallituksen finanssipoliittiset tavoitteet ja menokehykset ohjaavat valtion talousarvioesityksen laadintaa. Vaalikauden kehys Katto pääosalle (n. 4/5) budjetin menoista koko nelivuotiselle vaalikaudelle Hallitusohjelman mukaisia toimia toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista

57 Lisää aiheesta Valtiontalous VM:n sivuilla Talousarvioesitykset (myös koneluettavina) Eduskunnan hyväksymät talousarviot

58 Asiantuntijoita VM:ssä Hannu Mäkinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö Juha Majanen, budjettineuvos apulaisbudjettipäällikkö Jonna Berghäll, neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, neuvotteleva virkamies Johanna von Knorring, neuvotteleva virkamies

59 Kuntatalous Miten valtio ohjaa kuntien taloudenpitoa? Finanssineuvos Jani Pitkäniemi

60 Kaunistelematon lähtötilanne Kuntataloudessa on rakenteellinen alijäämä, velka kasvaa ja investointitarpeet ovat suuret. Kuntien väliset erot ovat kipurajalla, mutta palveluvelvoitteet samat. Palvelutarve kasvaa koko ajan. Tarttis tehrä jotain

61 Menot kasvaneet nopeammin kuin tulot Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituna, 1997=100 Toimintamenot Verorahoitus 1) * 14** Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Peruspalveluohjelma/Kuntaliitto. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan)

62 Kehityksen taustalla useita tekijöitä Kireä kuntatalous Vanhat rakenteet, uudet vaatimukset Valtion antamat tehtävät ja velvoitteet Julkisen talouden ja valtiontalouden sopeutustoimet Palvelujen kysynnän laadulliset muutokset Ankea suhdannetilanne ja verotulokehitys Väestörakenne muuttuu hankalammaksi Paikoin heikko tuottavuuskehitys Tarjontatekijät, kuten lääketeknologian kehitys

63 Uhkana pysyvä alijäämäkehitys 4000 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot ja investoinnit milj.euroa ** 2016** 2018** Vuosikate, PPO Vuosikate Nettoinvestoinnit Käyttöomaisuuden poistot Lähde: Tilastokeskus, ennuste PPB

64 Velka kolminkertaistunut nopeasti Mrd. euroa Paikallishallinnon velka % Velka, mrd. euroa Velka, % BKT:sta Lähde: Tilastokeskus, VM

65 Mistä kuntien tulot ja menot muodostuvat? Mitkä ovat valtion päätösten vaikutukset?

66 Kuntien ja kuntayhtymien tulot ja menot Palkat 36 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja Terveystoimi 48% (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Opetus- ja Kulttuuritoimi 28% (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 19 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 45 % kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Valtionosuudet (käyttötalous) 18 % Toimintatulot 26 % myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 3 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot 46,5 mrd. ja ulkoiset menot 46,4 mrd. Lähde: PPO/Kuntaliitto

67 Mikä on kuntien todellinen liikkumavara? Valtio vaikuttaa: Tehtävät ja velvoitteet Valtionosuudet Yhteisövero-osuus Kiinteistöveron rajat Asiakasmaksujen rajat Pyytämättä ja yllätyksenä: Palkkaratkaisut Sosiaaliturvamaksut Väestörakenne ja palvelutarve, eliniän muutos, teknologia, muuttoliike jne. Suhdannetilanne (työttömyys, veropohja) Kunnat päättävät: Kunnallisveroprosentti Kiinteistöveroprosentti Toimintatuotot Toiminnan järjestäminen (henkilöstömäärän mitoitus, tuotantoprosessin tehokkuus) Velkaantuminen Pihvi toiminnan järjestämisessä sekä tehtävien ja rahoituksen tasapainossa

68 Välillä valtio antaa, toisinaan ottaa

69 Kuntien välisiä eroja tasataan Verotulot , /as, kuntakoon mukaan Verorahoitus (verotulot+valtionosuudet) , /as, kuntakoon mukaan Koko maa alle yli Koko maa alle yli

70 Kuntatalouden ohjausta tiivistetään mikä muuttuu?

71 Ohjausta kehitetään monella rintamalla Julkista taloutta koskevan päätöksenteon tukeminen: julkisen hallinnon kokonaisuuden tarkastelu (kuntatalous osana julkista taloutta) Kuntatalouden rahoitusaseman turvaaminen: kuntatalouden tasapainotavoite ja rahoituskehys, menorajoite valtion toimille Kuntatalouden kehitysnäkymät: tulojen ja menojen kehitys, toimintaympäristön muutosten vaikutus Kuntatalouden makroohjauksen kehittäminen Toiminnan edellytysten varmistaminen: tavoitteiden, tehtävien ja talouden tasapaino, vastuu kuntakonsernista, mahdolliset toimenpiteet alijäämän kattamiseksi Kuntalain uudistus Tasapainotavoitteen toteutumisen omaarviointi: tasapainotuksen toteutumisen seuranta, toimenpiteiden riittävyyden arviointi Tasapainotavoitteen toteutumisen ulkoinen arviointi: kunnan ja kuntayhtymän arviointimenettely Kuntapalveluiden vertailun parantaminen: vaikuttavuus-, tuottavuusja taloudellisuusmittarit, yhdenmukaiset laskentamallit Parhaiden käytäntöjen jakaminen: yhteinen tietopohja, esimerkkien jakaminen tuottavuustoimenpiteistä Kuntatuottavuuden kehittäminen Kuntatilastoinnin kehittäminen Valtionosuusuudistus Peruspalveluiden järjestämisen turvaaminen koko maassa: olosuhteista johtuvien erojen tasaaminen Järjestelmän kannustavuuden lisääminen: tulojen tasaus kannustaa tulopohjan vahvistamiseen myös tasausrajan alapuolella Kustannustenjaon ajantasaisuus: kustannustenjaon tarkistaminen vuosittain Taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen standardointi: tehtävät ja palvelut, tililuettelo, toimipaikka, tiedon välitys Taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen tuotannon parantuminen: tiedon tuotanto-, jalostus- ja jakeluprosessit, uudet tietopalvelut

72 Julkisen talouden suunnitelma ohjaa Tavoite kuntatalouden rahoitusasemalle Euromääräinen rajoite valtion toimista aiheutuvalle kuntien menojen muutokselle Kuntatalousohjelma tarkastelee mm. hallituksen päätösten vaikutuksia ja mikrotason vaikutuksia kunnissa. Kuntien rahojen pitää riittää vaadittujen palvelujen järjestämiseen (rahoitusperiaate). Kuntatalous pitää sovittaa julkisen talouden ja koko kansantalouden kantokykyyn

73 Kuntalain talouspykälät kiristyvät Konserninäkökulman vahvistaminen, kaikki vastuut esille. Alijäämä katettava neljässä vuodessa. Jos alijäämä ei kateta, uhkana kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvoite myös kuntayhtymille (ei alijäämien piilottelua). Työnjako: kunnanhallitus, tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta

74 Palomuurin murtaminen Tuottavatko nämä saman lopputuloksen? Julkisen talouden kokonaisohjaus Ohjaus kuntalain kautta

75 Kunnat ja valtio osa samaa kokonaisuutta

76 Lisää aiheesta Kunta-asiat VM:n sivuilla Kuntatalouden makro-ohjauksen kehittäminen -julkaisu

77 Asiantuntijoita VM:ssä Päivi Laajala, ylijohtaja Jani Pitkäniemi, finanssineuvos, kuntatalousyksikön päällikkö Markku Nissinen, finanssineuvos Hannelle Savioja, finanssineuvos

78 Ota yhteyttä ja seuraa meitä Verkkosivut: vm.fi Sähköposti: Mediapalvelunumero: (ma pe kello 8 16) YouTube