SoTe kuntayhtymä. Osavuosikatsaus Yh

Transkriptio

1 SoTe kuntayhtymä Osavuosikatsaus Yh YV

2 2 SISÄLTÖ 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA 3 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Toimintatuotot Toimintamenot Maksuosuuksien toteutuminen kunnittain 5 3 TOTEUTUMAENNUSTE 6 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Arjen tuen palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoito Perusturvaliikelaitos Saarikka 21 Kansikuvat Mikko Suutala kesä 2014, yksiköt: Peltoaho, Heralan Serviisi, Päivärinne, Helmiina, Mäntyranta, Iltarusko

3 3 1 TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA SoTen toiminta ja palveluiden järjestäminen perustuvat yhtymävaltuuston vahvistamaan palveluiden järjestämissuunnitelmaan, talousarvioon ja tilaustaulukoihin sekä niissä asetettuihin tavoitteisiin. SoTen toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan sitovuustasoittain yhtymävaltuustolle vähintään neljännesvuosittain. Yhtymävaltuustoon nähden sitovina tasoina ovat Hallinto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Arjen tuen palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Erikoissairaanhoidon palvelut Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ovat yhtymävaltuuston talousarviossa asettamia määrärahojen käyttötarkoitusta, palveluiden määrää, laatua ja toiminnan kehittämissuuntaa ohjaavia mitattavissa ja todennettavissa olevia tavoitteita. Yhtymävaltuusto on vahvistanut seuraavat koko SoTen toimintaa koskevat tavoitteet Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti Työllistymisen edistäminen Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Palveluiden saavutettavuuden parantaminen THL:n lapset puheeksi toimintamallin käyttöönottoa on toteutettu yhteistyössä kuntien kanssa. Kouluttajakoulutukset käynnistyivät tammikuussa Koulutukset saadaan loppuun syksyllä. Kouluttajakoulutuksessa on mukana peruskuntien varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä ja Saarikasta lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sekä aikuispalvelujen henkilökuntaa. Koulutuksen aikana mallin käyttöä harjoitellaan arjessa. Lasten ja perheiden vaikutusten arviointi on muutoinkin pyritty sisällyttämään kaikkiin asiakastilanteisiin Työllistymisen edistämiseen on panostettu kaikilla palvelualueilla. Aikuissosiaalityössä tehdään aktiivisia toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vaikutusten vähentämiseksi, mikä näkyy mm. aktivointisuunnitelmien määrän lisääntymisenä sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän kasvuna. Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen näkyy erityisesti ikäihmisten palveluiden järjestämisessä. Yli 65-vuotiaiden terveystarkastuksista saatu palaute on ollut myönteistä ja tarkastuksissa on löydetty useita riskitekijöitä. Hyvinvointitilaisuuksien osanottajamäärä on kasvanut samoin muistikotikuntoutuskäyntien määrä. Kumppaanuuspöydät/hyvinvointityöryhmät toimivat joka kunnassa ja niissä työstetään mm. hyvinvointisuunnitelmia. Lokakuussa 2014 käynnistyneen kuntoutusyksikön toimintaa on kehitetty yhteistyössä Saarikan eri verkostojen, JAMK:n ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteiset toimintalinjaukset on saatu hyvään alkuun, toiminnan ja yhteistyön kehittäminen ja laajentaminen jatkuu edelleen. Lyhytaikaisosaston ja kuntoutusyksikön toimintojensa eriyttäminen ja asiakasjako on onnistunut kohtuullisesti. Toiminnan seurantaa ja arviointia jatketaan edelleen. Kuntayhtymän taloustilanne asettaa kovat reunaehdot palveluiden saatavuuden parantamiselle. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi on Saarikassa mm. määritelty asiakasryhmäkohtaisia puhelinaikoja ja otettu käyttöön nk. takaisinsoittojärjestelmä. Takaisinsoittojärjestelmän

4 4 käyttöönoton ei kaikilta osin ole onnistunut suunnitelmien mukaisesti ja järjestelmää ja sen käyttöä on parannettu mm. koulutuksella yhteistyössä järjestelmän toimittajan kanssa. Sähköisistä asiointijärjestelmistä on otettu käyttöön Hyvis-sähköinen asiointijärjestelmä muutamissa yksiköissä, käyttöönottoa laajennetaan edelleen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan sitovuustasoittain kohdassa tavoitteiden toteutuminen. Lähtökohdat SoTen toiminnan järjestämiselle ja taloudenpidolle tälle vuodelle ovat haasteelliset. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuusto kirjasi pöytäkirjaan, että vuoden 2015 toiminnallisia ja rakenteellisia säästöjä tulee valmistella edelleen siten, että Saarijärven kaupungin maksuosuus olisi noin 0,4 milj. euroa talousarviota alhaisempi. Yhtymävaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman Saarijärven kaupungin osalta. Vaadittuja säästöjä sopeuttamistoimilla ei kuitenkaan pystytty saavuttamaan, joten talouden sopeuttamisohjelman valmistelua tullaan jatkamaan pidemmällä aikavälillä. Ensimmäisen vuosineljännekseen nettomenot ovat toteutuneet 0,1 % suurempana kuin edellisenä vuonna. Talousarvion lopullisen toteutumisen ennustaminen on ensimmäisen vuosineljänneksen tietojen perusteella kuitenkin vielä hyvin vaikeaa. Tarkempi ennuste ja mahdollinen talousarvion tarkistaminen on perusteltua tehdä vasta puolivuotistoteutuman perusteella. 2 TALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.1 Toimintatuotot Talousarviossa toimintatuottoja on arvioitu kertyvän 84,5 miljoonaa euroa. Toimintatuottoihin sisältyy jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä 72,8 miljoonaa euroa. Kunnilta on laskutettu maksuosuuksia maaliskuun loppuun mennessä 18,2 miljoonaa euroa. Maksuosuudet on laskutettu kunnilta talousarvion mukaan, ei todellisen käytön mukaan. Talousarvioon sisältyy lisäksi jäsenkunnilta laskutettavaa aikaisemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää sekä palautettavaa ylijäämää euroa. Maaliskuun loppuun mennessä alijäämää oli laskutettu ja ylijäämää palautettu yhteensä euroa. Varsinaisen toiminnan tuottoja on talousarviossa arvioitu kertyvän 10,8 miljoonaa euroa. Tulojen toteutuma oli 2,7 miljoonaa euroa (24,9 %), edellisen vuoden vastaavana ajankohtana tulojen toteutuma oli 2,6 miljoonaa euroa (23,7 %). Tulot kasvoivat 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Merkittävä osa tulojen kasvusta johtuu vuokratulojen kasvusta. 2.2 Toimintamenot Palvelujen järjestämiseen varatut toimintamenot (sis. poistot ja rahoituskulut, ylijäämän palautus vähennettynä) ovat talousarviossa 83,6 miljoonaa euroa. Toimintamenojen toteutuma ensimmäisen vuosineljänneksellä on 19,87 miljoonaa euroa (23,8 %). Edellisenä vuoden toimintakulujen toteutuma oli 19,76 miljoonaa euroa (23,9 %). Toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 prosenttia.

5 5 Oman toiminnan menojen toteutuma oli 15,1 milj. euroa (24,2 %). Edellisenä vuonna menojen toteutuma oli 14,6 miljoonaa euroa (23,8 %). Muutos edelliseen vuoteen on 3,2 prosenttia Erikoissairaanhoidon palvelujen ja ensihoidon menojen toteutuma oli 4,8 milj. euroa (22,5 %), kun edellisenä vuonna toteutuma oli 5,1 milj. euroa (24,2 %). Muutos edelliseen vuoteen on -7,1 prosenttia. 2.3 Maksuosuuksien toteutuminen kunnittain Kannonkosken maksuosuuden toteutuma on 1,6 miljoonaa euroa (22,4 %). Toteutuma on 0,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Talousarviossa maksuosuuden kasvuvara on 4 %. Oman toiminnan menojen toteutuma on 1,1 milj. euroa (22 %). Oman toiminnan kustannukset ovat lähes edellisvuoden tasolla. Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelujen menojen toteutuma on 10,4 milj. euroa (23,6 %), kasvua edellisvuoteen verrattuna on 5,4 prosenttia. Erikoissairaanhoidon lähetemäärä laski -1,2 prosentilla. Karstulan kunnan maksuosuuden toteutuma on 3,8 milj. euroa (22,3 %). Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden on 5,3 prosenttia. Oman toiminnan toteutuma on 2,8 milj. euroa (23,7 %). Oman toiminnan menot kasvoivat 1,0 prosenttia. Menot ovat kasvaneet eniten omissa koti- ja asumispalveluissa, työmarkkinatuen kuntaosuudessa, suun terveydenhuollossa. Sen sijaan lastensuojelumenot ja vastaanotto- ja osastohoidon menot ovat laskeneet. Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon menojen toteutuma on 0,9 miljoonaa euroa (19,1 %). Menot ovat laskeneet edelliseen vuoteen nähden -19,1 %., Erikoissairaanhoidon lähetemäärä on laskenut 5,8 prosentilla.

6 6 Kivijärven kunnan maksuosuuden toteutuma on 1,4 milj. euroa (23,5). Oman toiminnan osalta toteutuma on 1,1 milj. euroa (25,9 %), muutos edellisvuodesta on 8,3 prosenttia. Edellisestä vuodesta kasvussa ovat mm. toimeentulotuki-, työmarkkinatuki-, lastensuojelu- ja vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumenot. Erikoissairaanhoidon menojen toteutuma on 0,27 milj. euroa (17 %). Erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna 33 %, lähetteiden määrä laski 15,9 prosentilla. Kyyjärven kunnan maksuosuuden toteutuma on 1,3 milj. euroa (21,8 %). Toteutuma on 1,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Oman toiminnan osalta toteutuma on 0,9 milj. euroa (22 %). Oman toiminnan menot laskivat 3,3 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menojen toteuma on 0,38 milj. euroa (21,4 %). Erikoissairaanhoidon menot ovat 13,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat vaikka lähetteiden määrä laski 7,4 %. Saarijärven kaupungin maksuosuuden toteutuma on 9,2 milj. euroa (24,7 %). Kasvua edellisvuoteen on 2,9 prosenttia. Oman toiminnan menojen toteutuma on 6,5 miljoonaa euroa (24,5 %). Oman toiminnan menojen kasvu on 4,9 %. Suurimmat kasvut ovat työmarkkinatuessa, päihdetyössä, vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa. Erikoissairaanhoidon menojen toteutuma on 2,7 milj. euroa (25 %). Edelliseen vuoteen verrattuna erikoissairaanhoidon menot ovat laskeneet 1,5 prosentilla. Lähetteiden määrä laski -2 %. 3 TOTEUTUMAENNUSTE Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana koko SoTen osalta talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Kuntien maksuosuuksien toteutuma oli maaliskuun lopussa yhteensä 23,6 prosenttia, kun edellisenä vuonna toteuma oli 23,9 %. Tilannen perustuu kuitenkin pitkälti erikoissairaanhoidon menojen edellistä vuotta alhaisempaan toteutumaan. Oman toiminnan menot ovat sen sijaan kasvaneet 3,1 %, kun talousarvion mukainen kasvuvara on 2,6 %. Suurimmat menojen kasvut ovat asiakasmäärän kasvun takia työmarkkinatuen kuntaosuudessa, vanhusten ja vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa sekä vammaispalvelulain mukaisissa avustuksissa. Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirin hallitus on esittänyt tämän vuoden talousarvion ylijäämätavoitetta muutettavaksi 4,5 milj. eurolla. Muutos toteutetaan nostamalla erityisvelvoitemaksua 5,58 /asukas 23,53 /asukas. Erityisvelvoitemaksua esitetään korotettavan sen verran kuin potilasvakuutusmaksun ja potilasvakuutusvastuun pakollisen varauksen poikkeama vuoden 2014 talousarviosta aiheutti alijäämää, yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Saarikan kuntien osuus maksusta on siten euroa. Kunnittaisia kustannuksia arvioitaessa on huomioitava, että pienessä kunnassa etenkin erikoissairaanhoidon palvelujen käytössä voi olla merkittäviä kausivaihteluja, joita on vaikea etukäteen ennakoida. Ensimmäisen vuosineljänneksen toteuman perusteella suurimmat menojen ylityspaineet ovat omassa toiminnassa Kivijärvellä ja Saarijärvellä. Saarijärven osalta yhtymävaltuusto hyväksyi talouden säästöohjelman, jonka avulla pyritään alentamaan Saarijärven maksuosuutta. Yhtymävaltuusto totesi kuitenkin, että Saarijärven kaupungin edellyttämää maksuosuustasoa säästöillä ei tulla saavuttamaan, vaan tämä edellyttäisi radikaaleja rakenteellisia muutoksia. Tammi-maaliskuussa toteutunut asiakasmäärän kasvu vanhusten asumispalveluissa, päihdetyössä ja työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen kasvu vaikeuttavat merkittävästi mahdollisuuksia pienentää Saarijärven maksuosuutta.

7 7 4 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto Hallintoon kuuluvat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, yksilöasiainjaos, tarkastuslautakunta ja kuntayhtymän toimisto. Kuntayhtymän hallinto vastaa kuntayhtymän hallinnon toimivuudesta. Yhtymähallituksella on päävastuu kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenpidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella yhtymävaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko yhtymävaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntayhtymän toimisto valmistelee ja panee täytäntöön valtuuston ja hallituksen päätökset sekä vastaa kuntayhtymän tiedottamisesta. Kuntayhtymän toimisto ostaa tarvitsemansa toimistopalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietohallinnon palvelut kuntayhtymän liikelaitokselta tai sen palveluntuottajilta. Talouden toteutuminen Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hyvän hallintotavan toimintaperiaatteiden toteuttaminen ja vahvistaminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen ja kehittäminen SoTen hallintotavan toimintaperiaatteiden ja sisäisten roolitusten määrittely Vahvistetut ja käyttöön otetut hallintotavan toimintaperiaatteet ja roolitukset Toimittu olemassa olevien käytäntöjen ja määritysten mukaisesti.

8 8 Sisäisen valvonnan toteuttaminen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen Sisäisen valvonnan ohjeistuksen päivittäminen ja sisäisen valvonnan toteuttaminen Sisäisen valvonnan ohjeistus ja sisäisen valvonnan raportit Sisäisen valvonnan vuosisuunnitelma laadittu ja sen toteutumista seurataan. SoTen yhteisten kehittämistavoitteiden toteutumisen mahdollistaminen Seurataan, ohjeistetaan ja resursoidaan yhteisten koko SoTea koskettavien kehittämistavoitteiden toteuttamista Asetettujen yhteisten tavoitteiden toteutuminen Raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Kuntalaisilla ja SoTen sidosryhmillä on oikeat tiedot SoTen järjestämistä palveluista, toiminnasta, taloudesta ja päätöksenteosta Viestitään palveluista suunnitelmallisesti mm. paikallislehtien uutisjutuissa, Saarikan www-sivuilla sekä kunta- ja kuntalaisinfoissa. Kuntalaispalaute, julkaistut jutut, nettisivut, infot Talouden ja toiminnan ajantasainen seuranta ja raportointi Palautteet käsitellään ja niihin reagoidaan. Nettisivujen kautta saatu 2 palautetta, puhelimitse muutamia. Toiminnasta tiedotettu paikallismedioiden kautta. Nettisivuja päivitetty. Osavuosikatsaukset, joissa raportoidaan palveluiden järjestämisen toteutumisesta ja taloudellisesta tilanteesta kokonaisuutena ja kunnittain eriteltynä käsitellään yhtymävaltuustossa vähintään vuosikolmanneksittain. Osavuosikatsaukse t Osavuosikatsaus laadittu 31.3 tilanteesta. 4.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat neuvola- koulu- ja opiskelupalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut sekä terapiapalvelut Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja perhesuunnitteluneuvolan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluilla ylläpidetään ja edistetään alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä sairauksien ennalta ehkäisyä yhdessä kuntien eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kanssa

9 9 sekä tuetaan väestön valmiuksia edistää omaa terveyttään. Neuvolapalvelut järjestetään lähipalveluna Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sekä Pylkönmäen terveysasemilla ja koulu- ja opiskelupalvelut kouluilla. Palvelukokonaisuuteen ei ole suunniteltu merkittäviä muutoksia. Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat nuorten ja lapsiperheiden sosiaalityö (lastenvalvojan palvelut, perhetyö ja lastensuojelu) ja aikuissosiaalityö (toimeentulotuki, päihdetyö ja kuntouttava työtoiminta). Sekä lapsiperheiden sosiaalityöhön että aikuissosiaalityöhön sisältyy asiakkaiden yleinen ohjaus ja neuvonta sekä ehkäisevä sosiaalityö, joilla pyritään asiakkaiden tilanteiden kohentamiseen suurempien ongelmien välttämiseksi. Sosiaalityöntekijän vastaanotto järjestetään lähipalveluna kuntien toimipisteissä tarpeenmukaisesti keskimäärin 2 päivänä viikossa. Talousarvioon sisältyy noin euron määräraha mahdollisiin uusiin lastensuojelun perheja laitoshoidon tarpeisiin. Terapiapalveluihin kuuluvat perheneuvolan, terveyskeskuspsykologien, koulupsykologien ja terveyskeskuspuheterapeuttien palvelut sekä henkisen ensiavun palvelut. Perheneuvolan palvelut järjestetään pääosin Saarijärven toimipisteessä. Psykologin ja puheterapeutin palvelut järjestetään Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. Palveluja voidaan tarpeen mukaan tarjota myös muiden kuntien toimipisteissä. Koulupsykologin palvelut järjestetään sopimuksen mukaisesti siten, että toinen psykologi työskentelee Saarijärvellä ja toinen Karstulassa, josta käsin käy myös Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Talouden toteutuminen Palvelualueen toimintatuotot ovat toteutuneet suurempana kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tulojen toteutuminen ei kuitenkaan ole kolmen ensimmäisen kuukauden osalta 25 % johtuen mm. siitä, että valtion maksamat korvaukset kuntouttavaan työtoimintaan kulkevat jäljessä. Palvelualueen nettomenojen toteuma on 27,4 %. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna menot ovat suuremmat. Vuoden 2015 talousarvio on pienempi kuin tilinpäätös Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueella talousarvio näyttäisi toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Toiminnassa äitiysneuvolan ja lastenneuvolan käyntimääriin tulee laskua edelliseen vuoteen verrattuna, koska tänä vuonna synnyttäviä äitiä ei tule olemaan yhtä paljon kuin vuonna Perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen toteutumaprosentti on 28,4 %. Nettomenot ovat suuremmat verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Palvelualueen nettomenojen ylitys johtuu nimenomaan perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen ylityksistä. Suurin ylityksen aiheuttaja on työmarkkinatuen kuntaosuus. Vuoden 2015 alusta alkaen työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu jo 300 työmarkkinatukea saaneista 50 % ja 1000 päivää saaneista 70 %. Tämä on vaikuttanut kustannuksia lisäävästi ja samalla on kasvanut kunnissa pitkäaikaistyöttömien määrä. Aktiivisia toimia pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vaikutusten vähentämiseksi on tehty, mikä näkyy mm. aktivointisuunnitelmien määrän lisääntymisenä sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän kasvuna. Lastensuojelussa on alkuvuonna tehty uusia avohuollonsijoituksia, mutta kaikkien kohdalla on tavoitteena kotiutuminen eikä pitempiaikaisempi sijoitus. Jälkihuollon kustannukset eivät ole toteutuneet talousarvioon arvioidun mukaisesti. Ostopalveluja on tarvittu vähemmän tai niissä on saatu räätälöityä kustannuksiltaan halvemmat ratkaisut. Terapiapalveluiden vastuualueella talousarvio näyttäisi toteutuvan suunnitellun mukaisesti. Palveluihin on jonoa.

10 10 Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön kouluttaminen; kouluttajien koulutus ja heidän tekemä muun henkilöstön kouluttaminen Koulutukset toteutuneet vuoden loppuun mennessä Lapset puheeksi toimintamallin kouluttajakoulutukset käynnistyivät tammikuussa Koulutukset saadaan loppuun syksyllä. Sen jälkeen kouluttajat kouluttavat muun henkilöstön. Koulutuksen aikana mallin käyttöä harjoitellaan arjessa. Kouluttajakoulutuksessa on mukana peruskuntien varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstöä ja Saarikasta lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sekä aikuispalvelujen Palvelualueen palvelujärjestelmän hiominen tukemaan varhaiskasvatusta ja koulua osana toimintamallia Työllistymisen edistäminen Ohjausryhmälle tulleet palautteet palvelujärjestelmän toimimisesta. henkilökuntaa. Ohjausryhmä on perustettu. Tässä vaiheessa, kun kouluttajakoulutukset ovat kesken ohjausryhmän tehtävänä on organisoida muun henkilöstön koulutusten toteuttaminen Kuntouttavan työtoiminnan lisääntyminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääntyminen Saarikassa Asiakkaiden ja toimintapaikkojen määrän lisääntyminen lähtötilanteesta Jokaisessa Saarikan toimipisteessä on vähintään yksi kuntouttavan työtoiminnan asiakas vuoden aikana Tammi-maaliskuussa sopimuksia 106 eri henkilöllä. (tammi-kesäkuu eri henkilöä) Saarikan paikat ovat lisääntyneet. Tammi-maaliskuussa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita oli 12 eri toimipisteessä. Erikseen ovat kuntouttavan ja päihdetyön ryhmät. Palkkatukityöllistäminen 20 henkilöä palkataan 5 palkkatukihakemusta on tehty.

11 11 Saarikkaan vuoden aikana. Yhden henkilön työsuhteen pituus 6 kuukautta. Iltarusko 1 Kukkoaho/Kotikivi 1 Kolkanrinne 1 Einarintien toimintakeskus 2 5 paikkaa on vireillä Peltoaho Serviisi Villa Jukola Talkkari/yleismies Kiviranta/Touhula Muualle kuin Saarikkaan esitetyt palkkatuella työllistettävät Saarijärven kaupunki 20 Kannonkosken Oivalle 1 Kehrä 1 Yksityinen yritys 1 Jatkopolkujen löytyminen (palkkatyö tai opiskelu) Eläkeselvittelyt Jatkopolku löytyy 50 %:lle Eläkeselvittelyjen määrä. Eläkkeelle vuoden 2015 aikana päässeiden määrä (mukaan otetaan myös sellaiset henkilöt joiden eläkehakemus /muutoksen haku on tehty ennen vuotta 2015) Kuntouttava työtoiminta päättyi tammi-maaliskuussa 15 henkilöltä Jatko: omaehtoinen opiskelu 1 työvoimakoulutus 2 (toinen ammattiin johtava) 2 eläkkeelle 1 sairauslomalle 9 työttömänä Muu jatkopolku kuin takaisin työttömäksi työnhakijaksi palaaminen löytyi 40 %:lle. Selvittelyssä 7 henkilöä Hakemus tehty 1:lle henkilölle Päätöksiä tullut 3 1 henkilö on sairaslomalla ennen eläkehakemusta Tänä vuonna 7 henkilöllä täyttyy 63 vuoden ikä (eläkeputki) Yht. 19 henkilöä Pitkäaikaistyöttömien henkilöiden Asiakaspalaute elämän laatuun ja arjen hallintaan vaikuttavien parannusten aikaan saaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen Ei vielä toteutunut.

12 12 Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen yhteistyössä (kuntoutuksen osaamiskeskus, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut jne.) Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Toimintamalli luotu syksyyn 2015 mennessä. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden määrä. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ei ole valmis. Puhelinajat käytössä Yhteydenottopyyntöihin vastataan kohtuullisen ajan kuluessa Poissaoloviestit huolehditaan vaihdepalveluihin, vastaajapalveluihin ja sähköpostiin Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Asiakaspalaute. Palaute yhteistyökumppaneilta Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa puhelinajat käytössä, palautetta yhteistyökumppaneilta ei ole tullut Asiakaspalaute yhteydensaannin helppoudesta kysytty valtakunnallisessa neuvolakyselyssä 2014 lokakuussa. Tulos oli 4,8/5). Perhe- ja sosiaalipalveluissa on puhelinajat käytössä. Satunnaisesti on tullut palautetta tavoitettavuudesta. Neuvola, -koulu ja opiskeluterveydenhuollossa yhteydenottopyyntöjä tulee tekstiviestinä, puhelinviestinä, sähköpostissa, Pegasos- postissa. Pyyntöihin pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan heti samana päivänä tai heti pyynnön tullessa työntekijän tietoon. Perhe - ja sosiaalipalveluissa pystytään vastaamaan yhteydenottopyyntöihin kohtuullisessa ajassa. Terapiapalveluihin pääsyssä on edelleen jonoa. Yhteydenottoihin pyritty vastaamaan kohtuullisessa ajassa Palvelualueella huolehditaan poissaolojen tiedottamisesta.

13 Arjen tuen palvelut Arjen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus, koti- ja asumispalvelut sekä kuntoutus- ja toimintakyvyn ylläpidon palvelut Palveluohjausyksikkö vastaa Arjen tuen palvelualueen asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, tekee päätökset palveluiden antamisesta ja asiakkaan sijoittamisesta koti- ja asumispalveluiden sekä kuntoutus- ja toimintakyvyn ylläpitopalveluiden piiriin. Ikäihmisten varhaisen tuen palveluilla edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja kotona pärjäämistä sekä tuetaan omaishoitajien jaksamista. Palveluja ovat erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, vertaisryhmätoiminta, päivätoiminta, aivoterveyden vahvistaminen ja hoito, terveystarkastukset ja hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Koti- ja asumispalveluita järjestetään aikuisen vammaisen, sairaan tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi niin, että jokaisella olisi mahdollisuuksien mukaan turvallinen ja toimiva arki ja sopiva asuinympäristö joko omassa kodissa tai asumispalveluyksikössä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotiin annettavat palvelut sekä eriasteiset asumispalvelut ml. perhehoito sekä omaishoito. Määrärahoihin sisältyvät sekä Saarikan tuottamat että muilta palveluntuottajilta ostettujen palveluiden kustannukset. Koti- ja asumispalveluita järjestetään alueen väestölle yhtymävaltuuston vahvistamien palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, toimintakeskuspalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoidon. Vammaispalvelulain perusteella myönnettävät palvelut ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä palveluasuminen ja taloudelliset tukitoimet ovat asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisessä suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet sekä ylimääräiset vaate- ja erityisravintokustannukset sekä palvelujen ja tukitoimien myöntämiseen liittyvän ohjaus ja neuvonta. Talouden toteutuminen Palvelualueen tulot toteutuivat lähes suunnitellusti ja kasvoivat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna Nettomenojen toteutuma näyttää tällä hetkellä toteutuneen suunnitellun mukaisesti. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna nettomenot ovat suuremmat. Talousarviossa pysyminen saatikka alittaminen on erittäin haasteellista. Ostettavissa asumispalveluissa vammaisten asumispalvelut ovat ylittyneet. Ylitys johtuu erityisiä asumispalveluita tarvitsevista asiakkaista. Näihin ei ollut täysin osattu varautua talousarviota tehtäessä. Omissa koti - ja asumispalveluissa on pysytty talousarviossa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan on n Pääosin kasvu johtuu Villa Jukolan tehostetun palveluasumisyksikön toiminnan käynnistämisestä syyskuussa Uuteen yksikköön tuli 11 lisäpaikkaa, jonka lisäksi pienkotien asukkaat siirtyivät tehostetun palvelun piiriin. Hoivarannan toiminta ajettiin alas maaliskuun 2015 lopussa. Kustannusvaikutukset alkavat näkyä seuraavan vuosineljänneksen aikana. Henkilöstökustannuksissa on ylityspaineita joiden asumisyksiköiden osalta, joten henkilöstön käyttöön ja työvuorosuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kotihoidon kaikissa yksiköissä on asiakasmäärät, käynnit ja tunnit vähentyneet. Tämä asettaa paineet henkilöstömenojen sopeuttamiseen.

14 14 Vammaispalveluissa tällä hetkellä talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti. Paineita on vammaispalveluista annetun lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannusten osalta. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Työllistymisen edistäminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen järjestäminen Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen 10 työtoimintapaikkaa Saarikassa oli 12 eri toimipisteissä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Lähes kakki paikat olivat arjen tuen palvelualueen yksiköissä. Vahvistetaan elämäntapaohjausta ja vastuun ottamista oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Lisätään tietoisuutta Saarikan, kuntien ja järjestöjen palveluista ja ohjataan asiakkaita palvelujen piiriin Monipuolistetaan varhaisen tuen toimintoja ja palveluja, joilla tuetaan hyvään elämään ennen vankempien palvelujen piiriin tulemista Hyvinvointia edistävien kotikäyntien määrä. 65-vuotiaiden terveystarkastuksiin osallistuneiden määrä ikäluokasta 90 % Hyvinvointitilaisuuksiin osallistuvien määrä kasvaa vuoteen 2014 verrattuna 2 % Muistihoitajien kotikäyntien määrä Muistikuntoutusasiakkaiden määrä Päivätoiminta-asiakkaiden määrä Kotikäynnit on tehty 3 kunnassa, yhteensä 12 käyntiä. 85 terveystarkastusta tehty hyvin palauttein. Tarkastuksista löytynyt runsaasti riskitekijöitä, jatko-ohjaus kehittyy edelleen. Hyvinvointilaisuuksia runsaasti koko toiminta-alueella, Saarikan roolitus yhteistyökumppanina on selkeytynyt. Tammi-maaliskuulla tilaisuuksiin osallistujia oli n Muistihoitajien käyntejä tammi-maaliskuulla n Muistikotikuntoutuskäyntien määrä on kasvanut, n käyntiä /kk. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä vähentynyt alkuvuonna 104 (122)

15 15 Tehdään yhteistyötä ikäihmisten, omaisten, järjestöjen ja kuntien kanssa Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyä edistetään/pidetään yllä Vapaaehtoistoimijoiden järjestämä tilaisuus vähintään 3 kuukauden välein/yksikkö Elämäntaparyhmiin osallistuneiden määrä Palvelu ja hoitosuunnitelmiin liitettyjen konkreettisten kuntoutussuunnitelmien määrä Kuntouttavan kotikäyntien määrä kasvaa 1/3 osan vuoteen 2014 verrattuna Ateriakuljetuksen yhteydessä virikeohjeen saaneiden määrä Lähes kaikissa yksiköissä toimii aktiivinen vapaaehtoistoiminnan verkosto, jonka kanssa järjestetään ulkoilua ja virkistystoimintaa asumisyksiköissä. Jokaisessa kunnassa kumppanuuspöydät tai hyvinvointityöryhmät, joissa työstetään hyvinvointisuunnitelmaa ja suunnitellaan konkreettista toimintaa kunnittain. Yhteistyö on selkeytynyt ja parantunut hyvinvointisuunnitelmien työstämisen myötä. Virtapiiri/vertaisohjaajien tapaaminen pidetty hyvin palauttein. Ksshp:n kanssa luotu materiaalipankki vertaisohjaajien tueksi. Elämäntaparyhmistä yksi käynnissä Saarijärvellä, jossa 7 osallistujaa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmissa kiinnitetään erityisesti huomiota asiakkaan olemassa oleviin voimavaroihin. Kotikäyntien määrä on laskenut huomattavasti edellisen vuoden vertailuajankohtaan nähden, joka näkyy myös kuntouttavissa käynneissä 449 (486). Tavoite on saavutettu ainoastaan Kivijärven ja Kyyjärven kotihoidossa. Asiakkaille lähetetään viriketoimintasuunnitelma kerran kuukaudessa aterialaatikoiden mukana. Asiakkaita 119. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen

16 16 Henkilöstön osaaminen ja perehdytys varmistetaan joka tilanteessa. Haipro - järjestelmän käyttö ja poikkeamatilanteiden analysointi ja muutokset eri prosesseihin, mittarina potilaalle, asiakkaalle ja asukkaalle menneiden vahinkotapahtumien vähentäminen 75 %:sta kaikista ilmoituksista alle 50 %:iin Kotihoidosta tehtiin 15 ilmoitusta. Lääkepoikkeamia on 11 (15), joista läheltä piti tilanteita 36 % (20 %) ja 64 % (80 %) asiakkaalle menneitä. Asumispalveluista on tehty 84 ilmoitusta, joista tapaturmia on ollut 42 eli 50 % kaikista ilmoitetuista tapahtumista. Lääkepoikkeamia tehtiin 39, joista läheltä piti tilanteita 8 eli 20,5 % (17,4 %). Asukkaalle menneitä tapahtumia oli 31 eli 79,5 % (82,6 %). Kotihoidon ja asumisyksiköiden lääkepoikkeamien kokonaismäärä on vähentynyt. Pitkäaikaishoivan yksiköistä tehtiin 31 ilmoitusta, joista tapaturmia oli 17. Asukkaan luvattomaan poistumiseen yksiköstä liittyy kolme ilmoitusta. Lääkepoikkeamia on ilmoitettu yhtensä 9. Niistä 44 % (42,9 %) on läheltä piti- tilanteita ja 56 % (57,1 %) on mennyt asukkaalle. Pitkäaikaishoivan yksiköissä ovat vähentyneet huomattavasti ja lisäksi tapahtuman luonteen suunta on muuttunut tavoitetta kohti eli läheltä piti tilanteiden suuntaisesti. Vammaispalveluista tehtiin 35 ilmoitusta. Lääkepoikkeamia oli 18, joista 7 oli läheltä pititilanteita ja 11 meni asukkaalle / asiakkaalle. Lääkepoikkeamissa oli antovirheitä 9, jakovirheitä 7 sekä 1 toimitusvirhe. Tapaturmia oli 17. Ei saatavilla olevaa vertailutietoa vuodelta Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ollaan Viivästyneiden palvelutarpeenarviointien Viivästyneitä palvelutarpeenarviointeja ei ole

17 17 palveluohjausyksiköstä yhteydessä asiakkaaseen siitä lukien, kun palveluntarvearvioinnin tarve on tullut tietoon Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä määrä Kiireellisten arviointien määrä ollut. Yksittäisiä on ollut. 4.4 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuus koostuu väestölle tarjottavista perustason avosairaanhoidon ja osastohoidon palveluista Aluehoitajien vastaanottopalvelut järjestetään Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sekä Pylkönmäen terveysasemilla vähintään 3 päivänä viikossa. Lääkärin vastaanottopalvelut järjestetään Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla 5 päivänä viikossa, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla keskimäärin vähintään 2 päivänä viikossa. Laboratoriopalveluihin liittyvät näytteenotot järjestetään Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla 5 päivänä viikossa ja Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven terveysasemilla vähintään 2 pv/vk. Kuvantamispalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja tuotetaan Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla. Lähipäivystys järjestetään arkisin virka-aikana (klo 8-16) Saarijärven ja Karstulan terveysasemilla, klo Saarijärven terveysasemalla, yöpäivystys keskussairaalassa klo Viikonloppuisin lähipäivystys järjestetään lauantaisin ja sunnuntaisin Saarijärven terveysasemalla klo ja muilta osin keskussairaalassa. Kellonaikoja voidaan tarkentaa maakunnallisten ratkaisujen yhteydessä. Kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta sekä Saarikan henkilöstörekrytoinnin haasteista johtuen terveysasemilla voidaan toteuttaa sulkuja syys -, joulu-, talvi- ja kesälomien aikoina. Sulkujen aikana väestölle tarjotaan kiireellisissä tapauksissa palvelut lähimmällä auki olevalla terveysasemalla. Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla järjestetään sulkuaikoina ainoastaan päivystysluonteiset vastaanotot. Kivijärven ja Kannonkosken kuntien nk. itäisten osien alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea palveluita halutessaan myös Wiitaunionin alueelta. Kyyjärven kunnan alueen asukkaille tarjotaan mahdollisuus hakea ensiapupäivystyksen palveluita Alajärveltä arkisin klo sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo välisenä aikana. Lyhytaikaisen osastohoidon palvelut järjestetään Saarijärven terveysasemalla akuuttiosastoilla. Karstulan lyhytaikaisosasto toimii v 2015 alusta lukien Saarikan kuntoutusyksikkönä ja Saarijärven lyhytaikaisosasto jää ainoaksi ns. akuutiksi osastoksi Saarikassa. Kuntoutuksen osaamiskeskus vastaa jatkossa koko SoTen alueen asukkaiden toimintakyvyn vahvistamisesta ja kuntoutusta tukevien palveluiden/toimintojen kehittämisestä. Mielenterveyspalvelut koostuvat väestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja asumispalveluista. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Saarijärven ja Karstulan toimipisteissä sekä tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla.

18 18 Suun terveydenhuollon palvelut sisältävät väestön suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. Palvelut järjestetään lähipalveluna kuntien terveysasemilla lapsille ja vanhuksille ja muilta osin pääosin keskitetysti Karstulan ja Saarijärven terveysasemilla. Resurssien riittäessä palvelua tarjotaan lähipalveluna koko väestölle väestövastuualuejaon mukaisesti. Työterveyshuollon palveluilla tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa määriteltyjä ennalta ehkäiseviä ja sairaanhoidollisia työterveyshuoltopalveluja. Palvelut perustuvat kunkin asiakasyrityksen kanssa tehtävään erilliseen työterveyshuoltosopimukseen ja työpaikkaselvityksen perusteella laadittuun toimintasuunnitelmaan. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä, joista palvelut viedään työterveyshuollon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti muiden kuntien alueelle. Tavoitteena on, että työterveyshuollon toiminta voidaan rahoittaa asiakasyrityksiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Työterveyshuollon määrärahoihin sisältyy myös Saarikan henkilöstön työterveyshuollon kustannukset. Saarikka vahvistaa työterveyshuollon palveluista asiakkailta perittävät maksut. Fysioterapia- ja kuntoutuspalveluilla edistetään kuntalaisten toiminta- ja työkykyä sekä itsehoitovalmiuksia fysioterapian keinoin. Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut koostuvat suoravastaanotosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, työfysioterapiasta, kuntoneuvolapalveluista, osastopotilaiden kuntoutuksesta sekä apuvälinepalveluista. Fysioterapia ja kuntoutuspalvelut järjestetään pääsääntöisesti Karstulan ja Saarijärven toimipisteissä. ja tarpeen mukaan muiden kuntien terveysasemilla. Talouden toteutuminen Terveyden- ja sairaanhoidon palvelualueella euromääräiset tavoitteet ovat toteutuneet kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna suunnitelman mukaisesti. Tuloja on kertynyt hieman arvioitua enemmän 27,1 % (25,4 % ) ja menoissa ollaan pysytty talousarviossa 23,1% ( 24,4 % ) Käyntejä on kertynyt hieman alle arvioidun suun terveydenhuoltoa ja fysioterapiaa lukuun ottamatta. Vastaanottojen osalta on hienoista laskua niin hoitajien kuin lääkäreiden osalta, mikä johtunee resurssien vähyydestä ja toiminnallisesti pienten kuntien terveysasemien supistetusta toiminnasta viime vuoteen verrattuna. Hoitopäivissä on hienoista laskua, muutoin sekä lyhytaikaisosasto että kuntoutusyksikkö ovat onnistuneet toimintojensa eriyttämisessä ja asiakasjako on onnistunut kohtuullisesti. Kuormitusprosentit ovat lyhytaikaisosastolla olleet keskimäärin n 93 % ja keskimääräinen hoitoaika 6,7 vrk, kuntoutusyksikössä kuormitusprosentti on ollut alkuvuoden osalta 92,6 % ja keskimääräinen hoitoaika 20,8 vrk. Kuntien kesken on eroja sekä kustannusten jakautumisessa että toiminnallisissa luvuissakin. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

19 19 Lapsikeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen THL:n lapset puheeksi -toimintamallin periaatteiden mukaisesti Kaikissa terveyden-sairaanhoidon yksiköissä hoitokontakteissa huomioidaan koko perheen tilanne ja eritoten alaikäisten lasten tilanne. Asiakaspalautteet Kaikissa hoitokontakteissa huomioidaan lapset, mikäli se on tarpeen. Palautetta on tullut lähinnä puhelimen Toimitaan THL:n toimintamallin mukaisesti. Työllistymisen edistäminen Toimintamallikoulutusta saatu syksyllä 2014 ja toiminta varsinaisesti käynnistyy 2015 alusta Tuetaan olemassa olevin keinoin työttömien asiakkaiden toimintakyvyn edistämistä (fysioterapiakäynnit, ryhmiin ohjaus ne ). Toteutetaan työttömien terveystarkastukset yhteistyöverkoston seuloman tarpeen mukaisesti Työkokeiluja 1-2 / vuosi / yksikkö, opiskelijoita tarjonnan ja mahdollisuuksien mukaan Työttömien terveystarkastuksia tehdään n. 70kpl/ v Toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen edistäminen takaisinsoittojärjestelmästä. Toimintamallikoulutukset loppuvat toukokuun puolivälissä ja sen jälkeen alkaa mallin istuttaminen käytäntöön. Toimintakyvyn huomiointi on keskeisessä osassa etenkin fysioterapian ja kuntoutusyksikön toiminnoissa Alan opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikka samoin eri tavalla työttöminä olevilla, mikäli vain sopivaa työtehtävää löytyy. Työttömien terveystarkastuksista vastaa tth ja tammi-maaliskuun aikana niitä on tehty 14 eri sidosryhmien ohjaamina.. Omahoidon esilläpito kaikissa kontakteissa Ohjataan toimintakyvyn ylläpitoon kuntoutusyksikköön, jossa paneudutaan entistä tiukemmin toimintakyvyn vajeen syihin. Asiakastyytyväisyys Lyhytaikaisosaston ja kuntoutusyksikön käyttöaste, kotiuttamisviiveet Kuntoutusyksikön toiminnan osalta kuntoutussuunnitelmien mukainen kotiutuminen, arviointijaksojen määrä sekä koti-/asumispalveluohjaus ten määrä. Omahoidon tiedostaminen ja siihen panostaminen on kaikkien yksiköiden asia, eritoten asia korostuu kuntoutusyksikössä, jonne asiakkaat toimintakyvyn heiketessä lähetetään ja jossa laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota sitten jatketaan joko kotona tai asumispalveluyksiköissä. Kotikäyntejä ko yksiköstä tehdään tarpeen mukaan, nyt tehty 10 ja myös kotona käydään tarvittaessa arvioimassa sopiva kuntoutusmuoto koti vai kuntoutusyksikkö. Asiakaskyselyä

20 20 Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen kuntoutusyksikössä ei vielä ole tehty. Henkilöstön osaaminen ja perehdytys varmistetaan joka tilanteessa. Uusien laitteiden hankinnassa huolehditaan käyttöön opastus ja tarkistetaan laitteiden kunto säännöllisesti. Haipro - järjestelmän käyttö ja poikkeamatilanteiden analysointi ja muutokset eri prosesseihin, mittarina potilaalle, asiakkaalle ja asukkaalle menneiden vahinkotapahtumien vähentäminen 75 %:sta kaikista ilmoituksista alle 50 %:iin Intran ja netin hyödyntäminen ja asiakastiedon kirjaaminen Hai-Pro järjestelmä, joka keskittyy erilaisiin poikkeamatilanteiseen ja niistä raportointiin sekä niiden analysointiin on käytössä joka yksikössä, läheltä piti tilanteita oli tammi-maaliskuussa yhteensä 98 (121), joista läheltä piti tilanteita 23.5 % ja 75 eli 76.5% tapahtumaa meni potilaalle ( sisältää myös kaatumiset ja liukastumiset, jotka aina sattuvat potilaalle ). Lääkepoikkeamia oli 23, joista 18 eli 69,2 % oli läheltä piti tilanteita ja 8 eli 30,8 % meni asiakkaalle. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ilmoitukset ovat vähentyneet 98/ 121. Intraa käytetään tiedon välittämiskanavana ja uusien asioiden ilmoittamiskanavana. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen Sähköisten järjestelmien kehittäminen Puhelinliikenne hallittavaksi ja takaisinsoittojärjestelmän toimivuus Asiakaspalaute Hyvis-sähköisen asioinnin käyttöönotto ja kehittäminen Takaisinsoittojärjestelmä n käytettävyyden parantaminen; asiakkaiden neuvonta ja takaisinsoittoihin vastaaminen 100 % Asiakaspalautetta tulee jonkin verran ja pääosin se kohdistuu puhelimen takaisin soittojärjestelmään ja harvemmin saatuun palveluun. Takaisinsoittojärjestelmästä on järjestetty uusintakoulutus vastaanoton henkilökunnalle toiminnan varmistamiseksi. Jätettyihin takaisinsoittopyyntöihin kyetään vastaamaan. Sähköisistä asiointijärjestelmistä on otettu käyttöön Hyvis-sähköinen