KORKEAOJAN KYLÄSUUNNITELMA 2005

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. KYLÄN TOIMINTA MENNEESTÄ NYKYPÄIVÄÄN 4 2. KORKEAOJA KYLÄNÄ 5 3. KORKEAOJA KARTALLA 6 4. PALVELUT Julkiset palvelut Yksityiset palvelut 7 5. KYLÄKYSELYN TULOKSET SUUNNITTELUN PERUSTANA 7 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMAT Palvelut Infrastruktuurit Asumisviihtyvyys / asuinympäristö Vapaa-aika / harrastukset Lapset ja nuoret Yhteistyö Talous ja tapahtumat Asukashankinta Tiedottaminen Työ ja yrittäjyys KORKEAOJAN KYLÄN KÄRKIHANKKEET SWOT-ANALYYSI KORKEAOJAN KYLÄ VUONNA LIITE 1. KYLÄKYSELY-LOMAKE 16 LIITE 2. KYLÄKYSELYN TARKEMMAT TULOKSET 17 LIITE 3. TONTTEJA KORKEAOJALLA 19

3 KORKEAOJAN KYLÄSUUNNITELMA 2005 JOHDANTO Korkeaojan kylän suunnitelmallinen kehittäminen on alkanut vuonna 1997 Satakuntaliiton kyläkehittäjäkoulutuksen myötä. Kyläilloissa on suunniteltu erilaisia kehitystoimenpiteitä. Niistä on saanut mm. alkunsa kylällä viisi kertaa järjestetty maraton ja kahdesti järjestetty pyöräilyrundi Sääksjärven ympäri. Satakuntaliiton kyläasiamiehen avulla kyläläiset tekivät tuplatiimityöskentelyn vuonna Siitä saatuja tuloksia on käytetty tämän kyläsuunnitelman pohjana. Korkeaojan kylä on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa kylien kehittämishankkeissa. Olimme mukana vuonna 2003 Karhuseutu ry:n Karhukoto hankkeessa, jossa kylälle tehtiin kyläesite ja joulukortteja. Olimme hankkeen myötä ELMA-messuilla Helsingissä markkinoimassa asumista Satakunnan maaseudulla. Vuonna 2004 olimme mukana Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkosto ry:n Kylä kyllä hankkeessa, jonka virallinen nimi oli Maankäyttö- ja rakennuslain ja kyläsuunnittelun osallistumiskäytäntöjen yhdentäminen. Hankkeen avulla kartoitettiin kylällä olevat tontit. Vuonna 2004 Korkeaojan kylä oli yhtenä esiselvitysalueena Kokemäen kaupungin Jätehuolto hankkeessa, jonka avulla oli mahdollista hakea jätevesiongelmiin ratkaisuja. Kyläläisten keskuudessa päätettiin keväällä 2005, että Korkeaojan kyläkin tarvitsee kirjallisen kyläsuunnitelman. Sen tekemistä on usein mietitty, mutta koskaan sitä ei ole saatu vielä paperille asti. Oikeastaan kylämme on kehittynyt ilman mitään kirjallisia suunnitelmia. Karhuseutu ry:n Aktiiviset Karhukylät -hankkeen innoittamana päätimme ryhtyä toimeen. Meillä oli jo valmiina erilaisten kyläiltojen antia. Niistä oli helppo lähteä viemään suunnitelmaa eteenpäin. Lisäksi keväällä 2005 tehtiin kyläläisille kirjallinen kyläkysely. Tässä kyläsuunnitelmassa on kerrottu, mitä meillä on tällä hetkellä ja mitkä olisivat niitä kehittämistarpeita. Suurimpana uhkana kylän toiminnalle on 100-vuotiaan kyläkoulumme toiminnan lakkauttaminen. Tarpeiden pohjalta haettiin myös kylämme tulevat kärkihankkeet, joita ovat kylän aktiivinen asukashankinta, Salonpään alueen kehittäminen yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa, kyläkoulun ympäristön kehittäminen Vaakkupuistoineen, infrastruktuurin kehittäminen ja kyläkoulun toiminnan tukeminen. Kärkihankkeiden kautta lähdemme kehittämään kyläämme ja suuntaamme kohti tulevaisuutta toivoen, että kylämme olisi visioidemme mukainen vuonna Korkeaojan kehittäjätiimi kiittää kaikkia kehitystyöhön osallistuneita. KORKEAOJAN KEHITTÄJÄTIIMI Lisätietoja: Korkeaojan Vapaa-aikakerho ry GSM /kvak 3

4 1. KYLÄN TOIMINTA MENNEESTÄ NYKYPÄIVÄÄN Suurin osa alueen torpista on perustettu lukujen vaihteessa. Torppien ensimmäiset asukkaat olivat talojen tyttäriä ja poikia eli torpat olivat ns. perintötorppia. Tietä ei esim. Porolanmaahan ollut ennen kuin 1800-luvun loppupuolella liikuttiin vain polkuja sulan maan aikaan tai talvella talviteitä pitkin. Kokemäki-Kullaa-tie on vanhempi kuin Porolanmaahan saatu tieyhteys. Edistys oli kulmakunnalla hidasta, esteenä oli varmaankin paitsi pääoman puute myös pitäytyminen vanhassa: kun on eletty ja eletään vieläkin, uutta ei aivan heti hyväksytty eikä katsottu tarpeelliseksi. Sähkö saatiin Porolanmaahan 1950 ja vuosi pari sen jälkeen Korkeaojanmaahan ja Häyhtiönmaahan. Muutama harva puhelin saatiin alueelle jo 1920-luvulla. Kulmakuntien yhteisiä hankkeita oli mm. puimakone ja sitä käyttänyt höyrykone, joka muuten oli yksi pitäjän ensimmäisiä. Yhteistoiminnasta päätellen sopu oli seudulla hyvä. Poliittisen toiminnan suhteen kulmakunta on ollut ilmeisen rauhallinen; muutama mies kuului suojeluskuntaan ja muutamien mielipiteet tiedettiin vasemmistolaisiksi, mutta mistään kiihkoilusta ei varmaankaan ollut kyse. Kansalaissotaan ei kulmakunnalta osallistunut kuin yksi mies, hänkin oli tilapäinen asukas. Uskonnolliset hurmosliikkeet eivät juurikaan ulottuneet näille seuduille. Tosin kerrotaan 1900-luvun alkupuolella paikkakunnalla alkaneen levitä herännäisliike. Sodan jälkeen tuli siirtolaisperheitä Räisälästä, lähinnä Häyhtiönmaahan. Nykyinen Korkeaojan vapaa-aikakerho (KVAK ry) toimii seuraavilla alueilla: Porolan kylässä, joka mainitaan jo lukujen vaihteessa; tuolloin (1580) mainitaan myös Häyhtiön ulkoveromaa. Samaan alueeseen kuuluvat myös Kynsikankaan, Korkeaojanmaan ja Häyhtiönmaan kulmakunnat sekä Pitkäjärvenmaa. Myöhemmin (1957) paikkakunnalle perustettiin maamiesseura, joka on toiminut ja toimii edelleen varsin aktiivisesti. Maamiesten metsästysseura perustettiin 1980, koska alueen runsas hirvikanta sai aikaan paljon tuhoa metsäntaimikoissa ja pelloilla. KVAK on perustettu noin 25 vuotta sitten ja 1989 perustettiin Häyhtiönmaan Vesiosuuskunta, joka sittemmin liitettiin Kokemäen vesihuoltoon. Korkeaojan koulu perustettiin 1905 koulun yhteydessä toimii nykyään myös lasten ryhmäperhepäiväkoti (1995). Vuonna 1997 Korkeaojan kylä valittiin vuoden maakuntakyläksi teemalla palveleva kylä. Kylällemme on antanut suuren panoksen Toivo ja Vuokko Korkeaoja, sillä he ovat saaneet tänne muuttamaan paljon lapsiperheitä omistamiinsa taloihin. Tämä on ollut todella kiitettävää työtä kotiseudun ja kyläkoulun säilymisen hyödyksi. 4

5 2. KORKEAOJA KYLÄNÄ Ikärakenne syksyllä v 74kpl 18-30v 13kpl 30-50v 73kpl 50-65v 39kpl 65v- 46kpl asukasmäärä 245kpl Kylällä toimivat yhdistykset Korkeaojan vapaa-aikakerho ry (KVAK) Korkeaojan kylällä aktiivisesti toimiva vapaa-aikakerho aktivoi kyläläisiä monenlaiseen harrastustoimintaan, yhteisiin tapahtumiin sekä yhteisömme hengen luomiseen. Maamiesten metsästysseura ry Maamiesten metsästysseura on perustettu vuonna Seura omistaa Pitkäjärven rannalta määräalan, johon on rakennettu metsästysmaja (1984) ja lahtivaja (1986). Seuralla on eri toimikuntia, jotka huolehtivat riistanhoidon ja ampumatoiminnan ylläpitämisestä. Kokemäen pohjoinen maamiesseura ry Maamiesseura on perustettu Korkeaojan kylälle vuonna Toiminta ja tarpeet ovat vuosien saatossa mukautuneet aina kulloisenkin ajankohdan mukaisiksi. Seura on koko olemassaolonsa ajan omistanut ja jälleen vuokrannut erilaisia koneita ja laitteita. Vuokrattavia laitteita vuokrataan myös seuran ulkopuolisille tahoille tietyin säännöin. Vuokramaksuilla ylläpidetään nykyistä konekantaa sekä rahoitetaan uusien hankintaa. 5

6 Kullaalle 10 min, 13 km Poriin 30 min, 35 km Tampereelle 1.15 h, 100 km Kullaantie Kettulantie Harjavaltaan 10 min, 13 km Euraan 30 min, 35 km 3. KORKEAOJA KARTALLA Porolantie Salonpääntie SÄÄKSJÄRVI Kullaantie Kokemäelle 15 min, 15 km Turkuun 1.40 h, 130 km Helsinkiin 2.45 h, 220 km 6

7 4. PALVELUT 4.1 Julkiset palvelut Korkeaojan kaksiopettajaisessa koulussa on tällä hetkellä 33 oppilasta, joista 5 on esikoululaista. Esikoululaiset opiskelevat alaluokan yhteydessä. Lisäksi koulussa työskentelee koulunkäyntiavustaja ja osa-aikainen luokka-avustaja. Osa koulun toiminta-ajatusta on tarjota oppilaille turvallinen ja yksilölliseen kasvuun rohkaiseva yhteisö. Tätä turvallisuutta pyrimme edistämään myös saumattomalla yhteistyöllä vanhempien kanssa. Vuosittain valittavalla vanhempaintoimikunnalla on myös tärkeä rooli koulun työn tukemisessa. Samassa rakennuksessa koulun kanssa toimii ryhmäperhepäiväkoti eli ryhmis. Osa oppilaista siirtyy sisäkautta koulun jälkeen suoraan ryhmikseen ja tilojen läheisen sijainnin vuoksi kommunikointi molempien yksiköiden henkilökunnan välillä on helppoa. Tällä hetkellä koululla ja ryhmiksellä on jopa yhteinen työntekijä. Tärkeä tuki koululle on vuosien varrella ollut 80-luvun alussa kylälle perustettu vapaa-aikakerho eli KVAK. KVAK:n ansiosta koululle on hankittu mm piano, videot ja videokamera. Kylän asukashankinnassa KVAK on tehnyt mittavan työn, joka taas on suoraan vaikuttanut koulun oppilasmäärän kasvuun. Vaikka kylän taloudellinen tuki koululle on ollut merkittävää, vieläkin arvokkaampaa on ollut se sosiaalinen tuki jota koulu on vuosien varrella kyläläisiltä saanut. Järjestämällä runsaasti yhteisiä, koko perheen tapahtumia, kyläläiset ovat tulleet tutuiksi keskenään ja lapsetkin ovat tunteneet toisensa jo ennen kouluikää. Tämä sosiaalisuus näkyy selvästi oppilaiden käyttäytymisessä, sen ovat muutkin koulullamme vierailleet todenneet. Koulun ruokahuollosta vastaa keittolatilan vuokrannut yksityisyrittäjä. Todelliseen yritysmaailmaan koululaisemme pääsevät tutustumaan paikallisen yrityksen, Satagrafia ky:n kautta. Kuudesluokkalaiset oppilaat vuorollaan tekevät koulupäivänsä Satagrafiassa suunnitellen ja tehden erilaisia tuotteita koulun tarpeisiin. Koulumme täytti juuri 100 vuotta ja osa koulurakennuksesta on lähes yhtä vanhaa., mutta rakennus on kaikin puolin hyvässä kunnossa. Tilat koemme turvallisiksi, joskin melko sokkeloisiksi. Samoin piha-alue on melko kapea, mutta huomattavasti viihtyisyyttä lisäsi vuosi sitten saadut uudet leikki- ja liikuntapaikat. Tämän hetken suuntaus on lakkauttaa pieniä kyläkouluja. Kuitenkin kyläkoulu tarjoaa yksilöllistä opetusta lähellä oppilaiden omaa kotia ja luo näin turvalliset puitteet lapsen henkiselle kehitykselle. 4.2 Yksityiset palvelut Korkeaojan kylällä on paljon erilaista yritystoimintaa. Kylän yrittäjät tarjoavat mm. seuraavia palveluita: matkailupalvelut, ateriapalvelut, kauppa-auto, kotitaloustyöt, ompelutyöt, koneiden huolto- ja korjaustyöt, maansiirtotyöt, puun sahaus ja höyläys sekä graafisen alan palveluita. Kylällä on myös maatalousyrittäjiä. Täällä on mm. karja-, mansikka-, viljatiloja ja erikoisuutena porotila. Joidenkin kyläläisten sivutoimena on maanviljely. 5. KYLÄKYSELYN TULOKSET SUUNNITTELUN PERUSTANA Kysely tehtiin Korkeaojan kylässä keväällä Se jaettiin 100 talouteen ja vastauksia tuli 21 kpl. Liitteessä 1 on kyläkysely-lomake ja liitteessä 2 on tarkemmat tulokset kyläkyselystä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kyläläisten ajatuksia Korkeaojan kylän hyvistä ja huonoista puolista. Sekä mitkä tekijät nähdään kylämme uhkatekijöinä ja mitä mahdollisuuksia kylällämme mahdollisesti olisi. Alle 30vuotiailta ei tullut yhtään vastausta. Muuten ikäjakauma oli seuraavanlainen: 30-40v 8kpl, 40-50v 6kpl, 50-60v 2kpl, 60-70v 4kpl ja yli 70v 1kpl. Kylän tärkein vahvuus on kyläkoulu ja pahimmaksi uhaksi koettiin koulun lakkauttaminen. Tärkeiksi koettiin myös muut palvelut, kuten ryhmäperhepäiväkoti ja kauppa-auto. Kylän voimavarana on vireä kyläyhteisö ja mukava kanssakäyminen asukkaiden kanssa. Ongelmana on aktiivien jaksaminen ja uusien aktiivien löytäminen kylän kehitystyössä. Kylän heikkoutena on tiestön kunto. Erityisesti kapealla Kullaantiellä on ollut vaaratilanteita liikenteessä. 7

8 Ongelmaa voitaisiin helpottaa pyörätiellä. Kylä sijaitsee Sääksjärven vieressä, mutta kyläläiset eivät pääse riittävästi nauttimaan järven läheisyydestä. Kylällä on myös mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Työmatkat kaupunkeihin ovat melko lyhyitä, joten uusien asukkaiden muuttamisella kylälle on mahdollisuuksia. Erityisen tärkeää Kokemäen kylien niin Korkeaojan kuin muidenkin kehittämiselle on kunnan osallistuminen haja-asutusalueen mahdollisuuksien kehittämiseen yhteistyössä kylien kanssa. Kyläsuunnitelma on tehty kyläkyselyn ja aikaisempien kyläiltojen pohdinnan pohjalta. 8

9 6. KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 6.1 PALVELUT Tilanne tällä hetkellä Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990-luvulla, jonka myötä hävisi samalla asiamiesposti. Kesäisin kylällä kulkee kauppa-auto sekä palvelujaan tarjoilee kesäkahvila. Kylällä on paljon yritysten ja maatilojen tuottamia palveluita. Korkeaojalla toimii kyläkoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Niiden ateriapalvelut tuottaa kylällä toimiva yritys, jonka palveluja voi ostaa myös muutkin kuin kunta. Linja-auto keskustaan kulkee koulupäivinä. Kylällä toimii myös seurakunnan kerho 4-6 -vuotiaille kerran viikossa sekä perhekerho kotona oleville äideille, isille ja lapsille joka toinen viikko. Kehittämistarpeet Palveluissa ei koeta suuria kehittämistarpeita, jos ajatellaan kylä kokoa. Ainoastaan vanhusten palveluihin kaivattaisiin parannusta kenties jotain asumispalveluja, työapua ja virkistymispalveluja. Sosiaalinen kyläyhteisö ja palvelujen käyttäminen on paras tapa säilyttää palvelut kylällä. 6.2 INFRASTRUKTUURIT Tilanne tällä hetkellä Kylällämme on koko alueen kattava laajakaista verkosto, joten kylällä on hyvät etätyömahdollisuudet. Alueellamme on sekä asfaltti- että hiekkateitä. Varsinkin hiekkatiet ovat huonossa kunnossa ja tienreunat puskittuneita. Teiden talvihuolto on sujunut viime aikoina melko huonosti. Koulun ohimenevällä tiellä ajetaan melko kovaa ja siinä on paljon rekkaliikennettä. Tien molemmin puolin on vanhoja soramonttuja. Kovat nopeudet ja ahdas tie aiheuttavat vaaratilanteita. Koulun kohdalla on noin kilometrin verran katuvaloja, jotka saatiin muutama vuosi sitten (2002). Jätteille ei ole kylällämme lajittelupisteitä. Jäteasioista on Kokemäellä hanke meneillään, jossa mekin olemme mukana. Sen myötä suunnitellaan viemäriasioita sekä jätehuoltoa. Kehittämistarpeet Hiekkatiet pitäisi saada parempaan kuntoon. Koulun ohimenevän Kullaantien läheisyyteen pitäisi saada pyörätie, jotta koululaisten koulureitti olisi turvallisempi. Katuvalot saisivat jatkua pitemmälle ja nopeusrajoitus tulisi saada alhaisemmaksi. Kylälle pitäisi saada oma jätepiste, minkä tyhjennyksestä huolehtisi kunta tai yritys. 6.3 ASUMISVIIHTYVYYS / ASUINYMPÄRISTÖ Tilanne tällä hetkellä Asuinpaikkana Korkeaojan kylä on viihtyisää, kaunista maalaismiljöötä. Koulun alue on melko siisti ja urheilupaikat hoidettuja. Koulun alapuolella oleva pelto helposti kasvaa vain pitkää heinää, mikä ei välttämättä aina ole kaunis näky ja samalla koulun puulajipuisto jää piiloon. Pitkä niitty houkuttelee myös käärmeitä, jolloin se saattaa aiheuttaa vaaratilanteita pienille ryhmisläisille. Kylän pahimmat kauneusvirheet ovat lukuisat soramontut. Kylällämme on myös kaunis meteoriittijärvi Sääksjärvi. Järvi on kuitenkin kyläläisille melko piilossa eikä sitä ole osattu hyödyntää. Kehittämistarpeet Puulajipuiston yhteyteen rakennettaan Vaakkupuisto grillikatoksineen ja penkkeineen. Koulun alapuolinen pelto kuuluu Vaakkupuistoon, jolloin sekin saadaan parempaan hyötykäyttöön. Kylältä tehdään maastoreittejä lenkki- ja hiihtopolkuja - Sääksjärvelle. 9

10 Yhtenä tärkeänä hankkeena on kehittää Sääksjärven rannalla olevaa Salonpään ranta-aluetta yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa. Salonpäähän voitaisiin rakentaa virkistysalue, jossa voisi olla sauna ja tämän hetkistä parempi uimaranta, tanssilava, meteoriittimuseo, jne. Kylällä olevat soramontut otetaan hyötykäyttöön siistimällä ja maisemoimalla niitä. Samalla sinne voidaan kehittää erilaisia harrastusmahdollisuuksia. 6.4 VAPAA-AIKA / HARRASTUKSET Tilanne tällä hetkellä Kylällä järjestetään varsinkin urheiluun liittyvää toimintaa. Talvisin pelataan kylän omalla kaukalolla jääkiekkoa ja luistellaan ihan muuten vaan. Kyläläiset käyvät pelaamassa sählyä ja painimassa Kokemäen keskustassa. Harrastusten vetäjät ovat kylän omaa väkeä. Talvella käydään myös uimassa uimahallissa. Kylän koululla järjestetään jumppaa. Kesäisin pelataan jalka-, pesä- ja lentopalloa koulun lähellä olevilla liikuntapaikoilla. Kyläläisten käyvät uimassa Toivon lammella, Erkin montulla tai Salonpään rannassa (josta on myös varattu saunavuoro). Vanhempi väki kokoontuu pulinoiden merkeissä kuukausittain. Myös naisille ja miehille on omat saunaillat akkain- ja ukkoinköörit. Samoin nuorille on Nuokkari kaksi kertaa kuukaudessa. Kylän ulkopuolelta tullaan pitämään 4H-kerhoa kouluikäisille sekä kansalaisopiston vetämänä soittotunteja. Kylällä toimii aktiivinen harrastajateatteri. Kehittämistarpeet Alle kouluikäisille ei ole oikeastaan mitään toimintaa sekä ei oikeastaan vanhuksillekaan, joille voisi järjestää vaikkapa ystävätoimintaa. Luontopolkua on kaivattu ja varsinkin sellaista joka ulottuisi järvelle asti. Kaivattu on myös jonkinlaista kuntopolkua, mitä voisi talvella käyttää hiihtolatuna. Lisäksi jo olemassa oleviin kinttupolkuihin tarvitaan opastekylttejä. Jääkiekkokaukalolle tulisi saada isompi koppi. Kylälle toivotaan isoa monitoimihallia, missä voisi pelata talvisin monenlaisia pelejä ja mahdollisesti myös järjestää erilaisia tilaisuuksia. Hiekkamonttuihin voitaisiin rakentaa jonkinlainen moottorirata. Uintipaikat on tärkeää saada kuntoon - varsinkin Salonpäätä ulkoilu- ja uimapaikkana. 6.5 LAPSET JA NUORET Tilanne tällä hetkellä Alle 18-vuotiaita on kylällä melko paljon. Nuoret toimivat kylällä myös oma-aloitteisesti. He esimerkiksi hoitavat kylän kaukalon jäädytyksen ja aurauksen. Nuorisoa näkyy myös talkoissa, mutta kokouksiin he eivät ole innostuneet. Kylällä toimii Nuokkari 5-luokkalaisista ylöspäin. Vanhemmat toimivat vuorollaan valvojina. Nuoriso ja lapset saavat osallistua kaikkeen edellä mainittuun harrastustoimintaan. Kyseiset toiminnat eivät ehkä ole ihan pienille lapsille tarkoitettuja harrastuksia. Kehittämistarpeet Nuorten saaminen mukaan kylätoimintaan ja vaikuttamaan asioihin on tärkeää. Nuoret voisivat itse vaikuttaa mm. Nuokkarin kehittämiseen kuten pelien tai vastaavien hankintaan. Perhekerhotoimintaa laajennetaan myös työssäkäyviin perheisiin lisäämällä yhteistyötä ryhmiksen ja vanhempien kanssa. Näin saadaan kehitettyä kylän kaikille alle kouluikäisille lapsille yhteistä toimintaa. 10

11 6.6 YHTEISTYÖ Tilanne tällä hetkellä Yhteistyötä on tehty järven ympärillä asuvien ihmisten kanssa esim. maratonin ja rundin yhteydessä, mutta muuten se on ollut melko vähäistä. Kokemäen muiden kylien kanssa on koitettu useaan eri otteeseen yhteistyötä, mutta usein huonolla menestyksellä. Nyt kun kyläkoulujen lakkauttamisuhka on koko ajan esillä Kokemäellä, yhteistyö Kuurolan ja Jalonojan kylien kanssa on alkanut. Sääksjärven ympärillä oleville mökkiläisille järjestettiin kahvitteluhetki kylällä kesällä Kokemäen kaupungin kanssa on käyty yhdessä messuilla, missä on esitelty omia ja kunnan muita tontteja sekä samalla koko kuntaa. Kyläläiset ovat hoitaneet kylällämme olevia urheilupaikkoja. Kehittämistarpeet Kokemäen kylien kehittämisen kannalta yhteistyön merkitys korostuu. Tavoitteena on olla aktiivisesti mukana käynnistämässä yhteistä Kokemäen kylien foorumia, jonka avulla yhteistyötä tehtäisiin mm. kaupungin suuntaan. Tavoitteena on myös saada aktiivisemmin mukaan kehittämistyöhön (esim. Salonpään kehittämiseen) Sääksjärven alueen asukkaat ja kesäasukkaat. Kokemäen kaupungin kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. 11

12 6.7 TALOUS JA TAPAHTUMAT Tilanne tällä hetkellä Kyläyhdistys saa rahaa toimintaansa vuokraamalla telttoja, jäsenmaksuin ja Kokemäen kaupungin avustuksista. Rahaa saadaan toimintaan myös järjestämällä erilaisia tempauksia, juhlia, myyjäisiä ja tapahtumia. Kehittämistarpeet Vuokrattavia telttoja pitää aina uusia ja korjata sekä miettiä muita rahankeruu vaihtoehtoja. Järjestetään uusia tapahtumia, kuten kulttuuritapahtumia (teatteriesitykset, taidetapahtumat) sekä kesätoria tai markkinoita ja tietysti kylätansseja. 6.8 ASUKASHANKINTA Tilanne tällä hetkellä Kylällä on kartoitettu tyhjät talot ja tontit. Niitä markkinoidaan Satakuntaliiton Satamuuttaamaalle -hankkeen nettisivuilla. Lehdissä on houkuteltu ilmoituksin ja lehtijutuin ihmisiä muuttamaan kylällemme. Tällä hetkellä pari uutta perhettä on rakentamassa kylälle. Kylän tontit on esitetty liitteessä 3. Kylästä on tehty esite vuonna Kehittämistarpeet Kylän markkinointia ja asukashankintaa tulisi kehittää. Erityisen tärkeää olisi saada kylän omat nettisivut kuntoon. Kokemäen kaupungin nettisivuille tulee tonttitori, josta toivottavasti löytyisi kunnan tonttien lisäksi yksityiset tontit. Asukashankintaa edistäville messuille otetaan osaa, kun siihen on mahdollisuus. 6.9 TIEDOTTAMINEN Tilanne tällä hetkellä Kylällä ilmestyy 3 kertaa vuodessa kylätiedote, missä ilmoitetaan eri asioista. Ilmaisjakelulehti Jokilaakson järjestöpalstalla ilmoitetaan eri tapahtumista. Tiedotteita jaetaan postilaatikoihin aina tarpeen mukaan. Kylällä ilmestyy myös kerran vuodessa Kvaakku-lehti, joka tehdään kylän omin voimin. Kylällä on omat nettisivut, mutta ne eivät ole kovinkaan toimivat. Kehittämistarpeet Tavoitteena on kehittää kylällä sähköistä viestintää. Nettisivut tulisi saada helpommin päivitettäväksi, jotta sinne saataisiin mm. tiedotteet tapahtumista ja harrastuksista. Sähköpostijakelua tulisi lisätä kylän tiedottamisessa. Tämä edellyttää kyläyhdistykseltä sähköpostilistojen ylläpitämistä TYÖ JA YRITTÄJYYS Tilanne tällä hetkellä Suurin osa kyläläisistä saa toimentulonsa käymällä töissä kylän ulkopuolella. Lyhyet etäisyydet kylältämme kaupunkeihin ja taajamiin tukevat kyläasumista Korkeaojalla. Laajakaistan saaminen kyläämme on lisännyt myös kotona tehtävää etätyötä. Kylällä on myös paljon erilaista yritystoimintaa sekä paljon yrittäjiä, joiden yritys on muualla. Koulu tekee yhteistyötä kylässä olevan mainostoimiston kanssa, jossa 6-luokkalaiset käyvät tutustumassa yrittäjyyteen ja mainostoimistotyöhön. Kylällä on vielä jonkin verran myös maatalousyrittäjiä. Nettisivuilla on luettelo kylässä toimivista yrityksistä. 12

13 Kehittämistarpeet Aktiivisella kyläyhdistystoiminnalla on mahdollisuuksia kylän yritystoiminnan ja työmahdollisuuksien kehittämiseen. Kyläyhdistyksen tulee ylläpitää yritys- ja palveluluetteloa nettisivuilla ja kehittää kylää myös yrittäjyyden näkökulmasta yhdessä yrittäjien kanssa. Uusia työpaikkoja / yrityksiä Korkeaojalla voisi aktiivisella innovoinnilla syntyä mm. matkailuun, kulttuuriin, bioenergia-alalle, kylätalkkaritoimintaan ja jätehuoltoon. Kylän yrittäjät lisäävät kyläkoulun oppilaille tutustumismahdollisuuksia toimintaansa. 7. KORKEAOJAN KYLÄN KÄRKIHANKKEET Kyläsuunnitelman perusteella on noussut esiin viisi kärkihanketta Korkeaojan kylälle seuraavan kymmenen vuoden aikana: Kylän asukashankinta Salonpään alueen kehittäminen yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa Vaakkupuisto luontopolkuineen kylän keskustaan Infrastruktuurin kehittäminen Kyläkoulun toiminnan tukeminen 13

14 8. SWOT-ANALYYSI SWOT-analyysi Korkeaojan kylästä tehtiin kyläkyselyn perusteella. Vahvuudet: kyläkoulu kauppa-auto ryhmäperhepäiväkoti laajakaista erilaiset yritykset hyvät harrastusmahdollisuudet hyvät urheilupaikat vireä kyläyhteisö mukava kanssakäyminen asukkaiden kesken - turvallisuus ja naapuriapu ympäristönä maalaismiljöö kuitenkin moderni hyvä sijainti Heikkoudet: tiestön kunto pyörätie puuttuu liian vähän katuvaloja jätehuolto viemäriverkosto puuttuu asuntoja ja asukkaita liian vähän liian vähän pienteollisuutta ja yrityksiä ei ole sisähallia uimapaikoista Salonpää ei ole kunnossa kylän tilaisuuksissa ei käy väkeä kesäasukkaat eivät ole mukana kylän toiminnassa ei ole riittävästi palveluja vanhemmalle väestölle nettisivujen vaikea päivittäminen Sääksjärven vähäinen hyötykäyttö Mahdollisuudet: kyläkoulu sijainti matkailun kehittäminen lisää työpaikkoja tonttikauppa uudet asukkaat kylästä löytyy innostavia ja jaksavia vetäjiä kylä jaksaa puhaltaa yhteen ennakkoluulottomuus yrittäminen mahdollisuus luoda yrittäjien kylä kunta sitoutuu kylien kehittämiseen kyläläiset ovat eri-ikäisiä maalaisympäristö Sääksjärvi ja Salonpää mökkiläiset monipuolinen osaaminen ja luovuus Uhat: koulun lakkauttaminen asuntojen puute asukkaiden väheneminen teiden huono kunto ikääntyminen ja maaseudun alasajo kunnan palveluiden heikkeneminen kyläläisten väsyminen kylän kehittämiseen kyliä ei nähdä kunnan voimavarana yhteenhiileen puhaltaminen loppuu kuvitellaan, että meillä on kaikki hyvin kylä on jakautunut moneen eri osaan 14

15 9. KORKEAOJAN KYLÄ VUONNA 2015 Vuonna 2015 Korkeaojan kyläkoulu ryhmäperhepäiväkotineen on vilkkaassa toiminnassa ja sitä on mahdollisesti laajennettukin. Kylälle on rakennettu uutta taloa. Uusia yrityksiäkin on perustettu 5-10 kappaletta. Korkeaojan kylä on viihtyisä paikka asua. Koulun ympäristön Vaakku-puisto tarjoaa kyläläisille harrastusmahdollisuuksia. Puistosta lähtee opastettuja ja valaistuja kinttupolkuja kuntoilijoita varten. Maisemoidut soramontut ovat ilo silmille. Salonpää tarjoaa niin kyläläisille kuin muillekin virkistyskeitaan vuoden ympäri. Talvella siellä voi levähtää hiihtolenkillä ja syksyn sieni- ja marjareissuilla voi ihailla Salonpään ruskamaisemia. Keväällä siellä voi seurata luonnon heräämistä ja lintujen kevätmuuttoa. Ja kesällä voimme nauttia kesän auringosta Salonpään uimarannalla ja pyörähdellä rannan tuntumassa olevalla tanssilavalla. Kyläyhdistyksen toiminta on innokasta ja aktiivista yhteistoimintaa. Niin onneksi Korkeaojalla on tilaa ajatuksille silloinkin! 15

16 LIITE 1. KYLÄKYSELY-LOMAKE KYLÄKYSELY Kyselyn tarkoituksena on tehdä kylällemme kyläsuunnitelma.tulevaisuudessa jokaisella kylällä tulisi olla kirjallinen kyläsuunnitelma,jotta se voi hakea hankerahoitusta.suunnitelman pohjalta pystymme myös paremmin kehittämään kyläämme toiveidemme mukaiseksi ja markkinoimaan kyläämme uusille asukkaille. Tähän tarvitsisimme kaikkien kyläläisten ajatuksia ja mietteitä kylämme tulevaisuudesta. Vastaajan nimi (ei pakollinen) Vastaajan osoite (ei pakollinen) Puhelin Sähköposti Ammatti Puolison ammatti Sukupuoli ( ) mies ( ) nainen Ikä ( ) alle 30 ( ) ( ) ( ) ( )60-70 ( ) yli 70 Ruokakunnan henkilömäärä iältään Seuraavat asiat ovat kotikylässäni hyvin Toivoisin seuraavien asioiden olevan paremmin Kylän tulevaisuutta uhkaavat tekijät ovat mielestäni Kylän mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen Muuta Haluan osallistua kotikyläni kehittämiseen ( ) Miten? Palauttakaa kysely mennessä!!!! Osoitteeseen Sanna Uusiniitty Korkeaojantie Korkeaoja tai Ollintuvan oven vieressä olevaan postilaatikkoon. KIITOS AJASTANNE!!! 16

17 LIITE 2. KYLÄKYSELYN TARKEMMAT TULOKSET Seuraavat asiat ovat kotikylässäni hyvin: rauhallinen asuinympäristö, koulu, iltis, paskanajoon sopeutuvat asukkaat, kansalaisopiston soittotunnit, peruspalvelut toimivat, naapuriapu, asukkaat pohtivat aktiivisesti kylän edistämisen keinoja, maalaismiljöö jossa voi toimia myös modernisti, vireä kyläyhteisö, riittävästä mahdollisuuksia harrastamiseen, kauppa-auto, turvallisuus, urheilupaikat hyvät, hyvä yhteishenki, nuoria ihmisiä, vesi, vapaa-aika aktiviteetteja runsaasti, luonto, ympäristö, sijainti, yhteisöllisyys, laajakaista, hyvät liikenneyhteydet, yhteistä toimintaa, kylällä lapset ovat saaneet hyvää seuraa toisistaan samoin aikuiset, työmatkat kohtuullisia moneen asutuskeskukseen, kylä hyvämaineinen ja tunnettu, hyvä edustuksellisuus, vapaa-aikakerhon monipuolinen toiminta, ulkoilumahdollisuudet hyvät, kerho, jääkiekkokaukalo, jalkapallokenttä. Toivoisin seuraavien asioiden olevan paremmin: tiestön kunto, nettisivujen monipuolistaminen+päivitys, nuoria aktiivisia jäseniä toimimaan, tehokkaampi kylän markkinointi, pyörätie, lisää katuvaloja, nopeusrajoitus pienemmäksi Kullaantiellä, uimapaikkoja lammella ja järvellä, uusia rakentajia kylälle, nuorille (mopoikäisille)maastoreittejä ja yhteys järvelle, Kullaantien maisemointi raivaus, aktiivisempi osallistuminen, tavoitteellisempaa kylätoimintaa, paremmat palvelut vanhemmalle väelle, myös asumispalveluja, lapsia lisää, lisää työllistävää yritystoimintaa, jätehuollon kehittäminen, kesäasukkaiden potentiaalin hyödyntäminen kehitystyössä, erilaisuus on rikkaus ei uhka kylän kehittymiselle, pitäisi olla enemmän ihmisiä kylän tilaisuuksissa, pitäisi olla enemmän halukkuutta kylän yhteisten asioiden hoitoon, Salonpään ulkoilu- ja uimarantaa kehittää parantaa, kaupunki mukaan, tonttien markkinointia tehostaa, kauppapalvelujen kehittäminen, kuntopolku, talvella hiihtolatu, enemmän asukkaita tulossa kylälle sais olla, asukasmäärän kehitys, viemäriverkosto, sisähalli, linja-autopysäkit katoksineen Kullaantielle, lisää linja-autovuoroja, isompi jääkiekkokaukalon koppi (lämmin), pienteollisuutta lisää, katuvalot koko kylälle, R-kioski, enemmän yrityksiä, kahvila. Kylän tulevaisuutta uhkaavat tekijät ovat mielestäni: maatalouspolitiikka, liian tiheään asuminen, yhteenhiileen puhaltaminen huomattavasti vähenemään päin, kylä jakautunut ns. moneen eri osaan, kylän ikäjakauma, tarvitaan nuoria perheitä turvaamaan koulun jatkuvuus, koulun lakkauttaminen, jos kylän sydän sammuu vaarana on että kylä hiljenee, kaupunki-ilmiö, lapsiperheiden vähäisyys, väsymys, tuudittautuminen siihen että meillä on kaikki hyvin eikä enää tarvitse tehdä mitään yhteisten asioiden hyväksi, ei ole houkuttelevia tontteja, kyliä ei nähdä kunnan voimavarana toiminta tällä hetkellä päämäärätöntä pikkupuuhastelua, maatalouden alasajo, aktiivien jaksaminen kylän kehitystyössä, teiden huono kunto, asuntopula Kylän mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen: maalaisympäristö, yrittelijäät asukkaat, monipuolinen osaaminen, yhteentekemisen taito, luovuus, sinnikkyys, tonttien mainostaminen lisää lapsiperheitä, yksityisyrittäjyys, yhteishenki, hullut ideat toimimaan, Sääksjärven hyödyntäminen, mökkiläiset, kylälle olisi mahdollista luoda yrittäjäin kylä, positiivinen ilma- 17

18 piiri, eri-ikäistä väkeä, tärkeintä on saada kunta sitoutumaan kylien kehittämiseen, kylällä on edellytyksiä asuttaa lähinnä Pori Harjavalta alueen työpaikoilla kävijöitä, kohtalaisen hyvät mikäli jaksamme puhaltaa yhteen hiileen, ennakkoluulottomuus ja yrittäminen on hyvää, ovat hyvät jos riittää innostavia ja jaksavia vetäjiä erilaisille tapahtumille ja kylän markkinoinnille, matkailua kehittää lisää, hyvä maine aktiivisena kylänä, hyvät kulkuyhteydet moneen eri suuntaan, rajattomat Muuta: voisimme vierailla/kutsua vieraita muiden kylien kanssa, kylän markkinointiin tarvitaan järeämpiä keinoja, Korkeaojasta voisi tulla entistä voimakkaampi kylätaajama maaseudulle, hiekkamonttuun motocrossirata, Sääksjärven hyödyntäminen, pitäisikö välillä edesauttaa yritystoiminnan kehitystä jo olemassa olevillakin yrityksillä. esim. yritystoiminnan kehitys- ja aktivointiprojekti paikalliset yrittäjät kokoontuvat ja kartoittavat puutteet ja vahvuudet. samalla tietysti tulisi hoidettua henkistä puolta. Työvoiman tarpeeseen voisi myös tulla ratkaisuja, vapaa-aikakerhossa aikaisempina vuosina toimineiden henkilöiden saaminen takaisin toimintaan mukaan ja myös ne jotka eivät ole olleet mukana, uusien kyläläisten mukaan saaminen toisi ehkä jotain uutta vahvuutta, tienvarsien raivaus, kylätaulu kuntoon, tapahtuma johon kaikki osallistuisi 18

19 LIITE 3. TONTTEJA KORKEAOJALLA 1. Tontti 1,1ha,0,6ha peltoa ja 0,5ha metsää. Kylätie tontin rajalla. Luonnonrauha. Vesijohto 20m tontin rajalta. Ei viemäriä. Sähköjohto 60m (muuntaja). Yhteystiedot Kasperi Koivula / Tontti n.2000m2.lehtipuita kasvava rinnetontti, etelän suuntaan. Tie tontin rajalla. Satunnaisesti ihmisen aiheuttamia ääniä. Vesijohto n.30 m, ei viemäriä. Sähköjohto n.200m. Kyläkouluun n. 1,5km. Yhteystiedot Simo Välimäki Tontti n.2000m2. Mäntyä kasvava rinnetontti etelän suuntaan. Tie tontin rajalla. Satunnaisesti ihmisen aiheuttamia ääniä. Vesijohto tontin rajalla. Sähköjohto tontin rajalla. Kyläkouluun n.2km. Yhteystiedot Simo Välimäki Tontti n.0,35ha (valmiiksi lohkottu), etelään avautuvalla metsän reunalla. Tontilla vähäisiä korkeuseroja ja nuorehkoa mäntymetsää. Tie tontille olemassa. Satunnaisesti ihmisen aiheuttamia ääniä. Vesijohto n.150m. Sähköjohto tontin kulmalla. Koululle n.500m,samoin kaukalolle ja ryhmäperhepäiväkotiin. Jalkapallokenttä lähes vieressä. Yhteystiedot Elina Uusiniitty Tontti n.0,4ha. Eteläinen rinnetontti paikallistien varressa. Etualalla oleva suonreuna helppo muuttaa puutarha-alueeksi ja samalla etelään avautuu avonainen maisema. Satunnaisesti ihmisen aiheuttamia ääniä. Vesijohto tulee n.50m päähän. Viemäröinti helppo toteuttaa omalla puhdistamolla/maasuodatuksella. Sähkölinja tulee n.50m päähän. Kauppa-auto 0,5km,linja-auto (koululaisvuoro) 0,5km ja koulu 4,4km. Yhteystiedot Juhani ja Kaija Lahtinen / Tontti 0,25ha rajoittuu pohjoisreunaltaan metsäsaarekkeeseen ja etelässä peltoon. Tontilla myös omaa peltoa. Korkeaojantien välittömässä läheisyydessä, n.1km Kullaantielle. Sähkö aivan tontin kulmalla. Vesijohto sekä viemäriliittymä tontilla. Noin 1km koululle, ryhmikselle ja kaukalolle. Yhteystiedot Juha ja Sanna Uusiniitty / ja 8. Kaupungin tontit kyläkoulun lähellä, urheilukentän vieressä. 9.ja 10. Tontit lähellä koulua Korkeaojantien varrella. Yhteystiedot Juha Korkeaoja 11.Tontti lähellä koulua Kullaantien varrella. Yhteystiedot Simo Koivisto Tontti kallioinen paikka Madekalliontien varrella. Yhteystiedot Juha Korkeaoja. 13.Tontti Öljymäentien varrella. Yhteystiedot Juha Lähteenmäki 14.Tontti Öljymäentien varrella. Metsäinen rakennuspaikka sahan takana. Yhteystiedot Juha Korkeaoja

20 KORKEAOJAN KYLÄ Lisätietoja: Korkeaojan Vapaa-aikakerho ry GSM /kvak