4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa. 4.7. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille"

Transkriptio

1 1(20) Ympäristökasvatussuunnitelma Suomen luonnonsuojeluliitolle Tarja Heikkonen Sykli Ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon opinnäytetyö 2013

2 2(20) Sisältö 1. Johdanto 2. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite 3. SLL:n ympäristökasvatuksen tausta 4. Nykytilanteen kartoitus 4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa 4.2. SLL:n ympäristökasvatuksen henkilöresurssit 4.3. SLL:n ympäristökasvatustoimikunta 4.4. Saimaannorppatyö 4.5 Perhetoiminta 4.6. Koulumetsät arvoonsa- hanke 4.7. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille 5. Ympäristökasvatuksen vaikuttavuuden arviointi 6. Painopistealueet ja uudet kohderyhmät 7. Esimerkkejä ympäristökasvatuksen keinoista 8. Lähteet

3 3(20) 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto on puolueisiin sitoutumaton valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö, johon kuuluu runsaat henkilöjäsentä. Alueellisesti luonnonsuojelutyötä ja yhdistystoimintaa tekee 15 luonnonsuojelupiiriä. Liittoon kuuluu yli 180 paikallista luonnonsuojeluyhdistystä. Nuorisojärjestö Luonto-Liitto on luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Luonto-Liitto keskittyy lasten ja nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan. Luonto-Liitolla on noin 7000 jäsentä. Tässä suunnitelmassa keskitytään SLL:n eli keskusjärjestön ympäristökasvatustoimintaan, joka on vahvasti kytköksissä piiri- ja paikallistason toimintaan. SLL:n ja Luonto-Liiton työnjakoon annetaan eväitä. SLL:n ja Luonto-Liiton yhteistoiminnan kehittäminen ympäristökasvatuksessa on tulevaisuuden haasteita. 2. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite Ympäristökasvatus on ollut osa SLL:n toimintaa alusta saakka ajan henkeen ja toimintakulttuuriin sopivassa muodossa. SLL:n ympäristökasvatus on ollut paljolti yleistä luontoja ympäristötietoisuuden lisäämistä ja esimerkkinä toimimista. Tavoitteellinen perheisiin ja nuorisoon kohdistuva ympäristökasvatus tuli laajempaan tietoisuuteen vasta vuoden 2012 liiton internetsivu-uudistuksen yhteydessä. SLL:n nettisivuilla on nyt kohta Ympäristökasvatus ja

4 4(20) Mitä me teemme. Sivuston määritelmän mukaan Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa niin lapsista, nuorista kuin aikuisistakin luontoa rakastavia ja elintavoiltaan vastuullisia ihmisiä. Ympäristökasvatuksessa luodaan läheinen suhde luontoon. Rakkaus luontoa kohtaan johtaa oman elinympäristön huolenpitoon ja suojeluun. SLL:n ympäristökasvatuksessa ei siis ole kyse vain lasten ja nuorten toiminnasta vaan ympäristökasvatus mielletään tukemaan koko liiton toimintaa mottona vauvasta vaariin. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite nojaa myös liiton tavoitteisin, joita ovat edistää yhteiskunnassa luonnon ja sen monimuotoisuuden kunnioittamista ja suojelua, ihmisen luontosuhteen säilyttämistä ja vahvistamista. Toiminnan tavoitteena on ihmisen terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. (SLL:n verkkosivu: Järjestö ). Liiton pitkän aikavälin toiminnan linjat päättää joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaa alueellisten piirien edustajista koostuva liittovaltuusto. Ympäristökasvatus on mukana useassa kohdassa toiminnan sisällön mukaan, esimerkiksi vuonna 2013 lajiensuojelussa saimaannorpan alla, teemapäivissä kuten Luonnonkukkapäivien retkissä, Geologian päivässä ja Koulumetsät arvoonsa hankkeessa. Liitossa ympäristökasvatusta koordinoi ympäristökasvatustoimikunta. Rakkaudesta luontoon- SLL:n esite toteaa myös, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit sekä paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukuisia tempauksia tärkeiden asioiden puolesta. Näin vaikutetaan julkiseen mielipiteeseen ja tärkeisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Ympäristökasvatus on mukana hyvin monessa esitteen kuvaamassa toiminnassa. 3. SLL:n ympäristökasvatuksen tausta Suomen luonnonsuojeluliiton historia alkaa vuodesta Aluksi toimijoiden joukko koostui tieteellisten seurojen vaikuttajista ja keskittyi yhdistyksen ajamiin luonnonsuojelukysymyksiin, mm. kansallispuistojen perustamiseen ja kansan valistamiseen. (Laulujoutsenen perintö, SLL, 2008). Ympäristökasvatus -sanaa ei tuolloin tunnettu ja 1970-lukujen ympäristöherääminen sai monet ekologisesti ajattelevat kääntämään katseensa myös omaan elämäntapaansa. Euroopan ympäristövuosi 1970 sai monet kansalaisjärjestöt käsittelemään ympäristöteemoja. Käsite Environmental Education syntyi, kun Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN:n kasvatus- ja viestintäkomissio märitteli käsitteen Kierrätys - käsitteen luomisessa SLL oli mukana, kun eri järjestöjen Kierrätysliike syntyi 1980-luvulla. Ympäristökasvatus saatiin valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin 1985, jolloin innostuttiin myös nuukuusviikosta ja tavaranvaihtoteemasta.

5 5(20) SLL:ssä puhutaan edelleen ympäristökasvatuksesta, vaikkakin rinnalle on myös tullut termi kestävän kehityksen kasvatus. Yhteinen Käsitys-julkaisu (Kierrätyskeskus, ympäristöministeriö 2013) toteaa, että kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat samanlaiset, mutta painotuksissa voi olla eroja. Ympäristökasvatus painottaa erityisesti ekologista ulottuvuutta. Kestävän kehityksen kasvatus tuo selkeämmin esiin kestävän kehityksen eri ulottuvuudet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys). Puhutaan myös kestävän elämäntavan kasvatuksesta, jossa painottuu yksilön näkökulma. Suomen luonnonsuojeluliitossa Luonto-Liiton toiminta on pitänyt lapsille ja nuorille suunnattua ympäristökasvatusta esillä, ja aiheesta kiinnostuneet luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset ovat voineet saada tukea Luonto-Liitosta. SLL:n keskustoimiston ja piirien rooli on ollut enemmän aikuisväestölle suunnattua valistus- ja vaikuttamistyötä luonnonsuojeluja ympäristönsuojelukysymyksissä. Monet paikallisyhdistykset ovat sen sijaan alusta saakka pitäneet mukana koko perheelle suunnattuja retkiä ja myös lasten ja nuorten kohderyhmille suunnattua toimintaa, esimerkiksi lasten leirejä ja tapahtumia lapsiperheille luvulla myös keskusjärjestössä herättiin ympäristökasvatuksen esilletuomiseen liiton toiminnan tukena, varsinkin saimaannorpan suojelutyössä. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri kokosi ensimmäisen saimaannorppaopetuspaketin vuonna 2004 hankkien siihen rahoituksen, myöhemmin toiminta laajeni SLL:n toiminnaksi, kun SLL:n aluepäällikön toimenkuvaan tuli valtakunnallisen työn osuus. Ympäristökasvatus oli luonteva osa myös alkaneen saimaannorppakoordinaattorin toimenkuvaa. SLL edisti perhetoimintaa vuosina yhteistyöprojektissa K-kaupan kanssa. Ympäristökasvatusvaliokunta, myöhemmin ympäristökasvatustoimikunta, perustettiin vuonna 2008 kehittämään liiton ympäristökasvatusta ja yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. SLL:n valtakunnallinen toiminta on kattavampaa kuin Luonto Liiton, ja siksi joissakin piireissä myös lasten ja nuorten ympäristökasvatus on SLL:n piirien toimintaa, kun alueella ei ole Luonto- Liiton toimintaa 4. Nykytilanteen kartoitus 4.1. Ympäristökasvatus SLL:n internet-sivujen valossa SLL:n nettisivujen osio Mitä me teemme sisältää vuoden 2013 ympäristökasvatustoiminnan pääpiirteet. Ne löytyvät otsakkeista perhetoiminta, nuorten ekotiimi, kerhokummihanke, koulumetsät arvoonsa, Tarinoita metsästä -opetusmateriaali ja Luonnonhenkien satupolku. Lisäksi otsakkeen Lajit alta löytyy saimaannorppaan liittyvä ympäristökasvatus. Eväitä

6 6(20) ympäristökasvatukseen osasta löytyvät SLL:n, Luonto-Liiton ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran määrittelemät suositukset hyvälle ympäristökasvatusmateriaalille. Osastosta Mitä sinä voit tehdä löytyvät ohjeet pihaniityn perustamiseen, geologian päivän tietoa ja osasta Arjen valinnat löytyvän vinkit ympäristöystävälliseen asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ja vinkit vaikkapa lainauspalveluun, Pirkanmaan jätehuollon Konsta tietovisa-peliin ja vesijalanjälkimittariin. Liiton nettisivustolta löytää siten paljon hyödyllistä tietoa omatoimisen kiinnostuksen kohteisiin, ja myös ympäristökasvatukseen. Tapahtumat-sivustolta löytyvät myös piirien ja yhdistysten tapahtumat virtavesien hoitotalkoista lintu- ja lepakkoretkiin. Ikkuna Suomen luontoon sivusto tarjoaa pienimuotoisen keskustelufoorumin luontokuvineen SLL:n ympäristökasvatuksen henkilöresurssit SLL:n henkilökunnasta ympäristökasvatusta tekevät koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi ( ), Ympäristökasvatusta laajentaa EU:n Life-ohjelman rahoittama norppahanke, johon sisältyvät mm. lasten norppakesäleirit ( ) ja kesänorppalähettiläät Lifehankkeen koordinaattorina toimii Kaarina Tiainen ( ). Norppalähettiläät ovat kiertäneet Saimaan alueen kouluja vuosina 2010, 2011 ja Kiertue jatkuu vuosina Life-hake ulottuu ympäristökasvatuksessa myös Venäjän Karjalaan. Etelä-Karjalassa SLL:n ympäristökasvatusta vahvistaa Etelä-Karjalan Osuuskaupan rahoittama luontokerhohanke, jossa kerhon vetäjinä toimivat SLL:n Etelä-Karjalan vs. aluepäällikkö Anna Vuori ja Anne Kauhanen. Projektiapua SLL:n ympäristökasvatukseen saatiin syksyllä 2013 myös EVSvapaaehtoistyöpalvelun (European Voluntary Service) kautta. Maria Faticov osallistui GPSluontopolun suunnitteluun Luontokeskus Haltian lähimetsään työstäen englanniksi polkuun liittyvää materiaaleja children trail ja adult trail SLL:n ympäristökasvatustoimikunta Vuonna 2008 SLL:n hallitus perusti ympäristökasvatusvaliokunnan kehittämään ympäristökasvatusta ja tiivistämään yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. Valiokunta muuttui toimikunnaksi SLL:n rooliksi erona nuorisojärjestöön muotoutui aluksi saimaannorppatyöhön liittyvän ympäristökasvatuksen ja perhetoiminnan tukeminen ja osallistuminen alueellisiin ympäristökasvatustoimijoiden yhteistyöverkostoihin. Luonto-Liiton kanssa yhteistyömuodoiksi löytyi muun muassa luontokerhojen lisäämiseen tähtäävä kerhokummihanke.

7 7(20) Toimikunnan kokoonpanon on nimittänyt liittohallitus. Aktiivien tiedonvaihtokanavana ovat sähköpostilista sekä kokoukset. Toimikunnan toimintaan ovat sisältyneet mm. tutustumiskäynnit (esim. luonnontieteellinen museo, eduskunta, Harakan saaren luontokoulu, Lahden kaupungin ympäristöpalvelut, Tampereen luontoleiri ja piiritoimisto), osallistumiset valtakunnallisille ympäristökasvatuspäiville, Uudenmaan ely-keskuksen Välke-ryhmään (jäsen ), ympäristötoimijoiden ns. Pyöreän pöydän rinkiin (jäsen), Educa-messuille ja muihin verkostoitumistapaamisiin. Toimikunta on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan muihin toimijoiden ympäristökasvatustoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen (keinoina yhteydenpito, lausunnot, tapaamiset ja lehtikirjoitukset). Ympäristökasvatus on ollut esillä liiton syyspäivillä työpajoissa. Kokouksiin osallistuvien lapsille liitto on järjestänyt lapsenvahdin ja omaa toimintaa eli tukenut myös perheellisten osallistumista järjestötoimintaan. Toimikunta on myös parin viime vuoden aikana osallistunut varsin aktiivisesti varainhankintaan. SLL:llä kattojärjestönä on Luonto-Liittoa paremmat edellytykset laajoihin hankkeisiin. Mm. Koulumetsät arvoonsa hanke ja sitä tukevat hankkeet lähtivät liikkeelle toimikunnasta rahoitushakuineen.. Liitto on tukenut ympäristökasvatustoimikunnan kokoontumisia maksamalla toimikunnan jäsenten matka- ja osanottokuluja tapahtumiin. Liiton harjoittelija tai työntekijä on hoitanut sihteerin tehtäviä Saimaannorppatyö Saimaannorpan suojeluun liittyvänä ympäristökasvatuksena luonnonsuojeluliitossa on ollut koululaisille suunnattu saimaannorppalähettilästoiminta ja kiertävä saimaannorppanäyttely. Saimaannorppakoordinaattori on myös vieraillut kaikenikäisten tilaisuuksissa kertomassa sanoin ja kuvin aiheesta. Kuulijoita on ollut päiväkodin vuoden ikäisistä lapsista Imatran Lions- klubin ja Kansallisten seniorien tilaisuuksiin. Saimaannorppaopetuspakettiin kuuluu muun muassa pienoiskokoon askarreltu dioraama saimaannorpan pesästä, luonnollisen kokoiset pehmonorppa ja kuutti, pehmonorpan tekoohjeita ja malleja sekä satuvihkonen saimaannorpan elämästä Veeti-kuutin vuosi.

8 8(20) Tarkemmin saimaannorppatyöstä LIITTEESSÄ Koulumetsät arvoonsa- hanke & Tarinoita metsästä-yhteistyö Koulumetsät arvoonsa -hanke on tuonut liitolle laajan verkoston toimijoita. SLL:n koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahin vetämässä hankkeessa ( ) on mukana ohjausryhmän jäsenten lisäksi laaja joukko pilottikohteiksi lähteneitä kouluja, kuntien viranomaisia (mm. Espoo, Helsinki, Lahti koulumetsäkartoitusten kautta). Hanketta on rahoittanut maa-ja metsätalousministerio METSO-rahoista. Mukana on ollut laaja yhteistyöverkosto eli Luonto-Liitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Suomen Latu, Biologian ja maantieteen opettajien liitto sekä Kuntaliitto. Hankkeeseen liittynyt Ekokemin rahoittama Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu vuonna 2012 sai mukaan 74 päiväkoti- tai koululaisryhmää toteuttamaan metsäaiheisen työn. Kilpailun tuloksia on nähtävillä liiton nettisivulla. Töistä on koottu näyttely, joka oli esillä Villa Elfikissä. Koulumetsähankkeesta kootaan käytännönläheinen koulumetsäopas, joka on tarkoitettu erityisesti kasvattajille ja opettajille, mutta myös kuntien toimijoille laajemmin. Hanke on järjestänyt myös ulkona oppimisen koulutuksia oman lähimetsän turvaamiseen sekä työpajoja opettajille ja kasvattajille. Espoo, Helsinki ja Lahti ovat hankkeen myötä selvittäneet oman alueensa koulujen ja/tai päiväkotien lähimetsiä hankkeessa luodulla sähköisellä työkalulla. Metsäopetusta tukee myös toimikunnan neuvottelema oppimateriaali- ja elokuvayhteistyö MPR Matila Röhr Productionsin kanssa. Luonnonsuojeluliitto sai projektiin avustuksen Tuuliaisen Säätiöltä. Tarinoita metsästä- DVD esittelee Metsän tarina elokuvan lajistoa 20 lyhytelokuvassa, joihin ympäristökasvatustoimikunnasta Milla Tuormaa laati spiikit ja opetusmateriaalin Luonnonsuojeluliiton nettisivuille. Opetusmateriaali on ilmaiseksi ladattavissa liiton sivulta, ainoastaan DVD on maksullinen. Lisäksi koulumetsäverkoston kautta 13 koulua lähti mukaan Tarinoita metsästä digipilottikouluiksi, jossa Elisa ja MPR kehittävät DVD:stä digitaalisen sovelluksen opetuskäyttöön. Tarinoita metsästä materiaalista on hyötyä myös Luonto-Liiton metsälähettilästoiminnassa sekä SLL:n, piirien ja yhdistysten tilaisuuksissa. 4.5 Perhetoiminta SLL edisti perhetoimintaa vuosina yhteistyöprojektissa Kesko Oyj:n kanssa kanssa. Projektikoordinaattorina toimi Jaana Hiltunen. Hankkeessa oli laaja järjestöverkko mukana

9 9(20) MLL:stä Kalamiesten keskusliittoon. Tavoitteena oli perustaa liiton piireihin perhetoiminnan alueellisia idearyhmiä. Eri puolille Suomea syntyi 30 perheluontokerhoa. Toimintamuotoina olivat myös retket, leirit, teemapäivät, tapahtumat ja kurssit. Projektiin liittyi SLL:n ja Luonto- Liiton Luonto tutuksi -kirjan julkaisu. Luonto-Liiton ja SLL:n yhteistyönä syntyi Perheet takaisin luontoon- kansio. Luonto-Liiton ja SLL:n kerhokummitoiminta kannustaa luonnonsuojeluyhdistyksiä perustamaan luontokerhoja uusille paikkakunnille. Kerhokummi on paikallisyhdistyksessä toimiva kerhon tukihenkilö. Hän avustaa kerhon perustamisessa ja toimii linkkinä eri osapuolten välillä. Lisäksi liitto on myöntänyt muutamana vuonna perhetoiminta-avustuksia, joiden hakemisesta on tiedotettu liiton järjestökirjeessä. Perhetoiminta-avustukset suunnattiin 2000-luvun alussa aluksi enemmän piireille. Tässä selvityksessä on mainittu pelkästään vuoden 2013 avustuksensaajat, täydentämään vuoden 2013 ympäristökasvatuskyselyä. Vuodeksi 2013 myönnettiin perhetoiminta-avustukset seuraaville yhdistyksille (tekstissä ensimmäisen kerran mainittavat toimijat lihavoitu) : 1) Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry., perheretken järjestämiseksi Hartolassa kesä-elokuussa. Retken ohjelmassa on suoluontoon tutustumista, leikkejä, grillausta ja luontovisailua, myönnetty 150 euroa, 2) Kittilän luonto ry:lle erilaisiin vuoden aikana toteutettaviin perhetapahtumiin, kuten opastettuun lintutapahtuman, lasten lintuviikon, 75-vuotispäivän juhlaretken ja Suomen luonnon päivän retken järjestämiseksi 300 euroa, 3) Porin seudun ympäristöseuralle kesällä järjestettävään lapsiperheiden luontopäivään Kirjurinluodossa. Luontopäivän ohjelmassa on rastirata, askartelua ja luontoleikkejä, 150 euroa, 4) Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat ja Vantaan Luonnonystäville perheleirien, perhekerhojen, vainupäivien sekä syysmyrskyn järjestämiseen. Lisäksi yhdistykset järjestävät mm. pöllö- ja tähtiretkiä, 800 euroa, 5) Pirkanmaan luonnonsuojelupiirille ja Luonto-Liiton Hämeen piirille perheluontoleirin järjestämiseksi Pajaniemen leirinalueella Lempäälässä. Perheleirillä retkeillään, leikitään, askarrellaan ja liikutaan luonnossa, 350 euroa. 6) Pohjois-Kymen Luonto ry:lle 1-3 perheretken järjestämiseksi. Pääretki järjestetään Repoveden kansallispuistossa juhlavuoden teemaan liittyen, 580 euroa, 7) Lakeuden Luonto ry:lle koko perheen Eläinten talvi-tapahtumaan joulukuussa Tapahtumassa kierretään toiminnallisilla rastipisteillä saaden tietoa elämyksellisesti eläinten talven vietosta, 120 euroa. Lisäksi Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry sai käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneen summansa perhetoimintaan.

10 10(20) 4.6. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille Paikallisyhdistysten ja piirien ympäristökasvatustoimintaa ei ole aiemmin liitossa kartoitettu. Toiminnan kartoittamiseksi laadin ympäristökasvatuskyselyn. Teknisesti lomakkeen toteutti SLL:n valtuuston jäsen Pertti Sundqvist. Kysely julkistettiin toukokuussa 2013 liiton s- postilistoilla, ja vastausaikaa jatkettiin 7.9. saakka. (TULOKSET LIITE 2) Kyselyyn tuli 36 vastausta seuraavilta toimijoilta, joista kahdelta myös kahteen kertaan: SLL:n luonnonsuojelupiireistä vastasivat Satakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan piirit. Lisäksi tuli vastaus SLL:n keskustoistolta ja Luonto-Liitolta. Yhdistyksistä vastasivat ; Pohjois-Kymen Luonto, Lakeuden Luonto, Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys, Ala-Satakunnan Ympäristöseura, Ylä-Karjalan luonnonystävät, Keurusseudun Luonnonystävät, Huittisten seudun ympäristöyhdistys, Jämsänseudun luonnonystävät, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys, Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys, Vaasan ympäristöseura, Meri-Kymen Luonto, Kiuruveden Luonnonystävät, Järvenpään ympäristöyhdistys, Enon Luonnonystävät, Kaakkois-Kymen Luonto, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys, Lopen luonnonystävät, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys, Lieksan Luonnonystävät. Perhetoiminta-avustushaun ja ympäristökasvatuskyselyn yhteenvetona voi todeta, että ympäristökasvatustoimintaa oli Luonto-Liiton ja sen piirien lisäksi keskustoimistolla, ainakin 8 piirillä ja 26 luonnonsuojeluyhdistyksellä. Sen perusteella ympäristökasvatus on tuttua useimmille piireille, ja vastanneille luonnonsuojeluyhdistyksille. Vastausten määrä jäi tosin pieneksi, kun liitossa on luonnonsuojeluyhdistyksiä noin 180. Heikkoon vastausprosenttiin voi syynä olla se, että yhdistyskirjossa on myös nukkuvia yhdistyksiä, kaikkia ei sähköposti tavoita, eikä kaikilla ole aikaa tai halua vastailla kyselyihin. Kaikki piirit ja vähänkin toimivat luonnonsuojeluyhdistykset tekevät jonkinlaista ympäristökasvatustyötä, mutta eivät välttämättä miellä sitä ympäristökasvatustyöksi. Siksi myös ympäristökasvatuksen merkityksestä on hyvin vaihtelevia näkemyksiä. Lasten ja nuorten toiminnasta tutuimpia olivat luontokerhotoiminta (29 % vastaajista), koululais- ja nuorisokilpailut (17 %) ja lasten- tai nuorten leirit (14%). Lasten ympäristökasvatuksessa tunnettua Suomen Ladun metsämörritoimintaa oli vain 3 %:lla. Perhetoiminta oli yleisimmin retkiä (51%), tapahtumia- ja talkoita (40%) sekä perhekerhotoimintaa (11%). Ympäristökasvatuksellisia retkiä järjestettiin yhteistyössä muiden

11 11(20) yhdistysten (46%), mutta myös kunnan tai yritysten kanssa (37%). Luontokoulun kanssa yhteistyötä oli vain 11 prosentilla. Erityisryhmille suunnattua toimintaa (esim. kehitysvammaiset, maahanmuuttajat) ei ollut. Retkiyhteistyöstä onnistuneita kokemuksia oli esimerkiksi Lakeuden luonnolla Limingan 4Hkerhon kanssa, ollut myös sieniruokien valmistamista, koko perheen Eläinten talvi-tapahtuma yhdessä mm. Liminganlahden ystävien, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa, luontopolkutalkoot, jossa oli yhteistyötä myös koulujen kanssa. Yhteistapahtumissa Satakunnan ls-piiri/ala-satakunnan ympäristöseura on ollut omana osastona ja luontopolkuja eri versioina, luontopolkukilpailut ovat olleet suosittuja. Samaa toteaa Keurusseudun luonnonystävät, jonka mukaan muiden järjestöjen tapahtumissa on ollut yhdistyksen luontopiste. Lisäksi yhdistys on ollut mukana ympäristökasvatuksen suunnittelua koskevissa kokouksissa. Yhteistyötä on ollut Pirkanmaalla myös luontokoulun kanssa, josta yhdistys on saanut ohjaajan luontokerholleen, ja nuorisokeskukselta tiloja käyttöönsä. Luontokoulut mainitaan myös hyvänä yhteistyökumppanina, kun järjestetään ympäristökasvatuksen kursseja. Toisaalta taas luontokoulun loppuminen paikkakunnalta (Hyvinkää) on vienyt sen tarjoaman yhteistyön yhdistykselle. Kyselyn vastaajista puuttui Vantaan ympäristöyhdistys, joka on kuitenkin syytä mainita. Yhdistys on ainoa luonnonsuojeluliiton toimija, joka ylläpitää luontokoulua. Yhdistys on ylläpitänyt Vantaan Luontokoulua ansiokkaasti, vaikkakin sen jatkuminen on ollut kovan työn takana. Luontokoulun tulot ovat kiinni kaupungin myöntämästä avustuksesta. Vain pieni osa tuloista saadaan tilaisuuksien osanottomaksuista. Vantaan Luontokoulu järjestää mm. kummiluokkaopetusta vantaalaisille kouluille ja päiväkodeille, keväisin ja syksyisin retkiä ja saturetkiä kouluille ja päiväkodeille sekä luontoaiheisia kursseja kaikille kiinnostuneille tukemaan koulujen ympäristökasvatustyötä. Syksyn 2013 kursseja ovat esimerkiksi Case forestmenetelmä, lapsilähtöinen oppimisen metsäkurssi, luontoleikit ja talviluonto oppimisympäristönä. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on Vesaisten kanssa järjestänyt lintulauantaita, ja tutustumista metsäeskarilaisten toimintaan. Eskarilaiset ovat käyneet yhdistyksen hoitamassa perinnemaisemakohteessa. Vaasassa on onnistunutta yhteistyötä lasten- ja nuorten perheleireissä Luonto-Liiton kanssa sekä kaupungin kanssa.

12 12(20) Yhteistyökumppaneina monella yhdistyksellä on myös paikallinen latuyhdistys, jonka kanssa on järjestetty esim. perheluontokerhotoimintaa. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on ollut mukana markkinoimassa perhetapahtumia Siilinjärvellä. Lintuyhdistykset mainitaan yhteistyökumppaneina. Bird Lifen pihalintubongaukseen on osallistuttu. On myös järjestetty erilaisia harrasteiltoja (lepakkojen ja tähdenlentojen tarkkailuiltoja), vieraslajien kitkemistalkoita, ötökkäpäiviä, satupolkuja (esim. Ala-Satakunnan Ympäristöseuran Tonttu Timotein luontopolku) ja yhteistyöretkiä kuvataidekoulun kanssa. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat osaltaan olleet edistämässä ympäristökasvatusta myös tehden lintutorneja, luontopolkuja kunnille, hotelleille ja kouluille sekä moniin tapahtumiin. Syynä, miksi jokin ympäristökasvatuksen toimintamuoto yhdistyksissä on loppunut on yhteistyökumppanien kuten tähtiyhdistyksen toiminnan hiipuminen, epäonnistunut lehtiilmoittelu, se että biologian ja maantiedon opettajat eivät vedä enää mitään vapaaehtoisjuttuja, rahoituksen loppuminen piirin lasten luontokerhohankkeesta, äitienpäiväretken loppuminen hallituksen ja jäsenistön passiivisuuden vuoksi, kerhotoiminnan hiipuminen vetäjien puutteen myötä. Suorat yhteydet koululaisiin ovat eläköityneiden opettajajäsenten myötä katkenneet. Toimintamuotoja, joissa yhdistykset haluaisivat kokeilla ympäristökasvatusta ovat esimerkiksi monet harrasteretket ja te lat (kasvi-sieni-kivi-lepakko-karpalo-tähdet), luontokuvaillat, Luonto-Liiton lasten leikit, luontoharrastuksen tuominen päiväkoti- ja eskariryhmille ja heidän vanhemmilleen, päiväleiritoiminta, kerhotoiminta ja yhteistyön lisääminen koulujen kanssa. Yksi yhdistys ilmoittaa järjestävänsä päiväkotilasille ja heidän perheilleen luontopolkuja. Iltapäiväkerholla arvellaan olevan myös kysyntää, mutta siihen ei ole vetäjää, vanhuksille järjestettävää lintujentarkkailua esitetään, ja perheille suunnattujen retkikerhojen jarjestämistä, joka vaatisi ensin perheretkikerhon ja perhekerhojen vetäjän koulutuksen. Ympäristökasvatusmateriaaleista erillismaininnan saavat Luonnonkukkien päivän materiaali, netistä imuroitavat kuvat ja omat kuvat, tavanomaiset askartelumateriaalit, luonnosta löydetyt havaintomateriaalit kuten sammalet, sulat, sienet ja kasvit, lasten lintukirja, Jätekukon jätekäsinuket, Funga.fi sivustolta tulostetut etiketit. Todettiin myös, että erilaisen materiaalin tuottamisen sijaan lapsia ja ihmisiä pitäisi viedä luontoon ja kannustaa heitä menemään sinne ilman opastusta, ja että ympäristökasvatus ei tarvitse materiaaleja, vaan tarvitsee ihmisiä, jotka lähtevät porukan kanssa luontoon.

13 13(20) Toki hyviä tapahtuma- ja retki-ideoita voi jakaa esim. yhdistysnetissä. Luonto-Liiton toivottiin lähettävän piireihin muutamia kevätseurantalomakkeita aikuisille ja lapsille. Nuorille yläkouluiästä ylöspäin toivottiin kestävään kehitykseen ja arvokasvatukseen liittyvää yleistä luontomateriaalia ja myös innostamista konkreettiseen toimintaan. SLL:n ympäristökasvatuksen keskeisiksi teemoiksi vastauksissa nousivat luontosuhteen vahvistaminen (80%), yleinen luonnonharrastus (71%), kestävä kehitys (43%) ja metsät (34%). Muut teemat saivat tasaisesti suosiota (17-11 %) eli vedet, ilmasto, jokamiehenoikeudet, suot, perinnemaisemat, saimaannorppa. Vapaassa kohdassa todettiin mm. että tärkeää olisi tuoda joka käänteessä ilmi, kuinka kaikki eliöt ovat tavalla tai toisella riippuvaisia toisistaan, toivottiin myös luonnon kunnioittamista ja ekologisen elämäntavan edistämistä. Kysymykseen mikä eläinlaji saimaannorpan lisäksi kaipaisi SLL:n ympäristökasvatuksessa esilläpitämistä ja materiaalia mainittiin etenkin liito-orava, suurpedot (erityisesti susi,ahma, ilves) ja muut uhanalaiset lajit (myös uhanalaiset kalat, sammakot, lepakot, uhanalaiset hyönteiset). Ympäristöongelmia, joihin ympäristökasvatus voisi tarjota tukea sai eniten kannatusta monimuotoisuuden häviäminen (83%), ilmaston lämpeneminen (46%), vesiensuojelu (40%), uhanalaisten lajien katoaminen (37%). Vähiten kannatusta sai roskaantuminen. Vapaissa vastauksissa nostettiin myös mm. luonnontilaisenkaltaisen ns. villin lähiluonnon katoamien ja kaupungistuminen. 5. Ympäristökasvatuksen vaikuttavuuden arviointi Ympäristökasvatustoiminnan vaikuttavuuden arviointia ei ole luonnonsuojeluliitossa tehty, sillä siihen ei järjestön työntekijöiden työaika tai tehtävänkuva riitä. Liiton jäsenille ympäristökasvatus tulee tutuksi lähinnä jäsenlehden Luonnonsuojelijan kautta sekä liiton nettisivujen ja Facebooksivujen kautta. Liiton aktiivitoimijat saavat tietoa myös järjestökirjeessä. Vaikuttavuudeksi voidaan laskea liiton toimintakertomukseen saimaannorppatyön yhteyteen kirjatut toteutuneet kouluvierailut ja lehtijutut, ympäristökasvatustoimikunnan toiminnan tuotokset ja perhetoiminta-avustuksen hakijoiden määrä. Vuonna 2013 vaikuttavuuden arviointia on mukana koulumetsähankkeessa. Ohjausryhmä on voinut raportoinnin pohjalta (koulukäyntien määrät, tulokset, tiedotteet, lehtikirjoitukset) kehittää hanketta ja samalla sen vaikuttavuutta. SLL:n ja Luonto-Liiton ympäristöksasvatuksen vaikuttavuuden arviointi olisi oman tutkimuksensa paikka. Toistaiseksi SLL:n on ollut mukana esimerkiksi Taloustutkimuksen

14 14(20) kyselyssä, joka toi tietoa, miten hyvin norppabrändi järjestöjen joukossa tunnetaan. Kyselyt eivät ole koskeneet ympäristökasvatusta. 2. Painopistealueet ja uudet kohderyhmät Luonnonsuojeluliiton liittokokous 2013 linjasi, että liitto kiinnittää seuraavien kolmen vuoden aikana huomiota muun muassa luonnonvarojen hyödyntämiseen, ilmastonmuutokseen ja vesien tilaan. Liittovaltuusto on puolestaan määritellyt ympäristökasvatuksen liiton yhdeksi painopistealueeksi. Ympäristökasvatuksen laaja-alaisuuden takia keskusjärjestön kannattaa ohjata ympäristökasvatuksen projekti ja vapaaehtoisresurssit liiton toimintaa parhaiten tukevaan suuntaan. Ympäristökasvatustoimikunnan linjaus paikallisyhdistys- ja piirikyselyn pohjalta on keskittyä tukemaan perhetoimintaa eri muodoissa, joka vahvistaa luontosuhdetta. Lisäksi toimintamuotojen tulisi kannustaa liittymään myös jäseneksi ja tukea liiton vaikuttamistyötä ympäristökasvatuksen keinoin. Kyselystä ilmeni myös liiton sisäisen tiedotuksen kehittämistarve. Harva yhdistys käytti Luonto- Liiton ympäristökasvatusmateriaaleja. Perhetoiminnan vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia perheretkikerhoja ja yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. Lapsiperheet on todettu hyväksi kohderyhmäksi. Myös liiton Life-hankkeen saimaannorppaan liittyvä ympäristökasvatusmateriaali tarjoaa materiaalia perheja luontokerhotoimintaan. SLL:n ja Luonto-Liiton kerhokummihanketta kehitetään nykyisen kankean rahoitusmuodon sijaan yhdistyksille helpommaksi. Koulumetsähankkeen materiaalia ja käytäntöjä tulisi jalkauttaa ja vaikuttaa lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Työn jatkuminen on kuitenkin kiinni ulkopuolisesta rahoituksesta eli resursseista. Pääkohderyhminä ovat edelleen varsinkin perheet ja keskusjärjestötasolla myös verkostoituminen muihin ympäristökasvatusta tekeviin toimijoihin. Perheiden parissa toimivia järjestöjä ovat esimerkiksi Suomen Ladun metsämörritoiminta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastentarhanopettajien liitto.

15 15(20) Liiton koulumetsähankkeeseen koottu yhteysverkosto (päiväkodit, koulut, yhdistykset) tulisi pitää tallessa tulevia hankkeita varten. Luokanopettajakunta olisi laajennettava kohderyhmä. Liittoa käyttävät tietolähteenä lähinnä biologian opettajat, jotka voivat olla myös itse aktiivisia toimijoita. Yllättävän vähän biologian ja maantiedon opettajista on kuitenkaan SLL:n jäseniä (Haltian Geologian päivän ilmoittautuneista 2013 vain pieni osa oli SLL: jäseniä.). Muilla opettajilla voi olla ennakkoluuloja. Ympäristötietouden pitäisi kuitenkin olla läpileikkaavaa kaikissa oppiaineissa, myös ammatillisella puolella. Yhtenä toimintaideana voisi BMOLin jäsenille ja luokanopettajille kysely, käyttävätkö he luonnonsuojeluliiton matriaalia ja tuoda liiton toimintaa tutummaksi. Suomen luonnon päivä tarjoaa mahdollisuuksia saada mukaan uusia kohderyhmiä kuten työpaikat, jotka voisivat viettää luonnossa virkistyspäivää tai osallistua luontotalkoisiin. Viikko voi laajeta myös kulttuurin toimijoihin (haasteet radiossa, luonto-ohjelmat, luontotaidenäyttelyt, konsertit. Muutkin teemapäivät tarjoavat mahdollisuuden lisätä eri kohderyhmille suunnattua ympäristökasvatustarjontaa. Esimerkkeinä voi mainita ympäristöviikkoon liitettävät tapahtumat luontokirjojen näyttelystä, kirjailijavierailuihin, kyselyihin kirjastokävijöiden mieliluontokirjoista, luontosadut, luontokuvaillat ja luontorunoillat kirjastossa. Luonnonsuojeluliiton aikakauslehti Suomen Luonnon tilaajakyselyissä tärkeäksi kohderyhmäksi ovat nousseet keski-ikäiset naiset, jotka ovat nykyisin kulttuuripalvelun suurkuluttajia. Luonnonsuojeluliitto on aloittamassa kokeiluna ns. vapaaehtoispankin toimintaa. Löytyisikö vapaaehtoispankin kautta eläkeläisten luontokerhon, retken tai opintopiirin vetäjää, kompostoinnin osaajaa kertomaan kompostoinnista, avustajaa tapahtumien järjestämiseen? Tarvetta olisi kyselyn mukaan myös iltapäiväkerhojen ja nuorten luontokerhojen vetäjistä. SLL:n ja piirien kannattaisi tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa, joilla voisi olla kiinnostusta teettää ympäristökasvatusta hyödyntäviä opinnäytetöitä. Keskusjärjestölle tulevat kyseeseen mm. yliopistot, Sykli ja ammattikorkeakoulut. Ympäristökasvatus tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää kansainvälisen vapaaehtoistyön käyttöä. Yhteenvetona voi todeta, että kohderyhmien laajentaminen nykyisillä resursseilla on haaste.

16 16(20) Rahoitushakujen kannalta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton toiminnat kannattaa pitää erillään. Luonnonsuojeluliiton kannattaa keskittyä teemoihin, jotka tukevat liiton toimintaa, ja joihin on saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Hyvään lopputulokseen päästään myös yhteistyöllä, varsinkin Luonto-Liiton kanssa. Muiden järjestöjen mukanaolo sitouttaa, mutta voi myös aiheuttaa ristiriitoja, jos järjestöjen omat tavoitteet ovat osittain liiton kanssa vastakkaisia. Sama pätee yritysyhteistyöhön. Ympäristökasvatuksen piirissä toteutetaan paljon projekteja, joista vain harvat ulkopuoliset saava tietää. Alalla olisi paljon menetelmien, arvioinnin ja dokumentoinnin kehitystä, toteaa Lili- Ann Wolff (Tulevaisuuteen tähtäävä kasvatus, Ympäristökasvatuksen käsikirja, 2004). SLL:n paikallisyhdistysten ja piirien projektit ovat yhtälailla dokumentoimatta. Tiedon kokoaminen jatkossakin olisi paikallaan ja tilaisuuksien järjestäminen, jossa tietoa jaettaisiin toimijoille. Tämä vaatisi työvoimaresurssin. Ympäristökasvatuksella on myös merkitystä luonnonsuojeluhankkeiden tukena vaikeatajuisten aihepiirien popularisoijana eri kohderyhmille ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi kannattaisiko metsä- ja metsätuholakiuudistusten yhteydessä SLL:n kertoa myös ympäristökasvatuksellisin keinoin kuoriaisen elämästä ja merkityksestä ja muokata sitä kautta pitkällä aikavälillä asenteita monimuotoisuuden arvon ymmärtävään suuntaan? Toiminnan jatkuvuuden ja uusille urille innostamisen kannalta vapaaehtoisten toimijoiden tukeminen ja verkoston ylläpitäminen on avaintekijä. 3. Esimerkkejä ympäristökasvatuksen keinoista ja kehittämisestä Ympäristökasvatuksen mallit soveltuvat huonosti nykypäivän järjestöjen toteuttamaan ympäristökasvatuksen ohjenuoraksi. Lähimmäksi pääsee Sanna Koskisen (1999) osallistuvan ympäristökasvatuksen malli, jossa painotetaan osallisuutta, voimaantumista ja ympäristökasvatuksen yhteiskunnallista ulottuvuutta. Mallin lähtökohtana on näkemys moniarvoisesta yhteiskunnasta ja vahvasta demokratiasta. Oppiminen tapahtuu toimimalla, omakohtaisten kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta. Opettaja on osallistuva oppilas ja oppilas aktiivinen uuden tiedon luoja. Mallissa korostuvat osallistuminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toimiminen ympäristön puolesta. (kts. kaaviokuva).

17 17(20) Valtakunnallisen keskusjärjestön toimintaympäristö on laajempi kuin koulun, joille malli on tehty. Yhteistä ovat tavoitteet saada ihmiset sitoutettua ympäristövastuullisuuteen ja luonnonsuojeluun. Perhetoiminnan keinoja on jo esitelty perhetoimintahankkeessa (kohta 4.5), kouluihin sekä päiväkodeille suunnattua keskusjärjestön toimintaa (4.6). ja ympäristökasvatuskyselyssä esiin nousseita piiri- ja pakallistason kokemuksia (4,7). Perhetoimintaan on mahdollista laajentaa perheretkikerhotoimintaan ja järjestää siihen liittyvää koulutusta yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. BMOLin jäsenkunnat ja ympäristökasvattajat tulisi saada vapaaehtoistoimijoiden joukkoon mukaan, esimerkiksi vapaaehtoispankin tai muun rekryn kautta. Kiitoksena vaivannäöstä liitolla voisi olla kannustimena esimerkiksi Suomen Luonnon puolivuositilaus lahjaksi ja luontokaupan tuotteita, hyvän mielen lisäksi. Opiskelijoille tapahtumien järjestäminen voisi palvella opinnäytetyötä. Luontosuhteen vahvistamiseen sopivat hyvin esimerkiksi Luonnonkukkien päivän kasviretket, Hiljan päivän retket hiljaisiin paikkoihin ja Suomen luonnon päivän luonnon juhlistaminen monin keinoin. Talvinen ympäristöviikko sopii hyvin luontovalokuvailtoihin, elämyksellisiin talviretkiin, kirjastonäyttelyihin ja kirjastossa esimerkiksi luontoaiheisiin runo- ja satutilaisuuksiin Luonnonsuojeluliiton keskustoimiston toiminta on asiantuntijakeskeistä. Ympäristökasvatuksen keinojen mukaan ottaminen liiton toiminnan suunnitteluun tarjoaa mahdollisuuden pehmentää vaikeita asioita ja tuoda liiton järjestämiin tapahtumiin uusia kohderyhmiä. Olisiko mahdollista tuottaa liiton asiantuntijatyössä enemmän materiaalia, jota voivat hyödyntää myös ympäristökasvattajat eikä vain asiantuntijat, virkamiehet ja kansanedustajat? Mitä olisi esimerkiksi soiden suojelua edistävä ympäristökasvatuksellinen tempaus piiri- tai paikallistasolla? Voisiko se olla iloinen suopiknik, josta tehdään kunnan koulun kanssa taidenäyttely valokuvineen, askarteluineen ja teksti, miksi juuri tämä suo on tärkeä? Perinteinen asiapitoinen lausunto ja tiedote sekä julkisuustempaus lisänä voisivat johtaa hyvään lopputulokseen. Ympäristökasvatukseen on mahdollista hakea erilaisia apurahoja, jos se otetaan jo hankesuunnittelussa huomioon. Ympäristökasvatuksen vapaaehtoistoimijoiden tiedonvaihtoon sopisi perustaa jonkinlainen nettipohjainen keskustelualusta ajankohtaisista aiheista. Nykyinen sähköinen ympäristökasvatustoimikunnan lista on hyvin suppea.

18 18(20) Ympäristökasvatusyhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen Luonto-Liiton tarjoaa mahdollisuuksia. Luonnonsuojeluliitolla on myös verkostot mm. pohjoismaisiin luonnonsuojelujärjestöihin ja Norppa-Life hankkeen kautta kansainvälisiin toimijoihin. Luonnonsuojeluliitolla on siten hyvät mahdollisuudet saada uusia ympäristökasvatuksen toimintaideoita.

19 19(20)

20 20(20) 8. Lähteet Saimaannorppa-ympäristökasvatus ajalta , Kaarina Tiainen (LIITE 1), SLL:n piireille ja yhdistyksille tekemä sähköinen ympäristökasvatuskysely (LIITTEENÄ 2), SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan pöytäkirjat ( ), SLL:n perhetoiminta-avustukset (hallituksen pöytäkirja 2013), SLL:n liittokokouksen päätökset, SLL:n nettisivut, Laulujoutsenen perintö (SLL 2008), Rakkaudesta Luontoon- SLL:n julkaisu 2013, Yhteinen Käsitys (Kierrätyskeskus & Ympäristöministeriö 2013), Ympäristökasvatuksen käsikirja (Hannele Cantell 2004), SLL:n perheet takaisin luontoon kansio (Helena Rantanen), Kerhokumin opas (Luonto- Liitto), Luonto tutuksi- vinkkejä vanhemmille(sll, LL 2002), Vantaan Luontokoulun nettisivut, SLL:n ympäristökasvatuksen toimijoilta kootut näkemykset (mm. Risto Hamari, Kaarina Tiainen, Virpi Sahi) Kuvat: SLL.n ympäristökasvatustoimikunta vierailemassa luontokoulussa Helsingissä Harakan saarella, Tarja Heikkonen Tarinoita metsästä DVD:n kansi (MRP)

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA

AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Verkostosta voimaa, Lahti 30.3.2016 Tanja Tuulinen, ympäristökasvatusasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Twitter: @tanjatuulinen Meitä kaikkia tarvitaan! Kokoamaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje kouluille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään kouluihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös luontokoulun

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia

80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Vuoden 2015 kohokohdat 80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Kiilopäällä siirtyminen maalämpöön ja erinomainen tulos Paljon panostusta uusiin lajeihin

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys KYSYMYKSET Mukavaa, että olette ehdottamassa luontohelmeä vuonna 2017 vietettävän Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden

Lisätiedot

Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja

Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja Espoo on luonnonystävien koti. Kun kaupungista löytyy niin merimaisemia kuin korpimaastoakin, oma soppi löytyy jokaiselle. Suomenlahti-vuosi 2014 Suomenlahti-vuosi 2014

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Latunen Oman yhdistysesittelypisteen rakentaminen

Latunen Oman yhdistysesittelypisteen rakentaminen Latunen15.10.2016 klo 9-10 Oman yhdistysesittelypisteen rakentaminen klo 9.30 klo 10 klo 12 klo 13 klo 15.30 Ilmoittautuminen, Aamukahvi/tee ja sämpylä Käytännön vinkkejä lasten ja perheiden ulkoilutoimintaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5) 1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014-2015

Toimintasuunnitelma 2014-2015 Toimintasuunnitelma 2014-2015 VÄLKE Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä 14.2.2014 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmästä...

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot