4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa. 4.7. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille"

Transkriptio

1 1(20) Ympäristökasvatussuunnitelma Suomen luonnonsuojeluliitolle Tarja Heikkonen Sykli Ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon opinnäytetyö 2013

2 2(20) Sisältö 1. Johdanto 2. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite 3. SLL:n ympäristökasvatuksen tausta 4. Nykytilanteen kartoitus 4.1 Ympäristökasvatus SLL:n nettisivujen valossa 4.2. SLL:n ympäristökasvatuksen henkilöresurssit 4.3. SLL:n ympäristökasvatustoimikunta 4.4. Saimaannorppatyö 4.5 Perhetoiminta 4.6. Koulumetsät arvoonsa- hanke 4.7. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille 5. Ympäristökasvatuksen vaikuttavuuden arviointi 6. Painopistealueet ja uudet kohderyhmät 7. Esimerkkejä ympäristökasvatuksen keinoista 8. Lähteet

3 3(20) 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto on puolueisiin sitoutumaton valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö, johon kuuluu runsaat henkilöjäsentä. Alueellisesti luonnonsuojelutyötä ja yhdistystoimintaa tekee 15 luonnonsuojelupiiriä. Liittoon kuuluu yli 180 paikallista luonnonsuojeluyhdistystä. Nuorisojärjestö Luonto-Liitto on luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Luonto-Liitto keskittyy lasten ja nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan. Luonto-Liitolla on noin 7000 jäsentä. Tässä suunnitelmassa keskitytään SLL:n eli keskusjärjestön ympäristökasvatustoimintaan, joka on vahvasti kytköksissä piiri- ja paikallistason toimintaan. SLL:n ja Luonto-Liiton työnjakoon annetaan eväitä. SLL:n ja Luonto-Liiton yhteistoiminnan kehittäminen ympäristökasvatuksessa on tulevaisuuden haasteita. 2. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite Ympäristökasvatus on ollut osa SLL:n toimintaa alusta saakka ajan henkeen ja toimintakulttuuriin sopivassa muodossa. SLL:n ympäristökasvatus on ollut paljolti yleistä luontoja ympäristötietoisuuden lisäämistä ja esimerkkinä toimimista. Tavoitteellinen perheisiin ja nuorisoon kohdistuva ympäristökasvatus tuli laajempaan tietoisuuteen vasta vuoden 2012 liiton internetsivu-uudistuksen yhteydessä. SLL:n nettisivuilla on nyt kohta Ympäristökasvatus ja

4 4(20) Mitä me teemme. Sivuston määritelmän mukaan Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa niin lapsista, nuorista kuin aikuisistakin luontoa rakastavia ja elintavoiltaan vastuullisia ihmisiä. Ympäristökasvatuksessa luodaan läheinen suhde luontoon. Rakkaus luontoa kohtaan johtaa oman elinympäristön huolenpitoon ja suojeluun. SLL:n ympäristökasvatuksessa ei siis ole kyse vain lasten ja nuorten toiminnasta vaan ympäristökasvatus mielletään tukemaan koko liiton toimintaa mottona vauvasta vaariin. SLL:n ympäristökasvatuksen tavoite nojaa myös liiton tavoitteisin, joita ovat edistää yhteiskunnassa luonnon ja sen monimuotoisuuden kunnioittamista ja suojelua, ihmisen luontosuhteen säilyttämistä ja vahvistamista. Toiminnan tavoitteena on ihmisen terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. (SLL:n verkkosivu: Järjestö ). Liiton pitkän aikavälin toiminnan linjat päättää joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Vuosittaisen toimintasuunnitelman ja budjetin vahvistaa alueellisten piirien edustajista koostuva liittovaltuusto. Ympäristökasvatus on mukana useassa kohdassa toiminnan sisällön mukaan, esimerkiksi vuonna 2013 lajiensuojelussa saimaannorpan alla, teemapäivissä kuten Luonnonkukkapäivien retkissä, Geologian päivässä ja Koulumetsät arvoonsa hankkeessa. Liitossa ympäristökasvatusta koordinoi ympäristökasvatustoimikunta. Rakkaudesta luontoon- SLL:n esite toteaa myös, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit sekä paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukuisia tempauksia tärkeiden asioiden puolesta. Näin vaikutetaan julkiseen mielipiteeseen ja tärkeisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Ympäristökasvatus on mukana hyvin monessa esitteen kuvaamassa toiminnassa. 3. SLL:n ympäristökasvatuksen tausta Suomen luonnonsuojeluliiton historia alkaa vuodesta Aluksi toimijoiden joukko koostui tieteellisten seurojen vaikuttajista ja keskittyi yhdistyksen ajamiin luonnonsuojelukysymyksiin, mm. kansallispuistojen perustamiseen ja kansan valistamiseen. (Laulujoutsenen perintö, SLL, 2008). Ympäristökasvatus -sanaa ei tuolloin tunnettu ja 1970-lukujen ympäristöherääminen sai monet ekologisesti ajattelevat kääntämään katseensa myös omaan elämäntapaansa. Euroopan ympäristövuosi 1970 sai monet kansalaisjärjestöt käsittelemään ympäristöteemoja. Käsite Environmental Education syntyi, kun Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN:n kasvatus- ja viestintäkomissio märitteli käsitteen Kierrätys - käsitteen luomisessa SLL oli mukana, kun eri järjestöjen Kierrätysliike syntyi 1980-luvulla. Ympäristökasvatus saatiin valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin 1985, jolloin innostuttiin myös nuukuusviikosta ja tavaranvaihtoteemasta.

5 5(20) SLL:ssä puhutaan edelleen ympäristökasvatuksesta, vaikkakin rinnalle on myös tullut termi kestävän kehityksen kasvatus. Yhteinen Käsitys-julkaisu (Kierrätyskeskus, ympäristöministeriö 2013) toteaa, että kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat samanlaiset, mutta painotuksissa voi olla eroja. Ympäristökasvatus painottaa erityisesti ekologista ulottuvuutta. Kestävän kehityksen kasvatus tuo selkeämmin esiin kestävän kehityksen eri ulottuvuudet (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys). Puhutaan myös kestävän elämäntavan kasvatuksesta, jossa painottuu yksilön näkökulma. Suomen luonnonsuojeluliitossa Luonto-Liiton toiminta on pitänyt lapsille ja nuorille suunnattua ympäristökasvatusta esillä, ja aiheesta kiinnostuneet luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset ovat voineet saada tukea Luonto-Liitosta. SLL:n keskustoimiston ja piirien rooli on ollut enemmän aikuisväestölle suunnattua valistus- ja vaikuttamistyötä luonnonsuojeluja ympäristönsuojelukysymyksissä. Monet paikallisyhdistykset ovat sen sijaan alusta saakka pitäneet mukana koko perheelle suunnattuja retkiä ja myös lasten ja nuorten kohderyhmille suunnattua toimintaa, esimerkiksi lasten leirejä ja tapahtumia lapsiperheille luvulla myös keskusjärjestössä herättiin ympäristökasvatuksen esilletuomiseen liiton toiminnan tukena, varsinkin saimaannorpan suojelutyössä. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri kokosi ensimmäisen saimaannorppaopetuspaketin vuonna 2004 hankkien siihen rahoituksen, myöhemmin toiminta laajeni SLL:n toiminnaksi, kun SLL:n aluepäällikön toimenkuvaan tuli valtakunnallisen työn osuus. Ympäristökasvatus oli luonteva osa myös alkaneen saimaannorppakoordinaattorin toimenkuvaa. SLL edisti perhetoimintaa vuosina yhteistyöprojektissa K-kaupan kanssa. Ympäristökasvatusvaliokunta, myöhemmin ympäristökasvatustoimikunta, perustettiin vuonna 2008 kehittämään liiton ympäristökasvatusta ja yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. SLL:n valtakunnallinen toiminta on kattavampaa kuin Luonto Liiton, ja siksi joissakin piireissä myös lasten ja nuorten ympäristökasvatus on SLL:n piirien toimintaa, kun alueella ei ole Luonto- Liiton toimintaa 4. Nykytilanteen kartoitus 4.1. Ympäristökasvatus SLL:n internet-sivujen valossa SLL:n nettisivujen osio Mitä me teemme sisältää vuoden 2013 ympäristökasvatustoiminnan pääpiirteet. Ne löytyvät otsakkeista perhetoiminta, nuorten ekotiimi, kerhokummihanke, koulumetsät arvoonsa, Tarinoita metsästä -opetusmateriaali ja Luonnonhenkien satupolku. Lisäksi otsakkeen Lajit alta löytyy saimaannorppaan liittyvä ympäristökasvatus. Eväitä

6 6(20) ympäristökasvatukseen osasta löytyvät SLL:n, Luonto-Liiton ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran määrittelemät suositukset hyvälle ympäristökasvatusmateriaalille. Osastosta Mitä sinä voit tehdä löytyvät ohjeet pihaniityn perustamiseen, geologian päivän tietoa ja osasta Arjen valinnat löytyvän vinkit ympäristöystävälliseen asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ja vinkit vaikkapa lainauspalveluun, Pirkanmaan jätehuollon Konsta tietovisa-peliin ja vesijalanjälkimittariin. Liiton nettisivustolta löytää siten paljon hyödyllistä tietoa omatoimisen kiinnostuksen kohteisiin, ja myös ympäristökasvatukseen. Tapahtumat-sivustolta löytyvät myös piirien ja yhdistysten tapahtumat virtavesien hoitotalkoista lintu- ja lepakkoretkiin. Ikkuna Suomen luontoon sivusto tarjoaa pienimuotoisen keskustelufoorumin luontokuvineen SLL:n ympäristökasvatuksen henkilöresurssit SLL:n henkilökunnasta ympäristökasvatusta tekevät koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi ( ), Ympäristökasvatusta laajentaa EU:n Life-ohjelman rahoittama norppahanke, johon sisältyvät mm. lasten norppakesäleirit ( ) ja kesänorppalähettiläät Lifehankkeen koordinaattorina toimii Kaarina Tiainen ( ). Norppalähettiläät ovat kiertäneet Saimaan alueen kouluja vuosina 2010, 2011 ja Kiertue jatkuu vuosina Life-hake ulottuu ympäristökasvatuksessa myös Venäjän Karjalaan. Etelä-Karjalassa SLL:n ympäristökasvatusta vahvistaa Etelä-Karjalan Osuuskaupan rahoittama luontokerhohanke, jossa kerhon vetäjinä toimivat SLL:n Etelä-Karjalan vs. aluepäällikkö Anna Vuori ja Anne Kauhanen. Projektiapua SLL:n ympäristökasvatukseen saatiin syksyllä 2013 myös EVSvapaaehtoistyöpalvelun (European Voluntary Service) kautta. Maria Faticov osallistui GPSluontopolun suunnitteluun Luontokeskus Haltian lähimetsään työstäen englanniksi polkuun liittyvää materiaaleja children trail ja adult trail SLL:n ympäristökasvatustoimikunta Vuonna 2008 SLL:n hallitus perusti ympäristökasvatusvaliokunnan kehittämään ympäristökasvatusta ja tiivistämään yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. Valiokunta muuttui toimikunnaksi SLL:n rooliksi erona nuorisojärjestöön muotoutui aluksi saimaannorppatyöhön liittyvän ympäristökasvatuksen ja perhetoiminnan tukeminen ja osallistuminen alueellisiin ympäristökasvatustoimijoiden yhteistyöverkostoihin. Luonto-Liiton kanssa yhteistyömuodoiksi löytyi muun muassa luontokerhojen lisäämiseen tähtäävä kerhokummihanke.

7 7(20) Toimikunnan kokoonpanon on nimittänyt liittohallitus. Aktiivien tiedonvaihtokanavana ovat sähköpostilista sekä kokoukset. Toimikunnan toimintaan ovat sisältyneet mm. tutustumiskäynnit (esim. luonnontieteellinen museo, eduskunta, Harakan saaren luontokoulu, Lahden kaupungin ympäristöpalvelut, Tampereen luontoleiri ja piiritoimisto), osallistumiset valtakunnallisille ympäristökasvatuspäiville, Uudenmaan ely-keskuksen Välke-ryhmään (jäsen ), ympäristötoimijoiden ns. Pyöreän pöydän rinkiin (jäsen), Educa-messuille ja muihin verkostoitumistapaamisiin. Toimikunta on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan muihin toimijoiden ympäristökasvatustoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen (keinoina yhteydenpito, lausunnot, tapaamiset ja lehtikirjoitukset). Ympäristökasvatus on ollut esillä liiton syyspäivillä työpajoissa. Kokouksiin osallistuvien lapsille liitto on järjestänyt lapsenvahdin ja omaa toimintaa eli tukenut myös perheellisten osallistumista järjestötoimintaan. Toimikunta on myös parin viime vuoden aikana osallistunut varsin aktiivisesti varainhankintaan. SLL:llä kattojärjestönä on Luonto-Liittoa paremmat edellytykset laajoihin hankkeisiin. Mm. Koulumetsät arvoonsa hanke ja sitä tukevat hankkeet lähtivät liikkeelle toimikunnasta rahoitushakuineen.. Liitto on tukenut ympäristökasvatustoimikunnan kokoontumisia maksamalla toimikunnan jäsenten matka- ja osanottokuluja tapahtumiin. Liiton harjoittelija tai työntekijä on hoitanut sihteerin tehtäviä Saimaannorppatyö Saimaannorpan suojeluun liittyvänä ympäristökasvatuksena luonnonsuojeluliitossa on ollut koululaisille suunnattu saimaannorppalähettilästoiminta ja kiertävä saimaannorppanäyttely. Saimaannorppakoordinaattori on myös vieraillut kaikenikäisten tilaisuuksissa kertomassa sanoin ja kuvin aiheesta. Kuulijoita on ollut päiväkodin vuoden ikäisistä lapsista Imatran Lions- klubin ja Kansallisten seniorien tilaisuuksiin. Saimaannorppaopetuspakettiin kuuluu muun muassa pienoiskokoon askarreltu dioraama saimaannorpan pesästä, luonnollisen kokoiset pehmonorppa ja kuutti, pehmonorpan tekoohjeita ja malleja sekä satuvihkonen saimaannorpan elämästä Veeti-kuutin vuosi.

8 8(20) Tarkemmin saimaannorppatyöstä LIITTEESSÄ Koulumetsät arvoonsa- hanke & Tarinoita metsästä-yhteistyö Koulumetsät arvoonsa -hanke on tuonut liitolle laajan verkoston toimijoita. SLL:n koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahin vetämässä hankkeessa ( ) on mukana ohjausryhmän jäsenten lisäksi laaja joukko pilottikohteiksi lähteneitä kouluja, kuntien viranomaisia (mm. Espoo, Helsinki, Lahti koulumetsäkartoitusten kautta). Hanketta on rahoittanut maa-ja metsätalousministerio METSO-rahoista. Mukana on ollut laaja yhteistyöverkosto eli Luonto-Liitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Suomen Latu, Biologian ja maantieteen opettajien liitto sekä Kuntaliitto. Hankkeeseen liittynyt Ekokemin rahoittama Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu vuonna 2012 sai mukaan 74 päiväkoti- tai koululaisryhmää toteuttamaan metsäaiheisen työn. Kilpailun tuloksia on nähtävillä liiton nettisivulla. Töistä on koottu näyttely, joka oli esillä Villa Elfikissä. Koulumetsähankkeesta kootaan käytännönläheinen koulumetsäopas, joka on tarkoitettu erityisesti kasvattajille ja opettajille, mutta myös kuntien toimijoille laajemmin. Hanke on järjestänyt myös ulkona oppimisen koulutuksia oman lähimetsän turvaamiseen sekä työpajoja opettajille ja kasvattajille. Espoo, Helsinki ja Lahti ovat hankkeen myötä selvittäneet oman alueensa koulujen ja/tai päiväkotien lähimetsiä hankkeessa luodulla sähköisellä työkalulla. Metsäopetusta tukee myös toimikunnan neuvottelema oppimateriaali- ja elokuvayhteistyö MPR Matila Röhr Productionsin kanssa. Luonnonsuojeluliitto sai projektiin avustuksen Tuuliaisen Säätiöltä. Tarinoita metsästä- DVD esittelee Metsän tarina elokuvan lajistoa 20 lyhytelokuvassa, joihin ympäristökasvatustoimikunnasta Milla Tuormaa laati spiikit ja opetusmateriaalin Luonnonsuojeluliiton nettisivuille. Opetusmateriaali on ilmaiseksi ladattavissa liiton sivulta, ainoastaan DVD on maksullinen. Lisäksi koulumetsäverkoston kautta 13 koulua lähti mukaan Tarinoita metsästä digipilottikouluiksi, jossa Elisa ja MPR kehittävät DVD:stä digitaalisen sovelluksen opetuskäyttöön. Tarinoita metsästä materiaalista on hyötyä myös Luonto-Liiton metsälähettilästoiminnassa sekä SLL:n, piirien ja yhdistysten tilaisuuksissa. 4.5 Perhetoiminta SLL edisti perhetoimintaa vuosina yhteistyöprojektissa Kesko Oyj:n kanssa kanssa. Projektikoordinaattorina toimi Jaana Hiltunen. Hankkeessa oli laaja järjestöverkko mukana

9 9(20) MLL:stä Kalamiesten keskusliittoon. Tavoitteena oli perustaa liiton piireihin perhetoiminnan alueellisia idearyhmiä. Eri puolille Suomea syntyi 30 perheluontokerhoa. Toimintamuotoina olivat myös retket, leirit, teemapäivät, tapahtumat ja kurssit. Projektiin liittyi SLL:n ja Luonto- Liiton Luonto tutuksi -kirjan julkaisu. Luonto-Liiton ja SLL:n yhteistyönä syntyi Perheet takaisin luontoon- kansio. Luonto-Liiton ja SLL:n kerhokummitoiminta kannustaa luonnonsuojeluyhdistyksiä perustamaan luontokerhoja uusille paikkakunnille. Kerhokummi on paikallisyhdistyksessä toimiva kerhon tukihenkilö. Hän avustaa kerhon perustamisessa ja toimii linkkinä eri osapuolten välillä. Lisäksi liitto on myöntänyt muutamana vuonna perhetoiminta-avustuksia, joiden hakemisesta on tiedotettu liiton järjestökirjeessä. Perhetoiminta-avustukset suunnattiin 2000-luvun alussa aluksi enemmän piireille. Tässä selvityksessä on mainittu pelkästään vuoden 2013 avustuksensaajat, täydentämään vuoden 2013 ympäristökasvatuskyselyä. Vuodeksi 2013 myönnettiin perhetoiminta-avustukset seuraaville yhdistyksille (tekstissä ensimmäisen kerran mainittavat toimijat lihavoitu) : 1) Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry., perheretken järjestämiseksi Hartolassa kesä-elokuussa. Retken ohjelmassa on suoluontoon tutustumista, leikkejä, grillausta ja luontovisailua, myönnetty 150 euroa, 2) Kittilän luonto ry:lle erilaisiin vuoden aikana toteutettaviin perhetapahtumiin, kuten opastettuun lintutapahtuman, lasten lintuviikon, 75-vuotispäivän juhlaretken ja Suomen luonnon päivän retken järjestämiseksi 300 euroa, 3) Porin seudun ympäristöseuralle kesällä järjestettävään lapsiperheiden luontopäivään Kirjurinluodossa. Luontopäivän ohjelmassa on rastirata, askartelua ja luontoleikkejä, 150 euroa, 4) Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat ja Vantaan Luonnonystäville perheleirien, perhekerhojen, vainupäivien sekä syysmyrskyn järjestämiseen. Lisäksi yhdistykset järjestävät mm. pöllö- ja tähtiretkiä, 800 euroa, 5) Pirkanmaan luonnonsuojelupiirille ja Luonto-Liiton Hämeen piirille perheluontoleirin järjestämiseksi Pajaniemen leirinalueella Lempäälässä. Perheleirillä retkeillään, leikitään, askarrellaan ja liikutaan luonnossa, 350 euroa. 6) Pohjois-Kymen Luonto ry:lle 1-3 perheretken järjestämiseksi. Pääretki järjestetään Repoveden kansallispuistossa juhlavuoden teemaan liittyen, 580 euroa, 7) Lakeuden Luonto ry:lle koko perheen Eläinten talvi-tapahtumaan joulukuussa Tapahtumassa kierretään toiminnallisilla rastipisteillä saaden tietoa elämyksellisesti eläinten talven vietosta, 120 euroa. Lisäksi Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry sai käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneen summansa perhetoimintaan.

10 10(20) 4.6. SLL:n ympäristökasvatuskysely 2013 piireille ja yhdistyksille Paikallisyhdistysten ja piirien ympäristökasvatustoimintaa ei ole aiemmin liitossa kartoitettu. Toiminnan kartoittamiseksi laadin ympäristökasvatuskyselyn. Teknisesti lomakkeen toteutti SLL:n valtuuston jäsen Pertti Sundqvist. Kysely julkistettiin toukokuussa 2013 liiton s- postilistoilla, ja vastausaikaa jatkettiin 7.9. saakka. (TULOKSET LIITE 2) Kyselyyn tuli 36 vastausta seuraavilta toimijoilta, joista kahdelta myös kahteen kertaan: SLL:n luonnonsuojelupiireistä vastasivat Satakunnan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan piirit. Lisäksi tuli vastaus SLL:n keskustoistolta ja Luonto-Liitolta. Yhdistyksistä vastasivat ; Pohjois-Kymen Luonto, Lakeuden Luonto, Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys, Ala-Satakunnan Ympäristöseura, Ylä-Karjalan luonnonystävät, Keurusseudun Luonnonystävät, Huittisten seudun ympäristöyhdistys, Jämsänseudun luonnonystävät, Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys, Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys, Vaasan ympäristöseura, Meri-Kymen Luonto, Kiuruveden Luonnonystävät, Järvenpään ympäristöyhdistys, Enon Luonnonystävät, Kaakkois-Kymen Luonto, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys, Lopen luonnonystävät, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys, Lieksan Luonnonystävät. Perhetoiminta-avustushaun ja ympäristökasvatuskyselyn yhteenvetona voi todeta, että ympäristökasvatustoimintaa oli Luonto-Liiton ja sen piirien lisäksi keskustoimistolla, ainakin 8 piirillä ja 26 luonnonsuojeluyhdistyksellä. Sen perusteella ympäristökasvatus on tuttua useimmille piireille, ja vastanneille luonnonsuojeluyhdistyksille. Vastausten määrä jäi tosin pieneksi, kun liitossa on luonnonsuojeluyhdistyksiä noin 180. Heikkoon vastausprosenttiin voi syynä olla se, että yhdistyskirjossa on myös nukkuvia yhdistyksiä, kaikkia ei sähköposti tavoita, eikä kaikilla ole aikaa tai halua vastailla kyselyihin. Kaikki piirit ja vähänkin toimivat luonnonsuojeluyhdistykset tekevät jonkinlaista ympäristökasvatustyötä, mutta eivät välttämättä miellä sitä ympäristökasvatustyöksi. Siksi myös ympäristökasvatuksen merkityksestä on hyvin vaihtelevia näkemyksiä. Lasten ja nuorten toiminnasta tutuimpia olivat luontokerhotoiminta (29 % vastaajista), koululais- ja nuorisokilpailut (17 %) ja lasten- tai nuorten leirit (14%). Lasten ympäristökasvatuksessa tunnettua Suomen Ladun metsämörritoimintaa oli vain 3 %:lla. Perhetoiminta oli yleisimmin retkiä (51%), tapahtumia- ja talkoita (40%) sekä perhekerhotoimintaa (11%). Ympäristökasvatuksellisia retkiä järjestettiin yhteistyössä muiden

11 11(20) yhdistysten (46%), mutta myös kunnan tai yritysten kanssa (37%). Luontokoulun kanssa yhteistyötä oli vain 11 prosentilla. Erityisryhmille suunnattua toimintaa (esim. kehitysvammaiset, maahanmuuttajat) ei ollut. Retkiyhteistyöstä onnistuneita kokemuksia oli esimerkiksi Lakeuden luonnolla Limingan 4Hkerhon kanssa, ollut myös sieniruokien valmistamista, koko perheen Eläinten talvi-tapahtuma yhdessä mm. Liminganlahden ystävien, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa, luontopolkutalkoot, jossa oli yhteistyötä myös koulujen kanssa. Yhteistapahtumissa Satakunnan ls-piiri/ala-satakunnan ympäristöseura on ollut omana osastona ja luontopolkuja eri versioina, luontopolkukilpailut ovat olleet suosittuja. Samaa toteaa Keurusseudun luonnonystävät, jonka mukaan muiden järjestöjen tapahtumissa on ollut yhdistyksen luontopiste. Lisäksi yhdistys on ollut mukana ympäristökasvatuksen suunnittelua koskevissa kokouksissa. Yhteistyötä on ollut Pirkanmaalla myös luontokoulun kanssa, josta yhdistys on saanut ohjaajan luontokerholleen, ja nuorisokeskukselta tiloja käyttöönsä. Luontokoulut mainitaan myös hyvänä yhteistyökumppanina, kun järjestetään ympäristökasvatuksen kursseja. Toisaalta taas luontokoulun loppuminen paikkakunnalta (Hyvinkää) on vienyt sen tarjoaman yhteistyön yhdistykselle. Kyselyn vastaajista puuttui Vantaan ympäristöyhdistys, joka on kuitenkin syytä mainita. Yhdistys on ainoa luonnonsuojeluliiton toimija, joka ylläpitää luontokoulua. Yhdistys on ylläpitänyt Vantaan Luontokoulua ansiokkaasti, vaikkakin sen jatkuminen on ollut kovan työn takana. Luontokoulun tulot ovat kiinni kaupungin myöntämästä avustuksesta. Vain pieni osa tuloista saadaan tilaisuuksien osanottomaksuista. Vantaan Luontokoulu järjestää mm. kummiluokkaopetusta vantaalaisille kouluille ja päiväkodeille, keväisin ja syksyisin retkiä ja saturetkiä kouluille ja päiväkodeille sekä luontoaiheisia kursseja kaikille kiinnostuneille tukemaan koulujen ympäristökasvatustyötä. Syksyn 2013 kursseja ovat esimerkiksi Case forestmenetelmä, lapsilähtöinen oppimisen metsäkurssi, luontoleikit ja talviluonto oppimisympäristönä. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on Vesaisten kanssa järjestänyt lintulauantaita, ja tutustumista metsäeskarilaisten toimintaan. Eskarilaiset ovat käyneet yhdistyksen hoitamassa perinnemaisemakohteessa. Vaasassa on onnistunutta yhteistyötä lasten- ja nuorten perheleireissä Luonto-Liiton kanssa sekä kaupungin kanssa.

12 12(20) Yhteistyökumppaneina monella yhdistyksellä on myös paikallinen latuyhdistys, jonka kanssa on järjestetty esim. perheluontokerhotoimintaa. Myös Mannerheimin lastensuojeluliitto on ollut mukana markkinoimassa perhetapahtumia Siilinjärvellä. Lintuyhdistykset mainitaan yhteistyökumppaneina. Bird Lifen pihalintubongaukseen on osallistuttu. On myös järjestetty erilaisia harrasteiltoja (lepakkojen ja tähdenlentojen tarkkailuiltoja), vieraslajien kitkemistalkoita, ötökkäpäiviä, satupolkuja (esim. Ala-Satakunnan Ympäristöseuran Tonttu Timotein luontopolku) ja yhteistyöretkiä kuvataidekoulun kanssa. Luonnonsuojeluyhdistykset ovat osaltaan olleet edistämässä ympäristökasvatusta myös tehden lintutorneja, luontopolkuja kunnille, hotelleille ja kouluille sekä moniin tapahtumiin. Syynä, miksi jokin ympäristökasvatuksen toimintamuoto yhdistyksissä on loppunut on yhteistyökumppanien kuten tähtiyhdistyksen toiminnan hiipuminen, epäonnistunut lehtiilmoittelu, se että biologian ja maantiedon opettajat eivät vedä enää mitään vapaaehtoisjuttuja, rahoituksen loppuminen piirin lasten luontokerhohankkeesta, äitienpäiväretken loppuminen hallituksen ja jäsenistön passiivisuuden vuoksi, kerhotoiminnan hiipuminen vetäjien puutteen myötä. Suorat yhteydet koululaisiin ovat eläköityneiden opettajajäsenten myötä katkenneet. Toimintamuotoja, joissa yhdistykset haluaisivat kokeilla ympäristökasvatusta ovat esimerkiksi monet harrasteretket ja te lat (kasvi-sieni-kivi-lepakko-karpalo-tähdet), luontokuvaillat, Luonto-Liiton lasten leikit, luontoharrastuksen tuominen päiväkoti- ja eskariryhmille ja heidän vanhemmilleen, päiväleiritoiminta, kerhotoiminta ja yhteistyön lisääminen koulujen kanssa. Yksi yhdistys ilmoittaa järjestävänsä päiväkotilasille ja heidän perheilleen luontopolkuja. Iltapäiväkerholla arvellaan olevan myös kysyntää, mutta siihen ei ole vetäjää, vanhuksille järjestettävää lintujentarkkailua esitetään, ja perheille suunnattujen retkikerhojen jarjestämistä, joka vaatisi ensin perheretkikerhon ja perhekerhojen vetäjän koulutuksen. Ympäristökasvatusmateriaaleista erillismaininnan saavat Luonnonkukkien päivän materiaali, netistä imuroitavat kuvat ja omat kuvat, tavanomaiset askartelumateriaalit, luonnosta löydetyt havaintomateriaalit kuten sammalet, sulat, sienet ja kasvit, lasten lintukirja, Jätekukon jätekäsinuket, Funga.fi sivustolta tulostetut etiketit. Todettiin myös, että erilaisen materiaalin tuottamisen sijaan lapsia ja ihmisiä pitäisi viedä luontoon ja kannustaa heitä menemään sinne ilman opastusta, ja että ympäristökasvatus ei tarvitse materiaaleja, vaan tarvitsee ihmisiä, jotka lähtevät porukan kanssa luontoon.

13 13(20) Toki hyviä tapahtuma- ja retki-ideoita voi jakaa esim. yhdistysnetissä. Luonto-Liiton toivottiin lähettävän piireihin muutamia kevätseurantalomakkeita aikuisille ja lapsille. Nuorille yläkouluiästä ylöspäin toivottiin kestävään kehitykseen ja arvokasvatukseen liittyvää yleistä luontomateriaalia ja myös innostamista konkreettiseen toimintaan. SLL:n ympäristökasvatuksen keskeisiksi teemoiksi vastauksissa nousivat luontosuhteen vahvistaminen (80%), yleinen luonnonharrastus (71%), kestävä kehitys (43%) ja metsät (34%). Muut teemat saivat tasaisesti suosiota (17-11 %) eli vedet, ilmasto, jokamiehenoikeudet, suot, perinnemaisemat, saimaannorppa. Vapaassa kohdassa todettiin mm. että tärkeää olisi tuoda joka käänteessä ilmi, kuinka kaikki eliöt ovat tavalla tai toisella riippuvaisia toisistaan, toivottiin myös luonnon kunnioittamista ja ekologisen elämäntavan edistämistä. Kysymykseen mikä eläinlaji saimaannorpan lisäksi kaipaisi SLL:n ympäristökasvatuksessa esilläpitämistä ja materiaalia mainittiin etenkin liito-orava, suurpedot (erityisesti susi,ahma, ilves) ja muut uhanalaiset lajit (myös uhanalaiset kalat, sammakot, lepakot, uhanalaiset hyönteiset). Ympäristöongelmia, joihin ympäristökasvatus voisi tarjota tukea sai eniten kannatusta monimuotoisuuden häviäminen (83%), ilmaston lämpeneminen (46%), vesiensuojelu (40%), uhanalaisten lajien katoaminen (37%). Vähiten kannatusta sai roskaantuminen. Vapaissa vastauksissa nostettiin myös mm. luonnontilaisenkaltaisen ns. villin lähiluonnon katoamien ja kaupungistuminen. 5. Ympäristökasvatuksen vaikuttavuuden arviointi Ympäristökasvatustoiminnan vaikuttavuuden arviointia ei ole luonnonsuojeluliitossa tehty, sillä siihen ei järjestön työntekijöiden työaika tai tehtävänkuva riitä. Liiton jäsenille ympäristökasvatus tulee tutuksi lähinnä jäsenlehden Luonnonsuojelijan kautta sekä liiton nettisivujen ja Facebooksivujen kautta. Liiton aktiivitoimijat saavat tietoa myös järjestökirjeessä. Vaikuttavuudeksi voidaan laskea liiton toimintakertomukseen saimaannorppatyön yhteyteen kirjatut toteutuneet kouluvierailut ja lehtijutut, ympäristökasvatustoimikunnan toiminnan tuotokset ja perhetoiminta-avustuksen hakijoiden määrä. Vuonna 2013 vaikuttavuuden arviointia on mukana koulumetsähankkeessa. Ohjausryhmä on voinut raportoinnin pohjalta (koulukäyntien määrät, tulokset, tiedotteet, lehtikirjoitukset) kehittää hanketta ja samalla sen vaikuttavuutta. SLL:n ja Luonto-Liiton ympäristöksasvatuksen vaikuttavuuden arviointi olisi oman tutkimuksensa paikka. Toistaiseksi SLL:n on ollut mukana esimerkiksi Taloustutkimuksen

14 14(20) kyselyssä, joka toi tietoa, miten hyvin norppabrändi järjestöjen joukossa tunnetaan. Kyselyt eivät ole koskeneet ympäristökasvatusta. 2. Painopistealueet ja uudet kohderyhmät Luonnonsuojeluliiton liittokokous 2013 linjasi, että liitto kiinnittää seuraavien kolmen vuoden aikana huomiota muun muassa luonnonvarojen hyödyntämiseen, ilmastonmuutokseen ja vesien tilaan. Liittovaltuusto on puolestaan määritellyt ympäristökasvatuksen liiton yhdeksi painopistealueeksi. Ympäristökasvatuksen laaja-alaisuuden takia keskusjärjestön kannattaa ohjata ympäristökasvatuksen projekti ja vapaaehtoisresurssit liiton toimintaa parhaiten tukevaan suuntaan. Ympäristökasvatustoimikunnan linjaus paikallisyhdistys- ja piirikyselyn pohjalta on keskittyä tukemaan perhetoimintaa eri muodoissa, joka vahvistaa luontosuhdetta. Lisäksi toimintamuotojen tulisi kannustaa liittymään myös jäseneksi ja tukea liiton vaikuttamistyötä ympäristökasvatuksen keinoin. Kyselystä ilmeni myös liiton sisäisen tiedotuksen kehittämistarve. Harva yhdistys käytti Luonto- Liiton ympäristökasvatusmateriaaleja. Perhetoiminnan vahvistaminen tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia perheretkikerhoja ja yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa. Lapsiperheet on todettu hyväksi kohderyhmäksi. Myös liiton Life-hankkeen saimaannorppaan liittyvä ympäristökasvatusmateriaali tarjoaa materiaalia perheja luontokerhotoimintaan. SLL:n ja Luonto-Liiton kerhokummihanketta kehitetään nykyisen kankean rahoitusmuodon sijaan yhdistyksille helpommaksi. Koulumetsähankkeen materiaalia ja käytäntöjä tulisi jalkauttaa ja vaikuttaa lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Työn jatkuminen on kuitenkin kiinni ulkopuolisesta rahoituksesta eli resursseista. Pääkohderyhminä ovat edelleen varsinkin perheet ja keskusjärjestötasolla myös verkostoituminen muihin ympäristökasvatusta tekeviin toimijoihin. Perheiden parissa toimivia järjestöjä ovat esimerkiksi Suomen Ladun metsämörritoiminta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastentarhanopettajien liitto.

15 15(20) Liiton koulumetsähankkeeseen koottu yhteysverkosto (päiväkodit, koulut, yhdistykset) tulisi pitää tallessa tulevia hankkeita varten. Luokanopettajakunta olisi laajennettava kohderyhmä. Liittoa käyttävät tietolähteenä lähinnä biologian opettajat, jotka voivat olla myös itse aktiivisia toimijoita. Yllättävän vähän biologian ja maantiedon opettajista on kuitenkaan SLL:n jäseniä (Haltian Geologian päivän ilmoittautuneista 2013 vain pieni osa oli SLL: jäseniä.). Muilla opettajilla voi olla ennakkoluuloja. Ympäristötietouden pitäisi kuitenkin olla läpileikkaavaa kaikissa oppiaineissa, myös ammatillisella puolella. Yhtenä toimintaideana voisi BMOLin jäsenille ja luokanopettajille kysely, käyttävätkö he luonnonsuojeluliiton matriaalia ja tuoda liiton toimintaa tutummaksi. Suomen luonnon päivä tarjoaa mahdollisuuksia saada mukaan uusia kohderyhmiä kuten työpaikat, jotka voisivat viettää luonnossa virkistyspäivää tai osallistua luontotalkoisiin. Viikko voi laajeta myös kulttuurin toimijoihin (haasteet radiossa, luonto-ohjelmat, luontotaidenäyttelyt, konsertit. Muutkin teemapäivät tarjoavat mahdollisuuden lisätä eri kohderyhmille suunnattua ympäristökasvatustarjontaa. Esimerkkeinä voi mainita ympäristöviikkoon liitettävät tapahtumat luontokirjojen näyttelystä, kirjailijavierailuihin, kyselyihin kirjastokävijöiden mieliluontokirjoista, luontosadut, luontokuvaillat ja luontorunoillat kirjastossa. Luonnonsuojeluliiton aikakauslehti Suomen Luonnon tilaajakyselyissä tärkeäksi kohderyhmäksi ovat nousseet keski-ikäiset naiset, jotka ovat nykyisin kulttuuripalvelun suurkuluttajia. Luonnonsuojeluliitto on aloittamassa kokeiluna ns. vapaaehtoispankin toimintaa. Löytyisikö vapaaehtoispankin kautta eläkeläisten luontokerhon, retken tai opintopiirin vetäjää, kompostoinnin osaajaa kertomaan kompostoinnista, avustajaa tapahtumien järjestämiseen? Tarvetta olisi kyselyn mukaan myös iltapäiväkerhojen ja nuorten luontokerhojen vetäjistä. SLL:n ja piirien kannattaisi tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa, joilla voisi olla kiinnostusta teettää ympäristökasvatusta hyödyntäviä opinnäytetöitä. Keskusjärjestölle tulevat kyseeseen mm. yliopistot, Sykli ja ammattikorkeakoulut. Ympäristökasvatus tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää kansainvälisen vapaaehtoistyön käyttöä. Yhteenvetona voi todeta, että kohderyhmien laajentaminen nykyisillä resursseilla on haaste.

16 16(20) Rahoitushakujen kannalta Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton toiminnat kannattaa pitää erillään. Luonnonsuojeluliiton kannattaa keskittyä teemoihin, jotka tukevat liiton toimintaa, ja joihin on saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Hyvään lopputulokseen päästään myös yhteistyöllä, varsinkin Luonto-Liiton kanssa. Muiden järjestöjen mukanaolo sitouttaa, mutta voi myös aiheuttaa ristiriitoja, jos järjestöjen omat tavoitteet ovat osittain liiton kanssa vastakkaisia. Sama pätee yritysyhteistyöhön. Ympäristökasvatuksen piirissä toteutetaan paljon projekteja, joista vain harvat ulkopuoliset saava tietää. Alalla olisi paljon menetelmien, arvioinnin ja dokumentoinnin kehitystä, toteaa Lili- Ann Wolff (Tulevaisuuteen tähtäävä kasvatus, Ympäristökasvatuksen käsikirja, 2004). SLL:n paikallisyhdistysten ja piirien projektit ovat yhtälailla dokumentoimatta. Tiedon kokoaminen jatkossakin olisi paikallaan ja tilaisuuksien järjestäminen, jossa tietoa jaettaisiin toimijoille. Tämä vaatisi työvoimaresurssin. Ympäristökasvatuksella on myös merkitystä luonnonsuojeluhankkeiden tukena vaikeatajuisten aihepiirien popularisoijana eri kohderyhmille ymmärrettävään muotoon. Esimerkiksi kannattaisiko metsä- ja metsätuholakiuudistusten yhteydessä SLL:n kertoa myös ympäristökasvatuksellisin keinoin kuoriaisen elämästä ja merkityksestä ja muokata sitä kautta pitkällä aikavälillä asenteita monimuotoisuuden arvon ymmärtävään suuntaan? Toiminnan jatkuvuuden ja uusille urille innostamisen kannalta vapaaehtoisten toimijoiden tukeminen ja verkoston ylläpitäminen on avaintekijä. 3. Esimerkkejä ympäristökasvatuksen keinoista ja kehittämisestä Ympäristökasvatuksen mallit soveltuvat huonosti nykypäivän järjestöjen toteuttamaan ympäristökasvatuksen ohjenuoraksi. Lähimmäksi pääsee Sanna Koskisen (1999) osallistuvan ympäristökasvatuksen malli, jossa painotetaan osallisuutta, voimaantumista ja ympäristökasvatuksen yhteiskunnallista ulottuvuutta. Mallin lähtökohtana on näkemys moniarvoisesta yhteiskunnasta ja vahvasta demokratiasta. Oppiminen tapahtuu toimimalla, omakohtaisten kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta. Opettaja on osallistuva oppilas ja oppilas aktiivinen uuden tiedon luoja. Mallissa korostuvat osallistuminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toimiminen ympäristön puolesta. (kts. kaaviokuva).

17 17(20) Valtakunnallisen keskusjärjestön toimintaympäristö on laajempi kuin koulun, joille malli on tehty. Yhteistä ovat tavoitteet saada ihmiset sitoutettua ympäristövastuullisuuteen ja luonnonsuojeluun. Perhetoiminnan keinoja on jo esitelty perhetoimintahankkeessa (kohta 4.5), kouluihin sekä päiväkodeille suunnattua keskusjärjestön toimintaa (4.6). ja ympäristökasvatuskyselyssä esiin nousseita piiri- ja pakallistason kokemuksia (4,7). Perhetoimintaan on mahdollista laajentaa perheretkikerhotoimintaan ja järjestää siihen liittyvää koulutusta yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. BMOLin jäsenkunnat ja ympäristökasvattajat tulisi saada vapaaehtoistoimijoiden joukkoon mukaan, esimerkiksi vapaaehtoispankin tai muun rekryn kautta. Kiitoksena vaivannäöstä liitolla voisi olla kannustimena esimerkiksi Suomen Luonnon puolivuositilaus lahjaksi ja luontokaupan tuotteita, hyvän mielen lisäksi. Opiskelijoille tapahtumien järjestäminen voisi palvella opinnäytetyötä. Luontosuhteen vahvistamiseen sopivat hyvin esimerkiksi Luonnonkukkien päivän kasviretket, Hiljan päivän retket hiljaisiin paikkoihin ja Suomen luonnon päivän luonnon juhlistaminen monin keinoin. Talvinen ympäristöviikko sopii hyvin luontovalokuvailtoihin, elämyksellisiin talviretkiin, kirjastonäyttelyihin ja kirjastossa esimerkiksi luontoaiheisiin runo- ja satutilaisuuksiin Luonnonsuojeluliiton keskustoimiston toiminta on asiantuntijakeskeistä. Ympäristökasvatuksen keinojen mukaan ottaminen liiton toiminnan suunnitteluun tarjoaa mahdollisuuden pehmentää vaikeita asioita ja tuoda liiton järjestämiin tapahtumiin uusia kohderyhmiä. Olisiko mahdollista tuottaa liiton asiantuntijatyössä enemmän materiaalia, jota voivat hyödyntää myös ympäristökasvattajat eikä vain asiantuntijat, virkamiehet ja kansanedustajat? Mitä olisi esimerkiksi soiden suojelua edistävä ympäristökasvatuksellinen tempaus piiri- tai paikallistasolla? Voisiko se olla iloinen suopiknik, josta tehdään kunnan koulun kanssa taidenäyttely valokuvineen, askarteluineen ja teksti, miksi juuri tämä suo on tärkeä? Perinteinen asiapitoinen lausunto ja tiedote sekä julkisuustempaus lisänä voisivat johtaa hyvään lopputulokseen. Ympäristökasvatukseen on mahdollista hakea erilaisia apurahoja, jos se otetaan jo hankesuunnittelussa huomioon. Ympäristökasvatuksen vapaaehtoistoimijoiden tiedonvaihtoon sopisi perustaa jonkinlainen nettipohjainen keskustelualusta ajankohtaisista aiheista. Nykyinen sähköinen ympäristökasvatustoimikunnan lista on hyvin suppea.

18 18(20) Ympäristökasvatusyhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen Luonto-Liiton tarjoaa mahdollisuuksia. Luonnonsuojeluliitolla on myös verkostot mm. pohjoismaisiin luonnonsuojelujärjestöihin ja Norppa-Life hankkeen kautta kansainvälisiin toimijoihin. Luonnonsuojeluliitolla on siten hyvät mahdollisuudet saada uusia ympäristökasvatuksen toimintaideoita.

19 19(20)

20 20(20) 8. Lähteet Saimaannorppa-ympäristökasvatus ajalta , Kaarina Tiainen (LIITE 1), SLL:n piireille ja yhdistyksille tekemä sähköinen ympäristökasvatuskysely (LIITTEENÄ 2), SLL:n ympäristökasvatustoimikunnan pöytäkirjat ( ), SLL:n perhetoiminta-avustukset (hallituksen pöytäkirja 2013), SLL:n liittokokouksen päätökset, SLL:n nettisivut, Laulujoutsenen perintö (SLL 2008), Rakkaudesta Luontoon- SLL:n julkaisu 2013, Yhteinen Käsitys (Kierrätyskeskus & Ympäristöministeriö 2013), Ympäristökasvatuksen käsikirja (Hannele Cantell 2004), SLL:n perheet takaisin luontoon kansio (Helena Rantanen), Kerhokumin opas (Luonto- Liitto), Luonto tutuksi- vinkkejä vanhemmille(sll, LL 2002), Vantaan Luontokoulun nettisivut, SLL:n ympäristökasvatuksen toimijoilta kootut näkemykset (mm. Risto Hamari, Kaarina Tiainen, Virpi Sahi) Kuvat: SLL.n ympäristökasvatustoimikunta vierailemassa luontokoulussa Helsingissä Harakan saarella, Tarja Heikkonen Tarinoita metsästä DVD:n kansi (MRP)

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen 27.8.2014 Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten

Lisätiedot

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2013 7.11.2013

JÄSENTIEDOTE 2 / 2013 7.11.2013 Tule mukaan hallitukseen Haavin hallituksessa toimii iloinen ja aktiivinen joukko ympäristökasvattajia. Haluaisitko sinä tulla mukaan? Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Toiminnan lyhyt kuvaus Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n toiminta keskittyy turkulaisen kaupunkiluonnon suojeluun sekä jäsenten ja muiden

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla Niina Mykrä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja LYKE-verkoston koordinaattori Ympäristökasvatuksen polkuja Pirkanmaalla LYKE-verkosto

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa.

työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen suomalaisessa yhteiskunnassa. TOIMINTA-AJATUS AJATUS MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 18 LIITTOKOKOUS kerhojen edustajat

Lisätiedot

Juankosken sivistyslautakunta 16.2.2012 15 liite 8 SIVISTYSTOIMEN AVUSTUKSET 2012

Juankosken sivistyslautakunta 16.2.2012 15 liite 8 SIVISTYSTOIMEN AVUSTUKSET 2012 Juankosken sivistyslautakunta 16.2.2012 15 liite 8 SIVISTYSTOIMEN AVUSTUKSET 2012 Hakija Perustelut ja edellytetty vastikkeellisuus päätös 11 Haettu 12 päätös 12 1.Juankosken Pyrkivä ry Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kasvatuskuulumisia. Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010

Kasvatuskuulumisia. Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010 Kasvatuskuulumisia Kasvatuspääsuunnitteluryhmä 3.6.2010 Keväällä 2010 tapahtunutta Kuntien yhteisiä Harjoittelu Anna Sjövall: kasvattajien ympäristövastuuhenkilöiden verkostomalli Gradu- ja opinnäytetyöt

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot