Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ja osallistava työllisyyspolitiikka. Eriarvoisuus ja toimintamallit työryhmä, Pieksämäki 10.6.

Transkriptio

1 Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ja osallistava työllisyyspolitiikka Eriarvoisuus ja toimintamallit työryhmä, Pieksämäki Helka Raivio/THL, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa (TOHKE) - kehittämishanke TOHKE Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

2 Selvitystehtävä Tehtäväksianto: vertailevan tiedon tuottaminen eurooppalaisesta osallistavasta työllisyyspolitiikasta = inclusive employment policy sekä Suositusten laatiminen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi Suomessa Käsiteparia ei kuitenkaan löytynyt > inclusive employment rajatusti vammaisten työllisyyteen liittyen Kaikki keskeiset ydinkäsitteet vuotavat sosiologin taivas? Osallisuutta, osallistumista, osallistamista? (inclusion or participation) Entä sitten työ+elämä+osallisuus? Käsitteet ovat kerkeviä, ja liikettä on vaikea pysäyttää

3 Osallisuus syrjäytymisen vastaprosessina Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmien painopisteenä köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä Osallisuus lääkkeenä vähän kaikkeen > osallisuutta lisätään lisäämällä osallisuutta lisääviä osallistavia osallisuustoimenpiteitä Osallisuus = kokemus tai tunne, josta emme voi puhua toistemme puolesta > mitkä ovat järjestelmän mahdollisuudet lisätä tunnetta? Ei pysyvä ominaisuus tai staattinen tila; aste vaihtelee elämäntilanteen ja -vaiheen mukaan Tulee hahmottaa prosessina, edellyttää että ihmisellä on: 1) käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING), että hän on 2) omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana (ACTING) ja että hänellä on 3) sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita, jäsenyyttä erilaisissa ryhmissä (BELONGING)

4 Osallisuuden ulottuvuudet

5 Osallistavaa työllisyyspolitiikkaa kenelle? Ns. vaikeassa tai haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat, riskiryhmät, syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät keitä he ovat?

6 Minkälaisesta politiikkasuuntauksesta kyse? HAB-jäsennys runkona, jolloin osallistava työllisyyspolitiikka hahmottuu suuntauksena, jossa keskeisiä ovat ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien riittävästä toimeentulosta huolehtiminen (HAVING) työmarkkinoille osallistumisen tukeminen (ACTING) sekä yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen (BELONGING)

7 Käytetyt aineistot: Euroopan unionin työllisyys- ja osallisuuspoliittiset suositukset Euroopan komission suositus työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (2008) Euroopan unionin työllisyysstrategia: Eurooppa 2020: Älykäs, kestävä ja osallistava kasvu (2010) Suositus jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (Eurooppa strategian yhdennettyjen suuntaviivojen I osa, 2010) Sekä Eurooppa 2020-kasvustrategian prioriteetteja edustavat lippulaivahankkeet, yleistavoitteet sekä yhdennetyt suuntaviivat Politiikkasuositusten toimeenpanoa arvioivat kansalliset raportit (rajaus kehittämishankkeen kohdemaissa) Arviot komission aktiivisen osallisuuden suosituksen toteutuksesta jäsenmaissa, 2013 (Assessments of the national implementation on the commissions recommenfdation on active inclusion on people excluded from the labour market) Kansalliset uudistusohjelmat, 2012 (National Reform Plans) Kansalliset sosiaaliraportit, 2012(National Social Reports)

8 Eurooppa 2020-kasvustrategian prioriteettilinjaukset ja niihin liittyvät lippulaivahankkeet

9 Eurooppa 2020-kasvustrategian prioriteetteja edustavat yleistavoitteet sekä yhdennetyt suuntaviivat

10 Eurooppa 2020-kasvustrategian prioriteetteja edustavat yleistavoitteet sekä yhdennetyt suuntaviivat jäsennettynä ns. osallisuuden HAB-ulottuvuuksille Riittävästä toimeentulosta huolehtiminen (HAVING) Työmarkkinoille osallistumisen tukeminen (ACTING) Yhteiskunnallisen osallisuuden edistäminen (BELONGING) Köyhyyden torjuminen 20 miljoonan köyhyydessä elävän eurooppalaisen tilanteen parantaminen Työllisyysasteen ja työvoimaosuuden nostaminen Rakennetyöttömyyden vähentäminen Työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen Korkea-asteen koulutukseen osallistumisen, ja tutkinnon suorittaneiden osuuden lisääminen Työn laadun edistäminen. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen Koulunkäynnin keskeyttävien osuuden laskeminen 15 prosentista alle 10 prosenttiin Koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla Elinikäisen oppimisen edistäminen.

11 Avain arvoitukseen? Aineiston politiikkasuosituksissa vammaisten työllisyyden edistäminen marginaalissa, rajautuen syrjinnän torjumisen kysymyksiin Aineistoon mukaan eurooppalaista vammaispolitiikkaa linjaavat suositukset YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) Euroopan vammaisstrategia (2010) Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma (2006) Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO (2010) Työn hahmottaminen sosiaalisena ihmisoikeutena, tavoitteena työnteko-oikeuden turvaaminen sekä yhtäläinen oikeus osallistua työmarkkinoilla tuottavaan toimintaan mutta vain vammaisten kohdallako? Painotus puuttuu, kun puhumme nuorista, maahanmuuttajista ja pitkäaikaistyöttömistä

12 Osallistavan työllisyyspolitiikan kaksi linjaa:

13 Osa riskiryhmistä aktivoinnin (vastikkeellistamisen) kohteina - jakolinjana ne, joilla oikeus työhön ja ne, joilla velvollisuus työhön? Kykenee työllistymään Ei kykene työllistymään Haluaa työllistyä Ei halua työllistyä Juhana Vartiainen Osallistava sosiaaliturva seminaari, Eduskunta : Haluamme kaiketi luoda kannustimia siirtymälle 3 > 1, ilman että kohtuuttomasti heikennämme ryhmien 2 ja 4 asemaa.

14 Kahtia jakautuvana osallistava työllisyyspolitiikka ei ole lähtökohdiltaan kaikkia ns. vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia ryhmiä yhdenvertaisesti työmarkkinoille osallistava, ja heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan lisäävä ei myöskään ole osa yleistä, koko työvoimaa koskevaa työllisyyspolitiikkaa, jolloin se on vastakkainen vammaispolitiikan valtavirtaistamisen periaatteen kanssa näin rakentuvana suuntaus ei olekaan kannatettava, mutta asetettuna laajempaan kontekstiin, osaksi eurooppalaisissa työllisyys- ja osallisuuspoliittisissa suosituksissa sekä jäsenmaiden kansallisissa raporteissa mainittuja osallistavia työmarkkinoita, suuntaus on hyödyllinen

15 Kytkettynä osallistaviin työmarkkinoihin Osallistava työllisyyspolitiikka hahmottuu yhtäältä mekanismeina, joilla työmarkkinoiden toimintaa säädellään niin, että myös ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työvoimalle löytyy kysyntää (ACTING) Toisaalta osallistavassa työllisyyspolitiikassa on kyse myös palvelujärjestelmän kehittämisestä niin, että palvelut parhaiten tukevat ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille (BELONGING) Köyhyyden torjuntaan ja taloudellisen osallisuuden lisäämiseen liittyvät suositukset ja politiikkatoimet eivät sellaisenaan asetu em. jaottelun mukaisesti työmarkkinoiden eivätkä palvelujärjestelmän toimintaan liittyviksi (HAVING)

16 Taloudellisen osallisuuden lisääminen Eurooppalaisissa politiikkasuosituksissa painottuu pyrkimys sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien vastikkeellistamisen vahvistamiseen huolimatta politiikkasuositusten perusoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän korostuksista. Suositukset jättävät jäsenmaille tulkintavaraa ja toimintakenttää sen suhteen, miten etuuksien vastikkeellisuutta tulisi toteuttaa, mutta vastikkeellisuuden painotus ja suuntauksen voimistamisen tavoite itse politiikkasuosituksissa on ilmeinen. Tullessaan linjatuksi osaksi EU:n työllisyys- ja osallisuuspoliittisia sekä osin myös eurooppalaista vammaispolitiikkaa linjaavia suosituksia vastikkeellistamista korostava suuntaus vahvistuu entisestään, ja paineet sen omaksumiseksi myös maissa, joissa se alun perin on mahdollisesti ollut paradigmana vieraampi, lisääntyvät. Aktivointipolitiikkaan ja vastikkeellistamiseen liittyvät painotukset tulevat esiin myös kansallisissa raporteissa, joissa sosiaaliturvariippuvaisuus tuntuu määrittyvän keskeiseksi ratkottavaksi ongelmaksi.

17 jatkuu taloudellisen osallisuuden lisääminen Jäsenvaltioissa toteutetut tai suunnitteilla olevat sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksien saantiehtoihin, kattavuuteen ja kestoon tehdyt uudistukset sekä pyrkimys näiden etuuksien tiukemmaksi yhteennivomiseksi työllistymistä tukeviin palveluihin osoittavat, että aktivointi ja vastikkeellistaminen laajentumassa myös vammais-, työkyvyttömyys- ja sairauskorvauksien/etuuksien puolelle. Sosiaaliturvaetuuksien funktio kaventuu työmarkkinoiden saatavilla tai käytettävissä olemiseen liittyviksi ja uudistusten lähtökohtana on palvelu- ja etuusjärjestelmän muokkaaminen aktivointiystävällisemmäksi. Kannustinten merkitystä korostetaan ns. etuusloukkujen välttämiseksi, vaikkei empiirisiin todisteisiin köyhyysloukuista raporteissa viitata.

18 jatkuu taloudellisen osallisuuden lisääminen AII-raporteissa esillä sosiaali- ja työttömyysturvan heikennysten heijastuminen suoraan köyhyyden lisääntymiseen. Iskevät raskaimmin juuri vähimmäisturvan varassa eläviin ja nimenomaan ns. vaikeassa tai haavoittuvimmassa asemassa oleviin; toivottomuuden lisääntymistä, elämänlaadun laskua sekä alentunutta fyysistä ja henkistä hyvinvointia Viimesijaisen turvaverkon/vähimmäisturvan merkitys kasvaa; vähimmäisturvan varassa elävien ihmisten määrä lisääntyy, ja ansiotulojen ja sosiaaliturvasta saatavan toimeentulon välinen ero kasvaa dramaattisesti Viimesijaisen turvaverkon varassa olevien ihmisten osallistumis- ja kulutusmahdollisuuksien supistuminen, ja heidän mahdollisuuksiensa yleisenä pidettävään elintasoon väheneminen. mm. ruokapankkitoiminnan ja velkaneuvonnan tarpeen kasvu.

19 Työmarkkinoiden toimintaan vaikuttaminen Syrjintään puuttuminen mm. lainsäädäntöä uudistamalla Kannustamalla työnantajia soveltamaan palvelukseenottamiskäytäntöjä, (esimerkiksi työpaikkailmoitukset, haastattelut, arvioinnit ja valintakriteerit) jotka takaavat, että jokaisella on työnsaantiin todelliset mahdollisuudet. Anonyymi rekrytointi; avaa hakuprosessin tasa-arvoisemmaksi välttäen syrjinnän hakemusvaiheessa esimerkiksi iän, kansalaisuuden tai sukupuolen mukaan Vahvempien positiivisten erityiskohtelun kriteerien käyttöönotto esim. Saksan ns. kiintiöjärjestelmä sekä Alankomaissa käytössä olevat sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa. (ns. Social Return on Investment). Osuus- ja yhteisötalouden alan kehittäminen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen ja sosiaalitalouden tukeminen

20 Työmarkkinoiden toimintaan vaikuttaminen Yritysten sosiaalisen vastuunkannon kasvattaminen Yritysten kannustaminen palkkaamaan ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä ja tarjoamaan enemmän mm. oppisopimus-, harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja esimerkiksi osana yritysten sosiaalisen vastuun politiikkaa (corporate social responsibility). HUOM! Kannustinten ja kannustamisen ero työnantaja >< työnhakija Työnantajan toimintatapoihin vaikuttaminen Määräaikaisten työsuhteiden käytön rajoittaminen ja karsiminen; taloudellisia kannustimia työnantajille, jotka käyttävät pysyviä sopimuksia tai jotka muuttavat määräaikaisuuksiaan vakituisiksi työsuhteiksi. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tulee suositusten mukaan rajoittaa, koska niiden katsotaan olevan haitallista niin kasvulle, tuottavuudelle kuin kilpailukyvylle. Suojatyöpaikat ja tuettu työllistyminen Työympäristöjen kohtuulliset muutostyöt

21 Työmarkkinoiden toimintaan vaikuttaminen Yleishyödylliset työt ja vapaaehtoispalvelut Irlannissa community work-ohjelma Saksassa voluntary services Osallistava sosiaaliturva-keskustelu Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensaattaminen, uusien työpaikkojen luominen Työvoiman tarjonnan lisäämisen näkökulma jäsenmaissa hallitseva AII-raportit peräänkuuluttavat myös kysyntään vaikuttavat toimia Työpaikkojen luomista suositellaan vauhditettavan välillisiä työvoimakustannuksia vähentämällä - siirtymällä työn verotuksesta energiankulutuksen ja ympäristön pilaamisen verottamiseen. Palkkaamista ja yritysten perustamista todetaan suosituksissa voitavan rohkaista hallinnollisia esteitä poistamalla

22 Palvelujärjestelmään vaikuttaminen Politiikkasuosituksena kattavat, koordinoidut ja kokonaisvaltaisesti suunnitellut ja toteutetut palvelu Palvelut ns. yhden luukun-periaatteella Vastikkeellistaminen vastuullistamisena; velvoittaa myös järjestelmää ja viranomaisia Intensivoitu, yksilöllinen asiakastyö Politiikkasuosituksena myös asianosais- ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen, ns. stakeholder involvement Jäsenmaiden budjettileikkauksista johtuen, asiakkaiden ei koeta enää olevan palveluissa yhdenvertaisia, ja palveluiden oikeudenmukaisuudessa sekä tasaarvoisuudessa raportoidaan olevan kehittämistarpeita. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja pienituloisten pääsy laadukkaiden palveluiden piiriin on heikentynyt. Leikkauksia raportoidaan toteutetun kaikilla sektoreilla, erityisesti koulutus-, asumis-, työllisyys- ja terveyspalveluissa.

23 Palvelujärjestelmään vaikuttaminen Työllistymistä tukevien toimien kohdentaminen Suorana politiikkasuosituksena kohdentaa julkisten työvoimapalvelujen toimet, työllistämisja palkkaamistuet sekä harjoittelu- ja työkokemusta antavat ohjelmat erityisesti ns. vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin ja henkilöihin. Avoimet koulutusjärjestelmät Selkeimpänä toimenpidesuosituksena ns. epävirallisen, monimuotoisen oppimisen/opiskelun mahdollistaminen, laajentaminen sekä tunnustaminen kansallisissa kehyksissä. Jäsenmaiden tulee kehittää välineitä epävirallisen, olemassa olevan osaamisen, ammattitaidon ja -pätevyyden tunnistamiseksi, tunnustamiseksi ja dokumentoinniksi. Toimilla tähdätään erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aseman parantamiseen, mutta niillä voidaan merkittävästi vaikuttaa myös esimerkiksi maahanmuuttajien asemaan sekä edistää myös iäkkäämpien pitkäaikaistyöttömien siirtymiä opintojen ja koulutuksen piiriin sekä pidemmällä tähtäimellä kohti työmarkkinoita.

24 Palvelujärjestelmään vaikuttaminen Koulunkäynnin keskeyttävien osuuden laskeminen Oppilaitosten toimintaa tarkemmin seuraamalla; edellytetään muun muassa poissaoloja pudokkuusrekisterien ylläpitoa, kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista koulupudokkuuden ehkäisemiseksi, lisäpalvelujen tarjoamista keskeyttämisriskissä oleville, kuten oppilaanohjaus- ja neuvontatiimien perustamista moniongelmaisia nuoria varten, sekä opetuksen laadun parantamista. Ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen Koulujärjestelmien oppimistuloksia suositellaan suunnattavan työmarkkinoiden tarpeita paremmin vastaaviksi; tulevaisuuden koulutustarpeiden arvioinnin tehostamista, työelämän ja koulutustahojen välisten yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden vahvistamista Korkea-asteen koulutukseen osallistumiseen, tutkinnon suorittaneiden osuuden lisäämiseen tai ammattitaitoisen työvoiman kehittämiseen liittyen politiikkasuositukset eivät tunnu suoraan kohdistuvan ns. vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, erityistoimia heidän koulutuksensa lisäämiseksi ei esitetä.

25 KIITOS! Tulossa kesäkuussa 2015 THL:n Työpapereita-sarjassa verkkojulkaisuna: Osallistavan työllisyyspolitiikan elementtejä yhdenvertaisuutta vai aktivointia? Sosiaalisten oikeuksien ja vastikkeellisuuden ristivetoa vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien työllisyyden edistämisessä.