Päästö- ja leviämismallien CAR-FMI ja OSPM käytettävyyden parantaminen kaupunkisuunnittelun tarpeisiin maantie- ja katukuiluympäristössä - CAROS

Transkriptio

1 M2T0245 Päästö- ja leviämismallien CAR-FMI ja OSPM käytettävyyden parantaminen kaupunkisuunnittelun tarpeisiin maantie- ja katukuiluympäristössä - CAROS Mervi Haakana, Mari Kauhaniemi, Jaakko Kukkonen ja Jari Härkönen Ilmatieteen laitos 231

2 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Raportointiaika Tammikuu 2003 Raportointikausi Projektin koodi Projektin nimi Päästö- ja leviämismallien CAR-FMI ja OSPM käytettävyyden parantaminen kaupunkisuunnittelun tarpeisiin maantie- ja katukuiluympäristössä - CAROS Vastuuorganisaatio Ilmatieteen laitos Projektin vastuuhenkilö Jaakko Kukkonen Projektin yhteyshenkilö Osoite M2T0245 Mervi Haakana Sahaajankatu 20 E, Helsinki Puhelinnumero Telefax Sähköpostiosoite (09) (09) mervi.haakana@fmi.fi, jaakko.kukkonen@fmi.fi Muut tahot: Organisaatio Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite YTV Tarja Koskentalo (09) tarja.koskentalo@ytv.fi LT Consult Jarkko Niittymäki (040) jarkko.niittymaki@ltcon.fi VTT Energia Juhani Laurikko (09) juhani.laurikko@vtt.fi IL Harri Pietarila (09) harri.pietarila@fmi.fi Hankkeen alkamisaika Hankkeen suunniteltu kesto Hankkeen suunniteltu päättymisaika Projektin rahoitus (k ) Organisaatio * 2002* 2003* Yhteensä MOBILE 2 -rahoitus 10,3 16,0 26,3 Muu rahoitus eriteltynä IL, oma rahoitus 23,7 18,0 41,7 Yhteensä 34,0 34,0 68,0 * suunniteltu 232

3 Hankkeen tavoite Tutkimuksen päätavoitteena on parantaa CAR-FMI ja OSPM -mallien toiminnan luotettavuutta ja käytön sujuvuutta kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Tavoitteena on myös päivittää mallien sisältämät päästömallit ajan tasalle. Tavoitteena on myös arvioida mahdollisimman kattavasti erilaisia tyyppitilanteita, kuten maamme suurimmissa kaupungeissa yleisesti esiintyviä maantie- ja katukuilu- ympäristöjä eri vuodenaikoina tyypillisesti esiintyvissä säätilanteissa. Tällaisia tyyppitilanteiden arvioita voitaisiin käyttää sellaisenaan kaupunkisuunnittelun apuvälineenä. Projektin julkaisuluettelo (MOBILE 2 julkaisut ja muut julkaisut projektiin liittyen) 1. Kukkonen, J., Partanen, L., Karppinen, A., Walden, J., Kartastenpää, R., Aarnio, P., Koskentalo, T., Berkowicz, R Evaluation of the OSPM model combined with an urban background model against the data measured in 1997 in Runeberg Street, Helsinki. Atmospheric Environment (in print). 2. Kukkonen,? J., Partanen, L., Karppinen, A., Walden, J., Kartastenpää, R., Aarnio, P., Koskentalo, T. and Berkowicz, R., Can street canyon models be applied combined with predicted urban background - experience based on the OSPM model and measurements during one year in Runeberg Street, Helsinki. The Fourth International Conference on Urban Air Quality - Measurement, Modelling and Management March 2003, Prague, (accepted). Seminaarit (Seminaarit ja konferenssit joissa projektia on esitelty, ml. MOBILE 2 -seminaarit) Opinnäytteet hankkeeseen liittyen Härkönen, J Regulatory dispersion modelling of traffic-originated pollution. Finnish Meteorological Institute. Contributions No. 38. FMI-CONT-38,.ISSN University Press. Helsinki. 103 p. Tekn. yo Mari Kauhaniemi (Oulun Yliopisto, Teknillinen tiedekunta) tekee hankkeeseen liittyen DI työtä, joka valmistuu kevään 2003 kuluessa. Diplomityön ohjaajana toimii professori Kauko Leiviskä (Oulun Yliopisto) sekä vastaavana DI Mervi Haakana (Ilmatieteen laitos). Patentit hankkeeseen liittyen 233

4 1. JOHDANTO Tutkimus perustuu suurelta osin aiemmassa MOBILE 2 tutkimusohjelman hankkeessa Kaupunkisuunnittelun tarpeisiin sopivien mallijärjestelmien kehittäminen ja sovellukset DIANA (M2T9912) tehtyyn mallien kehitys- ja todentamistyöhön. Aiemmassa tutkimuksessa kehitettiin uusi versio päästöjä, leviämistä ja muutuntaa maantieympäristössä arvioivasta CAR-FMI mallista (Contaminants in the Air from a Road Finnish Meteorological Institute). Malli sisältää nykyisessä muodossaan matemaattisen käsittelyn tärkeimmille leviämis- ja muutuntaprosesseille ja epäpuhtauksille (Härkönen et al., 1997, Härkönen, 2002). Samassa MOBILE 2 -hankkeessa otettiin käyttöön ja testattiin myös kokeellisesti tanskalaisen tutkimuslaitoksen NERIn (National Environmental Research Institute) kehittämä OSPM (Operational Street Pollution Model) -malli, jolla voidaan arvioida päästöjä, muutuntaa ja leviämistä katukuiluympäristöissä. Molemmat mainitut mallit on myös todennettu kokeellisen aineiston perusteella (esim. Kukkonen et al., 2001 a, b, 2003 a, b). Näiden mallien käyttö ei kuitenkaan nykyisellään ole riittävän sujuvaa esimerkiksi YTV:n tarpeisiin käytännön kaupunkisuunnittelussa. Maassamme käytetään melko yleisesti jopa hyvin yksinkertaista taulukkopohjaista menetelmää (ns. pohjoismainen AiG -malli), joka on kehitetty 1990-luvun alussa. Tätä menetelmää ei voida nykyisin pitää ajan tasalla olevana. 2. TAVOITTEET Tutkimuksen päätavoitteena on parantaa CAR-FMI mallin PC-version ja OSPM-mallin toiminnan luotettavuutta ja käytön sujuvuutta kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Tavoitteena on myös päivittää mallien sisältämät päästömallit. Tavoitteena on myös arvioida mahdollisimman kattavasti erilaisia tyyppitilanteita, kuten maamme suurimmissa kaupungeissa yleisesti esiintyviä maantie- ja katukuilu- ympäristöjä eri vuodenaikoina tyypillisesti esiintyvissä säätilanteissa. Tällaisia tyyppitilanteiden arvioita voitaisiin käyttää sellaisenaan kaupunkisuunnittelun apuvälineenä. 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimushankkeeseen sisältyy seuraavat osat: 1. Päivittää CAR-FMI- ja OSPM-mallien sisältämät päästömallit ottaen huomioon erityisesti päästöjen riippuvuus matka- ja ajonopeudesta (Ilmatieteen laitos ja VTT). 2. Parantaa CAR-FMI mallin toiminnan luotettavuutta, sen käytettävyyttä ja käytön rajapintoja, kuten käyttöliittymää kaupunki- ja liikennesuunnittelun tarpeiden kannalta (IL ja YTV). 3. Laskea CAR-FMI- ja OSPM-mallien avulla esimerkkitapauksia pitoisuusjakaumista erilaisissa maassamme tyypillisesti esiintyvissä kaupunkiympäristöissä eri säätilanteissa 234

5 sekä esittää graafisesti ja taulukoituna tällaisia arvoja kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön (IL, YTV ja VTT). 3.1 Päästömallien päivitys CAR-FMI:n vuodelta 1995 peräisin oleva päästömalli päivitetään Juhani Laurikolta (VTT) saatavien päästötietojen perusteella ajan tasalle. Samassa yhteydessä tarkastellaan kylmäkäynnistyksen merkitystä ja tarvetta lisätä se päästömalliin. Päivityksen jälkeen testataan ja vertaillaan CAR-FMI:n ja OSPM:n päästömalleja keskenään. Tulosten perusteella päätetään korvataanko OSPM-mallin päästöt laskeva moduli CAR- FMI:n vastaavalla. Tämä kuitenkin edellyttää, että Ilmatieteen laitoksella on uusimman OSPM-mallin lähdekoodi käytettävissä. 3.2 CAR-FMI mallin käytettävyys CAR-FMI mallin toiminnan luotettavuutta, sen käytettävyyttä ja käytön rajapintoja, kuten käyttöliittymää, parannetaan laatimalla yksityiskohtaiset käyttöohjeet mallille sekä testaamalla nykyistä käyttöliittymää henkilöillä, jotka eivät ole olleet mukana itse mallin tai sen käyttöliittymän kehitystyössä. Käyttöohjeet kirjoitetaan ensi vaiheessa englanniksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti seuraaviin asioihin: Käyttöliittymän selkeys ja loogisuus (esim. virhevalinnat ja syyt niihin kirjataan ylös) Käyttöohjeiden selkeys, johdonmukaisuus ja kattavuus (esim. miten hyvin malliajon suorittaminen onnistuu pelkän kirjallisen ohjeen avulla, mistä asioista pitäisi kertoa enemmän jne.) Käyttöliittymän kattavuus (esim. pystytäänkö kaikki parametrit määrittelemään käyttöliittymän avulla) Helppokäyttöisyys (esim. miten helppoa on muutella lähtötietoja, jos haluaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, voidaanko usein toistuvia rutiinitoimintoja tallettaa jne.) Toiminnan luotettavuus (esim. kaatuuko ohjelma tai malliajo ja jos kyllä, missä tilanteissa). Lisäksi listataan testauksessa esille tulevat tulevaisuuden kehitysehdotukset. Testitulokset käydään läpi mallin kehittäjien kanssa, jotka tekevät tämän jälkeen tarvittavat lisäykset ja muutokset malliin ja käyttöliittymään. Toisessa vaiheessa testataan nykyisen mallin toimivuutta kaupunki- ja liikennesuunnittelun tarpeiden kannalta. Testaus tapahtuu YTV:llä. Huomiota kiinnitetään erityisesti käyttöliittymien ja ohjeiden selkeyteen sekä käyttöliittymän sopivuuteen suunnittelutyöhön. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta liittää malli käyttöliittymineen YTV:n olemassa olevaan ilmanlaadun hallinnan ohjelmistoympäristöön. Tässä yhteydessä arvioidaan mallin rajapintojen joustavuus. Tulosten perusteella kirjataan tärkeimmät kehitystoimenpiteet. 235

6 3.3 Tyyppitilanteet Kirjallisuuden ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa käytävien keskustelujen perusteella listataan esimerkeiksi otettavat maassamme tyypilliset kaupunkiympäristöt (kuten katukuilut, risteykset, pääväylät) ja liikennetilanteet (kuten ajo- ja matkanopeudet, liikennemäärä), joissa kaupunkisuunnittelijat kaipaavat ilmanlaatutietoa tai -malleja päätöstensä tueksi. Lisäksi tehdään pienimuotoinen kirjallisuustutkimus olemassa olevista ilmanlaadun huomioonottavista ympäristösuunnittelun ohjeista ja tutkimustuloksista. Ennen malliajoja listatut tyyppitilanteet tulee analysoida CAR-FMI ja OSPM-mallien soveltuvuusalueet huomioon ottaen. Rajataan mallitarkastelun ulkopuolelle tilanteet, joihin käytettävissä olevat mallit eivät sovellu. Muokataan lähtödata ja tehdään malliajot valituille tyyppitilanteille. Analysoidaan tulokset ja laaditaan tuloksista ohjeisto graafisine esityksineen sekä taulukoineen kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön. Käydään tulokset läpi yhdessä YTV:n liikenne- ja ympäristötoimistojen kanssa ja arvioidaan ohjeiden käytettävyyttä ja soveltuvuutta. 3.4 Opinnäytetyöt FT Jari Härkösen (2002) Helsingin yliopiston Fysiikan laitokselle tekemä väitöstyö Regulatory dispersion modelling of traffic-originated pollution käsitteli pääasiassa CAR-FMI mallin kehittämistä ja arviointia. Tekn. yo Mari Kauhaniemi (Oulun Yliopisto, Teknillinen tiedekunta) tekee hankkeeseen liittyen DI-työtä, joka valmistuu kevään 2003 kuluessa. Diplomityön ohjaajana toimii professori Kauko Leiviskä (Oulun Yliopisto) sekä vastaavana DI Mervi Haakana (Ilmatieteen laitos). 4. TULOKSET 4.1 Päästömallien päivitys Liikennepäästöjen määriin liittyy yhä merkittävää epävarmuutta erityisesti hiukkasmaisten päästöjen osalta. Tämän takia päästömallin ja sen lähtötietojen helppo ylläpidettävyys osoittautui tarkastelussa erityisen tärkeäksi. Ensimmäisenä askeleena CAR-FMI:n päästömalliin lisättiin käyttäjän mahdollisuus määritellä itse päästökertoimet, mikä helpottaa päästötietojen päivitystä jatkossa huomattavasti. Parhaillaan päivitetään vanhentuneita päästökertoimia Juhani Laurikolta (VTT) saatavien tietojen perusteella. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkinä pakokaasujen PM 2.5 päästökertoimien nopeussovitus dieselkäyttöisille henkilö- ja pakettiautoille. 236

7 Emission factor (g/km) PM Velocity (km/h) EU2 f-hadie f-pktdie CAT3-pre Emission factor (g/km) PM Velocity (km/h) EU5 f-hadie f-pktdie CAT3-pre Kuva 1. Pakokaasujen PM 2.5 päästökertoimet dieselkäyttöisille henkilö- ja pakettiautolle nopeusalueelle km/h. Merkinnät f-hadie ja f-pktdie viittaavat diesel henkilöautojen ja pakettiautojen päästökertoimiin (Laurikko, 2003), ja merkintä CAT3-pre CAR-FMI mallissa käytettävään diesel henkilöautojen ja pakettiautojen yhteiseen päästökertoimeen. Ylemmässä kuvassa on esitetty päästökertoimet vuodelle 2002 (EU2) ja alemmassa vuodelle 2025 (EU5) (Härkönen, 2003). Kylmäkäynnistyksen huomioiminen päätettiin jättää vielä CAR-FMI:n tästä versiosta pois, koska näiden päästöjen merkitys projektissa tarkasteltaviin tyyppitilanteisiin uskotaan olevan vähäinen ja koska tiedot erityisesti PM 2.5 kylmäkäynnistyksen päästöistä ovat toistaiseksi epävarmoja. Kylmäkäynnistyksen mallintamista ja merkitystä alueelliseen pitoisuuteen tutkitaan tarkemmin vuoden 2003 aikana yhteistyössä VTT:n ja YTV:n kanssa. Tutkimuksen OSPM (Operational Street Pollution Model) -mallia koskevaa osa on pääosin siirretty vuodelle 2003, jotta tämä voitaisiin toteuttaa käyttäen mallin uusinta Windowsversiota. Tanskalainen tutkimuslaitos NERI (National Environmental Research Institute) on saanut syksyllä 2002 valmiiksi ensimmäisen Windows-version. NERI on lähettänyt Ilmatieteen laitokselle testiversion. 4.2 CAR-FMI mallin käytettävyys CAR-FMI mallin käytettävyyttä ja toiminnan luotettavuutta testattiin vuoden 2002 aikana. Tulosten perusteella malliin ja sen Windows-käyttöliittymään tehtiin lukuisia parannuksia ja lisäyksiä. Uusittu käyttöliittymä on rakenteeltaan entistä johdonmukaisempi ja selkeämpi. 237

8 Kuvassa 2 on esitetty CAR-FMI:n uusittu syöttötietojen muokkaus -ikkuna (Edit Input), jossa on saavutettu parempi käytettävyys syöttötietojen selkeämmällä ryhmittelyllä, sekä lisäämällä kaikkien syöttötiedostojen muutosmahdollisuus ko. ikkunaan. Kuva 2. CAR-FMI mallin uusittu syöttötietojen muokkaus -ikkuna, täytettynä esimerkkitiedoilla. Syöttötietojen muokkaus -ikkunaan (kuva 2) sisältyy tarkastelualueen määrittely, koordinaatit, syöttötiedostojen muokkaus sekä aineiden ja tulostustietojen valinta. Tarkastelualueen määrittely sisältää alueen koon määrittämisen suhteessa origoon sekä laskentakorkeuden asettamisen. Koordinaatit perustuvat tiettyyn valittuun koordinaattisysteemiin. Syöttötiedostot sisältävät tiedot tarkasteltavista teistä, liikenteen kuukausi-, viikonpäivä- ja vuorokausipainotuksista (liikennepainotus), päästökertoimista, sääolosuhteista sekä taustapitoisuuksista. CAR-FMI mallilla voi laskea pitoisuusjakaumat hiilimonoksidille (CO), typpimonoksidille (NO), typpidioksidille (NO 2 ), typenoksideille (NOx), otsonille (O 3 ) sekä pakokaasujen pienhiukkasille (PM 2.5 ). Lisäksi epäpuhtauksille voidaan laskea tilastollisia analyysejä, joita varten tulee määrittää laskettava prosenttipiste. Kuvassa 3 on esitetty kaavio CAR-FMI mallin laskentaprosessista käyttäjän näkökannalta. 238

9 Kuva 3. CAR-FMI -mallin lohkokaavio. MPP-FMI = Meteorological pre-processing model Finnish Meteorological Institute (Karppinen et al., 1997), MIF - on tiedostomuoto, jonka avulla CAR-FMI -mallin tuloksia voidaan käsitellä MapInfo paikkatieto-ohjelmalla (GIS, Geographical Information System). Lisäksi mallin käytettävyyttä on parannettu kattavalla ja ajantasaisella englanninkielisellä käyttöohjeella User s Guide to CAR-FMI (noin 26 sivua + liitteet) (Kauhaniemi et al., 2003). 4.3 Tyyppitilanteet Keskusteluissa YTV:llä ja Helsingin kaupungin suunnitteluvirastossa nousi esille kaksi päätyyppitilannetta: kohteen etäisyys tiestä ja korkeus tiestä, sekä yksi mahdollinen tyyppitilanne, liikenteen rajoitukset ja rajoittimet. Etäisyyden lisäksi ko. tapauksissa on usein tarpeellista selvittää millaiset vaikutukset tien ja rakennuksen väliin jätettävän alueen kasvillisuudella on. Istutuksien vaikutusten lisäksi ollaan kiinnostuneita meluvallien ja itse rakennuksen vaikutuksista. Mallilla haluttaisiin myös selvittää rakennuksen sopiva sijoittamispaikka tontilla. Myös sisäilmanottopaikkaan haluttaisiin selvyyttä. Tarpeellista olisi esimerkiksi tutkia, onko ylipäätään vaikutusta kummalta puolelta rakennusta sisäilma otetaan, ja tulisiko sisäilmanoton suhteen tehdä erityistoimenpiteitä. Myös useamman väylän tarkastelumahdollisuus on tarpeen. Joissain tapauksissa halutaan tarkastella, miten läheinen 239

10 pienempi tie, kuten kokoojatie, vaikuttaa pitoisuuksiin. Nykytilanteen lisäksi mallilla haluttaisiin laskea myös ennusteita tuleville vuosille. Tätä varten tarvittaisiin ennusteet liikennemääristä, koostumuksesta ym. Toiseksi eniten tulevat esille katukuilumaiset tilanteet, jossa yhteen rakennettujen korkeiden kerrostalojen sisäpihan pitoisuudet haluttaisiin selvittää. Tässä tapauksessa kiinnostavat siis kerrostalojen korkeuden sekä talojen yhteen rakentamisen vaikutukset päästöjen leviämiseen sisäpihalle. Tämä tulee esille suunniteltaessa sisäilmanottopaikkaa. Myös pitoisuudet eri kerroskorkeuksissa kadunpuolella sekä kattotasolla kiinnostavat. Tällainen tapaus saattaa tulla esille esimerkiksi mietittäessä, kuinka moneen kerrokseen tulee sijoittaa toimistotiloja ja kuinka matalalle voi asuintiloja sijoittaa. Kolmas mahdollinen tyyppitilanne on liikenteen rajoitukset ja rajoittimet. Tämän tyyppitilanteen tarkastelukohteena olisivat mm. erilaiset hidasteet ja tietyöt, jotka vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen sekä esim. tien muuttaminen yksisuuntaiseksi tai nopeuden alentaminen. Ko. tilanteet eivät kuitenkaan nouse erityisen merkittäviksi tarkastelukohteiksi ilmanlaadun osalta, sillä tällöin on usein monia muita enemmän vaikuttavia tekijöitä (kuten turvallisuus). Tilapäisten tapausten, kuten tietöiden, tarkastelua ei pidetä tarpeellisena niiden lyhyen keston vuoksi. 4.4 Malliajot Pitoisuuksien tarkasteluun tien lähistöllä sekä tien ja rakennusten välisen alueen leveyden mallintamiseen CAR-FMI malli soveltuu hyvin. Kuitenkin esteiden korkeuden mallintamiseen CAR-FMI ei sovellu. Myöskään rakennusten sijoituspaikkaa tai sisäilmanottopaikkaa ei voida mallintaa. Katukuilujen ja rakennusten korkeuden vaikutuksen mallintamiseen CAR-FMI malli ei sovellu, sillä malli on tarkoitettu avoimelle maastolle. Tämän tyyppitilanteen mallintamiseen soveltuu paremmin katukuiluympäristöihin tarkoitettu OSPM-malli (Operational Street Pollution Model), jolle tullaan tekemään erillinen malliajojen suunnitelma. Eri tienopeuksien merkityksen mallintamiseen CAR-FMI soveltuu myös hyvin. Muilta osin liikenteen rajoittimien vaikutusten mallintaminen CAR-FMI mallin nykyisellä versiolla on epävarmaa. Tiet tulisi nimittäin tässä tapauksessa pilkkoa erittäin pieniin osiin, jotta nopeuden muuttuminen tieosuudella voitaisiin huomioida. Lisäksi hidasteiden jälkeisten kiihdytysten huomioiminen nykyisellä CAR-FMI mallilla ei ole mahdollista. Malliajot aloitetaan CAR-FMI:llä. Edellä esitetyn tarkastelun perusteella mallinnettaviksi tyyppitilanteiksi on nyt valittu Vantaankoskelta Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tieosuudet näiden risteyksen lähettyvillä sekä Hämeentie Vallilassa. Molemmista on saatavissa YTV:n mittaustuloksia mallitulosten testausta varten. Vantaankoski edustaa vilkasliikenteistä monikaistaista tietä, jolla nopeus on noin 80 km/h; Vallila vilkasliikenteistä katua, jolla nopeus on noin 50 km/h. Mallitarkastelut aloitetaan määrittämällä ilman epäpuhtauksien pitoisuudet vallitsevan tilanteen mukaan. Tämän jälkeen tarkastellaan erilaisten muuttujien eli nopeuden, liikennemäärän sekä tien lähiympäristön laadun (rosoisuuden) merkitystä 240

11 ilmanlaatuun eri etäisyyksillä tiestä. Kuvassa 4 on esitetty esimerkki tulosten graafisesta esityksestä. a) b) Kuva 4. Esimerkki CAR-FMI:n graafisesta tuloksesta. Malliajo on suoritettu Vantaankosken alueelle, Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tieosuuksille. Kuvassa (a) on esitetty teiden sijainti ja kuvassa (b) typpidioksidin (NO 2 ) kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet tutkimusalueella. Tarkastellun alueen koko on 1000 m * 1000 m. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaupunkisuunnittelua varten kehitetyillä käyttäjäystävällisillä malleilla ja ohjeilla näyttää olevan huomattava kysyntä. CAR-FMI malliin on tehty useita parannuksia vuonna 2002 tehdyn testauksen perusteella. Merkittävimpiä parannuksia tähän asti ovat olleet Windowskäyttöliittymän selkeyttäminen sekä erilaisten syöttötietojen kuten päästötiedot ja meteorologiset tiedot - helpompi muuttaminen mallissa. 241

12 Mallin käytettävyyttä lisää myös kattava englanninkielinen käyttöopas User s Guide to CAR-FMI 3.0. Tämän oppaan testaus on jo käynnissä, ja toimivuus kaupunkisuunnittelussa tullaan selvittämään tarkemmin vuoden 2003 aikana. Mainitut parannukset mahdollistavat myös mallin kehittämisen, arvioinnin ja soveltamisen kansainvälisesti IL:n ulkopuolella. CAR-FMI mallin päästöosiota on parannettu huomattavasti ja tämä työ jatkuu edelleen vuonna Tärkeä tavoite on ollut mahdollistaa päästökerrointen helppo päivitettävyys sitä mukaa, kun tietous päästöistä paranee. Tämän vuoksi CAR-FMI mallin päästökertoimia koskevat tiedot on siirretty erilliseen tiedostoon; siis malliohjelman rakennetta ei tarvitse enää muuttaa päästöarvioita päivitettäessä. Mallilla laskettavia tyyppitilanteita on suunniteltu yksityiskohtaisesti ja osittain myös laskettu vuoden 2002 aikana. Pääosa näistä laskelmista on tarkoitus suorittaa vuoden 2003 aikana. Kaupunkien ilmanlaadun mallintamisessa rakennuksilla ovat tärkeä osa; tältä osin käytetään leviämistä katukuilussa kuvaavaa OSPM-mallia. 6. KIITOKSET Haluamme kiittää Juhani Laurikkoa sekä Kari Mäkelää (VTT) mm. päästökertoimiin liittyvästä asiantuntemuksesta. Lisäksi haluamme kiittää Marjatta Malkkia, Anu Kousaa, Päivi Aarniota, Sami Määttä ja Tarja Koskentaloa (YTV) sekä Heikki Hälvää ja Sirpa Kolua (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) hyödyllisistä ja asiantuntevista tiedoista tyyppitilanteiden määrittämisessä sekä malliajojen suunnittelemisessa. 7. LÄHDEVIITTEET Härkönen, J., Lahtinen, K., Valkonen, E. and Kukkonen, J., An operational model for vehicular pollution from a road network. International Journal of Environment and Pollution. Vol. 8. Nos pp Härkönen, J., Regulatory dispersion modelling of traffic-originated pollution. Finnish Meteorological Institute. Contributions No. 38. FMI-CONT-38,.ISSN University Press. Helsinki. 103 p. Härkönen, J., CAR-FMI 3.0 sopivat emissiofaktorien määritys Laurikko- Elolähde/2002 kertoimista. Muistio Karppinen, A., Joffre, S.M., Vaajama, P., Boundary layer parameterization for Finnish regulatory dispersion models. International Journal of Environment and Pollution 8, pp Kauhaniemi, M., Haakana, M., Nikmo, J., Härkönen, J., Kukkonen, J., User s Guide to CAR-FMI 3.0. Finnish Meteorological Institute Report. 26 s. + liitteet. 242

13 Kukkonen, J., Härkönen, J., Walden, J., Karppinen, A., Lusa, K., 2001a. Evaluation of the dispersion model CAR-FMI against data from a measurement campaign near a major road. Atmospheric Environment 35-5, pp Kukkonen, J., Valkonen, E., Walden J., Koskentalo T., Aarnio P., Karppinen A., Berkowicz, R., Kartastenpää, R., 2001b. A measurement campaign in a street canyon in Helsinki and comparison of results with predictions of the OSPM model. Atmospheric Environment 35-2, pp Kukkonen, J., Partanen, L., Karppinen, A., Walden, J., Kartastenpää, R., Aarnio, P., Koskentalo, T., Berkowicz, R., 2003a. Evaluation of the OSPM model combined with an urban background model against the data measured in 1997 in Runeberg Street, Helsinki. Atmospheric Environment (in print). Kukkonen, J., 2003b. Model evaluation and field measurements. In: Sokhi, R. (editor), Urban Air Quality Assessment and Management. 20 pp. (in press). Laurikko, J., Henkilökohtainen tiedonanto

14 244