Ympäristövastuun mittareiden raportti H1/2011

Transkriptio

1 Ympäristövastuun mittareiden raportti H1/2011 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Katsaus Elisan ympäristövastuuseen 3 Avainluvut H1/ ICT ilmastonmuutoksen ehkäisijänä 5 Elisan ympäristövastuun tavoitteet 6 Mittauksen toteutus ja luotettavuus 7 Mittarit 8 Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt 8 Asiakkaiden virtuaalineuvottelut 8 Pilvipalvelut 10 Päätelaitteiden kierrätys 11 Elisan omat CO2-päästösäästöt 12 Liikkuvan työn ratkaisut 12 Konesalit 15 Vekkolaskutus 16 Muut energiatehokkuuden mittarit 17 Matkapuhelinliittymän käytön päästöt 17 Radioverkon CO2-päästöt 17 Mittauksen tulokset 18 Johtopäätökset 19 Liitteet 21 LIITE 1: Riippumaton varmennusraportti 21 LIITE 2: Päästöt LIITE 3: Riippumaton varmennusraportti (Päästöt 2012) 27 Lähteet ja lisätietoa 29 Tämä on toinen Elisa Oyj:n ympäristövastuun mittareiden laskennan raportti. Laskenta on ajanjaksolta H1/2011 ( ). Raportin tarkoituksena on mahdollisimman avoimesti esitellä Elisan CO2 päästösäästöjen laskenta ja laskennan tulokset. Seuraava laskenta toteutetaan ajanjaksolta H2/2011 ( ). Raportointikaudella H1/2011 ei ole sellaisia merkittäviä muutoksia Elisan toiminnassa, jotka oleellisesti vaikuttaisivat laskennan tuloksiin vertailtaessa viimeksi raportoituun kauteen H2/2010. Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011. KATSAUS ELISAN YMPÄRISTÖVASTUUSEEN Maapalloa uhkaa ilmastokriisi, mutta vielä on mahdollista vaikuttaa: omilla valinnoillamme on merkitystä. ICT-alalla on mahdollisuus vähentää välillisesti kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuoteen 2020 mennessä jopa 15 prosentilla. Elisa haluaa olla mukana luomassa vähähiilistä yhteiskuntaa. Tähän tavoitteeseen pääsemme innovoimalla ICT- ja online-palveluja, jotka pienentävät asiakkaiden ja Elisan hiilijalanjälkeä. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan jatkuvalla mittaamisella ja arvioinnilla. Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuun liiketoimintayksiköiden operatiiviseen toimintaan ja on osa yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia Ympäristöstä huolehtiminen kuvastaa yhtä Elisan keskeisistä arvoista, vastuullisuutta. Ympäristövastuu merkitsee meille pitkäjänteistä ja läpinäkyvää toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Elisan päämääränä on toimia esimerkkinä ja kannustaa suomalaisia vastuullisuuteen. Elisan palvelut virtuaaliratkaisuista älypuhelimiin tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden toteuttaa omaa ympäristövastuutaan sekä toimia samalla kustannustehokkaasti. Keväällä 2011 Elisa julkaisi ensimmäisenä operaattorina palveluidensa päästösäästöluvut. Tämä on toinen ympäristövastuun mittareiden laskennan raportti. Laskenta on ajanjaksolta H1/2011. Luotettavien laskentamenetelmien avulla Elisa voi osoittaa hiilidioksidivähennykset konkreettisina lukuina. Laskennan tulokset varmennetaan ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. Elisan palveluiden laskennalliset päästösäästöt ensimmäisen vuosipuoliskon aikana olivat tco2 - lisääntyen 105 prosenttia edelliseltä raportointikaudelta H2/2010. Radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät 24 prosenttia ja suhteutettuna pakettidatavolyymiin yli 55 prosenttia suhteessa vertailukauteen H2/2009. Raportti on julkaistu myös englanninkielisenä ja se on luettavissa osoitteessa: Elisan ympäristövastuun yhteyshenkilö: Kimmo Pentikäinen Johtaja, tutkimusyhteistyö ja ympäristövastuu Puh kimmo.pentikainen@elisa.fi Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja 2 3

3 AVAINLUVUT H1/2011 tco2 H1/2011 H2/2010 H2/2009 Päästösäästöt -6,914-3, Säästöt suhteessa Elisan H2/2009 hiilijalanjälkeen -15% -8% -2% Asiakkaiden virtuaalineuvottelut -3, Pilvipalvelut Päätelaitteiden kierrätys Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt -4,328-1, Liikkuvan työn ratkaisut (etätyö, virtuaalineuvottelut ja tilatehokkuus) -1,387-1,175 n/a Konesalit -1, Verkkolaskutus -103 n/a n/a Elisan omat CO2-päästösäästöt -2,586-2, Muut energiatehokkuuden mittarit Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011. ICT-ALA ILMASTONMUUTOKSEN EHKÄISIJÄNÄ Seisomme tienhaarassa. Nykyisellä toiminnallamme maapallo uhkaa ajautua ilmastokriisiin. Tienhaarassa voi vielä valita mihin suuntaan elinympäristömme ja maailmamme kehittyy. Elisa on valinnut ympäristöä ajattelevan tien. Elisa haluaa olla mukana luomassa uusia mahdollisuuksia kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Elisalle on tärkeää, että asiakkailla on mahdollisuus käyttää vähähiilisiä palveluita. Elisa haluaa toimia vastuullisesti ja esimerkillisesti ympäristöasioissa. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli eli IPCC, on julkaissut neljä laajaa arviointiraporttia (Assesment Report). Raportteihin kootaan tieto ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta, vaikutuksista, sopeutumisesta ja hillitsemisestä, niin luonnontieteellisestä, sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Viimeisin raportti valmistui vuonna Sen mukaan maailman kasvihuonekaasujen määrä on kasvanut 70 % tarkasteluajanjaksolla Jos päästöt jatkavat nykytasolla, tai sen yläpuolella, lämpenemisen vauhti kiihtyy. Skenaarioiden mukaan ilmasto lämpenee kahden seuraavan vuosikymmenen aikana 0,2 astetta vuosikymmenessä. Vaikka kaikki kasvihuonekaasujen ja aerosolien pitoisuudet vakautettaisiin vuoden 2000 tasolle, ilmasto lämpenisi vielä 0,1 astetta vuosikymmenessä. (IPCC, 2007). Suurin osa kasvihuonepäästöistä muodostuu energiatuotannosta. Mitä vähemmän käytämme energiaa sähköön ja lämmitykseen, sitä vähemmän energiaa tarvitsee tuottaa polttamalla fossiilisia polttoaineita. Samoin mitä vähemmän matkustamme polttoainetta käyttävillä kulkuneuvoilla, kuten autolla tai lentokoneella, sitä vähemmän kulkuneuvot aiheuttavat päästöjä. Suomessa sähköstä tuotetaan noin kolmasosa fossiilisilla polttoaineilla ja pyrkimyksenä on aktiivisesti vähentää tämän osuutta. Helpoiten tämä onnistuu vähentämällä energian kulutusta. Yhteiskunta pyrkii omalta osaltaan ohjaamaan ihmisiä kohti kestävämpää kulutusta ja energiantuotantoa, mutta erityisessä asemassa ovat yritykset, koska he voivat tarjota uusia tapoja toimia ympäristöystävällisemmin ja valmistaa tuotteita ja palveluita vähemmällä määrällä energiaa. Tele- ja viestintäliikenne alalla (ICT-ala) on keskusteltu viime aikoina ICT-alan roolista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ICT-alan päästöt ovat noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja ne ovat yhtä suuret kuin lentoliikenteellä. Päästöjen arvioidaan nousevan 3-4 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin ICT-alan tuottamilla tuotteilla ja palveluilla tullaan pääsemään maailmanlaajuisesti jopa 7.8 GtCO2e päästösäästöihin vuonna Tämä määrä on viisinkertainen ICT-alan omaan hiilijalanjälkeen verrattuna. ICT-ala voi vaikuttaa tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka aut- 4 5

4 tavat kohti energiatehokkaampaa yhteiskuntaa (Smart 2020, 2008). Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykäs energiaverkko, älykäs liikenne, etäkokoukset ja etätyö (Liikenne ja viestintävirasto, 2010) ELISAN YMPÄRISTÖVASTUUN TAVOITTEET Elisalaiset haluavat pysäyttää ilmastonmuutoksen. Ympäristöstä huolehtiminen kuvastaa erityisesti Elisan keskeistä arvoa: vastuullisuutta. Laadukas ympäristövastuu on pitkän tähtäimen teko. Päämääränä on, että tulevaisuudessa Elisa on ympäristövastuussa erinomaisuuden ja laadun esimerkki. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan vaatii laatutavoitteita ja kärsivällisyyttä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tavoite on yhteneväinen Elisan arvojen kanssa. Haluamme, että tulevaisuudessa Elisan asiakkaat ja työntekijät ovat merkittävästi tyytyväisempiä, Elisan toiminta on vastuullisempaa ja suorituskyvyltään ylivoimaista. Elisa ja elisalaiset kehittävät ja innovoivat jatkuvasti uusia ympäristöystävällisiä palveluja, sekä uusille että vanhoille asiakkaille. Elisan ympäristövastuun tavoitteena on asiakkaiden ja Elisan oman hiilijalanjäljen pienentäminen. Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen on mahdollista nykyisten Elisan prosessien tehostamisella sekä tarjoamalla uusia palveluita, tuotteita ja ominaisuuksia, jotka auttavat Elisan asiakkaita toimimaan ympäristön kannalta kestävästi. Elisan ympäristövastuu perustuu tavoitteille sekä toimenpiteille, joilla niihin pyritään. Elisa pyrkii pääsemään kestävillä ratkaisuilla asettamiinsa tavoitteisiin ja jopa ylittämään ne. Elisa varmistaa mittareiden avulla, että tavoitteet toteutuvat. Toteuma suhteessa tavoitteisiin ja aiempaan toteutumaan toimivat pohjana, kun Elisa kehittää toimintaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi ja energiatehokkaammaksi. Yritysten ympäristövastuun osalta keskeisenä on toiminnan läpinäkyvyys, joka on mahdollista toiminnan raportoinnin kautta. Se tarkoittaa sitä, että ulkopuolisetkin tahot voivat tarkastella Elisan ympäristövastuullista toimintaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa ympäristövastuullisuuden pääpainoksi ei saa kuitenkaan muodostua raportointi vaan suunnitelmallinen ympäristövastuullinen toiminta. Yrityksen ympäristön huomioon ottavan toiminnan tulee keskittyä toimintamekanismien muutokseen siten, että nämä kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. Tässä prosessissa mittaaminen ja raportointi ovat välineitä - eivät tavoitteita. MITTAUKSEN TOTEUTUS JA LUOTETTAVUUS Elisan hiilijalanjäljen laskenta perustuu kasvihuonekaasuprotokollaan (The Greenhouse Gas Protocol, GHG), jonka ovat kehittäneet World Resources Institute ja World Business Council for Sustainable Development. Tämä on nykyisen tiedon valossa paras laskentamenetelmä. Lisäksi laskennassa hyödynnetään standardia ISO :2006 (Greenhouse gases - Part 1) sekä huomioidaan tuleva standardi- ja ohjeistuskehitys. GHG-protokollan laskennan ja raportoinnin taustalla ovat yleiset yritysten taloudellisten tunnuslukujen laskennassa ja raportoinnissa käytettävät periaatteet. Näitä ovat: relevanssi, kokonaisvaltaisuus, johdonmukaisuus, läpinäkyvyys ja tarkkuus. Relevanssilla tarkoitetaan sitä, että laskennan tulosten tulee heijastaa todellisia hiilidioksidipäästöjä ja että raportti sisältää informaatiota, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että laskennassa pitää huomioida kaikki päästöjen lähteet, jotka ovat rajauksen sisällä, mahdollisimman kattavasti. Jos jotain rajataan ulkopuolelle, pitää siitä kertoa ja rajaus pitää perustella. Yleistettävyys taas tarkoittaa sitä, että käytetään laskennassa sellaista laskentatapaa, jota voi käyttää laskennasta toiseen. Näin saadaan vertailtavissa olevia lukuja. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikki asiat perustetaan tosiasioihin ja ollaan johdonmukaisia. Oletukset kirjoitetaan ylös ja tietolähteet ovat näkyvissä (The Greenhouse Gas Protocol). Elisa on ottanut laskennan yleiset periaatteet huomioon laskennassaan. Laskennan rajaukset on määritelty toiminnoille siten, että ne parhaiten vastaavat Elisan toimintaa, tuotteita ja palveluita. Laskenta on toteutettu siten, että menetelmä on läpinäkyvä ja todennettavissa kolmannen osapuolen toimesta. Laskennan kaikki oletukset ja vaiheet on raportoitu selkeästi. Tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmien luotettavuus ja olemassa olevat kontrollit sekä tietojen laskentatapaan ja tiedonkeruuseen liittyvät riskit on arvioitu kolmannen osapuolen toimesta. Tulokset on laskettu standardin ISO :2006 mukaisesti, jolloin se on tarvittaessa verifioitavissa standardin ISO :2006 (Greenhouse gases - Part 3) mukaisesti. Laskennassa asiantuntijana käytettiin Gaia Consulting Oy:tä. Mitattu lopputulos on varmennettu ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. H1/2011 laskentojen osalta varmennuksen suoritti PricewaterhouseCoopers Oy. Tavoitteena oli varmentaa hiilijalanjäljen laskennan tietojen oikeellisuus ja tukea siten Elisan ympäristövastuuta laskenta- ja raportointiprosessissa sekä sen kehittämisessä. Varmentaminen sisälsi arvioinnin hiilijalanjäljen las- 6 7

5 kentaan asetetuista vaatimuksista ja tavoitetasosta sekä tietojen oikeellisuuteen vaikuttavista riskeistä. Lisäksi se sisälsi raportointi- ja tiedonmuodostusprosessien, järjestelmien ja tietojen keräysohjeiden läpikäymisen. Tarkoituksena oli varmistaa, että luoduilla toimintatavoilla, käytännöillä ja tietojärjestelmillä saavutetaan riittävän tarkka ja luotettava hiilijalanjäljen laskenta. MITTARIT Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt Asiakkaiden virtuaalineuvottelut Laskennan tavoitteena oli laskea Elisan asiakkaille järjestämien virtuaalineuvottelujen CO2 -päästösäästöt kun verrataan perinteiseen neuvotteluun, jossa neuvotteluun osallistuvat osapuolet matkustavat yhteen paikkaan pitämään neuvottelua. Elisa tarjoaa asiakkailleen useita virtuaalineuvotteluratkaisuja, joiden käyttömääristä saatavat tiedot vaihtelevat. Neuvottelutyyppejä ovat: WebEx, Microsoft Live Meeting ja Videran videoneuvottelupalvelut. Puhelinneuvottelut ja Telepresence rajattiin laskelman ulkopuolelle. Laskentaan mukaan otettuja palveluita kutsutaan jäljempänä virtuaalineuvotteluiksi. Asiakkaiden käymien virtuaalineuvotteluiden osalta Elisan järjestelmästä saatiin otantana tieto siitä, montako virtuaalineuvottelua on toteutettu sekä osin neuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä. Otantana toimi toteutuneet neuvottelut kauden H2/2009 aikana. Yritysasiakkailta pyydettiin lisäksi kyselyn avulla yleisellä tasolla arvio siitä, mistä toimipisteistä virtuaalineuvotteluiden osallistujat kokouksiin osallistuvat (Liite 1). Virtuaalineuvottelujen oletettiin korvaavan perinteisiä neuvotteluja. Virtuaalineuvotteluiden käyttömahdollisuuden aiheuttama lisäneuvottelukäyttö otettiin huomioon arvioimalla se osuus virtuaalineuvotteluista, joka korvaa perinteisiä neuvotteluita. Samoin arvioitiin kuinka monta neuvottelua yhden perinteisen neuvottelumatkan aikana voitaisiin käydä. Laskennassa oletettiin että virtuaalikokoukset lisäävät lähtökohtaisesti kokousten määrää. Laskennassa määritellään että virtuaalikokousten kokonaismäärä korvaa perinteisiä kokouksia 30 prosenttisesti. Elisan matkakustannuksissa on todettavissa merkittävä liikematkustamisen väheneminen, joka on yhteneväinen virtuaalineuvottelujen käyttöönotolle organisaatiossa vuodesta 2008 alkaen. Tammi-maaliskuussa 2010 Elisan työntekijät osallistuivat yli :een kattavasti dokumentoituun virtuaalineuvotteluun. Aineiston perusteella suoritettiin laskenta sisältäen tiedot virtuaalineuvotteluun osallistuneiden toimipisteistä, Elisan työntekijöiden keskimääräisestä liikematkustustavasta eri toimipisteiden välillä matkalaskuihin perustuen ja Elisan toimipisteiden väliset etäisyydet. Näiden tietojen avulla laskettiin matkat, jotka olisivat toteutuneet, jos kaikki virtuaalineuvottelut olisi toteutettu normaaleina kokouksina. Tuloksena oli 1.2 miljoonaa kilometriä. Laskelmasta rajattiin pois virtuaalineuvottelut, joissa korvaava matkustaminen olisi tapahtunut lentoliikenteenä. Elisan matkakustannusten kehityksen perusteella voitiin arvioida tilastollisesti matkakustannusten väheneminen tarkasteluajanjaksolla tammi-maaliskuussa Tämä muutettiin laskutoimituksessa säästyneiksi matkustusetäisyyksiksi maksettuun kilometrikorvauksen perustuen. Elisassa käytetään myös junaa yleisesti lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Laskentaa suoritettaessa, junamatkustamisen määrää ei voitu kuitenkaan luotettavasti erottaa maksetuista kilometrikorvauksista. Siten junan käytöstä suoritetut korvaukset on laskennassa oletettu kilometrikorvauksiksi. Siten todellinen matkustamisen korvautuminen voidaan laskea kyseiseltä ajanjaksolta, koska toisaalta säästetyt matkakustannukset (pois lukien lennot, majoitus ja muut matkakustannukset) ja toteutuneiden virtuaalikokousten 100 prosenttinen vastaavuus matkustamisena voitiin muuttaa kilometreiksi. Laskennan tuloksen perusteella virtuaalineuvottelujen käyttö Elisassa tammi-helmikuussa 2010 korvasi perinteisiä neuvotteluja 31 prosenttisesti. Jos oletamme että 60% kyseisen ajanjakson matkakorvauksista liittyi junamatkustukseen, korvaavuusaste nousisi jopa 39 prosenttiin. Junakorvausten määrä kilometriä kohden perustui laskelmassa Tilastokeskuksen katsaukseen junamatkustamisen keskimääräisistä kustannuksista Suomessa 200 kilometrin matkalla vuonna Carbon Disclosure Projectin raportin mukaan alkuvaiheessa 44 % virtuaalineuvotteluista on uusia ja viiden vuoden kuluttua osuus on kasvanut 66 %:iin. Tällä perusteella siis aluksi 56 % virtuaalineuvotteluista korvaa matkustamista ja viiden vuoden kuluttua osuus laskee 34 %:iin. (Carbon Disclosure Project Study 2010, The Telepresence Revolution). Lähtökohdaksi otettua varovaista oletusta että vähintään 30% neuvotteluista korvaa perinteisiä neuvotteluja tukee myös muut saatavilla olevat lähteet. (Crimson Consulting Group 2009, James 2009, 2005). Elisan omien virtuaalineuvottelujen käyttö on hyvin dokumentoitu. Elisan Meeting Center raportointiin kerättyjä tietoja hyödynnettiin arvioidessa asiakkaiden virtuaalineuvottelukäyttäytymistä: kokoukseen osallistujamääriä, vältettyjen kokousmatkojen pituuksia ja kulkutapajakaumia. Tietoja täydennettiin kansallisten työmatkaselvitysten perusteella (Ulkomaiden osalta lähteenä Tilastokeskus, kotimaan osalta lähteenä Henkilöliikennetutkimus ). 8 9

6 Kokoukseen osallistuneiden toimipistejakauma oletettiin olevan seuraavanlainen: pääkonttori tai lähialue 40 %, muu Suomi 40 %, Eurooppa 18 % ja muut maanosat 2 % (laskentaoletus Elisan oman käytön, Tilastokeskuksen suomalaisten matkailutilaston ja asiakaskyselyn perusteella). Kulkutapajakauma Suomessa oletettiin seuraavanlaiseksi: henkilöautokilometrit 59 %, junakilometrit 30 %, laivakilometrit 1 % ja lyhyet lennot 10 % (laskentaoletus Elisan oman käytön, sekä HLT perusteella). Euroopassa keskipitkiä lentoja oletettiin olevan 100 % ja muiden maanosien osalta mannertenvälisiä lentoja oletettiin olevan 100 %. Keskimääräisen matkustusetäisyyden oletettiin olevan Suomessa 390 km (Elisan oman käytön perusteella), Euroopassa 2000 km (Helsinki-Lontoo 1800 km) ja muissa maanosissa 8000 km (Helsinki-New York n km). Keskimääräisesti yhteen neuvotteluun oletettiin osallistuvan 3,6 henkilöä. Keskimääräisesti 3.9 henkilöä osallistui Elisan Webex kokouksien käytössä kaudella H1/2010. Laskentaa varten kerättiin myös otanta asiakkaiden kokoukseen osallistuvien määrästä. Kyseessä oli huomattavasti pienempi otanta, jonka tuloksena oli osallistujien määränä 4,21. Kuitenkin kun kyseisestä pienemmästä otannasta poistaa kohderyhmän yrityskohtaisista keskiarvoista suurimman ja pienimmän arvon saadaan luvuksi 3,38. Ulkopuolisessa vertailtavissa olevassa tutkimuksessa, Crimson Consulting selvityksessä, kokouksien keskiarvoksi on ilmoitettu 4 henkilöä. Huolellisista taustaselvityksistä ja toiminnan arvioinnista huolimatta virtuaalineuvottelujen avulla vähentynyttä matkustamista koskeva laskenta pitää edelleen sisällään monia oletuksia ja yleistyksiä neuvotteluja hyödyntävän organisaation rakenteesta sekä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittumisesta. Siten on huomioitava tuloksia tulkittaessa että kyseisten yleistysten käyttö organisaation rakenteesta sekä laskennassa käytetty Elisan oman henkilökunnan matkustusjakauma voi luoda epävarmuutta laskennan tuloksiin. Pilvipalvelut Elisan pilvipalveluissa perinteisen palvelinratkaisun sijaan asiakkaalle tarjotaan virtuaalista palvelinta eli palvelinkapasiteettia Elisan laitteista. Palvelimien virtualisoinnin etuna on, että yhtä fyysistä palvelinta voi käyttää useampi asiakas. Näin palvelinten käyttö tehostuu ja ei tarvita yhtä paljon energiaa kapasiteetin ylläpitoon kuin perinteisessä ratkaisussa. Laskennan tavoitteena oli laskea Elisa Pilvipalveluiden CO2 -päästövähennykset verrattuna perinteisellä tavalla tuotettuun palveluun. Ensin selvitettiin kuinka monta virtuaalipalvelinta ajanjaksolla H1/2011 oli ja arvioitiin kuinka monta perinteistä palvelinta tarvittiin tuottamaan vastaava palvelu. Seuraavaksi arvioitiin Pilvipalvelua tuottavassa järjestelmässä palvelinten energiankulutus sekä perinteisen järjestelmän palvelinten energiankulutus. Lopuksi laskettiin energiansäästö vertaamalla Pilvipalveluna toteu- tettua järjestelmää perinteisellä tavalla toteutettuun. Laskennassa oletettiin korvattavan palvelun olevan toteutettu perinteisellä palvelintekniikalla. Virtuaalipalvelinten ja perinteisten palveluratkaisujen virrankulutus arvioitiin valmistajien ilmoittamilla arvoilla. Perinteisen palveluratkaisun palvelinympäristön virrankulutus arvioitiin keskimääräisen PUE-luvun avulla (EPA, 2007). Arvioidun sähkönsäästön avulla laskettiin tunnusluku, joka kuvastaa kuinka paljon sähköä säästyy yhtä virtualisoitua palvelinyksikköä kohden. Toteutuman laskenta perustui siten myytyjen virtuaalipalvelinten lukumäärään. Kyseisessä lukumäärässä on mukana Elisan myymien virtuaalipalvelinten lisäksi Elisan tytäryhtiöiden Elisa Links Oy:n ja Appelsiini Oy:n myymät virtuaalipalvelimet. Elisan pilvipalvelun osalta sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin Savon Voiman ilmoittamaa CO2 ominaispäästöä vuodelta Elisan sähköntoimittaja laitetilojen osalta on Savon Voima Oyj. Perinteisen palvelintekniikan osalta oletettiin että asiakas ostaa vastaavan palvelun yksilöimättömältä palveluntoimittajalta Suomessa. Päästökertoimena käytettiin tältä osin Tilastokeskuksen laskemaa keskiarvoa Päätelaitteiden kierrätys Elisa käynnisti henkilöasiakkailleen suunnatun kampanjan vuonna 2010, jossa maksetaan hyvitystä vanhasta toimivasta matkapuhelimesta vaihdossa uuteen. Käytetyt puhelimet myydään uusiokäyttöön ja korjauskelvottomista hyödynnetään uudelleen käytetyt osat tai ainakin raaka-aineet. Hyvityksen tarkoituksena on kannustaa asiakkaita palauttamaan vanha puhelin sen sijaan, että se jäisi ilman käyttöä. Laskennan tavoitteena oli laskea puhelinten kierrätyksen kautta saavutetut päästövähennykset uusien päätelaitteiden valmistuksessa. Laskennassa on oletettu, että mikäli asiakas ei osta käytettyä puhelinta, hän ostaa halvan hintaluokan puhelimen. Laskentaperustana on käytettyjen puhelinten myyntimäärä sekä uuden puhelimen tuotannon hiilijalanjälki. Puhelimen tuotannon hiilijalanjälki on Nokian puhelimen hiilijalanjälki, joka löytyy heidän internetsivustoltaan (Nokia Oyj, 2010). Tästä hiilijalanjäljestä on huomioitu vain tuotannon ja logistiikan osuus. Vaikka Elisalla myydään muitakin puhelinmerkkejä kuin Nokiaa, viidentoista myydyimmän puhelimen joukossa kahdeksan edullisinta puhelinta olivat Nokialaisia (Saunalahti ja Elisa myydyimmät puhelimet joulukuu 2010). Muut matkapuhelinvalmistajat eivät myöskään Ilmoita samalla tavoin julkisesti edullisen hintaluokan puhelimilleen hiilijalanjälkeä

7 Laskennassa ei ole huomioitu materiaalikierrätyksen kautta syntyviä mahdollisia päästövähennyksiä, koska tuotehiilijalanjälkistandardeissa kierrätetyn materiaalin käyttö huomioidaan kierrätetystä materiaalista valmistettavassa tuotteessa. Lisäksi olisi ollut erittäin haastavaan arvioida puhelinten kierrätyksestä tulevat materiaalimäärät tai komponentteina hyödynnettävät osat, niiden kierrätysprosessissa kuluva energia sekä kunkin materiaalin tai komponentin neitseellisen tuotannon hiilijalanjälki. Laskennassa ei myöskään huomioitu uusien ja kierrätettyjen puhelinten ja niiden latureiden käytön aikaisen energiankulutuksen eroja. Riippuen oletuksista, joita tehdään puhelinten käyttömäärästä ja laturin käytöstä, aiheuttaa kierrätettyjen puhelinten suurempi energiankulutus hiilidioksidipäästön, joka on määrältään noin 1-3 % puhelimen tuotannon hiilijalanjäljestä (Nokia Oyj, 2010). Raportointijaksolla vastaanotettujen käytettyjen puhelimien määrä väheni verrattuna edellisen raportointikauteen. Vastaanotettuja puhelimia ei myyty raportointikaudella ja siten vastaanotetut ja varastoidut puhelimet otetaan huomioon tulevalla laskentakaudella H2/2011 sen mukaisesti kuin vastaanotetut puhelimet on jälleenmyyty. ELISAN OMAT CO2-PÄÄSTÖSÄÄSTÖT Liikkuvan työn ratkaisut Laskennan tavoitteena oli määritellä hiilidioksidipäästöjen väheneminen Elisan omassa toiminnassa liikkuvan työn ratkaisujen avulla. Liikkuva työ on ihmisten, palveluiden ja tietojen tavoitettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Päästövähennysten laskeminen rajattiin kolmeen osa-alueeseen: (1) päästöjen väheneminen etätyön avulla, (2) päästöjen väheneminen liikematkustamisessa virtuaalineuvottelujen avulla ja (3) päästöjen väheneminen monitilatoimistoratkaisun avulla. Alamittari: etätyö Laskennan tavoitteena oli määritellä Elisan työntekijöiden etätyöstä aiheutuva hiilidioksipäästöjen määrän väheneminen H1/2011 aikana ottamalla huomioon elisalaisten päivittäisten työn ja kodin välisen matkustamisen vähentymisestä säästyneet matkustamisen hiilidioksidipäästöt. Laskennassa huomioitiin vain monitilatoimistoissa työskentelevät. Kohderyhmälle järjestettiin kysely etätyöpäivien määrän arvioimiseksi. Kyselyyn vastasi 39%. Kyselyn perusteella elisalainen teki tarkasteluajanjaksolla keskimäärin 3.4 etätyöpäivää kuukaudessa. Kyselyllä kerättiin tietoa myös työmatkan pituudesta (keskimäärin 22.4 km) ja kulkutavasta. Matkustustapojen päästömäärät on laskettu käyttämällä auton ja junan osalta LIPASTO:n päästökertoimia. LIPASTO on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Alamittari: liikematkustamisen vähentyminen Laskennan tavoitteena oli laskea Elisan omien virtuaalineuvottelujen käytöstä aiheutuva hiilidioksipäästöjen määrän väheneminen H1/2011 aikana ottamalla huomioon elisalaisten suorittamilla virtuaalineuvotteluilla säästyneet matkustamisen hiilidioksidipäästöt. Laskennassa oletettiin että virtuaalikokoukset lisäävät lähtökohtaisesti kokousten määrää. Laskennassa määritellään että virtuaalikokousten kokonaismäärä korvaa perinteisiä kokouksia 30 %:sti. Varovainen arvio 30%:n korvaavuudesta on perusteltu tarkemmin tämän raportin kappaleessa: Asiakkaiden virtuaalineuvottelut. Mukana laskennassa H1/2011 ovat kaikki elisalaisten suorittamat neuvottelut seuraavilla palveluilla: Webex ja Livemeeting. Laskennan ulkopuolelle on rajattu puhelinneuvottelut, sillä niistä ei ollut saatavilla tarpeeksi luotettavaa ja laajamittaista tietoa laskentaa varten. Lisäksi kokouksia, joissa on käytetty pelkästään puhelinneuvottelua ei ole täysin eroteltavissa niistä tapauksista joissa on käytetty monipuolisempaa virtuaalikokoustekniikkaa. Puhelinneuvottelua käytetään usein Webex- ja Livemeeting neuvotteluiden kanssa samanaikaisesti. Tarkastelujakson osalta myös Telepresence rajattiin laskelman ulkopuolelle, koska luotettavaa tietoa kokousmääristä ei ollut saatavilla. Etäisyyksien laskennassa käytettiin Elisan omien laskelmien taustalla olevia oletuksia, jotka perustuvat elisalaisten liikematkustuskäyttäytymiseen ja palvelun käytöstä saatavaan tietoon. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää Suomen keskiarvoista jakaumaa liikematkustuksesta (Henkilöliikennetutkimus ), joka olisi ollut kuitenkin epätarkempi. Webexin ja Teleprecencen osalta lukemat kuljetuista kilometreistä toimipisteiden välillä otettiin H1/2010 laskennasta Elisan webex- ja teleprecence raportoinnista (Elisa meeting center raportointi). Lähtöpisteenä oli osallistujan toimipaikka, joka saatiin osallistujan kirjautumistiedoista (nimi ja sähköpostiosoite) ja SAP HR:sta. Etäisyydet on laskettu autolla, junalla ja lentokoneella eri pisteiden välillä käyttämällä seuraavia sivustoja etäisyyksien määrittämiseksi: Auto: googlemaps: Juna: Ratahallintokeskuksen julkaisu: julkaisut/?x39544=

8 Lentokone: Data lentokenttien etäisyyksistä: Prosenttiosuudet eri kulkuvälineille on määritelty matriisin avulla eri toimipisteiden välillä. Kunkin Elisan pisteen välillä todennäköisimmät kulkutavat on arvioitu. Joensuu, Kokkola ja Oulu ovat Elisan etäisimmät toimipaikat. Lentojen todennäköisyys kyseisiin pisteisiin ja pisteistä on tarkistettu Elisan matkalaskuista. Matkustustapojen päästömäärät on laskettu käyttämällä kertoimia, jotka ovat auton ja junan osalta VTT:n LIPASTO:sta ja lentojen osalta GHG protokollasta. Livemeetingin osalta Elisan raportoinnista saatiin kokousten lukumäärä ja osallistujien lukumäärä. Keskimääräinen matkustusetäisyys kokouspaikkaan oletettiin olevan sama kuin keskimäärin Webexissä. Keskimääräinen kokoukseen osallistuvien määrä oletettiin olevan sama kuin Webexissä keskimäärin. H1/2011 päästösäästöjen laskennassa käytettiin H1/2010 päästölaskelmia siten, että laskettiin ensin H1/2010 tietojen pohjalta päästösäästöt yhtä kokousta kohti. Tämä luku kerrottiin H1/2011 kokousten määrän kanssa. Koska H1/2010 laskennassa tarkasteltiin noin kokouksen tietoja, voidaan saatua lukua pitää luotettavana. Alamittari: tilatehokkuus Laskennan tavoitteena oli laskea säästyneet lämmitettävän toimistotilan hiilidioksidipäästöt H1/2011 aikana. Säästynyt toimistotila on muodostunut liikkuvan työn ratkaisujen avulla Elisan monitoimitiloissa. Laskennassa huomioitiin vain monitilatoimistoissa työskentelevät. Monitoimitilojen sijainti ja lukumäärä on lueteltu alla: Helsinki, Pasila Helsinki, Tali Tampere Turku Jyväskylä Näissä on yhteensä noin 2000 työntekijää. Päästöjen laskenta rajattiin koskemaan kiinteistön sähkön ja lämmön kulutusta sekä käyttäjäsähköä. Vedenkulutus jätettiin laskennan ulkopuolelle, sillä vedenpuhdistuksen elinkaaripäästön vaikutus hyvin pieni ja kertoimessa on suuri epävarmuus. Lämmin käyttövesi on mukana laskelmissa lämpöenergian kautta. Laskennassa verrattiin tilanteeseen, jossa Elisan työntekijöillä olisi käytössä saman verran työtilaa kuin keskimääräisellä suomalaisella toimistotyöntekijällä. Lopputuloksena oli säästyneiden tilojen osalta oletetut päästöt tarkasteluaikana H1/2011. Neliömäärät ja työntekijöiden lukumäärät saatiin Elisan toimitilapalveluiden tietojärjestelmästä. Päästöt laskettiin Elisan toimistojen ominaiskulutuksilla, jotka saatiin Elisan hiilijalanjälkilaskennasta Elisan tilannetta verrattiin Suomen keskimääräiseen tilatehokkuuslukuun 23 m2/hlö(lähde: Konsulttitoimisto DTZ ) ja Elisan toimistojen ominaiskulutuksilla laskettuun kulutukseen ja CO2-päästöön. Konesalit Laskennan tavoitteena oli laskea hiilidioksidipäästöjen säästöt Elisan palvelinkeskuksissa. Tämä laskettiin virtuaalipalvelimien määränä sekä konesalien energiatehokkuutena (laskettiin PUE/ERF-luvun avulla). PUE ja ERF luvut on määritelty Green Gridin (2010) mukaisesti: PUE = Konesalien kokonaisenergiankulutus / IT-energiankulutus ja; ERF = (Konesalien kokonaisenergiankulutus - hukkalämmön talteenotto) / IT-energiankulutus. Laskentakaava laskennassa oli seuraavanlainen: (IT-energiankulutus * vertailu-pue) (IT-energianku-lutus * Elisan PUE) = (IT-energiankulutus * vertailu-pue) Elisan kokonaisenergiankulutus konesaleissa. Energiankulutuksen päästökertoimena käytettiin Suomen keskimääräistä sähköntuotannon päästöä vuosilta (Tilastokeskus). Vertailu PUE-lukuna käytettiin lukua 1,91 (EPA, 2007). Tarkasteluajanjaksolla laskenta rajattiin kahdesta merkittävästä konesalista saatavilla olevaan tietoon, koska muiden konesalien ja laitetilojen osalta ei ollut saatavilla riittävän tarkkaa mittaustietoa. Sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin konesalien osalta Savon Voiman ilmoittamaa CO2 ominaispäästöä vuodelta Elisan sähköntoimittaja laitetilojen osalta on Savon Voima. Verkkolaskutus Laskennan tavoitteena oli määritellä hiilidioksidipäästöjen väheneminen Elisan toiminnassa siirtymällä paperilaskuista sähköiseen laskutukseen. Laskennassa huomioitiin ainoastaan emoyhtiön verkkolaskutus. Verkkolaskun päästösäästöt laskettiin siten, että yhden paperilaskun hiilidioksidimäärästä vähennettiin yhden verkkolaskun hiilidioksidimäärä. Summa on säästö yhden laskun osalta siirryttäessä 14 15

9 sähköiseen laskutukseen. Tarkasteluajanjaksolla lähetettyjen sähköisten laskujen määrä kerrottiin yhden laskun päästöjen säästömäärällä. Lopputuloksena on päästöjen säästöt tarkasteluajanjaksolla. Paperilaskujen prosessoinnin päästöt (sisältäen palvelimet, kuorituksen ja tulostuksen) ja paperilaskun toimituksen päästöt laskettiin käyttämällä Itellan ilmoittamia päästökertoimia ottaen huomioon Itellan hiilineutraali jakelu alkaen. Keskimääräinen arkkien määrä laskua kohden (3.57) laskettiin tarkasteluajanjakson paperilaskujen tulostusraporteista. Laskennassa käytetty paperin päästökerroin perustui neljän eri paperinvalmistajan ilmoittaman päästömäärän keskiarvolle. Paperilaskun päästökertoimessa on huomioituna seuraavat päästölähteet: päästöt sellun ja paperin tuotannosta; päästöt neitseellisen tai uudelleen käsitellyn kuidun tuotannosta ; päästöt muiden raaka-aineiden tuotannosta; päästöt sähkön ja höyryn tuotannosta; päästöt kuljetuksen aikana. Tässä ei ole huomioitu tehtailta asiakkaille tapahtuvaa kuljetusta. Lisäksi laskennan piiriin kuuluivat päästöt loppusijoituksesta ja yritysasiakkaiden osalta arkistoinnista (6 vuotta). Loppusijoituksen päästömäärät laskettiin VTT LEADER tutkimusprojektin päästökertoimilla. Arkistoinnin päästökertoimien lähteenä käytettiin Finanssialan Keskusliiton julkaisemaa selvitystä. Elisan verkkolaskutuksen teknisestä toteutuksesta vastaa alihankkija, joka viittaa verkkolaskutuksen päästökertoimien osalta Finanssialan Keskusliiton julkaiseman selvitykseen. Muut energiatehokkuuden mittarit Matkapuhelinliittymän käytön päästöt Laskennan tavoitteena oli laskea liittymäkohtainen hiilijalanjälki Elisan matkapuhelinliittymälle. Laskenta toteutettiin siten, että jaettiin radioverkon aiheuttamat päästöt liittymämäärillä. Saadut tulokset allokoitiin liittymämäärän perusteella eri liiketoimintayksiköille. Tukiasemien määrä tyypittäin eroteltuna kerrottiin kyseisten tukiasematyyppien energiankulutuksella, jonka osalta käytettiin keskiarvoisen konfiguraation aiheuttamaa kulutusta. Myös ohjainten kulutus laskettiin. Laskennassa ei huomioitu lämmityksen tai jäähdytyksen vaatimaa sähkötehoa eikä tukiasematransmissiota. Energiankulutuksen määrä on siten laskennallinen, ja se perustuu eri tukiasematyyppien ominaisenergiankulutuksiin. Mittaustapaa määriteltäessä laskennallista energiankulutusta verrattiin laskutettuun ja mitattuun energiankulutukseen. Laskennalliset, mitatut ja laskutetut energiankulutustiedot olivat yhteneväiset. Liittymien osalta laskennassa huomioitiin Elisan ja Saunalahden liittymät joiden käytöstä on syntynyt laskutettavaa tuloa kyseisen puolen vuoden aikana. Laskennassa ovat mukana kaikki liittymätyypit (postpaid, prepaid, telematiikka ja ei kaupalliset liittymät). Radioverkon CO2-päästöt Laskennan tavoitteena oli laskea radioverkon päästöt suhteutettuna verkossa kulkevaan pakettidatavolyymiin. Radioverkon aiheuttamat päästöt laskettiin verkon sähkönkulutuksen perusteella. Radioverkon aiheuttamien päästöjen laskentaperuste on esitelty edellisessä luvussa. Radioverkon energiankulutus jaettiin siirretyllä datamäärällä ajanjaksolla (tammi- kesäkuu 2011, mittaustulos Elisan laitteista), jolloin tulokseksi saatiin hiilidioksidipäästöt siirrettyä gigatavua kohti. Datamäärän ja sähkönkulutuksen laskennan alku ja loppupisteinä oli laskentakauden alku ja loppukuukaudet, joiden keskiarvoa käytettiin laskentakauden kuukausien arvoina. Toteutunutta lukemaa kesäkuulta 2011 verrattiin ajanjaksoon H2/2009. Rajoittamalla otanta yhden kuukauden ajanjaksoon päästiin parhaaseen tarkkuuteen, koska puolen vuoden aikana sekä datamäärä muutokset ja toisaalta tukiasemien ja siten sähkönkulutuksen määrän muutokset ovat merkittäviä. Radioverkon aiheuttamat päästöt laskettiin verkon sähkönkulutuksen perusteella. Sähkönkulutuksen päästökertoimena käytettiin suoraan ostetun sähkön osalta sähkön myyjän, Savon Voiman ilmoittamaa CO2 ominaispäästöä vuodelta Siltä osin kun sähköstä laitetiloissa on vastannut kolmas osapuoli ja sähkön alkuperäinen myyjä ei ole ollut tiedossa, päästökertoimena käytettiin Tilastokeskuksen vuosien päästökertointen liukuvaa keskiarvoa (260 gco2/kwh)

10 MITTAUKSEN TULOKSET tco2 H1/2011 H2/2010 H2/2009 Päästösäästöt -6,914-3, Säästöt suhteessa Elisan H2/2009 hiilijalanjälkeen -15% -8% -2% Asiakkaiden virtuaalineuvottelut -3, Pilvipalvelut Päätelaitteiden kierrätys Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt -4,328-1, Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä Muita energiatehokkuuden CO2 päästösäästömittareita olivat matkapuhelinliittymien päästöt liittymää kohti ja radioverkon päästöt siirrettyä gigatavua kohti. Matkapuhelinliittymän päästöt liittymää kohti oli 2,49 kgco2/liittymä. Päästöt radioverkkojen osalta olivat 0,64 kgco2/gigatavu. Tarkasteluajanjaksolla Elisan asiakkaiden päästösäästöt olivat tco2 ja Elisan omat päästösäästöt tco2. JOHTOPÄÄTÖKSET Elisan yhteenlasketut päästösäästöt ajanjaksolla H1/2011 olivat t CO2, kasvua 105 prosenttia edelliseen raportointikauteen H2/2010. Tulos on merkittävä erityisesti tarkasteltaessa lähtötasoa H2/2009, josta kasvua 606 prosenttia. Liikkuvan työn ratkaisut (etätyö, virtuaalineuvottelut ja tilatehokkuus) -1,387-1,175 n/a Konesalit -1, Verkkolaskutus -103 n/a n/a Elisan omat CO2-päästösäästöt -2,586-2, H1/2011 H2/2010 H2/2009 kgco2/liittymä Merkittävää laskentaan perustuvaa päästösäästöjen kasvua selittää kaksi keskeistä taustatekijää. Ensinnäkin, muutokset laskennan rajauksessa. Tarkastelukauden aikana päästösäästölaskenta on laajennettu kattamaan uusia prosesseja. Tärkein uusi laskenta-alue koskee liikkuvan työn ratkaisuja. Kyseiset ratkaisut ovat olleet kuitenkin käytössä Elisalla jo useita vuosia. Siten päästösäästöjen merkittävä kasvu ei välttämättä tarkoita että Elisan palvelut ovat vähentäneet nykyistä vähemmän päästöjä tältä osin edellisinä tarkastelukausina. Muut energiatehokkuuden mittarit Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu Matkapuhelinliittymän käytön CO2-päästöt/liittymä Laskennat jotka viittaavat aikaisempiin ajanjaksoihin on uudelleenlaskettu samoilla päästökertoimilla kuin ajanjaksolla H1/2011. Asiakkaiden CO2 vähennysmittareita olivat: asiakkaiden virtuaalineuvotteluiden päästösäästöt ja päästösäästöt pilvipalveluilla. Päästövähennykset virtuaalineuvotteluilla oli tarkastelujaksolla tco2. Säästöt pilvipalveluilla olivat tarkasteluajanjaksolla 450 tco2. Elisan omia CO2 vähennysmittareita olivat liikkuvan työn ratkaisut, konesalit ja verkkolaskutus. Liikkuvan työn ratkaisuissa etätyön päästösäästöt olivat 275 tco2, virtuaalineuvottelujen päästösäästöt 245 tco2 ja tilatehokkuuden päästösäästöt 867 tco2. Yhteensä liikkuvan työn päästövähennykset olivat tco2. Päästösäästöt Elisan konesaleissa olivat 1096 tco2 ja verkkolaskutus 103 tco Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu H1/2011 H2/2010 H2/2009 kgco2/gtavu 7,000 5,250 3,500 1,750 0 Elisan palveluiden päästösäästöt 6,914 3, H1/2011 H2/2010 H2/2009 tco2 Päästösäästöjen kasvu heijastaa myös Elisan kestävän kehityksen liiketoiminnan kasvua. Elisa on toteuttanut strategiaansa yritysten ICT-palvelujen tarjoajana. Elisan palvelut ovat osoittautuneet menestyksellisiksi tilanteissa, joissa yritys tai julkishallinnon organisaatio etsii hyviä vaihtoehtoja tuottavuuden ja työn joustavuuden parantamiseksi. Elisa osti vuonna 2010 koko osakekannan ITulkoistuspalveluja tarjoavasta Appelsiinista. Lisäksi Elisa osti enemmistön videoneuvottelutoimija Viderasta. Kauppojen avulla Elisan markkina-asema IT-ulkoistuspalveluissa vahvistui ja Elisasta tuli Pohjoismaiden johtava videoneuvotteluratkaisujen tarjoaja. Tämä muutos voidaan nähdä dramaattisesti asiakkaiden virtuaalineuvottelujen päästösäästöjen kasvuna kaudella H1/2011, joka oli ensimmäinen laskentajakso sisältäen Videran videoneuvotteluliiketoiminnan. Vertailuajanjaksolla H2/2009 Elisan omat päästöt kokonaisuudessaan olivat tco2. Laskennalla voitiin siten osoittaa kaudella H1/2011 päästösäästöt, jotka olivat suuruudeltaan 15 % vertailukauden kokonaispäästöistä. Kyseistä lukua voidaan pitää erittäin merkittävänä. Oletettavaa on kuitenkin että toteutuneiden säästöjen määrä on huomattavasti suurempi erityisesti asiakkaille toteutuneiden päästösäästöjen osalta

11 Asiakkaiden päästösäästöjen määrä oli tco2. Smart 2020 raportin mukaan ICT-alan merkittävin rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on erilaisten tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä. Mittareiden tulokset osoittavat, että on perusteltua olettaa että Elisan tarjoamien tuotteiden avulla asiakkaat voivat vaikuttaa omien hiilidioksidipäästöjen määrään merkittävästi ja potentiaalisten säästöjen määrä on huomattavasti toteutettua laskentaa suurempi. Tämän tarkempi todentaminen vaatisi kuitenkin tarvittaessa laskennan edelleen kehittämistä ja laajentamista koskemaan myös muita Elisan palveluita joita ei tarkasteltu kyseisessä laskennassa H2/2011 osalta. Radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät 24 prosenttia ja suhteutettuna pakettidatavolyymiin yli 55 prosenttia suhteessa vertailukauteen H2/2009. Pääasiallinen syy päästöjen vähenemiseen on liittymämäärän ja pakettidatavolyymin kasvu. 5,000 3,750 2,500 1,250 Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt LIITTEET LIITE 1: RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI (Päästösäästöt H1/2011) RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI Elisa Oyj:n johdolle Olemme Elisa Oyj:n (jäljempänä Elisa ) pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Elisan asiakkaille tarjoamien palveluiden ja Elisan omien toimien CO2- päästösäästöt sekä energiatehokkuuden mittarit ajanjaksolta H1/2011 ( ). Varmennuksen kohteena ovat olleet seuraavat kokonaisuudet: Elisan radioverkot ovat tarkasteluajanjakson aikana tarjonneet korkeampaa käyttökapasiteettia vertailukautta paremmalla energiatehokkuudella tarkasteltaessa välitetyn datan ja liittymien määrää. Radioverkon energiatehokkuusmittarit siten osoittavat, että Elisan verkkojen tehokkaammalla käytöllä on tarkasteluajanjaksolla kyetty mahdollistamaan entistä laajemmin päästöjen vähentämistä muilla toimialoilla. 0 H1/2011 H2/2010 H2/2009 Asiakkaiden virtuaalineuvottelut Pilvipalvelut Päätelaitteiden kierrätys Elisan omat CO2-päästösäästöt 3,000 2,250 1, Elisan asiakkaiden CO2-päästösäästöt Asiakkaiden virtuaalineuvottelut Pilvipalvelut Päätelaitteiden kierrätys Elisan omat CO2-päästösäästöt Liikkuvan työn ratkaisut (etätyö, virtuaalineuvottelut ja tilatehokkuus) Verkkolaskutus Konesalit Muut energiatehokkuuden mittarit Radioverkon CO2-päästöt/Gtavu Matkapuhelinliittymän käytön päästöt CO2-päästöt/liittymä Johdon velvollisuudet Elisan johto vastaa hiilijalanjälkilaskennan laatimisesta ja sen sisältämien tietojen keräämisestä ja esittämisestä laskentakriteeristön eli Greenhouse Gas Protocol -ohjeistuksen ja yhtiön omien raportointiohjeiden mukaisesti. Varmentajan velvollisuudet Meidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiantomme perusteella riippumaton johtopäätös varmennustoimeksiannon kohteena olleista tiedoista. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Elisalle, emme kolmansille osapuolille. 0 H1/2011 H2/2010 H2/2009 Liikkuvan työn ratkaisut Konesalit Verkkolaskutus Olemme toteuttaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. ISAE standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelua ja toteuttamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivät varmennustoimeksiannon 20 21

12 LIITE 2: Päästöt 2010 Reporting Year kohteena olleet tiedot kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan asiakkailleen tarjoamien palveluiden sekä Elisan omien toimien päästösäästöistä ja energiatehokkuuden toimista. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan sisältäen arvioinnin riskeistä, että hiilijalanjäljessä esitetyt tiedot eivät olennaisilta osiltaan ole raportointikriteeristön mukaisia. Toimeksiantomme on suunniteltu ja toteutettu siten, että olemme hankkineet tarpeellisen määrän evidenssiä johtopäätöksemme perustaksi. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat evidenssin hankkimistoimenpiteet: Testanneet otospohjaisesti tietojen täydellisyyttä, vertailukelpoisuutta sekä oikeellisuutta; Testanneet otospohjaisesti tietojen yhdistelyä; Tarkistaneet laskutoimitukset ja Arvioineet laskennassa tehtyjen oletusten ja käytettyjen kertoimien varmuutta Johtopäätöksemme Tässä raportissa kuvaamamme työn perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan asiakkaille tarjoamien palveluiden ja Elisan oman toiminnan päästösäästöistä sekä energia-tehokkuuden mittareista. Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon hiilidioksidipäästöjen arviointiin sisältyvien tietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat yleiset rajoitukset. Tätä riippumatonta varmennusraporttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Elisa Oyj:n suoritustasoa ympäristöasioissa. Fri 01 Jan Fri 31 Dec 2010 Base year Scope 1 Base year emissions (metric tonnes CO2e) Scope 2 Base year emissions (metric tonnes CO2e) Thu 01 Jan Thu 31 Dec Methodology used to collect activity data and calculate Scope 1 and Scope 2 emissions The Greenhouse Gas Protocol: A Corporate Accounting and Reporting Standard (Revised Edition) Gas Reference CO2 IPCC Second Assessment Report (SAR year) CH4 IPCC Second Assessment Report (SAR year) N20 IPCC Second Assessment Report (SAR year) HFCs IPCC Second Assessment Report (SAR year) Boundary used for Scope 1 and 2 greenhouse gas inventory Financial control Gross global Scope 1 emissions figure in metric tonnes CO2e Gross global Scope 2 emissions figure in metric tonnes CO2e There are no sources (e.g. facilities, specific GHGs, activities, geographies, etc.) of Scope 1 and Scope 2 emissions, which are not included in our disclosure. The level of uncertainty of the total grosss global Scope 1 and Scope 2 figures and the sources of uncertainty in data gathering, handling, and calculations Helsingissä 11. päivänä heinäkuuta 2011 PricewaterhouseCoopers Oy Scope 1 Scope 2 More than 20% but less than or equal to 30% More than 10% but less than or equal to 20% Assumptions Assumptions Extrapolation Published Emissions Factors Verification/assurance status that applies to Scope 1 emissions Sirpa Juutinen, Partner Sustainability & Climate Change Verification or assurance complete Type of verification or assurance Relevant standard Assurance engagement Verification ISAE 3000 PricewaterhouseCoopers 22 23

13 Verification/assurance status that applies to Scope 2 emissions Verification or assurance complete Absolute emissions (Scope 1 and 2 combined) for the reporting year compared to the previous year Increased Type of Relevant standard Assurance engagement verification or assurance Verification ISAE 3000 PricewaterhouseCoopers Country Scope 2 metric tonnes CO2e Finland Estonia Reason Change in boundary Emissions value (percenta ge) Direction of change Comment 0.66 Increase Scope widened to include retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation) Other 42.1 countries Business division Scope 2 metric tonnes CO2e Parent company Elisa Estonia As (subsidiary) Other subsidiaries Activity Scope 2 metric tonnes CO2e Electricity Central heating Unidentified 2.37 Increase Intensity figure Metric numerator Metric denominator 61.1 metric unit total tonnes revenue CO2e % change from previous year Direction of change from previous year Explanation 2.90 Increase Widened scope of calculations and business growth. Energy type MWh Fuel 431 Electricity Heat Steam 0 Cooling 0 Intensity Metric figure numerator 23.9 metric tonnes CO2e Metric denominator % change from previous year Direction of change from previous year Explanation FTE Employee 6.09 Decrease increased activity level (mergers) Fuels Diesel/Gas oil MWh

14 Sources of Scope 3 emissions metric tonnes CO2e Business travel Employee commuting Waste generated in operations Other: Paper billing Other: Electronic billing (only Elisa Estonia available and 0.9 subsidiaries) Other: Paper in offices (life-cycle emission) 7.7 Other: Waste water treatment 8.7 Verification/assurance status that applies to Scope 3 emissions Verification or assurance complete Type of verification or assurance Relevant standard Assurance engagement Verification ISAE 3000 PricewaterhouseCoopers Absolute Scope 3 emissions for the reporting year compared to the previous year Increased Reason Emissions Direction of Comment value (percentage) Change Change in boundary 1.02 Increase Scope widened to include waste water in retail stores and subsidiaries (only parent company without retail stores and Elisa Estonia included in 2009 calculation), business travel in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), car leasing of Elisa Estonia, employee commuting in all subsidiaries, electronic billing in subsidiaries (only Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper billing in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation), paper use in offices in subsidiaries (only parent company and Elisa Estonia included in 2009 calculation) Unidentified 4.55 Increase LIITE 3: RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI (Päästöt 2010) RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI Elisa Oyj:n johdolle Olemme Elisa Oyj:n (jäljempänä Elisa ) pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut Elisan hiilijalanjälki ajalta (jäljempänä varmennustoimeksiannon kohde). Johdon velvollisuudet Elisan johto vastaa hiilijalanjälkilaskennan laatimisesta ja sen sisältämien tietojen keräämisestä ja esittämisestä laskentakriteeristöjen eli Greenhouse Gas Protocol -ohjeistuksen ja yhtiön omien rapor- tointiohjeiden mukaisesti. Varmentajan velvollisuudet Meidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetun varmuuden antavan varmennustoimeksiantomme perusteella riippumaton johtopäätös varmennustoimeksiannon kohteena olleista tiedoista. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Elisalle, emme kolmansille osapuolille. Olemme toteuttaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. ISAE standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelua ja toteuttamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivät varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot kaikilta olennaisilta osiltaan antaisi käytettyjen varmennuskriteerien perusteella tasapainoista ja asianmukaista kuvaa Elisan vuoden 2010 hiilijalanjäljestä. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetum- pia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan sisältäen arvioinnin riskeistä, että hiilijalanjäljessä esitetyt tiedot eivät olen- naisilta osiltaan ole raportointikriteeristön mukaisia. Toimeksiantomme on suunniteltu ja toteutettu siten, että olemme hankkineet tarpeellisen määrän evidenssiä johtopäätöksemme perustaksi. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat evidenssin hankkimistoimenpiteet: 26 27