7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN VIRASTO

2 3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET PIETARSAAREN VESI PIETARSAAREN SATAMA PIETARSAAREN ENERGIALAITOS ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1

4 Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2

5 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana maailmantalous vajosi taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollisuustuotanto väheni vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 20,9 %, mikä on syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina luvulla ei teollisuuden tuotanto ole supistunut Suomessa näin paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna luvun laman aikana suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna luvun lama johtui Suomessa paljolti itse aiheutetuista syistä, mutta tämä taantuma erosi siitä maailmanlaajuisuudessaan. Koska euron käyttöönoton myötä ei ole käytettävissä devalvointikeinoa, koetteli taantuma tällä kertaa Pietarsaaren seudun teollisuutta kovemmin kuin 1900-luvulla. Metsäteollisuuden tilanne on ollut tukala pääosin 2000-lukua, mutta nyt lama kosketti myös suunnilleen kaikkia teollisuuden haaroja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Maailmantalouden näkymistä tehdyt arviot vaihtelevat. Lähimmän puolen vuoden aikana nähdään, onko vuoden 2009 loppupuolella alkanut kasvu kestävää. Nk. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kasvuluvut ovat olleet vuoden 2009 ajan aivan toista luokkaa kuin EU:n. Kiina ja Etelä-Aasia ovat nopeasti muuttumassa maailman uusiksi talouskeskuksiksi. EU:ta uhkaa erityisesti marginalisoituminen, ellei mitään tehdä uuden talousvauhdin aikaansaamiseksi. Suomi ei tässä asiassa ole poikkeus. Tilanne on ilmeisen vakava sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden osalta. 3

6 Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti nähtynä poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopussa pyyhki yhteistoimintaneuvottelujen aalto seudun yli. Sen 6700 teollisesta työpaikasta on n. 3500:aan kohdistunut yhteistyöneuvotteluja lokakuusta 2008 lähtien. Työttömyys oli vuoden vaihteessa 12 % edellisen vuodenvaihteen 8,3 %:iin verrattuna. Koko seudulla oli työttömien osuus 9 % edellisvuoden 5,9 %:n sijasta. Historiallisen poikkeuksellinen taloustilanne on vaikuttanut myös väestömäärään. Väki väheni vuoden aikana Pietarsaaressa 47 henkilöllä siten, että vuoden 2008 lopussa asukkaita oli yhteensä Koko seudulla asukasmäärä kasvoi 105 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 3,013 M :n alijäämää. Vuonna 2008 alijäämä oli 0,36 M. Vuosikate supistui 3,76 M :oon vuonna 2009 vuoden ,24 M :sta. Liikelaitosten pienentynyt tulos on suurin yksittäinen erä, joka selittää vuosikatteen supistumisen. Poikkeuksellinen markkinatilanne huomioiden voidaan liikelaitosten tulosta kuitenkin luonnehtia tyydyttäväksi. Toimintatuotot kasvoivat 5,3 % ja -kulut 6,4 % vuoden 2007 tilinpäätökseen nähden. Toimintakustannuksista lisääntyivät eniten aine- ja tarvikekulut eli 19,4 % (3,2 M ). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj., mistä syystä muut aineostot vähenivät. Sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvun olennainen syy ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 1,8 M eli 5,3 %, ja sosiaalitoimi kasvoi 0,7 M eli 6,5 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,4 M alijäämäinen, kun liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 2,3 M. Vuoden 2008 vastaavat luvut olivat -7,573 M kaupungin osalta ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli kaiken kaikkiaan 7,215 M. Ilahduttavaa on se, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia parani 2,2 M :lla -5,4 M :oon oltuaan ennen -7,6 M. Syytä on huomata, että tuloksen pitäisi olla nollan paikkeilla, jotta se olisi taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä. Vaikka tuo onkin askel oikeaan suuntaan, ei tilanne ole likimainkaan tyydyttävä. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollan tasolla. Vasta kun tuo tilanne on saavutettu, voi kaupungin taloustilannetta luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Tuo tosiseikka on pidettävä kirkkaana mielessä tulevia riskiarvioita tehtäessä, ja se onkin Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Kokonaisverotulot vähenivät 1,42 % vuonna 2009, ja ovat 63,7 M eli 0,9 M pienemmät kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 0,2 M (+0,30 %), mutta yhteisövero väheni 1,2 M (-22,85%). On syytä huomata, että yhteisövero väheni tuntuvasti, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta kasvoi 22 %:sta 32 %:iin. Vuoden 2009 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88,04 %, yhteisöveron 6,54 % ja kiinteistöveron 5,42 %. Kunnallisverotulojen kohdalla on huolestuttavaa, että verotettavan tulon lisäys oli Pietarsaaressa pienempi kuin maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen pienempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä vain epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. 4

7 Vuoden investointien (netto) määrä oli 12,5 M edellisvuoden 14,6 M :oon verrattuna. Vuoden suurimmat investoinnit olivat Vestersundinkylän päiväkoti, Balticin laiturirakenteet ja talonrakennuksen ja kunnallistekniikan kunnossapitoinvestoinnit. Kokonaisinvestoinneista oli kaupungin oma osuus 5,1 M netto, ja liikelaitosten investointien puolestaan yhteensä 7,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi 85,3 M :oon vuonna 2009 eli :oon/asukas. Velkakanta oli /asukas vuonna Investointitaso on suhteessa vuosikatteeseen kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Velkakannan kehittyminen on ajan mittaan kestämätöntä. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat tasolla, joka on kestämätön ja muodostaa kaupungille tulevaisuudessa selvän riskitekijän, ellei kasvutahtia voida hillitä. Talouden vakauttamiseksi on aloitettu seudullisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistus, ja tulevaisuuden palvelutuotannon linjaukset sisältävä palvelustrategia tullaan toimeenpanemaan. Lisäksi Pietarsaaren kaupungin isännöimä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen muodostaminen lukien tarjoaa mahdollisuuksia huomattavaan tehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2010 aikana laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jonka tavoitteena on, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ovat vuonna 2013 enintään maan keskitasoa. Tuo noudattaa kaupunginvaltuuston joulukuussa 2009 tekemää päätöstä. Tätä kirjoitettaessa toteutuu kaksi keskustan historian suurinta rakennushanketta: kampus ja poliisi- ja oikeustalo, mutta kolmas megahanke, Maria Malmin ostoskeskus, on lähtökuopissa. Nuo hankkeet Strengbergin peruskorjauksen ohella saavat aikaan sen, että Pietarsaaren keskusta kuhisee toimintaa juuri tällä hetkellä. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joita käyttämällä ne kukoistavat ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyötä on myös jatkettava. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2010 aikana, ja tavoitteena on, että kaupungilla on täysi valmius poimia kasvun hedelmiä suhdanteen kääntyessä. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden valvontaa, jotta käyttötalous saataisiin tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 5

8 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja RKP SDP Vasemmistoliitto Kokoomus Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ Kaupunginhallitus jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vasemmistoliitto 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 7,8 prosenttia vuonna Tuotanto ei ole vähentynyt näin paljon yhtenäkään yksittäisenä vuonna tätä ennen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Eniten väheni viime vuonna kysyntä, sillä viennin volyymi supistui 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia, yksityinen kulutus 2,1 prosenttia ja tuonti 22 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Taantumasta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat entuudestaan viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Kotitalouksien palkkatulot vähenivät yhden prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. 6

9 Maailmantalouden katsotaan nyt ohittaneen syvimmän taantuman, ja talouden toimeliaisuus on elpymässä. Kasvutahdin odotetaan kuitenkin olevan maltillista tulevina vuosina. Myös Suomessa katsotaan laskusuhdanteen pohjan nyt saavutetun, mutta kasvun odotetaan olevan täälläkin maltillisen. Työllisyystilanteen otaksutaan heikkenevän maassamme edelleen vuoden aikana ja inflaation jäävän alhaiseksi. Valtionvelan arvioidaan päätyvän vajaaseen 80 miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa, mikä tarkoittaa sitä, että velkasuhde verrattuna bruttokansantuotteeseen nousee n. 44 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2009 yhteenlaskettu tulos on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintamenot lisääntyivät noin 5 %. Syynä kunta-alan toimintamenojen lisääntymiseen viime vuonna oli kallis palkkasopimus, lisääntynyt palvelukysyntä ja kuntien laajentuneet velvollisuudet. Kuntien kokonaisverotulot kasvoivat 0,4 % vuonna 2009 ja valtionosuudet 7,4 %. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa. Keskimäärin vuosikate oli 275 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa ja oli keskimäärin euroa asukasta kohden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2009/2010 eli asukasmäärä on lisääntynyt +105 henkilöllä vuoden 2009 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa, paitsi Pietarsaaressa. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa -47 henkilöä, mikä katkaisee viisi vuotta jatkuneen kasvusuuntauksen. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring 7

10 Huolimatta Pietarsaaren positiivisesta +44 henkilön syntyvien enemmyydestä vuonna joka enemmyys on 1990-luvun lopusta lähtien ollut likipitäen olematon - on äkillinen ja syvä taantuma aiheuttanut Pietarsaareen suuntautuvan maassamuuton vähenemisen tuntuvasti vuoden henkilöstä 635 henkilöön vuonna Siksi kaupungin sekä kansallisen (-143) että kansainvälisen (+52) muuton käsittävä kokonaisnettomuutto on jäänyt jatkuneesta ulkomailta tulleesta positiivisesta nettotulomuutosta huolimatta negatiiviseksi (-91 henkilöä) vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2009/2010 alueella oli 9 % työtöntä työnhakijaa, vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,9 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 10,3 % vastaavan luvun oltua 8,8 % vuonna Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 12 vuoden 2009 lopussa sen oltua 8,3 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 137 joulukuussa 2009 (84 v. 2008), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 37,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 139 joulukuussa 2009 (v luku oli 157). Helmikuussa 2010 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 11,1. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, ,

11 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kuntien yhteisöverot vähenivät taantuman seurauksena tuntuvasti. Pietarsaaren osalta oli vähennyt 23 % eli 1,3 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että valtio päätti korottaa tilapäisesti yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosenttiyksiköllä 32 %:iin. Verot vähenivät Pietarsaaressa yhteensä 1,4 % eli 0,9 milj. euroa vuodesta 2008 vuoteen Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa oikaista käyttötalousarviota vähentyneiden verotulojen vuoksi pienentämällä määrärahoja 0,75 % kaikkien toiminta-alojen bruttomäärärahoista liikelaitoksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti määrärahojen supistamista 0,95 milj. eurolla. Valtio alensi kansaneläkemaksua 0,8 % lukien, mikä vähensi menoja 0,21 milj. euroa. Nettomäärärahoja vähennettiin yhteensä 1,158 milj. euroa. Lisäksi tiukennettiin luonnolliseen poistumaan liittyvää työhönottomenettelyä. Vuoden aikana alkoi myös palvelustrategian laatimistyö, jonka tuloksena toiminnan on määrä tehostua ja tuottavuuden parantua. Myös kaupungin strategian ja hallintosäännön päivittämistyö alkoivat vuoden aikana. Suurin toimintamuutos lähitulevaisuudessa on kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS) liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenorganisointi. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä MTHAN:n erikoissairaanhoidon toimialojen hoitamiseksi. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintoyksikkönä. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy lukien Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina Keskushallinto Sosiaalitoimi Päivähoito- ja koulutustoimi Tekninen virasto Muut Henkilötyövuosia yhteensä Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan. 9

12 Työntekijöitä : Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla Palkat yhteensä Palkkiot yhteensä Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vahinkovakuutuksia (palo-, vastuu- keskeytys-). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena) sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun rajoihin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. Vuosina 2001 ja 2002 kaatopaikan kunnostukseen tehdystä 1,6 milj. euron vapaaehtoisesta varauksesta oli jäljellä ainoastaan n euroa. Työn loppuunsaattamisen arvioidut kustannukset ovat 1,75 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 1,44 milj. euroa jaettuna neljäksi vuodeksi, ja aika alkaa vuonna Ympäristötekijät Vuodesta 2009 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. 10

13 Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty uudelleen kaupungin vuoden strategiasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Vuoden 2009 aikana ei yhtään asiaa ole viety markkinaoikeuteen. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 11

14 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euroa Förändring TOIMINTATUOTOT ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,6 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % Verotulot ,4 % Valtionosuudet ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,8 % Käyttöomaisuuden poistot ,3 % TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys(-)vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/-kulut, % 31,27 % 31,60 % Vuosikate/poistot % 54,55 % 94,58 % Vuosikate euroa/asukas Asukasluku Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 139,5 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 96 milj. euroa eli 68,8 %. 12

15 milj. osuus Toimintatuotot 42,4 30,4 % Verotulot 63,7 45,7 % Valtionosuudet 32,3 23,2 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 139,5 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 42,4 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 5,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 32,6 miljoonaa euroa ja maksutuotot, 4,3 miljoonaa euroa. Verotuotot Verotulot milj osuus% 2008 muutos Kunnallisvero 56,1 88,0 % 55,9 0,3 % Yhteisövero 4,2 6,5 % 5,4-22,9 % Kiinteistövero 3,4 5,4 % 3,3 4,5 % YHTEENSÄ 63,7 100,0 % 64,6-1,4 % Verotuotot vähenivät yhteensä 1,4 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 0,3 % (0,2 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 4,7 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 kasvun oltua koko maassa 6,5 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna Yhteisövero väheni 22,9 % (1,2 milj. euroa). Tämä siitä huolimatta, että valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 22 %:sta 32 %:iin. Kiinteistövero lisääntyi 4,5 % (0,1 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 12,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuus lisääntyi mm. siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,1 milj. euroa. 13

16 Valtionosuudet milj muutos Yleinen valtionosuus 0,1 0,2-44,0 % Sosiaali- ja terveystoimi 25,2 22,3 12,9 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 7,0 6,2 13,4 % YHTEENSÄ 32,3 28,7 12,6 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 19,4 % (3,3 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj. euroa, mikä merkitsi muiden aineostojen vähenemistä. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 1,8 milj. euroa eli 5,3 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 0,7 milj. euroa eli 6,5 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2009 milj. osuus% 2008 milj. muutos Henkilöstökulut 52,2 38,5 % 50,2 3,9 % Palvelujen osto 56,1 41,4 % 53,1 5,6 % Aineet ja tarvikkeet 20,3 15,0 % 17,0 19,4 % Avustukset 5,3 3,9 % 5,3-0,8 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,2 % 1,6-0,4 % YHTEENSÄ 135,4 100,0 % 127,3 6,4 % Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 91,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 7 % (5,9 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 94,8. Rahoituskustannukset vähenivät 38,4 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu alhaisesta korkotasosta Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 3,8 milj. euroa vuonna 2009 sen oltua 6,2 milj. euroa vuonna Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2009 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 54,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 3,1 milj. euron alijäämää. Vuoden 2009 alkuperäinen talousarvio oli 2,9 milj. euroa alijäämäinen. 14

17 2.4.6 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1000 euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserät TULORAHOITUS INTERNT TILLFÖRDA MEDEL Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainaus * Antolainasaamisen vähennykset 1 11 * Antolainasaamisen lisäykset Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOKSET Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 27,11 % 39,67 % Pääomamenojen sisäinen rahoitus 15,46 % 26,80 % Lainanhoitokate 0,46 0,87 Kassanriittävyys, päiviä

18 Investointimenojen määrä oli 14,2 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,4 milj. euroa. Vuosikate oli 3,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 27,1 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,3 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 10,2 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 85,3 milj. euroa. Korot pysyivät matalina pääosin koko vuoden. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,83 milj. eurolla 9,5 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli

19 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla euroa Kaupunki 1000 euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma I Aineettomat hyödykkeet III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet V Tilikauden alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset C PAKOLLISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Eläkevaraukset Koneet ja kalustot Kaatopaikan pakolliset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot III Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset E VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 0 0 Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat julkisyhteisöiltä Valtion toimeksiannot Muut velat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Lainat muilta luotonantajilta Ennakkomaksut 53 Saadut ennakot 1 0 Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Tunnusluvut 1000 euroa Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusvarallisuus 39,0 % 42,4 % Myyntisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus 80,5 % 74,3 % Lainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä Muut saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Siirtosaamiset Lainakanta Lainat euroa/asukas III Rahoitusarvopaperit Lainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Asukasmäärä

20 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 128,2 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 36,8 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 9,5 milj. euroa. Vastattavissa oma pääoma on 72,9 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 13,9 milj. euroa ja vuoden alijäämä 3,1 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 111,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 39 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 85,3 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 80,5 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 13,9 milj. euroa (711 /asukas). Lainasaatavat kasvoivat 0,25 milj. euroa 4,1 milj. euroon tytäryhtiö Kiinteistö Oy Jakolosalle annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 10,2 milj. euroa ja on nyt 85,3 milj. euroa, eli asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkomenot Korkotuotot 70 Rahoitusmenot 307 Muut rahoitustuotot Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät (Pakolliset varaukset) -355 Investoinnit Investoinnit Investoinnit käyttömenoihin Käyttöomaisuuden rahoitusosuudet 392 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainojen lisäys 250 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot Kokonaismenot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET...1 2 TOIMINTAKERTOMUS...3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 2 2 TOIMINTAKERTOMUS...

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 2 2 TOIMINTAKERTOMUS... 0 SISÄLTÖ - I OSA 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 2 2 TOIMINTAKERTOMUS... 4 2.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 4 2.2 TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT... 4 2.2.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset...3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat...3 2.2.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS...

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... SISÄLTÖ - I OSA 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 1 2 TOIMINTAKERTOMUS... 3 2.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 2.2 TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT... 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot