7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN VIRASTO

2 3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET PIETARSAAREN VESI PIETARSAAREN SATAMA PIETARSAAREN ENERGIALAITOS ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1

4 Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2

5 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana maailmantalous vajosi taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollisuustuotanto väheni vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 20,9 %, mikä on syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina luvulla ei teollisuuden tuotanto ole supistunut Suomessa näin paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna luvun laman aikana suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna luvun lama johtui Suomessa paljolti itse aiheutetuista syistä, mutta tämä taantuma erosi siitä maailmanlaajuisuudessaan. Koska euron käyttöönoton myötä ei ole käytettävissä devalvointikeinoa, koetteli taantuma tällä kertaa Pietarsaaren seudun teollisuutta kovemmin kuin 1900-luvulla. Metsäteollisuuden tilanne on ollut tukala pääosin 2000-lukua, mutta nyt lama kosketti myös suunnilleen kaikkia teollisuuden haaroja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Maailmantalouden näkymistä tehdyt arviot vaihtelevat. Lähimmän puolen vuoden aikana nähdään, onko vuoden 2009 loppupuolella alkanut kasvu kestävää. Nk. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kasvuluvut ovat olleet vuoden 2009 ajan aivan toista luokkaa kuin EU:n. Kiina ja Etelä-Aasia ovat nopeasti muuttumassa maailman uusiksi talouskeskuksiksi. EU:ta uhkaa erityisesti marginalisoituminen, ellei mitään tehdä uuden talousvauhdin aikaansaamiseksi. Suomi ei tässä asiassa ole poikkeus. Tilanne on ilmeisen vakava sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden osalta. 3

6 Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti nähtynä poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopussa pyyhki yhteistoimintaneuvottelujen aalto seudun yli. Sen 6700 teollisesta työpaikasta on n. 3500:aan kohdistunut yhteistyöneuvotteluja lokakuusta 2008 lähtien. Työttömyys oli vuoden vaihteessa 12 % edellisen vuodenvaihteen 8,3 %:iin verrattuna. Koko seudulla oli työttömien osuus 9 % edellisvuoden 5,9 %:n sijasta. Historiallisen poikkeuksellinen taloustilanne on vaikuttanut myös väestömäärään. Väki väheni vuoden aikana Pietarsaaressa 47 henkilöllä siten, että vuoden 2008 lopussa asukkaita oli yhteensä Koko seudulla asukasmäärä kasvoi 105 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 3,013 M :n alijäämää. Vuonna 2008 alijäämä oli 0,36 M. Vuosikate supistui 3,76 M :oon vuonna 2009 vuoden ,24 M :sta. Liikelaitosten pienentynyt tulos on suurin yksittäinen erä, joka selittää vuosikatteen supistumisen. Poikkeuksellinen markkinatilanne huomioiden voidaan liikelaitosten tulosta kuitenkin luonnehtia tyydyttäväksi. Toimintatuotot kasvoivat 5,3 % ja -kulut 6,4 % vuoden 2007 tilinpäätökseen nähden. Toimintakustannuksista lisääntyivät eniten aine- ja tarvikekulut eli 19,4 % (3,2 M ). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj., mistä syystä muut aineostot vähenivät. Sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvun olennainen syy ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 1,8 M eli 5,3 %, ja sosiaalitoimi kasvoi 0,7 M eli 6,5 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,4 M alijäämäinen, kun liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 2,3 M. Vuoden 2008 vastaavat luvut olivat -7,573 M kaupungin osalta ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli kaiken kaikkiaan 7,215 M. Ilahduttavaa on se, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia parani 2,2 M :lla -5,4 M :oon oltuaan ennen -7,6 M. Syytä on huomata, että tuloksen pitäisi olla nollan paikkeilla, jotta se olisi taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä. Vaikka tuo onkin askel oikeaan suuntaan, ei tilanne ole likimainkaan tyydyttävä. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollan tasolla. Vasta kun tuo tilanne on saavutettu, voi kaupungin taloustilannetta luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Tuo tosiseikka on pidettävä kirkkaana mielessä tulevia riskiarvioita tehtäessä, ja se onkin Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Kokonaisverotulot vähenivät 1,42 % vuonna 2009, ja ovat 63,7 M eli 0,9 M pienemmät kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 0,2 M (+0,30 %), mutta yhteisövero väheni 1,2 M (-22,85%). On syytä huomata, että yhteisövero väheni tuntuvasti, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta kasvoi 22 %:sta 32 %:iin. Vuoden 2009 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88,04 %, yhteisöveron 6,54 % ja kiinteistöveron 5,42 %. Kunnallisverotulojen kohdalla on huolestuttavaa, että verotettavan tulon lisäys oli Pietarsaaressa pienempi kuin maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen pienempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä vain epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. 4

7 Vuoden investointien (netto) määrä oli 12,5 M edellisvuoden 14,6 M :oon verrattuna. Vuoden suurimmat investoinnit olivat Vestersundinkylän päiväkoti, Balticin laiturirakenteet ja talonrakennuksen ja kunnallistekniikan kunnossapitoinvestoinnit. Kokonaisinvestoinneista oli kaupungin oma osuus 5,1 M netto, ja liikelaitosten investointien puolestaan yhteensä 7,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi 85,3 M :oon vuonna 2009 eli :oon/asukas. Velkakanta oli /asukas vuonna Investointitaso on suhteessa vuosikatteeseen kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Velkakannan kehittyminen on ajan mittaan kestämätöntä. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat tasolla, joka on kestämätön ja muodostaa kaupungille tulevaisuudessa selvän riskitekijän, ellei kasvutahtia voida hillitä. Talouden vakauttamiseksi on aloitettu seudullisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistus, ja tulevaisuuden palvelutuotannon linjaukset sisältävä palvelustrategia tullaan toimeenpanemaan. Lisäksi Pietarsaaren kaupungin isännöimä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen muodostaminen lukien tarjoaa mahdollisuuksia huomattavaan tehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2010 aikana laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jonka tavoitteena on, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ovat vuonna 2013 enintään maan keskitasoa. Tuo noudattaa kaupunginvaltuuston joulukuussa 2009 tekemää päätöstä. Tätä kirjoitettaessa toteutuu kaksi keskustan historian suurinta rakennushanketta: kampus ja poliisi- ja oikeustalo, mutta kolmas megahanke, Maria Malmin ostoskeskus, on lähtökuopissa. Nuo hankkeet Strengbergin peruskorjauksen ohella saavat aikaan sen, että Pietarsaaren keskusta kuhisee toimintaa juuri tällä hetkellä. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joita käyttämällä ne kukoistavat ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyötä on myös jatkettava. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2010 aikana, ja tavoitteena on, että kaupungilla on täysi valmius poimia kasvun hedelmiä suhdanteen kääntyessä. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden valvontaa, jotta käyttötalous saataisiin tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 5

8 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja RKP SDP Vasemmistoliitto Kokoomus Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ Kaupunginhallitus jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vasemmistoliitto 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 7,8 prosenttia vuonna Tuotanto ei ole vähentynyt näin paljon yhtenäkään yksittäisenä vuonna tätä ennen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Eniten väheni viime vuonna kysyntä, sillä viennin volyymi supistui 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia, yksityinen kulutus 2,1 prosenttia ja tuonti 22 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Taantumasta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat entuudestaan viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Kotitalouksien palkkatulot vähenivät yhden prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. 6

9 Maailmantalouden katsotaan nyt ohittaneen syvimmän taantuman, ja talouden toimeliaisuus on elpymässä. Kasvutahdin odotetaan kuitenkin olevan maltillista tulevina vuosina. Myös Suomessa katsotaan laskusuhdanteen pohjan nyt saavutetun, mutta kasvun odotetaan olevan täälläkin maltillisen. Työllisyystilanteen otaksutaan heikkenevän maassamme edelleen vuoden aikana ja inflaation jäävän alhaiseksi. Valtionvelan arvioidaan päätyvän vajaaseen 80 miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa, mikä tarkoittaa sitä, että velkasuhde verrattuna bruttokansantuotteeseen nousee n. 44 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2009 yhteenlaskettu tulos on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintamenot lisääntyivät noin 5 %. Syynä kunta-alan toimintamenojen lisääntymiseen viime vuonna oli kallis palkkasopimus, lisääntynyt palvelukysyntä ja kuntien laajentuneet velvollisuudet. Kuntien kokonaisverotulot kasvoivat 0,4 % vuonna 2009 ja valtionosuudet 7,4 %. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa. Keskimäärin vuosikate oli 275 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa ja oli keskimäärin euroa asukasta kohden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2009/2010 eli asukasmäärä on lisääntynyt +105 henkilöllä vuoden 2009 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa, paitsi Pietarsaaressa. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa -47 henkilöä, mikä katkaisee viisi vuotta jatkuneen kasvusuuntauksen. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring 7

10 Huolimatta Pietarsaaren positiivisesta +44 henkilön syntyvien enemmyydestä vuonna joka enemmyys on 1990-luvun lopusta lähtien ollut likipitäen olematon - on äkillinen ja syvä taantuma aiheuttanut Pietarsaareen suuntautuvan maassamuuton vähenemisen tuntuvasti vuoden henkilöstä 635 henkilöön vuonna Siksi kaupungin sekä kansallisen (-143) että kansainvälisen (+52) muuton käsittävä kokonaisnettomuutto on jäänyt jatkuneesta ulkomailta tulleesta positiivisesta nettotulomuutosta huolimatta negatiiviseksi (-91 henkilöä) vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2009/2010 alueella oli 9 % työtöntä työnhakijaa, vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,9 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 10,3 % vastaavan luvun oltua 8,8 % vuonna Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 12 vuoden 2009 lopussa sen oltua 8,3 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 137 joulukuussa 2009 (84 v. 2008), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 37,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 139 joulukuussa 2009 (v luku oli 157). Helmikuussa 2010 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 11,1. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, ,

11 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kuntien yhteisöverot vähenivät taantuman seurauksena tuntuvasti. Pietarsaaren osalta oli vähennyt 23 % eli 1,3 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että valtio päätti korottaa tilapäisesti yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosenttiyksiköllä 32 %:iin. Verot vähenivät Pietarsaaressa yhteensä 1,4 % eli 0,9 milj. euroa vuodesta 2008 vuoteen Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa oikaista käyttötalousarviota vähentyneiden verotulojen vuoksi pienentämällä määrärahoja 0,75 % kaikkien toiminta-alojen bruttomäärärahoista liikelaitoksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti määrärahojen supistamista 0,95 milj. eurolla. Valtio alensi kansaneläkemaksua 0,8 % lukien, mikä vähensi menoja 0,21 milj. euroa. Nettomäärärahoja vähennettiin yhteensä 1,158 milj. euroa. Lisäksi tiukennettiin luonnolliseen poistumaan liittyvää työhönottomenettelyä. Vuoden aikana alkoi myös palvelustrategian laatimistyö, jonka tuloksena toiminnan on määrä tehostua ja tuottavuuden parantua. Myös kaupungin strategian ja hallintosäännön päivittämistyö alkoivat vuoden aikana. Suurin toimintamuutos lähitulevaisuudessa on kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS) liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenorganisointi. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä MTHAN:n erikoissairaanhoidon toimialojen hoitamiseksi. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintoyksikkönä. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy lukien Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina Keskushallinto Sosiaalitoimi Päivähoito- ja koulutustoimi Tekninen virasto Muut Henkilötyövuosia yhteensä Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan. 9

12 Työntekijöitä : Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla Palkat yhteensä Palkkiot yhteensä Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vahinkovakuutuksia (palo-, vastuu- keskeytys-). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena) sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun rajoihin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. Vuosina 2001 ja 2002 kaatopaikan kunnostukseen tehdystä 1,6 milj. euron vapaaehtoisesta varauksesta oli jäljellä ainoastaan n euroa. Työn loppuunsaattamisen arvioidut kustannukset ovat 1,75 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 1,44 milj. euroa jaettuna neljäksi vuodeksi, ja aika alkaa vuonna Ympäristötekijät Vuodesta 2009 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. 10

13 Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty uudelleen kaupungin vuoden strategiasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Vuoden 2009 aikana ei yhtään asiaa ole viety markkinaoikeuteen. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 11

14 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euroa Förändring TOIMINTATUOTOT ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,6 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % Verotulot ,4 % Valtionosuudet ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,8 % Käyttöomaisuuden poistot ,3 % TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys(-)vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/-kulut, % 31,27 % 31,60 % Vuosikate/poistot % 54,55 % 94,58 % Vuosikate euroa/asukas Asukasluku Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 139,5 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 96 milj. euroa eli 68,8 %. 12

15 milj. osuus Toimintatuotot 42,4 30,4 % Verotulot 63,7 45,7 % Valtionosuudet 32,3 23,2 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 139,5 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 42,4 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 5,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 32,6 miljoonaa euroa ja maksutuotot, 4,3 miljoonaa euroa. Verotuotot Verotulot milj osuus% 2008 muutos Kunnallisvero 56,1 88,0 % 55,9 0,3 % Yhteisövero 4,2 6,5 % 5,4-22,9 % Kiinteistövero 3,4 5,4 % 3,3 4,5 % YHTEENSÄ 63,7 100,0 % 64,6-1,4 % Verotuotot vähenivät yhteensä 1,4 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 0,3 % (0,2 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 4,7 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 kasvun oltua koko maassa 6,5 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna Yhteisövero väheni 22,9 % (1,2 milj. euroa). Tämä siitä huolimatta, että valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 22 %:sta 32 %:iin. Kiinteistövero lisääntyi 4,5 % (0,1 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 12,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuus lisääntyi mm. siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,1 milj. euroa. 13

16 Valtionosuudet milj muutos Yleinen valtionosuus 0,1 0,2-44,0 % Sosiaali- ja terveystoimi 25,2 22,3 12,9 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 7,0 6,2 13,4 % YHTEENSÄ 32,3 28,7 12,6 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 19,4 % (3,3 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj. euroa, mikä merkitsi muiden aineostojen vähenemistä. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 1,8 milj. euroa eli 5,3 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 0,7 milj. euroa eli 6,5 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2009 milj. osuus% 2008 milj. muutos Henkilöstökulut 52,2 38,5 % 50,2 3,9 % Palvelujen osto 56,1 41,4 % 53,1 5,6 % Aineet ja tarvikkeet 20,3 15,0 % 17,0 19,4 % Avustukset 5,3 3,9 % 5,3-0,8 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,2 % 1,6-0,4 % YHTEENSÄ 135,4 100,0 % 127,3 6,4 % Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 91,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 7 % (5,9 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 94,8. Rahoituskustannukset vähenivät 38,4 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu alhaisesta korkotasosta Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 3,8 milj. euroa vuonna 2009 sen oltua 6,2 milj. euroa vuonna Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2009 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 54,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 3,1 milj. euron alijäämää. Vuoden 2009 alkuperäinen talousarvio oli 2,9 milj. euroa alijäämäinen. 14

17 2.4.6 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1000 euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserät TULORAHOITUS INTERNT TILLFÖRDA MEDEL Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainaus * Antolainasaamisen vähennykset 1 11 * Antolainasaamisen lisäykset Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOKSET Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 27,11 % 39,67 % Pääomamenojen sisäinen rahoitus 15,46 % 26,80 % Lainanhoitokate 0,46 0,87 Kassanriittävyys, päiviä

18 Investointimenojen määrä oli 14,2 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,4 milj. euroa. Vuosikate oli 3,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 27,1 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,3 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 10,2 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 85,3 milj. euroa. Korot pysyivät matalina pääosin koko vuoden. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,83 milj. eurolla 9,5 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli

19 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla euroa Kaupunki 1000 euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma I Aineettomat hyödykkeet III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet V Tilikauden alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset C PAKOLLISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Eläkevaraukset Koneet ja kalustot Kaatopaikan pakolliset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot III Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset E VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 0 0 Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat julkisyhteisöiltä Valtion toimeksiannot Muut velat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Lainat muilta luotonantajilta Ennakkomaksut 53 Saadut ennakot 1 0 Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Tunnusluvut 1000 euroa Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusvarallisuus 39,0 % 42,4 % Myyntisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus 80,5 % 74,3 % Lainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä Muut saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Siirtosaamiset Lainakanta Lainat euroa/asukas III Rahoitusarvopaperit Lainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Asukasmäärä

20 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 128,2 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 36,8 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 9,5 milj. euroa. Vastattavissa oma pääoma on 72,9 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 13,9 milj. euroa ja vuoden alijäämä 3,1 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 111,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 39 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 85,3 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 80,5 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 13,9 milj. euroa (711 /asukas). Lainasaatavat kasvoivat 0,25 milj. euroa 4,1 milj. euroon tytäryhtiö Kiinteistö Oy Jakolosalle annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 10,2 milj. euroa ja on nyt 85,3 milj. euroa, eli asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkomenot Korkotuotot 70 Rahoitusmenot 307 Muut rahoitustuotot Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät (Pakolliset varaukset) -355 Investoinnit Investoinnit Investoinnit käyttömenoihin Käyttöomaisuuden rahoitusosuudet 392 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainojen lisäys 250 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot Kokonaismenot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET...1 2 TOIMINTAKERTOMUS...3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2006

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2006 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2006 Tilinpäätös 2006 LAHTI TP 2004 TP 2005 TP 2006 Asukasluku (31.12) 98 293 98 411 98 755 Veroprosentti 18,25 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 247 381 258 802 274 700 Vuosikate

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot