7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN VIRASTO

2 3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET PIETARSAAREN VESI PIETARSAAREN SATAMA PIETARSAAREN ENERGIALAITOS ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210

3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1

4 Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2

5 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana maailmantalous vajosi taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollisuustuotanto väheni vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 20,9 %, mikä on syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina luvulla ei teollisuuden tuotanto ole supistunut Suomessa näin paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna luvun laman aikana suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna luvun lama johtui Suomessa paljolti itse aiheutetuista syistä, mutta tämä taantuma erosi siitä maailmanlaajuisuudessaan. Koska euron käyttöönoton myötä ei ole käytettävissä devalvointikeinoa, koetteli taantuma tällä kertaa Pietarsaaren seudun teollisuutta kovemmin kuin 1900-luvulla. Metsäteollisuuden tilanne on ollut tukala pääosin 2000-lukua, mutta nyt lama kosketti myös suunnilleen kaikkia teollisuuden haaroja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Maailmantalouden näkymistä tehdyt arviot vaihtelevat. Lähimmän puolen vuoden aikana nähdään, onko vuoden 2009 loppupuolella alkanut kasvu kestävää. Nk. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kasvuluvut ovat olleet vuoden 2009 ajan aivan toista luokkaa kuin EU:n. Kiina ja Etelä-Aasia ovat nopeasti muuttumassa maailman uusiksi talouskeskuksiksi. EU:ta uhkaa erityisesti marginalisoituminen, ellei mitään tehdä uuden talousvauhdin aikaansaamiseksi. Suomi ei tässä asiassa ole poikkeus. Tilanne on ilmeisen vakava sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden osalta. 3

6 Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti nähtynä poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopussa pyyhki yhteistoimintaneuvottelujen aalto seudun yli. Sen 6700 teollisesta työpaikasta on n. 3500:aan kohdistunut yhteistyöneuvotteluja lokakuusta 2008 lähtien. Työttömyys oli vuoden vaihteessa 12 % edellisen vuodenvaihteen 8,3 %:iin verrattuna. Koko seudulla oli työttömien osuus 9 % edellisvuoden 5,9 %:n sijasta. Historiallisen poikkeuksellinen taloustilanne on vaikuttanut myös väestömäärään. Väki väheni vuoden aikana Pietarsaaressa 47 henkilöllä siten, että vuoden 2008 lopussa asukkaita oli yhteensä Koko seudulla asukasmäärä kasvoi 105 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 3,013 M :n alijäämää. Vuonna 2008 alijäämä oli 0,36 M. Vuosikate supistui 3,76 M :oon vuonna 2009 vuoden ,24 M :sta. Liikelaitosten pienentynyt tulos on suurin yksittäinen erä, joka selittää vuosikatteen supistumisen. Poikkeuksellinen markkinatilanne huomioiden voidaan liikelaitosten tulosta kuitenkin luonnehtia tyydyttäväksi. Toimintatuotot kasvoivat 5,3 % ja -kulut 6,4 % vuoden 2007 tilinpäätökseen nähden. Toimintakustannuksista lisääntyivät eniten aine- ja tarvikekulut eli 19,4 % (3,2 M ). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj., mistä syystä muut aineostot vähenivät. Sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvun olennainen syy ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 1,8 M eli 5,3 %, ja sosiaalitoimi kasvoi 0,7 M eli 6,5 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,4 M alijäämäinen, kun liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 2,3 M. Vuoden 2008 vastaavat luvut olivat -7,573 M kaupungin osalta ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli kaiken kaikkiaan 7,215 M. Ilahduttavaa on se, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia parani 2,2 M :lla -5,4 M :oon oltuaan ennen -7,6 M. Syytä on huomata, että tuloksen pitäisi olla nollan paikkeilla, jotta se olisi taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä. Vaikka tuo onkin askel oikeaan suuntaan, ei tilanne ole likimainkaan tyydyttävä. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollan tasolla. Vasta kun tuo tilanne on saavutettu, voi kaupungin taloustilannetta luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Tuo tosiseikka on pidettävä kirkkaana mielessä tulevia riskiarvioita tehtäessä, ja se onkin Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Kokonaisverotulot vähenivät 1,42 % vuonna 2009, ja ovat 63,7 M eli 0,9 M pienemmät kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 0,2 M (+0,30 %), mutta yhteisövero väheni 1,2 M (-22,85%). On syytä huomata, että yhteisövero väheni tuntuvasti, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta kasvoi 22 %:sta 32 %:iin. Vuoden 2009 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88,04 %, yhteisöveron 6,54 % ja kiinteistöveron 5,42 %. Kunnallisverotulojen kohdalla on huolestuttavaa, että verotettavan tulon lisäys oli Pietarsaaressa pienempi kuin maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen pienempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä vain epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. 4

7 Vuoden investointien (netto) määrä oli 12,5 M edellisvuoden 14,6 M :oon verrattuna. Vuoden suurimmat investoinnit olivat Vestersundinkylän päiväkoti, Balticin laiturirakenteet ja talonrakennuksen ja kunnallistekniikan kunnossapitoinvestoinnit. Kokonaisinvestoinneista oli kaupungin oma osuus 5,1 M netto, ja liikelaitosten investointien puolestaan yhteensä 7,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi 85,3 M :oon vuonna 2009 eli :oon/asukas. Velkakanta oli /asukas vuonna Investointitaso on suhteessa vuosikatteeseen kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Velkakannan kehittyminen on ajan mittaan kestämätöntä. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat tasolla, joka on kestämätön ja muodostaa kaupungille tulevaisuudessa selvän riskitekijän, ellei kasvutahtia voida hillitä. Talouden vakauttamiseksi on aloitettu seudullisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistus, ja tulevaisuuden palvelutuotannon linjaukset sisältävä palvelustrategia tullaan toimeenpanemaan. Lisäksi Pietarsaaren kaupungin isännöimä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen muodostaminen lukien tarjoaa mahdollisuuksia huomattavaan tehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2010 aikana laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jonka tavoitteena on, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ovat vuonna 2013 enintään maan keskitasoa. Tuo noudattaa kaupunginvaltuuston joulukuussa 2009 tekemää päätöstä. Tätä kirjoitettaessa toteutuu kaksi keskustan historian suurinta rakennushanketta: kampus ja poliisi- ja oikeustalo, mutta kolmas megahanke, Maria Malmin ostoskeskus, on lähtökuopissa. Nuo hankkeet Strengbergin peruskorjauksen ohella saavat aikaan sen, että Pietarsaaren keskusta kuhisee toimintaa juuri tällä hetkellä. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joita käyttämällä ne kukoistavat ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyötä on myös jatkettava. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2010 aikana, ja tavoitteena on, että kaupungilla on täysi valmius poimia kasvun hedelmiä suhdanteen kääntyessä. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden valvontaa, jotta käyttötalous saataisiin tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 5

8 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja RKP SDP Vasemmistoliitto Kokoomus Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ Kaupunginhallitus jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vasemmistoliitto 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 7,8 prosenttia vuonna Tuotanto ei ole vähentynyt näin paljon yhtenäkään yksittäisenä vuonna tätä ennen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Eniten väheni viime vuonna kysyntä, sillä viennin volyymi supistui 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia, yksityinen kulutus 2,1 prosenttia ja tuonti 22 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Taantumasta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat entuudestaan viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Kotitalouksien palkkatulot vähenivät yhden prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. 6

9 Maailmantalouden katsotaan nyt ohittaneen syvimmän taantuman, ja talouden toimeliaisuus on elpymässä. Kasvutahdin odotetaan kuitenkin olevan maltillista tulevina vuosina. Myös Suomessa katsotaan laskusuhdanteen pohjan nyt saavutetun, mutta kasvun odotetaan olevan täälläkin maltillisen. Työllisyystilanteen otaksutaan heikkenevän maassamme edelleen vuoden aikana ja inflaation jäävän alhaiseksi. Valtionvelan arvioidaan päätyvän vajaaseen 80 miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa, mikä tarkoittaa sitä, että velkasuhde verrattuna bruttokansantuotteeseen nousee n. 44 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2009 yhteenlaskettu tulos on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintamenot lisääntyivät noin 5 %. Syynä kunta-alan toimintamenojen lisääntymiseen viime vuonna oli kallis palkkasopimus, lisääntynyt palvelukysyntä ja kuntien laajentuneet velvollisuudet. Kuntien kokonaisverotulot kasvoivat 0,4 % vuonna 2009 ja valtionosuudet 7,4 %. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa. Keskimäärin vuosikate oli 275 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa ja oli keskimäärin euroa asukasta kohden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2009/2010 eli asukasmäärä on lisääntynyt +105 henkilöllä vuoden 2009 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa, paitsi Pietarsaaressa. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa -47 henkilöä, mikä katkaisee viisi vuotta jatkuneen kasvusuuntauksen. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring 7

10 Huolimatta Pietarsaaren positiivisesta +44 henkilön syntyvien enemmyydestä vuonna joka enemmyys on 1990-luvun lopusta lähtien ollut likipitäen olematon - on äkillinen ja syvä taantuma aiheuttanut Pietarsaareen suuntautuvan maassamuuton vähenemisen tuntuvasti vuoden henkilöstä 635 henkilöön vuonna Siksi kaupungin sekä kansallisen (-143) että kansainvälisen (+52) muuton käsittävä kokonaisnettomuutto on jäänyt jatkuneesta ulkomailta tulleesta positiivisesta nettotulomuutosta huolimatta negatiiviseksi (-91 henkilöä) vuonna Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2009/2010 alueella oli 9 % työtöntä työnhakijaa, vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,9 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 10,3 % vastaavan luvun oltua 8,8 % vuonna Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 12 vuoden 2009 lopussa sen oltua 8,3 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 137 joulukuussa 2009 (84 v. 2008), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 37,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 139 joulukuussa 2009 (v luku oli 157). Helmikuussa 2010 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 11,1. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, ,

11 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kuntien yhteisöverot vähenivät taantuman seurauksena tuntuvasti. Pietarsaaren osalta oli vähennyt 23 % eli 1,3 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että valtio päätti korottaa tilapäisesti yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosenttiyksiköllä 32 %:iin. Verot vähenivät Pietarsaaressa yhteensä 1,4 % eli 0,9 milj. euroa vuodesta 2008 vuoteen Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa oikaista käyttötalousarviota vähentyneiden verotulojen vuoksi pienentämällä määrärahoja 0,75 % kaikkien toiminta-alojen bruttomäärärahoista liikelaitoksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti määrärahojen supistamista 0,95 milj. eurolla. Valtio alensi kansaneläkemaksua 0,8 % lukien, mikä vähensi menoja 0,21 milj. euroa. Nettomäärärahoja vähennettiin yhteensä 1,158 milj. euroa. Lisäksi tiukennettiin luonnolliseen poistumaan liittyvää työhönottomenettelyä. Vuoden aikana alkoi myös palvelustrategian laatimistyö, jonka tuloksena toiminnan on määrä tehostua ja tuottavuuden parantua. Myös kaupungin strategian ja hallintosäännön päivittämistyö alkoivat vuoden aikana. Suurin toimintamuutos lähitulevaisuudessa on kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS) liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenorganisointi. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä MTHAN:n erikoissairaanhoidon toimialojen hoitamiseksi. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintoyksikkönä. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy lukien Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina Keskushallinto Sosiaalitoimi Päivähoito- ja koulutustoimi Tekninen virasto Muut Henkilötyövuosia yhteensä Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan. 9

12 Työntekijöitä : Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla Palkat yhteensä Palkkiot yhteensä Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vahinkovakuutuksia (palo-, vastuu- keskeytys-). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena) sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun rajoihin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. Vuosina 2001 ja 2002 kaatopaikan kunnostukseen tehdystä 1,6 milj. euron vapaaehtoisesta varauksesta oli jäljellä ainoastaan n euroa. Työn loppuunsaattamisen arvioidut kustannukset ovat 1,75 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 1,44 milj. euroa jaettuna neljäksi vuodeksi, ja aika alkaa vuonna Ympäristötekijät Vuodesta 2009 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. 10

13 Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty uudelleen kaupungin vuoden strategiasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Vuoden 2009 aikana ei yhtään asiaa ole viety markkinaoikeuteen. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 11

14 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euroa Förändring TOIMINTATUOTOT ,3 % Valmistus omaan käyttöön ,6 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % Verotulot ,4 % Valtionosuudet ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,8 % Käyttöomaisuuden poistot ,3 % TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys(-)vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/-kulut, % 31,27 % 31,60 % Vuosikate/poistot % 54,55 % 94,58 % Vuosikate euroa/asukas Asukasluku Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 139,5 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 96 milj. euroa eli 68,8 %. 12

15 milj. osuus Toimintatuotot 42,4 30,4 % Verotulot 63,7 45,7 % Valtionosuudet 32,3 23,2 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 139,5 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 42,4 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 5,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 32,6 miljoonaa euroa ja maksutuotot, 4,3 miljoonaa euroa. Verotuotot Verotulot milj osuus% 2008 muutos Kunnallisvero 56,1 88,0 % 55,9 0,3 % Yhteisövero 4,2 6,5 % 5,4-22,9 % Kiinteistövero 3,4 5,4 % 3,3 4,5 % YHTEENSÄ 63,7 100,0 % 64,6-1,4 % Verotuotot vähenivät yhteensä 1,4 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 0,3 % (0,2 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 4,7 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 kasvun oltua koko maassa 6,5 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna Yhteisövero väheni 22,9 % (1,2 milj. euroa). Tämä siitä huolimatta, että valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 22 %:sta 32 %:iin. Kiinteistövero lisääntyi 4,5 % (0,1 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 12,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuus lisääntyi mm. siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,1 milj. euroa. 13

16 Valtionosuudet milj muutos Yleinen valtionosuus 0,1 0,2-44,0 % Sosiaali- ja terveystoimi 25,2 22,3 12,9 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 7,0 6,2 13,4 % YHTEENSÄ 32,3 28,7 12,6 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 19,4 % (3,3 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj. euroa, mikä merkitsi muiden aineostojen vähenemistä. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 1,8 milj. euroa eli 5,3 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 0,7 milj. euroa eli 6,5 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2009 milj. osuus% 2008 milj. muutos Henkilöstökulut 52,2 38,5 % 50,2 3,9 % Palvelujen osto 56,1 41,4 % 53,1 5,6 % Aineet ja tarvikkeet 20,3 15,0 % 17,0 19,4 % Avustukset 5,3 3,9 % 5,3-0,8 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,2 % 1,6-0,4 % YHTEENSÄ 135,4 100,0 % 127,3 6,4 % Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 91,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 7 % (5,9 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 94,8. Rahoituskustannukset vähenivät 38,4 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu alhaisesta korkotasosta Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 3,8 milj. euroa vuonna 2009 sen oltua 6,2 milj. euroa vuonna Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2009 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 54,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 3,1 milj. euron alijäämää. Vuoden 2009 alkuperäinen talousarvio oli 2,9 milj. euroa alijäämäinen. 14

17 2.4.6 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1000 euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserät TULORAHOITUS INTERNT TILLFÖRDA MEDEL Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainaus * Antolainasaamisen vähennykset 1 11 * Antolainasaamisen lisäykset Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOKSET Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 27,11 % 39,67 % Pääomamenojen sisäinen rahoitus 15,46 % 26,80 % Lainanhoitokate 0,46 0,87 Kassanriittävyys, päiviä

18 Investointimenojen määrä oli 14,2 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,4 milj. euroa. Vuosikate oli 3,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 27,1 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,3 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 10,2 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 85,3 milj. euroa. Korot pysyivät matalina pääosin koko vuoden. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,83 milj. eurolla 9,5 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli

19 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla euroa Kaupunki 1000 euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma I Aineettomat hyödykkeet III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien ylijäämä II Aineelliset hyödykkeet V Tilikauden alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset C PAKOLLISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Eläkevaraukset Koneet ja kalustot Kaatopaikan pakolliset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot III Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset E VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 0 0 Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat julkisyhteisöiltä Valtion toimeksiannot Muut velat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Lainat muilta luotonantajilta Ennakkomaksut 53 Saadut ennakot 1 0 Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Tunnusluvut 1000 euroa Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusvarallisuus 39,0 % 42,4 % Myyntisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus 80,5 % 74,3 % Lainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä Muut saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Siirtosaamiset Lainakanta Lainat euroa/asukas III Rahoitusarvopaperit Lainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset Asukasmäärä

20 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 128,2 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 36,8 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 9,5 milj. euroa. Vastattavissa oma pääoma on 72,9 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 13,9 milj. euroa ja vuoden alijäämä 3,1 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 111,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 39 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 85,3 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 80,5 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 13,9 milj. euroa (711 /asukas). Lainasaatavat kasvoivat 0,25 milj. euroa 4,1 milj. euroon tytäryhtiö Kiinteistö Oy Jakolosalle annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 10,2 milj. euroa ja on nyt 85,3 milj. euroa, eli asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkomenot Korkotuotot 70 Rahoitusmenot 307 Muut rahoitustuotot Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät (Pakolliset varaukset) -355 Investoinnit Investoinnit Investoinnit käyttömenoihin Käyttöomaisuuden rahoitusosuudet 392 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainojen lisäys 250 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot Kokonaismenot