Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. vuodelta 2013

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2013 Kunnanvaltuusto

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius Tulorahoituksen riittävyys RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen ja valtionosuuksien erittely Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase 122

4 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Rahoitustuotot ja -kulut Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Arvonkorotukset Aktivoidut korkomenot Saamiset Muut lainasaamiset Rahoitusarvopaperit Siirtosaamiset Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta Osakkeet ja osuudet Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien erittely Pitkäaikainen vieras pääoma Pakolliset varaukset Velat samaan konserniin kuuluville Muut velat Shekkilimiitti Vuokrakohteen lunastusvelka Siirtovelat Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Ympäristövastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstö Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Kunnan omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Pysyvien vastaavien sijoitukset Saamiset Siirtosaamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Vieras pääoma Muut velat MUUT LIITETIEDOT 149

5 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain Projektiluettelo YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

6

7 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi hallintokokeilun jälkeen. Hallintokokeilusta saatujen hyvien kokemusten ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Kainuussa haluttiin Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallinnon tukipalvelut päätettiin järjestää edelleenkin keskitetysti Kainuun soten toimesta. Koulutustoimialan tehtävien hoito sen sijaan palasi takaisin peruskunnille. Vuoteen liittyi paljon suuria pelkoja ja odotuksia. Uusien kuntayhtymien käynnistyminen vaati runsaasti hallinnollista ja tietojärjestelmien muutoksiin liittyvää työtä. Toiminta käynnistyi kuitenkin hyvin ja tulokset vuodelta 2013 ovat lupaavat. Kainuun soten tulos oli ylijäämäinen ja maakunnan keskimääräinen sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu saatiin leikattua alle kahden prosentin tasolle. Kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistyö sujui myös moitteettomasti. Uudet päättäjät perehdytettiin ja koulutettiin vuoden alussa tehtäväänsä. Kunnan järjestämien palvelujen osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Hallintoa työllistivät erityisesti lukuisat kunta- ja sote - uudistukseen liittyvät lausuntokierrokset. Lausunto annettiin mm. kuntarakennelaista, julkisen hallinnon asiakaspalvelupisteistä, OYS-erva aluekokeiluhankkeesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta sekä kuntalain valmistelusta ja valtionosuusuudistuksesta. Lisäksi Kainuun kunnat (pl. Puolanka) tekivät yhteisen esiselvityksen Kainuun kuntapalvelurakenteesta. Selvityksen tuloksena kunnat päättivät osallistumisesta yhdistymisselvitykseen, joka tehdään koko Kainuuta koskevana ja jonka tuloksena voi olla esitys yhden kunnan Kainuusta, useamman kunnan Kainuusta tai nykyisen kuntarakenteen säilymisestä. Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään yhteistyömuotojen tiivistäminen. Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat haluavat sisällyttää selvitykseen näiden kuntien välisen yhteisen kuntarakennetarkastelun. Sivistyspalveluissa panostettiin mm. opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämiseen erilaisten projektien avulla. Pitkään valmisteltu kouluverkkoselvitys päivitettiin ja sen pohjalta kunnanvaltuusto teki päätöksen perusopetuksen koulujen sijaintipaikoista. Teknisiä palveluja työllistivät erityisesti useat suuret perusparannus- ja uudisrakentamiskohteet: Uusi paloasematalli vihittiin käyttöön keväällä ja kylpylän avajaisia vietettiin syksyllä. Jalonuoman silta valmistui ja toimintapuisto Humula avattiin kaiken kansan iloksi. Vuoden aikana käynnistettiin myös Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus. Yritystoiminnan ja matkailun kehittämiseksi käynnistettiin kaksi hanketta: Raatteen Portin laajennus ja Matkailuinvestoinneista enemmän tulosta -hanke. Lisäksi Puukeskittymään valmisteltiin puuteollisuuden kehittämishanketta, joka on käynnistynyt alkuvuodesta Talouden osalta viime vuosi toteutui odotettua paremmin. Kunnan tulos oli positiivinen ja siihen vaikuttivat erityisesti kunnan toimialojen tarkka rahan käyttö ja verorahoituksessa eli verotuloissa ja valtionosuuksissa tapahtuneet muutokset. Myös sote-kuntayhtymän ylijäämän palautus vaikutti positiivisesti kunnan tilinpäätökseen. Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleen väestön väheneminen ja työttömyys. Työttömien määrä on kasvanut roimasti eikä koko Kainuussa ole näkyvissä käännettä parempaan suuntaan. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 17,0 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 14,3 prosenttia. Asukasmäärä väheni samanaikaisesti 152 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa asukasta. Paras keino torjua väestön vähenemistä on saada uusia pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle. Alkaneen vuoden aikana kunnan hallintoa tulee erityisesti työllistämään meneillään oleva kuntauudistus ja Kainuun kuntajakoselvitykset. Lisäksi uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja kuntalakia valmistellaan parhaillaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmästä on myös annettu helmikuussa hallituksen esitysluonnos. Esityksen mukaan Suomussalmen kunta tulee menettämään valtionosuuksia, mikäli järjestelmään ei saada harvaan asutukseen ja syrjäisyyteen perustuvia korjauksia. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. Katsokaamme luottavaisesti tulevaisuuteen, hymy huulilla ja sydän avoinna! Suomussalmella Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1

8 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

9 Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3

10 Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4

11 1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 Kansallinen Kokoomus 2 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Veikko Timonen Raimo Härkönen Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Raija Hekkala Veijo Holappa Yrjö Puurunen Jäsenet: Jukka Pekka Alanko Vuokko Hiltunen Mikko Juntunen Keijo Mulari Erja Helttunen Marja-Liisa Holappa Kari Moilanen Merja-Liisa Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5

12 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6

13 PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari hallintosihteeri Anna Tolonen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7

14 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2013 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2013, Kunnallistalous 4/2013. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu alkoi hitaasti palautua teollisuusmaiden vetämänä ja Yhdysvaltain johdolla. Suhdanteita on kohentanut teollisuusmaiden löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikka. Kiinassa aktiviteettia vaimentaa teollisuusmaiden laimea kysyntä, jota sen kotimainen ja muun kehittyvän Aasian kysyntä ei pysty täysin kompensoimaan. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin 7 prosentin tuntumassa jatkossakin. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. Euroalueen talous Euroalueella kuusi vuosineljännestä kestänyt taantuma päättyi ja euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet ovat lähteneet hitaaseen kasvuun vuonna Venäjän talous Venäjän kasvuvauhti puolittui noin kahteen prosenttiin. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo viime vuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kasvua hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden toiminnan kankeus sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Maaliskuussa 2014 alkoi ns. Krimin kriisi. Tämän vuoksi Venäjän talouskehitys heikkenee entisestään. Kotimaan talous Suomen kokonaistuotanto supistui 1,2 prosenttia. Vuodelle 2014 kasvuksi ennustetaan 0,8 prosenttia. Vuonna 2012 kasvu supistui jo 0,8 prosenttia. Työllisyys heikkeni koko vuoden 2013 ajan. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Työttömyysaste heikkenee vielä vuonna 2014 ja on 8,4 prosenttia. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos eli inflaatio oli 1,5 prosenttia. Vuodelle 2014 inflaatioksi ennustetaan sama 1,5 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2013 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto ). (Manner Suomi) Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,69 miljardia euroa vuonna 2013 eli 2,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintamenot kasvoivat 2,6 %. Vuosikate oli 2,67 mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,74 mrd. euroa. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 49,2 prosenttia. Vuosikate (Manner-Suomi) kunnissa asukasta kohti oli 371 euroa (ed. vuonna 248 euroa). Vuosikate poistoista oli kunnissa 99 % (ed. vuonna 71 %). Vuosikate ei kattanut poistoja 155 kunnalla (ed. vuosi 222 kuntaa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia ko. vuoden kuntajaolla laskettuna oli 36 (ed. vuonna 80). Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 0,35 mrd. (ed. vuosi -0,36 mrd. ). Kuntien lainat asukasta kohti olivat 2553 euroa (ed. vuosi 2262 euroa). 8

15 Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2013 Toimintatulot 2,5 % Toimintamenot 2,6 % Verotulot 6,8 % Valtionosuudet 2,9 %. Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto , MP) Muuttuja * 2012** 2013** 2014** 2015** Tuotanto 3,3 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 2,3 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysas te 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkis et menot/bkt 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Julkinen velka/bkt 48,6 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 Korkotaso; 10 v. kork o, % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto , ennakk otieto) (Manner-Suomi) * TP TP TP TPA Mrd. 2,47 2,05 1,34 2,01 Vuosikate asukasta kohti, Vuosikate % poistois ta Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä Lainakanta /asukas Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli yhteensä Laskua edelliseen vuoteen oli 646 henkilöä eli 0,8 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisestä vuodesta 2,5 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 12,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4641 henkilöä. 9

16 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi Hlöä Muutos (hlöä) Muutos % -1,72-1,45-2,33-1,9-1,1 Lähde: Kainuun liitto/tilastokeskus: Väestönmuutokset vuonna 2013 Vuosi Hlöä Kuolleisuus Vuosi Hlöä Nettomuutto kunnasta pois Vuosi Hlöä Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui ja oli 1,45 prosenttia. Vuonna 2013 väkiluvun väheneminen hiukan kasvoi. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % % 65 - % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Tilastokeskus 10

17 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus atvas.luku % työvoima työlliset työttömät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 työttömyys -% Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , Alkutuotanto , , Jalostus , , Jalostus , , Palvelut , , Palvelut , , Tuntematon 60 2, , Tuntematon 68 2, , Yhteensä , , Yhteensä , , Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2012: 404, v. 2011: 399. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,2 Jalostus , ,2 Palvelut , ,5 Tuntematon 60 1,9 68 2,2 Yhteensä Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11

18 Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus Tilasto: (käyttöönottovuosi) Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2014 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun sote -kuntayhtymän vuoden 2013 ylijäämäosuutta 50 % eli 3,445 M vuoden 2013 ylijäämästä. Suomussalmen osuus ylijäämästä on 0,494 M. Huomioidaanko tämä ylijäämä vuoden 2014 kuntien maksuosuuksissa vähentävänä tekijänä? Tästä ei ole tehty päätöksiä. Sote-kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 on hyväksytty alijäämäisenä 2,7 M, josta Suomussalmen osuus on n.14,35 %. Toisaalta on jo esitetty, että sote-kuntayhtymän tulisi avata koko vuoden 2014 talousarvio ja tarkastella se uudelleen vuoden 2013 tilinpäätöstietojen pohjalta. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Uuden esitetyn valtionosuusuudistuksen (12/2013) mukaan Suomussalmen kunta menettää valtionosuuksia vuoden 2014 tasolla laskettuna 3,742 M eli 3,5 veroprosentin verran. Asukasta kohti laskettuna menetys olisi 425 euroa. Kuntien menetys olisi kuitenkin enintään 380 euroa/asukas. Alustavan esityksen mukaan tulisi 5 vuoden siirtymätasaus uuteen järjestelmään siirryttäessä: 1 vuosi: menetys olisi 50 euroa /asukas 2.vuosi: menetys olisi100 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as) 3.vuosi: menetys olisi 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as) 4 vuosi: menetys olisi 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as) 5.vuosi menetys olisi 120 euroa/as ja kokonaismuutos 380 euroa/as) 12

19 Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä vuosina (vertailuvuosi 2004) Kunnanhallitus Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 8 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä laski 0,5 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa ,7 46,6 45, , , ,7 47,3 44, ,8 47,3 45, ,2 47,6 46, ,3 47,8 45, ,6 48, ,0 48,9 45, ,2 48,4 45,6 13

20 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, kuten rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on muuttunut julkisen sektorin tasapainotusongelmien johdosta. Vuonna 2013 laadittiin Kainuun kunta ja palvelurakenteen esiselvitys. Selvitys valmistui Selvityksen laatijana oli KL:n Antti Kuopila. Vuonna 2014 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2014 on alijäämäinen 1,347 M. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennetta vastaavaksi. Vuonna 2013 ei ollut mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2013, jonka yhteydessä päivitettiin vakuutusturva ja tehtiin riskikartoitus. Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2013 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2013 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Pitämän jätevedenpuhdistamoa. Pitämän jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä uusittujen laitteiden sisäänajovaiheessa tapahtui kaksi lievää lupaehdon ylitystä. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan. Lisäksi Alavuokin vedenottamon vesinäytteissä ilmeni koliformisia bakteereita. Vedenottamolla suoritettiin useita kunnostustoimenpiteitä, joiden jälkeen veden laatu täytti suositukset Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. 14