epooki 6/2011 Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "epooki 6/2011 Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuus"

Transkriptio

1 epooki 6/2011 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT Soja Ukkola, Tiina Huotari, Jaana Männistö Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuus Lykky-hankkeen kyselytutkimuksen raportti

2 epooki 6/2011 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT Soja Ukkola, Tiina Huotari, Jaana Männistö Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuus Lykky-hankkeen kyselytutkimuksen raportti

3 epooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut Tekijät ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Julkaisu on tekijänoikeussäädösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Julkaisija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulu 2011 ISBN (PDF) ISSN Pysyvä osoite:http://urn.fi/urn:isbn: Ulkoasu: Viestintäpalvelut Kannen kuva: Shutterstock

4 Tiivistelmä Lykky (Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä) on Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoima hyvinvointialaa ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä ja kehittävä koulutushanke. Hanketta osatoteuttaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieska. Lykky-hanke toteutti projektisuunnitelman mukaisesti kyselytutkimuksen niille yhdistyksille, joilla oli hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Kysely keskittyi yhdistysten osaamis- ja kehittämistarpeiden kartoittamiseen sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuuden selvittämiseen. Raportissa julkaistaan kyselyn tuloksia. Samalla siinä pohditaan kolmannen sektorin toimintaympäristön muutosta. Tuloksista käy ilmi, että yhdistyksissä kaivataan lisää osaamista ja koulutusta yleiseen yhdistystoimintaan (esimerkiksi lakiasioihin) ja yhdistysten toiminnan sisältöihin (esimerkiksi vertaisohjaajakoulutus). Hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi tarvitaan eniten koulutusta palvelujen suunnitteluun, myyntiin ja markkinointiin. Kehittämisen suurimpina esteinä koettiin ajan ja rahan puute. Käsitteistä sosiaalinen yrittäjyys oli yhteiskunnallista yrittäjyyttä tunnetumpi. Kyselyyn vastasi kolmekymmentä yhdistystä. Asiasanat: järjestötoiminta, hyvinvointiala, koulutustarve, yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaalinen yrittäjyys

5 Sisällys Tiivistelmä 4 Tausta 6 1. Aiemmat tutkimukset ja selvitykset 7 2. Kyselyn toteutus Kohdejoukon valinta Kyselyn aikataulu Lykky-hankkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteutusalueella toteutettu kysely Lykky-hankkeen CENTRIA, Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan toteutusalueella toteutettu kysely Katoanalyysi 9 3. Aineiston analyysi Yhdistyksen taustatiedot Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen Palveluiden sisältö Koulutus- ja osaamistarpeet Koulutus- ja osaamistarpeet palvelutuotannon kehittämisessä Opiskelumuodot ja kehittämisen esteet Muutostarpeet palvelutuotannon järjestämisessä Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys 19 Yhteenveto ja johtopäätökset 22 Lähteet 24 Liitteet 25

6 Tausta Lykky (Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä) on Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun (KPAMK) CENTRIA Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan yhteistyöhanke. Lykkyhankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat hyvinvointialan yrittäjyyskoulutuksen järjestäminen ja alan yrittäjyyden edistäminen sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuuden lisääminen toteutusalueellaan. Lykky-hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-ohjelmasta, Oulun kaupunki, Ylivieskan seutukunta ja Nivala-Haapajärven seutukunta. Lykky-hankkeessa on nähty tarpeellisena kartoittaa hankkeen toteutusalueen eli Pohjois-Pohjanmaan kolmannen sektorin tarpeita osaamisessa ja yhdistysten palvelutoiminnan kehittämisessä. Projektisuunnitelman mukaan tehdään tarvekartoitukset toteutusalueen kolmannen sektorin toimijoille näiden kiinnostuksesta ja tarpeesta hyvinvointialan palvelutuotannon yhtiöittämiselle, liiketoimintaosaamisen ja sosiaalisen yrittäjyyden osaamisen lisäämiselle. Tarvekartoitusten avulla alueelta löydetään ne kolmannen sektorin toimijat, jotka hyötyisivät koulutukseen osallistumisesta. Lisäksi kartoittamalla edellä mainittuja tekijöitä hankkeen järjestämä yrittäjyyskoulutus pystyy huomioimaan juuri niitä haasteita, joita kolmannen sektorin edustajat kohtaavat osaamisessaan ja laajemminkin toiminnassaan. Käsitettä kolmas sektori on määritelty monin tavoin. Se sijoitetaan yleensä yksityisen ja julkisen sektorin väliin. Organisaatiomuodoltaan se ei sijoitu julkiselle sektorille, mutta toiminnan luonteen perusteella ei myöskään yksityissektorille. Toiminnan luonteella viitataan ensinnäkin yhdistysten voittoa tavoittelemattomaan toimintaan toisin kuin yritysten toiminta, sekä toiseksi palkkasuhteen puuttumiseen suurimman osan jäsenistöä ja yhdistyksen välillä. (Anheiner & Seibel 1990, 8 9.) Elina Pajulan määritelmän mukaan kolmannella sektorilla tarkoitetaan etupäässä järjestöjä ja säätiöitä sekä uusosuustoimintaa. Useat näkevät myös kaiken organisoituneen kansalaistoiminnan olevan osa kolmatta sektoria. Toimintojen näkökulmasta se sisältää sekä palkkatyötä että vapaaehtoistyötä, joista vapaaehtoistyön määrä Suomessa on muita Euroopan maita suurempi. Lisäksi Suomessa järjestöjen omarahoitusosuus on eurooppalaisiin järjestöihin verrattuna korkeampi. Toisin sanoen järjestömme eivät ole yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muun Euroopan järjestöt. (Pajula, E). Kolmannen sektorin rinnalla nousee usein esiin myös käsite yhteisötalous, joka kuitenkin poikkeaa kolmannen sektorin käsitteestä. Yhteisötalous voidaan määritellä osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden harjoittamaksi taloudelliseksi toiminnaksi, mutta niiden tavoitteena on pääasiallisesti jokin muu kuin taloudellinen voitto. Näistä voidaan käyttää nimitystä ei-varsinaisesti-voittoa-tavoitteleva organisaatio. (Pättiniemi 2004, 22.) Nykyisin voidaankin puhua hyvinvoinnin sekataloudesta tai welfare mixistä (Matthies 1996,11), jossa julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi myös esimerkiksi erilaiset järjestöt voivat olla merkittäviä palveluntarjoajia (Piirainen 1992, ). Käytettäessä termiä uusi kolmas sektori nähdään kolmas sektori jakautuneena perinteiseen ja uuteen. Tämän ajatusmallin mukaisesti perinteinen kolmas sektori voidaan nähdä esimerkiksi tietyn ryhmän etujen ajajana ja uusi kolmas sektori puolestaan on yleisempi palveluntuottaja: sen toiminta on ammatillista, toiminta työllistää ja siihen voi liittyä liikevoiton tavoittelu. Yksi tekijä, joka on vaikuttanut uuden kolmannen sektorin syntymiseen, on ollut tarve hillitä julkisen sektorin menoja. Muutoksen myötä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto-osuus on kasvanut. (Huotari, Pyykkönen & Pättiniemi 2008, 7 50.) Jo 2000-luvun alkupuolella Harju (2004, 45) ennusti, että järjestöllinen palvelutuotanto kasvaa. Ahkerimpia liiketoiminnan harjoittajia järjestöistä ovat ammattiliitot, neuvontajärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt, liikuntajärjestöt sekä eräät kulttuurijärjestöt. Usein 6

7 kolmas sektori kuitenkin käynnistää elinkeinotoimintansa sosiaalisen arvon vuoksi, ei niinkään pelkästään voittojen takia. (Romppainen 2007, 5.) Suomeen onkin muodostumassa uudenlainen palvelutuotannon kenttä, jonka elinkeinotoiminta on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rajapinnassa. Lykky-hankkeen kysely suunnattiin järjestöille, joille luonteenomaista on yhdistysten voittoa tavoittelematon toiminta. Kohteeksi valittiin myös palveluja tuottavia yhdistyksiä, joista osalla oli myös vastikkeellista palvelutuotantoa. Kaikki edellä mainitut käsitteet jollakin tavalla kuvaavat kohdejoukkoa. Otantaa ei kuitenkaan tehty kolmatta sektoria kuvaavien käsitteiden perusteella. Kyselyn saajat määrittyivät järjestöjen toiminnan sisällön mukaan, eli kysely lähettiin niihin yhdistyksiin, joiden toiminnan katsottiin kuuluvan hyvinvointialaan. Lähes puolet kyselyyn vastanneista edustaa sitä kolmannen sektorin osaa, joka ei tarjoa palveluja, joten nämä toimijat kuuluvat perinteiseen kolmanteen sektoriin etujen ajajana. Hieman yli puolet vastanneista tarjoaa palveluja, joten näiden voidaan katsoa kuuluvan uuteen kolmanteen sektoriin. Edellä esitetyistä kolmannen sektorin määritelmistä tämän kyselytutkimuksen vastaajajoukkoa kuvaa lähimmin Elina Pajulan määritelmä siitä, että Suomessa kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiassa järjestöjä ja säätiöitä sekä uusosuustoimintaa. Tulosten perusteella käy myös ilmi, että kolmannella sektorilla on toimijoita, jotka ovat siirtymässä toimimaan yhteisötalouden kentässä, jossa toimintaan kuuluu myös yhteiskunnallisten tavoitteiden rinnalla taloudellisen voiton tavoittelu. 1. Aiemmat tutkimukset ja selvitykset Hyväx-hanke on omassa kyselyssään vuonna 2009 selvittänyt hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämis- ja koulutustarpeita sekä haastatellut 14 Ylivieskan seutukunnan kuntien perusturva-, sosiaali- ja terveystoimen-, elinkeinotoimen- tai kunnanjohtajaa. Haastattelujen painopiste oli seudullisissa ja kuntakohtaisissa hyvinvointipalvelujen yleisissä kehittämistarpeissa, hyvinvointiyrittäjyyden tarpeissa sekä Hyväx-hankkeen toimenpidesuunnitelmissa ja -ehdotuksissa. Näissä kyselyissä tai selvityksissä ei ollut kuitenkaan mukana kolmas sektori, joka on Lykky-hankkeen kartoituksen kohteena. Oulun kaupungin asukastupien yhteisessä ideariihipäivässä tuli esille asukasyhdistysten toiminnan kehittämistarpeita. Asukasyhdistysten edustajien mielestä osaamista tarvitaan lisää muun muassa työnantajana toimimiseen, verotukseen, projektityöskentelyyn, kirjanpitoon, työajanseurantaan, vastuu- ja vakuutuskysymyksiin, talouden seurantaan ja suunnitteluun, markkinointikeinoihin ja toiminnan yhtenäistämiseen. Kattavin ja tuorein selvitys kolmannen sektorin osaamistarpeista on Kolmas lähde -koordinaatiohankkeen teettämä selvitys Kolmannen sektorin osaaminen ja osaamisen kehittämistarpeet hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa ja tuottamisessa (Ruusuvuori & Saukkonen 2009). Selvitys keskittyy kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloille. Kysely on toteutettu eri sisältöisenä palveluiden käytännön tekijöille ja niiden kehittäjille. Näitä kyselyitä on hyödynnetty ja sovellettu Lykky-hankkeen teettämässä kyselyssä. Myös Raha-automaattiyhdistys (RAY) on omassa tutkimuksessaan kartoittanut avustustaan saavien sosiaalija terveysalan järjestöjen vapaaehtoistoimintaa. (Pessi & Oravasaari 2010.) Heidän yhtenä tutkimuskohteena ovat järjestöjen osaamistarpeet. 7

8 2. Kyselyn toteutus 2.1. Kohdejoukon valinta Kyselyn suunnittelua ja toteutusta esiteltiin Lykkyhankkeen ohjausryhmän kokouksessa Sekä projektiryhmä että ohjausryhmä kannattivat menettelytapaa, jossa kysely kohdennetaan suoraan hyvinvointisektorilla toimiville yhdistyksille ja järjestöille. Lisäksi projektiryhmä korosti, että tarvekartoituksen tavoitteena on ensi sijassa tietojen kerääminen ja hankkeen koulutuksen suunnittelun hyötyminen, ei kyselyn tieteellinen yleistettävyys. Kyselyn kohdentamiseksi soveltuvalle kohderyhmälle tehtiin perusteellista taustatyötä kartoittamalla hankkeen toteutusalueen yhdistyksiä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu kartoitti yhdistykset omalla ja Ylivieskan Centria omalla alueellaan (ks. liite 1). Taustakartoituksen lähteenä olivat omakohtaisten tietojen lisäksi kuntien ja yhdistysten internet-sivustot. Hankkeen toteutusalueen jokaisen kunnan alueelta kartoitettiin yhdistykset ja pyrittiin saamaan edustus kyselyyn. Taustakartoitusta hankaloittivat internet-tietojen jäsentymättömyys ja puutteellisuus sekä kuntien että yhdistysten kotisivuilla. Tiedonhaun apuna käytettiin myös eri hakupalveluja, tietopankkeja ja rekistereitä (esimerkiksi Sosiaalialan osaamiskeskuksen ylläpitämä Järjestöpankki ja Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti). Kyselyyn valittiin yhdistyksiä, joiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan hyvinvointialaan (esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kaltainen toiminta, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyö sekä ennaltaehkäisevä työ). Kohdejoukkoon kuului täten muun muassa perinteisiä terveysalan järjestöjä, urheiluseuroja ja asukas- ja kyläyhdistyksiä. Kohdejoukon määrittelemiseksi ei tehty tilastollista analyysiä erilaisten yhdistysten edustavuudesta otannassa Kyselyn aikataulu Kyselylomakkeella tehtävän tarvekartoituksen oli suunniteltu lähtevän yhdistyksille alun perin syksyn 2009 aikana. Tuolloin kuitenkin uutisoitiin tulevasta muutoksesta de minimis -sääntöön (ks. tarkemmin alaviite sivulla 17), jonka ajateltiin mahdollisesti vaikuttavan kolmannen sektorin toimintaan ja täten myös kyselyn vastauksiin. Lykky-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan siirtää tarvekartoituksen toteuttamisen vuodelle 2010, minkä myös hankkeen rahoittajan edustaja hyväksyi. Joulukuussa 2009 Suomen hallitus esittikin palkkatukityöllistämistä koskevien säännöksien muuttamista (Palkkatukityöllistämisen uudet säännöt, 2009) Lykky-hankkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun toteutusalueella toteutettu kysely Kyselylomake lähetettiin Oulusta 20. ja yhteensä 74:lle järjestön edustajalle tai järjestön internetsivuillaan ilmoittamaan yhteyssähköpostiosoitteeseen. Näistä palautui vastaanottajaa tavoittamattomina (puutteellinen tai vanhentunut sähköpostiosoitetieto, järjestelmävirhe tai muu vastaava syy) 18, joista osalle viesti lähetettiin uudestaan. Tämän jälkeen viestejä palautui neljä. Voidaan arvioida, että perille meni 60 kyselyä. Kysely lähetettiin uudelleen samoille vastaanottajille poisluettuna ne henkilöt tai organisaatiot, jotka olivat jo vastanneet kesäkuussa lähetettyyn kyselyyn (viisi kappaletta). Tiedote kartoituksesta lisättiin Lykky-hankkeen internetsivuille Kartoituksesta ja siihen osallistumisesta tiedotettiin myös Kumppanuuskeskuksen internet-sivujen ajankohtaista-palstalla ja uutiskirjeessä, jossa oli liitteenä kyselylomake. Niiden myötä ei saatu lisää vastauksia. Kumppanuuskeskus on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden muodostama avoin verkosto (ks. Syyskuun 8. päivä lähetettiin postitse kyselylomake neljällekymmenelle yhdistykselle tai suoraan yhdistyksen edustajalle (toiminnanjohtaja, puheenjohtaja), jos sellaisen yhteystiedot olivat saatavilla. Vastaanottajia kartoitettiin tässä yhteydessä vielä lisää, joten kysely lähti osin eri henkilöille tai yhdistyksille kuin sähköpostikyselyt. Palautuspäivämäärään mennessä tuli kahdeksan vastausta. Lisäksi 8

9 myöhässä saapui kaksi vastausta, joista toisessa ilmoitettiin, ettei kysely koske heidän yhdistystään. Toinen vastaus saapui puolestaan noin puoli vuotta myöhässä, jolloin aineiston analyysivaihe oli jo tehty. Myöhässä tulleita vastauksia ei ole huomioitu aineiston analyysissä, eikä vastausprosenteissa. Lykky-hankkeesta lähetettyjen kyselyiden lisäksi vastaanottajat ovat voineet itse laittaa kyselyä eteenpäin. Niitä on luonnollisesti mahdoton tilastoida. Esimerkiksi Raahen seudun kylien internet-sivuilla uutisoitiin kyselystä ja lomake oli uutisen liitteenä. Ei voida kuitenkaan saada selville, onko vastaajia tullut kyseisen tiedotteen perusteella. Taulukko 1. Lykky-hankkeen Oamkin toteutusalueella toteutettu kysely Keruumenetelmä ja -ajankohta Lähetetyt kyselyt (kpl) Vastaukset (kpl) soitettiin noin 50 puhelua yhdistyksiin kyselyvastausten saamiseksi Vastauksia saatiin 12. Viidelle puheluun vastanneesta lähetettiin tarvekartoitus sähköpostilla. Heistä kyselyyn vastasi yksi. Taulukko 2. Lykky-hankkeen KPAMK:n CENTRIAN, Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan toteutusalueella toteutettu kysely Keruumenetelmä ja -ajankohta Lähetetyt lomakkeet ja kyselyt puhelimitse (kpl) Vastaukset (kpl) Sähköpostikyselyt Elokuu, puhelinhaastattelut Elokuu, puhelu ja sähköposti puhelun jälkeen 5 1 Yhteensä Sähköpostikysely Kokonaisvastausprosentti n. 13% Sähköpostikysely (uusinta) Kyselyn julkaisu lykky.fi-sivuilla Kyselyn julkaisu Kumppanuuskeskuksen internet-sivuilla ja uutiskirjeessä Kysely kirjepostina yhdistystoimijoille Yhteensä Kokonaisvastausprosentti n. 10% 2.4. Lykky-hankkeen CENTRIA, Tutkimus ja kehitys, Ylivieskan toteutusalueella toteutettu kysely Ylivieskasta lähetettiin sähköpostilla 68 kyselylomaketta, joista 12 palautui takaisin vastaanottajaa tavoittamatta. Kyselylomakkeita meni siis perille 56 kappaletta. Vastauksia saatiin yksi. Elokuussa Katoanalyysi Sekä kyselyn vastausprosenttia (Oulun toteutusalueella 10 % ja Ylivieskan toteutusalueella 13 %) että vastaajien lukumäärää (30 kappaletta) voidaan pitää vaatimattomina. Tämä on syytä huomioida tulosten luotettavuutta pohtiessa. Syitä vähäiseen vastausmäärään voi olla useita. Kuten jo aiemmin mainittiin, sähköpostit eivät tavoittaneet kaikkia vastaanottajia. Voidaan olettaa, että myös palautuneiden sähköpostien lisäksi osa kyselyistä ei mennyt perille. Osa kyselyistä meni myös yhdistyksen yleiseen sähköpostiosoitteeseen, ja voi olla, ettei kyselyä ohjattu eteenpäin siihen vastaamaan sopivalle henkilölle. Lisäksi ensimmäisen kerran kyselylomake lähetettiin kesälomien kynnyksellä, jolloin monella saattoi jäädä vastaamatta kyselyyn. Yksi vastaaja totesi, että samaan aikaan tuli useita muitakin kyselyitä, eikä kaikkiin tullut vastattua. Ylivieskan toteutusalueelle tehdyissä puhelinhaastatteluissa huomattiin, että kyselyn käsitteitä piti selittää vastaajille, koska sellaisenaan ne eivät olleet heille tuttuja. Kyselylomakkeessa käsitteet oli määritelty. Voi olla, että jos kartoituksen sähköpostilla saanut henkilö 9

10 ei ole heti ymmärtänyt kysymyksiä, hän on helposti jättänyt vastaamisen kesken. Kartoitusta tehdessä huomattiin myös, että vastaajat ymmärsivät eri kysymykset samoiksi (esimerkiksi kysymykset: yhdistyksen keskeisin toiminta ja kuvatkaa lyhyesti tuottamienne, tarjoamienne ja suunnittelemienne palveluiden sisältö ). Samoin on koettu koulutusta koskevien avointen kysymysten kohdalla. Oulun toteutusalueelta saaduissa vastauksissa ei tällaista kysymysten tulkinnan vaikeutta ole havaittavissa. Vastaajat ovat ymmärtäneet kysymykset ja osanneet vastata niihin tarkoitetulla tavalla. Puhelimitse toteutettujen kyselyiden yhteydessä saatiin tietoja siitä, miksei kyselyihin oltu vastattu. Yhtäältä yhdistystoimijat ovat usein mukana vapaaehtoisesti toiminnassa, eikä ole aikaa tai kiinnostusta vastata tämän tyyppiseen kyselyyn tai osallistua koulutukseen. Toisaalta vapaaehtoisesti toiminnassa mukana olevista osa oli motivoituneita ja vastasi kyselyyn innostuneesti. Osa oli puolestaan selkeästi kiireisiä, tai he eivät muutoin olleet halukkaita vastaamaan. Puhelut soitettiin toimistoaikana, eikä osa tuolloin vastannut puhelimeen ollenkaan. Esimerkiksi työssä käyvät toimijat eivät välttämättä voi tai halua työaikana vastata henkilökohtaiseen puhelimeensa. Puheluiden yhteydessä muutama mainitsi saaneensa kyselyn jo sähköpostilla, mutta he kertoivat olleensa sen verran kiireisiä, että vastaaminen oli jäänyt sen vuoksi. Heistä kaksi pyysi kyselyn sähköpostiinsa uudestaan, mutta he eivät silti vastanneet niihin. 3. Aineiston analyysi Aineiston analyysin raportointi on tehty siten, ettei yksittäinen yhdistys ole tunnistettavissa. Tekstissä Oulun toteutusalue viittaa Oamkilta lähteneiden kyselyiden vastaajajoukkoon ja Ylivieskan toteutusalue Ylivieskan CENTRIA:lta lähteneisiin kyselyihin vastanneisiin. Oulun vastaajat ovat koko Oulun seudun alueelta ja Ylivieskassa Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueilta. Tulosten esittämisessä luvut on pyöristetty tasalukuihin. Kyselylomake on jaettu seuraaviin osioihin: nen palvelutuotanto Tuotettujen, tarjottujen tai suunniteltujen palveluiden sisältö Hyvinvointipalvelutoiminnan rooli yhdistyksen toiminnassa 3. Koulutus- ja osaamistarpeet Yhdistyksen koulutustarpeet Yhdistyksen vastuuhenkilöiden koulutustarpeet Palvelutuotannon kehittämiseen liittyvät koulutustarpeet 1. Yhdistyksen taustatiedot Jäsenmäärä Yhdistyksen keskeisin toiminta Yhdistyksen toiminta-alue (kotipaikka) Palkatun henkilökunnan määrä 2. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen Tämänhetkinen tai suunnitteilla oleva hyvinvointipalvelutuotanto Tämänhetkinen tai suunnitteilla oleva vastikkeelli- 4. Opiskelumuodot Eri opiskelutapojen soveltuvuus Kehittämisen esteenä olevat syyt 5. Muutostarpeet palvelutuotannon kehittämisessä Palvelutuotannon yhtiöittämisen pohtiminen Yhtiöittämisen esteet Yhtiöittämisen edut Tietotarve yhtiöittämiseksi käytännössä 10

11 6. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys Sosiaalinen yrittäjyys -käsitteen tunnettuus Yhteiskunnallinen yrittäjyys -käsitteen tunnettuus Sopivin yritysmuoto Toiminnan vastuullisuuden pohtiminen Osaamistarpeet vastuullisuuden mittaamiseen ja näkyväksi tuomiseen 3.1. Yhdistyksen taustatiedot Ensimmäisessä kyselyosiossa tiedusteltiin yhdistyksen taustatietoja: jäsenmäärää, keskeisintä toimintaa, toiminta-aluetta ja henkilökunnan määrää. Yhdistyksen jäsenmäärää tiedusteltaessa vastausvaihtoehdot olivat luokiteltu seuraavasti: alle 50, , , , , ja yli vuositasolla, vaikkakin joka toisessa yhdistyksessä palkatun henkilökunnan määrä oli korkeintaan yksi henkilö. Osa palkatusta henkilökunnasta toimi projektityöntekijänä tai työllisyysvaroilla. Yhdistysten keskeisintä toimintaa olivat: ennaltaehkäisevä työ pitkäaikaistyöttömien työllistäminen vertais- ja omaistuki asukas- tai kyläyhdistystoiminta eri sairauksia sairastavien oikeuksien ajaminen ja edunvalvonta, virkistystoiminta, tiedotus, kuntoutus urheiluseura- ja liikuntatoiminta, nuorisotyö vammaistoiminta Kyselyyn vastanneiden yhdistysten jäsenmäärä Oulussa jakautui seuraavasti: alle 50 jäsenen yhdistyksiä ei ollut lainkaan ja alle sadan jäsenen yhdistyksiä vain 6 %. Eniten vastaajia sijoittui jäsenen luokkaan (31 %). Ylivieskan toteutusalueella puolestaan vastaajista oli vain 7 % yli jäsenen yhdistyksiä, ja 36 % vastaajista edusti jäsenen yhdistystä. Jäsenmäärät on kuvattu kuviossa 1. Oulun toteutusalue Yhdistysten toiminta-alueena (kotipaikkana) oli kaikissa vastauksissa Oulun seutuun tai Oulun kaaren seutukuntaan kuuluva kunta. Palkatun henkilökunnan määrä yhdistyksissä vaihteli nollasta kolmeenkymmeneen Ylivieskan toteutusalue Yhdistyksiä oli edustettuna (kotipaikkana mainittu) Ylivieskan, Haapaveden-Siikalatvan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueilta. Palkatun henkilökunnan määrä yhdistyksissä vaihteli nollasta seitsemään. Samoin kuin Oulun toteutusalueella joka toisessa yhdistyksessä palkatun henkilökunnan määrä oli korkeintaan yksi henkilö. Osa palkatusta henkilökunnasta toimi projektityöntekijöinä. Onkin todettu, että ainakin sosiaali- ja terveysalan paikallis- ja aluejärjestöissä palkatun henkilökunnan määrä on yleensä vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan, ja sen määrä järjestökentässä vaihtelee suuresti. (Pessi ja Oravasaari 2010, 46.) Oulun toteutusalue Ylivieskan toteutusalue % alle yli Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden yhdistysten jäsenmäärä Oulun ja Ylivieskan toteutusalueilla 11

12 Yhdistysten keskeisintä toimintaa olivat: asukasyhdistys- tai kylätoiminta omaishoidon tukeminen palvelujen tuottaminen jollekin kohderyhmälle ja vertaistuki (esim. nuoret, eri sairauksista kuntoutuvat) työllistämistoiminta urheiluseuratoiminta ja liikuntapalvelut 3.2. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja tarjoaminen Kolmannen sektorin ja sen organisaatioiden rooli yhteiskunnassa vaihtelee kulloisenkin yhteiskunnallisen tilanteen mukaan, ja heijastelee yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja kehityssuuntia. Viime vuosina kolmannen sektorin laajentumismahdollisuuksia ovat tukeneet sellaiset seikat kuin kansainvälistyminen ja globalisaatio, viestinnän ja viestintäteknologioiden kehittyminen, muutokset kulutustottumuksissa sekä laajemminkin yhteiskunnan monimuotoistuminen. Myös kolmannen sektorin rooli (esimerkiksi sosiaalisten ja kulttuuristen) palvelujen järjestäjänä on vaihdellut historian eri vaiheissa. Tällä hetkellä ajankohtaisina kolmannen sektorin palveluiden kysyntään vaikuttavina tekijöinä nähdään muun muassa väestön ikääntyminen ja julkisen talouden rahoitusvaikeudet. Lisäksi esimerkiksi hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden markkinoiden arvioidaan moninkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana. (Koivisto ym. 2010, ) Tässä kyselyssä haluttiinkin selvittää hankkeen toteutusalueen yhdistysten hyvinvointipalvelutoimintaa ja tulevaisuudennäkymiä. Hyvinvointipalvelu määritellään kyselyssä seuraavasti: Hyvinvointipalvelulla tarkoitetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä niihin liittyviä palveluita, tuotteita ja järjestelmiä. Aluksi tiedusteltiin hyvinvointipalveluiden roolia yhdistyksessä. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei tai suunnitteilla. Oulun toteutusalue Oulun toteutusalueella hyvinvointipalveluita oli 56 %:lla ja niitä ei ollut 44 %:lla. Suunnitteilla -vastauksia ei ollut lainkaan. Seuraavaksi tiedusteltiin, oliko yhdistyksellä vastikkeellista palvelutuotantoa. Vastikkeellisuus määritellään seuraavasti: Vastikkeellisuudella tarkoitetaan, että yhdistys tuottaa ostopalveluna, yhteistyösopimuksella tai suoraan asiakkaalle myymällä palvelun. Vastikkeellista palvelutuotantoa oli 63 %:lla ja ei ollut 37 %:lla. Suunnitteilla sitä ei ollut yhdelläkään yhdistyksellä. Ylivieskan toteutusalue Ylivieskaan vastanneilla hyvinvointipalvelutuotantoa oli 50 %:lla, ei ollut 43 %:lla ja suunnitteilla oli 7 %:lla. Vastikkeellista palvelutuotantoa oli 43 %:lla, sitä ei ollut 50 %:lla ja suunnitteilla sitä oli 14 %:lla. Oulun toteutusalue 56 % 50 % 0 On hyvinvointipalvelutoimintaa 6 44 % 43 % 14 Ei ole hyvinvointipalvelutoimintaa Ylivieskan toteutusalue 0 % 7 % On suunnitteilla Kuvio 2. Hyvinvointipalveluiden tarjoaminen Oulun ja Ylivieskan toteutusalueilla Oulun toteutusalue 63 % 43 % 0 On vastikkeellista 6 37 % 50 % Ei ole vastikkeellista Ylivieskan toteutusalue 0 % 14% On suunnitteilla vastikkeellista Kuvio 3. Hyvinvointipalveluiden vastikkeellisuus Oulun ja Ylivieskan toteutusalueilla (osa vastaajista on valinnut useamman vaihtoehdon) 12

13 Taulukko 3. Hyvinvointipalvelutoiminta ja vastikkeellinen palvelutoiminta Oulun ja Ylivieskan toteutusalueilla (osa vastaajista on valinnut useamman vaihtoehdon) Taulukko 5. Vastausten jakautuminen ja yhteys hyvinvointipalvelutoiminnan ja vastikkeellisen palvelutoiminnan välillä Ylivieskan toteutusalueella (osa vastaajista on valinnut useamman vaihtoehdon) Oulun toteutusalue Ylivieskan toteutusalue Hyvinvointipalvelutuotantoa Vastikkeellista palvelutuotantoa Prosenttia vastauksista On hyvinvointipalvelutoimintaa 56 % 50 % Kyllä Kyllä 43 % Ei ole hyvinvointipalvelutoimintaa 44 % 43 % Ei Ei 43 % Kyllä Suunnitteilla 7 % On suunnitteilla 0 % 7 % On vastikkeellista 63 % 43 % Ei ole vastikkeellista 37 % 50 % On suunnitteilla vastikkeellista 0 % 14 % Taulukko 4. Vastausten jakaantuminen/yhteys hyvinvointipalvelutoiminnan ja vastikkeellisen palvelutoiminnan välillä Oulun toteutusalueella Hyvinvointipalvelutuotantoa Vastikkeellista palvelutuotantoa Prosenttia vastauksista Kyllä Kyllä 50 % Ei Ei 31 % Kyllä Ei 6 % Ei Kyllä 13 % Vastaukset jakautuivat siten, että niistä, joilla oli hyvinvointipalvelutuotantoa, puolella oli myös vastikkeellista palvelutuotantoa. 31 %:lla ei ole kumpaakaan. Vastauksista kahdessa (13 %) koettiin, ettei heillä ollut hyvinvointipalvelutoimintaa, mutta oli vastikkeellista palvelutuotantoa. Toisin sanoen sitä toimintaa, joka on vastikkeellista, ei koeta hyvinvointipalveluihin kuuluvaksi. Yhdellä vastaajalla oli hyvinvointipalvelutuotantoa, mutta ei vastikkeellista palvelutuotantoa. Kyllä Ei 7 % Ei Kyllä 0 % Suunnitteilla Suunnitteilla 7 % Ylivieskan toteutusalueella vastaukset jakautuivat tasaisesti: niitä, joilla oli hyvinvointipalvelutuotantoa ja se oli vastikkeellista, on noin 43 %:lla vastanneista. Samoin niitä, joilla ei ollut hyvinvointipalvelutuotantoa, eikä vastikkeellista palvelutoimintaa oli noin 43 %. Noin 7 %:lla oli hyvinvointipalvelutuotantoa, mutta se ei ollut vastikkeellista. Suunnitteilla oleva palvelutuotanto oli suunniteltu olevan vastikkeellista noin 7 % vastaajista. Lisäksi yhdessä yhdistyksessä oli sekä tällä hetkellä että suunnitteilla vastikkeellista palvelutuotantoa. Vastaukset on koottu yllä olevaan taulukkoon 5. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin hyvinvointipalvelutoiminnan roolia yhdistyksissä. Oulun toteutusalueella 25 % ei vastannut lainkaan kyseiseen kysymykseen. Nämä vastaamatta jättäneet olivat niitä, joilla ei ollut hyvinvointipalvelutoimintaa ja yksi vastaamatta jättänyt, jolla oli. Ylivieskan toteutusalueella vastaamatta jätti 50 %. Vastaamatta jättäneet olivat niitä, joilla ei ollut hyvinvointipalvelutoimintaa tai vastaukseen oli kirjoitettu ei ole. Koska vastaamatta jättäneiden määrä oli näin suuri, on vastaamatta jättäminen huomioitu prosenttijakaumien esittämisessä. On mielenkiintoista, että kaikki Ylivieskan toteutusalueella vastanneet yhdistykset, joilla oli hyvinvointipalvelutoimintaa, tekivät sitä päätoimisesti tai säännöl- 13

14 Oulun toteutusalue 50 % 50 % Ylivieskan toteutusalue 38 % 31 % % päätoimista/ säännöllistä 0 % 6 % 0 % 0 % 0 % sivutoimista/ sivutoimista/ jokin muu säännöllistä satunnaista ei vastattu lainkaan Kuvio 4. Hyvinvointipalvelutoiminnan rooli Oulun ja Ylivieskan toteutusalueilla (prosenttia vastauksista) lisesti. Oulun alueella oli myös yhdistyksiä, joissa oli sivutoimista/säännöllistä sekä sivutoimista/satunnaista vastanneita Palveluiden sisältö Yhdistysten hyvinvointipalvelujen sisältö oli varsin laajaa ja monipuolista (kysymys Kuvatkaa lyhyesti tuottamienne, tarjoamienne tai suunnittelemienne palveluiden sisältö ). Oulun toteutusalueella mainittuja palveluja olivat esimerkiksi ohjaus ja neuvonta, siivouspalvelu, liikunnan ohjaus, valmennus ja koulutus, kotiapupalvelut, virkistys- ja kerhotoiminta, lounaspalvelu, kuntoutus, valistustyö, terveyden mittaaminen ja edistäminen, ulkoilualueiden hoitotyö, avustajapalvelut, tuotemyynti. Lykky-hankkeen Ylivieskan CENTRIAN toteutusalueella tuotettujen palveluiden sisällöissä mainitaan asumispalvelut, siivous- ja pihatyöt, kahvilatoiminta, liikuntapalvelut, ilmaisutaide, työttömien työllistäminen ja omaishoidon tukeminen sekä kerhojen ja tapahtuminen järjestäminen Koulutus- ja osaamistarpeet Koulutus- ja osaamistarpeet -kyselyosiossa tiedusteltiin, millaista koulutusta yhdistyksissä tarvitaan, mistä asioista yhdistysten vastuuhenkilöt (esim. toiminnanjohtaja, puheenjohtaja, taloudenhoitaja) tarvitsevat koulutusta ja millaista koulutusta. Kolmanneksi tiedusteltiin tarkemmin, millaista koulutusta yhdistykset haluavat ja tarvitsevat erityisesti palvelutuotannon kehittämiseksi. Tässä kysymyksessä annettiin valmiita vastausvaihtoehtoja. Oulun toteutusalue Ensimmäiseen kysymykseen, millaista koulutusta yhdistyksessä tarvitaan, vastasi 81 % kyselylomakkeen palauttaneista. Lomakkeissa oli lueteltuna useita asioita. Karkeasti ottaen vastaukset voidaan jaotella kahteen kategoriaan: 1. Osaamistarpeet yleisessä yhdistystoiminnassa Tässä ryhmässä oli vastauksia, joissa tuotiin esille yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita. Vastaukset jakautuivat niihin, joissa kaivattiin koulutusta jäsenistön aktivoimiseksi ja motivoimiseksi, ja tarkempiin mainintoihin koulutuksen sisällöistä: hallitus- ja järjestökoulutus, päivitettyä tietoa toiminnan keskeisistä asioista, yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan perusteet (laki ym. periaatteet). Lisäksi mainittiin tiedottamisen, markkinoinnin, taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon koulutuksen tarve. Useissa vastauksissa esille tuli myös sosiaalisten taitojen kehittämisen tarve mm. keskustelu- ja neuvottelutaidot erikseen mainittuina. Myös tekniikan omaksumiseen (internet ja av-laitteet) kaivattiin lisäosaamista. 2.Osaamistarpeet yhdistyksen järjestämään toimintaan liittyen Toisen ryhmän vastauksissa korostui yhdistyksen oma toimiala, jonka sisältöihin kaivattiin koulutusta. Esimerkiksi liikuntatoimintoja järjestävä yhdistys voi tarvita valmentajakoulutusta tai terapiaa tarjoava yhdistys koulutusta tietystä terapiamuodosta. Useissa 14

Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä -projekti

Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä -projekti Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä koulutusyhteistyöllä -projekti Kyselytutkimuksen raportti: Kolmannen sektorin osaamis- ja kehittämistarpeet sekä sosiaalisen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11. YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.30 MontEri-hanke Ajalla 1.1.2012 31.12.2014 (käynnistyi toukokuussa)

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

- Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen

- Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen 1 Oulun kaupunki Keskushallinto Yhteisötoiminta Kunnan ja kolmannen sektorin kumppanuus hyvinvointia rakentamassa - Oulun kaupungin yhteisötoiminta ja palvelukonseptin kehittäminen Oulun kaupunki, Keskushallinto,

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Tarkastelu järjestöissä tapahtuvasta osallisuudesta LNPO-osallisuushankkeessa Oulun seudun kuntien alueella toteutetun kyselyn raportointi keväällä 2013. 1.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot