Rakennerahastojen tulevaisuus KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU

Transkriptio

1 Rakennerahastojen tulevaisuus Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Majakoski KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU UNKARIN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT Aluesuunnitteluministerit keskustelevat alueellisen agendan uudistamisesta 20.5 Aluepolitiikkaministerit keskustelevat mm. varojen ehdollisuusperiaatteista koheesiopolitiikassa 29.6 Komissio antaa rahoituskehysesityksen PUOLAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2011 Komissio antaa koheesiopolitiikan asetusesitykset heinäkuun aikana Komissio antaa maaseutu/maatalouspoliittiset esitykset syksyllä Suomen näkemykset rahoitus- ja politiikan sisältöesityksiin lokakuussa - U-kirjelmä eduskunnalle Asetusten käsittely alkaa neuvoston rakennetyöryhmässä (politiikan sisältö) Neuvottelut alkavat puheenjohtajan ystävät -ryhmässä (rahoitus) Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointija kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista alkavat 1

2 KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU TANSKAN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2012 Tanska pyrkii rahoitusratkaisuun huippukokouksessa kesäkuussa Ranskan vaaleista johtuen ratkaisu siirtynee syksyyn Asetusten yksityiskohtainen käsittely neuvostossa jatkuu KYPROKSEN, IRLANNIN, LIETTUAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY SYKSY 2013 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa joulukuussa 2012 Yksityiskohtaiset asetusneuvottelut jatkuvat neuvostossa Yhteispäätösmenettely - Euroopan Parlamentti, neuvosto ja komissio sekä rahoituksesta että asetuksista Komissio hyväksyy Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) jonka jälkeen kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa Maantieteellinen tuen keskittäminen Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1. Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) Väestöpeitto vähenisi verrattuna konvergenssiin 2. Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75-90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen Välialueella halutaan korjata nykyisten siirtymäaluejärjestelyjenepäkohtaa, jossa järjestelmä kohtelee saman BKT:n omaavia alueita eri lailla Välialueen kriteerit Välialueeseen kuuluisivat nykyiset konvergenssialueesta uloskasvavat alueet ja muutkin alueet, jotka täyttävät % BKT kriteerin. 2

3 Rakennerahasto-ohjelmien rahoitus Arvioitu kokonaisrahoitus yht. n M (sis. EU, valtio, kunnat, muu julkinen + yksityinen rahoitus) * *) EAKR, ESR, kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus (ml. ESR:n valtakunnallinen osio ja rajaalueohjelmat) Pohjois- Suomi Meuro - Siirtymäkauden alue Länsi-Suomi 950 Meuro Itä-Suomi Meuro Etelä-Suomi Meuro.. 3

4 Strateginen ohjelmointi Komissio laatii yhteisöstrategian (Common Strategic Framework, CSF), jossa Eurooppa strategian tavoitteet muutetaan investointipainopisteiksi. Jäsenmaiden kanssa solmitaan investointi- ja kumppanuussopimus (Partnership Contract), joka perustuisi yhteisöstrategiaan. Siinä asetettaisiin jäsenmaan investointipainopisteet, kansallisten ja EU-varojen jako painopistealueiden ja ohjelmien kesken, hyväksytyt varojen ehdollisuudet ja saavutettavat tulostavoitteet. Komissio hyväksyy jäsenmaiden toimenpideohjelmat, 4

5 Strateginen ohjelmointi Yhteisöstrategia kattaisi koheesiorahaston, EAKR:n, ESR:n, maaseutu rahaston ja kalastusrahaston. Tällä korvattaisiin nykyiset erilliset strategiset suuntaviivat ja varmistettaisiin parempi koordinaatio rahastojen kesken. Kumppanuussopimuksella toteutetaan Eurooppa strategian painopisteitä integroitujen ohjelmien kautta. Sopimus olisi tulos jäsenmaan ja komission välisistä keskusteluista ja se kuvaisi myös koordinaation kansallisten ja EU-varojen välillä. Strateginen ohjelmointi Tavoitteena lisätä varojen käytön tehokkuutta eurooppalaisiin prioriteetteihin kytketyllä temaattisella keskittämisellä Edistää varojen tehokasta käyttöä, korjaamalla olemassa olevia puutteita ja tukemalla rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa. Sitouttamalla kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita Eurooppa strategian toimeenpanoon. Jäsenmaiden määrällisiin ja taloudellisiin indikaattoreihin perustuva ja Eurooppa 2020 hallintosyklin mukainen vuosiraportti laaditaan huhtikuussa. Vuosiraportin perusteella käydään poliittinen keskustelu neuvostossa ja parlamentissa (virallinen aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokoonpanossa). 5

6 Eurooppa strategian kolme prioriteettia ja komission menu Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen Digitaaliagenda - kommunikaatioteknologioiden käyttö ja laatu Resurssitehokas Eurooppa - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - energiaverkkojen päivittäminen - kestävä liikenne - resurssien kestämättömän käytön esto - infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma - naisten ja miesten pääsy työmarkkinoille - rakenteellinen työttömyys ja työn laatu - osaava työvoima työmarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinen oppiminen Köyhyydentorjuntafoorumi Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka -sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys - pk-yritysten kilpailukyky Nuoret liikkeellä - koulutusjärjestelmien laatu Sidotut EAKR- ja ESR-varat % Suomessa Innovaatiounioni Digitaaliagenda EAKR: 42,7 % ja ESR: 17,6 % EAKR: 6,4 % Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka EAKR: 22,9 % ja ESR: 15,5 % Nuoret liikkeellä EAKR: 0,6 % ja ESR: 6,8 % Resurssitehokas Eurooppa EAKR: 8,5 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma EAKR: 1,2 % ja ESR: 27,5 % Köyhyydentorjuntafoorumi EAKR: 0,4 % ja ESR: 32,6 % 6

7 EU temaattinen keskittäminen Komissio on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, joita saavutettava vuoteen 2020 mennessä Jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä Kehittyneempiä jäsenmaita ja alueita voitaisiin vaatia valitsemaan 2-3 painopistettä. Pääosa Eurooppa strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta. Temaattiseen menun indikatiivinen sisältö Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Eurooppa 2020 strategian viisi yleistavoitetta Suomen kansalliset tavoitteet Työllisyys T&K/innovaatiot Ilmastonmuutos ja energia Koulutus Köyhyys ja sos. syrjäytyminen 75% 20-64v. töissä t&k-menot 3% BKT:sta % 40% korkeakoul v. ja koulupudokkaita 10% 18-24v. 20M pois riskin piiristä 78% 20-64v. töissä t&k-menot 4% BKT:sta % 48% korkeakoul v. ja koulupudokkaita 8% 18-24v. määrän vähentäminen 7

8 Komission menu ja RR-toiminnan substanssilainsäädäntö - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen - pk-yritysten kilpailukyky - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - resurssien kestämättömän käytön esto - infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat - rakenteellinen työttömyys ja työn laatu - osaava työvoima työmarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinen oppiminen - koulutusjärjestelmien laatu -sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys - pk-yritysten kilpailukyky - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - resurssien kestämättömän käytön esto Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alan hankkeiden rahoittamisesta Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi Alueellinen kehittämistuki Perusrakenteen investointituki ELY:en myöntämä ESR-tuki Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus Vanhushuoltosuhde 2010 ja 2020, lähde: TK, väestöennuste Itä-Lapin seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Joutsan seutukunta Torniolaakson seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pieksämäen seutukunta Sisä-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Saarijärven-Viitasaaren Heinolan seutukunta Juvan seutukunta Sydösterbottens Koillis-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Keuruun seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Keski-Suomi Kuopion seutukunta Jakobstadsregionens Koko maa Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Lohjan seutukunta Riihimäen seutukunta Turun seutukunta Vaasan seutukunta Porvoon seutukunta Jyväskylän seutukunta Tampereen seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta

9 Väestö ikääntyy ja alueiden rakennemuutos voimistuu 2010-luvulla 2010-luvulla työikäisten (15-64 v.) määrä vähenee, Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä noin henkeä ja selvää kasvua tapahtuu vain Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduilla, Useiden alueiden resurssit heikkenevät (väestö, työvoima, osaaminen, rahoitus, elinkeinotoiminta) ja alueellinen keskittyminen voimistuu Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa alueilla * työvoiman tarjontaan, joka heikkenee jos työvoimaosuudet eivät kasva, * alueiden talouteen, kun työvoimapanos vähenee tuotannon kasvu heikkenee, * yrittäjäpotentiaali vähenee, kun ei ole korvaajia * kuntien talous heikkenee verotulojen pienentyessä, * palvelujen ja tuotteiden kulutuskysyntä muuttuu, Kasvava poistuma eläkkeelle pienentää usein alueen työttömyysastetta ja nostaa työllisyysastetta, samanaikaisesti työvoiman määrä putoaa nykyisestä tasosta selvästi. Työvoiman saatavuus heikkenee erityisesti ongelma-alueilla, koska nuorison määrä on vähäinen ja kohtaanto- ongelmat ovat suuria (koulutus, syrjäytyminen), * Aluekehitys eriytyy ja uudistuvan aluepolitiikan on luotava edellytyksiä alueiden vahvuuksien hyödyntämiseen. Luonnonvarat (mineraalit, uusiutuva energia) ja niihin perustuvat elinkeinot ja osaaminen ovat tärkeitä monien resursseiltaan heikkenevien alueiden kehitykselle. 9