PERÄMERI LIFE. Yhteisen meren puolesta

Transkriptio

1 PERÄMERI LIFE Yhteisen meren puolesta

2 Yhteistyötä meren puolesta ROVANIEMI LULEÅ OULU UMEÅ VAASA PERÄMERI ON ITÄMEREN POHJOISIN ALLAS ja ympäristönä ainutlaatuinen. Jääkauden seurauksena maa kohoaa; rantalinja siirtyy vähitellen ulommaksi ja saaria syntyy tai yhtyy mantereeseen. Suurten jokien ansiosta vesi on vähäsuolaista murtovettä, jossa elää vain harvoja eliölajeja ja jossa makean veden kalat viihtyvät. Jäänmurtajat joutuvat avustamaan meriliikennettä talvisin, jolloin meri on jään peitossa jopa puolen vuoden ajan. Perämeri pähkinänkuoressa Valuma-alueen pinta-ala km 2 Vesialueen pinta-ala km 2 Vesitilavuus 1490 km 3 Keskisyvyys 40 m Suurin syvyys 148 m Merenkurkun kynnyssyvyys 25 m Jokien tuoma vesimäärä 115 km 3 /v Pohjoisesta sijainnista, pienestä vesitilavuudesta ja lajien vähäisyydestä johtuen Perämeri on hyvin herkkä ihmisen aiheuttamille ympäristön muutoksille. Rannikolla on suuria taajamia ja raskasta teollisuutta ja ympäröivillä maa-alueilla on monenlaista meriympäristön tilaan vaikuttavaa toimintaa. Perämeren veden laatua, ympäristömyrkkyjen esiintymistä ja eliöstön tilaa seurataan säännöllisesti. Seurannassa on mukana useita tahoja kuten kansalliset ja alueelliset ympäristöviranomaiset, teollisuus ja kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Ongelmana on ollut kerätyn tiedon hajanaisuus ja osin sen vaikea saatavuus. Tiedonvaihdon tehostamiseksi sekä tämän herkän merialueen seurannan ja hoidon yhtenäistämiseksi käynnistettiin syksyllä 2001 rajat ylittävä Perämeri Life -projekti. Kokonaisbudjetti oli 1,05 miljoonaa euroa, josta puolet rahoitti EU:n Life Ympäristö -rahasto. Projektin toteuttivat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Suomen ja Lapin ympäristökeskukset sekä Norrbottenin ja Västerbottenin lääninhallitukset. Hankkeessa oli mukana rannikon kuntien ja teollisuuden edustajia sekä alueen muita toimijoita. Tammikuussa 2005 päättyneen projektin tuloksia ovat Perämeren ympäristötietokanta: vedenlaatu- ja rehevöitymismalli kolmelle Perämeren rannikkoalueelle metalliteollisuuden päästöjen hallintaa koskeva tiedonvaihtojärjestelmä toimintasuunnitelma Perämeren tilan parantamiseksi kiertävä näyttely Perämeren ympäristön tilasta Kannen kuva Mauri Hietala Tuloksia voi käyttää Perämeren ympäristön hyväksi tehtävässä työssä. Projekti tukee sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) toteutusta Perämeren alueella että Euroopan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategian (ICZM) laatimista. 2

3 Meriympäristön tila yhteisenä huolenaiheena Mereen kulkeutuu ympäristölle haitallisia aineita teollisuudesta ja asutuksesta, jokivesien mukana ja ilmakehän kautta. Vuosikymmenten ajan meren pohjalle on kertynyt metalleja ja muita haitallisia aineita. Ympäristön hyväksi tehty työ on kuitenkin tuottanut tulosta. Esimerkiksi hylkeet ja merikotkat ovat tervehtyneet lukujen huonosta tilanteesta ja kalojen lyijypitoisuudet ovat vähentyneet. Edelleen on haitallisiin aineisiin liittyviä oireita kuten lohen ja silakan korkeat dioksiinipitoisuudet. Käyttöön otetaan lisäksi uusia yhdisteitä, joiden pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista ei ole tietoa. Kuva Mauri Hietala Kuva Knut Revne Yksi huolenaiheista etenkin Suomen puolella on rehevöityminen. Maatalous, metsätalous ja turvetuotanto sekä haja-asutus lisäävät jokien mukana mereen kulkeutuvien ravinteiden määriä. Myös teollisuudesta ja taajamista pääsee mereen ravinteita ja happea kuluttavia aineita. Suomen rannikko on matalaa ja vesi vaihtuu hitaammin kuin avoimella Ruotsin rannikolla, lisäksi asutusta ja maataloutta on enemmän. Riskit rehevöitymiselle ovat suuremmat kuin Ruotsin puolella. Avomerellä levien massaesiintymiä on harvoin ja meren pohjalla on riittävästi happea. Monet Perämereen laskevat joet on valjastettu voimatalouskäyttöön. Tämä on vaikuttanut maisemaan, muuttanut veden luonnollista virtaamarytmiä ja estänyt vaelluskaloja pääsemästä lisääntymisalueilleen. Tuulivoiman rakentaminen on laajenemassa, rantoja on pitkään hyödynnetty rakentamiseen ja muullekin luonnonvarojen käytölle on paineita. Laivaliikenne ja pienveneet kuormittavat merta. Maan kohoaminen lisää ruoppaustoimintaa. Ihmisen mukana alueelle kulkeutuu uusia lajeja, mikä saattaa pahimmillaan johtaa jonkin alkuperäisen lajin häviämiseen. Yhteisiä haasteita riittää! Perämeren silakan dioksiinipitoisuus ylittää EU:n asettaman raja-arvon. Vanhemmissa kaloissa dioksiineja on enemmän kuin nuorissa kaloissa. 3

4 Kuva Anne Laine Perämeren ympäristötietoa kätevästi Internetistä PERÄMERI LIFE -PROJEKTIN aikana Perämeren ympäristötieto koottiin yhdeksi kaikille avoimeksi tietokannaksi. Tietokanta antaa helposti ymmärrettävän ja havainnollisen kuvan Perämeren tilasta sekä mereen kohdistuvasta kuormituksesta. Tietokanta perustuu Suomen ja Ruotsin kansalliseen ja alueelliseen ympäristönseuranta-aineistoon sekä vesistötarkkailu- ja kuormitustietoihin. Saatavilla on ensimmäistä kertaa tietoa koko Perämeren alueen ja Merenkurkun pohjoisosien rannikon ja avomeren seuranta-asemien vedenlaadusta teollisuuden ja kunnallisten jätevedenpuhdistamojen kuormituksesta jokien virtaamista ja jokien kautta mereen kulkeutuvista ainemääristä Tietokannassa voi myös tutustua muun muassa Perämeren seuranta- ja tarkkailuohjelmiin ja jokivaluma-alueiden maankäyttöön. Suomen rajavartioston ulkovartiolaiva Turvaan asennettiin projektin aikana automaattinen vedenlaadun mittausjärjestelmä, jonka tulokset täydentävät tietokantaa. Tietoja kerätään meriveden lämpötilasta, suolaisuudesta ja a-klorofyllipitoisuuksista. Lisäksi järjestelmä ottaa vesinäytteitä ravinne- sekä mahdollisia leväanalyysejä varten. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi meren rehevöitymiskehityksen ja Itämeren suolapulssien pitkäaikaisessa seurannassa. 4

5 Tietokantaa tullaan päivittämään vuosittain. Myös Turvan seuranta jatkuu projektin päätyttyä osana Perämeren seurantaa. Lisätietoa ympäristötietokannan sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta raportissa: Katajisto & Laine Bothnian Bay Life Environmental Information Database. Regional Environmental Publications 368. Saatavilla myös Internetissä: Joet ovat suurin ravinteiden lähde. Yksin Kemijoki kuljettaa Perämereen vuosittain suuria määriä fosfaattifosforia (pylväät). Aineisto Perämeren tietokannasta. Mallitarkastelulla tietoa kuormituksen vaikutuksista OSANA PERÄMERI LIFE -HANKETTA Perämerelle laadittiin vedenlaatu- ja ekosysteemimalli. Kohdealueina ovat Pietarsaaren ja Piitimen edustat sekä Kemi Tornio Haaparanta -alue. Malli soveltuu yhden kasvukauden tarkastelemiseen kerrallaan. Se on tarkoitettu ensisijaisesti hankkeeseen osallistuneiden tahojen käyttöön. Vedenlaadun mallinnuksessa lasketaan ravinteista liukoisen typen ja fosforin sekä eliöistä eri tyyppisten levien määrän vaihtelua vedessä eri tekijöiden vaikutuksesta. Ulkoisia levämääriin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi alueelle tulevat piste- ja hajakuormat sekä tuuli, sisäisiä veden lämpötilakerrostuneisuus ja suolaisuus. Vedenlaatumallia voidaan käyttää, kun verrataan jonkin toimenpiteen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tehtaan laajennuksen tai purkuputken sijoittaminen. Vesiekosysteemin mallinnuksessa lasketaan leville käyttökelpoisten ravinteiden kulkeutumista sekä niiden sitoutumista leväbiomassaan, vapautumista kuolleesta leväbiomassasta ja poistumista kierrosta. Ekosysteemimallin avulla ravinnepitoisuuksien ja levämäärän muutoksia voidaan tarkastella erilaisissa kuormitus- ja sääolosuhteissa. Mallia voidaan käyttää eri lähteistä tulevan kuormituksen ja sen muutosten vaikutusten arvioinnissa ja havainnollistamisessa. Malli palvelee myös vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelua. Perämerimallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi miten pitkäkestoinen jätevesipäästö vaikuttaisi Pohjois- Ruotsin Piitimen edustalla. Laskelma tehty syyskuun vesitilanteelle. 5

6 Kuva Anne Laine Teollisuuden ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tehostetaan * BAT = paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technology) ** BREF-asiakirja = parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsittelevä toimialakohtainen asiakirja (BAT Reference Document) TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖJÄ JA YMPÄRISTÖN TILAA koskevan tiedonvaihdon helpottamiseksi Perämeri Life -projektissa on kehitetty BAT-tiedonvaihtojärjestelmä* alueen metalliteollisuudelle. Järjestelmän ydin on tietokanta, jossa eri teollisuuslaitosten prosesseja ja päästöjen vähennystoimenpiteitä verrataan BREF -asiakirjoihin**. Tietokanta sisältää vertailukelpoista tietoa Perämeren metalliteollisuuslaitosten tavanomaisimmista päästöistä ja toimenpiteistä niiden vähentämiseksi. Tietokannassa on myös laitosten päästölupia koskevaa aineistoa. R e g i o n a l E n v i r o n m e n t a l P u b l i c a t i o n s 356 Anne Laine and Heli Rissanen (eds.) Bothnian Bay Life BAT Information Exchange System Projektin aikana Perämeren ympäristön metalliteollisuuden ja viranomaisten välille luotu verkosto antaa hyvän pohjan BAT -tiedonvaihdolle. Tiedonvaihdon tehostaminen tukee EU:n IPPC -direktiivin toteuttamista, missä tavoitteena on ehkäistä tai minimoida päästöt ilmaan, veteen ja maaperään sekä jätteiden syntyminen yhteisön maissa L A P L A N D R E G I O N A L E N V I R O N M E N T C E N T R E Lisätietoa metalliteollisuuden tiedonvaihtojärjestelmästä raportissa Laine & Rissanen (toim.) 2004: Bothnian Bay Life BAT Information Exchange System. Regional Environmental Publications 356. Saatavilla myös Internetissä: 6

7 Kuva Mauri Hietala Suuntaviivat seurannalle ja kestävälle kehitykselle PERÄMERI LIFE -PROJEKTISSA on kerätty tietoa Perämerestä, sen tärkeimmistä ympäristöongelmista ja käyttöpaineista sekä nykyisestä seurannasta. Näiden tietojen pohjalta on muodostettu kokonaiskuva Perämeren ympäristön tilasta. Lisäksi on ehdotettu nykyiseen seurantaan muutoksia, jotta yhteistyöllä saadaan paremmin kokonaiskuva siitä, miten Perämeri voi. Tieto ja toimenpide-ehdotukset on koottu Perämeren toimintasuunnitelmaksi. Sen koostamiseen ovat ympäristöviranomaisten sekä alueen kuntien ja teollisuuden edustajien lisäksi vaikuttaneet lukuisat muut alueen toimijat ja asiantuntijat, jotka ovat vastanneet Perämerta koskevaan kyselyyn tai osallistuneet projektin järjestämiin tilaisuuksiin. Ympäristöongelmien hallinnassa Perämeren toimintasuunnitelma korostaa viittä teemaa: rehevöitymisen vähentäminen haitallisten aineiden torjunta alueiden käytön kokonaisvaltainen suunnittelu luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen alueelle kulkeutuvien uusien lajien seuranta Ympäristöasioita koskevan yhteistyön vakiinnuttamista ja laajentamista, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamista sekä yhteistyömuotojen kehittämistä pidetään toimintasuunnitelmassa erityisen tärkeänä. Toimintasuunnitelma julkaistaan raporttina Kronholm ym. (toim.) Perämeri Life Perämeren toimintasuunnitelma. Länstyrelsen i Norrbottens län. Rapportserie 1/2005. Saatavilla myös Internetissä: Perämerestä ja sen ympäristön tilasta koottu posterinäyttely on yksi projektin lopputulos, joka tähtää ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Näyttelyä voi tilata Suomessa oman alueen ympäristökeskuksesta ja Ruotsissa lääninhallituksesta. 7

8 Kuva Arto Lehto YHTEYSHENKILÖT Suomi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: Anneli Ylitolonen, puh (0) Länsi-Suomen ympäristökeskus: Liisa Maria Rautio, puh (0) Lapin ympäristökeskus: Tiina Kämäräinen, puh (0) Ruotsi Norrbottenin lääninhallitus: Gunnar Brännström, puh. +46 (0) Västerbottenin lääninhallitus: Lennart Mattsson, puh +46 (0) PROJEKTISSA OLIVAT MUKANA MYÖS Kunnat: Haaparanta, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kalix, Kemi, Keminmaa, Kempele, Kokkola, Luulaja, Oulu, Pietarsaari, Piitime, Raahe, Skellefteå, Tornio Teollisuuslaitokset: Stora Enso Oyj, Veitsiluoto; Oy Metsä-Botnia Ab, Kemi; Outokumpu Stainless Oy, Tornio; UPM-Kymmene Oyj, Pietarsaari; Packaging Munksund AB, Piitime; Kappa Kraftliner, Piitime; Billerud Karlsborg AB, Kalix; Stora Enso Oyj, Oulu; Boliden Kokkola Oy, Kokkola; OMG Kokkola Oy, Kokkola; Rautaruukki Oyj, Raahe; SSAB Tunnplåt AB, Luulaja; Boliden Mineral AB, Rönnskär, Skellefteå Muut toimijat: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys Konsultit ja muut yhteistyötahot: Suomen ympäristökeskus ja Suomen YVA Oy (Perämerimalli), IVL Swedish Environmental Research Institute Ltd (BAT-tiedonvaihtojärjestelmä) sekä Suomen rajavartiosto (automaattinen vedenlaadunseuranta)