EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta"

Transkriptio

1 1 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaari Puheenjohtaja Ole Johansson EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta Meillä on tänään aiheena Euroopan unioni ja rahaliitto, niiden tulevaisuus ja merkitys Suomen elinkeinoelämälle. Tällä hetkellä sitä kristallipalloa ei löydy, joka varmasti näyttäisi, missä tilanteessa olemme Euroopassa muutaman kuukauden, saati vuoden kuluttua. Toisaalta tällä hetkellä tuntuu kuitenkin kuin historia toistaisi itseään. Vuonna 1983, pian 30 vuotta sitten, silloinen EEC juhli 25-vuotistaivaltaan. Euroopan talous oli kuralla, stagnaatio ja euroskleroosi olivat päivän sanoja. Komission puheenjohtaja Gaston Thorn julisti, että EC:tä uhkasivat kansalliset ja protektionistiset tendensssit, että Euroopan idea oli kadoksissa ja epäsuosittu kansalaisten piirissä. EC ei pystynyt ratkaisemaan talouskriisiä. Nyt, melkein kolme vuosikymmentä myöhemmin, EU on kulkenut taas pitkään, liian pitkään, kriisistä toiseen ja voimat on käytetty uhkien torjumiseen. Kasvuun tähtääviin toimiin ei ole löytynyt aikaa, voimia eikä varsinkaan uskallusta! Euroalueen jatkuvasti kasvava työttömyys luo poliittisia uhkia, jotka ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi purkauksiksi ja nostaneet esille kansallismielistä ajattelua. Unioni nähdään vihollisena eikä yhteistä hyvää tavoittelevana toimijana. Ennen joulua tilanne vaikutti todella pahalta, sen jälkeen rahoitusmarkkinatilanne on rauhoittunut hieman ja hetken näytti jo paremmalta, mutta viimeisten parin kuukauden ajan epävarmuudet ovat uudelleen lisääntyneet, erityisesti Kreikan poliittisen epävakauden ja Espanjan rahoitusongelmien myötä. Koko Euroopassa voimistuu kysymys sekä euroalueen että EU:n tulevaisuudesta. Epävarmuudesta huolimatta yritysten on tehtävä jokapäiväisiä päätöksiä omasta toiminnastaan ja arvioitava, mikä on yrityksen menestyksen kannalta paras toimintaympäristö. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 17 vuotta ja kuulunut rahaliittoon 10 vuotta. Suomen elinkeinoelämän intressi on ollut vahva molempien suhteen. Avoimet EU:n sisämarkkinat ja yhteinen valuutta ovat tuoneet kasvua ja vakautta. Eniten juuri Suomen kaltaisten pienten maiden yritykset ovat hyötyneet vakaasta valuutasta. Edullinen lainaraha on myös parantanut yritysten kilpailukykyä. Kokonaisuutena EU on tuonut Suomelle kasvua ja parantanut yritysten toimintaympäristöä. EU on saanut aikaan myös asioita, joita ei voi rahalla mitata kuten rauha ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääntyminen. Kansalaisia ilahduttavia konkreettisia asioita on

2 2 saatu aikaan, kuten passiton matkustaminen tai valuutanvaihdon poistuminen. Ne otetaan annettuina ja niiden arvon huomaa vasta, jos ne otettaisiin pois. Nyt olemme kuitenkin tienhaarassa sekä koko unionin että rahaliiton suhteen. EU on kriisissä paitsi joidenkin jäsenmaiden taloudenpidon vuoksi, myös siksi, että se ei ole poliittisesti kyennyt tekemään riittävän nopeita ja tehokkaita päätöksiä kriisin ratkaisemiseksi. Kansalliset, ja usein kovin lyhytnäköiset, intressit nostavat päätään useissa jäsenmaissa ohi yhteisen eurooppalaisen edun. Yritysten kannalta merkittävin on kuitenkin kilpailukykykriisi. Joudumme vakavasti pohtimaan, onko EU:sta tällä hetkellä enemmän haittaa vai hyötyä yritysten kilpailukyvylle. Kykeneekö EU menemään kohti niin sanottua älykästä eli parempaa sääntelyä ja huomioidaanko sääntelyn vaikutukset yrityksille riittävän hyvin? Vai tarkoittaako EU:n monessa asiassa ajama edelläkävijyys sitä, että toimiminen Euroopassa on yksinkertaisesti liian hankalaa ja kallista? Tällaista kritiikkiä kuuluu, syystäkin, erityisesti pk-sektorilta. Suomalaisille yrityksille EU on alun alkaen ollut keskeinen vientimarkkina. Tämä merkitys ei ole nykypäivänä kadonnut mihinkään. Nyt jo historiaan jääneet ennen muuta kauppapoliittiset EFTA- ja ETA-ratkaisut tähtäsivät nimenomaan suomalaisten yritysten tasapuolisen kilpailuaseman turvaamiseen yhdentyvässä Euroopassa. Tasapuoliseen kilpailuasetelmaan kuuluu olennaisesti se, että kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä. Level playing field on se, mitä suomalaiset yritykset odottavat sisämarkkinoilta: samat säännöt kaikille ja mikä tärkeintä: että kaikki noudattavat sääntöjä mikä ei valitettavasti kuitenkaan aina vastaa todellisuutta. Ylisääntelyä tulee välttää vaatimalla kaikista hankkeista kattavat vaikutusarviot. Yhtään lakia ei tule hyväksyä ilman, että vaikutukset on kunnolla arvioitu. Tässä prosessissa Suomelle ja suomalaisille yrityksille on tärkeää, että olemme mukana päättämässä, emme ulkona neuvomassa tai viisastelemassa. Olemme osaomistajina myös vastuussa yhteisistä päätöksistä. Siksi on tärkeää, että meillä Suomessa on oma agenda, mutta lisäksi meidän on pidettävä hallinnassa EU:n agenda. Nyt EU:n tulisi kuitenkin kyetä keskittymään muuhunkin kuin jatkuvien tulipalojen sammuttamiseen. Elinkeinoelämän näkökulmasta on tärkeää suunnata voimat seuraaviin kohteisiin: 1) Ensinnäkin: Sisämarkkinoiden pelisääntöjen edelleen kehittäminen ja huoltaminen sekä käytännön toimeenpanosta huolehtiminen, näihin kuuluvat muuan muassa digitaaliset sisämarkkinat. Digitaalisissa sisämarkkinoissa on kyse siitä, että yritykset pystyvät kehittämään, tarjoamaan ja markkinoimaan tuotteita, palveluja ja sisältöjä käyttäjäystävällisesti koko EU:n alueella. Kuluttajien pitää puolestaan pystyä ostamaan helposti laillisia tuotteita, palveluja ja sisältöjä internetistä koko EU:n alueella. Digitaalisen talouden avaintekijöitä on myös, että yritykset ja kuluttajat voivat asioida sähköisesti kaikkialla EU:ssa. Yrityksillä, kansalaisilla ja julkisella sektorilla täytyy lisäksi olla ns. digivalmiudet eli taidot ja välineet internetin käyttöön.

3 Digitaalisia sisältöpalveluja tuottavien suuryritysten joukossa ei ole tällä hetkellä yhtään eurooppalaista yritystä. Esimerkiksi suositut Google, Facebook, YouTube, Twitter ja Amazon ovat kaikki yhdysvaltalaisia. Yksi syy siihen on, että Euroopassa on edelleen 27 erilaista digimarkkinaa, kun Yhdysvalloissa niitä on vain yksi. Euroopassa yritykset joutuvat räätälöimään toimintaansa ja palvelujaan erikseen jokaiseen maahan. Ei siis ihme, että ainakin toistaiseksi Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan internet-taloudessa. Erityisesti Suomi hyötyisi digitaalisista sisämarkkinoista, koska meillä on vahvaa osaamista ja sijaitsemme maantieteellisesti kaukana. Copenhagen Economics on arvioinut, että digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä kasvu saataisiin aikaan pelkästään lainsäädännöllisten esteiden poistamisella, ei esimerkiksi verotuloja käyttämällä tai muitakaan julkisia menoja lisäämällä! EU:n agendalla digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on nostettu korkealle muun muassa Suomen aktiivisuuden johdosta, mutta käytännön toimet laahaavat jäljessä. Elinkeinoelämä perää Euroopan komissiolta ja jäsenmailta vahvaa sitoutumista digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen. 2) Toiseksi: Talous- ja rahaliiton syventäminen. Yritysten kannalta on keskeistä, että julkinen talous saadaan kuntoon. Tämä edellyttää toimivaa talouspolitiikan koordinaatiota. Suomen pitää olla mukana ytimessä tekemässä ratkaisuja, joilla euroaluetta kehitetään. Yhteistyö kuitenkin edellyttää kaikilta aktiivisuutta ja rakenteiden pitää tukea vastuullisuutta. Euroopan talousvaikeudet ovat kasvattaneet EU-vastaisuutta monella taholla ja lisänneet erityisesti yhteisvaluutta euron arvostelua. Euro on joutunut syntipukiksi monille vuosikymmeniä jatkuneille rakenneongelmille, joiden juuret ovat kuitenkin aivan muualla. Kasvaneen kriittisyyden keskellä koko rahaliiton perimmäinen tavoite uhkaa välillä unohtua. Elinkeinoelämän näkökulmasta yhteinen valuutta on aivan keskeinen kulmakivi Euroopan sisämarkkinoiden toiminnassa. Ilman euroa EU-maiden yritykset kohtaisivat toivottoman hajanaisen toimintaympäristön, ja EU antaisi paljon tasoitusta vaikkapa USA:lle ja Kiinalle, missä yritykset voivat operoida samalla valuutalla useiden satojen miljoonien kuluttajien alueella. Euron käyttöönotto on helpottanut paitsi matkailijoiden arkea, myös yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yhteinen valuutta on parantanut koko Euroopan kilpailukykyä sekä valuuttariskejä vähentämällä että korkotasoa vakauttamalla. Valuuttariskien väheneminen on ollut erityisen tärkeää suomalaisille pk-yrityksille, joilla ei ole samanlaisia keinoja riskinhallintaan kuin suurilla toimijoilla. Ennennäkemättömän matalat ja vakaat korot ovat tuoneet sekä Suomen elinkeinoelämälle että kuluttajille suuria hyötyjä jo yli vuosikymmenen ajan. Äskettäisen selvityksen mukaan pelkästään suomalaiset pörssiyritykset ovat hyötyneet matalammista koroista satoja miljoonia euroja vuodessa. (Timo 3

4 4 Kohtamäki (2012): The corporate benefits of the euro. Ulkopoliittinen instituutti, Briefing Paper 103) Tänä päivänä on kuitenkin aivan ilmeistä, että rahaliittoa muodostettaessa tehtiin myös virheitä. Jäsenyyskriteereissä joustettiin liiaksi eikä luotu mekanismeja, jotka olisivat ohjanneet maita asialliseen taloudenpitoon ja tarvittaessa antaneet rangaistuksia holtittomuudesta. Nämä rahaliiton rakenteissa olleet valuviat eivät kuitenkaan ole Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta missään tapauksessa syy haikailla kansallisia valuuttoja takaisin. Päinvastoin, koska toimiva yhteisvaluutta on niin keskeinen koko Euroopan kilpailukyvylle, on tehtävä määrätietoisesti työtä toimivan talousohjauksen kehittämiseksi ja hyvän talouspolitiikan juurruttamiseksi koko Eurooppaan. Viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt uudistukset ovatkin olleet erittäin tervetulleita. Vaikka kriisin ratkomisessa riittää vielä paljon töitä, uusilla ohjauskeinoilla on luotu hyvää perustaa tulevien vuosikymmenten vakaalle talouskehitykselle. Tiiviimpi talouspolitiikan koordinaatio johtaa väistämättä tiettyyn itsemääräämisoikeuden kaventumiseen. Suomi on kuitenkin hoitanut julkista talouttaan varsin pitkäjänteisesti, joten koko Euroopan talouskehitystä vakauttava tiukempi koordinaatio on lähtökohtaisesti pelkästään Suomen etu. 3) Kolmanneksi: EU:n asemaa globaalina toimijana ja markkinoiden avaajana eurooppalaisille yrityksille pitää vahvistaa. Eurooppa on jäänyt pahasti jälkeen muista kasvavista markkinoista. EU:n pitää toimia oikeissa asioissa globaalina edelläkävijänä: innovaatioasioissa, tuotekehityksessä, markkinoille pääsyä helpottavista teknisissä ratkaisuissa. EU:n yksipuolinen toiminta esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasioissa on heikentänyt eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Kuten aiemmin jo totesin, edelläkävijyys ei saa tarkoittaa sitä, että sillä karkotetaan yritykset pois Euroopasta. Osittain tämän edelläkävijyyden vuoksi Euroopan unionin energiapolitiikka on valtavien haasteiden ja muutosten edessä. Haasteita tuo erityisesti uusiutuvan energian lisäämisvelvoite, joka nostaa kustannuksia ja lisää tuotannon ja hintojen vaihtelua. Kaiken kaikkiaan energiamarkkinoihin kohdistuu jatkuvasti lisääntyvää sääntelyä, joka on vastoin markkinaehtoisuuden tavoitetta. Sähkömarkkinoiden osalta EU:n tavoitteena on luoda yhtenäiset ja avoimet markkinat vuoteen 2014 mennessä. Yhteiset pelisäännöt on jo pitkälle sovittu, mutta pullonkaulana on se, ettei sähkön siirtoyhteyksiä ole tarpeeksi. Avoimet energiasisämarkkinat ovat lähtökohtaisesti myönteinen asia niin kuin avoimet sisämarkkinat muillakin aloilla. Huolenaiheena on nähty suomalaisen sähkön hinnan nousu keskieurooppalaiselle tasolle integraation seurauksena. Integraatio kuitenkin lisää hintakilpailua sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Integraation rinnalla suomalaisten yritysten kannalta on erityisen tärkeää, että sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi omiin tarpeisiin myös kansallisesti. Tällä hetkellä Suomeen joudutaan tuomaan rajojemme ulkopuolelta lähes 15 %

5 5 vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Siksi jo päätetyt ja suunnitteilla olevat sähköntuotantokapasiteetin investoinnit on erityisen tärkeä varmistaa. 4) Neljänneksi: EU:n lähialueiden vakaudesta on huolehdittava. EU:n laajentumishankkeet alkavat olla sekä maantieteellisesti että poliittisesti loppusuoralla, mutta työtä riittää vireillä olevien jäsenyysneuvotteluprosessien loppuunsaattamisessa. Islanti lienee helpoimmasta päästä, Turkki haasteellisin. Suomalaisen vientiteollisuuden kannalta Turkilla on suuri merkitys. 5) Viidenneksi: EU:ssa on meneillään useita suoraan suomalaiseen yritystoimintaan vahvasti vaikuttavia hankkeita. Yksi näistä on rahoitusalan sääntely. Finanssikriisin seurauksena on osittain toteutettu ja osittain vireillä useita kymmeniä rahoitusalan sääntelyyn ja valvonnan kiristämiseen liittyviä EU-sääntelyhankkeita. Useat rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeet ovat olleet selkeästi poliittisesti värittyneitä. Finanssikriisin jälkimainingeissa sääntelyssä tehdään helposti ylilyöntejä, joilla saavutettavat hyödyt eivät vastaa niiden haittavaikutuksia. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luotettavuus sekä markkinoiden toimintatapojen ja finanssituotteiden läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita. Myös yhtenäisten valvontakäytäntöjen kehittäminen Euroopan tasolla on periaatteessa myönteistä. Sääntelyn kiristämisen kääntöpuoli on kustannusten nousu, joka johtaa rahoituksen ehtojen kiristymiseen ja saatavuuden heikkenemiseen, kasvattaa yritysten kustannustaakkaa, rajoittaa talouskasvua ja vaikuttaa haitallisesti eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Nyt on esimerkiksi tarkoin harkittava, onko oikea hetki kiristää pankkien omavaraisuusvaatimuksia ja on itsestään selvää, että EU:ssa ei tule ottaa käyttöön yksipuolisesti finanssitransaktioveroa. Veron maksajia olisivat finanssialan asiakkaat, ja esimerkiksi yksin Suomen työeläkejärjestelmälle veron käyttöönotto aiheuttaisi arvioiden mukaan miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Eli tulonsiirtoa suomalaisilta eläkkeensaajilta EU:n budjettiin! 6: Kuudenneksi: Nykyisin lähes 80 prosenttia unionin menoista käytetään maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä koheesiopolitiikkaan, jolla pyritään pienentämään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n budjetin pitää edistää EU:lle keskeisiä tavoitteita: kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisten säilymistä. Innovaatioiden merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajasti, mutta tämä merkitys ei näy riittävästi EU:n budjetissa. Budjetin painopiste täytyy siirtää perinteisistä politiikka-alueista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. EK puolustaa vahvasti komission tekemää 80 mrd. euron budjettiehdotusta Horisontti 2020-ohjelmalle eli EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmalle. Tutkimus ja innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän tähtäyksen kasvulle ja kilpailukyvylle Euroopassa. Vuosia koskevissa rahoituskehysneuvotteluissa testataan nyt EU:n todellisia prioriteetteja. *********

6 6 Suomalaisen elinkeinoelämän näkemykset on mahdollista saada kuuluviin EU:ssa, mutta se edellyttää aktiivista kommunikaatioita vaikuttajien välillä. EK:n ja aiemmin TT:n hallitukset ovat vierailleet vuosittain Brysselissä vuodesta 1996, yhteensä 16 kertaa. Vierailujen yhteydessä hallituksen jäsenet ovat tavanneet Suomen kannalta keskeisiä komissaareja, Suomen EU-vaikuttajia mukaan luettuina suurlähettiläät ja suomalaiskomissaarit sekä ja Euroopan parlamentin jäsenet. Tänä vuonna hallitus esitti EK:n keskeiset viestit mm. valmisteilla olevasta rikkidirektiivistä sekä ilmasto- ja energia-asioista Eurooppa-neuvoston pysyvälle puheenjohtajalle Herman van Rompuylle, komission pääsihteerille ja ilmastokomissaari Connie Hedegaardille. Kaikille tapaamillemme komissaareille esitimme huolemme siitä, että Euroopan toimintaympäristö on menettänyt kilpailukykyään jo pitkään. Euroopan kirkasotsainen edelläkävijyys muun muassa ilmastoasioissa karkottaa yritystoimintaa pois, jos samoja vaatimuksia ei oteta käyttöön myös globaalisti. Brysselissä arvostetaan EK:n hallituksen vuosittaisia vierailuja: komissaarit haluavat kuulla yritysjohtajien näkemyksiä. Jos EK haluaa vaikuttaa EU-asioihin ja olla uskottava toimija, tämä edellyttää yritysjohtajien sitoutumista. Jatkuva dialogi päättäjien kanssa antaa meille hyvän pohjan tehdä vaikuttamistyötä. EK:lla on myös vaikuttamisen paikka BusinessEuropessa. Olen itse sen varapuheenjohtaja ja olen huomannut, että jos EK haluaa vaikuttaa johonkin asiaan EU-tasolla, meidän pitää saada näkemyksemme BusinessEuropen agendalle. Tämän lisäksi on itsestään selvää, että elinkeinoelämän ja Suomen hallituksen pitää tehdä vaikuttamistyötä yhdessä, silloin kun meillä on yhteinen intressi ja kyse on Suomen elinkeinoelämän kannalta olennaisesta asiasta. Elinkeinoelämä oli vahva vaikuttaja, kun Suomi liittyi unioniin ja myöhemmin rahaliittoon. Nyt meiltä usein kysytään, oliko erityisesti rahaliittoon liittyminen väärä päätös. Vertauskohtana on useimmiten Ruotsi, joka päätti pysyä euroalueen ulkopuolella. EU:n perustehtävänä on alusta lähtien ollut vakauden tuottaminen Eurooppaan. Yhteisten markkinoiden ja talouden pelisääntöjen avulla on jäsenvaltiot sidottu myös yhä tiiviimpään poliittiseen yhteistyöhön. Tämä Jean Monnetin nerokas idea on toiminut myös käytännössä. Sisämarkkinat ovat olleet sokkeli, jonka varaan on voitu rakentaa yhä tiivistyvää talouspoliittista, ulkopoliittista sekä sisäpoliittistakin yhteistyötä. Tämä on mielestäni hyvä muistaa varsinkin silloin, kun tuntuu, että EU on kaiken pahan alku ja juuri! Mikähän olisi vaihtoehto?

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK) Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2017-00062 VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK) 30.01.2017 Viite Asia Vallettan epäviralliset päämieskokoukset 3.2.; EU27-kokous unionin tulevaisuudesta Päämiehet

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.5.2010 2008/0196(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille Asiaa eurosta Tiedotusohjelma eurokansalaisille Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3

Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta. Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys Verkkojen Eurooppa Automaattinen käännösalusta Kimmo Rossi European Commission, CNECT.G3 Euroopan unioni ja monikielisyys EU on monikielinen 24 virallista EU-kieltä noin

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot