EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta"

Transkriptio

1 1 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kevätseminaari Puheenjohtaja Ole Johansson EU:n yhdentymistä syvennettävä kriisistä huolimatta Meillä on tänään aiheena Euroopan unioni ja rahaliitto, niiden tulevaisuus ja merkitys Suomen elinkeinoelämälle. Tällä hetkellä sitä kristallipalloa ei löydy, joka varmasti näyttäisi, missä tilanteessa olemme Euroopassa muutaman kuukauden, saati vuoden kuluttua. Toisaalta tällä hetkellä tuntuu kuitenkin kuin historia toistaisi itseään. Vuonna 1983, pian 30 vuotta sitten, silloinen EEC juhli 25-vuotistaivaltaan. Euroopan talous oli kuralla, stagnaatio ja euroskleroosi olivat päivän sanoja. Komission puheenjohtaja Gaston Thorn julisti, että EC:tä uhkasivat kansalliset ja protektionistiset tendensssit, että Euroopan idea oli kadoksissa ja epäsuosittu kansalaisten piirissä. EC ei pystynyt ratkaisemaan talouskriisiä. Nyt, melkein kolme vuosikymmentä myöhemmin, EU on kulkenut taas pitkään, liian pitkään, kriisistä toiseen ja voimat on käytetty uhkien torjumiseen. Kasvuun tähtääviin toimiin ei ole löytynyt aikaa, voimia eikä varsinkaan uskallusta! Euroalueen jatkuvasti kasvava työttömyys luo poliittisia uhkia, jotka ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi purkauksiksi ja nostaneet esille kansallismielistä ajattelua. Unioni nähdään vihollisena eikä yhteistä hyvää tavoittelevana toimijana. Ennen joulua tilanne vaikutti todella pahalta, sen jälkeen rahoitusmarkkinatilanne on rauhoittunut hieman ja hetken näytti jo paremmalta, mutta viimeisten parin kuukauden ajan epävarmuudet ovat uudelleen lisääntyneet, erityisesti Kreikan poliittisen epävakauden ja Espanjan rahoitusongelmien myötä. Koko Euroopassa voimistuu kysymys sekä euroalueen että EU:n tulevaisuudesta. Epävarmuudesta huolimatta yritysten on tehtävä jokapäiväisiä päätöksiä omasta toiminnastaan ja arvioitava, mikä on yrityksen menestyksen kannalta paras toimintaympäristö. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 17 vuotta ja kuulunut rahaliittoon 10 vuotta. Suomen elinkeinoelämän intressi on ollut vahva molempien suhteen. Avoimet EU:n sisämarkkinat ja yhteinen valuutta ovat tuoneet kasvua ja vakautta. Eniten juuri Suomen kaltaisten pienten maiden yritykset ovat hyötyneet vakaasta valuutasta. Edullinen lainaraha on myös parantanut yritysten kilpailukykyä. Kokonaisuutena EU on tuonut Suomelle kasvua ja parantanut yritysten toimintaympäristöä. EU on saanut aikaan myös asioita, joita ei voi rahalla mitata kuten rauha ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääntyminen. Kansalaisia ilahduttavia konkreettisia asioita on

2 2 saatu aikaan, kuten passiton matkustaminen tai valuutanvaihdon poistuminen. Ne otetaan annettuina ja niiden arvon huomaa vasta, jos ne otettaisiin pois. Nyt olemme kuitenkin tienhaarassa sekä koko unionin että rahaliiton suhteen. EU on kriisissä paitsi joidenkin jäsenmaiden taloudenpidon vuoksi, myös siksi, että se ei ole poliittisesti kyennyt tekemään riittävän nopeita ja tehokkaita päätöksiä kriisin ratkaisemiseksi. Kansalliset, ja usein kovin lyhytnäköiset, intressit nostavat päätään useissa jäsenmaissa ohi yhteisen eurooppalaisen edun. Yritysten kannalta merkittävin on kuitenkin kilpailukykykriisi. Joudumme vakavasti pohtimaan, onko EU:sta tällä hetkellä enemmän haittaa vai hyötyä yritysten kilpailukyvylle. Kykeneekö EU menemään kohti niin sanottua älykästä eli parempaa sääntelyä ja huomioidaanko sääntelyn vaikutukset yrityksille riittävän hyvin? Vai tarkoittaako EU:n monessa asiassa ajama edelläkävijyys sitä, että toimiminen Euroopassa on yksinkertaisesti liian hankalaa ja kallista? Tällaista kritiikkiä kuuluu, syystäkin, erityisesti pk-sektorilta. Suomalaisille yrityksille EU on alun alkaen ollut keskeinen vientimarkkina. Tämä merkitys ei ole nykypäivänä kadonnut mihinkään. Nyt jo historiaan jääneet ennen muuta kauppapoliittiset EFTA- ja ETA-ratkaisut tähtäsivät nimenomaan suomalaisten yritysten tasapuolisen kilpailuaseman turvaamiseen yhdentyvässä Euroopassa. Tasapuoliseen kilpailuasetelmaan kuuluu olennaisesti se, että kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä. Level playing field on se, mitä suomalaiset yritykset odottavat sisämarkkinoilta: samat säännöt kaikille ja mikä tärkeintä: että kaikki noudattavat sääntöjä mikä ei valitettavasti kuitenkaan aina vastaa todellisuutta. Ylisääntelyä tulee välttää vaatimalla kaikista hankkeista kattavat vaikutusarviot. Yhtään lakia ei tule hyväksyä ilman, että vaikutukset on kunnolla arvioitu. Tässä prosessissa Suomelle ja suomalaisille yrityksille on tärkeää, että olemme mukana päättämässä, emme ulkona neuvomassa tai viisastelemassa. Olemme osaomistajina myös vastuussa yhteisistä päätöksistä. Siksi on tärkeää, että meillä Suomessa on oma agenda, mutta lisäksi meidän on pidettävä hallinnassa EU:n agenda. Nyt EU:n tulisi kuitenkin kyetä keskittymään muuhunkin kuin jatkuvien tulipalojen sammuttamiseen. Elinkeinoelämän näkökulmasta on tärkeää suunnata voimat seuraaviin kohteisiin: 1) Ensinnäkin: Sisämarkkinoiden pelisääntöjen edelleen kehittäminen ja huoltaminen sekä käytännön toimeenpanosta huolehtiminen, näihin kuuluvat muuan muassa digitaaliset sisämarkkinat. Digitaalisissa sisämarkkinoissa on kyse siitä, että yritykset pystyvät kehittämään, tarjoamaan ja markkinoimaan tuotteita, palveluja ja sisältöjä käyttäjäystävällisesti koko EU:n alueella. Kuluttajien pitää puolestaan pystyä ostamaan helposti laillisia tuotteita, palveluja ja sisältöjä internetistä koko EU:n alueella. Digitaalisen talouden avaintekijöitä on myös, että yritykset ja kuluttajat voivat asioida sähköisesti kaikkialla EU:ssa. Yrityksillä, kansalaisilla ja julkisella sektorilla täytyy lisäksi olla ns. digivalmiudet eli taidot ja välineet internetin käyttöön.

3 Digitaalisia sisältöpalveluja tuottavien suuryritysten joukossa ei ole tällä hetkellä yhtään eurooppalaista yritystä. Esimerkiksi suositut Google, Facebook, YouTube, Twitter ja Amazon ovat kaikki yhdysvaltalaisia. Yksi syy siihen on, että Euroopassa on edelleen 27 erilaista digimarkkinaa, kun Yhdysvalloissa niitä on vain yksi. Euroopassa yritykset joutuvat räätälöimään toimintaansa ja palvelujaan erikseen jokaiseen maahan. Ei siis ihme, että ainakin toistaiseksi Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan internet-taloudessa. Erityisesti Suomi hyötyisi digitaalisista sisämarkkinoista, koska meillä on vahvaa osaamista ja sijaitsemme maantieteellisesti kaukana. Copenhagen Economics on arvioinut, että digitaalisten sisämarkkinoiden luominen kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä kasvu saataisiin aikaan pelkästään lainsäädännöllisten esteiden poistamisella, ei esimerkiksi verotuloja käyttämällä tai muitakaan julkisia menoja lisäämällä! EU:n agendalla digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on nostettu korkealle muun muassa Suomen aktiivisuuden johdosta, mutta käytännön toimet laahaavat jäljessä. Elinkeinoelämä perää Euroopan komissiolta ja jäsenmailta vahvaa sitoutumista digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen. 2) Toiseksi: Talous- ja rahaliiton syventäminen. Yritysten kannalta on keskeistä, että julkinen talous saadaan kuntoon. Tämä edellyttää toimivaa talouspolitiikan koordinaatiota. Suomen pitää olla mukana ytimessä tekemässä ratkaisuja, joilla euroaluetta kehitetään. Yhteistyö kuitenkin edellyttää kaikilta aktiivisuutta ja rakenteiden pitää tukea vastuullisuutta. Euroopan talousvaikeudet ovat kasvattaneet EU-vastaisuutta monella taholla ja lisänneet erityisesti yhteisvaluutta euron arvostelua. Euro on joutunut syntipukiksi monille vuosikymmeniä jatkuneille rakenneongelmille, joiden juuret ovat kuitenkin aivan muualla. Kasvaneen kriittisyyden keskellä koko rahaliiton perimmäinen tavoite uhkaa välillä unohtua. Elinkeinoelämän näkökulmasta yhteinen valuutta on aivan keskeinen kulmakivi Euroopan sisämarkkinoiden toiminnassa. Ilman euroa EU-maiden yritykset kohtaisivat toivottoman hajanaisen toimintaympäristön, ja EU antaisi paljon tasoitusta vaikkapa USA:lle ja Kiinalle, missä yritykset voivat operoida samalla valuutalla useiden satojen miljoonien kuluttajien alueella. Euron käyttöönotto on helpottanut paitsi matkailijoiden arkea, myös yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yhteinen valuutta on parantanut koko Euroopan kilpailukykyä sekä valuuttariskejä vähentämällä että korkotasoa vakauttamalla. Valuuttariskien väheneminen on ollut erityisen tärkeää suomalaisille pk-yrityksille, joilla ei ole samanlaisia keinoja riskinhallintaan kuin suurilla toimijoilla. Ennennäkemättömän matalat ja vakaat korot ovat tuoneet sekä Suomen elinkeinoelämälle että kuluttajille suuria hyötyjä jo yli vuosikymmenen ajan. Äskettäisen selvityksen mukaan pelkästään suomalaiset pörssiyritykset ovat hyötyneet matalammista koroista satoja miljoonia euroja vuodessa. (Timo 3

4 4 Kohtamäki (2012): The corporate benefits of the euro. Ulkopoliittinen instituutti, Briefing Paper 103) Tänä päivänä on kuitenkin aivan ilmeistä, että rahaliittoa muodostettaessa tehtiin myös virheitä. Jäsenyyskriteereissä joustettiin liiaksi eikä luotu mekanismeja, jotka olisivat ohjanneet maita asialliseen taloudenpitoon ja tarvittaessa antaneet rangaistuksia holtittomuudesta. Nämä rahaliiton rakenteissa olleet valuviat eivät kuitenkaan ole Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta missään tapauksessa syy haikailla kansallisia valuuttoja takaisin. Päinvastoin, koska toimiva yhteisvaluutta on niin keskeinen koko Euroopan kilpailukyvylle, on tehtävä määrätietoisesti työtä toimivan talousohjauksen kehittämiseksi ja hyvän talouspolitiikan juurruttamiseksi koko Eurooppaan. Viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt uudistukset ovatkin olleet erittäin tervetulleita. Vaikka kriisin ratkomisessa riittää vielä paljon töitä, uusilla ohjauskeinoilla on luotu hyvää perustaa tulevien vuosikymmenten vakaalle talouskehitykselle. Tiiviimpi talouspolitiikan koordinaatio johtaa väistämättä tiettyyn itsemääräämisoikeuden kaventumiseen. Suomi on kuitenkin hoitanut julkista talouttaan varsin pitkäjänteisesti, joten koko Euroopan talouskehitystä vakauttava tiukempi koordinaatio on lähtökohtaisesti pelkästään Suomen etu. 3) Kolmanneksi: EU:n asemaa globaalina toimijana ja markkinoiden avaajana eurooppalaisille yrityksille pitää vahvistaa. Eurooppa on jäänyt pahasti jälkeen muista kasvavista markkinoista. EU:n pitää toimia oikeissa asioissa globaalina edelläkävijänä: innovaatioasioissa, tuotekehityksessä, markkinoille pääsyä helpottavista teknisissä ratkaisuissa. EU:n yksipuolinen toiminta esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasioissa on heikentänyt eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Kuten aiemmin jo totesin, edelläkävijyys ei saa tarkoittaa sitä, että sillä karkotetaan yritykset pois Euroopasta. Osittain tämän edelläkävijyyden vuoksi Euroopan unionin energiapolitiikka on valtavien haasteiden ja muutosten edessä. Haasteita tuo erityisesti uusiutuvan energian lisäämisvelvoite, joka nostaa kustannuksia ja lisää tuotannon ja hintojen vaihtelua. Kaiken kaikkiaan energiamarkkinoihin kohdistuu jatkuvasti lisääntyvää sääntelyä, joka on vastoin markkinaehtoisuuden tavoitetta. Sähkömarkkinoiden osalta EU:n tavoitteena on luoda yhtenäiset ja avoimet markkinat vuoteen 2014 mennessä. Yhteiset pelisäännöt on jo pitkälle sovittu, mutta pullonkaulana on se, ettei sähkön siirtoyhteyksiä ole tarpeeksi. Avoimet energiasisämarkkinat ovat lähtökohtaisesti myönteinen asia niin kuin avoimet sisämarkkinat muillakin aloilla. Huolenaiheena on nähty suomalaisen sähkön hinnan nousu keskieurooppalaiselle tasolle integraation seurauksena. Integraatio kuitenkin lisää hintakilpailua sekä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Integraation rinnalla suomalaisten yritysten kannalta on erityisen tärkeää, että sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi omiin tarpeisiin myös kansallisesti. Tällä hetkellä Suomeen joudutaan tuomaan rajojemme ulkopuolelta lähes 15 %

5 5 vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Siksi jo päätetyt ja suunnitteilla olevat sähköntuotantokapasiteetin investoinnit on erityisen tärkeä varmistaa. 4) Neljänneksi: EU:n lähialueiden vakaudesta on huolehdittava. EU:n laajentumishankkeet alkavat olla sekä maantieteellisesti että poliittisesti loppusuoralla, mutta työtä riittää vireillä olevien jäsenyysneuvotteluprosessien loppuunsaattamisessa. Islanti lienee helpoimmasta päästä, Turkki haasteellisin. Suomalaisen vientiteollisuuden kannalta Turkilla on suuri merkitys. 5) Viidenneksi: EU:ssa on meneillään useita suoraan suomalaiseen yritystoimintaan vahvasti vaikuttavia hankkeita. Yksi näistä on rahoitusalan sääntely. Finanssikriisin seurauksena on osittain toteutettu ja osittain vireillä useita kymmeniä rahoitusalan sääntelyyn ja valvonnan kiristämiseen liittyviä EU-sääntelyhankkeita. Useat rahoitusmarkkinoiden sääntelyhankkeet ovat olleet selkeästi poliittisesti värittyneitä. Finanssikriisin jälkimainingeissa sääntelyssä tehdään helposti ylilyöntejä, joilla saavutettavat hyödyt eivät vastaa niiden haittavaikutuksia. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luotettavuus sekä markkinoiden toimintatapojen ja finanssituotteiden läpinäkyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita. Myös yhtenäisten valvontakäytäntöjen kehittäminen Euroopan tasolla on periaatteessa myönteistä. Sääntelyn kiristämisen kääntöpuoli on kustannusten nousu, joka johtaa rahoituksen ehtojen kiristymiseen ja saatavuuden heikkenemiseen, kasvattaa yritysten kustannustaakkaa, rajoittaa talouskasvua ja vaikuttaa haitallisesti eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Nyt on esimerkiksi tarkoin harkittava, onko oikea hetki kiristää pankkien omavaraisuusvaatimuksia ja on itsestään selvää, että EU:ssa ei tule ottaa käyttöön yksipuolisesti finanssitransaktioveroa. Veron maksajia olisivat finanssialan asiakkaat, ja esimerkiksi yksin Suomen työeläkejärjestelmälle veron käyttöönotto aiheuttaisi arvioiden mukaan miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Eli tulonsiirtoa suomalaisilta eläkkeensaajilta EU:n budjettiin! 6: Kuudenneksi: Nykyisin lähes 80 prosenttia unionin menoista käytetään maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä koheesiopolitiikkaan, jolla pyritään pienentämään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n budjetin pitää edistää EU:lle keskeisiä tavoitteita: kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisten säilymistä. Innovaatioiden merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajasti, mutta tämä merkitys ei näy riittävästi EU:n budjetissa. Budjetin painopiste täytyy siirtää perinteisistä politiikka-alueista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. EK puolustaa vahvasti komission tekemää 80 mrd. euron budjettiehdotusta Horisontti 2020-ohjelmalle eli EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmalle. Tutkimus ja innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä pitkän tähtäyksen kasvulle ja kilpailukyvylle Euroopassa. Vuosia koskevissa rahoituskehysneuvotteluissa testataan nyt EU:n todellisia prioriteetteja. *********

6 6 Suomalaisen elinkeinoelämän näkemykset on mahdollista saada kuuluviin EU:ssa, mutta se edellyttää aktiivista kommunikaatioita vaikuttajien välillä. EK:n ja aiemmin TT:n hallitukset ovat vierailleet vuosittain Brysselissä vuodesta 1996, yhteensä 16 kertaa. Vierailujen yhteydessä hallituksen jäsenet ovat tavanneet Suomen kannalta keskeisiä komissaareja, Suomen EU-vaikuttajia mukaan luettuina suurlähettiläät ja suomalaiskomissaarit sekä ja Euroopan parlamentin jäsenet. Tänä vuonna hallitus esitti EK:n keskeiset viestit mm. valmisteilla olevasta rikkidirektiivistä sekä ilmasto- ja energia-asioista Eurooppa-neuvoston pysyvälle puheenjohtajalle Herman van Rompuylle, komission pääsihteerille ja ilmastokomissaari Connie Hedegaardille. Kaikille tapaamillemme komissaareille esitimme huolemme siitä, että Euroopan toimintaympäristö on menettänyt kilpailukykyään jo pitkään. Euroopan kirkasotsainen edelläkävijyys muun muassa ilmastoasioissa karkottaa yritystoimintaa pois, jos samoja vaatimuksia ei oteta käyttöön myös globaalisti. Brysselissä arvostetaan EK:n hallituksen vuosittaisia vierailuja: komissaarit haluavat kuulla yritysjohtajien näkemyksiä. Jos EK haluaa vaikuttaa EU-asioihin ja olla uskottava toimija, tämä edellyttää yritysjohtajien sitoutumista. Jatkuva dialogi päättäjien kanssa antaa meille hyvän pohjan tehdä vaikuttamistyötä. EK:lla on myös vaikuttamisen paikka BusinessEuropessa. Olen itse sen varapuheenjohtaja ja olen huomannut, että jos EK haluaa vaikuttaa johonkin asiaan EU-tasolla, meidän pitää saada näkemyksemme BusinessEuropen agendalle. Tämän lisäksi on itsestään selvää, että elinkeinoelämän ja Suomen hallituksen pitää tehdä vaikuttamistyötä yhdessä, silloin kun meillä on yhteinen intressi ja kyse on Suomen elinkeinoelämän kannalta olennaisesta asiasta. Elinkeinoelämä oli vahva vaikuttaja, kun Suomi liittyi unioniin ja myöhemmin rahaliittoon. Nyt meiltä usein kysytään, oliko erityisesti rahaliittoon liittyminen väärä päätös. Vertauskohtana on useimmiten Ruotsi, joka päätti pysyä euroalueen ulkopuolella. EU:n perustehtävänä on alusta lähtien ollut vakauden tuottaminen Eurooppaan. Yhteisten markkinoiden ja talouden pelisääntöjen avulla on jäsenvaltiot sidottu myös yhä tiiviimpään poliittiseen yhteistyöhön. Tämä Jean Monnetin nerokas idea on toiminut myös käytännössä. Sisämarkkinat ovat olleet sokkeli, jonka varaan on voitu rakentaa yhä tiivistyvää talouspoliittista, ulkopoliittista sekä sisäpoliittistakin yhteistyötä. Tämä on mielestäni hyvä muistaa varsinkin silloin, kun tuntuu, että EU on kaiken pahan alku ja juuri! Mikähän olisi vaihtoehto?

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta

10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta 10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta Tavoitteet Toimiva vapaakauppa ja terve talouskasvu EU:n ykköstavoitteeksi. Talouskasvun ja työpaikkojen

Lisätiedot

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda Osa Eurooppa 2020 strategiaa, sis: Digitaaliset sisämarkkinat Yhteistoimintakyvyn

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2016-00445 VNEUS Leppo Johannes(VNK) 20.07.2016 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 24.-25.7.2016 EU-puheenjohtajamaa Slovakia järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2044(BUD) 4.7.2017 TARKISTUKSET 1-11 Daniel Dalton (PE604.889v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Vesa-Pekka Poutanen Talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto ------------- Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2 EUROOPAN TULEVAISUUTEEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0086 (COD) 8838/17 ADD 7 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 2. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

PRIIP s KID. Markku Kaustia. Mistä PRIIP s regulaatiossa on kysymys? Mitkä ovat KID:in vaikutukset? Miltä näyttää - onnistutaanko?

PRIIP s KID. Markku Kaustia. Mistä PRIIP s regulaatiossa on kysymys? Mitkä ovat KID:in vaikutukset? Miltä näyttää - onnistutaanko? PRIIP s KID Suomeksi: Vähittäismarkkinoille tarkoitettujen paketoitujen ja vakuutus-muotoisten sijoitustuotteiden avaintietodokumentti Käytännössä: EU sääntelyä siitä, miten sijoituksen riski ja kulut

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

10089/1/17 REV 1 mn/pmm/hmu 1 DGE 2B

10089/1/17 REV 1 mn/pmm/hmu 1 DGE 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10089/1/17 REV 1 ENER 276 CLIMA 174 COMPET 480 CONSOM 249 FISC 135 TRANS 254 AGRI 319 IND 154 ENV 591 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Eurooppa on yhteinen kotimme

Eurooppa on yhteinen kotimme Eurooppa on yhteinen kotimme EU 2014 2019 2 3 Laitetaan eurooppalainen koti kuntoon! Hyvä lukija Euroopassa kääntyy uusi lehti vuonna 2014, kun suomalaiset ja muut EU-kansalaiset valitsevat uudet edustajansa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Realiteetteja energiasta ja ilmastosta Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä Yritykset, palvelut

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta.

Tietosuoja KERÄÄTKÖ TALLENNATKO KÄYTÄTKÖ HENKILÖTIETOJA? Mitä henkilötiedot ovat? Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta. 0100101000011010100010001010110101101111000101000 00101000011010100010001010110101101111000101 Paremmat säännöt pienten yritysten kannalta Tietosuoja 01001001010000110101000100010101101011011110001 Tietosuojaa

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK) Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2017-00062 VNEUS Siivola Heli(VNK), Eteläpää Mari(VNK) 30.01.2017 Viite Asia Vallettan epäviralliset päämieskokoukset 3.2.; EU27-kokous unionin tulevaisuudesta Päämiehet

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Virolainen Meri(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta

Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Virolainen Meri(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS2011-00692 VNEUS Virolainen Meri(VNK) 14.10.2011 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Eurooppa-neuvoston 23.10.2011 valmistelut; Euroalueen kehittäminen

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot