Ihmisen mittaisia hankkeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mittaisia hankkeita"

Transkriptio

1 Ihmisen mittaisia hankkeita Varsinais-Suomen hyväksi vuodesta

2 Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Pia Poikonen, puh Hankepäällikkö Eeva Mettala-Willberg, puh www. varsinhyva.fi Teksti: Roope Lipasti Graafinen suunnittelu ja taitto: Ulriikka Lipasti Kannen valokuvat: Esko Pettay, Tapio Tuhkanen, Pentti Urho ja Leena Lehtonen. Paino: Newprint, Raisio

3 Sisällys I Varsin lyhyesti yhdistys pähkinänkuoressa 4 Puheenjohtajan tervehdys Tukimuodot II POMO Yhdistyksen perustaminen Juuret kylätoimintaliikkeessä Perustamiskokous Vahdolla 2. Toimintaryhmätyön treeniä Myönteistä palautetta 3. Esimerkkejä POMO-hankkeista III ALMA Vakiintumisen ajan ALMA Kulttuuria ja tapahtumia Byrokratian peikko vilahtaa Kansainvälisyyttä ilmassa 2. Esimerkkejä ALMA-hankkeista IV LEADER Viralliseksi Leader-ryhmäksi Uutta ja vanhaa Ihmisen kokoisia hankkeita 2. Hallituksen näkökulmaa Hankkeita hyväksymässä 3. Esimerkkejä leader-hankkeista V minne leader meidät johtaa? 32 Toiminnanjohtajan katsaus tulevaan Hankkeet ja yritystuet kunnittain 3

4 I Varsin lyhyesti yhdistys pähkinänkuoressa Meidän kylän juttu Leader-toimintaryhmien kuten Varsin Hyvän tavoitteena on elävöittää maaseutua tukemalla ruohonjuuritason hankkeita, jotka edistävät paikallista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, elinkeinoelämää, kulttuuria ja muita aktiviteetteja. Rahoitusta voi saada investointihankkeisiin ja kehittämishankkeisiin. Edellisistä esimerkkinä voisi olla vaikkapa kylätalon korjaus, jälkimmäinen voisi olla jokin vuosittainen tapahtuma tai vaikka paikallishistoriikki. Tarkempia kriteereitä sille, millaiset hankkeet voivat saada tukea löytyy osoitteesta Varsin Hyvässä työskentelevät palkattuina toiminnanjohtaja sekä hankepäällikkö. He auttavat ja opastavat mielellään kaikissa tuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Asukkaat hallituksessa Varsin Hyvä ry:llä on hallitus, kuten kaikilla yhdistyksillä. Toimintaryhmien periaatteiden mukaan siinä on edustettuna sekä kunnan viranomaisia, yhdistysten edustajia että asukkaita ja yrittäjiä. Myös mukana olevat kunnat pyritään huomioimaan hallitusvalinnoissa. Hanketyöryhmä käsittelee hakemukset, tämän jälkeen ne menevät hallituksen hyväksyttäväksi ja edelleen ELY-keskukselle, joka tekee virallisen päätöksen tuesta. Kaikkiaan kolmella ohjelmakaudella vuosina rahaa on jaettu lähes kymmenen miljoonaa euroa yli kahteensataan eri hankkeeseen. Varsin Hyvä kädenjälki näkyy siis jokaisessa yhdistyksen alueen kunnassa monin tavoin! Tuella ja talkoilla Kuluvalla kaudella pienin maksettava tuki on 5000 euroa, suurin Omarahoitusosuudesta kolme neljäsosaa voi olla talkootyötä, neljäsosan pitää olla rahaa. Tuki maksetaan jälkikäteen hankesuunnitelman ja toteutuneiden hyväksyttävien kulujen mukaan. Tukien haku on jatkuvaa. 4

5 Koekalastuksen saalista irrotetaan tutkimuskäyttöön Aurajokisäätiön Maarian Allas -hankkeessa. Kuva: Esko Pettay. Varsin hyvä idea! Näin se käy: 1. Ota yhteyttä Varsin Hyvään ja kerro ideasi 2. Hiotaan yhdessä ideaa, jos tarvis. 3. Tehdään hankesuunnitelma, toimiston väki auttaa! 4. Suunnitelma menee hanketyöryhmän käsittelyyn ja siitä VH:n hallitukselle 5. Hallituksen vihreän valon jälkeen hakemus menee ELY-keskukseen 6. Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. 7. Tuen saa jälkikäteen kuitteja vastaan. 5

6 puheenjohtajan tervehdys VARSIN HYVÄÄ MENESTYS- TARINAA 15 VUOTTA! Vuonna 1997 alkanutta taivalta paikallisen maaseutuohjelman toteuttamisessa aina tähän päivään asti voisi kuvata menestystarinaksi. Ihmisen läheisiä hankkeita ja paikallista toimeliaisuutta on toteutettu yhteensä 213 erilaisella toimenpiteellä: mm. kylien, tapahtumien ja matkailun kehittämisellä sekä kylätalojen kunnostamisella. Tämä on pitänyt sisällään varmasti satoja talkootyötunteja, yhdessäoloa, uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Tässä työssä olen myös itse ollut mukana viidentoista vuoden ajan. Varsin Hyvä ry:n Leader-ohjelma Läheltä enemmän on keskittynyt asukaslähtöiseen toimintatapaan ja kehittämiseen. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kaupunkien lähialueet on pystytty pitämään vireinä ja alueilla on pysynyt monipuolinen palvelutarjonta ja vahva yrittäjyys. Toimialueen asukkaat, yhdistykset ja yritykset ovat kuntapäättäjien kanssa kehittäneet aluettaan viihtyisäksi paikaksi asua ja toimia. Näissä asioissa paikalliset asukkaat ja tahot on saatu hyvin liikkeelle. Hallituksen kuntauudistus, EU:n talouskriisi ja uuden EU:n ohjelmakauden valmistelut ovat tämän juuri nyt asioita, joiden kanssa elämme. Hallituksen kuntauudistuksen tavoitteena on luoda vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kun- 6 tarakenne. Vahvalla peruskunnalla on oltava riittävä väestöpohja vastaamassa peruspalveluista. Tämä lisää varmasti kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä. Samalla se mahdollistaa kyläyhdistysten nousemisen yhä tärkeämmäksi yhteistyökumppaniksi kunnille palveluiden tuottamisessa. Yhdistykset tulevat varmasti tulevaisuudessa ottamaan haja-asutusalueilla osan kunnille kuuluneista tehtävistä. Tätä työtä tukemaan olisi lähidemokratia turvattava entistä paremmin kuntalaissa. Kuntalaki voisi sisältää aluelautakuntien tai -toimikuntien pakollisuuden ja selkeät tehtävät. Aluetoimikunnilla pitäisi olla valtaa vaikuttaa ja määrärahoja toimia. Tällä hetkellä pakollisuutta ei ole kuntalaissa. Kylissä on varmasti voimaa ja tahtoa vaikuttaa omiin asioihin: asukkailla on tärkeä rooli kunnan lähipalvelujen kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Uuden Eurooppa 2020-strategian johtotähtenä on kasvu: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Uskon että tavoitteemme ovat samat ja olemme valmiit uudella ohjelmakaudella tekemään vielä enemmän maaseudun pitämiseksi elinvoimaisena. Varsin Hyvä ry:n 15-vuotisjuhlajulkaisu on hyvä läpileikkaus siitä tärkeästä työstä, jota asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja julkinen sektori ovat tehneet uusien yritysten, työpaikkojen ja maaseudun kilpailukyvyn parantamiseksi, kiitokset siitä. Paikallisuus on nyt liikkeellä! Pekka Määttänen

7 Tukimuodot Tuen hakijoina voivat olla mm. yhdistykset, kunnat, kehittämisorganisaatiot, yritykset ja säätiöt. Tukea ei myönnetä hakijan tavanomaiseen toimintaan. Tuen kohteen tulee sijaita Varsin Hyvä ry:n toimialueella. 1. YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Esimerkiksi uudet palvelut ja harrastusmahdollisuudet, tapahtumat, matkailu- ja kulttuurihankkeet 2. YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Esimerkiksi kylätalon tai harrastustilojen korjaus, luontopolut, rakennelmat 3. YRITYSTUET Tukea voidaan myöntää alle 10 hlön yrityksille ja maatalouden sivuelinkeinoihin. - Investointituki esim. kaluston hankintaan tai (korjaus)rakentamiseen - Käynnistystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen - Kehittämistuki esim. asiantuntijapalveluiden hankintaan - Yritysryhmän kehittämishanke esim. tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen 4. ERITYISYMPÄRISTÖTUET YHDISTYKSILLE Ympäristönhoitoon (perinnebiotooppien alkuraivaus, aitaaminen ja hoito, kosteikkojen perustaminen ja hoito) tarkoitetut tuet haetaan ELY-keskukselta, joka pyytää toimintaryhmältä lausunnon hankkeesta. Kuva: Tapio Tuhkanen. 7

8 II POMO Yhdistyksen perustaminen Tammikuun loppupuolella vuonna 1998 Luku-hankkeen puuha-ihmiset saivat kirjeen Varsin Hyvä ry:ltä. Siinä kerrottiin, että heidän hankkeensa saisi noin markan avustuksen. Se oli yhdistyksen ensimmäinen tukipäätös ja sikäli historiallinen. Luku-hankkeen, eli Luonnontuotteiden kuivausasemaverkostohankkeen, ideana oli perustaa marjojen ja sienien kuivausasemia asukkaiden käyttöön Yläneelle ja Lietoon. Sittemmin toimintaa laajennettiin myös kuivakeittojen valmistukseen. Tehtiin muun muassa Vaeltajan keitto juureksia ja suppilovahveroa. Vaeltajan keittoa myytiin Vantaan Jumbossa saakka. Siitä se sitten lähti. Vuoden 1998 jälkeen tukipäätöksiä on tehty pari sataa ja niiden myötä Varsinais- Suomen kaupunkien läheistä maaseutua on elävöitetty lukuisin tavoin. Alusta saakka mukana on ollut sekä investointi- että kehittämishankkeita. Edellisillä on rakennettu ja korjattu esimerkiksi kylätaloja ja leikkipuistoja. Jälkimmäisillä on tuotettu tapahtumia, kehitetty matkailua, tehty paikallishistoriikkeja. Nykyään myös yritykset voivat hakea tukea; 15 vuodessa onkin ehditty jättää pysyvä kädenjälki jokaiseen yhdistyksen alueen kuntaan. POMO = Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma. Budjetti: noin 5 mmk Rahoitus: Kunnat, valtio 44 hanketta Mukana olleet kunnat: Lemu, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko, Raisio, Paimio, Piikkiö, Sauvo, Turku, Vahto, Yläne Juuret kylätoimintaliikkeessä Palataan kuitenkin vuoteen Suomi oli silloin ollut EU:n jäsen kaksi vuotta ja siis myös oikeutettu osallistumaan EU:n erilaisiin hankkeisiin, joista Leader-ohjelmat ovat yksi esimerkki. Leader-ohjelmassa on mukana paikallisia toimintaryhmiä, joiden tavoitteena on eri tavoin kehittää maaseudun elinoloja. Käytännössä nämä toimintaryhmät ovat yhdistyksiä, jotka kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä ja synnyttämään työpaikkoja. Varsin Hyvä ry on yksi esimerkki tällaisesta toimintaryhmästä. Kun se perustettiin 1997, tavoitteena oli päästä Leader-ryhmäksi, joskin se tavoite sai odottaa vielä muutaman vuoden. Ensimmäiset vuodet toimittiin kansallisella 8

9 Sauhu vain nousee, kun Lavamäen kylätalolla valmistellaan alkavaa kattoremonttia. Kuva: Pekka Aittala. rahoituksella, mutta Leader-ohjelman hengessä. Syntyi POMO eli Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma. POMOn aikana samalla harjoiteltiin tulevaa varten: kun PO- MOn ohjelmakausi loppui vuonna 2000, oltiin iskussa aloittamaan ALMA-hankkeessa. Ihan tyhjästä ei kuitenkaan tarvinnut lähteä POMO-ohjelmassakaan. Vastaavantyyppistä toimintaa oli harjoiteltu Suomessa 1970-luvulta lähtien. Manu Rantanen, joka aloitti vuosituhannen vaihteessa Varsin Hyvän toiminnanjohtajana, näkee Varsin Hyvänkin taustan suomalaisessa kylätoimintaliikkeessä: Kylätoimikuntia syntyi 1970-luvulla ympäri maan ja uusi politiikan ala, maaseutupolitiikka sai niissä konkreettisen ilmenemismuotonsa maaseudulla. Toisin sanoen ihmiset itse alkoivat ottaa vastuuta ja tehdä asioita, Rantanen kertoo. EU tuli tästä näkökulmasta hyvään saumaan. Aiemmin ei ollut maaseudun ohjelmallista kehittämistä. Oli vain maatalouspolitiikkaa, mikä on eri kuin maaseutupolitiikka. Maaseudustahan useimmille tulee mieleen pelto ja viljely, mutta suu- 9

10 rin osa maaseudulla asuvista ihmisistä ei enää vuosikymmeniin ole ollut maatalouden kanssa missään tekemisissä. Ja tästä vaosta versoi Varsin Hyvä ry. Se oli alun perinkin henkisesti Leadertoimintaa siis toimintaryhmätyötä. Idea oli perustaa toimintaryhmiä joka puolelle Suomea ihan ilman EU:n apuakin. Unionista vain otettiin ikään kuin toiminnalle malli. Tausta-ajatuksena oli, että kun ensin vähän harjoiteltaisiin, voitaisiin aikanaan päästä mukaan EU:n Leader -ohjelmatyön piirin. Silloin 1997 tällaisia kansallisesti rahoitettuja toimintaryhmiä oli enemmänkin. Avainsana oli local, paikallinen. Suomessa oli aiemmin toiminut kylätoimintaliike, joten asia oli tuttu entuudestaan. Nyt siihen ikään kuin saatiin myös EU:n rahoitusmahdollisuus, Rantanen selittää. Ensin oli kuitenkin perustettava se yhdistys. Perustamiskokous Liedossa Varsin Hyvän perustamiskokous pidettiin Liedossa heinäkuussa 1997, tarkemmin sanottuna 15. päivä. Yhdistyksen nimi tuli sanoista Varsinais-Suomen hyväksi. Navettarock raikaa kunnostetussa Mannin navetassa Liedon Asemalla. Kuva: Esko Pettay. 10

11 Yksi paikallaolijoista oli Riitta Pahikkala, silloinen Vahdon kunnanjohtaja: Kokous pidettiin keskellä kesälomaa. Alun perin se oli tarkoitus pitää vasta lomien jälkeen, mutta maatalousneuvos Eero Uusitalo oli käynyt Vahdolla muissa asioissa kesän alussa ja hoputti perustamaan yhdistyksen mahdollisimman nopeasti, Pahikkala muistelee. Perustamiskokous saatiin kunnialla läpi ja yhdistykselle hallitus. Leader-ryhmien sääntöjen perusteella vaikka siis virallinen EU:n hanke ei oltukaan hallitus valittiin kolmikantaperiaatteen mukaan: kolmasosa oli julkishallinnon ihmisiä, kolmasosa yhdistysten ja loput kuntien asukkaiden edustajia. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Pahikkala. Hän oli ollut jo ennen perustamiskokousta sorvaamassa ohjelmaluonnosta, mutta kiire tuli silti, sillä se piti palauttaa parin viikon sisällä. Kilpailu siitä, ketkä pääsisivät POMOohjelmaan oli kova. Halukkaita oli kuutisenkymmentä, parikymmentä otettiin. Kaikesta kesäkiireestä huolimatta Varsin Hyvän ensimmäinen ohjelma oli ilmeisen onnistunut, sillä yhdistys kuului valittujen joukkoon. Jaettavaa rahaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kilahti kassaan liki viisi miljoonaa markkaa. Innostus koko touhua kohtaan oli käsin kosketeltavaa, sillä toimintamalli oli uusi ja Yhdistyksen puheenjohtajuus oli mielenkiintoista, mutta työlästäkin. Hankkeita oli paljon ja niihin piti myös tutustua, eli eivät ne koskaan läpihuutojuttuja olleet. Rahoitussuunnitelmien tuli olla tarkkoja ja täyttää ministeriön kriteerit. Työ on kuitenkin jättänyt pysyviä jälkiä. Hankkeita oli paljon, joten on vaikea nostaa mitään yksittäisiä, mutta mieleen on jäänyt esimerkiksi Vahdon retkeilyreitistöt, Yläneen Luontokapinetin hankkeet ja Nousiaisten vanhan aseman kunnostaminen. 11 Riitta Pahikkala, pj mielenkiintoinen: Nyt aukesi mahdollisuus saada rahaa pienimuotoisiin kehittämishankkeisiin. Siihen saakkahan Turun läheiset kunnat olivat olleet niin sanottua nolla-aluetta, eli tänne ei saatu tämäntyyppistä rahoitusta mistään, Pahikkala kertoo. Käytännössä rahoitusta voitiin nyt saada hankkeisiin, jotka edistivät ruohonjuuritason toimintaa, asukkaiden aktivointia, asukaslähtöisyyttä ja vastaavaa. Varsin Hyvä hyppäsi mukaan kesken ohjelmakauden, joten kautta oli jäljellä vain pari vuotta. Sinä aikana ehdittiin kuitenkin paljon: Saavutimme ja ylitimme tavoitteet, mikä auttoi sitten seuraavan ohjelman laatimista ja läpisaamista. Kriteerit täyttyivät ja ylittyivät siis yhteistyö, verkottuminen, elinkeinotoiminnan virkistyminen, matkailun edistyminen ja niin edelleen, Pahikkala summaa.

12 2. Toimintaryhmätyön treeniä Kun POMO lähti kunnolla käyntiin, alku ei sinänsä ollut hankalaa, mutta koska kaikki oli uutta, eikä toiminta toisaalta ollut osa virallista EU:n ohjelmaa, alkuvuodet olivat monessa mielessä hieman villejä. Toimintakulttuuria vasta etsittiin, mutta samasta syystä kaikki oli hyvin positiivista ja innostavaa. Saavutettiin monia myönteisiä asioita. Syntyi uudenlaista yhteistyötä. Pystyttiin ylittämään jopa kuntarajoja, mikä siihen saakka oli ollut hyvin vaikeaa monet hankkeet, kuten erilaiset retkeilyreitistöt ja vastaavat toteutettiin usean kunnan alueella. Yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin kanssa. Tuki loi uusia toimijoita, joita ei aiemmin ollut edes ollut. Haluttiin myös laajentaa toimialaa niin, ettei kyse olisi pelkästä kylätoiminnasta, vaan mukaan pyrittäisiin saamaan myös esimerkiksi kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksiä. Ja siinä onnistuttiinkin sen työn hedelmistä tosin päästiin kunnolla nauttimaan vasta seuraavalla ohjelmakaudella. Joka tapauksessa Varsin Hyvä oli syntymästään lähtien varsin hyvä paljon enemmän kuin pelkkä rahanjakaja. Tai kuten Manu Rantanen asian ilmaisee: Tämäntyyppisten hankkeiden ja yhdistysten kohdalla on usein vähän vääränlainen puhetapa. Kyse ei ole vain rahasta. Raha on 12 pelkkä väline yhteistyön luomiseksi ja ideoiden levittämiseksi. Ja juuri se on toimintatyön vahvuus: verkostojen syntyminen. Oli hyvin innostavaa soveltaa uudessa ympäristössä näitä uusia toimintatapoja. Myönteistä palautetta Kaikkiaan kahdessa vuodessa rahoitettiin 44 hanketta, joiden saamat avustussummat vaihtelivat muutamasta tonnista markkaan. Tehtiin hiihtoreittejä, kulttuuripolkuja, parannettiin kala- ja rapukantoja, kehitettiin lähiruokakonseptia, korjattiin kylätaloa, koulutettiin käsityöläisiä, korjattiin vanhaa juna-asemaa ja paljon Varsin Hyvä oli muuta. syntymästään lähtien Konkreettisten asioiden lisäksi saatiin aikaiseksi myös varsin hyvä - paljon enemmän kuin pelkkä rahanjakaja. toisenlaisia tuloksia: Varsinais-Suomessa on tapana huolehtia lähinnä omista asioista, mutta POMO-hankkeiden myötä opittiin myös uudenlaista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Yhteen hiileen puhaltaminen aktivoi asukkaita ja innosti toimeliaisuuteen. Kun ohjelmakauden jälkeen kyseltiin mukana olleiden mielipiteitä, palaute oli myönteistä. Itselle asetettujen tavoitteiden mitoitus esimerkiksi oli onnistunut. Yhteistyön lisääntymisen ohella katsottiin, että matkailun sekä pienten yritys- ja käsityöläishankkeiden edellytykset olivat vahvistuneet. Ja kun tavoitteena oli synnyttää nimen-

13 Karunan Urheilijat ry:n talkoolaiset rakentavat laituria Sauvon Karunan Kalliorantaan. Kuva: Saila Myllykylä. 13

14 omaan paikallista ja todellisista tarpeista nousevaa toimintaa, siinäkin onnistuttiin. Yksi palautteenantajista mainitsi POMO-toiminnan paraatiesimerkiksi siitä, että maaseudulla ei kannata luovuttaa, vaikka perinteiset elinkeinot lakkaisivat kannattamasta. On sopeuduttava ja keksittävä uutta. Ihan pelkää ruusuilla tanssimista POMOkaan ei sentään ollut: epäiltiin, että kylähankkeissa jotkut ajavat vain omia etujaan. Myös aikataulut ja resurssit koettiin joskus vaikeiksi; kun tehdään talkoilla, kaikki ei aina suju ihan yhtä hyvin kuin palkatulla työvoimalla. Myös se että rahoituksen saa vasta jälkikäteen aiheutti jonkin verran päänsärkyä. Mistä pieni yhdistys saa rahan etukäteen, vaikka sitten saisikin sen aikanaan takaisin? Eräs palautteen antajista kuvasi POMOrahaa käyttövoimaksi, joka muuttui sopaksi, hanskoiksi, nauloiksi, vesureiksi, moottorisahaöljyksi, puhelinminuuteiksi ja lehti-ilmoituksiksi. Aikaansaannokset ovat kuitenkin täysin riippuvaisia talkoolaisjoukosta sekä vapaaehtoisista, joilla on vuoden mittaan useampiakin tuumaustunteja ja muuta näkymätöntä valmistelutyötä. Nousiaisten Kalliopohjan Seurantaloon nousee hakelämpölaitos. Kuva: Pasi Tasanen. 14

15 3. Esimerkkejä POMO-hankkeista Piikkiön lähiruokapuoti on ollut menestys Vahdolla elvytettiin kylätalotoimintaa Askalan kedot kukoistavat Avajaiset muistan hyvin. Oli vuosi 1999 ja laitoimme pienen ilmoituksen Turun Sanomiin ja olimme hieman pessimistisiä, että kiinnostaako ketään. Sitten niitä autoja vain tuli ja tuli. Myimme hetkessä kaiken, mitä kahvilassa oli ja teimme hädissämme lisää sämpylöitä, eivätkä ne ehtineet edes kunnolla nousta, mutta silti niitäkin kehuttiin, kertoo Marja Vaiste, jonka lähiruokaa myyvä Tuorlan Puoti aikanaan sai alkusysäyksensä POMO-rahalla. Silloin sanottiin, että puoti kuolee heti kun rahoitus loppuu, mutta eipä kuollut. Alkuun meitä oli 2,5 ihmistä töissä, nyt on 12 vakituista ja kiireapulaiset päälle! Lähiruokapuodin oheen on myös kasvanut majatalo sekä lounas- ja tilausravintola, joista niin ikään saa lähiruokaa. Tällä hetkellä puodista saa monenlaisia lähiseudun erikoisuuksia, kuten maankuulua hapankorppua, ruis- ja pettutikkuja, spelttituotteita, hilloja, mehuja, luonnonjuomia ja paljon muuta luvun loppupuolella Vahdolle muutti paljon nuorempaa väkeä ja haluttiin saada myös tämä nuorempi väki mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Vahdolla oli vanha Lavamäen kylätalo, joka on 1900-luvun alussa rakennettu komea jugend-tyylinen rukoushuone, joka vuosien saatossa oli toiminut monenlaisten tapahtumien ja juhlien paikkana. POMO-rahoituksen turvin ryhdyttiin elävöittämään kylätalon toimintaa ja perustettiin sinne kesäkahvila sekä pieni puoti, johon lähiseutujen käsityöläiset saivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Myymälästä sai myös lähiseutujen retkeilyreitistöjen karttoja sekä talon historiikin, jonka hanke tuotti. Kylätalo on edelleen Kyläyhdistyksen omistuksessa ja sitä voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Paraikaa sen kattoa korjataan tällä kertaa Leaderhankkeena. Vuonna 2010 Paimion Askalan kedot valittiin vuoden perinnemaisemaksi. Valintaperusteissa kehuttiin paitsi alueen monipuolisuutta myös sitä, että ketoja on vapaaehtoisvoimin hoidettu ja pidetty yllä jo vuosia. POMO-rahoituksellakin on asiassa osuutensa. Varsin Hyvän tuella ketotukikohdaksi remontoitu vanha voimalanhoitajan talo toimii edelleen jokavuotisten talkooporukoiden levähdyspaikkana. Lisäksi POMO-rahalla parannettiin opastus- ja tiedotusasioita niin että nykyään vuosittaisesta talkootapahtumassa, jossa hoidetaan aluetta, on tullut hyvin merkittävä paikallinen tapahtuma. Samalla siirretään vanhaa tietotaitoa esimerkiksi riukuaidan rakentamisesta nuoremmille sukupolville. Varsin Hyvän työntekijät, POMO Riitta Jaakonmäki, koordinaattori Terhi Saari, toiminnanjohtaja Riitta Pahikkala, yhdistyksen puheenjohtaja

16 III ALMA Vakiintumisen ajan ALMA POMOn toimikausi päättyi virallisesti vuoden 1999 lopussa, mutta käytännössä viimeisiä projekteja tehtiin kesään 2000 saakka. Siinä vaiheessa viimeistään oli opittava uusi kirjainyhdistelmä, ALMA. Se tarkoittaa alueellista maaseutuohjemaa. Tällä kertaa rahoitusta tuli myös EU:lta. Toki edelleen rahaa tuli valtiolta ja kunniltakin. Jos POMOn aika oli ollut kohtuullisen vapaata ja villiä, niin ALMAn kautta voisi kuvailla tasaantumisen tai vakiintumisen ajanjaksoksi. ALMAN myötä toiminta muuttui ammattimaisemmaksi, mutta samalla myös vähän lukkiuduttiin tai lukittauduttiin byrokratian rakenteisiin. Se mikä ennen oli ollut kohtuullisen helppoa, ei enää ollutkaan. Tuli vähän sellainen olo, että saako enää käyttää omaa järkeä ollenkaan kun kaikkeen pitää saada lupa ylempää, ettei vain tehtäisi virheitä. Mutta kehittämistyön yksi pointti on siinä, että tehdään virheitä: kun luodaan uutta, aina vähän roiskuu ja menee pieleen, se kuuluu asiaan, ALMAssa koordinaattorina aloittanut Manu Rantanen muistuttaa. Keskeisiä hankkeita olivat esimerkiksi kylätalojen peruskorjaukset, luonto- ja virkistysreittien tekeminen, erilaiset matkailuhankkeet sekä museo- ja perinnehankkeet. 16 ALMA = Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Budjetti: 4,5 Me Rahoitus: EU, valtio, kunnat 89 hanketta Mukana olleet kunnat: Askainen, Lemu, Lieto, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Sauvo, Vahto, Yläne sekä Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan maaseutualueet Kulttuuria ja liikuntaa Byrokratiasta huolimatta asioita kuitenkin saatiin aikaiseksi entiseen malliin ellei enemmänkin. ALMAssa rahoitettiin noin 90 eri hanketta. Keskeisiä olivat esimerkiksi kylätalojen peruskorjaukset, luonto- ja virkistysreittien tekeminen, erilaiset matkailuhankkeet sekä museo- ja perinnehankkeet. Se, miten nämä eri hankkeet valikoituivat mukaan, perustui siihen, että ne olivat paitsi hyviä hankkeita, sellaisia, jotka sopivat ALMAn ohjelmaan. Toimintaryhmätyössä asiat nimittäin menevät niin, että eri ohjelmakausille laaditaan ennen kauden alkua aina oma ohjelma, jota sitten seuraavat vuodet toteutetaan. Ohjelmaan määritellään toiminnan

17 painopisteet ja tavoitteet. Ohjelman kirjoittaa toiminnanjohtaja, jos kohta hallituskin on siinä vahvasti mukana. Ihan omasta päästä toiminnanjohtajakaan ei ohjelmaa keksi. Taustalla ovat ensinnäkin raamit, jotka tulevat maa- ja metsätalousministeriöltä ja EU:lta, minkä lisäksi pyritään löytämään sellaisia asioita, joita juuri tällä alueella olisi hyvä tukea. Niistä hankitaan tietoa esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa, joita järjestetään Varsin Hyvässä mukana olevissa kunnissa. Niissä kuka tahansa saa tulla kertomaan mielipiteensä, minkälainen toiminta olisi viisasta ja tarpeellista. Näiden kaikkien pohjalta syntyy ohjelmakauden strategia, jossa määritellään se, mitä voidaan rahoittaa. ALMAssa tällaisia painopisteitä olivat muun muassa kulttuuri ja liikunta. Byrokratian peikko vilahtaa Sinikka Kauko-Vainio aloitti yhdistyksen hankesihteerinä vuonna Hänellä on kaikkiaan melko monipuolinen näköala Varsin Hyvän toimintaan, sillä pestiään ennen hän oli mukana hankkeessa, joka sai rahoitusta Varsin Hyvältä, hankesihteerin työstä hän siirtyi yhdistyksen toiminnanjohtajaksi ja nykyään hän on jälleen mukana Varsin Hyvän rahoittamassa hankkeessa. Kauko-Vainion näkemys on, että AL- MAn myötä byrokratia lisääntyi, mutta asioista kuitenkin selviydyttiin kunnialla. Hän kertoo arvostaneensa eniten sellaisia kyläyhdistysten hankkeita, joissa talkoovoimin tehtiin erilaisia asioita. Kylätaloprojekteja oli siihen aikaan paljon. Niissä tehtiin lukemattomia talkootunteja, ihmiset olivat tosi sitkeitä myös niitten paperien kanssa. Ihailla täytyy. Varmasti monissa paikoissa hanke jätti jälkeensä paitsi sen konkreettisen rakennuksen tai vastaavan, myös tiiviimmän kyläyhteisön! Manu Rantanen, joka niinikään oli ensin ALMAssa koordinaattori ja sittemmin toiminnanjohtaja, on samoilla linjoilla Kauko- Vainion kanssa: Yhteistyötä luotiin eri puolille aluetta. Tietoisesti myös pyrittiin siihen, ettei käy niin, että sama porukka hakee rahat vuodesta toiseen, vaan että saadaan innostettua uusia toimijoita mukaan. Siinäkin onnistuttiin ja etenkin aluksi oli suuri innostus. Syntyi paljon uutta, järkevää toimintaa, joka on myös sittemmin jatkunut, mikä on aina hyvä merkki ja osoitus onnistumisesta. Kansainvälisyyttä ilmassa Vaikka Varsin Hyvän toiminta lähtökohtaisesti on paikallista, Leader-toimintaan laajemmin kuuluu myös kansainvälisyys, sillä samojen asioiden kanssa painitaan eri puolella Eurooppaa ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen on tietenkin eduksi. ALMAssakin oli muutama kansainvälinen hanke espanjalaisten kanssa kehitettiin luontomatkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä sekä lintumatkailua. 17

18 2. Esimerkkejä ALMA-hankkeista Paikallishistoria talteen Yksi jälkipolville saakka näkyvä Varsin Hyvän rahoituksen aikaansaannos ovat erilaiset paikallishistoriat ja vastaavat, joita on tehty useampiakin. Esimerkiksi yksi alueen vanhimmista maaseudulle kaavoitetuista asuinalueista, Kaarinassa sijaitseva Empo, sai oman kirjansa Omaan kotiin Kuusistoon Ämbodan maatilasta Empon asuinalueeksi. Kirjaan on koottu asukkaiden muistoja vuosien varrelta. Kaarinassa on muutenkin oltu tässä suhteessa aktiivisia: Vanhat paikannimet teos syntyi Kaarina-Seuran voimanponnistuksena. Kaarina on yksi Suomen vanhimpia pitäjiä, joten nimistöäkin riittää työstä on myös ihan käytännön hyötyäkin: vanhoja nimiä hyödynnetään esimerkiksi kaavoituksessa. Askaisissa Livonsaaren kyläyhdistys otti tehtäväkseen paikallishistoriikin aikaansaamisen. Syntyi teos Paskaranda rapasko ja muuta Livonsaaren historiaa, jossa selvitellään saaren historiaa siitä saakka, kun se merestä kohosi. Vahdolla taas ei luotu sinänsä uutta, mutta suomennettiin ja julkaistiin Vahdon kappalaisen vuosina pitämä päiväkirja, joka valottaa oivaltavasti Vahdon, mutta myös koko Turun alueen menneisyyttä siltä ajalta. Kotiseutu kuntoon Yksi tyypillinen avustuskohde ovat erilaiset kylätalot ja niiden kunnostus. Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen voimanponnistus on hyvä esimerkki. Yhdistysaktiivien käsissä vasara tuntui pysyvän, joten he kunnostivat Topoisten Kotiseutumuseosta talkootyöllä ja Alman tuella. Paikalle siirrettiin varastomakasiini, minkä lisäksi näyttelymakasiinia ja päärakennusta kunnostettiin. Talkoolaisia oli mukana yli 70 henkeä ja lopputulos on hieno: paikalla on nyt 15 rakennusta ja upeat puitteet näyttelyille ja tapahtumille. Vastaavanhenkisiä kylähankkeita ovat olleet myös esimerkiksi leikkikenttien rakentamiset. Nousiaisissa oltiin aktiivisia tässäkin suhteessa: paikallinen kyläyhdistys rakensi talkoovoimin Valpperin kylälle leikki- ja kokoontumispaikan. Rakennettiin muun muassa huvimaja, hiekkalaatikoita, keinu sekä pöytiä ja penkkejä. Katariinan poluilla Erilaiset ulkoilureitistöt ovat olleet suosittu tapa tehdä kotiseutua viihtyisäksi. Hyvä esimerkki tästä löytyy Kaarinasta, jonne rakennettiin Varsin Hyvän tuella Pyhän Katariinan polut -kokonaisuus. Kyseessä on partiolaisten merkitsemä polkuverkosto Kaarinan länsiosassa Vaarniemen ja Lemunniemen metsissä ja pellon reunoilla. Merkittyjä polkuja on yli kymmenen kilometriä, korkeuseroakin jopa 50 metriä. Polku myös yhdistyy muihin vastaaviin siten, että patikoida voi vaikka Turkuun saakka! Hyviä oivalluksia kaikki! 18

19 Sauvossa on oltu monessa mukana Sauvolaiset ovat ylipäänsä aktiivisia kotiseutunsa kehittäjiä. Yksi heistä on Saila Myllykylä, joka oli puuhanaisena mukana Kalliorannan, vanhan nuorisotalon, kunnostusprojektissa. Keittiö ja juhlasalin lattia uusittiin, kirjaston tilalle saneerattiin miesten vessa sekä inva-wc. Lisäksi kunnostettiin vanhat ikkunat, korjattiin perustuksia ja fiksattiin taloa vähän sieltä ja täältä. Talkootunteja tehtiin yli tuhat: Hankkeesta on jäänyt mieleen hyvä talkoohenki ja se, kuinka paljon osaamista on pienessä kylässä! Aina löytyy joku joka pystyy auttamaan. On muuraria, maalaria, puutyötaitajaa, lattianlaittajaa, putkimiehiä, siivoojia ja talkooruuan tekijöitä. Kiitos kuuluu myös Sauvon kunnalle, Varsin Hyvä ry:lle ja TE-keskukselle. Heiltä on saanut aina apua, kun sitä olen pyytänyt. Ilman apua en olisi selvinnyt kaikista paperihommista ja raha-asioista. Erityisesti Varsin Hyvästä olen aina saanut heti apua sitä pyytäessäni, Myllykylä kertoo. Hankkeissa innovatiivisuus on yksi kriteeri, mutta pitää muistaa, ettei se suinkaan tarkoita jotain ihmeellistä, mitä ei ole ikinä missään tehty. Innovatiivista voi olla sellainen, jota ei tällä kylällä ole ennen tehty! Raisiossa entisöitiin rantoja Sinikka Kauko-Vainio Raision Kaanaan kylällä rantoja pitävät auki lampaat, mutta ennen kuin niin ekologiseen ja helppoon ruohonleikkuriin päädyttiin, piti tehdä paljon: rakentaa aitaukset, karjasuoja ja juomapaikka. Lisäksi tehtiin vielä pysähdyspaikka retkeilijöille sekä tarkkailupaikka lintubongareille. Talkoolaisia oli parikymmentä. Laidunta hyödynnetään talvisinkin: luistelijat ovat ottaneet väylän omakseen, sitä kautta kun pääsee kätevästi Raisionlahden jäälle! Varsin Hyvän työntekijät, ALMA Manu Rantanen, koordinaattori , toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio, hankesihteeri , toiminnanjohtaja Eeva Mettala-Willberg, hankeneuvoja 2004 Sauli Ahopelto, hallituksen pj Jouko Mäkinen, hallituksen pj Seppo Allén, hallituksen pj

20 IV LEADER Viralliseksi Leader-ryhmäksi Leader = EU:n osarahoittama toimintatapa maaseudun kehittämiseksi. Budjetti: 4,5 Me Rahoitus: EU, valtio, kunnat Tilanne kesällä 2012: noin 80 hanketta ja yritystukea Mukana olevat kunnat: Kaarinasta ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari, Lieto, Masku (Askainen, Lemu), Nousiainen, Paimio, Rusko (Vahto), Sauvo, Naantalista Luonnonmaan saari ja Livonsaari, Turusta Maarian ja Paattisten maaseutualueet ja Pöytyästä entinen Yläneen alue. Vuonna 2007 ALMA jäi historiaan ja Varsin Hyvästä tuli yksi virallisista EU:n Leader-ryhmistä. Sitä ennen oli jo tuttuun tapaan kirjoitettu ohjelma kuudeksi vuodeksi. Tällä kertaa ohjelmaa alkoi laatia toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio ja kun hän siirtyi toisiin tehtäviin, puikkoihin hyppäsi Heli Walls, joka oli jo aiemmin luotsannut Leader-ryhmää toisaalla. Ohjelman nimeksi tuli Läheltä enemmän. Kauko-Vainion johtoajatuksena ohjelmassa oli paikallisuus. Se, että kylät ja taajamat pysyisivät toimivina ja ihmisille hyvinä asua. Pohjana ohjelman kirjoittamiselle kuultiin monenlaisia ihmisiä eri puolilta aluetta. Yhtenä tämän toimintaryhmätyön ajatuksena onkin toimia eräänlaisena linkkinä viranomaisten, asukkaiden ja yhdistysten välillä. Me keräsimme eri ihmisten näkemyksiä ja niiden perusteella kirjoitimme ohjelman ääriviivat tietenkin niissä raameissa, mitä EU oli asettanut, Kauko-Vainio kertoo. Tavallisen hankkeen vetäjän näkökulmasta ohjelmat tulevat ja menevät, eikä sillä ole niin kauheasti väliä, onko hankkeen nimi ALMA vai ollaanko Leader-ryhmä. Paitsi yhdessä suhteessa: Leaderissa olivat mukana suurin piirtein samat jutut kuin ALMAssakin, mutta niiden lisäksi mukaan tuli nyt myös yrittäjyyden tukeminen. Uutta ja vanhaa Heli Walls saikin itselleen haasteellisen tehtävän, kun hän ensi töikseen uudessa työpaikassaan sai samaan aikaan kirjoittaa loppuraporttia ALMA-hankkeesta jossa ei ollut mukana ja viimeistellä seuraavan kauden ohjelmaa. Kun aloitin, ensimmäinen versio vuosien ohjelmista oli jo käynyt lausuntokierroksella ministeriössä, mutta jonkin verran pääsin myös laittamaan sinne omia näkemyksiäni. Ylipäänsä se erosi hieman aiemmista esimerkiksi siksi, että siinä oli tämä yrittäjyysnäkökulma mukana. Itselläni on yritystaustaa, joten koin hyvin mielekkäänä, että pienimuotoisen yrittäjyy- 20

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS JA LEADER-RYHMÄ Yhdistyksen taustaa Vuonna 2015 käynnistyvällä ohjelmakaudella 2014 20 Varsin Hyvän toimialue kattaa seuraavat alueet 11 kunnassa:

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020

Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Varsin Hyvä ry LEADER 2014-2020 Aluemuutoksia: - Taivassalon kunta uutena - Raisiosta alueita mukaan (Hauninen, Hahdenniemi, Palovuori) - Naantalista Luonnonmaan ja Livonsaaren lisäksi uusia alueita (mm.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita

Yhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 1 / 5 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

Valitse Siirry palveluun

Valitse Siirry palveluun Valitse Siirry palveluun Valitse tämä kohta mikäli haluat perustaa pääkäyttäjän organisaatiolle Pääkäyttäjätunnuksen voi luoda vain allekirjoituksen omaava henkilö. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivu 1 / 6 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä Heidi Pasanen, Leader-neuvoja Leader - yleisperiaatteita Läheisyysperiaatteeseen perustuva toimintatapa alueiden kehittämisessä Paikallista, alueiden välistä,

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Vihti 8.11.2014 Maarit Teuri Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli ja sen toiminta Esimerkkejä vesistöhankkeista Leader-rahoitus uudella ohjelmakaudella

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot