Ihmisen mittaisia hankkeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mittaisia hankkeita"

Transkriptio

1 Ihmisen mittaisia hankkeita Varsinais-Suomen hyväksi vuodesta

2 Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Pia Poikonen, puh Hankepäällikkö Eeva Mettala-Willberg, puh www. varsinhyva.fi Teksti: Roope Lipasti Graafinen suunnittelu ja taitto: Ulriikka Lipasti Kannen valokuvat: Esko Pettay, Tapio Tuhkanen, Pentti Urho ja Leena Lehtonen. Paino: Newprint, Raisio

3 Sisällys I Varsin lyhyesti yhdistys pähkinänkuoressa 4 Puheenjohtajan tervehdys Tukimuodot II POMO Yhdistyksen perustaminen Juuret kylätoimintaliikkeessä Perustamiskokous Vahdolla 2. Toimintaryhmätyön treeniä Myönteistä palautetta 3. Esimerkkejä POMO-hankkeista III ALMA Vakiintumisen ajan ALMA Kulttuuria ja tapahtumia Byrokratian peikko vilahtaa Kansainvälisyyttä ilmassa 2. Esimerkkejä ALMA-hankkeista IV LEADER Viralliseksi Leader-ryhmäksi Uutta ja vanhaa Ihmisen kokoisia hankkeita 2. Hallituksen näkökulmaa Hankkeita hyväksymässä 3. Esimerkkejä leader-hankkeista V minne leader meidät johtaa? 32 Toiminnanjohtajan katsaus tulevaan Hankkeet ja yritystuet kunnittain 3

4 I Varsin lyhyesti yhdistys pähkinänkuoressa Meidän kylän juttu Leader-toimintaryhmien kuten Varsin Hyvän tavoitteena on elävöittää maaseutua tukemalla ruohonjuuritason hankkeita, jotka edistävät paikallista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, elinkeinoelämää, kulttuuria ja muita aktiviteetteja. Rahoitusta voi saada investointihankkeisiin ja kehittämishankkeisiin. Edellisistä esimerkkinä voisi olla vaikkapa kylätalon korjaus, jälkimmäinen voisi olla jokin vuosittainen tapahtuma tai vaikka paikallishistoriikki. Tarkempia kriteereitä sille, millaiset hankkeet voivat saada tukea löytyy osoitteesta Varsin Hyvässä työskentelevät palkattuina toiminnanjohtaja sekä hankepäällikkö. He auttavat ja opastavat mielellään kaikissa tuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Asukkaat hallituksessa Varsin Hyvä ry:llä on hallitus, kuten kaikilla yhdistyksillä. Toimintaryhmien periaatteiden mukaan siinä on edustettuna sekä kunnan viranomaisia, yhdistysten edustajia että asukkaita ja yrittäjiä. Myös mukana olevat kunnat pyritään huomioimaan hallitusvalinnoissa. Hanketyöryhmä käsittelee hakemukset, tämän jälkeen ne menevät hallituksen hyväksyttäväksi ja edelleen ELY-keskukselle, joka tekee virallisen päätöksen tuesta. Kaikkiaan kolmella ohjelmakaudella vuosina rahaa on jaettu lähes kymmenen miljoonaa euroa yli kahteensataan eri hankkeeseen. Varsin Hyvä kädenjälki näkyy siis jokaisessa yhdistyksen alueen kunnassa monin tavoin! Tuella ja talkoilla Kuluvalla kaudella pienin maksettava tuki on 5000 euroa, suurin Omarahoitusosuudesta kolme neljäsosaa voi olla talkootyötä, neljäsosan pitää olla rahaa. Tuki maksetaan jälkikäteen hankesuunnitelman ja toteutuneiden hyväksyttävien kulujen mukaan. Tukien haku on jatkuvaa. 4

5 Koekalastuksen saalista irrotetaan tutkimuskäyttöön Aurajokisäätiön Maarian Allas -hankkeessa. Kuva: Esko Pettay. Varsin hyvä idea! Näin se käy: 1. Ota yhteyttä Varsin Hyvään ja kerro ideasi 2. Hiotaan yhdessä ideaa, jos tarvis. 3. Tehdään hankesuunnitelma, toimiston väki auttaa! 4. Suunnitelma menee hanketyöryhmän käsittelyyn ja siitä VH:n hallitukselle 5. Hallituksen vihreän valon jälkeen hakemus menee ELY-keskukseen 6. Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. 7. Tuen saa jälkikäteen kuitteja vastaan. 5

6 puheenjohtajan tervehdys VARSIN HYVÄÄ MENESTYS- TARINAA 15 VUOTTA! Vuonna 1997 alkanutta taivalta paikallisen maaseutuohjelman toteuttamisessa aina tähän päivään asti voisi kuvata menestystarinaksi. Ihmisen läheisiä hankkeita ja paikallista toimeliaisuutta on toteutettu yhteensä 213 erilaisella toimenpiteellä: mm. kylien, tapahtumien ja matkailun kehittämisellä sekä kylätalojen kunnostamisella. Tämä on pitänyt sisällään varmasti satoja talkootyötunteja, yhdessäoloa, uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Tässä työssä olen myös itse ollut mukana viidentoista vuoden ajan. Varsin Hyvä ry:n Leader-ohjelma Läheltä enemmän on keskittynyt asukaslähtöiseen toimintatapaan ja kehittämiseen. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että kaupunkien lähialueet on pystytty pitämään vireinä ja alueilla on pysynyt monipuolinen palvelutarjonta ja vahva yrittäjyys. Toimialueen asukkaat, yhdistykset ja yritykset ovat kuntapäättäjien kanssa kehittäneet aluettaan viihtyisäksi paikaksi asua ja toimia. Näissä asioissa paikalliset asukkaat ja tahot on saatu hyvin liikkeelle. Hallituksen kuntauudistus, EU:n talouskriisi ja uuden EU:n ohjelmakauden valmistelut ovat tämän juuri nyt asioita, joiden kanssa elämme. Hallituksen kuntauudistuksen tavoitteena on luoda vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kun- 6 tarakenne. Vahvalla peruskunnalla on oltava riittävä väestöpohja vastaamassa peruspalveluista. Tämä lisää varmasti kuntaliitoksia ja kuntien välistä yhteistyötä. Samalla se mahdollistaa kyläyhdistysten nousemisen yhä tärkeämmäksi yhteistyökumppaniksi kunnille palveluiden tuottamisessa. Yhdistykset tulevat varmasti tulevaisuudessa ottamaan haja-asutusalueilla osan kunnille kuuluneista tehtävistä. Tätä työtä tukemaan olisi lähidemokratia turvattava entistä paremmin kuntalaissa. Kuntalaki voisi sisältää aluelautakuntien tai -toimikuntien pakollisuuden ja selkeät tehtävät. Aluetoimikunnilla pitäisi olla valtaa vaikuttaa ja määrärahoja toimia. Tällä hetkellä pakollisuutta ei ole kuntalaissa. Kylissä on varmasti voimaa ja tahtoa vaikuttaa omiin asioihin: asukkailla on tärkeä rooli kunnan lähipalvelujen kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Uuden Eurooppa 2020-strategian johtotähtenä on kasvu: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Uskon että tavoitteemme ovat samat ja olemme valmiit uudella ohjelmakaudella tekemään vielä enemmän maaseudun pitämiseksi elinvoimaisena. Varsin Hyvä ry:n 15-vuotisjuhlajulkaisu on hyvä läpileikkaus siitä tärkeästä työstä, jota asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja julkinen sektori ovat tehneet uusien yritysten, työpaikkojen ja maaseudun kilpailukyvyn parantamiseksi, kiitokset siitä. Paikallisuus on nyt liikkeellä! Pekka Määttänen

7 Tukimuodot Tuen hakijoina voivat olla mm. yhdistykset, kunnat, kehittämisorganisaatiot, yritykset ja säätiöt. Tukea ei myönnetä hakijan tavanomaiseen toimintaan. Tuen kohteen tulee sijaita Varsin Hyvä ry:n toimialueella. 1. YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Esimerkiksi uudet palvelut ja harrastusmahdollisuudet, tapahtumat, matkailu- ja kulttuurihankkeet 2. YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Esimerkiksi kylätalon tai harrastustilojen korjaus, luontopolut, rakennelmat 3. YRITYSTUET Tukea voidaan myöntää alle 10 hlön yrityksille ja maatalouden sivuelinkeinoihin. - Investointituki esim. kaluston hankintaan tai (korjaus)rakentamiseen - Käynnistystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen - Kehittämistuki esim. asiantuntijapalveluiden hankintaan - Yritysryhmän kehittämishanke esim. tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen 4. ERITYISYMPÄRISTÖTUET YHDISTYKSILLE Ympäristönhoitoon (perinnebiotooppien alkuraivaus, aitaaminen ja hoito, kosteikkojen perustaminen ja hoito) tarkoitetut tuet haetaan ELY-keskukselta, joka pyytää toimintaryhmältä lausunnon hankkeesta. Kuva: Tapio Tuhkanen. 7

8 II POMO Yhdistyksen perustaminen Tammikuun loppupuolella vuonna 1998 Luku-hankkeen puuha-ihmiset saivat kirjeen Varsin Hyvä ry:ltä. Siinä kerrottiin, että heidän hankkeensa saisi noin markan avustuksen. Se oli yhdistyksen ensimmäinen tukipäätös ja sikäli historiallinen. Luku-hankkeen, eli Luonnontuotteiden kuivausasemaverkostohankkeen, ideana oli perustaa marjojen ja sienien kuivausasemia asukkaiden käyttöön Yläneelle ja Lietoon. Sittemmin toimintaa laajennettiin myös kuivakeittojen valmistukseen. Tehtiin muun muassa Vaeltajan keitto juureksia ja suppilovahveroa. Vaeltajan keittoa myytiin Vantaan Jumbossa saakka. Siitä se sitten lähti. Vuoden 1998 jälkeen tukipäätöksiä on tehty pari sataa ja niiden myötä Varsinais- Suomen kaupunkien läheistä maaseutua on elävöitetty lukuisin tavoin. Alusta saakka mukana on ollut sekä investointi- että kehittämishankkeita. Edellisillä on rakennettu ja korjattu esimerkiksi kylätaloja ja leikkipuistoja. Jälkimmäisillä on tuotettu tapahtumia, kehitetty matkailua, tehty paikallishistoriikkeja. Nykyään myös yritykset voivat hakea tukea; 15 vuodessa onkin ehditty jättää pysyvä kädenjälki jokaiseen yhdistyksen alueen kuntaan. POMO = Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma. Budjetti: noin 5 mmk Rahoitus: Kunnat, valtio 44 hanketta Mukana olleet kunnat: Lemu, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko, Raisio, Paimio, Piikkiö, Sauvo, Turku, Vahto, Yläne Juuret kylätoimintaliikkeessä Palataan kuitenkin vuoteen Suomi oli silloin ollut EU:n jäsen kaksi vuotta ja siis myös oikeutettu osallistumaan EU:n erilaisiin hankkeisiin, joista Leader-ohjelmat ovat yksi esimerkki. Leader-ohjelmassa on mukana paikallisia toimintaryhmiä, joiden tavoitteena on eri tavoin kehittää maaseudun elinoloja. Käytännössä nämä toimintaryhmät ovat yhdistyksiä, jotka kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä ja synnyttämään työpaikkoja. Varsin Hyvä ry on yksi esimerkki tällaisesta toimintaryhmästä. Kun se perustettiin 1997, tavoitteena oli päästä Leader-ryhmäksi, joskin se tavoite sai odottaa vielä muutaman vuoden. Ensimmäiset vuodet toimittiin kansallisella 8

9 Sauhu vain nousee, kun Lavamäen kylätalolla valmistellaan alkavaa kattoremonttia. Kuva: Pekka Aittala. rahoituksella, mutta Leader-ohjelman hengessä. Syntyi POMO eli Paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelma. POMOn aikana samalla harjoiteltiin tulevaa varten: kun PO- MOn ohjelmakausi loppui vuonna 2000, oltiin iskussa aloittamaan ALMA-hankkeessa. Ihan tyhjästä ei kuitenkaan tarvinnut lähteä POMO-ohjelmassakaan. Vastaavantyyppistä toimintaa oli harjoiteltu Suomessa 1970-luvulta lähtien. Manu Rantanen, joka aloitti vuosituhannen vaihteessa Varsin Hyvän toiminnanjohtajana, näkee Varsin Hyvänkin taustan suomalaisessa kylätoimintaliikkeessä: Kylätoimikuntia syntyi 1970-luvulla ympäri maan ja uusi politiikan ala, maaseutupolitiikka sai niissä konkreettisen ilmenemismuotonsa maaseudulla. Toisin sanoen ihmiset itse alkoivat ottaa vastuuta ja tehdä asioita, Rantanen kertoo. EU tuli tästä näkökulmasta hyvään saumaan. Aiemmin ei ollut maaseudun ohjelmallista kehittämistä. Oli vain maatalouspolitiikkaa, mikä on eri kuin maaseutupolitiikka. Maaseudustahan useimmille tulee mieleen pelto ja viljely, mutta suu- 9

10 rin osa maaseudulla asuvista ihmisistä ei enää vuosikymmeniin ole ollut maatalouden kanssa missään tekemisissä. Ja tästä vaosta versoi Varsin Hyvä ry. Se oli alun perinkin henkisesti Leadertoimintaa siis toimintaryhmätyötä. Idea oli perustaa toimintaryhmiä joka puolelle Suomea ihan ilman EU:n apuakin. Unionista vain otettiin ikään kuin toiminnalle malli. Tausta-ajatuksena oli, että kun ensin vähän harjoiteltaisiin, voitaisiin aikanaan päästä mukaan EU:n Leader -ohjelmatyön piirin. Silloin 1997 tällaisia kansallisesti rahoitettuja toimintaryhmiä oli enemmänkin. Avainsana oli local, paikallinen. Suomessa oli aiemmin toiminut kylätoimintaliike, joten asia oli tuttu entuudestaan. Nyt siihen ikään kuin saatiin myös EU:n rahoitusmahdollisuus, Rantanen selittää. Ensin oli kuitenkin perustettava se yhdistys. Perustamiskokous Liedossa Varsin Hyvän perustamiskokous pidettiin Liedossa heinäkuussa 1997, tarkemmin sanottuna 15. päivä. Yhdistyksen nimi tuli sanoista Varsinais-Suomen hyväksi. Navettarock raikaa kunnostetussa Mannin navetassa Liedon Asemalla. Kuva: Esko Pettay. 10

11 Yksi paikallaolijoista oli Riitta Pahikkala, silloinen Vahdon kunnanjohtaja: Kokous pidettiin keskellä kesälomaa. Alun perin se oli tarkoitus pitää vasta lomien jälkeen, mutta maatalousneuvos Eero Uusitalo oli käynyt Vahdolla muissa asioissa kesän alussa ja hoputti perustamaan yhdistyksen mahdollisimman nopeasti, Pahikkala muistelee. Perustamiskokous saatiin kunnialla läpi ja yhdistykselle hallitus. Leader-ryhmien sääntöjen perusteella vaikka siis virallinen EU:n hanke ei oltukaan hallitus valittiin kolmikantaperiaatteen mukaan: kolmasosa oli julkishallinnon ihmisiä, kolmasosa yhdistysten ja loput kuntien asukkaiden edustajia. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Pahikkala. Hän oli ollut jo ennen perustamiskokousta sorvaamassa ohjelmaluonnosta, mutta kiire tuli silti, sillä se piti palauttaa parin viikon sisällä. Kilpailu siitä, ketkä pääsisivät POMOohjelmaan oli kova. Halukkaita oli kuutisenkymmentä, parikymmentä otettiin. Kaikesta kesäkiireestä huolimatta Varsin Hyvän ensimmäinen ohjelma oli ilmeisen onnistunut, sillä yhdistys kuului valittujen joukkoon. Jaettavaa rahaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kilahti kassaan liki viisi miljoonaa markkaa. Innostus koko touhua kohtaan oli käsin kosketeltavaa, sillä toimintamalli oli uusi ja Yhdistyksen puheenjohtajuus oli mielenkiintoista, mutta työlästäkin. Hankkeita oli paljon ja niihin piti myös tutustua, eli eivät ne koskaan läpihuutojuttuja olleet. Rahoitussuunnitelmien tuli olla tarkkoja ja täyttää ministeriön kriteerit. Työ on kuitenkin jättänyt pysyviä jälkiä. Hankkeita oli paljon, joten on vaikea nostaa mitään yksittäisiä, mutta mieleen on jäänyt esimerkiksi Vahdon retkeilyreitistöt, Yläneen Luontokapinetin hankkeet ja Nousiaisten vanhan aseman kunnostaminen. 11 Riitta Pahikkala, pj mielenkiintoinen: Nyt aukesi mahdollisuus saada rahaa pienimuotoisiin kehittämishankkeisiin. Siihen saakkahan Turun läheiset kunnat olivat olleet niin sanottua nolla-aluetta, eli tänne ei saatu tämäntyyppistä rahoitusta mistään, Pahikkala kertoo. Käytännössä rahoitusta voitiin nyt saada hankkeisiin, jotka edistivät ruohonjuuritason toimintaa, asukkaiden aktivointia, asukaslähtöisyyttä ja vastaavaa. Varsin Hyvä hyppäsi mukaan kesken ohjelmakauden, joten kautta oli jäljellä vain pari vuotta. Sinä aikana ehdittiin kuitenkin paljon: Saavutimme ja ylitimme tavoitteet, mikä auttoi sitten seuraavan ohjelman laatimista ja läpisaamista. Kriteerit täyttyivät ja ylittyivät siis yhteistyö, verkottuminen, elinkeinotoiminnan virkistyminen, matkailun edistyminen ja niin edelleen, Pahikkala summaa.

12 2. Toimintaryhmätyön treeniä Kun POMO lähti kunnolla käyntiin, alku ei sinänsä ollut hankalaa, mutta koska kaikki oli uutta, eikä toiminta toisaalta ollut osa virallista EU:n ohjelmaa, alkuvuodet olivat monessa mielessä hieman villejä. Toimintakulttuuria vasta etsittiin, mutta samasta syystä kaikki oli hyvin positiivista ja innostavaa. Saavutettiin monia myönteisiä asioita. Syntyi uudenlaista yhteistyötä. Pystyttiin ylittämään jopa kuntarajoja, mikä siihen saakka oli ollut hyvin vaikeaa monet hankkeet, kuten erilaiset retkeilyreitistöt ja vastaavat toteutettiin usean kunnan alueella. Yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin kanssa. Tuki loi uusia toimijoita, joita ei aiemmin ollut edes ollut. Haluttiin myös laajentaa toimialaa niin, ettei kyse olisi pelkästä kylätoiminnasta, vaan mukaan pyrittäisiin saamaan myös esimerkiksi kotiseutu- ja kulttuuriyhdistyksiä. Ja siinä onnistuttiinkin sen työn hedelmistä tosin päästiin kunnolla nauttimaan vasta seuraavalla ohjelmakaudella. Joka tapauksessa Varsin Hyvä oli syntymästään lähtien varsin hyvä paljon enemmän kuin pelkkä rahanjakaja. Tai kuten Manu Rantanen asian ilmaisee: Tämäntyyppisten hankkeiden ja yhdistysten kohdalla on usein vähän vääränlainen puhetapa. Kyse ei ole vain rahasta. Raha on 12 pelkkä väline yhteistyön luomiseksi ja ideoiden levittämiseksi. Ja juuri se on toimintatyön vahvuus: verkostojen syntyminen. Oli hyvin innostavaa soveltaa uudessa ympäristössä näitä uusia toimintatapoja. Myönteistä palautetta Kaikkiaan kahdessa vuodessa rahoitettiin 44 hanketta, joiden saamat avustussummat vaihtelivat muutamasta tonnista markkaan. Tehtiin hiihtoreittejä, kulttuuripolkuja, parannettiin kala- ja rapukantoja, kehitettiin lähiruokakonseptia, korjattiin kylätaloa, koulutettiin käsityöläisiä, korjattiin vanhaa juna-asemaa ja paljon Varsin Hyvä oli muuta. syntymästään lähtien Konkreettisten asioiden lisäksi saatiin aikaiseksi myös varsin hyvä - paljon enemmän kuin pelkkä rahanjakaja. toisenlaisia tuloksia: Varsinais-Suomessa on tapana huolehtia lähinnä omista asioista, mutta POMO-hankkeiden myötä opittiin myös uudenlaista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Yhteen hiileen puhaltaminen aktivoi asukkaita ja innosti toimeliaisuuteen. Kun ohjelmakauden jälkeen kyseltiin mukana olleiden mielipiteitä, palaute oli myönteistä. Itselle asetettujen tavoitteiden mitoitus esimerkiksi oli onnistunut. Yhteistyön lisääntymisen ohella katsottiin, että matkailun sekä pienten yritys- ja käsityöläishankkeiden edellytykset olivat vahvistuneet. Ja kun tavoitteena oli synnyttää nimen-

13 Karunan Urheilijat ry:n talkoolaiset rakentavat laituria Sauvon Karunan Kalliorantaan. Kuva: Saila Myllykylä. 13

14 omaan paikallista ja todellisista tarpeista nousevaa toimintaa, siinäkin onnistuttiin. Yksi palautteenantajista mainitsi POMO-toiminnan paraatiesimerkiksi siitä, että maaseudulla ei kannata luovuttaa, vaikka perinteiset elinkeinot lakkaisivat kannattamasta. On sopeuduttava ja keksittävä uutta. Ihan pelkää ruusuilla tanssimista POMOkaan ei sentään ollut: epäiltiin, että kylähankkeissa jotkut ajavat vain omia etujaan. Myös aikataulut ja resurssit koettiin joskus vaikeiksi; kun tehdään talkoilla, kaikki ei aina suju ihan yhtä hyvin kuin palkatulla työvoimalla. Myös se että rahoituksen saa vasta jälkikäteen aiheutti jonkin verran päänsärkyä. Mistä pieni yhdistys saa rahan etukäteen, vaikka sitten saisikin sen aikanaan takaisin? Eräs palautteen antajista kuvasi POMOrahaa käyttövoimaksi, joka muuttui sopaksi, hanskoiksi, nauloiksi, vesureiksi, moottorisahaöljyksi, puhelinminuuteiksi ja lehti-ilmoituksiksi. Aikaansaannokset ovat kuitenkin täysin riippuvaisia talkoolaisjoukosta sekä vapaaehtoisista, joilla on vuoden mittaan useampiakin tuumaustunteja ja muuta näkymätöntä valmistelutyötä. Nousiaisten Kalliopohjan Seurantaloon nousee hakelämpölaitos. Kuva: Pasi Tasanen. 14

15 3. Esimerkkejä POMO-hankkeista Piikkiön lähiruokapuoti on ollut menestys Vahdolla elvytettiin kylätalotoimintaa Askalan kedot kukoistavat Avajaiset muistan hyvin. Oli vuosi 1999 ja laitoimme pienen ilmoituksen Turun Sanomiin ja olimme hieman pessimistisiä, että kiinnostaako ketään. Sitten niitä autoja vain tuli ja tuli. Myimme hetkessä kaiken, mitä kahvilassa oli ja teimme hädissämme lisää sämpylöitä, eivätkä ne ehtineet edes kunnolla nousta, mutta silti niitäkin kehuttiin, kertoo Marja Vaiste, jonka lähiruokaa myyvä Tuorlan Puoti aikanaan sai alkusysäyksensä POMO-rahalla. Silloin sanottiin, että puoti kuolee heti kun rahoitus loppuu, mutta eipä kuollut. Alkuun meitä oli 2,5 ihmistä töissä, nyt on 12 vakituista ja kiireapulaiset päälle! Lähiruokapuodin oheen on myös kasvanut majatalo sekä lounas- ja tilausravintola, joista niin ikään saa lähiruokaa. Tällä hetkellä puodista saa monenlaisia lähiseudun erikoisuuksia, kuten maankuulua hapankorppua, ruis- ja pettutikkuja, spelttituotteita, hilloja, mehuja, luonnonjuomia ja paljon muuta luvun loppupuolella Vahdolle muutti paljon nuorempaa väkeä ja haluttiin saada myös tämä nuorempi väki mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Vahdolla oli vanha Lavamäen kylätalo, joka on 1900-luvun alussa rakennettu komea jugend-tyylinen rukoushuone, joka vuosien saatossa oli toiminut monenlaisten tapahtumien ja juhlien paikkana. POMO-rahoituksen turvin ryhdyttiin elävöittämään kylätalon toimintaa ja perustettiin sinne kesäkahvila sekä pieni puoti, johon lähiseutujen käsityöläiset saivat tuoda tuotteitaan myyntiin. Myymälästä sai myös lähiseutujen retkeilyreitistöjen karttoja sekä talon historiikin, jonka hanke tuotti. Kylätalo on edelleen Kyläyhdistyksen omistuksessa ja sitä voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Paraikaa sen kattoa korjataan tällä kertaa Leaderhankkeena. Vuonna 2010 Paimion Askalan kedot valittiin vuoden perinnemaisemaksi. Valintaperusteissa kehuttiin paitsi alueen monipuolisuutta myös sitä, että ketoja on vapaaehtoisvoimin hoidettu ja pidetty yllä jo vuosia. POMO-rahoituksellakin on asiassa osuutensa. Varsin Hyvän tuella ketotukikohdaksi remontoitu vanha voimalanhoitajan talo toimii edelleen jokavuotisten talkooporukoiden levähdyspaikkana. Lisäksi POMO-rahalla parannettiin opastus- ja tiedotusasioita niin että nykyään vuosittaisesta talkootapahtumassa, jossa hoidetaan aluetta, on tullut hyvin merkittävä paikallinen tapahtuma. Samalla siirretään vanhaa tietotaitoa esimerkiksi riukuaidan rakentamisesta nuoremmille sukupolville. Varsin Hyvän työntekijät, POMO Riitta Jaakonmäki, koordinaattori Terhi Saari, toiminnanjohtaja Riitta Pahikkala, yhdistyksen puheenjohtaja

16 III ALMA Vakiintumisen ajan ALMA POMOn toimikausi päättyi virallisesti vuoden 1999 lopussa, mutta käytännössä viimeisiä projekteja tehtiin kesään 2000 saakka. Siinä vaiheessa viimeistään oli opittava uusi kirjainyhdistelmä, ALMA. Se tarkoittaa alueellista maaseutuohjemaa. Tällä kertaa rahoitusta tuli myös EU:lta. Toki edelleen rahaa tuli valtiolta ja kunniltakin. Jos POMOn aika oli ollut kohtuullisen vapaata ja villiä, niin ALMAn kautta voisi kuvailla tasaantumisen tai vakiintumisen ajanjaksoksi. ALMAN myötä toiminta muuttui ammattimaisemmaksi, mutta samalla myös vähän lukkiuduttiin tai lukittauduttiin byrokratian rakenteisiin. Se mikä ennen oli ollut kohtuullisen helppoa, ei enää ollutkaan. Tuli vähän sellainen olo, että saako enää käyttää omaa järkeä ollenkaan kun kaikkeen pitää saada lupa ylempää, ettei vain tehtäisi virheitä. Mutta kehittämistyön yksi pointti on siinä, että tehdään virheitä: kun luodaan uutta, aina vähän roiskuu ja menee pieleen, se kuuluu asiaan, ALMAssa koordinaattorina aloittanut Manu Rantanen muistuttaa. Keskeisiä hankkeita olivat esimerkiksi kylätalojen peruskorjaukset, luonto- ja virkistysreittien tekeminen, erilaiset matkailuhankkeet sekä museo- ja perinnehankkeet. 16 ALMA = Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Budjetti: 4,5 Me Rahoitus: EU, valtio, kunnat 89 hanketta Mukana olleet kunnat: Askainen, Lemu, Lieto, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Sauvo, Vahto, Yläne sekä Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan maaseutualueet Kulttuuria ja liikuntaa Byrokratiasta huolimatta asioita kuitenkin saatiin aikaiseksi entiseen malliin ellei enemmänkin. ALMAssa rahoitettiin noin 90 eri hanketta. Keskeisiä olivat esimerkiksi kylätalojen peruskorjaukset, luonto- ja virkistysreittien tekeminen, erilaiset matkailuhankkeet sekä museo- ja perinnehankkeet. Se, miten nämä eri hankkeet valikoituivat mukaan, perustui siihen, että ne olivat paitsi hyviä hankkeita, sellaisia, jotka sopivat ALMAn ohjelmaan. Toimintaryhmätyössä asiat nimittäin menevät niin, että eri ohjelmakausille laaditaan ennen kauden alkua aina oma ohjelma, jota sitten seuraavat vuodet toteutetaan. Ohjelmaan määritellään toiminnan

17 painopisteet ja tavoitteet. Ohjelman kirjoittaa toiminnanjohtaja, jos kohta hallituskin on siinä vahvasti mukana. Ihan omasta päästä toiminnanjohtajakaan ei ohjelmaa keksi. Taustalla ovat ensinnäkin raamit, jotka tulevat maa- ja metsätalousministeriöltä ja EU:lta, minkä lisäksi pyritään löytämään sellaisia asioita, joita juuri tällä alueella olisi hyvä tukea. Niistä hankitaan tietoa esimerkiksi keskustelutilaisuuksissa, joita järjestetään Varsin Hyvässä mukana olevissa kunnissa. Niissä kuka tahansa saa tulla kertomaan mielipiteensä, minkälainen toiminta olisi viisasta ja tarpeellista. Näiden kaikkien pohjalta syntyy ohjelmakauden strategia, jossa määritellään se, mitä voidaan rahoittaa. ALMAssa tällaisia painopisteitä olivat muun muassa kulttuuri ja liikunta. Byrokratian peikko vilahtaa Sinikka Kauko-Vainio aloitti yhdistyksen hankesihteerinä vuonna Hänellä on kaikkiaan melko monipuolinen näköala Varsin Hyvän toimintaan, sillä pestiään ennen hän oli mukana hankkeessa, joka sai rahoitusta Varsin Hyvältä, hankesihteerin työstä hän siirtyi yhdistyksen toiminnanjohtajaksi ja nykyään hän on jälleen mukana Varsin Hyvän rahoittamassa hankkeessa. Kauko-Vainion näkemys on, että AL- MAn myötä byrokratia lisääntyi, mutta asioista kuitenkin selviydyttiin kunnialla. Hän kertoo arvostaneensa eniten sellaisia kyläyhdistysten hankkeita, joissa talkoovoimin tehtiin erilaisia asioita. Kylätaloprojekteja oli siihen aikaan paljon. Niissä tehtiin lukemattomia talkootunteja, ihmiset olivat tosi sitkeitä myös niitten paperien kanssa. Ihailla täytyy. Varmasti monissa paikoissa hanke jätti jälkeensä paitsi sen konkreettisen rakennuksen tai vastaavan, myös tiiviimmän kyläyhteisön! Manu Rantanen, joka niinikään oli ensin ALMAssa koordinaattori ja sittemmin toiminnanjohtaja, on samoilla linjoilla Kauko- Vainion kanssa: Yhteistyötä luotiin eri puolille aluetta. Tietoisesti myös pyrittiin siihen, ettei käy niin, että sama porukka hakee rahat vuodesta toiseen, vaan että saadaan innostettua uusia toimijoita mukaan. Siinäkin onnistuttiin ja etenkin aluksi oli suuri innostus. Syntyi paljon uutta, järkevää toimintaa, joka on myös sittemmin jatkunut, mikä on aina hyvä merkki ja osoitus onnistumisesta. Kansainvälisyyttä ilmassa Vaikka Varsin Hyvän toiminta lähtökohtaisesti on paikallista, Leader-toimintaan laajemmin kuuluu myös kansainvälisyys, sillä samojen asioiden kanssa painitaan eri puolella Eurooppaa ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen on tietenkin eduksi. ALMAssakin oli muutama kansainvälinen hanke espanjalaisten kanssa kehitettiin luontomatkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä sekä lintumatkailua. 17

18 2. Esimerkkejä ALMA-hankkeista Paikallishistoria talteen Yksi jälkipolville saakka näkyvä Varsin Hyvän rahoituksen aikaansaannos ovat erilaiset paikallishistoriat ja vastaavat, joita on tehty useampiakin. Esimerkiksi yksi alueen vanhimmista maaseudulle kaavoitetuista asuinalueista, Kaarinassa sijaitseva Empo, sai oman kirjansa Omaan kotiin Kuusistoon Ämbodan maatilasta Empon asuinalueeksi. Kirjaan on koottu asukkaiden muistoja vuosien varrelta. Kaarinassa on muutenkin oltu tässä suhteessa aktiivisia: Vanhat paikannimet teos syntyi Kaarina-Seuran voimanponnistuksena. Kaarina on yksi Suomen vanhimpia pitäjiä, joten nimistöäkin riittää työstä on myös ihan käytännön hyötyäkin: vanhoja nimiä hyödynnetään esimerkiksi kaavoituksessa. Askaisissa Livonsaaren kyläyhdistys otti tehtäväkseen paikallishistoriikin aikaansaamisen. Syntyi teos Paskaranda rapasko ja muuta Livonsaaren historiaa, jossa selvitellään saaren historiaa siitä saakka, kun se merestä kohosi. Vahdolla taas ei luotu sinänsä uutta, mutta suomennettiin ja julkaistiin Vahdon kappalaisen vuosina pitämä päiväkirja, joka valottaa oivaltavasti Vahdon, mutta myös koko Turun alueen menneisyyttä siltä ajalta. Kotiseutu kuntoon Yksi tyypillinen avustuskohde ovat erilaiset kylätalot ja niiden kunnostus. Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen voimanponnistus on hyvä esimerkki. Yhdistysaktiivien käsissä vasara tuntui pysyvän, joten he kunnostivat Topoisten Kotiseutumuseosta talkootyöllä ja Alman tuella. Paikalle siirrettiin varastomakasiini, minkä lisäksi näyttelymakasiinia ja päärakennusta kunnostettiin. Talkoolaisia oli mukana yli 70 henkeä ja lopputulos on hieno: paikalla on nyt 15 rakennusta ja upeat puitteet näyttelyille ja tapahtumille. Vastaavanhenkisiä kylähankkeita ovat olleet myös esimerkiksi leikkikenttien rakentamiset. Nousiaisissa oltiin aktiivisia tässäkin suhteessa: paikallinen kyläyhdistys rakensi talkoovoimin Valpperin kylälle leikki- ja kokoontumispaikan. Rakennettiin muun muassa huvimaja, hiekkalaatikoita, keinu sekä pöytiä ja penkkejä. Katariinan poluilla Erilaiset ulkoilureitistöt ovat olleet suosittu tapa tehdä kotiseutua viihtyisäksi. Hyvä esimerkki tästä löytyy Kaarinasta, jonne rakennettiin Varsin Hyvän tuella Pyhän Katariinan polut -kokonaisuus. Kyseessä on partiolaisten merkitsemä polkuverkosto Kaarinan länsiosassa Vaarniemen ja Lemunniemen metsissä ja pellon reunoilla. Merkittyjä polkuja on yli kymmenen kilometriä, korkeuseroakin jopa 50 metriä. Polku myös yhdistyy muihin vastaaviin siten, että patikoida voi vaikka Turkuun saakka! Hyviä oivalluksia kaikki! 18

19 Sauvossa on oltu monessa mukana Sauvolaiset ovat ylipäänsä aktiivisia kotiseutunsa kehittäjiä. Yksi heistä on Saila Myllykylä, joka oli puuhanaisena mukana Kalliorannan, vanhan nuorisotalon, kunnostusprojektissa. Keittiö ja juhlasalin lattia uusittiin, kirjaston tilalle saneerattiin miesten vessa sekä inva-wc. Lisäksi kunnostettiin vanhat ikkunat, korjattiin perustuksia ja fiksattiin taloa vähän sieltä ja täältä. Talkootunteja tehtiin yli tuhat: Hankkeesta on jäänyt mieleen hyvä talkoohenki ja se, kuinka paljon osaamista on pienessä kylässä! Aina löytyy joku joka pystyy auttamaan. On muuraria, maalaria, puutyötaitajaa, lattianlaittajaa, putkimiehiä, siivoojia ja talkooruuan tekijöitä. Kiitos kuuluu myös Sauvon kunnalle, Varsin Hyvä ry:lle ja TE-keskukselle. Heiltä on saanut aina apua, kun sitä olen pyytänyt. Ilman apua en olisi selvinnyt kaikista paperihommista ja raha-asioista. Erityisesti Varsin Hyvästä olen aina saanut heti apua sitä pyytäessäni, Myllykylä kertoo. Hankkeissa innovatiivisuus on yksi kriteeri, mutta pitää muistaa, ettei se suinkaan tarkoita jotain ihmeellistä, mitä ei ole ikinä missään tehty. Innovatiivista voi olla sellainen, jota ei tällä kylällä ole ennen tehty! Raisiossa entisöitiin rantoja Sinikka Kauko-Vainio Raision Kaanaan kylällä rantoja pitävät auki lampaat, mutta ennen kuin niin ekologiseen ja helppoon ruohonleikkuriin päädyttiin, piti tehdä paljon: rakentaa aitaukset, karjasuoja ja juomapaikka. Lisäksi tehtiin vielä pysähdyspaikka retkeilijöille sekä tarkkailupaikka lintubongareille. Talkoolaisia oli parikymmentä. Laidunta hyödynnetään talvisinkin: luistelijat ovat ottaneet väylän omakseen, sitä kautta kun pääsee kätevästi Raisionlahden jäälle! Varsin Hyvän työntekijät, ALMA Manu Rantanen, koordinaattori , toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio, hankesihteeri , toiminnanjohtaja Eeva Mettala-Willberg, hankeneuvoja 2004 Sauli Ahopelto, hallituksen pj Jouko Mäkinen, hallituksen pj Seppo Allén, hallituksen pj

20 IV LEADER Viralliseksi Leader-ryhmäksi Leader = EU:n osarahoittama toimintatapa maaseudun kehittämiseksi. Budjetti: 4,5 Me Rahoitus: EU, valtio, kunnat Tilanne kesällä 2012: noin 80 hanketta ja yritystukea Mukana olevat kunnat: Kaarinasta ent. Piikkiön alue ja Kuusiston saari, Lieto, Masku (Askainen, Lemu), Nousiainen, Paimio, Rusko (Vahto), Sauvo, Naantalista Luonnonmaan saari ja Livonsaari, Turusta Maarian ja Paattisten maaseutualueet ja Pöytyästä entinen Yläneen alue. Vuonna 2007 ALMA jäi historiaan ja Varsin Hyvästä tuli yksi virallisista EU:n Leader-ryhmistä. Sitä ennen oli jo tuttuun tapaan kirjoitettu ohjelma kuudeksi vuodeksi. Tällä kertaa ohjelmaa alkoi laatia toiminnanjohtaja Sinikka Kauko-Vainio ja kun hän siirtyi toisiin tehtäviin, puikkoihin hyppäsi Heli Walls, joka oli jo aiemmin luotsannut Leader-ryhmää toisaalla. Ohjelman nimeksi tuli Läheltä enemmän. Kauko-Vainion johtoajatuksena ohjelmassa oli paikallisuus. Se, että kylät ja taajamat pysyisivät toimivina ja ihmisille hyvinä asua. Pohjana ohjelman kirjoittamiselle kuultiin monenlaisia ihmisiä eri puolilta aluetta. Yhtenä tämän toimintaryhmätyön ajatuksena onkin toimia eräänlaisena linkkinä viranomaisten, asukkaiden ja yhdistysten välillä. Me keräsimme eri ihmisten näkemyksiä ja niiden perusteella kirjoitimme ohjelman ääriviivat tietenkin niissä raameissa, mitä EU oli asettanut, Kauko-Vainio kertoo. Tavallisen hankkeen vetäjän näkökulmasta ohjelmat tulevat ja menevät, eikä sillä ole niin kauheasti väliä, onko hankkeen nimi ALMA vai ollaanko Leader-ryhmä. Paitsi yhdessä suhteessa: Leaderissa olivat mukana suurin piirtein samat jutut kuin ALMAssakin, mutta niiden lisäksi mukaan tuli nyt myös yrittäjyyden tukeminen. Uutta ja vanhaa Heli Walls saikin itselleen haasteellisen tehtävän, kun hän ensi töikseen uudessa työpaikassaan sai samaan aikaan kirjoittaa loppuraporttia ALMA-hankkeesta jossa ei ollut mukana ja viimeistellä seuraavan kauden ohjelmaa. Kun aloitin, ensimmäinen versio vuosien ohjelmista oli jo käynyt lausuntokierroksella ministeriössä, mutta jonkin verran pääsin myös laittamaan sinne omia näkemyksiäni. Ylipäänsä se erosi hieman aiemmista esimerkiksi siksi, että siinä oli tämä yrittäjyysnäkökulma mukana. Itselläni on yritystaustaa, joten koin hyvin mielekkäänä, että pienimuotoisen yrittäjyy- 20

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sivu 1 / 6 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 1 / 5 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Valitse tunnistautumisvaihtoehto. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava. Mikäli valitsit sähköisen tunnistautumisen -> valitse sopivin vaihtoehto

Valitse tunnistautumisvaihtoehto. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava. Mikäli valitsit sähköisen tunnistautumisen -> valitse sopivin vaihtoehto Valitse tunnistautumisvaihtoehto. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava Mikäli valitsit sähköisen tunnistautumisen -> valitse sopivin vaihtoehto Lue läpi ja tulosta tarvittaessa tiedostot -> valitse

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Hakujen alkaminen 11.5.2015 haettavaksi ovat avautuneet: o Yritystuet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot