Sisällysluettelo KH, :00, Esityslista 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo KH, 18.5.2015 17:00, Esityslista 1"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo KH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen... 5 Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n yhtiöjärjestys... 7 Liite: Kuntien Sosiaaliteknikka Oy:n perustamissopimus Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Suomen Satamaliiton ylimääräinen liittokokous Helsingissä Liite: Satamaliitto kutsu Liite: Satamaliitto esityslista Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Suomen Satamaliiton Satamapäivät Liite: Suomen Satamaliiton satamapaivat Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v Liite: Vammaisneuvoston lausunto hyvinvointikertomuksesta Liite: Vanhusneuvosto lausunto hyvinvointikertomus Liite: Lausunto hyvinvointikertomus lasten parlamentti Liite: Hyvinvointikertomus nuorisovaltuusto Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti Eroanomus luottamustehtävistä; Marko Puittinen Täyttölupahakemus nro Liite: TÄYTTÖLUPA Liite: henkilökuljetusyksikko_sopimus_ptk_ote_hamina Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen-Pekkola Liite: Valtuustoaloite Liite Valtuuston pitämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Hallintokuntien pöytäkirjajäljennökset

2 -1, KH :00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi Jari Merivirta Jorma-Kalevi Olsson Birgitta Pitko Eeva-Riitta Rajantie Irma Tiusanen Kari Tujula Pirjo Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Brask Nina valt.puheenjohtaja Kotiniemi Topias valt. I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti valt. II varapuheenjohtaja Eerola Juho valt. III varapuheenjohtaja Hassinen Raino kaupunginsihteeri, sihteeri Makkonen Kari tiedotuspäällikkö Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

3 131, KH :00 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Oikaisuvaatimusohje

4 132, KH :00 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 133, KH :00 Sivu 4 Käsittelyjärjestys Kh Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

6 134, KH :00 KH: 1187/2015 Sivu 5 Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen Kh / 320 Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys - perustamissopimus - osakassopimus Sotek-säätiö on tehnyt hankesuunnitelman, joka tähtää alueellisen sosiaalisen yrityksen perustamiseen. Yrityksen toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa, joka suuntautuu julkiyhteisöjen tarpeisiin. Yrityksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luoda merkittävä määrä työpaikkoja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen. Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön omistajiksi ovat tulossa Kotkan kaupunki 25 %, Haminan kaupunki 25 % ja Carea 50 % suuruisin omistusosuuksin. Yhtiö on voittoa tavoittelematon, ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Sotek-säätiö, joka siirtää yhtiöön tarvittavan määrän työ- ja valmennusosaamista. Kuntien omistamana yhtiö toimii in-house toimintamallilla. Niin ollen siltä ostettavia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Asian käsittely: I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi lisäselvityksen saamiseksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Todettiin, että asian lisäselvityksenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville jaetaan perustettavan yhtiön alustava liiketoimintasuunnitelma. Päätös: Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Kh Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh /. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys

7 134, KH :00 KH: 1187/2015 Sivu 6 - perustamissopimus - osakassopimus./. Liiketoimintasuunnitelman luonnos jaetaan kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Liitteenä olevan osakassopimusluonnoksen kohta 10.5 on muutettu kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun pohjalta seuraavaan muotoon: Sopimus on voimassa kunkin sopijapuolen osalta niin kauan kuin se ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuoli voi myös yksipuolisesti irtisanoa osakassopimuksen. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä euroa). Toimeenpano: Kv: Ote: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy Carea Haminan kaupunki Sotek-säätiö sosiaalijohtaja Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

8 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n yhtiöjärjestys Sivu 7 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy ja kotipaikka Kotka. Yhtiön toimialana on sosiaalisena yrityksenä palvella kuntia ja niiden toimintayksiköitä työllistämispalveluissa sekä harjoittaa työpankkitoimintaa. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain ( /348) tarkoittamana omistajiensa sidosyksikkönä. Yhtiön tehtävänä on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhtiön toiminnan mahdollisesti tuottamaa voittoa ei jaeta osakkeenomistajille osinkona tai muuna etuutena. Mahdollinen voitto on rahastoitava yhtiön pääomaan tulevia tarpeita varten tai käytettävä yhtiön kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa arvopapereita ja kiinteistöjä. 3 Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4 Toimitusjohtaja 5 Yhtiön edustaminen 6 Tilintarkastajat Toimitusjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä on hallituksen valitsema toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti hoitaa yhtiön operatiivista toimintaa. Toimitusjohtajalle suoritettavan palkan tai palkkion määrää hallitus. Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja kumpikin yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa yhdelle tai useammalle nimeämälleen henkilölle prokuran. Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 7 Kutsu yhtiökokoukseen 1

9 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n yhtiöjärjestys Sivu 8 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä (4) ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta toimittamalla kutsu todistettavasti kirjeitse tai sähköpostitse kullekin osakkeenomistajalle heidän yhtiön osakeluetteloon merkittyyn tai muuten yhtiön tiedossa olevaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen.. 8 Varsinainen yhtiökokous 9 Tilikausi 10 Suostumuslauseke 11 Lunastuslauseke Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä 1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen liitetietoineen ja toimintakertomuksen; 2. tilintarkastuskertomus; päätettävä 3. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 4. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 6. hallituksen jäsenten lukumäärästä; 7. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja korvauksista; valittava 8. hallituksen jäsenet; 9. tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; käsiteltävä 10. muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy Yhtiön osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Hallituksen suostumus voidaan antaa vain, jos luovutuksen saaja on kunta, kuntayhtymä tai muu julkisyhteisö. Suostumuslauseke ei koske olemassa olevien osakkeenomistajien välisiä siirtoja. Suostumusta koskeva hakemus on viipymättä tehtävä kirjallisesti hallitukselle yhtiön kaupparekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Yhtiön hallituksen on kahden (2) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta käsiteltävä asia ja samassa ajassa kirjallisesti ilmoitettava hakijalle ratkaisusta. Osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa uudelle osakkeenomistajalle siirtyvä osake seuraavilla ehdoilla: 1. Yhtiön lunastusoikeus on ensisijainen. Osakkeenomistaja voi lunastaa siirtyvän osakkeen vain, jos yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan. 2. Lunastusoikeus ei koske testamenttiin, sulautumiseen, jakautumiseen tai yhteisömuodon muutokseen perustuvaa saantoa. Lunastusoikeus ei koske myöskään kuntarakenteen muutokseen perustuvia saantoja. 2

10 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n yhtiöjärjestys Sivu 9 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos 3. Lunastushinta on osakkeenomistajan osakkeesta maksama merkintähinta. 4. Osakkeen siirtymisestä on viipymättä ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Samalla hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille, aikooko yhtiö käyttää ensisijaista lunastusoikeuttaan. Ilmoitus on toimitettava, kuten yhtiökokouskutsu toimitetaan. 5. Osakkeenomistajan on esitettävä hallitukselle kirjallinen lunastusvaatimus kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Yhtiön on ilmoitettava yhtiön lunastusoikeuden käyttämisestä osakkeiden saajalle kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. 6. Mikäli yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan, määräytyy osakkeenomistajien keskinäinen lunastusoikeus lunastukseen halukkaiden osakkeenomistajien omistusten keskinäisessä suhteessa. Jos osakkeiden jako ei mene tasan, ylijääneet osakkeet jaetaan hallituksen toimesta arvalla. 7. Lunastushinta on maksettava neljän (4) viikon kuluessa viimeisestä mahdollisesta lunastusvaatimuksen esittämispäivästä tai viimeistään lunastushinnan vahvistamispäivästä. Jos lunastaja on osakkeenomistaja, lunastushinta maksetaan yhtiölle. Jos lunastajana on yhtiö, lunastushinta maksetaan siirronsaajalle tai muulle siihen oikeutetulle. 12 Yhtiön purkautuminen Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin. 3

11 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaaliteknikka Oy:n perustamissopimus Sivu 10 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY:N PERUSTAMISSOPIMUS luonnos Osakemerkinnät Hallituksen jäsenet Tilintarkastajat Toimitusjohtaja Perustamme tällä perustamissopimuksella sosiaalisilla perusteilla toimivan, voittoa tuottamattoman osakeyhtiön, jonka toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy. Aputoiminimi on Sosiaalitekniikka. Merkitsemme yhtiön osakkeet seuraavasti: Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kpl kuntayhtymä Carea Haminan kaupunki kpl Kotkan kaupunki kpl Kustakin osakkeesta on yhtiölle maksettava 5 euroa. Osakkeet on maksettava viimeistään Osakkeita on yhteensä 1000 kpl ja osakepääomaksi tulee 5000 euroa. Hallituksen jäseniksi valitaan Jorma Haapanen, Päivi Mattila, Kari Hassinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valitsemme Jorma Haapasen. Tilintarkastajaksi valitsemme Kymen Tilintarkastus Oy:n, HTM yhteisö, vastuunalaisena tarkastajana Tanja Aaltonen HTM. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan. Asiamies Valitsemme kaupparekisterin asiamieheksi toimitusjohtaja Raimo Korjuksen. Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on tämän perustamissopimuksen liitteenä. Valtuutus Valtuutamme ilmoituslomakkeella nimetyn kaupparekisterin asiamiehen tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset kaikkien osakkeenomistajien puolesta perustamissopimukseen tai yhtiöjärjestykseen. Kaikkien osakkeenomistajien allekirjoitukset nimenselvennykset päiväys

12 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Sivu 11 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY OSAKASSOPIMUS luonnos 1. SOPIJAPUOLET Me allekirjoittaneet, jotka yhdessä omistamme Kuntien Sosiaalitekniikka Osakeyhtiön kaikki osakkeet, olemme tänään tehneet seuraavan sopimuksen yhtiön. Tämä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n (myöhemmin Yhtiö ) osakassopimus (myöhemmin Sopimus ) on solmittu seuraavien sopijapuolten välillä: 1.1. Kymenlaakson Sairaanhoito- ja Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA Kotkantie 41, KOTKA 1.2. Kotkan kaupunki, PL 205, KOTKA 1.3. Haminan Kaupunki, PL 70, HAMINA Sopijapuolet myöhemmin yhdessä Perustajaosakkaat tai Osakkaat tai erikseen Perustajaosakas tai Osakas. Sopijapuolet , myöhemmin yhdessä Sopijapuolet tai erikseen Sopijapuoli asiayhteydestä riippuen. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2.1. Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Yhtiön omistuksesta, hallinnosta ja sen liiketoiminnan järjestämisestä sekä sen Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden Yhtiön osakkeenomistajina. Lisäksi tällä Sopimuksella sovitaan osakkeiden omistukseen ja luovutuksiin liittyvistä asioista Sopijapuolet toteavat että Yhtiön toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa joka suuntautuu julkisyhteisöjen tarpeisiin. Palveluissaan yhtiö järjestää työtilaisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen Lisäksi suostutaan siihen että Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan kasvua tuetaan koko maan kattavaksi, pääosin Suomen kuntia palvelevaksi, ja niiden pääomistukseen muodostuvaksi palveluketjuksi. 3. YHTIÖN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 3.1. Yhtiön osakepääoma on Sopimuksen allekirjoitushetkellä 5000 euroa, jakautuen 1000 kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 5 euron määräiseen osakkeeseen. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeista ei ole annettu osakekirjoja Sopimuksen allekirjoitushetkellä Perustajaosakkaat muodostavat Yhtiön osakaskunnan kokonaisuudessaan. Osakkeiden merkintähinta on Yhtiötä perustettaessa 5 euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: Carea 500 kpl euroa 50% Kotkan kaupunki 250 kpl 1250 euroa 25% Haminan kaupunki 250 kpl 1250 euroa 25%

13 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Sivu SOPIJAPUOLTEN VAKUUTUKSET 4.1 Sopijapuolet vakuuttavat toimivansa tämän Sopimuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Sopijapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään Yhtiön toimintaedellytysten ja kasvutavoitteiden varmistamista. Osakkailla ei ole kuitenkaan velvollisuutta rahoittaa yhtiön toimintaa tai järjestää tarvittavia vakuuksia ellei asiasta yhteisesti erikseen sovita. 4.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että he ja/tai heidän valitsemansa edustajat äänestävät ja toimivat yhtiökokouksissa, hallituksen kokouksissa ja muissa tilanteissa siten, että tämän Sopimuksen tarkoitus, tavoitteet ja määräykset parhaalla mahdollisella tavalla toteutuvat. 5. YHTIÖKOKOUS 5.1 Seuraavista asioista päättäminen yhtiökokouksessa edellyttää Sopimuksen Sopijapuolten omistamista osakkeista 2/3 enemmistön kannatusta: (i) Yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen (ii) Yhtiön osakepääoman korottaminen tai alentaminen, optio-ohjelmista päättäminen, niiden ehtojen muuttaminen, hallituksen valtuuttaminen tarjoamaan optioita ja optioiden suuntaaminen, vaihtovelkakirjalainojen ottaminen ja vaihtovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen, (iii) Yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärän muuttaminen, (iv) Yhtiön jakautuminen, sulautuminen toiseen yhtiöön tai toisen yhtiön sulautuminen Yhtiöön, (v) Yhtiön asettaminen vapaaehtoisesti selvitystilaan ellei siihen ole lakiin perustuvaa velvoitetta tai selvitystilan lopettaminen ja samalla Yhtiön toiminnan jatkaminen, yrityssaneeraukseen hakeutuminen, konkurssihakemuksen jatkamisesta päättäminen, Yhtiön toiminnan lopettaminen, ja (vi) Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisten tilintarkastajien valinta. 6. YHTIÖN HALLITUS 6.1 Yhtiön hallitus kokoontuu tarvittaessa. 6.2 Hallituksessa on vähintään kolme varsinaista jäsentä. Kaikilla Perustajaosakkailla on oikeus nimetä yksi jäsen hallitukseen. Muut jäsenet valitsevat Osakkaat. 6.3 Ellei toisin yksittäistapauksessa sovita, kutsu Yhtiön hallituksen kokoukseen on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kutsun tarkoittamaa hallituksen kokousta hallituksen jäsenille lähetetyillä kirjatuilla kirjeillä tai muutoin sovitulla tavalla todisteellisesti. Kutsun lähettäminen sähköpostilla katsotaan riittäväksi. Kutsun hallituksen kokouksiin voi toimittaa kuka tahansa hallituksen jäsenistä. 2

14 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Sivu Seuraavista asioista päättäminen hallituksessa edellyttää kaikkien Perustajaosakkaiden hyväksyntää: 1. hallituksen puheenjohtajan valinta, 2. Yhtiön toiminnan kannalta oleellisen lainan ottaminen tai antaminen, Yhtiön toiminnan kannalta oleellisena pidetään otettavaa tai annettavaa lainaa jonka määrä ylittää viisikymmentätuhatta (50.000) euroa, 3. Yhtiön kannalta merkittävät sopimukset ja liiketoimet, 4. Tytäryhtiön perustaminen ja lopettaminen, 5. Yhtiön avainhenkilöiden, kuten toimitusjohtajan, ja muiden Yhtiön toiminnan kannalta keskeisten henkilöiden valinta ja erottaminen, 6. Yhtiön liiketoiminnan tai sen osan myyminen, 7. Yhtiön investoinnit, joiden arvoa Yhtiön toimintaan nähden voidaan pitää merkittävänä, 8. Yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan kuulumattomat investoinnit ja niiden rahoituksesta päättäminen ja 9. Yhtiön yhtiöjärjestykseen mahdollisesti sisältyviin suostumus- ja lunastuslausekkeisiin liittyvä päätöksenteko. 7. TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajalla on aina oltava Yhtiön toiminnan laajuutta ja laatua vastaava pätevyys ja kokemus. Toimitusjohtaja käynnistää yrityksen toiminnan ja vastaa liiketoiminnasta. OYL 1:8:ssa on määritelty johdon tehtäväksi huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. 8. OSAKKEIDEN LUOVUTUKSET 8.1 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan luovuttamatta osakkeita muuten kuin tässä Sopimuksessa sovituilla ja Yhtiöjärjestyksessä määrätyillä tavoilla. Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin Yhtiön osake-enemmistö voidaan siirtää tai myydä vain vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllisyyttä, tai muuta tärkeää yhteiskunnallista päämäärää tavoittelevalle yhteisölle. 8.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että eivät myy tai muuten luovuta Yhtiön osakkeitaan ilman 2/3 tämän osakassopimuksen sopijapuolina olevien osakkaiden 3

15 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Sivu 14 kirjallista etukäteistä suostumusta. Sopijapuolen, joka haluaa luopua Yhtiön osakkeistaan, on (i) ensin tarjottava niitä kirjallisesti ensisijaisesti Yhtiön, ja (ii) ellei Yhtiö halua tai voi käyttää lunastusoikeuttaan, muiden Sopijapuolten lunastettavaksi näiden ennestään omistamien osakkeiden suhteessa. 8.3 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan panttaamatta tai muutoin asettamatta velan vakuudeksi Yhtiön osakkeita ilman Perustajaosakkaiden kirjallista etukäteistä suostumusta. 8.4 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he luovuta Yhtiön osakkeitaan muuten kuin ehdolla, että luovutuksensaaja (i) hyväksyy tämän Sopimuksen ehdot muiden Perustajaosakkaiden yhdessä sopimalla tavalla ja (ii) allekirjoituksellaan liittyy tähän Sopimukseen. Perustajaosakkaat sopivat kirjallisesti etukäteen, miten mainittu menettely on mahdollista toteuttaa Sopimuksen mukaisia salassapitomääräyksiä rikkomatta. 9. SOPIMUSRIKKOMUS 9.1 Sopimusrikkomuksena on pidettävä sitä, että (i) Sopijapuoli on olennaisesti rikkonut tämän Sopimuksen määräyksiä eikä ole korjannut rikkomustaan neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vastaanotettuaan toiselta Sopijapuolelta asiaa koskevan kirjallisen huomautuksen ja mikäli sanotun sopimusrikkomuksen on katsottava olevan niin olennainen, ettei loukatulta Sopijapuolelta voida kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista, tai (ii) Sopijapuoli on luovuttanut Yhtiön osakkeita tämän Sopimuksen vastaisesti. 9.2 Sopimusrikkomukseen syyllistyneen Sopijapuolen on maksettava muille Sopijapuolille näiden omistusosuuksien mukaisessa suhteessa sopimussakkona yhteensä viisikymmentätuhatta (50.000) euroa. Mikäli sopimusrikkomuksesta on kuitenkin koitunut Sopijapuolelle vahinkoa tai Sopimusta rikkoneelle Sopijapuolelle hyötyä enemmän kuin sopimussakon määrä on, tulee sopimusrikkomukseen syyllistyneen korvata aiheuttamansa vahinko tai maksaa saamansa hyöty muille Sopijapuolille. 10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 10.1 Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopijapuolet vastaavat omalta osaltaan siitä, että Sopimuksen solmimiseen mahdollisesti liittyvät yhtiöoikeudelliset tai muut päätökset on tehty oikein ja että allekirjoittajilla on tarvittavat valtuudet Sopimuksen allekirjoittamista varten Sopimusta voidaan muuttaa kaikkien Sopijapuolten hyväksynnällä edellyttäen, että kaikki muutokset ja lisäykset sovitaan kirjallisesti Sopijapuolilla ei ole oikeutta ilman kaikkien Sopijapuolten etukäteistä kirjallista suostumusta siirtää tätä Sopimusta tai siihen kuuluvia oikeuksia tai velvoitteita kokonaan tai osittain kolmannelle Mikäli osa tästä Sopimuksesta on tai tulee lainsäädännöllisten muutosten takia, viranomaismääräyksiltään tai muista syistä pätemättömäksi tai mitättömäksi, on Sopimus muilta osin yhä voimassa. Sopijapuolet sitoutuvat tällöin neuvottelemaan 4

16 134, KH :00 / Liite: Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus Sivu 15 Sopimuksen muuttamisesta siten, että Sopijapuolten yhteinen alkuperäinen sopimustahto toteutuu mahdollisimman tarkasti Sopimus on voimassa kunkin sopijapuolen osalta niin kauan, kuin hän ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuoli voi myös yksipuolisesti irtisanoa osakassopimuksen Tämä Sopimus purkautuu automaattisesti, jos Yhtiön osakkeet tulevat julkisen noteerauksen kohteeksi. 11. SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tätä Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti Sopijapuolten keskinäisin neuvotteluin. Mikäli neuvotteluin ei päästä Sopijapuolia tyydyttävään ratkaisuun kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Sopijapuolen toisille Sopijapuolille antamasta kirjallisesta ilmoituksesta neuvottelujen aloittamisesta, ratkaistaan asia välimiesmenettelyssä yhden välimiehen toimesta Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Osakkaat valitsevat välimiehen ja ellei yksimielisyyteen päästä, välimiehen nimittää Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja menettelykieli suomi. Välimiehen on annettava ratkaisunsa kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa nimeämisestään. 12. SOPIMUSKAPPALEET Tätä Sopimusta on laadittu kolme (3) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle. 13. ALLEKIRJOITUKSET Kotkassa ja Haminassa / 2015 Kotkan kaupunki Haminan kaupunki Kymenlaakson Sairaanhoito- ja Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA 5

17 135, KH :00 KH: 769/2015 Sivu 16 Suomen Satamaliiton ylimääräinen liittokokous Helsingissä Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Kokouskutsu, esityslista ja esitys liiton uusiksi säännöiksi ovat esityslistan liitteinä. Toimintakertomukset sekä tilinpäätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Suomen Satamaliiton ylimääräinen liittokokous pidetään Helsingissä Kokouksen asialistalla on liiton sääntöjen uudistaminen. Olennaisena uudistuksena on nimitysvaliokunnan perustaminen. Ennen uudistettujen sääntöjen voimaantuloa alkaen nimitysvaliokunnalle kuuluvia tehtäviä valmistelee määräaikainen toimikunta. Kaupungilla Satamaliiton jäsenyhteisönä on oikeus nimetä 7 edustajaa liittokokoukseen. Käytännössä valtuutus voidaan antaa yhdelle henkilölle. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Kaupunginhallitus päättää nimetä Jari Elomaan kaupungin edustajana käyttämään kaupungin puhe- ja äänivaltaa Suomen Satamaliiton ylimääräisessä liittokokouksessa Helsingissä ohjeistaa edellä nimetyn edustajan hyväksymään Suomen Satamaliiton uudistetut säännöt liitteen mukaisesti - siten, että säännöt tulevat voimaan alkaen (liittokokouksen esityslistan kohdat 6 ja 7) nimetä Jari Elomaan määräaikaisen toimikunnan jäseneksi (liittokokouksen esityslistan 8 kohta). Toimeenpano: Ote: Suomen Satamaliitto määräaikaisen toimikunnan jäsenehdokkaaksi nimetty Ote ja valtakirja: kaupungin edustajaksi nimetty Oikaisuvaatimusohje

18 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto kutsu Sivu 17

19 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto kutsu Sivu 18

20 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esityslista Sivu 19

21 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esityslista Sivu 20

22 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esityslista Sivu 21

23 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esityslista Sivu 22

24 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 23

25 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 24

26 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 25

27 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 26

28 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 27

29 135, KH :00 / Liite: Satamaliitto esitys sääntöjen uudistamisesta Sivu 28

30 136, KH :00 KH: 769/2015 Sivu 29 Suomen Satamaliiton Satamapäivät Kh Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh /. Satamapäivien ohjelma on esityslistan liitteenä. Suomen Satamaliiton Satamapäivät järjestetään Helsingissä ja Tallinnassa Jäsenyhteisöt nimeävät edustajansa Satamapäiville. Osallistumismaksu on 650 euroa per hlö. Esittelijä: Ehdotus: Palvelujohtaja Jorma Haapanen Kaupunginhallitus päättää nimetä Nina Braskin, Jari Elomaan ja Henry Lindelöfin edustajikseen osallistumaan Suomen Satamaliiton Satamapäiville Helsingissä ja Tallinnassa Toimeenpano: Ote: edustajiksi nimetyt Oikaisuvaatimusohje

31 136, KH :00 / Liite: Suomen Satamaliiton satamapaivat Sivu 30

32 137, KH :00 KH: 289/2015 Sivu 31 Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kh Valmistelijat: Mielenterveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän pj.) Kirsi Warjus-Ulvinen, puh Terveyden edistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Johanna Sipari, puh Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä todetaan, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava laajempi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksellä hyvinvointipalveluiden johtoryhmä on toiminut hyvinvointikertomuksen ohjausryhmänä. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on kunnan hyvinvoinnin tilan arviointi sekä tulevan kauden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelu vuosittain. Työryhmään on nimetty kaupungin eri hallinnonalojen sekä kolmannen sektorin edustajia. Asetettujen tavoitteiden arvioinnissa ja suunnittelussa käytetään tukena kaupungin kokoamaa tilastotietoa sekä mm. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hyvinvointia kuvaavien indikaattorien antamaa tietoa. Edellisen kauden kertomus ja tulevan kauden suunnitelma viedään lautakunnille kommenteille vuosittain läpi koko valtuustokauden../. Liitteenä ovat Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 sekä hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2015 sekä vammaisneuvoston, vanhusneuvoston, lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston lausunnot. * * * Esillä oleva asia on käsitelty yllä olevan listatekstin pohjalta lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa, liikuntalautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja mainitut lautakunnat ovat omasta puolestaan hyväksyneet raportin ja suunnitelman. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Hyvinvointikertomuksen vuosittaisen raportin v ja suunnitelman vuodelle Ei oikaisuvaatimusohjetta Kv: Valitusosoitus

33 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 32 1 KOTKA: VUOSITTAINEN RAPORTTI 2014 JA HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 2015

34 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 33 2 Sisällys 1 JOHDANTO TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, lapsiperheet ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Ilmiö 2. Päihdehaitat Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen... 37

35 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusesitykseen ( ) on kirjattu, että Sote -uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin ensisijaisesti kunnan tehtävä ja kunnassa tulee tehdä hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Hyvinvointikertomus täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia. Laaja hyvinvointikertomus on tarkoitettu valtuustokauden aikaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on vuosittainen raportointi ja valtuustokausittaisen suunnitelman tarkentaminen. Kyseessä on lyhyt tietokatsaus väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja se toimii toiminta- ja taloussuunnittelun välineenä. Vuosittaisessa kertomuksessa tarkennetaan laajan kertomuksen tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja arviointimittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi hyvinvointisuunnitelman vuodelle Tässä raportissa arvioidaan hyvinvoinnin ja tehtyjen toimenpiteiden tilannetta vuoden 2014 osalta sekä suunnitellaan vuotta Hyvinvointityöryhmä esittää, että vuonna 2015 pidetään edelleen samat painopistealueet ja kehittämiskohteet voimassa. Tavoiteltavia ilmiöitä lähestytään positiivisemman lähestymistavan mukaisesti ja lisätään vuodelle 2015 uutena ilmiönä hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen. Työryhmässä on edustajat kaupungin eri vastuualueilta, Yksillä Purjeilla - kumppanuushankkeesta, Kouvolan Seudun Muisti ry:stä sekä Kotka-Kymi seurakuntayhtymästä.

36 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu TILANNEKATSAUS HYVINVOINTIIN 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde on yksi alueellisen kehityksen mittari ja sen avulla voidaan arvioida kunnan ikärakenteen vahvuuksia ja heikkouksia. Suhdeluku ei kuitenkaan kuvaa todellisen työvoiman määrää alueella, koska harva vuotias on nykyisin vielä työelämässä, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on huomattavasti alhaisempi kuin huoltosuhteen laskennassa käytetty 64 -vuoden raja ja läheskään kaikki vuotiaat eivät ole työssäkäyvää väestöä (joukkoon kuuluu myös työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä). Kotkassa on sataa työikäistä kohden 60 ei-työikäistä huollettavaa. Huoltosuhde, demografinen Kotka 52,6 53,6 54,9 56,3 58,6 60,1 Lappeenranta 49,6 49,5 50, ,5 54,9 Vaasa 49, ,7 51,4 52 Koko maa 50,3 50,6 51,5 52,9 54,3 55,7 Lähde: Tilastokeskus Taulukko 1. Huoltosuhde, demografinen Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 -vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

37 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 36 5 Kotkan aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka ja rajan läheisyys näkyvät siinä, että Kotkassa on vertailukuntia enemmän asukkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kotkaan muutetaan ulkomailta työn, opiskelun, perhesiteen, paluumuuton tai pakolaisuuden vuoksi. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy edelleen voimakkaasti. Valtaosa muutoista tapahtuu omaehtoisesti joko suoraan ulkomailta tai muualta Suomesta. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Kotka 45,4 52,4 59,2 65,2 71,9 78,3 Lappeenranta 39,2 42,9 46, ,1 58,5 Vaasa 50,6 54,3 58,7 64,4 67,7 72,1 Koko maa 35,8 38,7 41,7 45,3 49,2 53 Taulukko 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus: Väestötilasto Terveydentila vaihtelee Suomessa alueittain. Maan lounaisosissa sairastavuus on keskimäärin vähäisempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Terveyden alueelliset erot ilmentävät väestöryhmien välisistä eriarvoisuutta ja edellyttävät toimenpiteitä. Kunnille on annettu velvoitteet seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa. Kunnittaisena terveysseurannan välineenä on yleisimmin käytetty Kelan

38 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 37 6 sairastavuusindeksiä. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu Kotka 109,3 109,4 109,7 109,9 109,8 - Lappeenranta 98,2 99,7 98,6 99,6 97,5 - Vaasa 91, ,3 90,8 - Koko maa Lähde: Kansaneläkelaitos (Kela): Muut Kelan tilastot Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Jatkossa sairastavuutta seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksikokonaisuuden avulla. Ongelmana tämän indeksin seurannassa on tietojen hidas päivittyminen. Uusin tieto THL:n indeksissä on tällä hetkellä vuosilta THL:n indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin

39 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 38 7 sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon suorien kustannusten kannalta. Yli asukkaan kaupunkien vertailussa ( ) havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Suurinta sairastavuus oli Kotkassa, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Kaupunkien yhteinen nimittäjä suuren sairastavuuden takana on keskimääräistä yleisemmät mielenterveyden häiriöt. Turkua lukuun ottamatta myös tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisempiä näissä kaupungeissa kuin verrattuna koko maahan keskimäärin. Tarkasteltaessa kuntakohtaisia tuloksia on hyvä muistaa, että terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa sekä kirjaamiskäytännöissä voi olla sairastavuudesta riippumattomia eroja alueiden välillä. Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa ilmetä suurena sairastavuutena, kun tauteja seulotaan ja hoidetaan tehokkaasti (erityisesti syöpätaudit). Alueelliset erot dementian yleisyydessä voivat johtua siitä, että muistisairauksia aktiivisesti tunnistetaan ja hoidetaan. Terveydenhuollon toimenpiteet eivät yksin vaikuta väestön sairastavuuteen vaan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, siviilisääty, työllisyys ja äidinkieli ryhmittelevät sairastavuuden vaihtelua. Alueellisten sairastavuuserojen taustalla vaikuttavat myös elintavoista tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden runsas käyttö. Näiden seikkojen vuoksi indeksistä ei tule tehdä vahvoja johtopäätöksiä esimerkiksi terveydenhuollon toimivuudesta eri alueilla (Sipilä ym. Suomen Lääkärilehti; 45; 2014 (69); ). 2.2 Lapset, lapsiperheet ja nuoret Varhaisen tuen palveluissa on vuoden 2014 aikana kehitetty toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lasten, nuorten ja perheiden auttaminen mahdollisimman varhain ja enenevässä määrin heidän omassa arkiympäristössään. Työskentelyssä hyödynnetään työntekijöiden osaamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen, nuoren ja perheen tarpeita. Uusia toimintamalleja ovat lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointia varten perustettu moniammatillinen työryhmä (vatu - tiimi), perheohjaajien, perhetyöntekijän sekä terveydenhoitajien yhdessä toteuttamat kotikäynnit ensimmäistä lastaan odottavien perheiden kotiin, erilaiset ryhmätoiminnat sekä uudelleen käynnistettynä perheneuvolan viitostyö (toimintamalli, joka nopeuttaa perheneuvolaan pääsyä) sekä puhe- ja toimintaterapiayksikön ensikäynnit. Myös nuorten Vatupassin toiminta on käynnistynyt asteittain syksyn aikana. Nuorten Vatupassi on matalan kynnyksen palvelu, jossa tarjotaan varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

40 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 39 8 Päivähoitopalvelussa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Varhaiskasvatus perustuu toteutettavaan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on luoda turvallinen ja myönteinen kasvuympäristö, jossa lapsen yksiköllinen kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat leikin avulla. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat mukana lapsen arjessa vahvistamassa erityisen tuen toteutumista. Päivähoidolla on uusia kunnostettuja tiloja käytössään ja vakituisissa tehtävissä ammatillisesti pätevää henkilökuntaa. Monikulttuurisuuden tuomiin vaateisiin vastataan koulutuksilla ja suunnitelmilla. Avoimen varhaiskasvatuksen kautta tarjotaan varhaiskasvatusta kotona oleville lapsille ja vertaistukimahdollisuutta vanhemmille. Päivähoidossa on innostusta ja valmiutta tehdä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluiden sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa (päivähoidon lapset tekevät vuosittain vierailuja vanhustyön asiakkaiden luona ja tänä vuonna tietyllä alueella toteutuu kerran viikossa vanhusten kanssa yhteinen jumppa). Lasten ja nuorten palveluissa tavoitteena on selkeyttää samojen asiakasperheiden käyttämien palveluiden yhteistyöprosesseja (esim. lasten ikävuositerveystarkastukset). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin Laki velvoittaa esi- ja perusopetusta lasten/oppilaiden kuulemiseen sekä osallistamiseen. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Perusopetuksessa ja lukiossa kehitetään oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan edustajat ovat mukana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka tehtävä on edistää kouluhyvinvointia. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden (lukiot mukaan lukien) mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Sähköinen oppilashallintajärjestelmä Helmi otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiossa syksyllä Varhaiskasvatus laajentaa vuoden 2015 aikana sähköisten viestintäkanavien (some) käyttöä. Nuorisotyön yksikön toimipaikoilla, nuorisovaltuustolla ja isoissa tapahtumissa on Facebook -sivut, jotka mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen nuorten kanssa. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua verkkonuorisotyön sekä digitaalisen työotteen vahvistamisen koulutuksiin.

41 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 40 9 Kulttuuripolku tuo kotkalaista kulttuuria ja taidetta osaksi kouluarkea esi- ja perusopetuksen jokaiselle vuosiluokalle. Se on sekä tutustumista kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin että oppimista kulttuurin ja taiteen avulla. Kulttuuripolku monipuolistaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä ottaa huomioon erilaiset oppijat. Kulttuuripolun vierailut ja työpajat täydentävät tietopainotteista opetusta, käsittelevät laajoja kokonaisuuksia ja ottavat oppijat huomioon tunteineen ja kokemuksineen. Koulujen kerhotoiminta ja koulunuorisotyö tarjoavat oppilaille ja ajoittain myös esiopetuksen lapsille mahdollisuuksia tasavertaiseen osallistumiseen vapaaajan toimintaan omassa lähikoulussa. Lukuvuonna kerhotoimintaa toteuttivat 15 alakoulua ja neljä yläkoulua yhteensä 1310 kerhotuntia 68 erilaisessa kerhossa. Lukuvuonna kerhotoiminnassa ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Opetushallituksen tukeman koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa. Kerhotoiminnan tavoitteina on lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä oppilaiden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja koulun ilmapiirin parantaminen. Koulun kerhotoiminta tavoittaa myös lapset ja nuoret ( lk), joilla ei ole mahdollisuutta harrastaa kouluajan ulkopuolella. Näin pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi perusopetuksen. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivän -mallin kautta, jolloin pääpaino on myös koulupäivän uudelleen organisoimisessa ja toteutustapojen uudistamisessa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit on vahvistettu jo vuonna Lukuvuodeksi on palkattu valtion erityisavustuksella kaksi koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla. Yläkouluista mukana ovat Karhula (8h/vko), Helilä (8h/vko), Langinkoski (12h/vko) sekä Karhuvuori (8h/vko). Keskuskoulun JOPE -ohjaajalle (joustava perusopetus) on sisällytetty koulunuorisotyön tunteja työpanokseen. Lisäksi kahden nuorisotyöntekijän työnkuvaan on sisällytetty koulunuorisotyötä (16h/vko). Lukuvuonna Kotkan perusopetuksessa työskentelee kuusi koulupsyykkaria. Psyykkarit on palkattu kouluille valtion erityisavustuksella. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut Kotka-Hamina-Pyhtää-Virolahti-Miehikkälä alueella mennessä 193 ( vuotiasta) henkilöä, joista kotkalaisia nuoria oli 159. Etsivien ohjaukseen nuorista itse on hakeutunut 59 henkilöä. Huoltajien ohjaamana on tullut 24 nuorta ja 2. asteen opiskelijahuollon lähettämänä 24 nuorta. Yleisin tulotilanne etsivien ohjaukseen on ammatillinen koulutus keskeytynyt tai vielä kesken. Muuta kun suomea äidinkielenään puhuvia etsivien asiakkaina on ollut 9 henkilöä.

42 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Kotkan perusopetuksen lasten ja nuorten koulupäivän liikunnallistamisen toimintakulttuurin kehittäminen aloitettiin Karhulan koulun (pyöräilevä koulu) aloitteesta Liikkuva koulu -ohjelmassa Kolmen uuden koulun mukaantulo kehittämistyöhön Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen kautta lukuvuonna , tuki mahdollisuutta luoda jatkumo ja toimintamalli kouluille oppilaiden liikkumisen tukemiseen koulupäivän aikana. Seuraavana lukuvuonna toimintakauteen osallistui jo kahdeksan koulua. Vuonna 2014 Kotkan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttösuunnitelmassa opetustoimen yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta koulupäivän liikunnallistamisen muodossa. Hankkeen viimeisenä toimintakautena perusopetuksen kaikkien koulujen toiminnassa tulee painottaa liikkumisen lisäämistä koulupäivän aikana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käynnistynyt liikunnallisuuden toteutumista tarkasteleva opinnäytetyö, jonka tuloksia hyödynnetään opetus- ja kasvatussuunnitelmien kehittämisessä. Sateenkaaren ja Raitin päiväkodit ovat osallistuneet valtakunnalliseen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaan vuonna Luontokoulu Hailin toiminnan päämääränä on luontokiinnostuksen ja ympäristöherkkyyden herättäminen sekä vastuullisen elämäntavan edistäminen. Luontokoulussa annettava opetus täydentää ja tukee koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä ja on sidoksissa opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluu kotkalaisten kummiluokkien luontokoulupäivät sekä lyhyemmät (2-3 h) luontokouluohjelmat esiopetusryhmille ja koululuokille. Lukuvuonna tavoitteena on 2200 oppilaskäyntiä. Tämä luku sisältää kummiluokkien oppilaiden toistuvat käynnit sekä muiden luokkien oppilaiden kertakäynnit. Toistaiseksi lähes kaikki halukkaat ovat voineet osallistua luontokoulutoimintaan. Lukuvuoden aikana erityinen painopiste on kummiluokkatoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa luontokoulun kummiluokkatoiminta saavuttaisi joka vuosi yhden koko ikäluokan. Kummiluokat ovat koko koulupäivän kestävässä luontokoulussa kolme kertaa lukuvuoden aikana, kerran syksyllä (vko 35 40), talvella (vko 3-8) ja keväällä (vko 16 21). Lukuvuoden aikana kummiluokkaohjelmat rakennetaan vastaamaan 5. luokan oppimäärää. Kummiluokille suunnattu toiminta otetaan koko laajuudellaan käyttöön lukuvuoden alussa. Luontokoulu Haili on jäsenenä keväällä 2014 perustetussa Kymenlaakson ympäristökasvatuksen yhteistyöverkostossa (KYY). Lasten kulttuurikeskus Laku välittää ja kehittää lastenkulttuuripalveluja Kotkassa. Lastenkulttuurin toimijat ovat verkostoituneet Kymenlaaksossa, Kaakkois- Suomessa ja valtakunnallisesti. Toimintaa tuotetaan usein verkostojen avulla laajemmalle alueelle. Kotkan keskus hallinnoi Kaakkois-Suomen toimintaa. Lastenkulttuurin tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita, joissa lapsille ja lapsiperheille mahdollistuu omaehtoinen tekeminen ja taideelämyksien kokeminen. Lasten kulttuurikeskus pyrkii saavuttamaan jokaisen lapsen kaksi kertaa vuodessa esityksien, työpajojen tai vierailujen piiriin.

43 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu 42 Lasten kulttuurikeskuksen keskeisimmät tuotannot ovat Kaakon Lasten Kulttuuriviikot helmikuussa, Lasten Meripäivät heinäkuussa ja tuleva Kulttuuripolku koko peruskoulun lukuvuoden aikana. 11 Lasten Kulttuuriviikot tarjoavat suomalaista lastenkulttuuria esityksin ja näyttelyin päiväkoteihin ja peruskouluihin ja yleisötilaisuuksina lapsiperheille. Lasten Meripäivät kokoaa kolmen päivän aikana kotkalaiset ja Kotkassa vierailevat lapsiperheet kokemaan ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan. Kulttuuripolku sisältää oppilaille työpajoja ja vierailuja paikallisten kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja koulun yhteistyönä tuotettuna. Esiopetuksesta 9. luokkaan jokaiselle luokka-asteelle on valittu oma taiteen-alansa ja kaikki oppilaat osallistuvat jokaisella luokalla toimintaan. Maahanmuuttajanuorten osalta lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen kehittäminen on opetustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena vuonna Nuorisotakuun tarkoitus on auttaa nuoria eteenpäin, oli sitten kyse työpaikasta, koulutuksesta tai muusta elämässä tarvittavasta tuesta. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun mukaan kaikille peruskoulun päättäneille taataan jatko-opintopaikka lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Kotkalaiset nuoret ovat tähän asti saaneet hyvin koulutuspaikan ja yhteistyötä kouluasteelta siirryttäessä on kehitetty. Koulutuksen ulkopuolelle jäädään pääosin koulutuksen keskeytymisen vuoksi. Vuoden 2014 aikana on mietitty, miten tehostaa toimintaa nuorisotakuun toteutumiseksi. Kasva Kotkassa työryhmä on käsitellyt lähes jokaisessa kokouksessaan nuorten tilannetta ja todennut, että pelkkien tunnuslukujen seuraaminen ei riitä. Findersit ja Rannikkopajat tekevät hyvää työtä nuorten kanssa, jotka ovat syrjäytymisuhan alla, mutta sekään ei riitä. On panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tuettava nuoria, silloin kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat. Kymenlaakson työttömyysluvut ovat maan korkeimpia ja koskettavat myös nuoria. Kaikille nuorille peruskoulun päättäneille löytyy koulutuspaikka, mutta ongelmia syntyy myöhemmin siitä, että opinnot keskeytetään. Ekami panostaa lukuvuonna juuri keskeytysuhkan alla oleviin nuoriin uusilla toimintamalleilla. Yhteisöllisen toimintakulttuurin käynnistäminen on vasta aluillaan ja vaatii aivan uudenlaista ajattelua, jota tukee Ohjaamo-palvelun suunnittelu Kotkaan.

44 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka ,3 15,9 - Lappeenranta 9,3 9,6 10,1 9,8 9,2 - Vaasa 9,6 9,4 9,5 9,1 8,2 - Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 10,8 - Lähde: Tilastokeskus: Tutkintorekisteri Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

45 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Työikäiset Kotkan työvoimaan kuuluu henkilöä, joista 5157 henkilöä (20,7 % työvoimasta) on työttöminä tai lomautettuina (Ely -keskus 12/2014). Noin 57 % työttömistä on miehiä. Työttömyys on kasvanut Kotkassa noin seitsemän (7) % viime vuodesta. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime kuukausina kokonaistyöttömyyttä nopeammin; 739 alle 25 -vuotiasta on ilman työtä. Kaakkois-Suomen osalta pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita kotkalaisia on 1528 henkilöä. Työvoimasta 1439 henkilöä on ulkomaalaisia ja heistä 674 henkilöä (46,8 %) on työttöminä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 2,4 3,5 3,8 4,3 4,8 - Lappeenranta 2,6 2,9 2,5 2,4 2,6 - Vaasa 2, ,5 - Koko maa 1,9 2,1 2,2 2,2 2,1 - Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Toimeentulotukirekisteri Taulukko 5. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

46 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke HAKO on kehittänyt ja pilotoinut erilaisia malleja työkaluiksi työttömien kanssa työskenteleville. Malleja on kehitetty asiakastyöhön ja yritys- sekä viranomaisyhteistyöhön. Vuoden 2014 aikana HAKO:n toimenpiteiden piirissä on ollut 267 kotkalaista pitkäaikaistyötöntä asiakasta. Samalla on kehitetty työllisyyden hoidon toimija- ja viranomaisyhteistyötä sekä järjestetty aiheeseen liittyviä seminaareja: huhtikuussa Hualit Siä Töitä ja marraskuussa Kun työikäistä masentaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Kotkan kaupungin tukeman Tulevaisuus Tukevasti Työssä (TUTUT) hankkeen sisällä työllistetään korttelikoteihin vuositasolla noin 140 pitkäaikaistyötöntä, joista 35 % on maahanmuuttajia. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian toimeenpano on aloitettu vuoden 2013 loppupuolella. Yhteistyössä mielenterveyspalveluiden, avoterveydenhuollon ja A -klinikkasäätiön kanssa on kehitetty palveluja. Terveysasemilla on toteutettu matalan kynnyksen mielenterveysneuvontaa, - ohjausta ja lyhytkestoista tukea työikäiselle väestölle psykiatristen sairaanhoitajien, karttureiden, työnä. Vuosien aikana terveydenedistämisyksikkö yhteistyökumppaneineen ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toteuttavat yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja lisätä hyvinvointia vähävaraisten ihmisten keskuudessa. Kohtaamisia erilaisten terveys, -liikunta sekä kulttuuriteemojen ympärillä oli syksyn aikana noin 600 henkilön kanssa.

47 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Ikäihmiset Vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksen myötä on Kotkassa luovuttu vanhusten pitkäaikaishoidosta; vanhukset eivät enää asu sairaalan vuodeosastoilla vaan hoivakodeissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja huoneissa inva -mitoitettu kylpyhuone/wc. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä asukkaan, omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoidon avulla turvataan asiakkaiden kotona selviytymistä lisäämällä hoitajien asiakkaiden luona käytettävää aikaa ja kohdentamalla hoitajien resursseja oikea-aikaisiin palveluaikoihin. Uusien hoivakotien rakentaminen päättyy toukokuussa 2015, jolloin Karhuvuorikodin laajennusosa valmistuu. Samalla Pihkapolun hoivakodin toiminta päättyy. Hoivapalveluissa on rakennemuutoksen myötä lisätty lyhytaikapaikkoja. Tavoitteena on kehittää ja lisätä toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jotta ikäihmiset pystyisivät mahdollisimman kauan asumaan omissa kodeissaan. Lyhytaikapaikkoja on Karhuvuorikodissa, Citykodissa ja Villa Eskolassa. Kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille tarjotaan lyhytaikapaikoilla kuntouttavia ja virkistäviä intervallijaksoja. Yksiköissä tarjotaan myös sairaalasta kotiutuville ja kotihoidosta ohjatuille asiakkaille toimintakykyä lisääviä arviointijaksoja. Villa Eskolassa avautui uusi kuntouttava pienyksikkö. Yhteensä lyhytaikapaikkoja on 60. Vaikka rakentamisen osalta palvelurakennemuutos alkaa olla ohi, tarvitaan hoivakodeissa hoitotyön sisällön jatkuvaa kehittämistä. Asiakaspalautekyselyssä tuli esille, että hoivakotien asukkaista suuri osa kokee yksinäisyyttä. Arjen keskelle kaivataan virkistystä. Mieluisiksi on koettu musiikki- ja laulutuokiot, vierailevat esiintyjät ja liikuntaryhmät. Hoivakotien viriketyöntekijät koordinoivat vapaaehtoistyöntekijöiden vierailuja koteihin ja järjestävät itsekin monenlaisia tapahtumia ja retkiä asukkaille. Myös hoitohenkilökunnan järjestämiä yhteisiä piristyshetkiä tarvitaan. Tärkeintä on henkilöstön läsnäolo ja vuorovaikutus asukkaiden ja omaisten kanssa. Ennaltaehkäiseviin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin sekä ylläpitäviin palveluihin on panostettu vanhustenhuollossa. Liikuntaan ja virike - ja virkistystoimintaan on resursoitu fysioterapeuttien, liikunnanohjaajan ja viriketyöntekijän työpanosta. Säännölliset ryhmätoiminnat ovat tukeneet iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä arkea. Kaupungin hoivakodit ovat mukana Hyvä teko -kampanjassa tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistyöhön virkistämään hoivakotien asukkaita. Kotihoidon palveluohjausta ja neuvontaa järjestetään säännöllisesti eri toimipisteissä, kuten esimerkiksi terveyskioskeissa, korttelikodeissa ja eläkeläisjärjestöjen tapaamispaikoissa. Palveluohjaajat jalkautuvat myös erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

48 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ikäihmisten osallisuuden lisääminen on vanhuspalvelulainkin tavoitteena. Vanhusneuvosto on Kotkan kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Kotkan Vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt aloittivat vuonna 2014, vanhusneuvoston aloitteesta, vapaaehtoistyönmallin kehittämisen ikääntyvien kaveritoimintaan. Toiminnan suunnittelu on meneillään ja tavoitteena on saada varsinainen toiminta käyntiin 2015 kesään mennessä. Kotkassa on erittäin aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä. Järjestöjen toimintaa tuetaan noin eurolla vuodessa Valtion konttorin myöntämistä jäämistövaroista. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä on keskustelu- ja ideafoorumi, joka tekee esityksiä ja luo edellytyksiä ikäihmisten virkistymiseksi ja toimintakyvyn rikastuttamiseksi kumppanuustoiminnan, vuorovaikutuksen ja viestinnän avulla. Työryhmässä ovat mukana vanhusneuvoston, eläkeläisjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja kaupungin edustajat. Työryhmä koordinoi mm. vanhusten viikon sekä erilaisia ikäihmisten tapahtumia. Kotkassa 75 vuotta täyttäneitä ikäihmisiä asuu omassa kodissaan vähemmän kuin muissa vertailukunnissa. Vuodesta 2007 lähtien on hoiva-asumisen palvelurakenteen muutos ollut keskeisessä roolissa Kotkassa, koska hoivapaikkaa odottavia henkilöitä on ollut jonossa niin Karhulan sairaalassa kuin erikoissairaanhoidossa. Kotkassa hoiva-asumisen palvelujen tarpeeseen vaikuttaa erityisesti yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvu. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu ei ole suurta, mutta 85 vuotta täyttäneitä on vuonna 2016 noin 500 enemmän kuin vuonna Kotihoidon, lyhytaikaishoidon ennaltaehkäisevien - sekä avoterveydenhuollon palvelujen kehittäminen on vasta nyt pystytty nostamaan keskiöön tukemaan kotona asumista ja siirtämään hoiva-asumisen tarvetta myöhemmäksi. Yksin asuvien yli 75 -vuotiaiden osuus on Kotkassa suurempi kuin muissa vertailukunnissa. Toimintakyvyn laskiessa yksin asuminen voi omalta osaltaan nopeuttaa hoiva-asumiseen siirtymistä.

49 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotka 87,5 88,8 87,2 88,6 88,7 - Lappeenranta 87, ,6 88,5 89,9 - Vaasa 86,9 88, ,4 - Koko maa 89,3 89,4 89,5 89, Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit Taulukko 6. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstäindikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

50 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on jatkossa käytössä palaute- ja huolikanava Tavoitteet Luodaan vuorovaikutteinen, sähköinen ja anonyymi palautekanava. Toimenpiteet ja vastuutaho Tietohallintoyksikkö aloittaa suunnittelutyön yhteistyössä Vatupassin kanssa. (Vastuutahona tietohallintoyksikkö. Vatupassi koordinoi valmista toimintaa) Arviointi Suunnitelma 2015 Suunnittelutyö on alkuvaiheessa. Liitetään sähköinen palautekanava osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä. Vuoden 2015 aikana nuorisotoimi satsaa verkkonuorisotyöhön ja digitaalisen työotteen vahvistamiseen. Nuorisotoimi tarjoaa myös muille vastuualueille mahdollisuuden osallistua em. aihealueen koulutukseen.

51 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Vanhemmuuden tukemiseen liittyvää ryhmä/vertaistoimintaa on saatavilla Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vahvistavat vanhemmuutta. Vanhempainverkostojen muodostuminen vertaisryhmien ja vanhempainiltojen kautta. Huoltajayhteistyö Monitoimijainen perhevalmennus on toteutunut neuvolan, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Ensi- ja turvakodin sekä Perheasiainneuvottelukeskuksen järjestäminä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vetämä Voikukkaryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on tarkoitettu huostassa olevien lasten vanhemmille. Monitoimijaista perhevalmennusta edelleen kehitetään tänä vuonna. Ryhmätoiminnan kehitystyössä huomioidaan olemassa olevat luontaiset ryhmät (avoin varhaiskasvatus, vanhempainillat, luokat, seurakunnan perhekerhot) Vanhemmuutta tukevien vertaisryhmien lisääminen Jokaista ryhmää on ollut yksi: Vanhempainryhmä Vauvaperheille (Vatupassi) Jälleenrakennusseminaari eron kokeneille ja eroa miettiville (Vatupassi) Luovan toiminnan ryhmä vuotiaille ja heidän vanhemmilleen (vuorovaikutus) (Vatupassi) Seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa 2015 aikuisten Keskusteluryhmä monikkoperheiden vanhemmille (Ensi- ja turvakoti ja Vatupassi) eroryhmä. Vanhemmuuden voima - vertaisryhmä leikki-ikäisten vanhemmille (Vatupassi ja varhaiskasvatus) ICDP - kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä vanhemmille (sosiaalihuolto, Vatupassi ja päivähoito) Vuorovaikutteiset, moniammatillisesti toteutettavat vanhempainillat (esim. 5. luokka) ja tapaamiset 5. luokkalaisten laajojen terveystarkastusten yhteydessä ei ole vuonna 2014 pidetty moniammatillisia vanhempainiltoja. Laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvedot on käyty läpi koulujen oppilashuoltoryhmissä.

52 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Helmi Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Oppilashallintajärjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Helmi Oppilashallintajärjestelmä on käytössä kaikissa Kotkan kouluissa. (Vastuutahot: opetustoimi ja varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Yhteistyötaho: seurakunta)

53 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa -ajantoimintoihin lisätään Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa - ajan toimintaan. Tavoite 1. Koulunuorisotyötä kehitetään kouluissa (Opetustoimi, nuorisoyksikkö, seurakunta) Lukuvuodeksi on palkattu neljä koulunuorisotyöntekijää toimimaan alueellisesti yläkouluilla (valtion erityisavustuksella kaksi sekä nuorisotoimen rahoituksella kaksi työntekijää). Koulunuorisotyöntekijät toimivat päivällä kouluilla, tekevät iltaisin nuorisotalotyötä ja ohjaavat erilaisia kerhoja. He toteuttavat myös teemallisia oppitunteja sekä tapahtumapäiviä yhteistyössä kouluhenkilökunnan kanssa. Kotkan ev.lut.seurakunnat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa oppituntivierailuin, koulupäivystyksin, koulukummitoiminnalla ja luokkakohtaisin ryhmä- ja leiripäivätoiminnoin. Köyhien lapsiperheiden harrastustoimintaa voidaan tukea toimeentulotuella (300e/lapsi/vuosi). Yhdenkään lapsen tai nuoren ei tarvitse köyhyyden vuoksi lopettaa harrastamista. Koulunuorisotyö jatkuu ja vahvistuu nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyönä. Lasten parlamentti esittää, että välkkäritoimintaa kouluissa lisätään. Välkkäritoiminta voisi olla myös monipuolisempaa. Nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen (Nuorisotoimi) Nuoret ylläpitävät kolmena päivänä viikossa skeittihallia syys- ja talvikuukausina. Vuonna 2014 skeittailijoita oli noin Skate ry sai vuoden 2014 vapaaehtoistyön tunnustuksen. Bänditiloilla harjoittelee 20 bändiä (noin 7000 käyntikertaa v. 2014). Lasten parlamentti (37 jäsentä alakouluista) järjesti kolme täysistuntoa, joissa käsiteltiin mm. bussien aikatauluja, laadittiin vetoomus koulukiusaamisen lopettamiseksi sekä tasavertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Karhuvuorten nuorten osallistamishanke yhdessä kirjaston, nuorisotoimen ja Taitojen talon kanssa jatkuu vuosina Liikuntatoiminta jatkuu edelleen. Nuorten ryhmien omaehtoista toimintaa tuetaan edelleen esim. Skate ry:n ja Snoozen kautta. Lisäksi kehitetään nuorten toimintaryhmille ns. Nopean toiminnan raha, jonka avulla nuoret voivat järjestää mm. yhteisötoimintaa ja tapahtumia.

54 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Nuorisovaltuusto (20 nuorta) kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin kouluruokaa, hyvinvointisuunnitelmaa, kuntalakia, tasavertaista harrastustoimintaa, vapaamuotoista liikuntaa, nuorten tapahtumia sekä Meripäivien kehittämistä. Nuorisovaltuusto otti kantaa Ankkuri -talon puolesta. Nuorten ja päättäjien tapaamisessa käsiteltiin yhdessä em. asioita. Nuoret itsearvioivat nuorisotila Vessun toimintaa ja osallistuivat Kaakon alueen muiden nuorten kanssa itsearvioinnin ja auditoinnin suunnitelmien laatimiseen. Snooze ry järjesti kuusi kertaa Lanit (pelitapahtumat) nuorten kulttuuritalo Greipissä. Nuorisovaltuuston vaikuttamisroolia vahvistetaan mm. lautakuntatyöskentelyssä. Nuoret otetaan mukaan valmistelutyöhön mm. kantasatamasuunnitelmiin ja ennalta ehkäisevän työn vahvistamisen valmisteluun. Nuoret valtaavat kaupungintalon Nuorisovaltuusto vastaa BigBang -vaikuttamistapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta. Uudistamisen sekä kehittämisen tarvetta on koulujen oppilaskuntien toiminnassa. Nuorisovaltuusto toivoo enemmän vaikutusvaltaa oppilaskunnille, jolloin ne voisivat vakiinnuttaa asemansa kouluissa ja muutoksia olisi helpompi saada aikaiseksi. Nuorisotoimi tuki erilaisin avustusmuodoin 28:aa kotkalaista nuorten kanssa toimivaa järjestöä. Esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitel ma (Kulttuuripolun) kehittäminen Kulttuuripolkua on rakennettu työryhmän ohjauksessa kulttuurin ja taiteen toimijoiden kanssa. Perusopetuksen Esi- ja perusopetuksen kouluja on tiedotettu asiasta. kulttuurikasvatussuunnitelma on valmis ja Kulttuuripolun toiminta alkaa asteittain kouluissa. Koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen (Opetustoimi ja kolmas sektori) Opetustoimen Arviointi -kysely oppilaille - koulutuksen laadun seuranta, (vastausaika ) Koulun tarjoama harrastustoiminta on vastaajien mielestä riittävää, ka 3,67 (asteikko 1-5). Koulujen kerhotoiminnassa on lukuvuonna mukana kaikki perusopetuksen ala- ja yläkoulut. Kerhotoimintaa kehitetään jatkossa myös joustava koulupäivä -mallin kautta.

55 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Monipuolinen ja kattava harrastustoiminta Höntsä -liikuntakerho aloittanut syksyllä 2014 Langinkosken sekä Karhulan koululla Vapaamuotoista liikuntaa jatketaan ja lisätään. Höntsäkerhon toiminta jatkuu kouluilla edelleen. Harrastuspassi -päätöstä ei ole tehty. Peruskoululaisten ilmaiset uinnit toteutuvat syys- ja hiihtolomien aikana. Ruonalan palloiluhallilla on maksuton vuoro kaikille kuntalaisille kolme kertaa viikossa (ma, ti, to klo: 15 16) Lapsi-vanhempi liikuntaharrastustoiminnan lisääminen/selvittelytyö urheiluseuroista, kun lapsi on noin vuotias. Lasten parlamentti ehdottaa isä-poikafutista, äiti-lapsijumppaa tai muuta sellaista toimintaa, mihin ei kotona ole välineitä. (Lasten ja nuorten palvelut, liikuntayksikkö ja kulttuuritoimi sekä järjestöt ja seurakunta) Nuorisotoimen leirialueiden käyttöaste oli 85 %, leiriläisiä oli 9558 ja ryhmiä 330. Kirjastossa on järjestetty satutunteja, lukukoiratoimintaa, tietokilpailuja sekä nukketeatteritoimintaa. Liikuntatoimen järjestöyhteistyöavustusta saa yhteensä 39 seuraa, joissa urheilee 5540 junioria. 70% kaikista myönnetyistä harjoitusvuoroista on maksuttomia juniorivuoroja. Seurakunta järjestää perusopetuksen 10 koululla liikuntakerhoja. Lisäksi seurakuntakeskuksissa, nuorisotaloilla ja kerhohuoneissa järjestetään erilaisia kerhoja (kuorot, tyttö- ja poikakerhot, kädentaitokerhot, kokkikerhot, heppakerhot). Langinkoski 29 kerhoa/lukuvuosi, Kymi 42 kerhoa/lukuvuosi, Kotka 5 kerhoa/syyslukukausi. Teatteri, kulttuuri-, opetus- ja nuorisotoimet turvaavat yhteistyöllä Kotkan nuorisoteatterin toiminnan ja järjestävät DreamWall -tapahtuman yläkouluikäisille Nuoria koulutetaan ja valmennetaan tapahtumatuottajiksi ja vertaisohjaajiksi. Nuoret ovat mukana ja osallistuvat kaikkien tapahtumien tuottamiseen mm. Sounds, DreamWall ja Meripäivät. Nuorisotoimi järjestää kansainvälisen leirin, DigiCamp, Nuoret osallistuvat vertaisohjaajina leirin toteutukseen. Kirjaston järjestämät tapahtumat lapsille ja nuorille jatkuvat edelleen. Kotkan ev.lut. seurakuntien järjestämä avoin varhaisnuorten ja nuorten kahvila-, kerho-, liikunta- ja leiritoiminta jatkuu myös vuonna Seurakunnan leiritoimintaa 22 leiriä (Kymi) ja yksi leirikoulu Hakalan koululla, 7 leiriä (Langinkoski) lisäksi joululeiri, Oulugospel, yö kirkossa ja Tekojen ilta, 2 leiriä Kotkan seurakunta.

56 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Kaupunkikulttuurin kehittäminen yhdessä kuntalaisten kanssa. (Kaupunkisuunnittelu puistotoimi, kuntatekniikka sekä liikuntayksikkö) Tavoite 2. Uusia virkistysalueita /- reittejä, lähiliikunta- ja leikkipaikkoja rakennetaan ja olevien laadusta huolehditaan (Katariinan meripuiston ja Karhulan jokipuiston jatkokehitys). Kevyenliikenteenreittien rakentaminen mm. Pernoontie ja Räski sekä verkoston kehittäminen Karhulan alueella. Virkistysreittien kehittäminen: kansallinen kaupunkipuisto, Korkeakoskenhaara ja Aleksanterinraitti. Uusien asuinalueiden aktiviteettien varmistaminen (Räski ja Karhulanniemi). 2. tavoitteen toimenpiteet edelleen menossa. Olemassa olevia lähiliikuntapaikkoja on ympäri kaupunkia yhteensä 10 kappaletta. Lasten parlamentti arvioi, että lähiliikuntapaikkoja on liian vähän. Vanhustenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyönä kesällä 2014 järjestettiin yhteensä 40 puistojumppaa, 10 viikon aikana. Osallistujia jumpissa oli yhteensä Meripäivien kehittämistyöhön on pyydetty kuntalaisia mukaan. Uusi lähiliikuntapaikka Veikonpuisto valmistuu Hovinsaarelle v Puistojen käyttöä tapahtumien keskipisteenä kehitetään. Vastuualueet jalkautuvat kuntalaisten pariin. Karhuvuoren koulun aluetta kehitetään yhdessä opetustoimen, nuorisotoimen, kirjaston ja Taitojen talon (SPR) yhteistyönä. Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan kaupunkirakenteen ja kaupunkikulttuurin kehittämiseen ja toteutukseen.

57 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Kuntalainen saa mielenterveys- ja päihdeongelmiin tarvitsemansa avun Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Asiakas saa tarvitsemaansa apua matalalla kynnyksellä. Asiat otetaan puheeksi joka organisaatiossa/ kaikki vastuutahot Laadullinen kysely henkilöstölle matalan kynnyksen toteutumisesta. Päihdehuollon kokonaisselvitys toteutetaan matalaa kynnystä painottaen. Psykiatrinen sairaanhoitaja perusterveydenhuoltoon terveysasemille vähintään osa-aikaiseksi työntekijäksi/ mielenterveystyön palvelualue Terveysasemilla järjestetään mielenterveys- ja päihdetyön teemajakso helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla: Audit ja mielenterveysresepti kaikille kävijöille + tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen lisäämisen huomiointi mielenterveys- ja päihdetyön tuella. Psykiatriset sairaanhoitajat, kartturit, aloittaneet osa-aikaisina kaikilla terveysasemilla. Tehtyjen Audit -testien ja jaettujen mielenterveysreseptien määrästä ei tietoa. Psykiatriset sairaanhoitajat (3 hlöä) työskentelevät terveysasemilla kokoaikaisesti ja päihdetyön osaamista vahvistetaan terveydenhuollossa. (Vastuutahona terveysasemien osastonhoitajat)

58 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Liikunnan, omatoimisuuden ja ravitsemustietoisuuden lisääminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja lihavuutta. Tavoite 1. Järjestetään paínonhallintaryhmiä Terveyskioskissa on järjestetty yksi painonhallintaryhmä keväällä Ryhmään ilmoittautui 12 henkilöä, joista 7 henkilöä osallistui kaikkiin kevään kokoontumisiin (6 kertaa). Syksyllä ryhmälle oli järjestetty seurantakäynti ja siihen osallistui 5 henkilöä. He kokivat saaneensa ryhmästä tukea painonhallintaan. Vertaistuki koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Seuraava terveyskioskin painonhallintaryhmä alkaa alkuvuodesta Liikuntareseptin käyttöönotto terveyskioskin ja liikuntayksikön yhteistyönä. Neuvokas perhe - ohjausmenetelmä käytössä hyvinvointineuvolassa perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa Neuvokas perhe -ohjausmenetelmä on käytössä hyvinvointineuvolassa. Kirjasto ja liikuntatoimi aloittavat liikuntavälinelainaus yhteistyön. Liikunta- ja ravitsemusasiat esillä terveyden edistämiseen liittyvillä teemaviikoilla ja - tapahtumissa (Vastuutahot: terveyskioski, hyvinvointineuvola,terveydenedistä misyksikkö, liikuntayksikkö) Terveydenedistämisyksikkö: Aivoviikko; liikunta ja ravitsemus aivoterveyden kannalta Työllisyyden letkajenkka; sydänterveyteen liittyvät ravitsemus- ja liikunta-asiat Sydänviikon perhetapahtuma liikuntapäivä Suunniteltuja tapahtumia vuonna 2015: Sydänviikon perhetapahtuma, 60+ liikuntapäivä, Liikkujan viikko

59 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Mielenterveyskuntoutujien terveysliikuntainfo Liikkujan viikon toritapahtuma Tyttö, sinä olet tähti! Martan pirtti, ravitsemusasiat 2. Kaupunkirakennetta kehittämällä luodaan kestävää liikenneympäristöä joka kannustaa ihmisiä hyöty- ja vapaa-ajan liikuntaan sekä joukkoliikenteen käyttöön. (Kaupunkisuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntayksikkö) Tavoite 2. Kaupunkirakenteen muutosten myötä kohti tiiviistä, toimivaa ja viihtyisää ympäristöä sekä elävää keskustaa. Parannetaan kävely- ja pyöräilyreittien laatua ja kattavuutta (Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030). Lisätään polkupyörien säilytys- ja parkkipaikkoja (kaavoituksella keskeinen rooli). Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisesti kestävä liikenneympäristö (Räski, Karhulanniemi, Kantasatama). Joukkoliikennettä kehitetään palveluverkon osana. Tehojen etsiminen palveluverkosta vaatii hyvää palvelutasoa myös joukkoliikenteeltä. Kaupan alueiden ja palveluiden parempi saavutettavuus kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen keinoin esim. Jumalniemen muutokset uusien ramppien myötä sekä keskussairaalan kehittäminen. Kotihoidossa on 76 asioimislinja-asiakasta sekä 77 taksiasiakasta. Taksiyrittäjien palvelut haja-asutusalueiden asukkaiden aktiiviseen käyttöön.

60 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 1. Lisätään iäkkäiden kuntalaisten nettiosallisuutta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Tavoitteena edistää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. (Vastuutahot: kirjasto, Kotkan opisto, eläkeläisjärjestöt, kaupungin hallinnon alat) Järjestetään internet-, e-aineisto ja laiteopastuksia Vertaiskouluttajien kouluttaminen ja omaisten osallistuminen Kirjasto on järjestänyt internet-, mobiilipaja- sekä Tabletti tutuksi -opastuksia yhteensä 30 kertaa ja tilaisuuksissa on ollut 231 osallistujaa. Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi on järjestänyt Vähän pätkii ja pienryhmätoimintaa muistisairaille henkilöille: Vähän Varapäreitä tyttärille pätkii toiminnallinen vertaistukiryhmä sekä Arjen ryhmät jatkuvat edelleen muistoja vertaistukiryhmä. Varapäreitä tyttärille vertaisohjaajan toimesta. pienryhmätoimintaa muistisairaan henkilön tyttärille. Ryhmätoimintaa lisätään vuonna Kotihoito on ottanut käyttöön 20 ipadia. Kuvapuhelinyhteydellä on mahdollisuus saada yhteys esim. vertaisryhmään tai omaishoitajaan. Kirjasto jatkaa Internet-, e- aineisto- ja mobiililaiteopastuksia vuonna Kotihoidolla käytössä ipadit myös v Kotkan pääkirjasto ja Muistojen Talo ovat tehneet Digitarinan. Muistelutyö, muistelutikku Riittävä määrä tietokoneita julkisesti käytettävissä Vellamo ja Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry ja Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi tekevät yhteistyössä muistelutikun. Kirjastot: 47 tietokonetta; Vellamo: 10 tietokonetta; Korttelikodit: 4 tietokonetta; Järjestötalo Viikari: 1 tietokone Muistelutikkuasiasta on tehty Kymenlaakson museon hankehakemus. Asia on laajentunut myös Roll upnäyttelyksi. Tällä työskentelyllä mahdollistetaan ja vahvistetaan ikäihmisten osallisuutta. VIRTAA Vellamosta avoin ryhmätoiminta toteutuu

61 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 2. Riskiryhmien tunnistamisen haaste (pienituloiset, yksinasuvat) Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Yksinasumisen tunnistaminen Tavoite 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 80 - ja 85 -vuotiaiden osalta kaikille ei-kotihoidon piirissä oleville kuntalaisille Toteutuu 95 %. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 80 -vuotiaita 336 (v. 2014), joille kaikille tehtiin kotikäynti. 85 -vuotiaita (v. 2014) yhteensä 207. Kaikille henkilöille lähetettiin kirje ja infopaketti sekä tarjottu kotikäyntiaikaa. 133 henkilöä otti kotikäynnin vastaa, 74 henkilön kanssa puhelinkontakti. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit, jalkautuva palveluohjaus terveyskioskeissa ja korttelikodeissa jatkuvat vuonna Palveluohjaus Hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta järjestettiin Korttelikodeissa yhteensä 26 kertaa ja terveyskioskeissa 15 palveluohjauskertaa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä palveluohjaus ikäihmisille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä ikäihmisten parissa työskenteleville toteutuu Kotkassa hyvin. Matalan kynnyksen palveluohjauspisteissä on annettu vuoden 2014 aikana ohjausta ja neuvontaa yhteensä 41 kertaa. Kotkassa on tehty 71 kappaletta 0-päätöksiä (maksua ei peritä). Alueellisesti eniten 0- maksupäätöksiä on tehty Länsi-Kotkan alueella. Tällä alueella ikäihmisten taloudellisesti heikot tilanteet ja vähävaraisuus näyttäytyvät muita alueita suurempina. Liikuntasuunnitelmia tehty osalle kotihoidon asiakkaista. Kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille on tehty liikuntasuunnitelma osana hoito - ja palvelusuunnitelmaa.

62 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu vuotiaiden terveystapaaminen Infopaketin jakaminen toteutuu suunnitelmien mukaisesti. 70 -vuotiaiden terveystapaamiset toteutuivat sekä Terveystapaamiset jatkuvat myös vuonna Diakoniatyö Seurakuntien diakoniatyöstä on tehty vuonna kotikäyntiä yli 74 -vuotiaiden kotiin (Kymi). Iän puolesta eläkkeellä oleville kehitysvammaisille järjestetään kerhotoimintaa kerran kuukaudessa. Seurakunnan säännöllisesti kokoontuvissa eläkeläisten kerhoissa käy yli 80 ikäihmistä viikoittain. Seurakuntien diakoniatyö jatkuu. Korttelikotitoiminta Korttelikodit järjestävät koti-, kauppa, - ja muita asioimiskäyntejä. (kunta, kolmas sektori, vanhusneuvosto, seurakunta) 2. Sosiaalisten verkostojen vertaistuen kehittäminen Tavoite 2. Eläkeläisjärjestöjen toiminnasta tiedottaminen (vanhustenhuolto, vanhusneuvosto ja kolmas sektori) Kumppanuustalo Viikarissa on kirjoilla 46 järjestöä. Oppia ikä kaikki -yhteistyöryhmä järjesti vanhustenviikolla 60+ messut Kotekolla, 60+ karaokekisan ravintola Vaustissa sekä vanhusten viikon pääjuhlan seuratalo Sammolla. Vuoden kotkalainen isovanhempi valittiin toisen kerran. Risto -hanke järjesti muistisairaan ihmisen kohtaaminen koulutuksen (123 osallistujaa). Kotkan alueella toimii useita vammais- ja kansanterveysjärjestöjä, joilla on aktiivista toimintaa viikoittain. Vuonna 2015 uudet tilat Mariankadulla mahdollisesti käyttöön? Vapaaehtoistyön vahvistaminen Kaveri - hankkeen avulla. Vuonna 2015 toukokuussa on vanhusten kevätjuhla ja lokakuussa vanhusten viikkoa juhlistetaan edellisten vuosien tapaan. Vuoden kotkalainen isovanhempi valitaan kolmannen kerran.

63 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ilmiö 3. Ikääntyneet elävät aktiivista arkea ja osallistuvat erilaiseen toimintaan kotona ja hoiva-asumisen yksiköissä Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Tavoitteena edistää ja ylläpitää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä kaikissa elämänvaiheissa (kattava tiedotustoiminta ja osallisuutta lisäävät rakenteet sekä toimintamallit). Tavoite 1. Ikinä -toimintamalli käytössä hoivapalveluissa ja kotihoidossa. Kymenlaakson museo tarjoaa ikäihmisille lainalaukkuja, elämyskahveja ja räätälöityjä opastuskierroksia Toimintamalli on käytössä hoivapalveluissa. Kaatumisten Kaatumisriskit on kartoitettu yksilöllisesti, kun malli ennaltaehkäiseminen otettiin käyttöön. Haitta- ja vaaratapahtumailmoitukset on hoidon laatutekijä koskevat useimmiten kaatumisia, mutta harvoin vakavin ja tärkeä jatkuvan seuraamuksin. Kotihoidossa asiakaskeskustelumalli on seurannan kohde. otettu käyttöön. Turvahälytysten määrä kotihoidossa v. Kotihoidossa 2013 (8kk toteuma) 1269 käyntiä, joista kaatumisia asiakaskeskustelumalli 441. Vuonna 2014 (8kk toteuma) 1018 käyntiä, joista on käytössä. kaatumisia 351. Museon lainalaukkujen määrä sekä aihealueet ovat lisääntyneet. Jäämistövaroilla on kustannettu hoivaasukkaille museokäyntejä (myös omaisia mukana). Kotka on mukana UKKinstituutin KaatumisSeula -hankkeessa ( ). Hankkeessa lisätään iäkkäiden ja heidän läheistensä tietämystä kaatumisen vaaratekijöistä. Olemassa oleviin vaaratekijöihin puututaan tarkoituksen mukaisin keinoin. Tarkoituksena on kehittää toimintatapoja vastaamaan juuri Kotkan tarpeita. Kirjasto järjestää ikäihmisille suunnattuja tapahtumia, luentoja ja lukupiirejä Kirjastovipinät senioreille hankkeen puitteissa Kirjastovipinät senioreille -hankerahoituksella on järjestetty 42 tapahtumaa ja niissä on ollut yhteensä 815 osallistujaa. Palveluohjaajat jalkautuvat kirjastoauton mukana. Kirjasto kotiin -palvelun toiminta jatkuu hankkeen jälkeen kunnan omana toimintana. Kirjasto kotiin - palvelua kehitetään yhdessä kotihoidon, kirjaston ja korttelikotien kanssa.

64 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Aktiivista arkea ikääntyvälle - esitteen sisällön markkinointi Esitteestä on otettu 2500 kpl painos ja sitä on jaettu erilaisissa ikääntyville henkilöille suunnatuissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Esite löytyy myös kaupungin nettisivuilta. Aktiivista arkea ikääntyvälle -esitteen rinnalle tehdään kotihoitoon uusi esite, jota markkinoidaan mm. hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä. Esite ilmestyy myös nettiversiona. Vertaistuki aktiiviseen toimintaan VOITAS -koulutus Vertaisvetureille: liikuntakoulutus vapaaehtoisille Kotkan vanhusneuvosto järjesti yhteistyötapaamisen kotkalaisten eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tilaisuus järjestettiin Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry:n, Kotkan ja Karhulan eläkeläisten yhteistyöjärjestöjen, Kotkan kaupungin vanhustenhuollon sekä Risto- ja Yksillä Purjeilla hankkeiden yhteistyönä. Tapaaminen kokosi koolle 28 henkilöä vanhusneuvostosta ja eri eläkeläisjärjestöistä. Suunnitteilla on ikäihmisten kaveritoiminnan malli: Uusi kaveri- hanke. Uusi Kaveri -hanke toiminnassa. (Vastuutahot: vanhustenhuolto, kaupungin muut vastuualueet, Kymenlaakson museo, kirjasto, hankkeet, eläkeläisjärjestöt, korttelikodit, omaiset) Vanhusneuvoston esityksestä yli 75 vuotta täyttäneet saivat käyttöönsä erillisen 60 vuodessa maksavan uimahallin päiväkortin alkaen. Pitkäaikaissairailla ja vaikeavammaisilla henkilöillä (haittaluokka 11 tai vähintään 50 % invaliditeetti) on käytössä erityisuintikortti. Vanhusneuvosto on esittänyt liikuntalautakunnalle, että yli 75 -vuotiaille tarkoitetun erillisen uimahallikortin ikärajaa alennettaisiin 70 vuoteen.

65 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Ikääntyvän ja tukea tarvitsevan väestön pitäminen aktiivisena asuinympäristön myötävaikutuksella. Tavoite 2. Esteettömän kaupunkiympäristön varmistaminen. Senioritalojen ja muiden erityisasumisyksiköiden sijoittaminen osaksi aktiivista kaupunkirakennetta. Kotihoidon ja liikuntatoimen yhteinen puistojumppaa järjestettiin yhteensä 40 kertaa ja jumppa tavoitti 10 viikon aikana yli 1172 kuntalaista. Kotihoito hyödyntää lähiliikuntapaikkoja ja puistoja kesällä järjestettävissä jumppatuokioissa. Yhteistyö liikuntatoimen kanssa alkoi vuonna 2014 ja jatkuu vuonna (Vastuutahot: kaupunkisuunnittelu sekä yksityiset ja julkiset asumispalveluiden tuottajat) Hoivakodit sijaitsevat alueellisesti eri puolilla Kotkaa. Eskolan peruskorjattu asumisyksikkö Villa Eskola on otettu käyttöön

66 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 1. Kotkalaisten osallistamisen eli vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Vertaistuen edelleen kehittäminen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Tavoite 1. Selvitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttävän työikäisen väestön vertaistuen tarvetta kyselyllä ja haastattelulla Ei toteutunut Selvitetään mielenterveystyön marraskuun potilaskyselyn yhteydessä. (mielenterveystyön palvelualue) 2. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. Tavoite 2. Jokaisella vastuualueella mietitään, miten kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää / kaikki vastuualueet Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Ei toteutunut yleisesti. Lastensuojelussa palkattu Nuorisovaltuusto toivoo, palkkatuella kokemusasiantuntija, joka toimii että kuultavia nuoria vertaistukihenkilönä huostaanoton kokeneiden haetaan myös muualta perheiden vanhemmille. laaja-alaisen näkökulman saavuttamiseksi. 3. Kaupunkiympäristö luo puitteet osallistumiseen. Tavoite 3. Vuorovaikutuksen kehittäminen mm. Avoin Kotka -hankkeella sekä erilaisissa työpajoissa. Virikkeellistä kaupunkiympäristöä tavoitellaan mm. keskusta-alueilla käynnissä olevilla asumisen ja kaupan hankkeilla. (kaikki vastuualueet) Avoin -Kotka järjestelmän kävijämäärät sekä hanke -esittelyjen ja mielipidetutkimusten määrä. Toimiva kumppanuustalo käytössä syksyllä Terveydenhuollossa otetaan käyttöön suojattu sähköposti, jotta kuntalaiset voivat jättää yhteydenottopyynnön omalle sairaanhoitajalle.

67 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Järjestötapaaminen Tavoite 4. Tavoitteena saada ideoita ja aineksia järjestösektorin näkökulmasta hyvinvointisuunnitelman tekoon ja kehittämiseen. Järjestötapaaminen on toteutunut Järjestötapaaminen toteutetaan vuosittain. 5. Kaupungin nettisivut käännetään englanniksi ja venäjäksi Kaupungin nettisivuista on käännetty englanniksi vastuualueiden tärkeimmät tiedotettavat asiat. Nettisivujen käännöstyö jatkuu.

68 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 2. Päihdehaitat Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma 2015 Pakka -toimintamallin jalkauttaminen Kotkaan Ohjausryhmän perustaminen On toteutunut. Perustettu 5/2014 Ohjausryhmän työ jatkuu vuonna Kysyntä- ja tarjontatyöryhmän perustaminen Ei ole perustettu. Pakka -toimintamalli on osana päihdehuollon kokonaisselvitystä. Ostokokeet Toteutunut v Uudet ostokokeet järjestettävä jatkossa? Kuntakumppanuus Toteutuu vuonna 2015? Seutulupalausunto (paikallista vaikuttamista anniskeluoikeuksiin) Toteutuu vuonna 2015? Opinnäytetyö Toteutunut: Pakka-mallin jalkauttaminen Kotkaan Sosiaalinen media nuorten ehkäisevän työn välineenä (terveydenedistämisyksikkö/ ehkäisevän päihdetyön koordinaattori)

69 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Ilmiö 3. Hyvinvoinnin, terveyden sekä omahoidon edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointi Suunnitelma Ennaltaehkäisevä toiminta Tavoite 1. Terveyskioskin toiminta Sairaanhoitajan toimi päätettiin muuttaa terveydenhoitajan toimeksi. Terveyskioski on aloittanut uusissa tiloissa Kotkansaarella. Karhulan terveyskioski siirtyy Kulmaan yhdessä Koskenrinteen päiväkeskuksen ja nuorisotalo Vessun kanssa. Toiminnan painopiste siirtyy enemmän terveyttä edistävään toimintaan Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Toteutuu asetuksen sisällön mukaisesti suun terveydenhuollossa. Toiminta jatkuu edelleen. Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä toiminta on omavastuuta vahvistava Suuterveyden terveyserojen kaventaminen Kouluissa tehtävä suuterveyden edistämistyö toteutuu suunnitelman mukaisesti.(2. luokkalaisille 4x/lukuvuosi, luokkalaisille kerran lukuvuoden aikana, 5. luokan terveystunnit) A-klinikan opioidikorvaushoidon ryhmäkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden suuterveyden teemat jatkuvat. Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien ohjaus toteutuu säännöllisesti tarpeen/hoitosuunnitelman mukaisesti Autettavan asiakkaan suun omahoidon toteutuminen kouluttamalla säännöllisesti kotihoidon ja hoivakodin henkilökuntaa sekä omaishoitajia ja omaisia.

70 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Muistipoliklinikan ikääntyvien kotkalaisten hyvinvointia edistävä ja toimintakykyä ylläpitävä toiminta Kaikilla muistipoliklinikan vastaanottokäynneillä Geriatrisen keskuksen korostuu terveyden edistäminen. Kontrollikäyntien toiminnan suunnitteluun pääpaino on terveyttä edistävissä asioissa, joissa tarvitaan riittävä resurssi! yritetään ennalta ehkäistä myös muiden tilaa pahentavien sairauksien syntyminen ja paheneminen. Käynneillä korostetaan omatoimisuutta ja yritetään tukea ja varjella itsemääräämisoikeuden säilymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään ravitsemukseen, liikuntaan, hyvään yöuneen ja lepoon, kartoitetaan mielialaa ja sosiaalisia suhteita. Yhteistyötä terveydenedistämiseksi tehdään eri tahojen kanssa, varsinkin liikunnanohjaajan, kotihoidon ja muistiyhdistyksen kanssa. Muistipoliklinikan eläinavusteinen ryhmä on myös havaittu terveyttä, iloa ja elinvoimaa lisääväksi toimintamuodoksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön vahvistaminen (MARAK- toimintamallin jalkauttaminen) Kaupunginvaltuusto hyväksyi Etelä- MARAK-toimintamalli Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelman. jatkuu. Turvallisuussuunnitelman yhdeksi painopisteeksi valittiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Moniammatillinen MARAK -työryhmä kokoontuu neljän viikon välein. 2. Saumattomat hoitoketjut Omahoitaja-lääkärimallin kehittäminen Toimintamallin kehittämistyötä tehty syksyn 2014 aikana. Kotkassa siirryttiin vastuuhoitaja-lääkäri - työparimalliin. Kaupunki on jaettu kolmeen suuralueeseen (Eteläinen, Läntinen ja Itäinen alue) ja 24 pienalueeseen. Terveyskeskussairaalan roolin muuttuminen akuuttisairaalaksi Terveyskeskussairaalaan on joustava hoitoon pääsy. Fysioterapeutit järjestävät kuntouttavaa toimintaa vuodeosastoilla vähintään kerran viikossa. Jatkossa tilapäisen kotihoidon asiakkaat siirtyvät terveysasemien hoidon piiriin.

71 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Päivystystoiminnan kehittäminen Päiväaikainen päivystystoiminta on keskitetty Carean tiloihin alkaen. Kiireellinen vastaanotto (1-3 päivän sisällä hoidettava) jää terveysasemille omahoitaja-lääkäri työparin hoidettavaksi. Päivystys siirtyi Carean toiminnaksi alkaen. Päivystystoiminnan keskittämisellä halutaan parantaa päivystyspalveluja tarvitsevien potilaiden hoitoa. Suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys astuu voimaan Ohjaus ja neuvonta Mielenterveystalo.fi -sivusto on avattu. Suun terveydenhuollon matalan kynnyksen toiminta Toimintamallin toteutus mielenterveyskuntoutujille (hoitoon ohjaus ja jatkuu edelleen vuonna neuvonta) toteutuvat sovitun toimintamallin mukaisesti. Mielenterveyden vastuualueelta osallistutaan terveysasemien järjestämiin diabeteksen hoidon ensitietoryhmiin Motivoituminen muutokseen. Toiminta jatkuu vuonna Ekamin opiskelijoille Elämisen taito -kurssilla opiskelijoille pidetään Avaimet mielenterveyteen tuntikokonaisuuksia. Mielenterveys- ja päihdeviikolla terveysasemilla ohjausta ja neuvontaa. Mielenterveysreseptejä jaettu vuonna 2014 yhteensä 435 kappaletta. Seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä käy yläkouluilla pitämässä oppitunteja sekä vanhempainiltoja nuorten seksuaalisuudesta ja seurustelusta.

72 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu Kuntalaisten kannustaminen tupakoimattomuuteen Suun terveystarkastuksen/tutkimuksen yhteydessä jokaiselta yli 12-vuotiaalta kysytään tupakoinnista, tupakointiaika ja tupakointimäärä (mini-interventio) sekä kannustetaan tupakoimattomuuteen. Asia kirjataan mittaritietoihin. Savuton Kunta - toimenpideohjelman linjaukset tarkistetaan hyvinvointityöryhmässä. Kotkan kaupunki kuuluu Savuton kunta verkostoon. Aivoterveyden huomioiminen Kouvolan seudun Muisti ry:n hallinnoimassa hankkeessa: Voimavaralähtoiset terveyskeskustelut vuotiaille Kymenlaaksolaisille naisille, tarjottiin elintapaohjausta yli sadalle kymenlaaksolaiselle naiselle. Projektin tavoitteena oli herättää naiset ottamaan vastuuta aivoterveydestään ja ymmärtämään omien valintojensa merkitys hyvinvointiin. Aivokoplat (avoimet opintopiirit vuotiaille naisille) ovat jatkaneet terveyskeskusteluhankkeen terveyden edistämistyön juurruttamista. Aivoterveysluentoja on järjestetty 8 kappaletta, aivoviikolla sekä muistiviikolla oli aivoterveysasiaa esillä. Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi jatkaa Kymenlaaksolaisten vuotiaiden voimavaralähtöiset terveyskeskustelut projektin elintapaohjausta. Kansallisen muistiohjelman mukaisesti on Muistiluotsi jakanut tietoa, ohjausta ja neuvontaa aivoterveyden edistämisestä, asenteista aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen. Muistikahvilatoimintaa järjestetty 17 kertaa. 4. Luontokokemukset vaikuttavat positiivisesti ihmisen vireystilaan ja terveyteen. Hyvä viherympäristö tukee hyvinvointia ylläpitämällä luonnon monimuotoisuutta, sitomalla itseensä ilman epäpuhtauksia, ehkäisemällä meluhaittoja ja pienentämällä sade- ja sulamisvesien vesistökuormitusta. Pyritään edistämään asukkaiden tietämystä lähiluonnosta ja sen merkityksestä sekä tukemaan terveellisiä elintapoja. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja edistää asukkaiden terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Terveystarkastajat valvovat muun muassa talousja uimavesien laatua, kuluttajapalvelujen ja ulkoliikuntapaikkojen turvallisuutta ja tekevät tupakkavalvontaa. Valvonta on suunnitelmallista ja ympärivuotista. Kotkan Kestävän kehityksen verkosto perustettiin. Tuodaan lähiluontokohteet entistä tutummiksi asukkaille. Tätä työtä tehdään esimerkiksi Kehitetään olemassa olevaa luontopolkuverkostoa yhdessä muiden vastuutahojen kanssa.

73 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomuksen arviointi v 2014 ja suunnitelma v 2015 Sivu HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kirsi Warjus-Ulvinen, vt. terveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän puheenjohtaja) Tarja Tammekas, vastaava terveydenhoitaja (hyvinvointityöryhmän varapuheenjohtaja) Johanna Sipari, terveydenedistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Riitta Johannala-Kemppainen, avoterveydenhuollon johtaja Liisi Mattila, ylihoitaja (Karhulan sairaala) Pia Ruuskanen, kotihoidon johtaja Tuula Karttunen, hoivapalvelun johtaja Anna Liakka, sosiaalityön johtaja Leena Ruotsalainen, nuorisotoimenjohtaja Riitta Heikkilä, nuorisoasiamies (2014) Katariina Kupiainen, kirjastotoimen johtaja Jaana Länsimies, yleisopetuksen suunnittelija Pia Eskola, varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Marjo Vainio, liikuntapalvelupäällikkö Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti Saija Makkonen, maahanmuuttajatyön koordinaattori (2015) Eija Värri, ympäristönsuojelusuunnittelija Tuula Uusitalo, erityisnuorisotyönohjaaja, Kotka-Kymin seurakuntayhtymä Paula Tommola, Kymenlaakson muistiluotsityöntekijä/ Kouvolan seudun Muisti ry Anne Suur-Uski (Jaana Savolainen 2014), Yksillä Purjeilla -kumppanuushanke Anne Heimola, Kotkan Korttelikotiyhdistys (2015)

74 137, KH :00 / Liite: Vammaisneuvoston lausunto hyvinvointikertomuksesta Sivu 73

75 137, KH :00 / Liite: Vammaisneuvoston lausunto hyvinvointikertomuksesta Sivu 74

76 137, KH :00 / Liite: Vanhusneuvosto lausunto hyvinvointikertomus 2014 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Vanhusneuvosto Sivu 75 KH: 426 / Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Vanneu Valmistelija: Mielenterveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän pj.) Kirsi Warjus-Ulvinen p Terveyden edistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Johanna Sipari, puh Terveydenhuoltolain (1326/2010) lain 12 :ssä todetaan, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava laajempi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksellä hyvinvointipalveluiden johtoryhmä on toiminut hyvinvointikertomuksen ohjausryhmänä. Hyvinvointityöryhmän ( ) tehtävänä on vuosittain kunnan hyvinvoinnin tilan arviointi sekä tulevan kauden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelu liittyen valtuustokausittaiseen hyvinvointikertomukseen. Työryhmään on nimetty kaupungin eri hallinnonalojen sekä kolmannen sektorin edustajia. Asetettujen tavoitteiden arvioinnissa ja suunnittelussa käytetään tukena kaupungin kokoamaa tilastotietoa sekä mm. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hyvinvointia kuvaavien indikaattorien antamaa tietoa. Edellisen kauden kertomus ja tulevan kauden suunnitelma viedään lautakunnille kommenteille vuosittain läpi koko valtuustokauden../. Erillisenä liitteenä on Kotkan vuosittainen raportti 2014 sekä hyvinvointisuunnitelma vuodelle Ehdotus: Vanhusneuvosto antaa lausuntonsa Hyvinvointikertomuksen arviointi v ja suunnitelma v raportista. Asian käsittely: Asiassa käyttivät puheenvuoroja Raili Helin, Risto Hokkanen, Liisa Rosqvist, Raimo Vänskä, Erkki Hänninen, Marjatta Tuominen, Liisa Piri. Erkki Hänninen ehdotti, että sivulle 32 tehdään seuraavat lisäykset arviointi-kohtaan: Vanhusneuvoston esityksestä v yli 75 vuotta täyttäneet saivat käyttöönsä erillisen 60 /v maksavan uimahallin päiväkortin alkaen. suunnitelma kohtaan: Vanhusneuvosto on esittänyt liikuntalautakunnalle, että yli 75-vuotiaille tarkoitetun erillisen uimahallikortin ikärajaa alennettaisiin 70 vuoteen. Erkki Hännisen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa Hallintosihteeri Päivi Laakkonen

77 137, KH :00 / Liite: Vanhusneuvosto lausunto hyvinvointikertomus 2014 KOTKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä Vanhusneuvosto Sivu 76 Päätös: Vanhusneuvosto esittää seuraavat lisäykset Hyvinvointikertomuksen arviointi v ja suunnitelma v raporttiin sivulle 32: arviointi-kohtaan: Vanhusneuvoston esityksestä v yli 75 vuotta täyttäneet saivat käyttöönsä erillisen 60 /v maksavan uimahallin päiväkortin alkaen. suunnitelma kohtaan: Vanhusneuvosto on esittänyt liikuntalautakunnalle, että yli 75-vuotiaille tarkoitetun erillisen uimahallikortin ikärajaa alennettaisiin 70 vuoteen. Ote: Johanna Sipari Otteen oikeaksi todistaa Kotkassa Hallintosihteeri Päivi Laakkonen

78 137, KH :00 / Liite: Lausunto hyvinvointikertomus lasten parlamentti 2014 Sivu 77 KOTKAN LASTEN PARLAMENTTI Riitta Heikkilä LAUSUNTO/HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 Lasten parlamentilta on pyydetty lausuntoa Kotkan hyvinvointikertomuksesta Hyvinvointikertomusta on käyty läpi lasten parlamentin hallituksessa , 14. Käsittelyssä keskityttiin lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ilmiö 3: lasten ja nuorten mahdollisuuksia yhdenvertaisiin harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin lisätään 1. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan Kommentteja: - Koulunuorisotyön kehittämistä kouluissa pidetään hyvänä. - Useammin voisi olla välkkäritoimintaa kouluissa, eikä vain juhlapäivinä. Välkkäritoiminta voisi olla monipuolisempaa. - Hyvää, että koulujen kerhotoimintaa monipuolistetaan ja kerhotoiminnassa on lukuvuonna mukana kaikki peruskoulut. - Hyvä, että peruskoululaisten ilmaiset uinnit toteutuvat syys- ja hiihtolomien aikana. - Ruonalan palloiluhallilla on maksuton vuoro kaikille kolme kertaa viikossa (ma, ti, to klo 15-16). Mitä tarkoitetaan kaikilla? - Hyvää, että kirjastossa on järjestetty satutunteja, lukukoiratoimintaa, tietokilpailuja sekä nukketeatteritoimintaa. - 70% kaikista liikuntatoimen myöntämistä harjoitusvuoroista on maksuttomia juniorivuoroja. Lasten parlamentti toivoo, että juniorivuorot säilyvät edelleenkin maksuttomina. - Hyvä, että nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan. 2. Kaupunkirakenne on tiivis ja turvallinen. Lähiliikunta- ja leikkipaikat ovat kaikkien saavutettavissa. Kommentteja: - Lähiliikuntapaikkoja on liian vähän ja niitä olisi hyvä olla tiheämmässä. Ilmiö: Kotkalaisten osallistamisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta. - Hyvä, että lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Lisäksi hallituksen ja läntisen aluetoimikunnan kommentteja 1. Oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto syksyllä Kokemuksia Helmistä: o opettajat laittavat pikkutarkkoja merkintöjä o oppilaat eivät pääse kirjautumaan ( ei ainakaan alussa) o yli 15 min myöhästyminen merkitään sinne o kaikki opettajat eivät käytä o siitä huolimatta jaetaan paperilappusia o viesti koulusta nopeammin vanhemmille o Aittakorven ja Ruonalan koulujen oppilailla ei omia tunnuksia. o Miksi vain torut kirjataan ja lähetetään? Myös myönteisiä asioita voisi lähettää. o Vanhemmat kuittaavat koenumeron Helmissä; kuittaus ei kuitenkaan näy opettajille. o Ennen sai kokeen takaisin ja näki numeron sekä kokeessa olleet virheet, nyt näkee vain numeron (kuittaus). o Pienien viestien lähettämisessä Helmi on parempi, sillä ei tule pieniä lippulappuja. o Rehtori voi laittaa yleistiedotteen; esim. keskuskoulu saa myös Haukkavuoren koulun tietoja.

79 137, KH :00 / Liite: Lausunto hyvinvointikertomus lasten parlamentti 2014 Sivu 78 o Tieto ei kulje opettajien kesken: esim. oppilaalla oli kirjallisesti anottu poissaololupa, mutta toinen opettaja merkitsi poissaolon. o Kake (kasvatuskeskustelu), opettajat vetoavat usein siihen joutumisella 2. Mitä Lapset 6-10 v ja vanhemmat voisivat tehdä yhdessä? - leikkimielistä urheilua - isä-poikafutis - äiti-lapsijumppa - Kouvolassa: lapsi-taidepaja, suunnistusta - jalkkiksessa lapset vastaan vanhemmat, koulussa oppilaat vastaan opettajat - omalla ajalla esim. korista isän kanssa - leipominen, kokkaus Todettiin, että olisi hyvä järjestää sellaista toimintaa, mihin ei kotona ole välineitä. Näin pääsisi kokeilemaan jotain uutta lajia. Jos järjestetään jotain, tulee helpommin lähdettyä mukaan Lasten ajatuksia kerätty itäisen ja läntisen aluetoimikuntien kokouksissa Mitä on hyvinvointi? - sairaala - ruoka 6, syöminen, terveellinen ruoka - hyvä kouluruoka - liikunta, urheilu 5 - kaverit, ystävät 5 - liikkuminen - sosiaalisuus 3 - kokemukset 2 - nukkuminen - harrastukset 3 - koulutus - musiikki - positiivinen ajattelu - terveys kohdallaan - turvallisuus 3, turvallinen koti, turvallinen asuinympäristö - oikeus ilmaista itseään - hygienia, hammasharja - hammashuolto - hyvä koti, perhe 2 - sukulaiset - puhdas vesi - vaatteet Itäisessä aluetoimikunnassa jatkettiin asian käsittelyä: Tämän jälkeen käytiin keskustelua erilaisuudesta, leimaamisesta, eri uskonnoista jne. Käännettiin hyvinvointiin kirjatut asiat käänteiseksi ja mietittiin, mikä olisi pahoinvointia kyseisen asian kohdalla (esim. ruoka/liikasyöminen, lihominen). Esiin nousi, että Helilän koululla kouluterveydenhoitaja on vain kahtena päivänä viikossa ja koulukuraattorin huonetta on vaikea löytää. Hyvinvointi koulussa: - saa ilmaista mielipiteensä kaikille opettajille - tasapuoliset opettajat (leimautuminen) - koulujen käytävät

80 137, KH :00 / Liite: Lausunto hyvinvointikertomus lasten parlamentti 2014 Sivu 79

81 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomus nuorisovaltuusto Sivu 80 Nuorisovaltuuston vastaus hyvinvointityöryhmän lausuntopyyntöön koskien vuosittaista hyvinvointikertomusta Kotkan hyvinvointityöryhmä on pyytänyt lausuntoa Kotkan nuorisovaltuustolta vuoden 2014 hyvinvointiraporttiin sekä hyvinvointisuunnitelmaan Nuorisovaltuusto on käsitellyt asiaa kokouksessaan yhdessä hyvinvointityöryhmän terveyden edistämisen koordinaattori Johanna Siparin kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen osiossa suunnitelmana vuodelle 2015 on tukea köyhien lapsiperheiden harrastustoimintaa toimeentulotuella (300 /lapsi/12kk). Nuorisovaltuusto kannattaa suunnitelmaa, sillä se tukee jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuutta tasavertaiseen harrastustoimintaan, perheen tulotasosta riippumatta. Hyvänä lisänä monipuolisen sekä tasavertaisen harrastustoiminnan kannalta voidaan pitää sitä, että 70% kaikista liikuntayksiköiden myöntämistä harjoitusvuoroista on maksuttomia juniorivuoroja (ks. 23). Tasavertaisuudella voimme ylpeillä myös siten, että kulttuurilautakunnan toimesta syyslomalla 2014 jaettiin yhteensä 345 nuorille suunnattua elokuva- ja teatterilippua. Nuorisovaltuusto painottaa myös matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksien merkitystä, jolloin lapsi tai nuori voi halutessaan olla sitoutumatta minkään tietyn

82 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomus nuorisovaltuusto Sivu 81 seuran toimintaan. Esimerkkinä peruskoululaisten ilmaiset uintivuorot syys- ja hiihtolomien aikana 2014 sekä Ruonalan palloiluhallin maksuton vuoro kaikille kolmesti viikossa. Lisäksi vuonna 2014 nuorisovaltuuston aloitteesta toimintansa aloittanut Höntsäkerho puoltaa matalankynnyksen harrastamista. Kymenlaakson maakuntaliitto palkitsi Kotkan nuorisotyönyksikön Höntsäkerhon järjestämisestä Vuoden liikuntateko -palkinnolla. Toisaalta ns. matalankynnyksen tarve ei rajoitu ainoastaan liikuntaan, vaan kattaa myös muita osa-alueita. Vuoden 2014 loppupuolella on alettu kehittää Ohjaamo - konseptia, joka tarkoittaa ns. yhtä ovea josta, nuori löytää kaikki tarvitsemansa avut. Ohjaamon tarkoituksena on olla matalankynnyksen paikka, johon nuori voi tarvittaessa hakeutua jos hänellä on huoli esimerkiksi tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, opiskelusta, töistä, ihmissuhteista jne. Nuorisovaltuusto painottaa Ohjaamon kaltaisen hankkeen tärkeyttä, sillä toteutuessaan hyvin se voisi ennaltaehkäistä esimerkiksi nuorten syrjäytymistä. Hyvinvoinnin kannalta avainasemassa voidaan nähdä myös kulttuuri sekä sen tarjoamat elämykset. Kehitteillä oleva Kulttuuripolku -ohjelma antaa lapsille mahdollisuuden tutustua kulttuurin laaja-alaisuuteen jo varhaisvaiheessa. Toisaalta nuorisovaltuusto toivoo, että tulevaisuudessa kirjasto- ja museotoimen rooli nuorten keskuudessa voisi olla näkyvämpi. Tulevaisuuden kysymyksiin voisi sisältyä esimerkiksi se, mitä kirjastoilla tai museoilla olisi tarjottavana erityisesti nuorille. Ideoita esimerkiksi nuorten kulttuuriviikoista on ollut ilmoilla.

83 137, KH :00 / Liite: Hyvinvointikertomus nuorisovaltuusto Sivu 82 Vaikutusmahdollisuuksien kehittämisosiossa (ks. 33) suunnitelmana vuodelle 2015 on huomioida nuorisovaltuusto sekä lasten parlamentti jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nuorisovaltuusto pitää tärkeänä asemaansa päästä vaikuttamaan jo suunnitteluvaiheeseen, mutta painottaa etsimään kuultavia nuoria myös muualta. Nuorisovaltuusto ja muut vaikuttamistahot kattavat vain pienen osan kotkalaisista nuorista ja laaja-alaisen näkökulman kannalta on tärkeää kuulla nuoria myös vaikutuskanavien ulkopuolella. Uudistuksen sekä kehittämisen tarvetta on nähtävissä myös toisen asteen oppilaskuntien toiminnassa. Oppilaskuntien tarkoituksena on toimia oppilaiden sekä opettajien välisenä vaikutuskanavana, mutta näin ei käytännössä ole tapahtunut. Nuorisovaltuusto toivoo enemmän vaikutusvaltaa oppilaskunnille, jolloin ne voisivat vakiinnuttaa asemansa kouluissa ja muutoksia olisi helpompi aikaansaada.

84 138, KH :00 SOTE: 972/2015 Sivu 83 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Sotela / 69 Valmistelijat: sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Sosiaaliasiamiehen on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :n mukaan annettava kaupunginhallitukselle vuosittain kertomus toiminnastaan../. Selvitys vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Selvityksessä tarkastellaan yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen alueella ja kunnittain sekä oikeusturvakeinojen käyttöä eli muistutuksia, oikaisuvaatimuksia ja valituksia. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa, lisäksi selvitykseen on koottu tietoja lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja kiireellisistä sijoituksista sekä kuntien valmiudesta toteuttaa lapsiperheiden kotipalveluja. Sosiaaliasiamiehen havaintoja Kotkasta: Asiakkaiden yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen oli viime vuonna 71. Määrän vaihtelut on esitetty alla vuosi kpl Vuonna 2014 yhteydenottoja oli eniten toimeentulotuesta ja toiseksi eniten lastensuojelusta. Nämä kaksi ovat yleensäkin olleet yleisimmät yhteydenoton aiheet. Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus oli 28,2 % kaikista tapauksista. Se on vähemmän kuin toimialueen kunnissa keskimäärin (32,7 %). Lastensuojeluasioita koski 14,1 % yhteydenotoista, kunnissa keskimäärin 14,3 %. Vammaispalvelua koskevien asiakastapausten osuus oli 9,9 %. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevia asioita oli Kotkassa 14,1 % ja alueella keskimäärin 10,4 %. Kotihoitoa koski 7 % yhteydenotoista ja alueella 5,8 %. Muita palveluja (= muita kunnan palveluja tai Kelan palveluja) koskevia asioita oli Kotkasta 7 % ja alueelta 7,4 %. Yhteydenotoista 53 % oli tiedusteluja ja 47 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä. Tämä jakauma ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Kotkan osalta jakauma oli täsmälleen sama.

85 138, KH :00 SOTE: 972/2015 Sivu 84 Taulukko: Yhteydenoton syyt vuosina Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia johtaville viranhaltijoille jätettiin viime vuonna seitsemän, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina (3 muistutusta/vuosi). Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta sosiaalihuollon asioista (39, 43, 46 ja 39 kpl edellisinä vuosina). Eniten käsiteltiin vammaispalvelupäätöksiä, joita oli 21 (24). Muutosvaatimuksista 12 (10, 18, 22) koski toimeentulotukea. Jaosto muutti tai palautti yhden päätöksen. Hallinto-oikeuteen tehtiin 9 (ed. vuosina 5, 10, 7 ja 8) valitusta jaoston päätöksistä. Kouvolan hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleenkäsiteltäväksi vuoden 2014 aikana yhden lautakunnan ratkaisun (1, 3, 1 ja 2 edellisinä vuosina). Seuranta oikeusturvakeinojen käytöstä Oikaisuvaatimukset jaostolle valitukset hallintooikeuteen muistutukset johtavalle viranhaltijalle Alueellisesti oikaisuvaatimusten määrä on jälleen kasvussa. Hallintovalitusten määrä on pysynyt melko vakiona lukuun ottamatta Kouvolan määriä vuonna Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaaliasiamiehen kertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Kh

86 138, KH :00 SOTE: 972/2015 Sivu 85 Valmistelijat: sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh /. Selvitys vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

87 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 86 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLI- TUKSILLE VUODELTA 2014 Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää Sirkku Bilaletdin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

88 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 87 Kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on antaa vuosittain sosiaalihuollon asiakaslakiin (812/2000) perustuva raportti sosiaalihuollon palvelujen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta kunnissa. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa. Laki tuli pääosin voimaan Toisena aiheena oli sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvinä, uuteen sosiaalihuoltolakiin kirjattu, tämän vuoden alusta voimaan tullut oikeus lapsiperheiden kotipalveluun sekä tulevat muutokset lastensuojelulakiin. Kuntakyselyn tarkoituksena oli mm. selvittää, miten ja millä keinoin kunnat ovat tähän mennessä pystyneet vastaamaan uuden lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin ja haasteisiin. Kunnissa voi myös herätä muiden kuntien vastauksista uusia ajatuksia kehittää edelleen omia toimintamallejaan. Kouvolassa Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A Kouvola 2

89 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 88 SISÄLTÖ 1. SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet VANHUSPALVELUT Vanhuspalvelulaista Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut Iäkkäiden henkilöiden kotihoito Omaishoito Palveluasumisen asiakasmaksut Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA Palvelurakenteiden kehittäminen Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN

90 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset LIITE: Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten 41 4

91 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), asiakaslaki sisältää asiakkaan oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Se kattaa kaiken viranomaisten järjestämän sosiaalihuollon ja myös yksityisesti tuotetut sosiaalipalvelut. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisätä asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :n mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla usean kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: Neuvoa Avustaa Tiedottaa Seurata ja edistää Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta asiakaslain 23 :ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallituksille. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom (www.socom.fi) tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut Kymenlaakson kunnille, Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Tehtävää hoitaa yksi päätoiminen sosiaaliasiamies. Toimipaikka sijaitsee Kouvolassa Socomin toimitiloissa, Salpausselänkatu 40 A. Asiamiehellä on puhelinajat. Asiakastapaamiset tapahtuvat ajanvarauksella. Asiamies tapaa asiakkaita myös heidän kotikunnissaan kunkin kunnan kanssa sovituissa tiloissa. 2. TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Asiatapahtumien määrä toimintavuonna oli 364 kpl (v.2013/383 kpl, v. 2012/387 kpl, v. 2011/367 kpl). Asiatapahtuma koostuu useimmiten monista toimenpiteistä: puheluista, asiakkaan tapaami- 5

92 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 91 sesta, selvittelystä, konsultoinnista tai palaverista asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen kanssa. Joskus asia voi hoitua yhdellä puhelulla. Kuva 1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Toimeentulotukiyhteydenottojen osuus oli 32,7 % kaikista asiatapahtumista. Niiden osuus on vähentynyt jonkin verran viime vuosina (v. 2013/33,4 %, v. 2012/34,9 %, v. 2011/43,6 %). Kun iäkkäiden henkilöiden palveluihin lasketaan asumis- ja kuljetuspalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki, asiatapahtumia oli toimeentulotukiasioiden jälkeen eniten. Niiden osuus oli 17,6 % asiatapahtumista. Lastensuojeluasioiden osuus oli 14,3 % (v. 2013/18,8 %, v. 2012/18,6 %, v. 2011/15,5 %). Vammaispalveluita koskevia asioita oli kaikista asiatapahtumista 10,4 % (v. 2013/6,3 %, v. 2012/9,6 %, v. 2011/8,5 %). Perheasioina tilastoidaan lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusasiat, isyysasiat ja perheneuvolatoiminta. Perheasioiden osuus oli 4,1 % (v. 2013/2,9 %, v. 2012/5,7 %, v. 2011/3,0 %). Muu sosiaalityö sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, välitystiliasiakkuudet, sosiaalisen luototuksen, asuntoasiat ja lakiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta liittyvät asiat. Niiden osuus oli 9,7 % (v. 2013/8,9 %, v. 2012/7,0 %, v. 2011/5,2 %). 6

93 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 92 Luokkaan muut palvelut kuuluvat mm. Kelan etuudet, työvoimahallinto, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta tai edunvalvonta. Yhteydenotto kirjataan vain jos asiakasta neuvotaan asiassa eikä ainoastaan ohjata eteenpäin. Muiden palvelujen osuus oli 7,4 % (v. 2013/12,0 %, v. 2012/11,9 %, v. 2011/11,7 %). Taulukko 1. Asiatapahtumat kunnittain ja tehtäväalueittain v Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyvien asumis- ja tukipalvelut Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Kunta Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Muu Yhteensä Omaishoidon tuki Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Lasten päivähoito Muu sosiaalityö Muu palvelu Yhteensä Seuraavasta taulukosta ilmenee, että asiatapahtumien määrässä suhteutettuna kunnan väkilukuun ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Taulukko 2. Asiatapahtumat kunnittain väkilukuun suhteutettuina v (v. 2013/v. 2012) Kunta Asiatapahtuma (lkm) Asiatapahtuma (lkm)/ Väkiluku as. Hamina 35 1,64 (1,22/1,45) Kotka 71 1,29 (1,84/1,64) Kouvola 217 2,49 (2,45/2,49) Pyhtää 19 3,52 (4,46/4,47) Miehikkälä Virolahti Kaakon kaksikko yht. 14 2,50 (2,47/3,54) Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne 68 % (v. 2013/67 %, v. 2012/73,3 %) asiakkaista otti itse yhteyttä asiassaan sosiaaliasiamieheen. Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan asiassa tuli omaiselta tai muulta asiaa hoitavalta henkilöltä 29 %:ssa (v. 2013/31 %, v. 2012/23,3 %) tapauksista. Sosiaalihuollon henkilöstö otti yhteyttä 3 %:ssa (v. 2013/2 %, v. 2012/3,4 %) asioista. 7

94 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 93 Kuva 2. Yhteydenottaja v (n= 364) Tiedusteluluonteisia asiatapahtumista oli 47 %. Asiakas oli tyytymätön esim. saamiinsa päätöksiin, kohteluun, palveluun tai menettelyyn asiansa hoidossa 53 %:ssa tapauksista. Kuva 3. Yhteydenoton luonne v (n= 364) 8

95 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet Samaan asiatapahtumaan kohdistuvaksi on voitu kirjata 1-3 syytä tai toimenpidettä. Kuva 4. Asiatapahtumien syyt v (n=498) 9

96 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 95 Kuva 5. Toimenpiteet v (n= 537) 3. VANHUSPALVELUT 3.1. Vanhuspalvelulaista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1 tuli asteittain voimaan lukien. Yleisesti puhutaan vanhuspalvelulaista. Lain 3 :ssä määritellään: Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö on sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden johdosta. Laki ei määrittele nimitystä vanhus, eikä sitä käytetä lakitekstissä muussa yhteydessä kuin puhuttaessa vanhusneuvostoista. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja toimintakykyä ja varsinaiset palvelut suunnataan iäkkäille henkilöille. Käytän jatkossa sanaa, vanhus, tarkoittamaan samaa kuin iäkäs henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ja on siitä syystä palvelujen tarpeessa. Vanhuspalvelulain 6 koskee kunnan velvollisuutta arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunnan on mm. kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi edellytetään, että 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 10

97 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 96 arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuotuisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Vastaavaa velvoitetta ei ole toistaiseksi kirjattu muualle sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Iäkkäiden asumis- ja kuljetuspalvelut sekä vanhusten kotihoito ja -omaishoito muodostavat asiamiehen tilastoinnissa vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Vanhusten asioissa lähes poikkeuksetta sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä omainen tai muu läheinen henkilö. Palveluasumiseen tai kuljetuspalveluihin liittyviä yhteydenottoja oli yhteensä 38 kpl. Vanhusten kotihoitoon liittyviä yhteydenottoja oli 21 kpl ja vanhusten omaishoitoa koskevia tapauksia oli 4 kpl. Vanhusten palveluita koskevia yhteydenottoja oli kaikkenaan 63 kpl Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut Asumispalveluja koskevat yhteydenotot koskevat yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien asumispalvelua kuin kuntien omia yksiköitä. Tämä selittyy varmasti sillä, että kunnat ostavat palveluasumista aiempaa enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta. Omaisten huoli kohdistuu useimmiten palvelun tai hoivan laatuun palveluasumisessa. Ehkä korostuneimmin on tullut viime aikoina esille huono lääkäripalvelujen saatavuus. Lääkäri käy omaisten näkökulmasta liian harvoin yksiköissä. Lisäksi lääkärit saattavat vaihtua usein. Varsinaista hoitosuhdetta ei pääse syntymään, kun lääkäriä pystytään käyttämään enimmäkseen vain konsultoimiseen. Koska lääkärin palveluja on saatavilla hyvin rajallisesti, hoitohenkilökunta joutuu tekemään akuuteissa tilanteissa arvion asukkaan terveydentilasta. Omaisten mielestä erikoissairaanhoitoon lähettämisessä viivytellään. Näissä tapauksissa asiamieheen otetaan usein yhteyttä jälkikäteen. Asukas on kunnon huononnuttua entisestään viimein toimitettu sairaalahoitoon. Silloin on saatettu todeta, että tilanne on ehtinyt edetä todella vakavaksi ja hoitoa olisi tarvittu jo aiemmin. Omaiset tuntevat vanhuksen hyvin pitkältä ajalta ja huomaavat läheisensä terveydentilassa tapahtuneet muutokset välittömästi. Heidän mielestään omaisia ei kuulla riittävästi ja heidän tekemänsä huomiot pitäisi ottaa vakavammin. Yleinen omaisten välittämä huoli liittyy epäilyyn aliravitsemuksesta tai nestehukasta. Huomio kiinnittyy vanhuksen painon nopeaan putoamiseen usein kohta palveluasumiseen siirtymisen jälkeen. Vaikka ruokaa ja juomaa on tarjolla, se ei takaa riittävää ravinnon ja nesteen saantia. Omaisten mielestä henkilökunnan pitäisi varmistaa vanhusten riittävä ravitsemus paremmin. Vanhusten laitoshoitoa on purettu ja asukkaita on siirretty kunnan omista yksiköistä mm. uusiin, yksityisiin palveluasumisen yksiköihin. Uutena ilmiönä onkin tullut vanhusten siirtoon yksiköstä toiseen liittyvät ongelmat. On tullut esiin tilanteita, joissa kohta siirron jälkeen vanhuksen kunto on romahtanut tai on päässyt sattumaan tapaturma. Omaiset kyseenalaistavat silloin mm., onko tieto asukkaan yksilöllisestä palvelun ja hoivan tarpeesta välittynyt riittävän hyvin siirtovaiheessa, tai onko kyse riittävän hoivan laiminlyönnistä uudessa yksikössä. Vaikka asia olisi hoidettu niin hyvin kuin mahdollista, siirtotilanteissa onkin varmasti aina riskinsä, kun on kyse hyvin iäkkäistä ja huonokuntoisista vanhuksista. Henkilöstön riittävyyttä on suoraan kyseenalaistettu viime vuonna harvoin. Henkilöstömitoitukseen liittyen yhteydenotoissa välittyy kuitenkin toive siitä, että hoivayksiköissä henkilökunnalla olisi vanhuksille enemmän aikaa. Vanhuksen omia toiveita ja mieltymyksiä pitäisi selvittää ja 11

98 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 97 huomioida paremmin. Muistisairaan henkilön kohdalla tässä pitäisi käyttää nykyistä enemmän omaisia apuna Iäkkäiden henkilöiden kotihoito Iäkkäiden kotihoitoa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran viime vuosina. Asiakastapausten määrä on silti edelleen hyvin maltillisella tasolla. Kuten vanhusten palveluissa yleensä, yhteydenottajana on lähes aina omainen. Osa tapauksista on neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin tilanteissa, jolloin omaiset alkavat olla huolissaan vanhuksen itsenäisestä selviytymisestä kotona. Omaiset kyseenalaistavat, miten hyvin asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve tulee täytetyksi kotihoidossa. Palvelusuunnitelmat tehdään, mutta niiden noudattamista ja seuraamista ei omaisten mielestä oteta riittävän vakavasti. Etenkin hoitajien jatkuvasti vaihtuessa, palvelusuunnitelmaan kirjatut, usein juuri asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen liittyvät asiat, jäävät kiireessä huomioimatta. Myös kotihoidon päätöksistä kysytään. Palvelun myöntämisestä ja epäämisestä, mutta myös vähentämisestä tai lakkauttamisesta on annettava perusteltu, valituskelpoinen päätös. Päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti kuulematta ja kirjaamatta asiakkaan näkemystä asiasta. Palautetta tulee myös siitä, että toisinaan kotihoidon työntekijöiden käynnit jäävät kiireiseen aikatauluun vedoten sovittua lyhyemmiksi. Samalla kyseenalaistetaan kotihoidon asiakasmaksut, jos kotihoidon palveluun käytetty aika jää toistuvasti lyhemmäksi kuin mistä asiakas maksaa Omaishoito Iäkkäiden omaishoitoa koskevia yhteydenottoja tulee sosiaaliasiamiehelle vuosittain vain muutamia. Maassamme on yli omaishoitajaa ja -hoidettavaa. On tiedossa, ettei omaishoito toteudu kunnissa tasa-arvoisesti. Ongelmia on mm. omaishoitoon liittyvien tukipalvelujen ja vapaapäivien järjestämisessä. Valtaosa hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Samoin yli puolet omaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. On selvää, että ongelmat omaishoidossa liittyvät paljolti myös omaishoitajien jaksamiseen. Tätä taustaa vasten yhteydenottojen määrän olettaisi olevan suurempi. Viime vuonna STM:n työryhmä laati ehdotuksen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaksi vuosille Siinä esitetään säädettäväksi nykyisen tilalle uusi laki sopimusomaishoidosta. Uudella lailla lisättäisiin yhdenvertaisuutta omaishoidossa. Hoitoa tarvitsevalla olisi subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Samoin omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja -vapaaseen. Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia omaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen kuntien ja valtion kesken. Etenkin malli, jossa esitetään omaishoidon järjestämistä Kelan ja kuntien yhteistyössä, on herättänyt keskustelua. 2 Lain valmistelu ei ole edennyt erityisen ripeästi ja jääkin tulevalle hallituskaudelle. 2 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2014:2 12

99 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Palveluasumisen asiakasmaksut Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat kyselyt ovat lisääntyneet. Kun vanhusten laitoshoitoa on purettu asukkaiden siirtyessä tehostettuun palveluasumiseen, myös asiakasmaksujen perusteet ovat muuttuneet. Nykyisessä asiakasmaksulaissa 3 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan osalta asiakasmaksu on määritelty yksiselitteisesti. Maksu määräytyy maksukyvyn mukaan siten että esim. yksin asuvan henkilön maksu voi olla enintään 85 prosenttia kuukausitulosta. Määritelty vähimmäiskäyttövara on ollut vuoden 2014 indeksitasossa 105. Asumispalvelujen maksuista tai vähimmäiskäyttövarasta ei tällä hetkellä ole säännöksiä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Kun kunta tarjoaa asiakkaalle esim. ostopalveluna paikkaa yksityisessä asumispalveluyksikössä, kunnan asiakkaalta perimä palvelumaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja määräytyy useimmiten kotipalvelun asiakasmaksusäännösten mukaan. Lisäksi yksityinen palveluyksikkö perii asukkaalta huoneenvuokralain mukaisen vuokran, ateriamaksut sekä erillisiä maksuja asukkaan tarvitsemista yksilöllisistä palveluista. Nämä voivat olla tukipalveluja kuten siivous-, sauna-, vaatehuolto- tai turvapalvelut. Lisäksi hoitoon ja hoivaan liittyviä palveluja on tarjolla yksilöllisen tarpeen perusteella. Esim. jalkahoito on monelle asukkaalle välttämätön palvelu. Palvelut voidaan myydä asiakkaille toimintakyvyn tai palvelujen määrän ja sitovuuden mukaan määriteltyinä palvelupaketteina tai erillisinä palveluina. Yksityisten palveluntuottajien maksut ja niiden määräytyminen on varsin vaihtelevaa ja sääntelemätöntä. Kuluttajavirasto on tehnyt v hintavertailuja yksityisten palvelutalojen maksuista. 4 Selvitys kuvaa hyvin maksujen kirjavuutta. Toisin kuin laitoshoidossa, asukas maksaa palveluasumisessa erikseen myös lääkkeet ja muun terveydenhuollon. Onkin erittäin vaikeaa arvioida etukäteen, kuinka suuriksi palveluasumisen kokonaiskustannukset lopulta muodostuvat. Palveluasumisessa asuvien asiakkaiden raha-asioita hoitaa useimmiten omainen, mikäli asukkaalla ei ole edunvalvojaa. Omaiset ottavat palveluasumisen maksuista yhteyttä yleisimmin siinä tilanteessa, kun vanhuksen rahat eivät enää riitä pakollisiin maksuihin. Pahimmissa tapauksissa omainen on saattanut jo maksaa vanhuksen laskuja omilla varoillaan. Vaikka asiakkaalle tai hänen raha-asioitaan hoitavalle on selvitetty palveluasumisen alkaessa mahdollisuus asiakasmaksulain (11 ) mukaiseen maksujen alentamiseen, tieto menee helposti ohi, koska muuttoon liittyy aina paljon muita hoidettavia ja muistettavia asioita. Kunta voi alentaa perimäänsä maksua tai jättää sen kokonaan perimättä mikäli periminen vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Usein maksun alentamista olisi voinut hakea jo paljon aikaisemmin kuin se huomataan tehdä. Koska asukkaalle jätettävää vähimmäiskäyttövaraa ei ole määritelty palveluasumiseen, useissa kunnissa noudatetaan samaa summaa kuin laitoshoidossa. Kymenlaakson kunnista ainoastaan Kouvola on määritellyt käyttövaran korkeammaksi, 170 /kk. Laitoshoidon käyttövaraa vastaava summa ei aina riitä ylimääräisiin, pakollisiin menoihin. Tästä seuraa, että maksun alentamispäätöksiä joudutaan tekemään melko usein. Uutta asiakasmaksulakia on valmistelu jo vuosia. Nyt vihdoin on julkaistu STM:n työryhmän loppuraportti, Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen 3 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 4 Kuluttajaviraston hintavertailuja, Yksityiset vanhusten palvelutalot, kevät

100 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 99 asiakasmaksut. 5 Raportissa esitetään tehostetun palveluasumisen maksujen yhtenäistämistä ja säätämistä asiakkaalle jätettävästä käyttövarasta. Vähimmäiskäyttövaraksi ehdotetaan palveluasumisessa, tukiasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa yksin asuvalle 245 /kk ja puolisoille 416 /kk. Esityksen perusteena on käytetty toimeentulotuen perusosaa vähennettynä laskennallisten ravintomenojen 49 %:n osuudella. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna esitys toisi huomattavan nousun käyttövaraan. Vähimmäiskäyttövaran määrittely vähentäisi tarvetta hakea maksun alennusta palveluasumisen maksuista. Se lisäisi myös asiakkaiden tasavertaisuutta, koska maksun alentamista haetaan usein myöhemmin kuin siihen olisi oikeus Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut Viime vuonna sosiaaliasiamiehelle tuli ainoastaan kolme kuljetuspalveluja koskevaa yhteydenottoa. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Monissa kunnissa on otettu käyttöön osana julkista liikennettä toimiva palvelulinjoja ja sosiaalitoimen järjestämää asioimisliikennettä. Vaikuttaa siltä, että nämä ovat alkaneet osittain korvata sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, kuten on ollut tarkoituskin. Asia on kuitenkin ajankohtainen uudistuvan sosiaalihuoltolain myötä. Väistyvän sosiaalihuoltoasetuksen 6 9 :ssä kuljetuspalvelut on mainittu yhtenä kotipalvelun tukipalveluna. Uudessa, pääosin voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa 7 määritellään, että liikkumista tukevat palvelut (23 ) järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Uusi määrittely pakottaa tarkastelemaan uudelleen nykyistä käytäntöä kunnissa. Palvelun tarvitsijat ovat jatkossakin enimmäkseen vanhusväestöön kuuluvia, mutta laki ei sulje mitään ryhmää pois. Jos kuitenkin puhutaan erikseen iäkkäiden henkilöiden kuljetuspalveluista, olisiko ehkä aiheellista muuttaa palvelun ikäraja vastaamaan vanhuspalvelulain ikääntyneiden henkilöiden 63 vuoden ikärajaa? Nyt suurin osa kunnista on rajannut kuljetuspalveluun oikeutetuiksi 65 vuotta täyttäneet. Liikkumista tukevat palvelut ovat jatkossakin määrärahasidonnaisia, joten kuntien määrittelemää tulorajaa voi pitää perusteltuna, samoin kuin matkojen määrän rajaamista. Toimialueen kunnissa tuloraja yksin asuvalla henkilöllä vaihtelee välillä Tulona huomioidaan yleensä eläke- ja pääomatulot sekä hoitotuki. Yleisimmin asiakkaiden yhteydenotot ovat koskeneet kuljetuspalvelun epäämistä juuri kuntien määrittelemien tulorajojen johdosta. Asiakkaan palveluntarvetta pitäisi katsoa kokonaisuutena ja tulorajoista pitäisi voida perustelluista syistä tapauskohtaisesti hiukan joustaa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelussa ei ole tulorajaa, mutta hyvinkin huonosti liikkuvat vanhukset eivät välttämättä täytä vaikeavammaisuuden kriteeriä. Tilanne liikkumisen suhteen voi olla vaikea, kun tulot eivät riitä taksikyyteihin ja julkisen liikenteen tai asiointiliikenteen käyttö ei onnistu. Jotkut kunnat ovat asettaneet tulorajan lisäksi varallisuusrajan. Olen jo aiemmissa yhteyksissä kritisoinut tätä siitä syystä, että varallisuutena huomioidaan ainoastaan pankkitalletukset. Monen 5 Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut, STM:n raportteja ja muistioita 2015:7 6 Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) 7 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 14

101 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 100 vanhuksen rahat ovat nykyään sijoitettuna rahastoihin tai osakkeisiin. Lisäksi voi olla metsä- tai maaomaisuutta tai kiinteistöjä, jotka eivät ole omassa käytössä. Tällaisia kuljetuspalvelujen saajia ei ehkä ole kovin monia, mutta jos varallisuutta selvitetään, olisi tasavertaisuuden vuoksi huomioitava asiakkaan koko varallisuus. Vakiintuneen käytännön mukaan matkoja myönnetään yleensä 8 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää matkan hinta julkisella kulkuneuvolla. Matkojen määrässä voisi myös noudattaa erityistapauksissa harkintaa samasta syystä kuin tulorajankin kohdalla silloin kun palveluntarve on erityisen suuri. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kannustetaan järjestämään liikkumista tukevia palveluja erilaisilla toteuttamistavoilla mm. julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella, saattajapalveluna tai ryhmäkuljetuksina. Esteetön joukkoliikenne sekä kutsu- ja palveluliikenne ovat ensisijaisia tapoja järjestää kuljetuspalvelut. Osa asiakkaista tarvitsee aina jatkossakin yksilöllisen kuljetuspalvelun taksilla tai invataksilla niin, että kohtuulliset kustannukset korvataan Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa Palvelusetelin käyttöön liittyvistä asioista on kysytty sosiaaliasiamieheltä harvoin, vaikka setelin käyttöä on laajennettu kunnissa koskemaan monia sosiaalihuollon palveluita. Viime vuonna yhteydenottoja oli vain muutama. Ne koskivat vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Palvelusetelin käyttö kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu palvelusetelilakiin. 8 Lain tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Merkittävää on, että kaikissa yhteydenotoissa oli kyse samasta asiasta. Koettiin, ettei palvelusetelivaihtoehdosta saatu informaatio ole ollut riittävää. Palveluseteli on aina vaihtoehtoinen tapa järjestää palvelu. Palvelusetelistä voi kieltäytyä ja palvelu on silloin järjestettävä muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitettävä hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin asiakkaan tuloihin perustuva arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus ja mitä vastaava palvelu tulisi kustantamaan asiakkaalle asiakasmaksulain mukaan laskettuna (6 ). 4. KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA 4.1. Palvelurakenteiden kehittäminen Kymenlaakson kunnissa on varauduttu ikärakenteen muutokseen kehittämällä vanhuspalvelujen palvelurakenteita jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu velvollisuus laatia kattava suunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kuntien ikääntymispolitiikkaa ovat jo ennen lain voimaan tuloa ohjanneet valtuustojen hyväksymät vanhuspalvelujen strategiat ja -suunnitelmat. Myös kotihoitoa on kehitetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulakia. 8 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) 15

102 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 101 Kuntien väestön ikääntyessä on väistämättä jouduttu, ja ehkä edelleen joudutaan, lisäämään paikkoja sekä tavalliseen -että tehostettuun palveluasumiseen. Vanhuspalvelulain johtavana periaatteena on kotiin annettavan hoidon ensisijaisuus. Kuntien palvelurakenne tulee muokata siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan pääosin toteuttaa kotona tai kodinomaisissa asuinympäristöissä. Vanhusten laitoshoitoa on myös suunnitelmallisesti vähennetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa. Lakiin lisättiin vuoden 2015 alusta tarkentava säännös (14a ), jonka mukaan kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Myös säännös erityisestä selvittämisvelvollisuudesta pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksistä lisättiin lakiin (15 a ). Hallituksen esityksen 9 mukaan tavoitteena on hallittu rakennemuutos, jossa pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja iäkkäiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä palvelukonsepteja lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Laitoshoidosta ei voida luopua kokonaan ja palvelurakennetta onkin aina tarkasteltava kokonaisuutena. Kuntien vastauksista selviää, että vanhuspalvelulain velvoitetta laitoshoidon purkamisesta on jo pitkälti toteutettu. Pyhtään vastauksesta ei laitoshoidon tilanne ilmene suoraan. Siellä vanhusten laitoshoito hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Kotiin annettavia palveluja kehitetään kaikissa kunnissa. Huomiota kiinnitetään ennalta ehkäiseviin käytäntöihin, kuntoutukseen, palveluketjun saumattomuuteen sekä palvelujen oikea-aikaisuuteen. 9 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 16

103 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 102 Taulukko 3. Vanhuspalveluiden palvelurakenteiden kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Kotiin annettavia palveluita pyritään lisäämään ja kohdentamaan. Ennaltaehkäiseviä käytäntöjä pyritään laajentamaan. Kuntoutus otetaan kiinteäksi osaksi hoitoketjua. Laitoshoidon paikkoja muutetaan arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. Kotihoidon kehittäminen aloitettu yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa (Kastehankkeet). Miehikkälässä on luovuttu laitoshoidosta ja perustettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Virolahden vuodeosasto lakkautetaan ja korvataan lyhytaikaishoidon yksiköllä Villinrannan palvelukeskuksen yhteydessä. Kotihoidossa ennaltaehkäisevä palveluohjaus sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta ovat painopistealueina. Palvelutarpeen arvioinnilla pyritään räätälöimään asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoidon palvelut suunnataan paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville ikäihmisille. Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos saadaan päätökseen 2015 keväällä, jolloin valmistuu vielä tehostetun palveluasumisen yksiköt Karhuvuorikodin laajennusosaan. Pitkäaikaislaitoshoito purettiin Palvelurakennemuutoksen myötä on tuettu kotona asumista, lisätty omaishoitoa ja toimintakykyä tukevia lyhytaikayksikköjä. Palveluketjuja on kehitetty yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa, turvataan oikea aikainen hoito ja hoivan tarve myös ikäihmisille. Iäkkään kotona asumista tukevia palveluita vahvistetaan ja resursoidaan sekä vastaavasti laitosmaista palvelurakennetta puretaan maltillisesti VPL:n ja laatusuosituksen mukaisesti (taustalla ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma ). Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja kotihoidon vahvistaminen Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen Vanhuspalvelulaissa (15 ) painotetaan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen tarpeen kokonaisvaltaista selvittämistä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa esim. omaisen tai edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen arviointi on nostettu yhdeksi lain keskeisimmistä uudistuksista, vaikka kunnissa on palvelutarpeiden selvittämisen tärkeys toki ymmärretty jo aiemmin. Laadukas ja monipuolinen palveluntarpeen arviointi auttaa kohdentamaan palveluja oikein ja mahdollistaa iäkkään henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen vastaamisen. Ikäkaste - Äldre-Kaste II -osahankkeen raportissa 10 tuodaan esiin huomionarvoisia näkökulmia palveluntarpeen arvioinnista. Palveluntarpeen selvittämisen käytäntöjä ohjaa edelleen liiaksi organisaatiolähtöisyys sekä valmis palvelu- ja tukimuotojen valikko, joka kunnalla on tarjolla. Palveluvalikon aukot on tärkeää tunnistaa ja osata tarjota myös järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien palveluja. Moniammatillista yhteistyötä tulisi käyttää palveluntarpeen arvioinnissa enemmän hyödyksi, koska osa ratkaistavissa olevista palveluntarpeista voi jäädä tunnistamatta. Palveluntar- 10 Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti, Vanhuspalvelulain pilotointi, ss

104 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 103 peen selvittämisen ydin on asiakkaan selviytyminen hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä toimista omassa elinympäristössään. Asiakkaan tulee saada mahdollisuus kertoa itselleen merkityksellisistä asioista sekä toiveistaan ja mitkä tekijät estävät niiden toteuttamisen. TOIMIA-verkoston 11 suositusten mukaan palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja mittarit apuvälineinä. Vastanneet kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa apuna kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluneen Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahankkeen 12 tuottamaa, seudullista mallia. Kotkan vastauksesta ilmenee, että malli noudattaa varsin kattavasti myös vanhuspalvelulain linjauksia palveluntarpeen arvioinnissa. Kaakon kaksikko ilmoittaa, että heillä on käytössä RISTO - hankkeen 13 tuottama malli toimintakyvyn arvioinnista hoiva- ja vuodeosastoilla. Taulukko 4. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. a) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai uusia toimintamalleja iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeiden selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun? Kotihoidossa ollaan ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja toimintakykyä tukeva kotihoito. Palveluntarpeen arviointiin kehitetty alueellinen malli on päivitetty. Kaste-hankkeessa kehitetty toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli kotihoitoon. Risto -arviointijaksot hoivilla ja vuodeosastoilla. Villinrannan asumispalvelujen tilat peruskorjataan. Uusien tehostettujen palveluasumisyksiköiden suunnitelmat vireillä. Kotihoidon palvelutarpeen arvioimisen apuna käytetään Kaste-hankkeessa kehitettyä alueellista ikäihmisten palvelutarpeen- ja toimintakyvyn arviointimallia. Mallissa toimintakykyä arvioidaan keskustelujen, kysymysten, havaintojen ja erilaisten toimintakykytestien avulla (Rava, mmse, GDS15, Audit C, fyysisen toimintakyvyn mittari). Arviointijakson pituus on 2 viikkoa, jonka jälkeen jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Samoja mittareita käytetään tehostetun palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös lyhytaikajaksoilla. Lyhytaikapaikkojen määrän lisäys mahdollistaa intensiiviset arviointijaksot sekä pitempiaikaiset toimintakykyä lisäävät hoitojaksot. Tavoitteena on aina ja mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan paluu omaan kotiin. Kouvola - Pyhtää - 11 Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto, 12 Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahanke , Loppuraportti 13 RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn -hanke, , STM 18

105 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen Vanhuspalvelulailla halutaan vahvistaa iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa palveluitaan koskeviin palveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista (1 ). Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi (11 ). Tämä tukee mm. ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskeviin ratkaisuihin kunnassa. Vanhuspalvelulaissa ei ole erillistä pykälää osallisuudesta, mutta osallisuuden vaatimus on vahvasti mukana laissa useassa yhteydessä. Lain 13 :ssä todetaan, että palvelut on totutettava siten, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Myös 14 :n pitkäaikaisen hoivan toteuttamisessa tuodaan esiin iäkkään henkilön oikeus kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Palvelusuunnitelmasta (16 ) on neuvoteltava iäkkään henkilön tai hänen edustajansa kanssa ja hänen näkemyksensä vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Samoin sosiaalihuollon asiakaslakiin 14 on kirjattu yleisesti sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. osallistua palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja toteuttamiseen hänen toivomuksensa ja mielipiteensä huomioiden (7-8 ). Väli-Suomen Ikäkasteen Ikälain pilotoinnissa 15 todettiin, että parhaimmillaan osallisuuden kokeminen lisää oman elämän hallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Oleellista on, nähdäänkö iäkäs henkilö palveluihinsa vaikuttavana toimijana vai palvelujen kohteena. Kun asiakas on aidosti mukana palvelujensa suunnittelussa, hän aktivoituu pohtimaan omaa selviytymistään. Haasteina osallisuuden toetutumisessa nähtiin mm. osallisuutta rajoittavat toimintakulttuurit asiakaskohtaamisissa, liian kevyt neuvonta, asiakkaan voimavaroja kartoittavan työotteen kehittäminen ja palveluiden järjestämisen organisaatio- ja resurssilähtöinen toimintatapa. Kuntien vastauksista ilmenee, että asiakkaan osallisuutta on huomioitu ja edellä kuvattuja haasteita on tunnistettu ja niihin on ainakin osittain pyritty vastaamaan. Palvelusuunnitelmat tehdään kaikissa kunnissa yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen mielipiteensä kirjataan. Vastausten perusteella kahdessa kunnassa on käytössä kotihoidossa vuosittaiset asiakaspalautekeskustelut. Haminassa toimii asiakasraati. Kotkassa käytetään asukaskyselyjä palveluasumisen kehittämisessä. Kaakon kaksikossa vanhusten osallistumista tuetaan yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopistojen kanssa. Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat nähdään myös iäkkäiden henkilöiden osallisuutta tukevina palveluina. Asiakkaiden osallisuutta on edistetty iäkkäiden henkilöiden palveluissa monin tavoin. Heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat, monia palveluja tarvitsevat henkilöt sekä yksinäiset, ilman omaisten tukea olevat vanhukset. Heidän osallisuutensa varmistaminen ja siitä huolta pitäminen on erityinen haaste. 14 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 15 Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti 19

106 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 105 Taulukko 5. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus omien palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. b) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa? Asiakkaan mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Asiakasraati sekä vanhusneuvosto ovat toiminnassa. Asiakaspalautehaastattelut vuosittain (kotihoito). Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaan, omaisen, omahoitajan ja fysioterapian kanssa. Harrastusmahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä vapaa-aikatoimen, järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa (esim. maalauspiiri Villinrannan palvelukeskuksessa). Vanhusneuvostot. Kaakon kaksikkoon yksi vanhusneuvosto, mikäli yhdistämiseen on riittävä kannatus. ATK-osaamisen parantaminen yhteistyössä kansalaisopiston ja järjestöjen kanssa (seniori-ikäisten atk-kurssit). Järjestötoiminnan tukeminen (kehittämishankkeet, avustukset). Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat. Kotihoidon asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelussuunnitelman tekoon sekä arviointiin. Kotihoidossa on käytössä kerran vuodessa toteutettava asiakaskeskustelumalli, jossa vastuuhoitaja keskustelee asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa keräten palautetta kotihoitopalvelukokonaisuudesta. Tämän keskustelun avulla voidaan palvelukokonaisuuden toteutusta arvioida ja suunnitella yhdessä. Kotihoidossa on käytössä toimintakykyä edistävä työote, jonka avulla asiakasta motivoidaan osallistumaan ja tekemään mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelman sisälle on kirjattu myös asiakkaan liikuntasuunnitelma. Omaishoidossa on otettu käyttöön Cope-mittaristo, jolla hankintaan tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Heille järjestetään myös vertaistukea ja erilaista ryhmämuotoista toimintaa. Kouvola Pyhtää Asukkaan siirtyessä hoiva-asumiseen moniammatillinen tiimi yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa laatii hoito- ja palvelusuunnitelman. Asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan. Asukaskyselyillä selvitetään hoitotyytyväisyyttä ja etsitään hoivakotien toiminnan kehittämiskohteita. Iäkkään henkilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu pääsääntöisesti asiakas ja/tai läheinen kaikissa palveluissa. Ikääntynyt on mukana palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa voimassa olevien toimintaohjeiden mukaan Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä Vanhuspalvelulain (17 ) mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaalle on syytä nimetä vastuutyöntekijä erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia palveluja, hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi eikä hänen lähipiirissään ole auttavia 20

107 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 106 henkilöitä. Esimerkiksi kotiin tuotettavien palvelujen turvin yksin asuva muistisairas henkilö saattaa tarvita vastuutyöntekijän. Mikäli iäkäs henkilö asuu esim. tehostetun palveluasumisen yksikössä, hänellä on tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, vastuutyöntekijää ei välttämättä tarvitse nimetä. Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä palveluntarpeen muutoksia. Hän on tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen. Vastuutyöntekijä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saamisessa. 16 Vastuutyöntekijän nimeäminen on paikallaan, kun on erityistä tarvetta varmistaa iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen toteutumista. Vastuutyöntekijän nimeämistä koskeva säännös tuli voimaan Kunnissa on jo otettu käyttöön malleja vastuutyöntekijän/-hoitajan toimintaan. Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen lukien toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. c) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? Vastuuhoitajamalli käytössä kotihoidossa. Palveluohjaaja toimii vastuutyöntekijänä Kotihoidossa ja palveluasumisessa vastuuhoitajamalli. Kotihoidon asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii ensisijaisesti asiakkaan asioiden hoitajana ja palveluiden koordinoijana. Tarvittaessa kotihoitoalueilla toimivat 9 palveluohjaajaa (sosionomit, geronomit) voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Palveluohjaajien työparityöskentelymallilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja laatu. Hoivakotien päivittäisessä toiminnassa asukkaiden vastuuhoitajaksi nimetään yksikössä työskentelevä hoitaja. Tarvittaessa hoiva-asumisessa voivat sosiaalityöntekijät tai asumispalvelukoordinaattorit voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Kouvola Vastuuhoitajan toimintamalli määritelty ja otettu käyttöön Pyhtää Jokaisella ikääntyneellä on nimetty vastuutyöntekijä Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa Vanhuspalvelulaissa säädettiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin sosiaalipalveluihin palvelutakuu (18 ). Asiakkaan kiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista on tehtävä päätös ja palvelut on järjestettävä viipymättä. Kiireellisestä palveluntarpeesta on kyse esim. silloin, jos aiemmin itsenäisesti selviytyneen iäkkään henkilön kunto heikkenee äkillisesti tai omaishoitaja sairastumisen tai muun yllättävän syyn vuoksi estyy hoitamasta iäkästä henkilöä. Muun kuin kiireellisen sosiaalipalvelun myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun hake- 16 Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. STM, Suomen Kuntaliitto,

108 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 107 mus on jätetty. Iäkkäällä henkilöllä on lisäksi oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. 17 Vain pienimmissä kunnissa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä palveluasuminen pystyttiin järjestämään vastausten perusteella v palvelutakuun puitteissa. Kouvolassa ja Kotkassa tilanne kuitenkin koheni vuoden aikana merkittävästi alkaen Kotkassa hoivapaikan sai jo kolmen kuukauden kuluessa ja Kouvolassa yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä laski vuoden loppuun mennessä 12 henkilöön. Haminassa asiakkaille on tehty myönteisiä päätöksiä palveluasumisesta palveluntarpeen perusteella ja asiakkaat ovat jääneet jonottamaan paikkaa palveluasumiseen. Viime vuoden aikana jonossa on ollut keskimäärin 20 asiakasta. Tällä hetkellä myönteisellä päätöksellä palveluasumista jonottaa 19 asiakasta. Tilanne helpottuu huhtikuussa, kun uusi palveluntuottaja avaa hoivakodin Haminassa. Taulukko 7. Palvelutakuun toteutuminen v palveluasumisessa toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta? Ei On. Osa odottaa yhden hengen huonetta (lyhytaikaishoidossa). Alkuvuodesta 2014 hoiva-asumisen paikan sai 6 kk kuluessa. Eskolan hoivakodin valmistuttua , on hoivapaikka pystytty antamaan kolmen kuukauden kuluessa. Kaikille ei ole pystytty järjestämään hoivapaikkaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Odotusaika on kuitenkin vuoden 2014 aikana pienentynyt merkittävästi. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli 1/2014 yhteensä 65 henkilöä, kun 12/2014 heitä oli 12 henkilöä. Kyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia päätöksen antamisessa siinä tapauksessa, ettei pitkäaikaispaikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden kuluessa. Hakijaa ei ole enää mahdollista asettaa jonoon epämääräiseksi ajaksi, vaan päätös on aina tehtävä. Jos asiakas tarvitsee hakemaansa palvelua, mutta sitä ei pystytä varmuudella järjestämään kolmen kuukauden määräajassa, se pitää todeta ja perustella päätöksessä. Lisäksi päätökseen kehotetaan kirjaamaan, että kunta sitoutuu seuraamaan tilannetta ja järjestämään palvelu heti, kun se on mahdollista. 18 Perustellun päätöksen antaminen on tärkeää asiakkaan oikeusturvan kannalta. Asiakas voi halutessaan hakea oikaisua päätökseen ja valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. 17 Vanhuspalvelulaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Muistio lain toimeenpanon tueksi, STM, Suomen Kuntaliitto, Vanhuspalvelulaki vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, STM 22

109 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 108 Taulukko 8. Päätökset, joissa palvelutakuun määräaika on ylittynyt palveluasumisen järjestämisessä v toiminta-alueen kunnissa 4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- ja palveluasumisesta on jouduttu antamaan v sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? Hamina Ei yhtään Kaakon 0 kaksikko Kotka Alkuvuoden 2014 aikana on tehty 122 päätöstä. Eskolan hoivakodin valmistuttua , ei näitä päätöksiä ole tehty. Kouvola Ei yhtään; asumispaikasta tehdään myönteinen päätös mikäli kriteerit täyttyvät, mutta asiakas jää odottamaan vapautuvaa asumispalvelupaikkaa. Pyhtää Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä Vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotiin järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla (14 ). Näitä ovat esimerkiksi kotihoito tukipalveluineen, kotikuntoutus tai itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut. Tämän periaatteen mukaisia toteuttamistapoja voivat olla myös omaishoito tai perhehoito. 19 Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. 75 vuotta täyttäneistä n. 90 % asuu tällä hetkellä kotona itsenäisesti tai kotiin tuotettavien palveluiden turvin. Väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 14,4 %:iin, kun se on vuonna 2010 ollut 8,1 %. 20 On selvää, että kotihoidon asiakkuudet lisääntyvät tulevina vuosina merkittävästi. Kuntien vastauksista ilmenee, että kotihoitoon panostetaan ja sitä kehitetään kaiken aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön kaikissa kunnissa. Mobiilisovelluksessa kaikki tiedot ovat käytettävissä ja päivitettävissä reaaliaikaisesti. Asiakkaan luona käytettävän ajan on tarkoitus lisääntyä, kun tietoja ei tarvitse päivittää kotikäyntien jälkeen toimistolla. Uuden teknologian käyttöönotto on tervetullutta. Toivottavasti säästyvä aika tosiasiassa vähentää kiirettä asiakkaan kohtaamisissa. Vaarana on, että ajan mittaan asiakasmäärien lisääntyessä kotihoitajan lasketaan ehtivän käydä työpäivän aikana entistä useammassa työkohteessa, kun työ sujuvoituu. Kotihoidon ja omaishoidon resurssien riittävyyteen on kiinnitetty huomiota. Kotikuntoutusta on lisätty. Kotikuntoutuksen kehittäminen ja siihen resursoiminen ovat varmasti jatkossa suurimpia haasteita iäkkäiden kotiin annettavissa palveluissa. Viime aikoina media on välittänyt kotihoidon tilasta synkkää kuvaa. Pahimmat esimerkit voidaan tulkita jopa heitteille jätöksi. Hoitajat uupuvat alituisen kiireeseen ja epäinhimilliseen työmäärään. 19 Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, STM, suomen Kuntaliitto, THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 23

110 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 109 Tilanne onkin erittäin huolestuttava suurissa kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, josta uutisointi enimmäkseen kertoo. Kotihoidon ongelmat ovat varmasti samansuuntaisia kaikkialla, myös Kymenlaakson kunnissa. Asiakastapausten ja niiden selvittelyn perusteella täällä ei kuitenkaan olla läheskään vastaavassa tilanteessa. Asiakasmäärät ovat toki lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen ja työ on muuttunut kiireisemmäksi menneisiin vuosiin verrattuna. Kotihoidon jatkuva kehittäminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen ovat varmasti tulevinakin vuosina tärkeimpiä tehtäviä kuntien sosiaalihuollossa. Taulukko 9. Kotihoidon kehittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve? Kotihoidossa on tehty sekä henkilökunnan osaamiskartoitus sekä asiakastyytyväisyyskysely, joiden pohjalta laadittu kehittämissuunnitelmia. Kotikuntoutukseen on lisätty resursseja toimimuutoksilla ja työjärjestelyillä. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön. Kotihoidossa kaikki vakanssit on saatu täytettyä. Kotihoidon kehittäminen, mm. suunnitelmissa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kotihoidossa on siirrytty resurssitiimitoimintamalliin, jolla varmistetaan työntekijöiden äkillisten poissaolojen ja ruuhkahuippujen tasaus sekä palvelun toimintavarmuus erottamalla osa henkilöstöstä ns. resurssipooliin. Kotihoidossa otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla välittömän asiakastyön osuus nousee ja asiakkaan luona vietetty aika lisääntyy. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan kohdentaa resursseja oikein ja vähentää välillisen työn osuutta. Osa kirjaamisesta voidaan tehdä mobiililaitteilla asiakkaan kotona. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saatavia raporttitietoja hyödynnetään palvelujen ja resurssien oikeinkohdentamisessa, henkilöstömäärän riittävyyden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Asiakasmäärää seurataan kuukausittain ja kotihoidon henkilöstörakenteeseen, osaamisvajeisiin tai - tarpeisiin reagoidaan nopeasti. Kouvola Pyhtää Kotkalla on yhteensä 60 lyhytaikapaikkaa tukemaan omaishoitoa, kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista. Kotihoitoon ja kotihoitoa tukeviin palveluihin sekä ennalta ehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin on siirtynyt henkilöstöresurssia, joka on vapautunut laitosmaisen palvelurakenteen purun myötä. Lisäksi omaishoitoon on resursoitu henkilöstöä esim. palveluohjaukseen. Toiminnanohjausta parantamalla. 5. KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA Lastensuojeluasiakkuudet ovat lisääntyneet kunnissa jatkuvasti. Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja sen pitkällä aikavälillä tuomista säästöistä on puhuttu jo pitkään. Asia on ymmärretty ja 24

111 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 110 parannusta on viime vuosina tapahtunut, mutta edelleen kuntien panostukset ennaltaehkäisevään työhön ovat jääneet enimmäkseen vaatimattomiksi. Tiukassa taloustilanteessa kuntapäättäjien on vaikeaa satsata tulevaisuuteen ennaltaehkäisevän työn muodossa, kun kaikesta pitäisi vain säästää. Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu ajettiin alas 90-luvun lamavuosien myötä ja kotiin annettavat palvelut kohdistettiin lähes kokonaan kasvavaan vanhusväestöön. Nykyisin yli 90 % kotipalveluista on suunnattu vanhuksille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään selkeästi lapsiperheiden oikeudesta perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalveluun, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman, muun toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi (19 ). 21 Hallituksen esityksen mukaan muuna vastaavankaltaisena syynä voisi tulla kyseeseen vanhassa sosiaalihuoltolaissa mainittu rasittuneisuus. Kotipalvelua pitäisi siis voida saada myös tilanteessa, jolloin perheessä ei suoriuduta arjen huolenpidosta ylirasituksen vuoksi. 22 Kotipalvelu voi sisältää mm. hoitoon ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin tai muiden päivittäisten tehtävien suorittamiseen tai niissä avustamiseen liittyviä tehtäviä. Säännös on paljon aiempaa lakia velvoittavampi. Sen tarkoituksena onkin lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vastauksista näkyy, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle lapsiperheiden kotipalvelujen lisäämisessä. Kouvolassa ja Kotkassa on otettu käyttöön palveluseteli lapsiperheiden kotipalvelussa. Tosin Kotkassa on maksullista kotipalvelua tarjolla toistaiseksi vain palvelusetelillä. Kunnissa seurataan kotipalvelun kysyntää ja pyritään lisäämään kotipalveluhenkilöstöä tarpeen mukaan. 21 Sosiaalihuoltolaki, 1301/ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 25

112 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 111 Taulukko 10. Tarvittava resurssien lisäys lapsiperheille suunnattavaan kotipalveluun toimintaalueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 1. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 :ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? Yhden työntekijän työpanos. Kaksi kokeilua ennen lain voimaantuloa. Resurssi otetaan organisaatiouudistuksen yhteydessä mennessä. Tulevan toiminnanohjausjärjestelmän myötä työajan käyttö tehostuu. Sen jälkeen selviää, tarvitaanko lisää henkilökuntaa. Palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun tulee käyttöön maaliskuussa Kotipalvelua varhaisen tuen palveluissa antaa tarvittaessa yksi perhetyöntekijä. Asia ei ole ennaltaehkäisevän työn osalta kunnossa. Meillä ei ole maksullista kotipalvelua kaikille tarjolla muuta kuin palvelusetelillä. Jossakin vaiheessa olisi aiheellista saada edes yksi perhetyöntekijä kotipalveluun, jolle määrittelisimme hinnat. Tiukan paikan tullen voimme tietysti ostaa jostakin palvelua ja myydä sitä perheelle, jos perhe ei huoli palveluseteliä. Kouvola Kouvolassa on ollut lapsiperheiden kotipalvelua tarjolla pääosin kysyntää vastaavasti. Yksittäistapauksissa ei ole pystytty antamaan palvelua erittäin nopealla varoitusajalla tai asiakkaan toivomaa määrää. Kotipalvelu on järjestetty lapsiperhetyön yksiköstä, jossa samat työntekijät tekevät sekä kotipalvelutyötä että ehkäisevää perhetyötä perheissä. Kaupunki on varautunut kotipalvelun kysynnän kasvuun ottamalla käyttöön lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin vuoden 2015 alusta. Kysynnän ja tarjonnan kehitystä seurataan ja tarvittaessa lisätään omaa kotipalveluhenkilöstöä. Pyhtää - Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea kotipalvelua, tarjota perheille apua oikea-aikaisesti ja estää ongelmien pahenemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. On tärkeää, että kotipalvelun kriteerit täyttävät perheet ohjautuvat muiden peruspalvelujen yhteydessä lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiksi. Uusi sosiaalihuoltolaki (33 2 mom.) edellyttää myös, että palvelut on toteutettava siten, että palveluihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa. Uudistuksesta ja kotipalvelun saamisen ehdoista pitää lisäksi tiedottaa kuntalaisille helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 4 mom.) niin, että sitä osataan hakea Taulukko 11. Lapsiperheiden kotipalveluihin ohjautuminen toiminta-alueen kunnissa 2. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? Hamina Terveysneuvonnan kautta. Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Neuvola, sosiaalitoimisto ja kotihoito. Neuvolat ja neuvolan perhetyö ohjaavat asiakkaat hakemaan palveluseteliä. Varhaisen tuen palveluiden perheohjaaja tarkistaa kriteereiden täyttymisen ja palveluseteleiden määrän. Palvelupäällikkö tekee päätöksen. Nykytila: Perheet voivat tilata itse kotipalvelua suoraan lapsiperhetyön yksiköstä. Myös kaupungin eri palveluista, kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta, lastensuojelusta tai lapsiperheiden palveluohjauksesta voidaan ohjata asiakkuuteen. Ensisijaisesti kotihoidon kautta. Toissijaisesti sosiaalityöntekijän suunnitelman mukaan. 26

113 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA 6.1. Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut Sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä tehtiin lastensuojelulakiin oleellisia muutoksia. Lapsiperheiden tuen kannalta lakipaketin tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea apua perheiden ongelmatilanteissa ja parantaa perhepalvelujen saatavuutta. Tavoitteena on myös vähentää lastensuojeluasiakkuuksia mm. siirtämällä osa nykyisessä lastensuojelulaissa määritellyistä avohuollon tukitoimista sosiaalihuollon perhepalveluiksi, joiden saamiseen ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Aiemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetty perhetyö ja sen saamisen edellytykset on kirjattu uuteen sosiaalihuoltolakiin (18 ). Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimina mainitaan esim. tukihenkilö ja -perhe, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Tällaiset palvelut katsotaan jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisiksi perhepalveluiksi. Lastensuojelulain muutoksessa nämä palvelut on poistettu avohuollon tukitoimien luettelosta ja uusina termeinä on otettu käyttöön tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (36 ). Lastensuojelulain muutokset tulevat pääosin voimaan Kunnilla on nykyisin käytössä hyvin laaja kirjo avohuollon tukitoimiksi luokiteltavia palveluja. Tukimuotoja, samoin kuin koko lastensuojelu- ja perhepalvelujen kokonaisuutta kehitetään kunnissa. Vaikka monet lapsia ja lapsiperheitä tukevista palveluista siirtyvät ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella saataviksi, se ei tietenkään tarkoita, että samoja palveluita ei voisi myöntää avohuollon tukitoimina silloin, kun on kyse lastensuojelun asiakkuudesta. Haasteena on ehkä samoin kuin lapsiperheiden kotipalveluissa, palvelujen entistä parempi saavutettavuus sekä palveluista, niiden myöntämisperusteista ja hakemisesta tiedottaminen. Taulukko 12. Käytössä olevat lastensuojelun avohuollon tukitoimet toiminta-alueen kunnissa v Hamina Kaakon kaksikko Kotka 1. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? Lastensuojelun avohuollon tukitoimia: toimeentulon ja asumisen turvaaminen, muut laissa mainitut avohuollon tukitoimet esim. taloudellinen tuki: koulunkäynti, opiskelu, harrastukset, yhteydenpito läheisiin, nuoren itsenäistymisen tukeminen, tukihenkilö ja tukiperhetoiminta, perhetyö, vanhemmuuden arviointi ja kuntoutusjaksot, nuorten kesätyöllistäminen Tukiperheet, tukihenkilöt, perhetyö, taloudellinen tuki, päivähoito, avohuollon sijoitus, sosiaaliohjaajan tiiviit tukikäynnit. Lastensuojelun perhetyö (tehostettu perhetyö) Nuorisoryhmä (erityisperhetyö, sosiaaliohjaus, intensiivityö, jopo-kouluryhmä) Alvari-perhetyö, Aittistupa Perhekuntoutus (vastaanottokoti Taimelassa ja Villa Jensenissä), Lastensuojelun perhetyön järjestämä yökylätoiminta, Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta (omaa ja jonkin verran ostopalveluna) Ammatillinen tukihenkilötoiminta (ostopalveluna) Ryhmätoiminta (lapsille, nuorille ja vanhemmille) Tukihenkilötoiminta koiraa apuna käyttäen 27

114 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 113 Kouvola Pyhtää Avohuollon sijoitukset Loma- ja virkistystoiminta (kesäkotitoiminta yms) Taloudellinen tuki Peruspalveluiden käyttö avohuollon tukitoimena (esim. päivähoito) Sosiaalityö Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö (jouluavustukset yms) Vertaistukihenkilö perheille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle Itsenäinen tuettu asuminen Tukihenkilö ja tukiperhe, perhetyö, perhekuntoutus, avohuollon sijoitus, ehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin toiminta. Kotihoito, tukiperhe, perhetyö, tukihenkilö, sijoitukset, avustukset Taulukko 13. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 2. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? Hamina Kaakon kaksikko Tarpeen mukaan. Avohuollon tukitoimissa on kiinnitetty erityistä huomiota perhetyöhön ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Kynnys perhetyön saamiseen / tarjoamiseen on ollut matala. Nopealla reagoinnilla ja perheen tarpeet huomioivalla toiminnalla on saatu muutosta aikaan tehokkaasti. Kotka Kouvola Pyhtää Lisäksi on tarjottu aktiivisesti uutena työmuotona sosiaaliohjaajan tukikäyntejä. Tukikäynneillä pyritty viemään apu sinne, missä sitä tarvitaan: kotiin, kouluun, päivähoitoon jne. Sosiaaliohjaajilla on siis ollut mahdollisuus jalkautua asiakkaan luokse nopeallakin aikataululla. Ei uusia suunnitelmia. Käynnissä laaja kehittämistyö, Lasten ja nuorten hyvinvointityö 2015, jossa siirrytään prosessimaiseen toimintamalliin vuoden 2015 aikana. Kehittämistyön tuloksena voi olla uusia ideoita tukitoimista. Kotiin vietäviä palveluja kehitetään ja lapsiperheiden sosiaalityötä. Vuoden 2015 alusta moniammatillinen hyvinvointineuvola Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot Lastensuojelulain muutoksella tiukennetaan kiireellisen sijoituksen ehtoja (38 ). Säännös tulee voimaan alkaen. Tämä perustuu mm. hallinto-oikeuksista saatuun palautteeseen, jonka mukaan kiireellisyyden kriteerit eivät aina täyty sijoituksissa. Hallinto-oikeudet näkevät, että kiireellisiä sijoituksia tehdään suunnitelmallisesti tarkoituksena valmistella huostaanottoja sen sijaan, että tehtäisiin suunnitelmallisia huostaanottoja. 23 Hyvin usein myös sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot lastensuojeluasioissa koskevat kiireellisiä sijoituksia. Vanhemmat kyseenalaistavat kiireellisten sijoitusten perusteita ja monesti katsotaan, ettei avohuollon tukitoimia ole tarjottu riittävästi. Lainmuutoksen jälkeen kiireellinen sijoitus voidaan tehdä vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät, lapsi on välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana olisi käytettävä rajoituksia. Voimassa olevassa laissa oleva varsin tulkinnanvarainen edellytys - jos lapsi muutoin on kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa - poistuu. 23 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (164/2014) 28

115 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 114 Sosiaaliasiamiehen raportissa vuodelta esitettiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottopäätösten määrät kunnissa. Vertailun vuoksi oheiseen taulukkoon on lisätty lukumäärät vuodelta Tämän vertailun perusteella näyttää, että suurimmissa kunnissa Kotkassa ja Kouvolassa kiireellisten sijoitusten määrä olisi vähentynyt. Suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuden ratkaisemien vastentahtoisten huostaanottojen määrissä ei ole suuria muutoksia. Kiireellisten sijoitusten väheneminen tarkoittaa, että todennäköisesti perheitä on pystytty auttamaan aiempaa useammin avohuollon tukitoimin jo ennen ongelmien pahenemista. Esimerkiksi Helsingissä huostaanottojen määrä väheni viime vuonna kolmanneksen ja kiireellisten sijoitusten määrä neljänneksen edellisvuodesta. 25 Taulukko 14. Kiireelliset sijoitukset, suostumukseen perustuvat huostaanotot ja hallintooikeuden ratkaisemat huostaanotot toiminta-alueen kunnissa v. 2014/v Kiireelliset sijoitukset/lkm Suostumukseen perustuvat Hallinto-oikeuden ratkaisemat huostaanotot /lkm huostaanotot/lkm Hamina 10/13 4/5 0/4 Kaakon kaksikko 0/0 0/1 0/1 Kotka 29/41 11/14 3/0 Kouvola 67/109 22/22 14/15 Pyhtää 2/- 1/- 0/0 7. KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA 7.1. Hamina Asiakastapausten yhteismäärä v oli 35 kpl (v. 2013/26 kpl, v. 2012/31 kpl, v. 2011/23 kpl). Yhteydenotoista 20:ssä ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluun ja 15 tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Asiakkuuksien yhteismäärässä ei ole tapahtunut suuriakaan vaihteluita viime vuosina. Yhteydenotot liittyivät useimmiten palvelun toteuttamiseen tai päätöksiin. Kohteluun liittyvää palautetta annettiin kolmessa tapauksessa. Vain kahdessa yhteydenotossa oli kyse odotus- tai käsittelyajoista. Alkuvuoden lomautuksista aiheutuneista käsittelyviiveistä ym. ei kantautunut sosiaaliasiamiehelle palautetta. 24 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2011, Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Punkka, Yhä harvempi lapsi viedään pois kotoaan, Helsingin Sanomat,

116 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 115 Kuva 6. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina (n= 35) Yhteydenotoista suurin osa, 13 kpl, koski toimeentulotukea. Näistä viidessä tapauksessa asiakas tiedusteli toimeentulotuesta ja sen saamisen edellytyksistä elämäntilanteessaan tai mahdollisuudesta harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Muissa tapauksissa asiakkaiden tyytymättömyys kohdistui useimmiten harkintaan toimeentulotukipäätöksissä tai palveluun. Asioita selvitettiin tarpeen mukaan asiakkaan luvalla työntekijöiden kanssa. Toiseksi eniten asiakastapahtumia oli iäkkäiden palveluissa, 8 kpl (asumispalvelut 5 kpl, kotihoito 2 kpl, omaishoito 1 kpl). Perheoikeudellisissa asioissa oli kyse lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvistä ongelmista ja lastenvalvojan roolista. Lastensuojelua koskevat asiakastapaukset, 3 kpl, sisälsivät neuvontaa ja keskustelua asianosaisten oikeuksista ja toimintavaihtoehdoista. Vammaispalveluja koskevat yhteydenotot, 2 kpl, koskivat henkilökohtaista apua ja asunnon muutostöitä. Perusturvalautakunnan jaosto käsitteli viime vuonna 18 oikaisuvaatimusta (toimeentulotuki 13 kpl, vammaispalvelut 3 kpl, muu sosiaalihuolto 3 kpl). Vain yhdessä tapauksessa päätöstä muutettiin tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. 30

117 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Kaakon kaksikko Miehikkälässä asiakastapauksia oli 2 kpl (v. 2013/5 kpl, v. 2012/3 kpl, v. 2011/3 kpl, v. 2010/9 kpl) ja Virolahdella 12 kpl (v. 2013/9 kpl, v. 2012/17 kpl, v. 2011/20 kpl, v. 2010/12 kpl). Toimeentulotukea koskevia asiakastapauksia oli viime vuonna vain 2 kpl. Yhteydenotot ovat vähentyneet etenkin kahtena viime vuotena. Sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista yleensä ainakin kolmannes liittyy toimeentulotukeen. Pienissä kunnissa toimeentulotukiasiat hoituvat usein sujuvasti eikä koeta niin usein tarvetta selvittää asioita sosiaaliasiamiehen välityksellä. Henkilökohtaisen tapaamisajan työntekijän kanssa saa yleensä nopeasti ja helposti. Sama työntekijä myöntää sekä perustoimeentulotuen että tarvittaessa täydentävän tuen. Palvelu on asiakkaan kannalta joustavaa. Viime vuonna eniten yhteydenottoja oli vammaispalveluihin (3 kpl) ja kehitysvammahuoltoon (2 kpl) sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin (3 kpl), liittyvissä asioissa. Asiakastapausten määrät ovat kaikkenaan vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain. Kuudessa yhteydenotossa asiakas tai omainen oli tyytymätön palveluun tai päätökseen ja suurin osa tapauksista, 8 kpl, oli tiedusteluluonteista. Vuonna 2014 ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista käsiteltiin 13 kpl. Näistä yksikään ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuteen valitettiin 10 kertaa. Suurta määrää selittää, että kaikki valitukset koskivat saman asiakkaan päätöksiä. 31

118 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 117 Kuva 7. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v.2012, v. 2011) Miehikkälä (n= 2) 32

119 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 118 Kuva 8. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Virolahti (n= 12) 7.3. Kotka V asiakastapauksia oli yhteensä 71 kpl (v. 2013/101, v. 2012/90, v. 2011/80, v. 2010/99). Yhteydenottoja oli jonkin verran vähemmän kuin aiempina vuosina. Edelliseen vuoteen verrattuna asiatapahtumat vähenivät etenkin lastensuojeluasioissa ja iäkkäiden asumispalveluissa. Asiatapahtumat jakautuivat aiempaa tasaisemmin eri palvelualueille. 47 %:ssa (v. 2013/65, v. 2012/62) tapauksista oltiin tyytymättömiä palveluun, päätöksiin tms. ja 53 % (v. 2013/35, v. 2012/38) yhteydenotoista oli tiedusteluluonteisia. 33

120 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 119 Kuva 9. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kotka (n=71) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 20 kpl. Yhteydenottojen määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Toimeentulotukilain palvelutakuun toteuttamisessa on ollut ajoittain vaikeuksia ja seitsemän arkipäivän enimmäiskäsittelyaika on toisinaan ylitetty. Siitä huolimatta vain neljässä yhteydenotossa oli kyse käsittelyajoista. Kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan, minä päivänä tulleita hakemuksia ollaan kulloinkin käsittelemässä. Kotkan omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta 26 on päivitetty vuosittain ja ohjeet ovat luettavissa nettisivuilla. Nämä toimenpiteet ovat hyvää asiakaspalvelua ja lisäävät toiminnan luotettavuutta ja avoimuutta. Viime vuoden alusta kaikkia perustoimeentulotukihakemuksia alettiin käsitellä saapumisjärjestyksessä ja aiemmasta hakemusten jaosta käsittelijöille aakkoskirjaimen mukaan luovuttiin. Samalla etuuskäsittelyn puhelut keskitettiin yhteen neuvontapuhelimeen. Uudesta järjestelystä tuli vain vähän kielteistä palautetta, joka kohdistui lähinnä neuvontapuhelimen ruuhkautumiseen. Suurimmassa osassa yhteydenottoja kysyttiin harkinnanvaraisen toimeentulotuen perusteista tai oltiin tyytymättömiä päätöksiin. Yhdessä tapauksessa oli kyse asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta. Asioita selviteltiin tarvittaessa työntekijöiden kanssa. Lastensuojeluasioissa asiatapahtumia oli 10 kpl. Tyytymättömyys kohdistui vain yhdessä tapauksessa varsinaiseen päätökseen lastensuojeluasiassa. Yhteydenotoissa oli enimmäkseen kyse tyy- 26 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen (Stltk ) 34

121 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 120 tymättömyydestä palvelun toteuttamiseen. Parissa tapauksessa yhteydenottajana olivat sijaisvanhemmat. Vammaispalvelua koskevia yhteydenottoja oli 7 kpl. Vammaispalveluista ei tullut lainkaan palautetta työntekijöiden huonosta tavoitettavuudesta kuten aiempina vuosina. Asia näyttää korjaantuneen henkilöstö- ja työjärjestelyjen myötä. V sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin 7 kpl. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta, joista ainoastaan yksi päätös muuttui tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksista huomattavan suuri osa, 21 kpl, koski vammaispalveluita ja 12 kpl toimeentulotukea. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin 9 päätöksestä Kouvola V asiatapahtumia oli 217 kpl (v. 2013/214, v. 2012/218, v. 2011/200,v. 2010/178). Asiatapahtumien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia muutaman viime vuoden aikana. Yhteydenotoista 55 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä ja 45 % tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Eniten tyytymättömiä oltiin toimeentulotukiasioissa (42 kpl), lastensuojeluasioissa (23 kpl), vammaispalveluissa (14 kpl) ja iäkkäiden asumispalveluissa (13 kpl). 35

122 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 121 Kuva 10. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kouvola (n=217) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 73 kpl. Määrä on laskenut viime vuosina jonkin verran. Suurin osa toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista koski tyytymättömyyttä päätöksiin tai tiedustelua niiden oikeellisuudesta. Lähes yhtä usein oltiin tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen. Hakemusten käsittelyaikojen tai pääsyn työntekijän vastaanotolle viivästyminen kirjattiin 11 tapauksessa. Sosiaaliasiamiehen näkemys on, että palvelutakuun enintään seitsemän arkipäivän määräajassa pysymisessä on ollut ajoittain suuria vaikeuksia ja käsittelyajat ovat ylittyneetkin. Kahtena viimeisenä vuonna viivästyneestä käsittelystä on kuitenkin tullut aiempaa vähemmän palautetta. Huonoa kohtelua toimeentulotukiasiansa hoitamisessa koki saaneensa 6 asiakasta. Aikuissosiaalipalveluissa otettiin käyttöön OVI-tiimin (ohjaus, vastaanotto, informointi) palvelu. OVI-palvelusta ohjataan suunnitelmallisen sosiaalityön piiriin tai on mahdollista saada apua kiireellisissä tilanteissa. Uudistus on toimiva. Puhelinaikaa on päivittäin varattu riittävästi, vaikka puhelin toisinaan ruuhkautuukin, ja asiakkaat voivat myös henkilökohtaisesti asioida neuvontapisteessä. Etenkin palvelun alkuvaiheessa sosiaaliasiamiehelle tuli puheluita epätietoisilta asiakkailta, jotka eivät tienneet minne pitäisi olla yhteydessä, kun työntekijöihin ei saanut suoraan yhteyttä. Kouvolan kaupungintalolla sijaitsevassa neuvontapisteessä on myös asiakaspääte, josta asiakkaat voivat tulostaa hakemusten liitteeksi tarvittavia tiliotteita ja sähköisiä reseptejä KANTAarkistosta. Palvelu on tärkeä, koska suurella osalla asiakkaista on verkkopankkiyhteys, mutta läheskään kaikilla ei ole tulostinta käytettävissään. Kuusankosken ja Inkeroisten sosiaalipalvelutoimistoissa ei asiakaspäätteitä toistaiseksi ole tarjolla. 36

123 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 122 Taloudellisen tuen yksikön neuvontapuhelimen ruuhkautumisesta tulee jonkin verran palautetta. Puhelinaika on päivittäin Olisiko aiheellista harkita sen pidentämistä? Toimeentulotukiasioissa otetaan usein yhteyttä perustoimeentulotukipäätöksiin ja laskelmiin liittyvissä epäselvyyksissä. Yleisimpiä aiheita ovat myös ns. tuloylijäämän siirtäminen seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tuloksi, takuuvuokran myöntämiseen liittyvät ongelmat, harkinnanvarainen, täydentävä toimeentulotuki ja toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät, kohtuulliset asumiskustannukset. Se, että hyväksyttäviä asumiskustannuksia ei ole tarkistettu ylöspäin useaan vuoteen, näkyy yhä useammin asiakkaiden päätöksissä. Kun asumiskustannuksista jää osa huomioimatta, se vähentää suoraan elämiseen tarkoitettua rahaa kuukaudessa. Kouvola on laaja kunta ja reuna-alueilla vuokrataso on huomattavasti matalampi kuin keskustassa ja suurimmissa taajamissa. Se vaikeuttaa kohtuullisten asumismenojen määrittelyä. Niitä ei voi määrittää kunnan alueelta löytyvien halvimpien kaupungin vuokra-asuntojen mukaan. Etenkään perheiden muuttoa kauas esim. lasten harrastuksista ja kouluista huonojen liikenneyhteyksien päähän, pelkästään jonkin verran halvemman asunnon perässä, ei voi pitää todellisena vaihtoehtona. Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 32 kpl. Esille tulleet ongelmat ovat olleet hyvin samankaltaisia muutaman viime vuoden aikana. Tyytymättömyys kohdistui edelleen enimmäkseen palvelun toteuttamiseen. Palautteen mukaan työntekijöillä ei ole mm. aikaa tutustua lastensuojelutoimenpiteiden kohteena oleviin lapsiin riittävän hyvin niin, että lasten kuulemisella ja mielipiteiden selvittämisellä olisi aidosti merkitystä. Lastensuojelupäätöksiä koskevat yhteydenotot koskivat useimmiten kiireellisiä sijoituksia. Päätösten perusteita ja oikeutusta kyseenalaistettiin. Asiakassuunnitelmien muistioiden kirjaamisessa on edelleen viivettä samoin henkilötietolain mukaisiin asiakirjatietopyyntöihin vastaamisessa. Vammaispalveluja koskevia asiatapahtumia oli 21 kpl. Eniten yhteydenottoja tuli henkilökohtaisesta avusta. Muut tapaukset koskivat palveluasumista, asunnon muutostöitä ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Asunnon muutostöitä koskevan tapauksen kohdalla ilmeni, että päätöksen antaminen oli viivästynyt useita kuukausia vammaispalvelulain mukaisesta kolmen kuukauden palvelutakuun määräajasta. Syynä oli kustannusarvion puuttuminen. Kaupunki hankkii asunnon muutostöitä kumppanuussopimukseen perustuen ostopalveluna. Se, että sopimukseen perustuvaa palvelua ei pystytä tuottamaan kohtuullisessa ajassa, ei voi olla perusteltu syy asiakkaan päätöksen ja asunnon muutostöiden viivästymiseen. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia jätettiin viime vuonna 39 kpl. Lautakunnat käsittelivät v yhteensä 100 kpl oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista. Näistä yksikään päätös ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi lautakuntakäsittelyssä. Hallinto-oikeuteen valitettiin päätöksistä 22 kertaa. 37

124 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Pyhtää Asiakastapauksia oli viime vuonna 19 kpl (v.2013/24 kpl, v. 2012/24 kpl, v. 2011/36 kpl, v. 2010/35 kpl). Yhteydenottojen määrä on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä näyttää tapahtuneen etenkin lastensuojeluasioissa. Yhteydenotot koskivat toimeentulotukea (8), vammaispalveluja (6), lastensuojelua (2), iäkkäiden asumispalveluja (1) ja muita palveluja(2). Kymmenessä tapauksessa ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluihin ja lopuissa yhdeksässä yhteydenotossa kysyttiin palveluista, päätösten lainmukaisuudesta tai asiakkaan oikeuksista. Kuva 11. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Pyhtää (n=19) V ei jätetty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Sosiaalihuollon palveluita koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 3 kpl. Näistä ei yksikään muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin kahdesta päätöksestä. 38

125 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN 8.1. Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden Mikäli sosiaalihuollon asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, sen laatuun tai palveluun liittyvään kohteluun, hän on voinut tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan muutos lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 27, jonka mukaan aluehallintovirasto voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena kunnan toimintayksikössä. Muutos koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyä ensisijaisena keinona kanteluun nähden. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty muistutusmenettely ei ole saavuttanut sellaista asemaa nopeana ja helppona tapana tuoda esiin sosiaalihuollon epäkohtia ja vastata niihin, kuin lakia säädettäessä oli tarkoitus. Sen sijaan aluehallintovirastoille tehdyt kantelut ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Aluehallintovirastoissa kantelujen käsittelyajat ovat venyneet resurssipulan vuoksi asiakkaiden oikeusturvan kannalta luvattoman pitkiksi. Muistutusmenettelyn tehokkaampi käyttö mahdollistaa asian käsittelyn nopeasti siellä, missä asia on tapahtunut. Tarkoituksena on näin tehostaa viranomaistoimintaa ja parantaa asiakkaiden oikeusturvaa. Aluehallintovirastolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkä luonteisista asioista kannellaan. Asiakkaat tekevät kanteluja vääriksi kokemistaan asioista, mutta hyvin usein asia olisi selvitettävissä parhaiten ja tehokkaimmin muistutusprosessilla. Mikäli asiakkaan tekemä kantelu on siirretty kuntaan, eikä hän ole tyytyväinen saamaansa muistutusvastaukseen, hän voi jatkaa asian käsittelyä tekemällä edelleen kantelun. Muistutusmenettelystä säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 23 :ssä. Lakiin lisättiin toimintayksiköille velvoite tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestää muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Kuntien on tämän vuoksi syytä tarkistaa asiakkaille suunnattua tiedotustaan muistutusmenettelystä. Lain uuden sanamuodon mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun. Tarkennus oli paikallaan, koska aiemmin pykälässä säädettiin ainoastaan kohtelusta. Käytännössä muistutuksia on jo aiemmin katsottu voitavan tehdä myös, kun asiakas on ollut tyytymätön saamaansa palveluun tai menettelyyn asiansa hoitamisessa. Muutos vahvistaa näin olemassa olevan käytännön. Valiokuntakäsittelyssä lakiehdotukseen tehtiin vielä lisäys, jonka mukaan muistutuksen voi tehdä asiakkaan lisäksi myös hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheinen, jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene sitä itse tekemään. Lisäys helpottaa nykyistä käytäntöä. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden omaiset ovat pyrkineet hankkimaan käytännössä merkityksettömiä allekirjoituksia muistutuslomakkeisiin vielä siinä vaiheessa, kun asiakas ei enää tosiasiassa ymmärrä mistä on kyse. Tietooni ei ole tullut, että tähänkään mennessä muistutuksiin olisi jätetty vastaamatta, mikäli suostumuksen ja allekirjoituksen saaminen asiakkaalta itseltään ei ole enää mahdollista. 27 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 39

126 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 125 Kantelun siirtämisestä käsiteltäväksi ensisijaisesti muistutuksena säädetään uudessa asiakaslain 23 :ssä. Aluehallintovirasto arvioi onko kantelu tarkoituksenmukaista käsitellä muistutuksena ja voi siirtää asian sosiaalihuollon toimintayksikköön. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Kunnan on puolestaan annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta aluehallintovirastolle Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset Muistutuksia tehdään vuosittain erittäin vähän. Toiminta-alueen kunnista vain Kouvolassa muistutusmenettelystä on muodostunut käytetty tapa antaa palautetta sosiaalihuollon palveluissa koetuista epäkohdista. Koska muistutusmenettely on nyt ensisijainen aluehallintovirastoon tehtäviin kanteluihin nähden, muistutusten määrän voi odottaa lisääntyvän. Taulukko 15. Muistutukset v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina Kotka Kouvola Pyhtää Kaakon kaksikko 2 (0, 0, 0, 1) 7 (3, 3, 3, 4) 39 (66, 104, 14, 19) Yhteensä 0 (1, 3, 7, 6) 0 (1, 3, 1, 2) 48 (71, 113, 25, 32) Taulukko 16. Oikaisuvaatimukset ja valitukset v (v. 2013, v. 2012, v. 2011, v. 2010) Kaikki oikaisuvaatimukset Lautakunta Valitukset hal- HaO muut- muutti/palautti linto-oikeuteen ti/palautti Hamina 18 (23, 12, 9, 20) 1 (2, 5, 0, 1) 2 (4, 2, 2, 3) 0 (1, 2, 3, 0) Kotka 34 (39, 43, 46, 39) 1 (2, 3, 1, 0) 9 (5, 10, 7, 8,) 1 (1, 3, 1, 2) Kouvola 100 (79, 73, 100, 0 (1, 1, 7, 10) 22 (63, 12, 20, 0 (1, 3, 8, 10) 120) 14) Pyhtää 3 (4, 8, 11, 15) 0 (0, 1, 0, 3) 2 (2, 4, 11, 6) 0 (1, 0, 1, 0) Kaakon kaksikko 13 (4, 8, 5, 3) 0 (1, 0, 0, 0) 10 (1, 2, 2, 1) 0 (0, 0, 0, 0) Taulukko 17. Oikaisuvaatimusten jakautuminen kunnittain ja palvelualueittain v Toimeentulotuki Vammaispalvelu Lastensuojelu Muu Yhteensä sos.huolto Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää

127 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 126 KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2014 SELVITYSTÄ VARTEN OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN Muistutukset v Kuinka monta sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta tehtiin vuoden 2014 aikana? kpl Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle (mikäli ei ole vielä toimitettu). Jos asiakas ei ole antanut lomakkeella suostumusta tietojen luovutukseen asiamiehelle, kopiot toimitetaan niin, että niistä on henkilötiedot poistettu/peitetty. Muutoksenhaku vuonna Kuinka monta kaikista sosiaalihuollon palveluista tehtyä oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä sosiaalihuollosta vastaava lautakunta tai lautakunnan jaosto on käsitellyt vuoden 2014 aikana? kpl 2. Miten oikaisuvaatimukset jakautuivat palveluiden osalta? Toimeentulotuki kpl Vammaispalvelu kpl Lastensuojelu kpl Muu sosiaalihuolto kpl 3. Kuinka monta päätöstä lautakunta/jaosto muutti tai palautti uudelleen käsiteltäväksi? kpl 4. Kuinka monta sosiaalipalveluja koskevaa valitusta tehtiin vuoden 2014 aikana hallinto-oikeuteen? kpl 5. Kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut asian lautakunnan/jaoston uudelleen käsiteltäväksi vuonna 2014? kpl VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja? Millaisia? a) iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeen selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun?... b) iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa?... c) palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta?... 41

128 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- tai palveluasumisesta on jouduttu antamaan v sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve?... LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskeva säännös tuli voimaan kuluvan vuoden alusta. Monissa kunnissa on varauduttu muutokseen siten, kotipalvelua on lisätty tai alettu jossakin määrin tarjota jo ennen lain voimaantuloa. 3. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 :ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? 4. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? LASTENSUOJELU Lastensuojelulain muutosten ja uuden sosiaalihuoltolain myötä painopiste lapsiperheiden palveluissa siirtyy ehkäiseviin- ja matalan kynnyksen palveluihin. Kiireellisen sijoituksen kriteerejä tiukennetaan v alusta ja avohuollon tukitoimien ensisijaisuus korostuu. 3. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? Kuinka monta kiireellisen sijoituksen päätöstä tehtiin vuonna 2014? kpl 6. Kuinka monta suostumukseen perustuvaa huostaanottopäätöstä tehtiin v. 2014? kpl 7. Kuinka monta huostaanottopäätöstä hallinto-oikeus ratkaisi v. 2014? kpl Pyydän palauttamaan vastaukset sähköpostitse tai postitse mennessä. Lämmin kiitos yhteistyöstä! Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A, KOUVOLA p

129 138, KH :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 128 SOCOM Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Laserkatu LAPPEENRANTA Salpausselänkatu 40 A KOUVOLA 43

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

LUONNOS 26.11.2015 TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ja kotipaikka Kouvola. 2 Yhtiön toimialana on matkailun ohjelmapalvelutoiminta, majoitus-

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS KPK THH OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Tilikausi Yhtiön toiminimi on KPK THH Oy. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 5 Osakkuus yhtiössä ja omistus 6 Osakkeiden

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Fingrid Oyj. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

1 Yhtiön toiminimi on Fingrid Oyj. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) FINGRID OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS I YHTIÖN TOIMINIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALA 1 Yhtiön toiminimi on Fingrid Oyj. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa sähkömarkkinalain

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S

KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S KIINTEISTÖ OY UTSUVAARANTÄHTI Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakepääoma Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Utsuvaarantähti ja kotipaikka Kittilä Yhtiön

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1)

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS KAUPPAREKISTERIIN Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutos on merkitty 4.9.2001 kaupparekisteriin. Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 1.12.2014 15:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Gammasora Oy ja kotipaikka Helsinki.

Yhtiön toiminimi on Gammasora Oy ja kotipaikka Helsinki. Liite 1 GAMMASORA OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Hallitus 4 Toimitusjohtaja 5 Edustamisoikeus 6 Tilintarkastaja Yhtiön toiminimi on Gammasora Oy ja kotipaikka Helsinki.

Lisätiedot

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011 GOLF TALMA OY 1 (6) GOLF TALMA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Golf Talma Oy ja kotipaikka Sipoo. Yhtiön toimialana on toimia golfkeskuksena ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6

ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 9.6.2005 YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 ASUNTO OY ETELÄ HESPERIANKATU 6 1(5) Yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Etelä Hesperiankatu 6 ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhteista joukkoliikenteen lippu- ja maksuja rjestelma a hallinnoivan OSAKEYHTIO Oy:n yhtio ja rjestys

Kaupunkiseutujen yhteista joukkoliikenteen lippu- ja maksuja rjestelma a hallinnoivan OSAKEYHTIO Oy:n yhtio ja rjestys Kaupunkiseutujen yhteista joukkoliikenteen lippu- ja maksuja rjestelma a hallinnoivan OSAKEYHTIO Oy:n yhtio ja rjestys 24.3.2013 2 YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on xxx

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: FIT Biotech Oy 15.06.2015 17:54:35 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.06.2015 Toiminimi: FIT Biotech Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 0984183-4 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Tämä on Protomo XXX Oy:n osakassopimus (myöhemmin Sopimus ) on solmittu seuraavien osapuolten välillä:

Tämä on Protomo XXX Oy:n osakassopimus (myöhemmin Sopimus ) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: OSAKASSOPIMUS 1 Protomo XXX Oy:n osakassopimus 1 Sopijapuolet Tämä on Protomo XXX Oy:n osakassopimus (myöhemmin Sopimus ) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 sekä 1.4 Protomo

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Pöytäkirja 1/2007 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Pöytäkirja 1/2007 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Pöytäkirja 1/2007 Aika: 29.3.2007 klo 16.00 Paikka: PKC Group Oyj:n toimitilat, Kempele Läsnä: Ääniluettelo, josta käyvät ilmi kokouksessa läsnä olleet osakkeenomistajat,

Lisätiedot

Marimekko Oyj Pörssitiedote 1 (6) 16.3.2009 klo 14.30

Marimekko Oyj Pörssitiedote 1 (6) 16.3.2009 klo 14.30 Marimekko Oyj Pörssitiedote 1 (6) 16.3.2009 klo 14.30 KUTSU MARIMEKKO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Marimekko Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona

Lisätiedot

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ Liite 6 TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ YHTiÖKOKOUKSEN ESITYSLISTAN KOHTA 8 HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON. MAKSUSTA PÄÄTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 6.5.2015 klo 15 Porin

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ITÄ-SOUKKA NIMISEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 1 Yhtiön nimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto-osakeyhtiö Itä-Soukka ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin.

Tämä pykälä on sellaisenaan merkittävä osakekirjoihin. ITÄ-SUOMI LIIKUNTAOPISTO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS VANII A YhT IÖJÄ RJE ST YS Yhtiön nimenä on Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy ja kotipaikka Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on rakentaa ja ylläpitää vapaa-ajanviettoa

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Tecnotree Oyj, ruotsiksi Tecnotree Abp ja englanniksi Tecnotree Corporation. Yhtiön kotipaikka on Espoo.

Yhtiön toiminimi on Tecnotree Oyj, ruotsiksi Tecnotree Abp ja englanniksi Tecnotree Corporation. Yhtiön kotipaikka on Espoo. Yhtiöjärjestys päivältä 13.4.2010 Toiminimi: Tecnotree Oyj Yritys- ja yhteisötunnus 1651577-0 Kaupparekisterinumero 808.875 Voimassaoloaika 13.4.2010 TECNOTREE OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015:

Elinkeino- ja kaupunkirakennetyöryhmä 16.3.2015: Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Kaupungin ja Holiday Club Resorts Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen sekä Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS 1 (6) Luonnos 15.9.2015. 1 Osapuolet

OSAKASSOPIMUS 1 (6) Luonnos 15.9.2015. 1 Osapuolet OSAKASSOPIMUS 1 (6) Luonnos 1 Osapuolet Hyvinkään kaupunki - y-tunnus: 0125866-0 - osoite: Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää Järvenpään kaupunki - y-tunnus: 0126541-4 - osoite: Hallintokatu 2, 04400 Järvenpää

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS

FINGRID OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS FINGRID OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS I YHTIÖN TOIMINIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALA 1 Yhtiön toiminimi on Fingrid Oyj. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Yhtiön toimiala on harjoittaa sähkön suurvoimansiirtopalvelujen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Hetapalvelut Oy

OSAKASSOPIMUS. Hetapalvelut Oy OSAKASSOPIMUS Hetapalvelut Oy OSAKASSOPIMUS SOPIMUKSEN OSAPUOLET Hetapalvelut Oy:n osakassopimus on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Alavieskan kunta 2. Nivalan kaupunki 3. Sievin kunta 4. Ylivieskan

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Osapuolet perustavat Savon Verkkoholding Oy nimisen osakeyhtiön (myöhemmin Yhtiö ),

Osapuolet perustavat Savon Verkkoholding Oy nimisen osakeyhtiön (myöhemmin Yhtiö ), 1 OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet 1.1. Keiteleen kunta 1.2. Kiuruveden kaupunki 1.3. Maaningan kunta 1.4. Pielaveden kunta 1.5. Siilinjärven kunta 1.6. Tervon kunta 1.7. Tuusniemen kunta 1.8. Vesannon kunta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen.

PÖYTÄKIRJA Nro 1 /2010. Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki avasi kokouksen. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ASPOCOMP GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2010 klo 10:00 Paikka: Läsnä: Ravintola Palace Gourmeti Eteläranta 10, 10 krs. Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VIRPINIEMI SPORT OY. nimisen osakeyhtiön OSAKASSOPIMUS. seuraavien osapuolten välillä: POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTAOPISTOSÄÄTIÖ OULUN KAUPUNKI

VIRPINIEMI SPORT OY. nimisen osakeyhtiön OSAKASSOPIMUS. seuraavien osapuolten välillä: POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTAOPISTOSÄÄTIÖ OULUN KAUPUNKI VIRPINIEMI SPORT OY nimisen osakeyhtiön OSAKASSOPIMUS seuraavien osapuolten välillä: POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTAOPISTOSÄÄTIÖ ja OULUN KAUPUNKI ja HAUKIPUTAAN KUNTA 18.5.2008 2 OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET

Lisätiedot

Tässä sopimuksessa sopijapuolilla tarkoitetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeen omistajia, joita ovat

Tässä sopimuksessa sopijapuolilla tarkoitetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeen omistajia, joita ovat 25.8. 2014 KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Tässä sopimuksessa sopijapuolilla tarkoitetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeen omistajia, joita

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee.

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee. 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Teleste Oyj, englanniksi Teleste Corporation. Yhtiön kotipaikka on Turku. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotteiden,

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Oulu ICT Oy Varsinainen yhtiökokous 22.4.2015

Oulu ICT Oy Varsinainen yhtiökokous 22.4.2015 Oulu ICT Oy Varsinainen yhtiökokous 22.4.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Oulu ICT Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 22.4.2015 klo 13.00

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

Yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 :n tarkoittamia yhteisöjä.

Yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 :n tarkoittamia yhteisöjä. KUNTARAHOITUS OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kuntarahoitus Oyj ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhtiön virallinen toiminimi on ruotsiksi Kommunfinans Abp, englanniksi

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Luonnos 19.3.2015

OSAKASSOPIMUS Luonnos 19.3.2015 OSAKASSOPIMUS Luonnos 19.3.2015 1. Sopijapuolet Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (jäljempänä Carea) Y-tunnus: 0725901-5 Osoite: Kotkantie 14, 48210 Kotka Haminan kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

PERUSTAMISSOPIMUS. Hetapalvelut Oy

PERUSTAMISSOPIMUS. Hetapalvelut Oy PERUSTAMISSOPIMUS Hetapalvelut Oy PERUSTAMISSOPIMUS 1. Perustamme tällä sopimuksella osakeyhtiön, jonka toiminimi on Hetapalvelut Oy. Hyväksymme toiminimen rekisteröitäväksi. Merkitsemme yhtiön osakkeet

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suur-Savon Sähkö Oy 13.02.2013 14:44:32 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.02.2013 Toiminimi: Suur-Savon Sähkö Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 0215863-7

Lisätiedot

LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN. Espoossa 9. päivänä maaliskuuta 2015 Länsimetro Oy Hallitus

LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN. Espoossa 9. päivänä maaliskuuta 2015 Länsimetro Oy Hallitus LÄNSIMETRO OY, VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 31.3.2015 LÄNSIMETRO OY Hallitus 25.2.2015 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Länsimetro Oy:n osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä. 22.12.2015 17:43:22 Y-tunnus: 2362008-5 YHTEISÖSÄÄNNÖT

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä. 22.12.2015 17:43:22 Y-tunnus: 2362008-5 YHTEISÖSÄÄNNÖT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä 22.12.2015 17:43:22 Y-tunnus: 2362008-5 YHTEISÖSÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2362008-5 Nimi: Top Finance Oy Sisältö: Yhteisösäännöt Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 11 YLEISET LUPAEHDOT ASIANAJAJAN TOIMEN HARJOITTAMISEKSI OSAKEYHTIÖSSÄ (15.4.2005, muutettu 7.4.2006, 26.1.2007 ja 29.10.2010) Yleiset määräykset 1 Asianajajista annetun lain 5 :n 2 momentin mukaisesti

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Glaston Oyj Abp 28.02.2013 13:23:46 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 28.02.2013 Toiminimi: Glaston Oyj Abp Yritys- ja yhteisötunnus: 1651585-0

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN

YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN 1/5 YHTIÖKOKOUSKUTSU ENFO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSEEN Enfo Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 22. päivänä maaliskuuta 2012 kello 15.00 alkaen osoitteessa

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Antti Pankakoski avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Antti Pankakoski avasi kokouksen. CERTEUM OY Pöytäkirja 1/2015 Y-tunnus: 2617068-1 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 24.4.2015, klo 13.00 Paikka Ravintola Bank Meeting Point neuvotteluhuoneet 8-9, Unioninkatu 22, Helsinki. Läsnä Liitteessä

Lisätiedot

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osk ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja talouden tukemiseksi harjoittaa mainostoimistopalveluja.

Lisätiedot