S I M O N K U N T A. Talousarvio 2015 ja. Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 S I M O N K U N T A Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma vuosille Kunnanvaltuusto

2 SIMON KUNNAN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUS Simon kunnan toiminta- ajatuksena on kehittää Simosta taloudellisesti ja tehokkaasti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. STRATEGIAOSA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Väestö: Simon kunnan väestömäärä saavutti huippunsa vuonna 1985 ollen silloin Simon asukasluku Asukasluku Väestö on sen jälkeen vähentynyt. Vuoden 2014 alussa kunnan väkiluku oli Ennakkotietojen mukaan väestön väheneminen näyttää jatkuvan edelleen. Kunnanvaltuuston asettamissa strategisissa tavoitteissa väestötavoite vuodelle 2017 on Viime vuosien väestömuutokset esitetään seuraavassa taulukossa: Vuosi syntyneet kuolleet muuttotase väkiluku

3 3 Väestö osa-alueittain 2012 Väestön ikärakenne 2013: Asuminen vuotiaat 227 6,8 % " ,2 " " ,0 " - 65 v täyttäneet ,0 " Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa Simossa voimakkaimmin muuttoliike ja syntyvyyden väheneminen. Väestö on tasaisesti vanhentunut. Simon asuntokanta oli vuoden 2012 lopussa 1485 asuntoa. Asunnoista 1278 (86 %) oli omakotitaloissa ja 173 (12 %) rivi- ja ketjutaloissa. Muissa oli 34 (2,3 %) asuntoa. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta oli 83 %. Asunnoista 82,4 % oli hyvin varusteltuja, 9,1 % oli puutteellisesti varusteltuja ja 8,5 % erittäin puutteellisesti varusteltuja. Erittäin puutteellisesti varustelluista asunnoista puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc. Erittäin puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä on pudonnut lähes sadalla viidessä vuodessa. Viime vuosina on valmistunut keskimäärin 10 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n hallinnassa oli vuoden 2013 lopussa 116 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 7,23 euroa/m 2. Simon Vuokratalot on purkanut kesällä 2014 yhden vuokrarivitalokohteen. Työpaikat: Alkutuo- Jalostus Palvelut tanto ,2 % 11,5 % 74,3 %

4 4 Työvoima ja työllisyys: Työvoima yhteensä-13 % koko väestöstä Työttömät työnhakijat joista naisia - alle 25 vuotiaita , ,8 6,4 15,2 Työttömyysaste 13 Lokakuun 2014 työttömyysaste oli Simossa 16,1 %. Työllisyys on heikentynyt edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä on lisääntynyt 21 hengellä vuoden aikana. Simossa työssä käyvät 2011: - alkutuotanto 91 13,8 % - jalostus 94 14,2 " - yksityiset palvelut ,0 " - julkiset palvelut ,5 " - tuntematon 24 3,6 Kunnan henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä henkilöiden lukumäärä Toimintayksikkö Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Keskushallinto 7 Varhaiskasvatus Opetustoimi Kirjastotoimi 2 1 Kansalaisopisto 1 Liikuntatoimi 2 1 Nuorisotoimi 2 3 Tekninen toimi 2 1 Kiinteistöpalvelut 16 2 Rakennustarkastus 3 Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta 10 kk. Kunnan talouden tasapainottaminen edellyttää säästöjä henkilöstömenoissa. Ensisijaisesti käytetään luonnollista poistumaa. Henkilöstörakenne ja -määrä sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö on siirtynyt Oulunkaaren kuntayhtymän palvelukseen yhteensä 81 henkilöä, lisäksi taloushallinnosta ja ICTpalveluista siirtyi 4 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Kuntien taloustilanne tulee kiristymään huomattavasti julkisen talouden kestävyysvajeen korjaus-toimenpiteistä ja yleisestä talouden taantumasta johtuen. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan Simon kunnan valtionosuudet vähenevät uudistuksen vuoksi vuoden 2014 tasolta euroa. Muutos toteutetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Simon kunnan talous on heikentynyt vuodesta 2010 alkaen, jolloin vuosikate oli plussalla 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuodet näyttävät myös talouden tasapainon osalta hyvin vaikeilta.

5 5 Simon kunta on ollut mukana valtionvarainministeriön määräämässä kuntarakennelain 4. luvun mukaisessa erityisessä kuntajakoselvityksessä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan Tervolan ja Ylitornion kuntien kanssa. Selvitys alkoi elokuussa 2014 ja kuntien on otettava kantaa kuntajakoselvittäjien ehdotuksiin helmikuun lopulla Osana kuntauudistusta uudistetaan myös kuntalaki. Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muuan muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuvat muutokset. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulee voimaan Sosiaali-ja terveysministeriön asettama Sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Meri-Lapin alueelle ollaan suunnittelemassa omaa tuotantoaluetta. MERI-LAPIN ALUEEN YHTEISTYÖ Kunnan omistukset eri yhtiöissä ja yhteisöissä liitteenä. Yhteenveto sivulla 47. Lisäksi kunta on mukana Meri-Lapin kehittämiskeskus ry :ssä ja Peräpohjolan Kehitys ry: sä. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni vuoden 2014 alusta, kun Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kivalo-opistoksi. Eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan tehtävät siirtyivät myös vuoden 2014 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvaan Merilapin ympäristöterveysjaoston alaisuuteen. Tänä vuonna on valmistumassa uuden EU-kauden eri rahastojen ohjelmat. Lapin liitto on uudistanut maakuntaohjelman. Simon kunnan jäsenmaksu Lapin liitolle on ollut noin euroa. Simon kunnan osuus palo-ja pelastustoimen menoihin euroa. Lapin liitto vastaa koko Lapin maakuntaa koskevan sosiaali-ja terveydenhuollon (SOTE) järjestämismallin jatkosuunnittelusta. Kunnan kehittämistoimen toteuttamiseksi Simon kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteisiin hankkeisiin. Kunnan maksuosuus kehittämiskeskuksen toimintamenoihin ja kehityshankkeisiin on talousarviovuonna yhteensä noin euroa. Kunta on myös mukana seudullisen matkailuyhtiön, Merilapin Matkailu Oy :n, toiminnassa. Kunta ostaa matkailuyhtiöltä palveluja 5000 eurolla vuodessa. Simon kunnan osuus Leader-toimintaryhmän Peräpohjolan Kehitys ry :n kuntarahoituksesta on noin euroa vuodessa. Simon kunnan tavoitteena on kehittää aluetta yhteistyössä kehittämiskeskuksen kuntien kanssa. Kunta pyrkii lisäämään yhteistyötä naapurikuntien kanssa palvelutuotannossa ja elinkeinojen kehittämisessä.

6 KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHKATEKIJÄT 6 Kunnan luottamushenkilöt ovat kartoittaneet Simon kunnan vahvuudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät. Vahvuudet ja mahdollisuudet - sijainti - luonto, luonnonvarat - yhteistyökyky - simolainen, kuntalainen - viihtyisä asuinympäristö - kehittämisedellytykset yleensä - erikoistuminen Uhkatekijät - heikko yrityskanta - taloudellinen kehitys - Kemi-Tornio talousalueen rakennemuutoksen kärjistyminen - väestön ikärakenne, kehitys - työttömyys - valtion keskittämisinto - kuntaliitokset - kunnallistalouden rahoitus - verotus, valtionosuudet

7 SIMON KUNNAN YLEISTAVOITTEET VUOSILLE Suunnittelukaudella kunta ottaa kantaa hallituksen esittämään kuntarakenneuudistukseen. Simon kunta jatkaa muiden seutukunnan kuntien kanssa selvitystä kuntarakenteen muuttamisesta Kemi Tornio seutukunnan alueella. Simon kunta kehittää toimintaansa seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1. Väestötavoite vuodelle 2015 on asukasta ja vuodelle Haja-asutusalueet pidetään asuttuina ja välttämättömät peruspalvelut turvataan. 2. Suunnittelukauden aikana kaikkien palvelujen tuottamisessa huomioidaan terveyden edistämistä vahvistavat toimet. 3. Tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistamista luomalla edellytyksiä erityisesti maaseutuelinkeinojen, luontomatkailun sekä pienteollisuuden kehittämiseen. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään työllistämissuunnitelman pohjalta. 4. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä parannetaan ympäristöinvestoinneilla ja kaavoituksella. 5. Maanhankinnalla tuetaan asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. 6. Kunnan palveluvarustusta kehitetään taloudellisten voimavarojen mukaan ja käyttäen hyväksi alueellista yhteistyötä. 7. Simolaisille nuorille turvataan laadukas peruskoulu ja yleislukio sekä riittävät muut jatko-opiskelumahdollisuudet. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan Simojoen erityispiirteiden ja arvokkaiden suojelualueiden mahdollisuudet ympärivuotiseen luontomatkailuun ja tutkimukseen. 8. Tuloveroprosentti säilyttäminen kohtuullisena ja kunnan velkamäärä ei nouse kohtuuttomasti (2 500 euroa/as). 9. Kunnan kehittämisessä otetaan huomioon Meri-Lapin alueen tavoite-ohjelman kehittämistavoitteet, toimintapolitiikka ja toimenpiteet. Simon kunnan kehitys riippuu oleellisesti siitä, miten koko Kemi-Tornion seutukunta ja Oulunkaari kehittyy. 10. Simon kunnanvaltuusto on käymissään arvokeskusteluissa katsonut, että kunnan tärkeimmät palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus.

8 KUNNAN TOIMINNAN PAINOPISTEET PAINOPISTE AVAINTULOS OSATAVOITTEET Talous Terve talous Veroprosentti kohtuullinen. Velkamäärä enintään euroa/as. Maksuvalmius vähintään 15 vrk. Nettoinvestoinnit / vuosi. Ympäristö Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asuinalueiden viher- ja ympäristörakentaminen. Kunnan omistamien vuokratalojen peruskorjaus Maanhankinta tasokkailta alueilta asunto ja teollisuusrakentamiseen Elinkeinojen kehittäminen Monipuolinen yritysrakenne Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuteollisuus ja bioenergia Matkailu Palvelutuotanto Tehokkaasti tuotetut sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut Yhteistyön kehittäminen tuottajaorganisaatioiden välillä. Lukion ja koulutuskuntayhtymän yhteistyö Koulutusyhteistyö Kemi Tornio alueen kanssa Laadukkaat vapaa-ajan palvelut TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen kehitys Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1, 2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi syynä vaimeaan talouskehitykseen on Ukrainan kriisin kärjistyminen, ja siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Erot euroalueen maiden välillä ovat kuitenkin suuret. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka-ja työehtosopimuksista vuosille Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotusten kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia.

9 9 Kunnallistaloudellinen kehitys Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat peräti 6,8 %. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta tuloveroprosenttiaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa. Kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeisin syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Yhteisöveron ennustetaan kasvavan 5,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistusten vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä alarajoja korotetaan. Valtionosuudet Valtinosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla palveluiden järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus-ja kulttuuriministeriö. Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan Uudistus perustuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohden. Simon kunta menettää uudistuksessa valtionosuutta vuoden 2014 tasossa euroa eli 249 euroa/asukas. Peruspalveluiden valtionosuus vähenee Simossa vuoden eurosta euroon vuonna Valtionosuusuudistuksen lisäksi syynä ovat valtion säästöpäätökset. Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Opetus-ja kulttuuritoimen rahoitusosuus Muut valtionosuudet Yhteensä

10 10 Verotulot 2015 Kunnallisveron kehitys: Vuosi Verotuotto Muutos ed. Kasvu % vuoteen ,4 4,6-1,6 3,8-1,3 6,7 4,5 Verotulojen määrän v arvioidaan olevan 11,6 milj. euroa, josta euroa kiinteistöveroa. Verotulokohdan erittely 2015 Verotulokohdan erittely Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Kunnallisvero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle ,75 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on 0,45, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten 1,05 ja yleinen veroprosentti on 1,2. Vuosien taloussuunnitelma perustuu 21,75 % tuloveroprosenttiin. Lainamäärän kehitys vv (31.12): Vuosi 1000 euroa euroa/asukas

11 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittu vuoden 1997 alusta voimaan astuneen kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Talousarvio ja suunnitelma käsittää yleisperusteluosan lisäksi tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan, investointiosan ja tasearviot. Kunnan talousarviossa käyttötalousosa on esitetty tulosalueittain. Käyttötalousosasta ilmenee tulosalueen toiminta-ajatus sekä toimintasuunnitelma vuosille sekä tulosalueen vaikutus kunnan kokonaistalouteen. Tulosalueiden kehitystä kuvataan viiden vuoden aikajänteellä, joista ensimmäinen on tilinpäätösvuosi (2013), kaksi seuraavaa talousarviovuosia ja loput taloussuunnitelmavuosia. Investointiosassa esitetään yhteenveto suunnitelluista investoinneista taloussuunnitelmakaudella. Kunnanhallitus tulee seuraamaan tarkasti talouden kehitystä ja tarvittaessa tekemään kesken talousarviovuoden esityksiä valtuustolle talouden saamiseksi riittävään tasapainoon. Kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä ( ). Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on alijäämäinen euroa ja tulos alijäämäinen euroa. Kansainvälinen finanssikriisi aiheuttaa epävarmuutta talousarvion tulopohjaan. Kunnan on jatkettava talouden tiukkaa linjaa, jotta kunnan toimintaedellytykset tulevaisuudessa säilyvät. Käyttömenoja vähennetään vuoteen 2017 mennessä euroa. Se edellyttää henkilöstömenoissa vastaavia säästöjä. Uutta henkilöstöä ei eläkkeelle jäävien tilalle pääsääntöisesti palkata. Palvelutuotantoa tehostetaan ja laatu säilytetään nykytasolla tuottavuutta lisäten. Yhteistyötä eri sidosryhmien ja naapurikuntien kanssa tehostetaan kustannusten alentamiseksi.

12 KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEITTAIN T a r k a s t u s t o i m i 12 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tarkastuspäivät Menot /tarkastuspäivä Menot /asukas 2,7 3,4 3,5 3,5 3,5 Tarkastuslautakunta vastaa kunnan ulkoisesta valvonnasta. Tarkastuslautakunnan jäseninä toimii seitsemän luottamushenkilöä. Tilintarkastus perustuu kuntalakiin. Tilintarkastaja tarkastaa vuosittain kunkin tilikauden osalta hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä tarkastaja Katri Hokkanen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Se huolehtii myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastusten yhteensovittamisesta. Tilintarkastuksen tavoitteena on kuntaorganisaation talouden seurannan tason nostaminen ja sisäisen valvonnan tehostaminen. Tilintarkastuksen menot on arvioitu seitsemän vuosittaisen tarkastuspäivän mukaan. V a a l i t Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalitoimitusten järjestämisestä vaalivuosina. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos

13 13 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Äänioikeutetut Menot /äänioikeutettu 0 2,8 2,7 2,8 0 Menot /asukas 0 2,4 2,3 2,3 0 Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmakaudella on eduskuntavaalit 2015 ja kunnallisvaalit Ennakkoäänestyksen järjestäminen on siirtynyt uuden vaalilain myötä kunnan tehtäväksi ja kustannettavaksi. H a l l i n t o- ja t a l o u s p a l v e l u t Keskushallinnon tulosalueeseen sisältyvät seuraavat toiminnot: - Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus - Joukkoliikenne - Taloustoimi - Vammaistoimikunta - Palkanlaskenta - ATK-palvelut - Kunnallisverotus - Henkilöstötoimikunta - Tiedotustoiminta - Yleiset henkilöstöasiat Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos Kunnanvaltuusto Tavoitteena on luoda Simosta taloudellisesti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. Kunnanvaltuusto määrittää kunnan kehittämistavoitteet ja antaa hyväksymällään talousarviolla taloudelliset voimavarat palveluiden ja toimintojen järjestämiselle. Kunnanvaltuusto seuraa tulosalueiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisuutta. Valtuusto pitää kokouksia 8 kertaa vuodessa. Lisäksi pidetään valtuuston iltakoulutilaisuuksia tärkeistä asioista. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot Kv:n kokouksia Kh :n kokouksia Asukasluku Tuloveroprosentti Lainat/asukas Kassan riittävyys pv

14 14 Menot /asukas 4,3 4,5 5,0 5,1 5,1 Kunnanhallitus Tavoitteet talousarviossa ja kuntasuunnitelmassa: Kunnanhallituksen asettamat vuotuiset kehittämistavoitteet ovat: - Talouden tervehdyttäminen talouden saaminen ylijäämäiseksi niin, että lainamäärää voidaan alentaa - vuosikatteella maksetaan investoinnit ja lainan lyhennykset - Palvelutuotannon tehostaminen - laadun säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen - Elinkeinoelämän kehittäminen -nykyisten yritysten kehittäminen -yritysten määrän lisääminen ja uuden työpaikan luominen vuosittain - työttömyysasteen alentaminen 10 %: iin vuoteen 2017 mennessä -työllistämistoimenpiteet käynnistetään hyväksytyn työllistämissuunnitelman mukaisesti Kunnanhallituksen asettama elinkeinojen kehittämisen työryhmä jatkaa elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttamista. Kunnan elinvoimastrategia valmistuu vuoden alkupuolella. Kunnanhallitus pitää 15 kokousta vuodessa. Kuntayhteisöjen maksuihin on varattu (Lapin Liitto, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Oulunkaaren seutukunta, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos). Simon kunta liittyi Oulunkaaren kuntayhtymään vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymän hallinnosta aiheutuu kunnalle kustannus. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot Kh:n kokouksia Menot /asukas Taloustoimi Tuottaa kuntaorganisaation tarvitsemat sisäiset ja yleishallintopalvelut sekä huolehtii johtamista tukevasta laskentatoimesta. Toimisto- ja taloushallinto huolehtii kunnanvaltuustossa ja hallituksessa päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Se tuottaa kunnanvaltuuston sekä -hallituksen kokousasiakirjat ja huolehtii talous-, palkka- ja henkilöstöasioista, kirjanpidosta sekä kunnan keskusarkistosta ja asiakirjahallinnosta. Tulosalue vastaa talousarviosta ja kuntasuunnittelusta, tietojenkäsittelyn kehittämisestä ja ylläpidosta ja kunnan puhelinkeskuksesta. Taloussuunnitelma Toiminnan tavoitteet Taloushallintopalvelut siirrettiin Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettavaksi vuoden 2011 alusta lukien samalla kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirrettiin Oulunkaareen. Siirrossa 4 työntekijää siirtyi uuteen organisaatioon.

15 15 Raportointijärjestelmää kehitetään edelleen johdon tietovaatimusten mukaisesti. Asianhallintajärjestelmää kehitetään. Kunta on siirtynyt sähköiseen laskujen kierrätykseen kesäkuussa Sähköiset matkalaskut on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta. Uusi tiedonohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna Terveydenhuollossa on otettu yhteinen Pegasos-tietojärjestelmä käyttöön koko alueelle sisältäen myös E-reseptin. LPKS, Kemin kaupunki, Keminmaan ja Simon kunnat perustivat Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän syksyllä Varsinainen toiminta aloitettiin kesällä 2009 yhteisillä ruokapalveluilla. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot Atk:n osuus budjetin loppusummasta % 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 Menot /asukas E l i n k e i n o t o i m i Elinkeinojen yleisten edellytysten kehittäminen työllisyyden ja toimeentuloedellytysten turvaamiseksi kuntalaisille. Simossa toimii 295 yritystä, joista maatalousyrittäjiä on 140 kpl. Ammatissa toimivan väestön määrä on henkilöä. Työttömyysprosentti v on ollut keskimäärin 15,1 %. Maankohoamispuisto valmistui kesällä Taloussuunnitelma Kuntaan on valmistumassa uusi pitkän tähtäimen elinvoimastrategia. Strategia määrittelee kunnan vision vuodelle 2020 ja keinot sen saavuttamiseksi. Kunta osallistuu Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen Eu -projekteihin. Toiminnan tavoitteet Kalastusmatkailussa tavoitteena on matkailijoiden määrän lisääminen alueella ja heidän viipymänsä pidentäminen ja Simojoen markkinoinnin tehostaminen valtakunnallisesti yhdessä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on uusien yrityksen perustaminen kalastusmatkailupalveluihin sekä vanhojen toiminnan kehittäminen ympärivuotiseksi. Kunta panostaa tuulivoiman rakentamiseen. Kunnan alueelle on valmistunut 10 tuulivoimalaa ja 27 tuulivoimalan kaavat on hyväksytty valtuustossa. Kaavoitustyö jatkuu edelleen noin 30 tuulivoimalan osalta. Kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen elinkeinojen kehittämisprojekteihin. Kunta tukee Peräpohjolan Kehitys ry :n toimintaryhmän toimintaa ja pyrkii auttamaan osaprojektien käynnistämisessä. Yritystoimintaa varten hankitaan maa-alueita. Eu-projekteihin on varattu euroa ja seutulippujärjestelmään euroa. Elinkeinojen kehittämisen menot ovat euroa, johon saadaan Eu :n ja valtion tukea euroa. Ylikärpän laajakaistahankkeen toteutukseen on varattu euroa. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: - elinkeinoneuvonnan tehostaminen yhteistoiminnassa seutukunnan toimijoiden kanssa - kunnan ja yrittäjien yhteistyö kunnan markkinoinnissa

16 - maanhankinta yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin - kunnan markkinoinnissa tarvittavan esitemateriaalin valmistaminen 16 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot Työttömyysaste 15, Yritykset Menot /asukas M a a s e u t u t o i m i Maaseututoimen toiminta-ajatuksena on tukea Simon maatalouden elävänä säilyttämistä. Se myös huolehtii maaseutuelinkeinojen ohjaamisesta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä valtion viranomaisten edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät Tilikauden tulos Simossa arvioidaan toimivan vuonna 2015 aktiivitiloja 59. Päätuotantosuuntien mukaan eri tiloja on seuraavasti: lypsykarjaa on 15 tilalla, lihakarjaa 4 tilalla, lampaita 3 tilalla, porotukea hakeneita tiloja 2 ja kasvinviljelytiloja on 35. Alle 40-vuotiaita viljelijöitä on 5. Kunnan maataloussihteeri siirtyi Tervolan kunnan palvelukseen osana maaseutuhallinnon muutosta keväällä Maataloushallinnon viranomaispalvelut ostetaan Tervolan kunnalta. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toimivat tilat Menot /tila Menot /asukas Taloussuunnitelma Toiminnan painopisteet Maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen. Työpaikkojen säilyminen harvaan asutulla maaseutualueella. Toiminnan tavoitteet -yrittäjämäärän säilyminen vähintään entisellään. -yrityskoon suurentaminen tuotantoalan, kiintiöiden ja eläinmäärien suhteen. -tila- ja kiintiökauppojen edistäminen.

17 17 -tuotannollisten investointien lisääminen ja tilojen yhteistoiminnan edistäminen esimerkiksi koneyhteistyöllä. -jatkojalostustoiminnan edistäminen. -maataloustukien maksatusten määräajoissa pysyminen. T y ö l l i s t ä m i n e n Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos Käyttöomaisuus Arvo Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Työllistämisen henkilöstömenot ( ) Työllistetyt keskim./kk Työttömyysaste Menot /asukas Toiminnan painopisteet Kunnan tavoitteena on yhdessä muiden sidosryhmien kanssa puolittaa kunnan työttömyys. Työttömyys on vuonna 2013 ollut keskimäärin 15,2 % eli työttömänä on ollut 214 henkilöä. Varaudutaan työttömyyden lisääntymisen vuoksi velvoitetyöllistettyjen lisääntymiseen. Toiminnan tavoitteet Kunta työllistää keskimäärin 13 henkilöä kuukaudessa. Koululaisille tarjotaan 35 kesätyöpaikkaa, josta kustannukset ovat euroa. Työpajatoiminta Simon nuorten työpaja aloitti toimintansa keväällä 1996 entisellä kotiteollisuuskoululla. Työpa-

18 18 jatoiminta on osa kunnan työllistämispalvelua. Nuorten työpajan keskeisin toimintamuoto ovat puutyöt mutta myös muuta toimintaa on kehitetty vuosittaisten kehittämishankkeiden mukaan. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen, näköalattomuus ja elämänhallintataitojen puuttuminen ovat ajankohtaisia ja huolestuttavia osa-alueita yhteiskunnasamme. Työpajatoiminnan avulla on mahdollista vastata osittain näihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Työpajatoimintaa jatketaan kunnan omana toimintana sitä kehittäen. Lainsäädännön muutoksen vuoksi kunnat joutuvat vuoden 2015 alusta rahoittamaan myös päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyyden aikaista työmarkkinatukea. Kunnan osuus on puolet työmarkkinatuesta. Uudistus lisää kunnan työttömyydestä aiheutuvia menoja. Kuntouttava työtoiminnan, nuorisotakuun ja työkokeilun kehittäminen/ toiminnan lisääminen ovat tärkeässä asemassa Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana alueen yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat yhteistyössä jäsenkuntien kanssa laaditut suunnitelmat ja asiakirjat, kuten strategia, palvelujen järjestämissuunnitelma sekä kuntakohtaiset järjestämissopimukset. Järjestämissuunnitelmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaa sekä kehittämistarpeita ja se pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja siinä esitettyihin linjauksiin. Palvelujen järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Tavoitteena on, että palvelujen järjestämissuunnitelma toimii pitkän tähtäimen ohjaavana dokumenttina palvelurakennetta ja prosesseja kehitettäessä. Täsmennetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuvataan vuosittain laadittavissa kuntakohtaisissa järjestämis- ja palvelusopimuksissa. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntien ja Oulunkaaren kuntayhtymän strategiaan sekä palvelujen järjestämissuunnitelmaan pohjautuvat painopisteet vuodelle 2015 voidaan tiivistää seuraavasti: Sosiaali- ja terveyspalvelut Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015 Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle Tarkemmat tavoitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa. Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelutakuut toteutuvat

19 19 Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoito-palvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta.

20 20 Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja kunnan väliseen palvelusopimukseen. Kehittämishankkeet Lisätietoja hankkeista löytyy osoitteesta sekä järjestämissopimuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet: ICT-hyvinvointihanke (hanke valmistelussa) Kanta 2 Oulun seutukaari (Lasten Kaste-hanke / perhekeskustoimintamallin laajentaminen ja lastensuojelun kehittäminen) Seniorikaste-hanke Tiedolla soteen Virta II hanke Voimaa vanhuspalveluihin hanke Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso, pois lukien erikoissairaanhoito.