Kotona Asumisen Tukemisen (KAT) - ympäristöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotona Asumisen Tukemisen (KAT) - ympäristöt"

Transkriptio

1 Kotona Asumisen Tukemisen (KAT) - ympäristöt

2 2 ESIPUHE Kotona Asumisen Tukemisen (KAT) ympäristöt selvityksen on teettänyt Kuopion Innovation Oy. Selvitys liittyy Kuopion seudun osaamiskeskuksen toimintaan ja sen toteutti Savonia-ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli tehdä selvitys kotona asumista tukevien tekniikoiden testaus-, koulutus- ja esittely-ympäristöjen suunnittelusta ja toteutuksesta Kuopioon. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä Kuopion kaupungin kotihoidon kanssa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään kotona asumisen tukemisen uusien palvelujen ja innovaatioiden edistämiseksi. Lämpimät kiitokset kaikille kartoitustyöhön osallistuneille tahoille ja haastatelluille henkilöille! Kuopio Kuopio Innovation Oy Kuopion seudun osaamiskeskus Työn toteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu PL 6, Kuopio Työn tilaaja Kuopio Innovation PL 1188, Kuopio Editorit: Työn toteutus: Timo Ollikainen Timo Ollikainen Versio: klo 15:30

3 Sisällys 1. JOHDANTO KAT-SELVITYS TIE-toimintamalli KAT-ympäristö Selvitystyössä käytetyt menetelmät Selvitystyön aikana tehdyt vierailut Selvitystyön kohdentaminen Lähdemateriaalin käyttö IKÄÄNTYVÄT Vanhuuden moninaisuus Terveys, selviytyminen ja toimintakyky Yhteiskunnallisia näkökulmia Tilanne Pohjois-Savossa Ikäystävällinen Kuopio IKÄÄNTYVIEN TERVEYSPALVELUT Palveluiden jaottelu Kuntoutus Lyhytaikaishoito Vuorohoito Pitkäaikaishoito Säännöllinen kotihoito Tuki- ja palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen OMAISET JA KOLMAS SEKTORI Omaiset Omaishoito Kolmas sektori: vapaaehtoiset ja kansalaisjärjestöt KOTI JA KOTONA ASUMINEN... 16

4 Kodin määritelmä Koti ikääntyvän näkökulmasta Ikääntyvien asuminen ja siihen liittyvät haasteet Tilanne Pohjois-Savossa KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Avuntarpeen kohdistuminen Varhainen mukaantulo Toimintakykykartoitus Kotihoidon palvelut TEKNOLOGIA KOTONA ASUMISEN TUKENA Ikäteknologian määritelmä Ikäteknologian tavoitteet ja roolit Nykytilanne Asenneilmapiiri Ikäteknologia eri näkökulmista Tuotesuunnittelun näkökulma Ikääntyvien näkökulma Omaisten näkökulma Hoiva-alan työntekijöiden näkökulma Palvelutuottajan näkökulma Teknologian käyttöönotto Ikäteknologian käytön vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi Ikäteknologia ja etiikka AJATUKSIA KUOPION KAT-YMPÄRISTÖN TOTEUTTAMISTA VARTEN Toiminta-ankkuri Ikäteknologian Showroom-tilat Mäntylän palvelutalon teknologia-asunto Strateginen päämäärä ja tavoitteet KAT-osakokonaisuudet Tarpeiden tunnistaminen Esimerkkejä Kuopio Innovation Oy

5 Jatkojalostaminen Joustava päätöksenteko Verkostokoordinaatio Keskitetty tiedon koostaminen ja hallinnointi Testaustoiminnot Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja testaaminen Käytettävyyden ja käyttötarkoituksenmukaisuuden testaaminen Palvelualuekohtainen teknologiastandardointi Koulutus ja perehdyttämistoiminnot Teknologia ja hoitotyön koulutus Perehdyttäminen Tuotteistaminen ja markkinointi Ennaltaehkäisevä toiminta Showroom-toiminta Peruspalvelut ja lisäpalvelut Ikääntyville suunnatut asuinalueet LOPUKSI LÄHTEET Kuopio Innovation Oy

6 6 1. JOHDANTO Suurten ikäluokkien ikääntymiseen liittyvät yhteiskunnalliset haasteet alkavat konkretisoitua. Tilastokeskuksen mukaan vanhus- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Työikäisen väestön määrä pienenee ja myös työvoima ikääntyy. Tästä johtuva huoltosuhteen heikkeneminen on yleisesti tiedossa ja hoivapalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta vastuussa olevat kunnat pyrkivät tulevina vuosina parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluidensa tehokkuutta merkittävästi. Kehittämispaineet kohdistuvat erityisesti ikääntyville tarjottuihin palveluihin ja suunnitteilla on palveluasumiseen, kotihoitoon ja kotona asumisen tukemiseen liittyviä rakennemuutoksia. Poliittisesti mielenkiintoisen em. asumismuodoista tekee erityisesti se, että suuren osan kotona asumisen palveluista tuottavat yksityiset palvelutuottajat. Tämä vaikuttaa erityisesti taloudellisten haasteiden edessä olevien kuntien päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen tavoite on se, että henkilö voisi vointinsa mukaan asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, koska itsenäinen kotona asuminen ja viihtyminen on sekä inhimillisiltä näkökohdiltaan että taloudellisesta näkökulmasta parempaa. Tämä on useimmiten myös ihmisten oma tavoite. Ihmisen kyky tuottaa teknisiä ratkaisuja havaitsemiinsa tarpeisiin on ilmiömäinen. Elämme teknologian ympäröiminä ja on luontevaa, että tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia on esitetty hoivaalan työvoimapulan ja väestön ikääntymisen luomien haasteiden ratkaisijaksi. Vaikka monet arkiset asiat kuten laskujen maksu, yhteydenpito, ostosten tekeminen yms. hoidetaan yhä enemmän tietokoneiden ja tietoverkkojen avulla, niin tekniikkaa täysin luontevasti käyttävä sukupolvi on vasta peruskouluiässä. Vie aikaa ennen kuin esim. älykkäät mobiililaitteet saavuttavat puhtaasti lusikan ja haarukan aseman arjen teknisinä apuvälineinä. Hoiva-ala on hyvin ihmisläheinen toimiala jonka asiakkaiden avun tarve sekä kokemukset tekniikasta vaihtelevat suuresti. Teknologinen viitekehys tulee aiheuttamaan paljon muutoksia hoivapalvelujen tuotantoon. Tutkimusten mukaan tekniikalla ei ole helppo korvata esim. aliresursoinnin ongelmia vaan se pikemminkin pahentaa niitä, mikäli perehdytystä ei ole suoritettu asianmukaisesti. Teknologiaan liittyvät ongelmat myös koventavat asenteita erilaisia kehitys- ja muutoshankkeita kohtaan. Ikäihmiset itse suhtautuvat tekniikkaan myönteisesti, joskin itsenäisen kokeilun ja käyttöönoton kynnys on korkea. Edellinen kuvaa lähinnä nykytilannetta ja hoiva-alan voidaan olettaa muuttuvan ja teknistyvän yhdessä muun yhteiskunnan kanssa. Vaikka ns. ikäteknologiasta on puhuttu jo useiden vuosien ajan, niin käytännössä elämme vasta teknologian yleistymiseen liittyvän prosessin varhaisvaiheita. Kotona asumista tukevan teknologian markkinat eivät ole vielä vakiintuneet ja teknologian suunnittelu ja tuotanto eivät ole saavuttaneet markkinaohjautuvaa tasoa. Käytössä olevat sovellukset ovat joko pienten, kapealle markkinasektorille suuntautuneiden, toimijoiden yksittäisiä tuotteita tai suuryritysten ydinliiketoiminnan ulkopuolella olevia kokeellisia tuotelinjoja. Ongelmia alalla aiheuttaa mm. yhteisten standardien ja toimintamallien yleistymättömyys ja näin ollen eri valmistajien laitteiden ja järjestelmien yhteensovittaminen on haastavaa, jopa mahdotonta. Uusien teknologioiden tuomia etuja ei usein osata välttämättä tunnisteta asiakkaan, omaisen tai hoivapalvelutuottajan näkökulmasta. Vakiintuneet toimintatavat, pelko tekniikan toimivuudesta ja aito huoli asiakkaista ovat usein suurimpia esteitä 2012 Kuopio Innovation Oy

7 7 teknisten ratkaisujen käyttöönottopäätöksiä tehtäessä. Myös ns. arki- ja terveysteknologian väliset mielikuvat ovat häilyviä. On kuitenkin olemassa jo arkikäyttöön vahvasti sulautuneita teknologisia tuotteita kuten turvapuhelimet, kuulokojeet, rollaattorit yms. jo pidempään käytössä ollutta teknologiaa, jotka myös mielletään asiakkaiden ja hoivahenkilökunnan taholta hyödyllisiksi apu- ja työvälineiksi. Hoiva-alan resursointiin vaikuttavan teknologiamurroksen voidaan olettaa tapahtuvan lähivuosina. Selkeä tarve tekniikan tehostettuun käyttöönottoon on olemassa. Aiheen ympärillä tehdään paljon hanke- ja tutkimustyötä ja yhteiskunta tukee alan yritystoiminnan kehittymistä vahvasti. Vastaavanlaisia teknologiamurroksia on nähty eri toimialoilla viimeisten vuosikymmenten aikana useita ja niiden perusteella voidaan arvioida tulevaa kehitystä. Kuten monessa muussakin yhteydessä on todettu, toimivan kokonaisuuden luomiseen tarvitaan aktiivista yhteistyötä eri alojen osaajien välillä. Hoiva-alan toimijoiden ja teknologiaosaajien hyvällä yhteistyöllä olemassa olevaa teknologiaa pystytään hyödyntämään nykyistä laajemmin. Aidon yhteistyön myötä kerättyjen kokemusten perusteella voidaan kehittää tekniikkaa ja toimintamalleja tukemaan paremmin ihmisen itsenäistä selviämistä arjessa tai helpottamaan heidän kanssaan työskentelevien työtä. 2. KAT-SELVITYS Tässä dokumentissa lyhenteellä KAT tarkoitetaan kotona asumisen tukemista. KAT-selvitys, eli tämä dokumentti keskittyy tarkastelemaan aihetta lähinnä tekniikan mahdollisuuksien näkökulmasta. Dokumentti ja sen tekemisen sisältänyt taustatyö tehtiin syksyllä 2012 osana Kuopio Innovation Oy:n sujuvan toimiala- ja sektorirajat ylittävän Testbed, Innovaatio, Ekosysteemi (TIE) - toimintamallin kehittämistyötä TIE-toimintamalli Kuopio Innovation Oy aloitti vuoden 2011 lopulla toimiala- ja sektorirajat ylittävän Testbed, Innovation, Ecosystem (TIE) -toimintamallin kehittämisen. Mallilla tuetaan uusien innovaatioiden testaamista ja liiketoiminnan kehittämistä Kuopion seudulla. TIE-toiminnassa edistetään muun muassa kansalaislähtöisten sähköisten terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa niiden konkreettisissa asiakasympäristöissä. Toiminnassa verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tavoitteena on hyödyntää ja soveltaa myös olemassa olevia rakenteita mahdollisimman tehokkaasti. Toimintamallilla halutaan tukea entistä sujuvampaa yhteistyötä yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja julkisen sektorin välillä. Kehitystyön aikana luodaan ohjeistoja asioiden käsittelyyn, monipuolisten testaus- ja tutkimusympäristöjen tehokkaampaan, sektorirajat ylittävään hyödyntämiseen sekä standardien ja viranomaisvaatimusten huomioimiseen kehitystyössä jo idean alkumetreiltä lähtien. Toimintamallin kehittämistä rahoittaa kansallinen osaamiskeskusohjelman (OSKE) hyvinvoinnin osaamisklusteri.

8 KAT-ympäristö Erilaisia kotona asumista tukevia teknisiä ratkaisuja on jo paljon tarjolla, mutta niiden soveltaminen kotona asumisen tukemiseen ei ole kovin systemaattista. Suurin syy tähän on kotihoidon asiakkaiden ja hoivapalvelujen tarjoajien tietämättömyys, epäselvyydet laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuudesta sekä teknisen tuen ja käyttökoulutuksen puute. Tätä taustaa vasten Kuopio Innovation Oy on esittänyt ajatuksen kotona asumista tukevien tekniikoiden testaus-, koulutus- ja esittely-ympäristön (jatkossa KAT-ympäristö) suunnittelusta ja toteutuksesta Kuopioon. KAT-ympäristön perusajatuksena on keskittää kotona asumista tukevien tekniikoiden ja järjestelmien hallinta ja ylläpito sekä tarjota asiakkaille testattuja ja eri järjestelmien kanssa yhteensopivia kokonaisratkaisuja. KAT-ympäristöön kuuluvat palvelutarjoajat puolestaan tuottaisivat, joko suoraan kotihoidon asiakkaille tarjottavia tai kotihoitopalveluita tukevia palveluja. KAT-selvitystyön tavoitteena oli pohjustaa KAT-ympäristön toteutusta ja integroida mm. Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan- ja terveysalan osaaminen, resurssit, verkostot ja näkemys osaksi alueellista toimijaverkostoa. Samalla kartoitettiin Kuopion seudun toimijoiden tarjoamia mahdolli-suuksia tukea kotona asumista tukevan tekniikan hallittua hankintaan ja käyttöönottoa yhdessä Kuopion kaupungin kotihoidon kanssa. Monialaisen toimijaverkoston toimintamalleja voidaan kehittää tehokkaasti yhteisen tekemisen ja tekemisen myötä syntyvien, mitattavien, tulosten avulla. Tätä varten KATtyökokonaisuuteen sisältyi hoivakotiympäristöön sijoittuvien KAT-testiasuntojen toiminnan alustava suunnittelu ja käynnistäminen. KAT-testiasuntoja on tarkoitus kehittää tukemaan mm. uusien laitteiden ja järjestelmien testaamista osana hankinta ja käyttöönottoprosesseja, koulutustiloina hoiva-alan työntekijöille sekä kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen suunnatuissa käyttökoulutuksissa. Testiasuntoja voidaan myös käyttää ns. siirtymävaiheen asuntoina tapauksissa, joissa laitoshoidossa ollut asiakas harjoittelee tekniikka-avusteista kotona asumista valvotussa ympäristössä. KAT-testiasuntojen tärkein tehtävä on toimia eräänlaisina verkostoankkureina, joiden yhteydessä voidaan toteuttaa monialaista yhteistyötä kunkin osapuolen tarpeita tukevalla tavalla Selvitystyössä käytetyt menetelmät Tässä selvityksessä on pyritty lähestymään Kuopion alueen kotihoidon tarpeita, palveluntuottajia ja muita toimijoita ns. innovaatioantropologisin keinoin. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa etnografisten työmenetelmien hyödyntämistä, keskittymistä arvonluonnin kannalta olennaisiin asioihin ja uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Tärkeimpinä etnografisina työmenetelminä on käytetty varjostusta ja vapaamuotoisia haastatteluja. Kyseessä on siis empiirinen selvitys joka ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

9 Selvitystyön aikana tehdyt vierailut Selvitystyötä toteutettaessa vierailtiin seuraavissa kohteissa ja tavattiin niissä toimivaa henkilöstöä: - Mäntylän palvelutalo, Kuopio - Harjulan sairaala, geriatrian osasto, vanhusten palveluohjaus, Kuopio - Pk-yrityksen Kuopion kaupungin kotihoidon henkilökunnalle järjestämä tuoteesittelytilaisuus - Kansainvälisen suuryrityksen Kuopion seudun toimijoille järjestämä tuoteesittelytilaisuus - Kuopion kaupungin tietohallinto, Kuopio - Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio - Itä-Suomen yliopisto, Ikäinnovaatio -hanke, Kuopio - Itä-Suomen yliopisto, Demanes/Seal hanke, Kuopio - VireTori Valkeinen, Kuopio - Terve Kuopio Kioski, Kuopio - Istekki Oy, Kuopio - Älykoti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä - Vitapolis / Jykes-kiinteistöt, Jyväskylä - Teknologia Terveyskeskus Kaakkuri, Oulu - Mahdollistava koti, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu - Centria-ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Ylivieska Vierailukohteet valittiin tämän selvityksen kohderyhmien perusteella sekä siten, että vierailujen aikana syntyvät kontaktit täydentävät Kuopio Innovation Oy:n TIE-toimintamallin verkostoitumistavoitteita Selvitystyön kohdentaminen Selvitys painottuu kotona asumista tukevan tekniikan tarkasteluun ikääntyvien näkökulmasta ja esim. vammaispalvelujen tuottamiseen liittyvät kokonaisuudet on jätetty vähemmälle. Syynä tähän on hoiva-alan teknologiamurroksen kohdentuminen ikääntyville tarjottaviin palveluihin Lähdemateriaalin käyttö Tämän dokumentin tuottamisessa on kappaletta 9 lukuun ottamatta käytetty paljon suoria lainauksia Lähteet-kappaleessa esitetystä materiaalista. Tarkkoja lähdeviitteitä ei kuitenkaan ole merkitty tekstin sekaan, koska useista lähteistä peräisin olevaa materiaalia on yhdistelty ja muokattu välillä rankallakin kädellä. Lisäksi selvitystyön henkilöhaastatteluissa esille nousseisiin asiakokonaisuuksissa usein asiat on todettu samoja sanankäänteitä käyttäen kuin kirjoitetussakin materiaalissa. Kattavan lähdeviitteistön lisääminen tekstin sekaan olisi hankaloittanut tekstin luettavuutta ja näin ollen hankaloittanut esitettyjen asiakokonaisuuksien sisäistämistä.

10 10 Dokumentin tekemisen tarkoituksena on ollut koota olemassa olevaa tietoa tiiviiksi paketiksi, joka edesauttaa kotona asumista tukevien yhteistyötapojen ja toimijaverkoston kehittämistä Kuopion alueella. 3. IKÄÄNTYVÄT Globaalin hyvinvoinnin lisääntymisen myötä ihmisten elinikä on pidentynyt ja vanhuuden elämänvaihe on tullut mahdolliseksi yhä useammalle ihmiselle. Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä enemmän vanhoja ihmisiä ja myös yhä vanhempia ihmisiä. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin Vanhuuden moninaisuus Vanheneminen tarkoittaa iän tuomia muutoksista, jotka kuuluvat elämään. Vanheneminen onkin hyvin yksilöllinen ilmiö niin biologisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti tarkasteltuna. On hyvä muistaa, että ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja ryhmään kuuluvan yksilön tarpeita, ominaisuuksia tai käyttäytymistä ei voida yksiselitteisesti luokitella eri ikävaiheiden mukaan. Tilastollisesti vanhusväestöön luettavat 65 vuotta täyttäneet määrittelevät itseään eläkeläisiksi, seniorikansalaisiksi, ikäihmisiksi, iäkkäiksi ihmisiksi tai ikääntyneiksi ihmisiksi. Vanhukseksi nimittämistä pidetään hyväksyttävänä vasta silloin, kun toimintakyky on vanhenemisprosessin seurauksena olennaisesti heikentynyt. Gerontologinen tutkimus korostaa, että vanhoista ja vanhuudesta voidaan puhua vasta 85 ikävuoden jälkeen. Työelämästä irrottautumisen ja vanhuuden väliin jää siten noin 20 vuoden mittainen elämän vaihe. Tätä monesti Kolmanneksi iäksi (ikävuodet 60-80) kutsuttua elämänvaihetta pidetään aktiivisena ja itsenäisenä aikana. Neljäs ikä, varsinainen vanhuus, tuo mukanaan rajoitteita, riippuvuutta ja hoivan tarvetta. Ikääntyvän hoidon ja palvelujen tarve on suurimmillaan ns. viidennessä iässä, jolla tarkoitetaan elämän viimeisiä vuosia. Nykykäsitysten mukaan vanhuuden kokeminen ei ole vakio. Sitä muovaa elämänhistorian lisäksi osaltaan ympärillä oleva sosiaalinen tila. Sosiaalinen tila viittaa moniin erilaisiin asioihin, esimerkiksi fyysiseen elinympäristöön, yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, asenneilmaston mahdolliseen ikäsyrjintään, eläkejärjestelmään ja yhteiskuntapolitiikkaan. Ikääntyvät ihmiset voivat omalla toiminnallaankin vaikuttaa siihen, millainen sosiaalinen tila heitä ympäröi. Nykyään tilastollisen tarkastelutavan rinnalla käytetään myös erilaisia sosiokulttuurisia ajattelumalleja, joissa tarkastellaan ikääntyvien roolia, vahvuuksia ja panosta yhteiskunnan jäseninä. Sosiokulttuurinen lähestymistapa helpottaa käsitysten luomista mm. erilaisten palveluiden ja teknologioiden roolista ikääntymisen tukena Terveys, selviytyminen ja toimintakyky Itsenäisyys on ihmisen perustarve ja -oikeus. Itsenäisyyden perusedellytyksinä on ihmisen kyky selviytyä arkisista askareista ilman ulkopuolista apua. Tämä edellyttää terveyttä sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, eli yksilön edellytyksiä ja mahdollisuuksia selviytyä erilaisista päivit-

11 11 täisistä tehtävistä ja haasteista. Ihmisen ikääntyessä nämä edellytykset alkavat väistämättä heiketä. Vanhuuteen kuuluu lähes poikkeuksetta luopuminen: kodista, työstä, terveydestä, läheisistä ja ystävistä. Ikääntyvän taloudellinen tilanne saattaa heikentyä merkittävästi ja esim. yksinäisyys saattaa aiheuttaa masennusta. Erityisesti fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen edistää luopumista ja samalla myös henkisen toimintakyvyn heikkenemistä. Toimintakyvyn heikkeneminen on iäkkäiden ihmisten omien arviointien mukaan keskeinen elämänlaatua heikentävä tekijä. Se vaikuttaa muun muassa terveyden ja elämän tarkoituksellisuuden kokemiseen ja elämään tyytyväisyyteen. Ikääntyessä toimintakyky laskee hyvin yksilöllisesti, mutta nopeutuu nykyisin monilla 75. ja erityisesti 80. ikävuoden jälkeen, jolloin toimintarajoitukset alkavat haitata entistä selvemmin totuttua elämänrytmiä. Ikääntymiseen ja pitkäaikaissairauksiin liittyvä toimintakyvyn heikentyminen tapahtuu usein asteittain. Ikääntyvän omaehtoinen selviytyminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen korostuvat hoiva-alan ohjeistuksessa ja käytännön toiminnassa. Toimintakyky on tärkeä tekijä kuvattaessa vanhusten terveydentilaa, koska pelkät sairaudet yksinään eivät riitä kuvaamaan sitä, miten vanheneminen vaikuttaa iäkkäiden ihmisten itsenäiseen selviytymiseen ja millaista apua he tulevat tarvitsemaan yhteiskunnalta tai omaisilta. Ikääntyneiden terveyden edistämisessä on tärkeää, että puututaan mahdollisimman varhain toimintakyvyn heikkenemiseen ja ehkäistään toimintakyvyn vajauksia. Ihmisen toimintakyvyn heikentyessä tarvitaan usein ulkopuolisten apua. Siinä vaiheessa, kun ihminen joutuu toisten auttajien ja turvajoukkojen varaan, hänen elämänlaatunsa ja toimintakykynsä on hyvin riippuvainen auttajien ja turvaverkkojen ammattitaidosta, arvoista ja asenteista. Elämänlaatua ja mielekkyyttä voidaan pitää yllä huomioimalla ja säilyttämällä mahdollisimman pitkään vanhuksen itsemääräämisoikeus, jolloin omanarvon tunne ja itsensä kunnioittaminen tukee muuta toimintakykyä. Ikääntyvän itsenäisyyden kannalta on useimmiten oleellista, että hän voi asua kotonaan vaikka hän toimintakykynsä puolesta olisi riippuvainen eri palveluista. Ikääntyvän toimintakyky ja selviytyminen kotona tulee kyseenalaiseksi vasta, kun ikääntyvä alkaa sairastaa tai muiden syiden takia heikentyy tai on uhattuna Yhteiskunnallisia näkökulmia Väestön vanheneminen on merkittävä terveyspoliittinen haaste. Palvelutarpeet kasvavat, erilaistuvat ja monipuolistuvat. Erityisenä haasteena voidaan nähdä vanhuksien määrän kasvu. Paineita tähän haasteeseen vastaamiseen aiheuttavat työikäisen väestön määrän pieneneminen suhteessa vanhusväestöön, sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan ikääntyminen ja kasvava kilpailu työntekijöistä. Laitospaikkoja ja hoitajia ei tule riittämään kaikille niitä tarvitseville. Väestön ikääntyminen herättää paljon keskustelua ja huolestuttaa erityisesti kuntia, joiden tehtävänä on vastata ikäihmisten palveluista. Näkemykset siitä, kuinka jyrkästi vanhusväestön määrän kasvu näkyy väistämättömänä terveys- ja hoivapalveluiden tarpeen kasvuna, vaihtelevat Sosiaali- ja terveyspoliittisiin strategioihin kuuluu tukea ikääntyneiden selviytymistä mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja ikääntyneiden toimintakyvyn kohentaminen. Ikääntymis-

12 12 poliittisessa keskustelussa korostuvat ikäihmisten omat voimavarat ja ennakoiva työote. Tavoitteena on mm. lisätä toimintakykyisten elinvuosien määrää ja elämänlaatua sekä vähentää väestöryhmien välisiä eroja. Euroopan teknologian arviointineuvoston (ETAN) mukaan yhtenä tärkeimmistä mahdollisuuksista on edistää vanhempien ihmisten osallistumista työelämään. Tavoite on työ- ja toimintakyvyn ylläpito, jotta työelämässä voidaan jatkaa 2-3 vuotta kauemmin. Vanhempia työikäisiä ikäryhmiä tuetaan sovittamaan yhteen työelämän vaatimukset työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn kanssa. Samaan aikaan eri instituutioiden, kuten koulun, työelämän ja eläkejärjestelmien vaikutuksen ihmisten elämään ovat vähenemässä ja esim. opiskelu ja oppiminen ovat muuttumassa elinikäiseksi. Työssä ja eläkkeellä voidaan olla yhtä aikaa. Teknologia ja sen kehittyminen oletetaan toimivan näissä asioissa vahvana mahdollistavana tekijänä. Ikääntyneillä ihmisillä on tärkeä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rooli myös työelämästä irtautumisen jälkeen. Esimerkiksi osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on merkittävää ja se nähdään yhtenä mahdollisuutena vastata työvoimapulan haasteisiin Tilanne Pohjois-Savossa Väestön ikääntyminen koskettaa voimakkaasti Itä-Suomea ja Pohjois-Savoa. Pohjois-Savossa oli vuonna 2011 noin vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. Heidän määränsä ennustetaan kasvavan arviolta henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden osuus koko maakunnan väestöstä kasvaisi nykyisestä 9,7 %:sta arviolta 17,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Eniten vanhusten määrän ennustetaan kasvavan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kunnissa, joissa nykyinen väestörakenne on nuorin, Kuopiossa, Iisalmessa ja Siilinjärvellä. 12 kunnassa 75+ -vuotiaiden osuus koko väestöstä arvioidaan olevan yli 20 % vuonna Ikäystävällinen Kuopio Ikäystävällinen Kuopio on Kuopion kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Ohjelmassa määritellään kaupungin ja sen asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla kuopiolaisten ikäihmisten hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Ohjelma korostaa kaupungin kaikkien toimijoiden tärkeyttä ikäystävällisen Kuopion rakentamisessa. Keskeisiä teemoja ovat asiakaslähtöisyys, terveyden edistäminen ja moniammatillinen työ sekä osaamisen johtaminen. Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman tavoitteet kohdistuvat kolmannessa, neljännessä ja viidennessä iässä oleviin kuopiolaisiin. Palvelutarpeet on laskettu valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneitä kohti. Näin siksi, että palvelutarpeiden katsotaan lisääntyvän 75. ikävuoden jälkeen. Tarkempia tietoja Ikäystävällinen Kuopio ohjelmasta ja Kuopion kaupungin ikästrategisista linjauksista:

13 13 4. IKÄÄNTYVIEN TERVEYSPALVELUT Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja hoitoja. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa. Yksityiset terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluita. Kunta tai kuntayhtymä voi myös ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Luonnollisesti myös ikääntyvät kuuluvat edellä kuvatun perusterveydenhuollon piiriin. Ikääntyvät kuitenkin käyttävät valtaosan tuotetuista terveydenhuollon palveluista ja liikkuvat toistuvasti kodin ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän välillä. Samalla toimitaan toisistaan jossakin määrin erillään olevien hoito- ja palveluketjun rajapinnoissa. Ikääntyvän näkökulmasta siirtyminen kodin ja sairaalan välillä on yleensä stressiä aiheuttava elämäntilanne ja ikääntyvän lähiverkoston osallistuminen siirtymisprosessiin on tärkeää. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityispalvelujen välillä, ns. hoitoketjujen saumattomuutta. Saumaton hoitoketju edellyttää ajantasaista tiedonkulkua ja yhteisiä arviointimenetelmiä. Tämä on erityisen vaativaa silloin, kun hoitoketju muodostuu eri organisaatioiden ja yksikköjen antamasta hoidosta ja palvelusta. Solmukohtia on ollut erityisesti tiedonkulussa ja hoidon jatkuvuudessa potilaan siirtyessä organisaatiosta toiseen Palveluiden jaottelu Seuraavissa kappaleissa on lyhyesti esitelty ikääntyvien hoito- ja palveluketjuun kuuluvia kokonaisuuksia Kuntoutus Kuntoutuspalveluita ovat mm. fysio- ja toimintaterapia, veteraanikuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutusohjaus. Kuntoutus voi tapahtua yksilö- ja ryhmähoitoina. Kuntoutuspalveluihin voi sisältyä myös ennaltaehkäisevää liikuntaneuvontaa ja liikkumis- ja päivittäisapuvälineisiin liittyvää lainaamotoimintaa Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito on sairaalahoitoa, jonka aikana ikäihminen saa tarvitsemansa hoidon ja kuntoutuksen, jotta kotiutuminen olisi mahdollista Vuorohoito Vuorohoito on suunniteltu yhden tai kahden viikon hoitojakso ympärivuorokautisessa hoidossa kotona omaishoidossa oleville ikäihmiselle. Vuorohoidon tarkoitus on tukea kotihoi-

14 14 toa antamalla kuntoutusta vuorohoitojaksolliselle sekä lepoa kotona olevalle omaishoitajalle Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidossa olevalle ikääntyvälle on tehty pitkäaikaispäätös tai hän on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Pitkäaikaishoito on ympärivuorokautista hoitoa, joka tapahtuu laitoksessa Säännöllinen kotihoito Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat asiakkaat, joilla on voimassa oleva hoito ja palvelusuunnitelma tai saavat muuten kotihoidon palveluja säännöllisesti vähintään kerran viikossa Tuki- ja palveluasuminen Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavan-omaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuki- ja palveluasumista saavat ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Palveluasumiseen kuuluvat sellaiset asunto- ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä itsenäiselle suoriutumiselle. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa, ryhmä- tai hajautettuna asumisena. Vaikeavammaiselle palveluasumista voidaan järjestää myös kotiin. Asumispalvelujen järjestämisestä säädetään vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa. Vammaispalvelulakia sovelletaan ensisijaisesti myös kehitysvammaisiin henkilöihin. 5. OMAISET JA KOLMAS SEKTORI 5.1. Omaiset Ikääntyvien avuntarpeeseen, hoitoon ja kokemuksiin vaikuttavat vahvasti omaiset, perhe, suku, naapurit ja ystävät. Pelkkä omaisen läsnäolo voi jo antaa ikääntyvälle merkityksellisyyden tunteen. Omaiset osallistuvat yleensä ikääntyneiden läheistensä asioiden hoitoon, ovat tukena

15 15 tarvittaessa ja hoitavat raskaampia työtehtäviä, kuten siivous, ulkotyöt puutarhan hoito sekä kaupassa, pankissa ja apteekissa käynnit. Omaiset ja muut läheiset ovat usein huonokuntoisen vanhuksen suurin tuki. Ilman omaisten antamaa tukea ja hoivaa tarvittaisiin julkisessa palvelujärjestelmässä tuhansia uusia kokopäiväisiä työntekijöitä. Ikääntyvät, jotka asuvat omaistensa luona, joutuvat usein olemaan osan ajastaan yksin, kun perheen muut jäsenet ovat poissa kotoa. Päiväsaikaan vanhus tarvitsee monenlaista palvelua ja hänen terveydentilansa saattaa edellyttää jatkuvaa tarkkailua ja varallaoloa. Päivittäinen yksinolo saattaa myös passivoida vanhusta, varsinkin silloin, kun hänen aktiviteettinsa on häntä hoitavien omaisten varassa. Ikääntyvien ja heidän omaistensa väliset suhteet voivat olla myös huonot tai lähes olemattomat. Kotihoidon ja omaisten yhteydenpidot vaikuttavat ikääntyvien selviämiseen kotona. Omaiset tuntevat ikääntyvän ja saattavat tunnistaa hänen tarpeensa usein hoitohenkilökuntaa paremmin. Lähiomaisen merkitys ikääntyvien hoidossa korostuu silloin, kun vanhus ei itse kykene päätöksentekoon. Hoitaja voi keskustella omaisten kanssa vanhuksen elämäntavoista ja tottumuksista, mikä mahdollistaa esimerkiksi dementoituneen vanhuksen entistä yksilöllisemmän hoidon. Toisaalta hoitohenkilökunnan ja omaisten kesken voi olla isojakin näkemyseroja hyvästä hoidosta. Omaisilla ei aina ole voimavaroja hyväksyä ikääntyvän sairauksien etenemistä, ja usein hoidettavia asiakkaita onkin useampi kuin yksi. Ainoa keino selvitä tilanteesta, ja kaikille osapuolille mahdollisimman onnistuneella tavalla, on osapuolten välinen yhteistyö. Ikääntyvien hoidossa yksi keskeinen lähtökohta on, että hyvässä hoidossa huomioidaan myös potilaan lähiympäristö Omaishoito Usein ikääntyvät myös huolehtivat puolisostaan tai läheisestään ja ovat vielä usein valmiita lisäämään tätä keskinäistä avunantoaan. Omaishoito on perheen, muiden omaisten ja sukulaisten toteuttamaa hoivaa vanhuksen kotona. Omaishoitajat ovat yleensä vanhan ihmisen aviopuolisoita, lapsia ja lastenlapsia, miniöitä ja vävyjä sekä sisaruksia. Monen vanhuksen selviytyminen kotona riippuu myös naapurien ja ystävien avusta. Omaishoidossa on usein kysymys perheen jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Omaishoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Omaishoidon taustalla on pitkäaikainen ihmissuhde aviopuolisona tai lapsena ja pitkä yhdessä eletty elämä. Puolison apu ja tuki vähentävät muun avun tarvetta. Puoliso merkitsee myös seuraa, keskustelua, lohdutusta ja huomiota. Omaishoitoon on saatavilla taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion, palvelusetelit sekä omaishoitajan vapaapäivät. Omaishoidon tuen avulla tuetaan ikääntyvän selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään.

16 Kolmas sektori: vapaaehtoiset ja kansalaisjärjestöt Huoltosuhde on vain yksi mittari, jolla voimme arvioida ikääntymisen vaikutuksia yhteiskunnassa. Huoltosuhde ei kuitenkaan huomioi sitä, miten ihmiset huolehtivat itse itsestään ja läheisistään. Vapaaehtoiset, kansalaisjärjestöt ja yhdistykset voivat olla merkittävä resurssi esim. ikääntyvien kotona asumisen tukemisessa. Tämän ns. kolmannen sektorin tekemä työ ei ole julkisia palveluja tai ammattityötä korvaavaa, vaan niitä täydentävää ja rikastuttavaa. Yleensä toiminnan pääominaisuutena on palkattomuus ja taustalla vaikuttaa esim., harrastustoiminta, auttamishalu, oman oppiminen ja kehittyminen, oman itsetunnon koheneminen ja lähiympäristön sosiaaliset odotukset. Järjestäytynyttä kolmannen sektorin toimintaa tuetaan myös erilaisin toiminta-avustuksin. Kolmannen sektoriin kohdistuu myös odotuksia yhteiskunnan ongelmien ratkaisijana. Tämä voidaan kokea myös uhkakuvana, jossa julkisen sektorin tehtäviä siirretään esim. kansalaisjärjestöille ja vapaaehtoisille. Yritystoiminnan näkökulmasta kritiikki kohdistuu edullisen vapaaehtoistyövoiman ja verohelpotusten tuomaan kilpailuetuun. Kritiikistä huolimatta kolmannen sektorin ja julkisen sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyöhön sisältyy paljon potentiaalia liittyen mm. ennaltaehkäisevään toimintaan ja psyykkisten hoitotarpeiden täyttäjänä. Julkisen sektorin toiminnan supistumisella ja henkilöstön vähentämisellä on selvä syy-yhteyssuhde kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden kysynnän lisääntymiseen. Kolmannen sektorin toimintaa arvostetaan erityisesti sen asiakkaiden keskuudessa. Tutkimusten mukaan kolmas sektori on erilaisilla määrämittareilla mitattuna laajentumassa ja sen hyödyntäminen osana ikääntyvien hoitoa tulee lisääntymään lähivuosina merkittävästi. Samalla myös ammattimaisen osaamisen tarve lisääntyy. 6. KOTI JA KOTONA ASUMINEN 6.1. Kodin määritelmä Vaikka vapaan sisällön tietosanakirja Wikipediaa ei voida pitää täysin luotettavana tietolähteenä, se määrittelee usein asiakokonaisuuksia selkeästi ja selkokielellä. Seuraavassa Wikipedian määritelmä Koti-sanalle : Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaa-aikaa ja paikka jossa perheen jäsenet asuvat. Ihmisen kotiin voivat tulla vieraat vain luvalla ja se nauttii kotirauhaa. Kodiksi voi kutsua myös jotain tiettyä kaupunkia, seutua, valtiota tai muuta paikkaa jossa viihtyy erityisen hyvin. Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. Esimerkiksi lapsuudenkotia pidetään usein aikuisenakin kotina, vaikkei siellä enää asutakaan. Ihmisellä voi siis olla useita

17 17 koteja, ja koti onkin sekä paikka että mielentila. Kodin tunne jotakin paikkaa kohtaan alkaa kehittyä jo, kun kodista haaveillaan tai sitä suunnitellaan. Kotona viihtymiseen vaikuttaa erilaisten virikkeiden ja sosiaalisten energioiden lisäksi elämäntilanne ja tulevaisuuden näkymät työn, seurustelun ja/tai opintojen saralla. Epäonnistumisen tunne edellä mainittujen asioiden saralla tai mielenhäiriöt saattavat ajaa ihmisen tilanteeseen, josta seurauksena on kodittomuus. Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia, se on paikka jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Kodilla on siis yhteys ihmisen identiteettiin. Kodiksi voidaan sanoa myös muita kuin paikkoja. Ihminen voi kokea löytäneensä kodin vaikkapa uskonnosta, taiteesta tai hän voi kokea toisen ihmisen läheisyyden kotona olemisen tunteena. (Lähde: Koemme siis kodin hyvin yksilöllisesti, mutta monelle se merkitsee erityisesti itsenäisyyttä, riippumattomuutta, tahtomista, päättämistä ja toimimista omalla tavalla Koti ikääntyvän näkökulmasta Erityisesti vanhuusikävaiheessa koti nousee tapahtumien keskipisteeksi niin miehillä kuin naisillakin. Kotona itsenäinen selviytyminen on avain yksilön kokemukseen elämänhallinnasta. Kotiympäristöön ja lähialueisiin liittyvä elämänhistoria, tunteet ja muistot osaltaan vahvistavat kotiin kiintymistä. Ne voivat voimakkaasti tukea hyvinvointia, jolloin toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät tekijät jäävät ikääntyvälle itselleen toissijaisiksi. Tämä edellyttää, että ikääntyvä kokee kotona asumisen turvallisena ja hänellä on tietoa siitä, mistä saa tarvittaessa apua ja tukea. Yhtenä kotona selviytymisen tärkeänä edellytyksenä on, että koti ja toimintaympäristö ovat täysivaltaiseen toimintakykyyn mahdollistavia Ikääntyvien asuminen ja siihen liittyvät haasteet Ikääntyvien elämäntyyli on muuttunut aktiivisempaan ja ulospäin suuntautuvampaan suuntaan. Ikääntyvät myös asuvat tilavammissa ja entistä paremmin varustetuissa asunnoissa. Valtaosa ikääntyvistä asuu omistus- tai vuokra-asunnossa. Asuminen keskittyy nykyiseen, jo rakennettuun, asuntokantaan jonka rakentamisen yhteydessä ikääntyvien tarpeita ei ole juurikaan huomioitu. Suomessa asuntokanta uudistuu hitaasti ja vain osa asuntojen uudistuotannosta kohdistuu puhtaasti ikääntyvien tarpeisiin. Useimmiten ikääntyville suunnatut uustuotannon asumiskohteet sijoittuvat kaupunkien keskustaan tai sen tuntumaan. Nykyisen asuntokannan ongelmia ikääntyneiden näkökulmasta ovat mm. pesu- ja wc-tilojen puutteellisuus, esteettömyyskysymykset ja hissien puute. Asuntokanta ja infrastruktuuri myös vaihtelevat suuresti alueittain. Asuinaluetta valittaessa ikääntyvä pitävät tärkeänä alueen palveluita, kuten ruokakauppaa, terveydenhuoltoa, kirjastoa ja hyviä liikenneyhteyksiä kaupunkikeskustaan. Lisäksi ikääntyvä arvostavat asumisessaan mahdollisuutta ulkoiluun sekä mahdollisuutta sosiaaliseen kanssa-

18 18 käymisen ja yhdessä tekemiseen samanikäisten kanssa. Myös asukastoiminnalla on ikääntyneille suurempi merkitys kuin muulle väestölle. Kotona asumista tukevista terveyspalveluista tärkeimpinä ikääntyvät pitävät terveydenhoitoa, kuntoutusta ja kotihoitoa. Palvelutarjonnan merkittävimmän ongelman muodostaa keskittymiskehitys, erityisesti silloin kun liikkumismahdollisuudet ovat rajalliset. Asuinalueita on tosin alettu suunnitelmaan elämän eri vaiheissa muuttuvien tarpeiden näkökulmasta vasta viimeisen vuosikymmen aikana. Keskeisiä yhteiskunnan toimenpiteitä ikäihmisten kotona asumista tuettaessa on olemassa olevien asuntojen esteettömyyden kohentamiseen korjaamalla ja uudelleen varustamalla. Asuntoihin voidaan tehdä muutostöitä mm. laittamalla kädensijoja, asentamalla hätäkutsu, korottamalla vuodetta, poistamalla kynnyksiä. Muut muutostyöt liittyivät wc-tiloihin, oviin, pesuhuoneeseen, saunaan ja keittiöön, jotta ikääntyvä voisi jatkossakin asua kotonaan. Ikääntyvien asuntojen perusparantamiseen ja muutostöihin on tarjolla tukea kuntien ja valtion tarjoamien palveluiden sekä erilaisten toimenpideohjelmien kautta Tilanne Pohjois-Savossa Vuonna 2010 pohjoissavolaisista yli 75-vuotiaista 90,4 % asui omassa kodissa, kun STM:n ja Suomen Kuntaliiton ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan kansallinen tavoite olisi %. Jos otetaan huomioon sekä vanhusväestön määrän kasvu että rakennemuutos laitosvaltaisuudesta kotona asumiseen ja kotihoitoon ja -hoivaan, lisääntyisi kotona asuva em. ikäisen väestön määrä n hengellä vuosina Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 11,1 %, kun kansallinen tavoite on % luvulla vanhusten hoito on Pohjois- Savossa kehittynyt suotuisasti em. suosituksen suuntaan. Lisätietoja: savo.fi/uutiskirje/liitetiedostot/ikaantyneiden_asumisraportti.pdf 7. KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Kotona asumista tukevilla palveluilla tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan tarjoamaa kotihoitoa, apuväline-, turvalaite ja tukipalveluja. Kotihoito sisältää sekä kotisairaanhoidon että kotipalvelun ja on asetettu ensisijaisiksi ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tukipalveluihin kuuluvat mm. ateriapalvelu, siivouspalvelut, kuljetuspalvelu ja saattoapu. Kotona asuville tarjotaan myös ympärivuorokautista hoivaa, päiväkeskustoimintaa ja omaishoidon tukea. Yhdessä nämä kaikki muodostavat ikääntyneen arkea tukevan palvelukokonaisuuden Avuntarpeen kohdistuminen Kotona asuvien ikääntyvien avuntarve kohdistuu erilaisiin arkisiin asiakokonaisuuksiin kuten: - kotityöt (siivous, pyykinpesu, ruuanlaitto), - liikkuminen (kuljetus, saattoapu), - talonhoito (korjaukset, puutarha ja lumityöt),

19 19 - asiointi (pankki, posti ja kauppa asiat), - seuranpito (keskustelut, lukeminen, kirjoitusapu), ja - henkilökohtainen avustaminen (puhtaus, pukeutuminen). Avuntarpeen aiheuttajina ovat iän lisäksi vammat, sairaudet, yleinen terveydentila tai asunnon ja lähiympäristön puutteet Varhainen mukaantulo Varhaisella mukaantulolla tähdätään ikäihmisen terveyden ja toimintakyvyn edistymiseen niin, että hän pystyy asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Tähän tavoitteeseen päästään kehittämällä perustyötä tekevän henkilöstön, erityisasiantuntijoiden (mm. fysio-, toiminta- ja ravitsemusterapia, sosiaalityö, muistihoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, geriatri) ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä (mm. yksityiset palveluntuottajat ja ns. kolmas sektori), vahvistamalla henkilöstön ennakoivaa osaamista geriatrisessa ja gerontologisessa toiminnassa sekä kohdentamalla resursseja ennakoivaa toimintaa tukevaksi. Kotisairaanhoitajien ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat tärkeä ikääntyvän toimintakyvyn muutosten ennakoimiseen. Ne antavat tietoa ikääntyvien toimintakyvystä. Käyntien avulla pystytään ennakoimaan ikääntyvän palvelujen tarvetta ja suunnittelemaan vanhuksen kanssa mahdollisten apuvälineiden tarve. Käynneillä selvitetään ikääntyvien asunnon turvallisuutta, muutostarpeita sekä annetaan tietoa palveluista. Aikaisempien tutkimusten perusteella ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa tehdyt kotikäynnit ovat osoittautuneet lupaavaksi keinoksi ylläpitää iäkkään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Kotikäyntien lisäksi varhaisen mukaantulon piiriin voidaan lukea, omalääkäri ja omahoitaja palvelut, palveluohjaus sekä päiväkeskusten päiväryhmät sekä tilojen avoin käyttö vertaisohjaukselle ja järjestöille Toimintakykykartoitus Ihmisen toimintakyvyn heikentyminen sairauden tai muun syyn takia johtaa useimmiten säännölliseen avun tarpeeseen. Kotona asumista tukevan palvelun tarve voi johtua vammasta, sairaudesta tai yksinkertaisesti vanhuudesta. Palvelun tarve selvitetään yleensä erilaisten toimintakykykartoitusten avulla. Ikääntyvän toimintakyky ja elämäntilanne voidaan kartoittaa esim. kotisairaanhoitajan käynnin yhteydessä. Toimintakykykartoitus tehdään aina tapauskohtaisesti ja erilaisia toimintakykymittareita hyödyntäen. Toimintakykymittarit arvioivat ihmistä mm. päivittäisen toimintakyvyn ja toimijuuden näkökulmista. Ikääntyvien tapauksessa toimintakykyarvioinnin lähtökohtana on ikääntyvän oma motivaatio toimijuuteen. Selviytyäkseen arjesta ihmisen täytyy osata, kyetä, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Olennaista toimintakyvyn arvioinnissa on se, että arvioinnin tekevä henkilö tuntee arvioitavan. Arviointitilanne saattaa olla ikääntyvälle hämmentävä ja pelottava, joten tavoitteena on, että ikääntyvän omahoitaja tekee arvioinnin tämän omassa kodissa. Huomioitavaa on, että esim. laitokseen sijoittamista koskevat päätökset tehdään mää-

20 20 rämuotoisten toimintakykymittareiden antamien tulosten perusteella. Joten ei ole yhdentekevää, millainen osa ikääntyville itselleen toimintakykykartoituksessa annetaan. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, mitä kotona asumista tukevia palveluita arvioitavan omaehtoinen selviytyminen edellyttää. Ikääntyvien toimintakyky on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Näin ollen myös ikääntyvän käytössä olevia palveluja tulee lisätä, vähentää tai yhdistellä suhteessa ikääntyvän toimintakyvyn muutoksiin. Kun kotona asuminen ei enää onnistu tarjottujen palvelujen turvin niin, yksi mahdollisuus on siirtyä palveluasumisen piiriin. Optimitilanteessa kotona asumista tukevat hoito-, kuntoutus ja palvelukokonaisuudet voivat myös parantaa niiden kohteena olevan henkilön omaa toimintakykyä siinä määrin, ettei hän enää tarvitse kaikkia aikaisemmin tarpeellisiksi todettuja palveluita Kotihoidon palvelut Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kotipalveluja ja kansanterveyslain tarkoittamaa kotisairaanhoitoa yhdistettynä asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaiseksi kokonaisuudeksi. Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään alentuneesta toimintakyvystä ja/tai sairauksista huolimatta. Sen tarkoituksena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon ja kuntouttavan työotteen avulla turvata omassa kodissaan asuvien ikäihmisten tarvitsemat hoito, hoiva ja huolenpitopalvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Kotihoidon asiakkaalle laaditaan pitkäaikaisessa asiakassuhteessa hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kotihoidon tavoitteet, sisältö ja keinot on kirjattu. Kotihoidon palvelukokonaisuus muodostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta sekä kotihoidon tukipalveluista. Kotihoidon tukipalveluita ovat mm. päivätoiminta, ateria-, kauppa-, sauna-, kuljetus-, turva- ja siivouspalvelut. Kuntien tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan aina kata yksilöllistä tarvetta, jolloin yksityisen sektorin tarjoamat palvelut antavat tarvittavan lisäavun. Avuntarpeen kartoittamiseen ja sen hankkimiseen ikääntyvä tarvitsee usein apua. Kotihoito voi olla joko säännöllistä tai tilapäistä. Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan vähintään kerran viikossa saatavaa palvelua. Tilapäinen kotihoito toteutuu sovitusti määräajan tai harvemmin kuin kerran viikossa. Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksu. Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksu perustuu asiakasmaksuasetukseen. Lähde: yvan_kotihoidon_edellytykset

21 21 8. TEKNOLOGIA KOTONA ASUMISEN TUKENA 8.1. Ikäteknologian määritelmä Terveysteknologialla tarkoitetaan nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä ihmisen toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ikääntyvien hoitoon sovellettuja terveysteknologian osa-alueita ovat puolestaan hyvinvointi- ja geronteknologia. Hyvinvointiteknologia on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitettua teknologiaa. Geronteknologia puolestaan on puhtaasti ikääntyneiden hyväksi kehitettyä teknologiaa joka painottuu ikääntymisen aiheuttaman toimintakyvyn kompensointiin. Tässä dokumentissa hyvinvointi- ja geronteknologiasta käytetään yleiskielen termiä ikäteknologia eri termien välisten vivahde-erojen häivyttämiseksi. Ikäteknologia-termin ei katsota sisältävän ammattimaisten käyttäjien käyttöön tarkoitettuja, lääkinnällisiksi laitteiksi määriteltävissä olevia, tuotteita tai järjestelmiä Ikäteknologian tavoitteet ja roolit Ikäteknologian käytön ensisijainen tavoite on tukea toimintarajoitteisten ihmisten itsenäistä selviytymistä ja yhteiskuntaan osallistumista. Toissijainen tarkoitus voi olla esimerkiksi hoitotyön työprosessien sujuvoittaminen. Ikäteknologian rooli voi olla: - terveyden heikkenemisen ennalta ehkäiseminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen - vahvuuksien ja itsetunnon tukeminen - heikkenevien kykyjen kompensointi - kuntouttaminen - turvallisuuden lisääminen - hoivatyön ja omaishoidon tukeminen - yksilöllisen ja oikea-aikaisen hoidon toteuttaminen - (tutkimuksen edistäminen). Ikäteknologia voi mahdollistaa ikääntyvän: - päivittäistoimet kotona ja kotipiirissä turvallisesti ja mielekkäästi - yhteydenpidon ja kanssakäyminen sukulaisten ja ystävien kanssa sekä terveyden etäseurannan - liikkumisen kodin ulkopuolella ja kodin arjesta irtautumisen - palvelujen piiriin pääsyn (esimerkiksi terveyspalvelut, kauppa ja pankki) - yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Ikäteknologiset tuotteet voidaan karkeasti jaotella passiivisiin ja aktiivisiin teknologioihin. Nämä puolestaan on jaettavissa kiinteästi esim. kotiympäristöön sijoitettaviin tai mukana kuljetettaviin teknologioihin.

22 Nykytilanne Vallitsevana poliittisena tahtotilana on ikääntyvien laitosasumisen vähentäminen ja palvelujen tarjoaminen kotiin. Tavoitteena on laitoshoitotarpeiden siirtäminen useilla vuosilla ja optimitilanteessa ihmisten elinikäisen kotona asumisen mahdollistaminen. Hyvinvointiteknologisten tuotteiden ja ennen kaikkea ikääntyneille suunnattujen tuotteiden ja sovellusten suunnittelu ja valmistus on lisääntynyt. Niin sanottu arkiteknologia on muuttumassa entistä kehittyneemmäksi ja erityisesti tietotekniikka pyrkii tunkeutumaan kaikkeen. Ikäteknologiaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita on paljon ja alan yritystoimintaa tuetaan vahvasti. Hyvinvointiteknologisen osaamisen on useasti jopa esitetty olevan Suomen seuraava Nokia. Toteutuneiden kehittämishankkeiden tulokset ja yritysten tarjoama hoivateknologia ovat toistaiseksi jalkautuneet käytännön hoivatyöhön melko tehottomasti. Varsin usein tilanne on se, että teknologian käyttöönotot ovat vain lisänneet toiminnan kustannuksia ja henkilöstön muutosvastarintaa. Teknologiaan ja sen käyttöönottoon liittyvän kehittämistyön painopiste on useimmiten teknologiaratkaisu, johon varsinainen hoivapalvelutoiminta sitten noin vain liittyy. Tämä ei tarkoita sitä, ettei teknologia olisi jo kiinteänä ja tärkeä osan hoivapalvelujen tuotantoa, vaan kuvaa paremminkin uuden sukupolven tuotteiden ja sovellusten käyttöönottoon liittyviä ongelmia. Erilaiset apuvälineet ovat kiinteä osa ikäihmisten arkea ja parhaimmillaan teknologia - niin apuvälineissä, ympäristössä kuin palveluissakin - on luontevalla tavalla sulautunut osaksi toimintaa, ympäristöään ja käyttäjäänsä. Suoraan hoiva-alan resursointitarpeeseen vaikuttava teknologiamurros ei kuitenkaan ole vielä alkanut, joskin se on vahvasti tulossa mm. asenneilmapiirin muuttumisen ja todelliseen tarpeeseen vastaavien yhteistyöverkostojen kehittymisen myötä Asenneilmapiiri Tutkimusten mukaan ikääntyneet ovat lähes poikkeuksetta halukkaita kokeilemaan teknologisia sovelluksia ja apuvälineitä ohjatuissa testitilanteissa. Teknologia kiinnostaa eri ihmisiä hyvin vaihtelevasti ja ikääntyvien keskuudesta löytyy teknologian aktiivisia käyttäjiä tai siihen hyvin konservatiivisesti suhtautuvia yksilöitä, siinä missä nuoremmastakin väestöstä. Periaatteessa yleisen teknologiakehityksen voidaankin todeta koskettavan ikääntyviä samalla tasolla kuin muita sukupolvia, mutta rajoittavana tekijänä ikääntyvien kohdalla toimii jollain osa-alueella heikentynyt toimintakyky. Tällöin teknisten laitteiden käyttöönottoon ja käyttökokemuksiin vaikuttavat huomattavasti mm. omaiset, hoitajien tekninen osaaminen tai esimerkiksi kokeilukäyttöön liittyvät tekniset ongelmat. Ikääntyvien hoitoon liittyvän palvelujärjestelmän näkökulmasta teknologiaa pidetään mahdollistavana resurssina, joka lisää koko palveluorganisaation kyvykkyyttä toimia niin asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Yleinen asenneilmapiiri on teknologiamyönteinen. Organisaatioiden kyky hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa varsinaista toimintaa palvelevalla tavalla on toistaiseksi kuitenkin rajoittunut ns. kansallisella tasolla yleisesti käytettyihin sovelluksiin tai lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi luokiteltaviin teknisiin tuotteisiin. Valitettavan usein hoiva-alan teknologiahankintojen taustalla vaikuttaa vain halu kokeilla olemassa ja saatavilla olevaa teknologiaa esimerkiksi kunnan tai

23 23 toimialan teknologiamyönteisyyden korostamiseksi. Teknologian käyttöönottoon vaikuttavat myös ns. näkymättömät organisaatiorajat, joissa teknologiatarpeen määrittelijänä toimii palvelutoiminnasta vastaava osapuoli ja teknisen toteutuksen tuottaa varsinaisesta hoivatyöstä ja toimintaympäristöstä täysin irrallaan oleva taho. Teoriassa tällainen asiakaslähtöinen yhteistyö on toimiva ratkaisu, mutta johtaa usein tilanteeseen, jossa tarvemäärittely ei kohdistu oikeaan asiaan ja toimitettu tekninen ratkaisu ei puolestaan huomioi kaikkia toimintaan liittyviä kokonaisuuksia tai piilotarpeita. Suoraan käyttäjäkulttuuriin kohdistuvat yhteistyömallit on vasta kehittymässä Ikäteknologia eri näkökulmista Elämme teknologian ympäröiminä, joten on luontevaa, että tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia esitetään hoiva-alan työvoimapulan ja väestön ikääntymisen luomien haasteiden ratkaisijaksi. On kuitenkin syytä kysyä missä määrin ja miten sovellettuna teknologia tarjoaa todellisia ratkaisuja esitettyyn haasteeseen. Ikääntyvien lisäksi heille suunnatun teknologian vaikutukset kohdentuvat vahvasti olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja itse palvelutuotantoon. Teknologian laajamittainen käyttöönotto osana ikääntyvän elämää ja/tai hoivapalvelutuotantoa tarkoittaa todennäköisesti kokonaisen toimintakulttuurin muuttamista, ei vain yksittäisten teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Näin ollen ikäteknologiaan on hyvä tarkastella eri näkökulmista Tuotesuunnittelun näkökulma Osa ikäteknologisista tuotteista ja laitteista on suunniteltu nimenomaan ikääntyvien tarpeisiin, kun taas osa on syntynyt teknologian kehittämisen näkökulmasta, ja käyttötarkoitus on sittemmin löytynyt hoiva- ja hoitotyöstä. Hyvinvointiteknologian päämarkkinaalueet sijaitsevat Yhdysvalloissa, Japanissa ja Keski-Euroopassa, joten tuotteet suunnitellaan yleensä mahdollisimman laajalle kohderyhmälle ja globaaleja markkinoita ajatellen. Enemmistö ikäteknologian sovelluskohteista on toistaiseksi julkisen sektorin hallinnoimia. Tämä tarkoittaa hankintojen toteuttamista julkisen hankintalain puitteissa sekä tuotteiden vahvaa integroimista olemassa oleviin prosesseihin. Tämä lisää erityisesti pienten ja innovatiivisten yritysten tuotekehityshaasteita ja edellyttää merkittäviä panostuksia tuotteiden myyntiprosessiin. Suuryritysten toimintaa puolestaan hankaloittavat laajasti alueittain vaihtelevat toimintatavat ja prosessit, mikä edellyttää pitkälle vietyä asiakaskohtaista räätälöintiä. Tämä puolestaan lisää yritysten tarjoamien tuotteiden tai palveluiden kustannuksia, mikä vähentää julkisen sektorin toimijoiden mielenkiintoa teknologian laajamittaiseen käyttöönottoon. Suomessa on jo usean vuoden ajan koulutettu ns. hyvinvointitekniikan osaajia. Koulutus on perustunut vahvasti teknisen osaamisen kasvattamiseen ja koulutusohjelmien hyvinvointiosaamiseen liittyvä koulutusosio on painottunut terveysteknologian lainsäädäntöön ja esim. ihmisen biosignaalien mittaustekniikkaan. Ikäteknologian tuotekehitys edellyttää hyvin käyttäjälähtöistä lähestymistapaa suunnittelutyöhön. Tämä on mahdollista vain, jos

24 24 tuotteiden ja palveluiden suunnittelun keskiössä on ihminen eikä itse teknologia. Tähän annettu koulutus ei ole pystynyt vastaamaan ja ns. moniammatillinen oppiminen on noussut kantavaksi koulutusteemaksi vasta 2010-luvulla. Luonnollisesti suunnittelijoiden hoivaalaan liittyvä ymmärrys lisääntyy asteittain työkokemuksen karttuessa. Vaiheittaisen tuotekehitys, jossa jatkojalostetaan jo olemassa olevia tuotteita tai oivalluksia yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa on ehkä suositeltavin ikäteknologian tuotekehityksen muoto. Vaiheittainen tuotekehitystoiminta voi kuitenkin olla kokonaisuuden kannalta liian hidas prosessi ja myyntiin tai imagoon vaikuttavia virheitä ennättää tapahtua, mikäli loppukäyttäjiä tai asiakkaita ei ole riittävässä määrin sitoutettu mukaan tuotekehitykseen. Ikä- ja hyvinvointiteknologiaan ja siihen liittyvään yritystoimintaan kohdistuu kuitenkin paljon odotuksia. Poliittisista linjauksista ja erilaisista toimenpideohjelmista johtuen ikä- ja hyvinvointialalle suuntautuvien yritysten on nykytilanteessa suhteellisen helppo saada rahoitusta. Myös julkisen sektorin kustannuspaineet ja yleisen teknologiamyönteisyyden lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti ikäteknologian tuotesuunnittelun ja yritystoiminnan tulevaisuuden näkymiin Ikääntyvien näkökulma Ihmiset haluavat toimia itsenäisinä ja integroituneina yhteiskuntaan. Ikääntyessä ihmisen itsenäistä selviytymistä edellyttävä toiminnallisuus alkaa yleensä heiketä ja ulkopuolisen avun tarve lisääntyy. Toimintakyvyn heikkeneminen ei kuitenkaan tarkoita ihmisen itsemääräämisoikeuden heikkenemistä. Ihmisen itsemääräämisoikeus lähtee ajatuksesta, että jokainen ihminen on vapaa yksilö ja oman elämänsä paras asiantuntija. Hänellä on oikeus päättää ruumiistaan, henkilöään ja elämäntapaansa koskevista asioista itse. Tämä koskee luonnollisesti myös teknologisten apuvälineiden käyttämistä ja käyttöönottoa. Saatavilla olevat hyödykkeet ja palvelut on suunniteltu lähes poikkeuksetta keskiverto terveiden nuorten ihmisten ehdoilla ottamatta huomioon ikääntyneiden erityistarpeita. Ikääntyvät eivät itse välttämättä ajattele tarvitsevansa varta vasten heidän tarpeisiinsa suunnattuja tuotteita, vaan keksivät omia tapoja selviytyä hankaloituneista tilanteista. Jos ikääntyvä on kokenut jonkin teknisen tuotteen hankalaksi tai liian monimutkaiseksi käyttää, saattaa tämä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hänen teknologiasuhtautumiseensa. Jos taas käytettävä teknologinen ratkaisu on entuudestaan tuttu, niin kynnys sen käyttöön toiminnallisuuden heikentymisen jälkeenkin on matala. Ikääntyvien näkökulmasta teknologian käyttäjälähtöisyys ja haluttavuus ovat määrääviä tekijöitä. Teknologisten tuotteiden ja palveluiden käyttö voi olla tuloksellisempaa, jos tuotteet ja palvelut koetaan houkutteleviksi. Tämä tulisi ottaa huomioon myös teknologian soveltamistavoitteiden asettamisessa; mikä on esimerkiksi tietynlaisen teknologisen ratkaisun tavoite tietyn asiakkaan elämäntilanteessa. Myös teknologian tuominen ikääntyvien käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parantaa teknologian mahdollisuuksia tukea ikääntyvän selviytymistä esim. muistisairauden edetessä. Yksi vaihtoehto on myös ikäteknologia-ominaisuuksien integroiminen jo yleisesti käytössä oleviin järjestelmiin, eli ns. Design for All ajattelu. Teknologian käyttöönottokynnystä madaltavat myös työelämässä

25 25 saadut käyttökokemukset tai ainakin tuntuma teknologiaan sekä yksilön keskivertoa paremmat taloudelliset edellytykset. Ikääntyvälle tuntemattomia teknologisia ratkaisuja käyttöönotettaessa on niiden käyttötarkoitusta, ikääntyvälle tuottamaa hyötyä ja perehdytys prosessin tärkeyttä on korostettava vahvasti tai muuten tuotteet jäävät käyttämättä tai vajaakäyttöön. Ikääntyvillä on myös oltava kyky ja halu hyödyntää teknologiaa osana arkea. Esimerkiksi tietokoneen käyttö vaatii osaamista ja kykenemistä käyttää sitä. Haluaminen puolestaan vaikuttaa siihen, että ikääntyvä haluaa opetella tietokoneen käytön. Ikääntyvien teknologiahankinnat liittyvät usein heidän läheistensä tai hoitajien asenteisiin sekä ihmisen teknologiatarpeen ilmenemis- ja havaitsemisajankohtaan. Ikääntyvä ei välttämättä halua kotiinsa esimerkiksi hoitajan työtä helpottava laitetta, jos ei koe sitä itselleen tarpeelliseksi. Omaisten ikääntyvälle hankkiman teknologian negatiivisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi epätasa-arvon lisääntyminen ja todellisten ihmiskontaktien väheneminen. Teknologioiden tuominen kotiin voi myös olla hyödyksi sinänsä, mutta elämänlaatu voi silti pysy heikkona esim. vaikeasta sairaudesta johtuen. Ikääntyvillä voi myös olla piileviä ennakkoluuloja ja pelkoja joita he eivät kerro edes läheisilleen, joten he tarvitsevat teknologiaan tutustumiseen aikaa ja rohkaisua. Ikääntyvien ja kaikkien asianosaisten tulisi selkeästi tiedostaa se, mihin tarpeeseen teknologia voi vastata; mikä tehtävä sillä voi olla; miten se voi vaikuttaa hyvällä tavalla, ylläpitää hyviä asioita tai korjata epäkohtia. Vaikutukset ovat yksilöllisiä, joten teknologian räätälöinti kullekin käyttäjälle on olennaista. On tärkeää ymmärtää elämän kokonaisuus niin, että teknologia ei ole erillinen saareke ihmisen elämässä. Ikääntyvän laitteiden käyttöä on myös syytä seurata ja suunnitella, koska laitteiden tarjoama hyöty vaihtelee mm. sairauden oireiden ja toiminnallisuusasteen mukaan. Tarpeettomaksi tulleet laitteet on hyvä viedä pois, tai tarjota ikääntyvälle hänelle paremmin sopivia vaihtoehtoja. Teknologian käyttöönottoon vaikuttaa myös siitä aiheuttavat kustannukset ja kustannusten jakautuminen eri toimijoiden kesken. Osa teknologisista apuvälineistä on ikääntyvien itse kustantamia ja osa on esim. hoivapalvelujen tuottamisesta vastaavan kunnan lakisäteisin perustein järjestämiä Omaisten näkökulma Ikääntyvän elämään vaikuttavista teknologiahankinnoista keskustellaan usein omaisten kanssa ja omaiset myös vaikuttavat vahvasti ikääntyvien teknologia-asenteisiin. Mikäli omaiset eivät ole kiinnostuneita teknologiasta, niin tällöin heillä ei välttämättä ole tietoutta, jota teknologian hallittuun käyttöön vaaditaan. Omaiset ovat myös teknologian välittömiä tai välillisiä käyttäjiä, mutta he jäävät usein perehdytyksessä huomiotta. Omaisten ja läheisten on kuitenkin tärkeää tuntea ikääntyvän toiminnallisuutta tukevat välineet ja saada heidät suhtautumaan niihin myönteisesti. Omaiset voivat olla myös teknologian kohderyhmä ja aktiivinen käyttäjä. Esimerkiksi omaishoitajat ovat usein hyvin kiinni hoidettavassaan ja tavallisten tai henkilökohtaisten asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa. Omaishoitajat saattavat myös eriytyä herkästi muusta maailmasta. Teknologia voi toimia varmentavana tekijänä, joka lisää omaishoitajan tur-

26 26 vallisuuden tunnetta ja vapautta hoitaa omia asioitaan. Pitkien välimatkojen päässä asuvat omaiset, kuten esim. lapset ja lapsenlapset voivat hyödyntää teknologiaa esim. aktiiviseen yhteydenpitoon ja näin lievittää esim. ikääntyvän yksinäisyyttä tai omaa huoltaan ikääntyvän selviämisestä Hoiva-alan työntekijöiden näkökulma Ikääntyville suunnattua teknologiaa tarkastellaan hoivapalvelujen tuottajien keskuudessa usein kahdesta näkökulmasta. Tällä tarkoitetaan perinteistä apuvälinetarjontaa ja tietojärjestelmänäkö-kulmaa. Teknologian kehittymisen myötä tarjolle on tulossa myös kehittyneempiä apuvälineitä, joihin myös tietojärjestelmät integroituvat. Teknologia-osaamisen tarve hoivatyössä tulee lisääntymään. Kuntien vanhustyön strategioissa todetaan monesti, että tulevaisuudessa tullaan käyttämään entistä enemmän teknologiaa vanhuspalveluja tuotettaessa. Mitä teknologia on ja miten sitä tullaan hyödyntämään? Näihin kysymyksiin strategiat eivät anna vastausta puhumattakaan siitä, että arvioitaisiin sitä, miten henkilöstön työ ja palvelut muuttuvat. Työntekijöillä ei ole nykyisellään juuri mahdollisuuksia vaikuttaa teknologiapäätöksiin, koska he eivät yleensä tiedä, mitä teknologiaa on olemassa ja mihin sitä voidaan käyttää. Samat ongelmat vaivaavat kuntapäättäjiä ja esimiehiä työpaikoilla. Teknologia osana vanhuspalveluita on tekijä, jolta odotetaan paljon, mutta joka usein tarjoaa huomattavasti odotuksia vähemmän. Työntekijöiden perehdyttämisessä on selkeitä puutteita. Usein teknologia tuodaan työpaikalle erillisenä saarekkeena, jota ei integroida olemassa oleviin työprosesseihin tavalla, joka vieläpä ottaisi huomioon henkilöstön erilaiset valmiudet ja asenteet. Perehdyttäminen saatetaan hoitaa työn ohessa ilman lisäresursseja tai käyttöönoton alkuvaiheessa on annettu lyhyt koulutus, jonka on pitänyt laite- tai järjestelmävalmistajan edustaja. Tällainen perehdyttäminen vastaa heikosti tarpeita, ja työyksiköitä ylemmällä tasolla perehdyttämisen ja erityisesti jatkuvan perehdyttämisen merkitystä ei yleensä tiedosteta. Jos teknologian ja ihmisen muodostaman kokonaisuuden jokin osa-alue ei toimi, teknologiasta muodostuu helposti kuormittava tekijä. Hoiva-alan työntekijät ovat avainasemassa teknologian yleistymisen ja sujuvan käyttöönoton kannalta katsottuna. Hoitaja toimii vuorovaikutussuhteessa asiakkaan kanssa ja omaa usein kokonais-valtaisen ihmiskäsityksen asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kyvyistä ja pystyy kohdentamaan toimintaansa asiakaan kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja auttamiseen. Ikäteknologian hankintaprosessi lähteekin usein liikkeelle työntekijän havainnoista asiakkaan kodissa. Oikea teknologia oikeassa paikassa myös helpottaa hoitotyötä, kun osa ihmisen suorittamista tehtävistä korvataan teknologialla, jolloin työntekijän aikaa säästyy tai esim. työn aiheuttama fyysinen rasitus vähenee. Teknologian liittäminen hoivatyöhön edellyttää työntekijöiltä uudenlaisen osaamisen omaksumista ja jatkuvaa kouluttautumista. Ikääntyvien palvelutuotantoon osallistuu usein julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin muodostama verkosto, joilla ei välttämättä ole yhtenäisiä tuotteita, järjestelmiä tai toimintatapoja. Työntekijöiden tulee kuitenkin tuntea asiakkaiden käytössä olevaa teknologiaa, joka vaikuttaa heidän työhönsä ja toisaalta edel-

27 27 lyttää asiakkaiden tarvitseman neuvonnan ja opastuksen osaamista. Laitteiden käytön osaamisen lisäksi työntekijöiden on myös osattava huolehtia niiden toimivuudesta ja osattava neuvoa asiakkaita laitteiden käytössä. Teknologian käyttö voi muuttaa hoitotyötä merkittävästi, mikä tarkoittaa työntekijöille uuden työntekotavan oppimista. Työyhteisöissä voidaankin kohdata asenteita esim. vanhempien työntekijöiden heikoista edellytyksistä oppia ja hallita uutta teknologiaa. Tästä ja muusta vastaavasta työelämään liittyvästä ikäsyrjinnästä tulisi päästä eroon. Työntekijöiden heikentynyt työssä jaksaminen esimerkiksi näkyy asiakkaalle heikompana asiakaspalvelun laatuna. Hoiva-alan työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää tietää heidän toimenpiteidensä vaikutukset asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen. Teknologia tai sen puuttuminen ei saa aiheuttaa työntekijöille epävarmuuden tai epäonnistumisen tunteita. Jos teknologiaa käytetään osana hoivapalvelujen tuotantoa, niin käytössä on siis oltava riittävästi turvallisia ja hyvin toimivia laitteita Palvelutuottajan näkökulma Hoivapalvelutuottajan näkökulmasta teknologiaresursseilla on arvoa, mikäli ne lisäävät palvelujärjestelmän kyvykkyyttä toimia tuloksellisesti ja tuottavat suoranaisia hyötyjä tai välillisesti organisaation toiminnan kautta hyödynnettäviä asioita eri tarvealueille (arvo asiakkaille, arvo organisaatiolle itselleen, arvo sidosryhmille). Palvelutuotanto perustuu yleensä kysyntävirtaan, jonka perusteella tuotetaan asiakashyötyä (= palvelun lopputulos). Toiminnan mahdollistajana toimivat resurssit, toiminta toteutuu prosesseina ja tapaa toimia ohjaa toiminnalle luotu palvelu-konsepti. Teknologisten tuotteiden hankinta ja käyttöönotto edellyttää usein niiden kustannustehokkuuden ja asiakashyödyn osoittamista. Useat ikäteknologiset tuotteet ovat ns. ennaltaehkäiseviä ja niiden käyttöönoton todellista kustannusvaikuttavuutta on vaikea osoittaa lyhyellä aikavälillä. Uuden teknologiaresurssin käyttöönotto ja sille pohjaava palveluratkaisu vaativat runsaasti kehittämistyötä, mikä edellyttää investointeja. On hyväksyttävä myös se, että suunniteltua palvelukonseptia on oltava valmis muuttamaan ja se, että tarvitaan laajasti ymmärretyn palvelujärjestelmän kaikkien osapuolten samaan suuntaan vievää panosta. Palvelutuottajan näkökulmasta katsottuna tarvitaan paljon toteutettavuuden tarkastelua, jossa tarkastellaan sekä teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia käyttämiseen liittyviä osaalueita. Toteutettavuuden tarkastelussa on kysymys siitä, miten hyvin ratkaisu on toteutettavissa aiotussa muodossaan, aiotussa toteutusympäristössään kuten kotonaan asuvien ikäihmisten tukena ja sen käyttämiseen liittyvillä reunaehdoilla. Kun ratkaisu on toteutettavissa teknisestä näkökulmasta, tarkoittaa tämä sitä, että tarvittavat teknologiat ovat olemassa, valitut teknologiat toimivat käyttöönotettuina luotettavasti eikä niiden käyttöönottoon tarvita tavanomaisesta poikkeavia ponnisteluita. Kuitenkin erityisesti kuntasektorilla ongelmana on päätöksenteon hajanaisuus ja se, että kenelläkään ei yleensä ole kokonaiskuvaa siitä, mihin teknologiaa ollaan tuomassa ja miksi. Tämän vuoksi eri toimi-

28 28 joiden välinen vuoropuhelu on laadukkaan palvelutuotannon kannalta katsottuna eriarvoisen tärkeää. Hoivapalveluja tuottavan organisaation näkökulmasta ikäteknologia on merkittävä haaste, koska tuotteiden kirjo on valtava. Tarjolla on kokonaisia tukijärjestelmiä vaativia teknologisia järjestelmiä sekä hyvin yksinkertaisia mekaanisia pienapuvälineitä. Tärkeää on myös se, että laitteet ovat teknisesti luotettavia ja niiden korjauksesta ja huollosta on olemassa selkeät suunnitelmat. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhden laitoskuukauden kustannuksilla voidaan rakentaa kotiin merkittävä määrä yksilön toiminnallisuutta tukevia ratkaisuja. Parhaassa tapauksessa ensimmäisen käyttäjän luovuttua laitteista, ne voidaan siirtää uudelleen käytettäviksi toiseen kohteeseen. Tämä luonnollisesti lisää palvelutuottajien kiinnostusta ikäteknologian hyödyntämiseen Teknologian käyttöönotto Kuluttajina hankimme ja käytämme teknologiaa aina tietystä syystä, saavuttaaksemme tiettyjä, itselle asettamiamme, päämääriä. Myös hoivapalvelutoiminnassa teknologian tulisi tukea niiden päämäärien tavoittelua, jolla tuetaan yksittäisten ihmisten toiminnallisuutta ja parannetaan heidän elämänlaatuaan kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää koko palvelujärjestelmän ja henkilöstöresurssien kehittämistä sekä muutoksia käytänteissä ja tieto-taitotasossa. Teknologia on aina osa kokonaisuutta, eikä teknologiapäätöksiä pidä tehdä ilman kokonaisuuden hahmottamista. Jos teknologian käyttöönoton tavoitteet eivät ole selvillä, saatetaan tehdä virheinvestointeja, joissa paitsi hupenevat rahat, myös tulee eteen entistä kiperämpiä eettisiä kysymyksiä. Teknologialla ei voida paikata esimerkiksi sellaisia muutostarpeita, jotka todellisuudessa ovat palvelujen rakenteellisen uudistamisen tarpeita. Teknologian käyttöönottoprosessin tulisikin aina lähteä teknologiatarpeen määrittelystä ja tavoitteen asettamisesta, jonka jälkeen on hahmotettava kohteena olevan toimintakulttuurin luonne. Hyviä kysymyksiä ovat: Miksi teknologian käyttöä lisätään? Kuka siitä hyötyy ja miten? Miten teknologia istuu ikääntyvän elämän tai hoiva- ja hoitotyön kokonaisuuteen? Usein yhtä palvelujärjestelmän osaa muutettaessa, muuttuvat muutkin välittömästi tai välillisesti. Yhteensopivuus, hallittavuus ja kokonaisuus ovat keskeisiä käsitteitä teknologiapäätöksissä ja - hankinnoissa. Teknologisten tuotteiden käyttöönotossa tulisi muistaa, että uusia teknisiä ratkaisuja ei tulisi istuttaa vanhaan toimintamalliin, vaan ikääntyville suunnattuja palveluja ja tuotteita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja teknologisten tuotteiden on kehityttävä käyttäjäkeskeisesti palvelujen kehittämisen rinnalla asiakkaiden ja palveluorganisaation näkökulmasta. Kuitenkaan ei ole kovin selvää, mitä palvelujen asiakaslähtöisellä tai käyttäjälähtöisellä kehittämisellä tarkoitetaan. Valitettavan usein konkreettisissa palvelujen kehittämisprosesseissa asiakas tai käyttäjä tarpeineen ja toiveineen on taka-alalla, lähinnä vain kehittäjien ajatuksissa. Parhaiten käyttäjälähtöisyys toteutuu osallistamalla asiakkaat konkreettisesti palvelun kehittämisprosessiin. Tällöin heidän tehtävänänsä ei ole vain passiivinen tiedon tuottaminen kehittäjille esimerkiksi

29 29 virallisten palautekyselyiden muodossa, vaan oleminen kumppanina palvelujen uudistamisessa kehittämisprosessien sopivissa vaiheissa. Mitä tulee työntekijöihin välittömiin tai välillisiin teknologian käyttäjiin heidän kumppanuutensa on yhtä keskeistä. Parhaimmat päätökset syntyvät silloin, kun työntekijät saavat osallistua päätöksentekoon. Sen sijaan vääränlainen teknologia, liian vähäinen teknologia (esimerkiksi jokin järjestelmän tärkeä osanen puuttuu) tai liiallinen teknologia häiritsevät työprosesseja ja aiheuttavat helposti uupumista ja työmotivaation laskua. Kun työntekijöillä on aikaa tutustua uuteen teknologiaan ja mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä mahdollisuus saada niihin ymmärrettävät vastaukset, säästytään monelta harmilta. Usein teknologiaa otetaan käyttöön vaiheittain. Tällöin on kuitenkin syytä huolehtia siitä, ettei synny toimintaa haittaavia päällekkäisyyksiä. Usein ajatellaan, että teknologian hiljainen hiipiminen työyhteisöön helpottaisi sen käyttöönottoa. Riskinä ovat kuitenkin päällekkäiset toiminnot ja resurssien hukkaaminen niiden myötä. Myös palvelun laatu voi heiketä merkittävästi teknologian käyttöönottovaiheessa. Teknologialla on arvoa, mikäli se lisää palvelujärjestelmän kyvykkyyttä toimia tuloksellisesti ja tuottaa suoranaisia hyötyjä tai välillisesti organisaation toiminnan kautta hyödynnettäviä asioita eri tarvealueille. Teknologian onnistunut käyttöönotto edellyttää: - verkoston hallinnan taitoja (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat) - prosessijohtamisen taitoja (hankinta-, käyttöönotto-, perehdyttämis- ja seurantaprosessit) - muutoksen hallinnan taitoja (teknologian käytön yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat) - tiedon ja tietämyksen hallinnan taitoja (tietoturva, tiedon käsittely ja tiedon hyödyntäminen) - hankintaosaamista (mm. julkisen hankintalainsäädännön tunteminen). Suositeltavaa lukemista: Raappana Melkas - LUT; Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa Opas teknologiapäätösten ja teknologian tueksi; Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation; 2009 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59191/isbn% pdf?sequence = Ikäteknologian käytön vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi Toiminnan vaikuttavuutta pyritään usein arvioimaan tavoitteiden saavuttamisen kautta. Silloin voidaan verrata esimerkiksi toiminnan tuloksena syntyneitä konkreettisia suoritteita eli palveluita tai muita tuotoksia niiden aikaansaamiin vaikutuksiin tai tuloksiin. Vaikuttavuuden tarkastelun pulmana on se, että se näkyy usein vasta pidemmällä aikavälillä ja saattaa siksi jäädä havainnoimatta. Erityisen ongelmallista on ennaltaehkäisevän työn vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen.

30 30 Kun pohditaan teknologian käytön vaikuttavuutta hoivatyön kustannusten kautta, tulee pelkkien yksipuolisten ja näennäisten säästöjen luetteloinnin sijasta ottaa huomioon sekä taloudelliset että laadulliset hyödyt ja muut mahdolliset tekijät. Entistä kalliimmat uudet teknologiset ratkaisut hoiva- ja hoitopalveluissa tuovat paljon pohdittavaa lainsäätäjien ja kuntapäättäjien joukolle. Vaihtoehtoiskustannukset ovat erityisen mielenkiintoinen käsite vanhuspalvelujen teknologioiden käytön kannalta. Vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka seuraavat tietystä valinnasta toisen vaihtoehdon sijasta. Vaihtoehtoiskustannukset eivät ole olemassa olevien vaihtoehtojen summa, vaan käsittävät parhaaksi katsotun vaihtoehdon tuoman edun. Eri vaihtoehtoja on kuitenkin usein vaikea verrata niiden erovaisuuksien takia. Näiden kustannusten huomiotta jättäminen on tavallista päätöksenteossa ja voi aiheuttaa harhakuvitelman, että toiminnan tai valinnan mukanaan tuomat edut eivät maksa mitään. Vaihtoehtoiskustannukset muuttuvat siis piilokustannuksiksi. Teknologian käytön tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa on kyse paitsi työn, myös pääoman tuottavuudesta. Taloudellisen arvioinnin keskeisiä menetelmiä ovat kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysit. Kustannus-hyötyarvioinnin keskeisenä periaatteena on, että siinä otetaan huomioon kaikki kustannus- ja hyötyvaikutukset, riippumatta siitä, kenelle ne kohdistuvat ja arvotetaan ne keskenään vertailukelpoisiksi (= rahamäärät). Kustannusvaikuttavuusarvioinnissa hyötyjä taas ei muuteta rahamääräisiksi, vaan niitä mitataan muina yksiköinä. Siinä otetaan huomioon sekä taloudelliset (esimerkiksi säästyneet työtunnit, vaihtoehtoiset ajankäyttötavat) että laadulliset (esimerkiksi elämänlaatu, sisällölliset tekijät, työhyvinvointi) ja muut mahdolliset tekijät. Vaikka teknologian käytön kustannusvaikuttavuuden tutkimuksen tarve tiedostetaan, sitä on tehty ja tehdään hyvin vähän Suomessa. Tällaisessa tutkimuksessa tulisi tiedostaa myös aiheeseen liittyvät eettiset kysymykset ja sen tulisi olla riittävän laajaan ja pitkällä ajalla kerättyyn aineistoon perustuvaa. Teknologian käytön vaikutukset jäävät hyvin usein huomiotta. Vaikutukset voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja, ja ne ovat usein välillisiä ja piiloon jääviä. Teknologian hyödyntäminen osana hoivapalvelutuotanto voi tuottaa runsaasti tietoa asiakkaan voinnista. Tätä tietoa hyödyntämällä saadaan lisää tietoa asiakkaan hoidon suunnitteluun ja samalla vaikuttaa merkittävästi toiminnanohjaukseen ja tuotetun palvelun laatuun Ikäteknologia ja etiikka Teknologia osana vanhustyötä on vahvasti eettinen kysymys. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja, työntekijän käsitystä asiakkaasta ja työstä sekä työntekijän näkemystä omasta ammatillisuudestaan. Palvelujärjestelmän eettiset haasteet koskevat erityisesti tiedonkulkua, verkostoyhteistyötä ja kaikkien työntekijöiden perehdyttäminen teknologiaa hyödyntävän verkoston työskentelytapoihin. Modernit tekniset laitteet keräävät tietoa ja välittävät sitä muualle. Tällöin on huomioitava, etteivät esimerkiksi omaiset vahingossa päätä jotain sellaista, mikä voisi olla asiakaan itsemääräämisoikeutta rikkovaa. Tietoturva on yksi merkittävä eettinen kysymys muun muassa erilaisten sähköisten asiakastietojärjestelmien sekä sähköpostin ja Internetin käytössä. Tieto-

31 31 turvasuunnitelma, salasanojen hallinnointi ja käyttö sekä yksilön tietosuojaa koskeva lainsäädäntö tulee olla ajantasaisesti jalkautettuna kaikille hoivajärjestelmän tasoille. Teknologian hyödyntämisen vaikutuksiin tuottavuuden nostamisessa uskotaan vahvasti asiantuntijoiden parissa ja siihen myös panostetaan voimakkaasti mm. kansallisen tason toimenpiteiden kautta. Kustannussäästöt eivät saisi olla ainoa syy teknologian käyttöönottoon vaan myös vaihtoehtoiskustannuksia tulisi pohtia asiakkaan näkökulmasta ja mikä on lopputulos asiakkaan elämänlaadun kannalta katsottuna. Usein käytännön tilanteissa joudutaan tekemään vaikeita valintoja. Hoivatyöntekijöiden suositellessa teknologisten laitteiden käyttöönottoa on tärkeää huomioida millä motiivilla hän niitä suosittelee. Usein saatetaan joutua tekemään kompromisseja tai valitsemaan useasta huonosta vaihtoehdosta. Ikääntyvien, heidän läheistensä ja hoivatyöntekijöiden tulee ymmärtää, että soveltumaton teknologia saattaa esimerkiksi muuttaa turvallisuustekijät yksinäisyydeksi tai teknologia on todellisuudessa enemmän riski kuin ikääntyvää hyödyttävä tekijä. Myös rajanveto älykkään ja ei-älykkään toiminnan välille on vaikeata. Älykkäät toiminnot eivät saa olla asukkaalle haitallisia; ne eivät saa "vangita" asukasta, eli asukkaan pitää niin halutessaan pystyä asumaan ilman älytoimintoja. 9. AJATUKSIA KUOPION KAT-YMPÄRISTÖN TOTEUTTAMISTA VAR- TEN Kuva 1 esittää aikaisemmin tässä dokumentissa mainittujen asiakokonaisuuksien yhteyttä ikääntyvän itsenäiseen selviämiseen kotiympäristössä. Kuva ei tarjoa yksiselitteistä toimintamallia tekstissä esitettyjen haasteiden ratkaisemiseen, vaan sen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan teknologian ja palvelutuotannon kohdentumista sekä eri toimijoiden roolia ikääntyvän kotona selviytymisen kannalta oleelliseen asiaan: Ikääntyvän omaehtoisen toiminnallisuuden tukemiseen.

32 32 Kuva 1. Ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky mahdollistavat ihmisen omaehtoisen selviämisen. Optimitilanteessa ihminen huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään ennaltaehkäisevästi ja ylläpitää toiminallisuuttaan mm. terveiden elämäntapojen kautta. Tämän toteutuminen perustuu vahvasti ihmisen omiin motivaatiotekijöihin, elämäntilanteeseen ja elinympäristöön. Luonnollisen ikääntymisen tuomat fyysiset rajoitteet, tapaturmat tai sairaudet vaikuttavat myös auttamatta yksilön toiminnallisuuteen. Tarvitaan siis yksilön toiminnallisuutta tukevia palveluja, joiden tuottajina toiset ihmiset ovat todistetusti toimivin ratkaisu. Nyky-yhteiskunnassa em. palvelujen tuottajina toimivat ensisijaisesti julkisen sektorin alaisuuteen kuuluvat organisaatiot ja niiden työntekijät. Yleinen huoltosuhteen muuttuminen ja poliittiset linjaukset pyrkivät ohjaamaan palvelutuotannon jakautumista mm. kuntatalouden näkökulmasta kestävämmälle pohjalle. Tämä tarkoittaa palvelutuotannon siirtämistä yksityisen sektorin vastuulle ja ns. kolmannen sektorin toimijoiden tehokkaampaa hyödyntämistä osana julkista palvelutuotantoa. Keskustelu toimenpiteiden vaikutuksista käy kuumana samalla kun tarpeet kasvavat.

33 33 Ihminen kokee itselleen tutut asiat kuten omaiset, kodin sekä ammattiin ja vapaa aikaan liittyvät aktiviteetit kaikkein läheisimmiksi ja mieluisimmiksi. Oman lähipiirin ulkopuolisiin tai itselle vieraisiin asioihin suhtaudutaan aluksi epäilevästi ja asioiden vaikutuksen suhteuttaminen omaan minuuteen vaatii aikansa. Ihmiselle läheiset asiakokonaisuudet toimivat turvallisuuden tunteen tuojina mm. erilaisissa elämän muutostilanteissa ja tukevat ihmistä esimerkiksi toiminnallisuuden muuttuessa tai hetkellisesti horjuessa. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat ihmiselle luonteenomaisia luonteenpiirteitä. Näihin luonteenpiirteisiin vetoaminen näkyykin vahvana trendinä puhtaasti kulutus- ja viihdekäyttöön suunnatuissa kaupallisissa tuotteissa ja palveluissa. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys kuuluvat oleellisena osana myös hoiva-alan arvomaailmaan, mutta hoiva-alan em. vetovoimatekijöistä saama hyöty on lähinnä mielikuvatasolla. Ihminen keksii ja käyttää teknologiaa luonteenomaisesti oman toimintansa apuna. Teknologian käyttö puolestaan lähtee tarpeista ja kuluttajatasolla nimenomaan yksilön tarpeista. Jos yksilö ei koe teknistä ratkaisua itselleen tarpeelliseksi, ei se myöskään vaikuta hänen motivaatiotekijöihinsä. Teknologisten ratkaisujen tulisi sulautua ihmisten tarpeisiin luontevasti ja yksilöiden tavoitteita tukevalla tavalla. Teknologian käyttämiseen tarvitaan motivaatio. Jos motivaatiotekijät pystytään kohdentamaan ihmisen sisäiseen motivaation, niin teknologian hyödyntäminen perustuu ihmisen haluun hyödyntää teknologiaa esim. toiminnallisuuden heikentymisen aiheuttaman pakon sijaan. Seuraavissa kappaleissa on esitetty tämän selvitystyön tekemisen myötä syntyneitä ajatuksia, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa Kuopion kotona asumista tukevan teknologian testaus-, koulutus- ja kehittämisympäristöä sekä kotona asumista tukevan teknologian hallittua käyttöönottoa osana Kuopion kaupungin kotihoitoa. Tämän ns. KAT-ympäristön toteuttamiseen tarvittavat toimijat ja resurssit ovat pääasiassa olemassa ja saatavilla. Näin ollen ajatukset ja tehdyt ehdotukset on mietitty ensisijaisesti yhteistyömahdollisuuksien sekä eri osapuolten motivaatiotekijöiden näkökulmista Toiminta-ankkuri Lisäarvon tuottamiseen painottuvia, verkostomaisia, kokonaisuuksia luotaessa kohdataan yleensä ongelmia sitouttaa eri aloilla toimivia ihmisiä verkostolle yhteisen toiminnan täysipainoiseen toteuttamiseen. Usein eri organisaatioita edustavat yksittäiset ihmiset joiden toimenkuvaan verkostovastuu on lisätty ja hänestä muodostuu avainhenkilö kyseisen organisaation toimintaan osallistumisen kannalta katsottuna. Tällaisessa tilanteessa organisaation täysipainoinen sitouttaminen verkostoon riippuu hyvin pitkälle yksittäisen ihmisen osaamisesta ja motivaatiosta. Toinen verkostotoiminnan käynnistämiseen liittyvä haaste on yhteisen tekemisen konkretisoiminen heti toiminnan alusta lähtien. Usein yhteistyö ja siihen liittyvät organisaatioiden väliset käytännöt täytyy ensin tarkentaa johtotasolla ja mm. virallisten kokousten muodossa. Tämä hidastaa suorittavan tason osallistumista käytännön toimintaan ja ns. ensimmäisten kenttäkokemusten vaikutukset jäävät suunnittelussa vähemmälle huomiolle. Toiminta-ankkurilla tarkoitetaan osin fyysistä kokonaisuutta, johon kohdennetun tekemisen avulla eri organisaatiot saadaan motivoitua tekemään verkoston tavoitteita tukevaa yhteistyötä. Toiminta-ankkurin ajatus on analogisesti verrattavissa pieneen muurahaispesään, johon koko yhteistyön tekeminen keskittyy. Yhteistyö tuottaa tulosta, kasvaa, kehittyy ja vetää puo-

34 34 leensa myös muita toimijoita, mikäli toiminta-ankkuri pystytään sijoittamaan sen ekosysteemin tai kohdeorganisaation toimintakulttuuri kannalta katsottuna optimaalisesti. Toiminta-ankkuriin liittyvät asiakokonaisuudet on sen fyysisen luonteen takia helpompi hahmottaa kuin syvällisempää ajatustason paneutumista edellyttävät kokonaisuudet. Fyysinen ja hyvin konseptoitu toiminta-ankkuri mahdollistaa verkoston toiminnan tulosten esittelyn sen ulkopuolisille taholla tai uusien ideoiden pilotoimisen oikeassa ympäristössä ennen esim. ideaan liittyvän ensi-innostuksen haihtumista. Toiminta-ankkuri tukee myös verkoston alkuvaihteen markkinointia tehokkaalla tavalla. Toiminta-ankkuriin kohdennettu tekeminen helpottaa erityisesti verkostoa koordinoivan tahon tehtävää sitouttaa eri organisaatiot mukaan verkoston toimintaan. Verkostokoordinaattori voi käynnistää helppoja ja nopeasti toteutettavia, mutta tiivistä yhteistyötä edellyttäviä pilottitoimenpiteitä. Kun yhteistyö kohdentuu fyysiseen toiminta-ankkuriin, niin tulokset ovat heti nähtävissä ja niiden onnistuminen helposti mitattavissa. Onnistuneet yhteistyökokonaisuudet ja niiden tuottamat positiiviset kokemukset helpottavat tulevaisuudessa isompien ja vaativampien yhteistyökokonaisuuksien toteuttamista. Alustavan yhteistyön aikana voidaan myös tunnistaa eri organisaatioiden ja avainhenkilöiden toimintaan liittyviä motivaatiotekijöitä ja jatkossa hyödyntää niitä verkoston toiminnan ohjaamiseen. Seuraavassa on (kuva 2) esitetty toiminta-ankkuri suhteessa siihen liittyviin kokonaisuuksiin. Kokonaisuuden kannalta avainasemassa ovat toiminta-ankkurin eri osapuolille tarjoamat motivaatiotekijät. Kuva 2. Toiminta-ankkuri suhteessa siihen liittyviin kokonaisuuksiin ja ns. motivaatiorajapinta.

35 35 Tehtyjen havaintojen perusteella Kuopion KAT-ympäristön kehittäminen on hyvä aloittaa sitouttamalla eri toimijat toiminta-ankkuriin. Verkoston ja toimintatapojen vakiintuessa yksittäisestä toiminta-ankkurista voidaan luopua tai sulauttaa hyvinä käytäntöinä kokonaisvaltaiseen toimintaan Ikäteknologian Showroom-tilat Eri puolille Suomea on erilaisten hankerahoitusten avulla toteutettu paljon ns. ikäteknologian Showroom-tiloja. Tilat on usein rakennettu joko kokonaan uudestaan tai olemassa olevia tiloja on peruskorjattu merkittävästi. Tiloihin on hankittu paljon yleisesti käytössä olevia apuvälineitä ja modernimpia ikäteknologisia tuotteita. Hankinnat on tehty joko hankerahoituksen tai erilaisten sponsorisopimusten avulla. Showroom-tilojen yhteyden on suunniteltu ja toteutettu mm. hoiva-alan koulutustuotteita, tuote-esittelymahdollisuuksia ja tuotetestausta. Showroom-tilojen perusajatuksena on edistää ikäteknologian käyttöönottoa osana hoivapalvelutuotantoa ja kotona asumisen tukemisessa. Havaintojen mukaan tilat ovat lähes poikkeuksetta erillään käytännön hoivapalvelutuotannosta ja muista asiakkaista. Myös aktiivinen vuorovaikutus kotona asuvien ikääntyvien välillä tuntuu olevan lähinnä teoriatasolla. Fyysiset tilat ja rakennustekniikka eivät vastaa keskiverto ikääntyvän asuinoloja tai esim. olemassa olevien palvelukotien tilaratkaisuja. Tiloihin liitetty toiminta painottuu lähinnä koulutukseen, jota ne tukevat halutulla tavalla. Erillisissä tiloissa ja asiakasrajapinnasta irrallaan olevat tilat eivät kuitenkaan tue täysipainoisesti ikäteknologisten tuotteiden integroitumista käytännön hoivatyöhön. Saatu hyöty jää lähinnä laitetietouden lisäämisen tasolle. Vastavuoroisesti esim. yritysten saamat tuotekehitys- ja testaushyödyt jäävät vaille optimaalista todellisuuspohjaa. Kyseessä on siis aikaisemmin tässä dokumentissa mainitun kaltainen teknologia saareke Mäntylän palvelutalon teknologia-asunto Kuopion kaupungin kotihoito on alustavasti suunnitellut ns. teknologia-asunnon toteuttamista yhteen Mäntylän palvelutalon asiakashuoneista. Vastaavaan käyttöön soveltuvia tiloja on kartoitettu myös muista Kuopion kaupungin kotihoidon yksiköistä, mutta tämän selvityksen valmistuessa Mäntylään kohdistuvat suunnitelmat oli viety pisimmälle. Teknologia-asunto -konseptin tavoitteena on käyttää asuntoa mm. uusien laitteiden ja järjestelmien testaamiseen ja hyväksyttämiseen, koulutustiloina kotihoidon työntekijöille, kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen suunnatuissa käyttökoulutuksissa. Tällaisenaan asunto vastaa palvelutaloon sijoitettua Showroom-tilaa. Sijaintinsa takia asuntoa voidaan kuitenkin käyttää myös ns. siirtymävaiheen asuntoina tapauksissa, joissa laitoshoidossa ollut asiakas harjoittelee tekniikka-avusteista kotona asumista valvotussa ympäristössä. Mäntylän palvelutaloon sijoittuva asunto tarjoaa potentiaalisen toiminta-ankkurin Kuopion KAT-ympäristölle. Palvelutaloympäristöön sijoitettu teknologia-asunto mahdollistaa ikääntyvien, hoito-henkilökunnan, kolmannen sektorin toimijoiden aktiivisen osallistumi-

36 36 sen esim. ikäteknologiaan liittyvään tutkimus, tuotekehitys- ja testaustoimintaan. Kohderyhmärajapinta tarjoaa tutkijoille ja tuotekehittäjille mahdollisuuden tiedon nopeaan soveltamiseen ja mm. tehtyjen ratkaisujen vaikutuksen nopeaan havainnointiin. Todelliseen ympäristöön sijoitettu kehitystyön voidaan puolestaan olettaa tuottavan asiakaslähtöisempiä ja käyttäjät kokonaisvaltaisesti huomioon ottavia tuotteita, sovelluksia ja toimintamalleja. Ikääntyvät ja hoitohenkilökunta saavat siis entistä kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden vaikuttaa käyttöönotettaviin tai suunniteltaviin tuotteisiin. Yksittäistä asuntoa voidaan hyödyntää ns. demo-tason perehdyttämistilana, mikä mahdollistaa nopean vasteen perehdyttämistarpeeseen tai teknologiaseulonnan esim. etsittäessä sopivaa ratkaisua hoitotyössä tai asiakkaan arjessa havaittuun teknologiatarpeeseen. Asunnon sijainti palvelutalossa mahdollistaa myös muiden kuin ikääntyvien itsenäiseen asumiseen liittyvien asioiden liittämisen osaksi kokonaisuutta. Yksittäisen asunnon sijaan toimintaan voidaan haluttaessa sitouttaa koko palvelutalon ympäristö ja sen infrastruktuuriin vaikuttavat tekijät Strateginen päämäärä ja tavoitteet Toiminta-ankkurille on hyvä luoda selkeä strateginen päämäärä. Strategisten linjausten tekeminen edellyttää koko toimijaverkoston osallistumista. Suomessa on tehty paljon ikäteknologiaan liittyvää selvitys- ja strategiatyötä. Työn tuloksena on useimmiten syntynyt onnistuneita strategisia tavoitteita, joita voidaan soveltaa paikkakunnasta riippumatta. Näin ollen seuraavassa on esimerkinomaisesti listattu Oulun kaupungin tekemiä strategisia linjauksia ja tavoitteita, joita voidaan jatkojalostaa Mäntylän toimintaympäristöön sopiviksi. Oulun kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen strategista päämäärää: "Olemme kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Oulun seudun palvelustrategian visio: "Oulun seutu tarjoaa asukkailleen maan kehittyneimmät palvelut kuntarajoista riippumatta." Amie Oulun kaupunki hankkeen strategiset tavoitteet: Oulun kaupungin päämääränä on kehittää työprosesseja, hyödyntää tutkimustuloksia palvelutuotannossa ja tuoda uutta teknologiaa osaksi tarjottavia palvelutuotteita mm. ikäihmisen turvallisuuteen, toimintakykyyn ja yksinäisyyteen liittyvien uhkatekijöiden poistamiseksi. Tavoitteena on: 1. Kehittää vanhusten kotona selviytymistä tukevia hyvinvointiprofiiliin perustuvia älykkäitä teknologisia palveluja ja ratkaisuja yhteistyössä verkoston muiden toimijoiden kanssa kansainvälistä osaamista hyödyntäen. 2. Oulun kaupunki tarjoaa konsortion tutkimus- ja yritysosapuolille kehitettävän teknologian pilotointi- ja testausmahdollisuuden asiakaslähtöisesti aidossa käyttäjäympäristössä, käytännön prosessien yhteydessä.

37 37 3. Kartoittaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kehitettyjä teknologisia tuotteita ja sovellutuksia. 4. Levittää kaupungin kehittämää hyvinvointiprofiilia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lähteet: velustrategia.pdf uraportit/amieouka_loppuraportti_8%201% pdf 9.2. KAT-osakokonaisuudet Ikäteknologia tulee sulauttaa hoivapalvelutuotantoon niin, että se tukee ikääntyvien toiminallisuutta ja ihmisten itsenäistä selviytymistä. Nykyisen hoivapalvelutuotannon kokonaisjärjestelmä on teoriassa mahdoton kehityskohde useista eri organisaatioista koostuvalle toimijaverkostolle. Ikäteknologian näkökulmasta tarkasteltuna kokonaisjärjestelmän suurin ongelma näyttäisi olevan teknologian hyödyntämiseen liittyvän kokonaisvastuun kelluminen eri palvelutuottajien ja organisaatioiden rajapintojen välissä. Yleiset käytännöt ja toimintamallit vaihtelevat suuresti. Ikäteknologian markkinat eivät vielä ohjaa yhtenäisten teknologiastandardien kehittymistä, mikä osaltaan helpottaisi eri organisaatioiden käyttämien tuotteiden ja järjestelmien yhtenäistä käyttöönottoa. Käynnissä olevaan Sote-uudistukseen liittyvät epäselvyyden vaikuttavat luonnollisesti myös yhtenäisten teknologiastrategioiden luomiseen tähtäävään yhteistyöhön. Luonnon ekosysteemissä toimivimmat ja muuntautumiskykyisimmät kokonaisuudet selviävät parhaiten. Tämä pätee myös ihmisten toimintaan liittyvissä ekosysteemeissä. Ekosysteemejä pystytään muokkaamaan motivoimalla sen jäseniä kohdentamaan toimintansa haluttuihin asiakokonaisuuksiin. Tällöin ekosysteemin toimijat alkavat toimia omalle motivaatiotekijälleen luonteenomaisella tavalla, tuottaen samalla erilaisia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Ekosysteemin toimintaa voidaan ohjata seuraamalla sen toimintaa ja säätämällä motivaatiotekijöitä tavoitteiden saavuttamista tukevaksi.

38 38 Kuva 3. Ehdotelma Kuopion KAT-ympäristön kehittämiskohteista Kuvassa 3 on esitetty ehdotelma Kuopion KAT-ympäristöön liittyvistä kehittämiskokonaisuuksista, joihin Kuopion KAT-ympäristön suunnittelussa tulisi keskittyä. Kyse on korkean tason kokonaisuuksista, joiden alaisuuteen käytännön toimenpiteet ja niihin liittyvät motivaatiotekijät kohdennetaan. Toimiviksi todetuista ratkaisuista pystytään puolestaan rakentamaan toimiva alueellinen ekosysteemi Tarpeiden tunnistaminen Kaiken toiminnan taustalla on lähes poikkeuksetta jokin tarve. Todellisten tarpeiden tunnistaminen on haastava prosessi erityisesti sovellettaessa teknologiaa ihmisläheiseen toimintaan. Todellinen tarve saattaa hämärtyä teknologian asettamien rajoitusten myötä ja teknologia alkaa helposti ohjata esim. tarvekartoitukseen liittyvää toimintaa. Tällöin tarve saattaa jäädä toteutettavassa kokonaisuudessa sivuosaan ja näin teknologia ei tarjoa enää suoraa ratkaisua todelliseen ongelmaan, vaan tukee sen ratkaisua vain välillisesti. Toistoa, voimaa, tarkkuutta ja suurien tietomäärien käsittelyä vaativissa tehtävissä teknologinen ratkaisu on ihmiseen verrattuna ylivoimainen. Ihminen puolestaan on hyvin kätevä ja pystyy toteuttamaan teknologisiin ratkaisuihin verrattuna hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia lyhyessä ajassa. Ihmistä vastaavan toiminnallisuuden toteuttaminen teknologisin menetelmin ei useimmiten ole kustannustehokasta. Ihmisten tarpeet sisältävä lähes poikkeuksetta myös psykologisen tai sosiaalisen tekijän esim. puhtaasti motoristen tarpeiden lisäksi. Yksinkertainen teknologia ei voi suoraan vaikuttaa näiden tarpeiden tyydyttymiseen vaan väliin tarvitaan ih-

39 39 mistoimija. Tarve ihmistoimijoille on erityisen korostunut terveydenhuollon ja hoivapalvelutuotannon yhteydessä. Hoiva-alalla on keskitytty ihmisten tarpeiden tunnistamiseen ja ihmisten toiminnan koordinointiin havaittujen tarpeiden tyydyttämiseksi. Pelkän hoiva-alan koulutuksen tai kokemuksen omaavien toimijoiden voi olla vaikea kohdentaa oikeita teknisiä ratkaisumalleja havaitsemiinsa tarpeisiin. Puhtaasti teknisen taustan omaavat toimijat puolestaan keskittyvät useimmiten tarkastelemaan esitettyä tarvetta tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tai sen asettamien reunaehtojen puitteissa. Usein myös urautuneet tai oman toiminnan edistämiseen keskittyneet ajattelumallit ovat todellisten tarpeiden esille tuomisen ja niihin liittyvien ratkaisumallien kehittämisen esteinä. Yhteistyötä vaativien kokonaisuuksien toteuttaminen onnistuu parhaiten, kun tarve johon toiminta kohdennetaan, on kaikilla toiminnan osapuolilla selkeästi tiedossa. Useimmiten esim. lähtötilanteessa tarpeet on tunnistettu, mutta ne voivat muuttua tai niiden sisältö voi hämärtyä esimerkiksi erilaisten hankerahoitusten tai eri organisaatioiden toimintatapojen asettamien vaatimusten aiheuttamien muutosten takia Esimerkkejä Tämän selvitystyön aikana tehtyjen havaintojen mukaan, toteutettavissa olevien teknologiatarpeiden systemaattinen tunnistaminen käytännön hoivatyöstä on mahdollista mm. erilaisten innovaatioantropologisten ja palvelumuotoiluun liittyvien työmenetelmien avulla. Tämä edellyttää toimintaa havainnoivalta henkilöltä tai ryhmältä jossakin määrin toimialakohtaista osaamista, kykyä luovaan ajatteluun ja kritiikin kohtaamiseen sekä osaamista konkretisoida tehdyt havainnot toimenpide-ehdotusten muotoon. Havainnointia suorittavaa henkilöä tai ryhmän koostumusta on hyvä vaihdella ainakin samankaltaisten tarkastelukohteiden yhteydessä. Teknologiaperusteisten tarpeiden tunnistusprosessi voisi alkaa tavoiteasettelulla, jonka jälkeen mahdollistetaan toiminnan ulkopuolisen henkilön tai ryhmän osallistuminen esim. asiakaskäynteihin. Asiakaskäyntien aikana toimintaa havainnoidaan aktiivisesti tavoiteasettelun näkökulmasta ja havainnot kirjataan jatkojalostusta varten. Menetelmäperusteisen havainnoinnin lisäksi tulee olla saatavilla toimintaan tai toimialaan liittyvää alueellista tai toimiyksikkökohtaista tilastotietoa, joiden avulla tehdyt havainnot voidaan suhteuttaa kokonaistilanteeseen. Erilaisia tarpeita voidaan myös kerätä suoraan hoivahenkilökunnalta. Tällöin toimivin ratkaisu on suomalaisen innovaatiokulttuurin kulmakivi eli yhteinen kahvipöytä. Systemaattisten lomake-kyselyiden käyttäminen on toimiva ratkaisu, jos niihin pystytään liittämään sopiva motivaatiotekijä. Aloitelaatikkotyyliset ratkaisut toimivat lähinnä haluttaessa kerätä kritiikkiä tai negatiivisia kommentteja. Huomioitavaa on myös se, että melko usein henkilökunnalle suunnattujen kyselyiden yhteydessä törmätään tilanteisiin, jossa havaittu tarve perustuu johonkin puhtaasti lisäresursointia tai yksittäistä hankintaa edellyttävään tilanteeseen. Tarpeeseen vastaava kokonaisuus on olemassa, mutta ei käytössä.

40 40 Mikäli asioita tai toimintaa halutaan tarkastella tuoreesta näkökulmasta, niin tällöin opiskelijat tai monialaiset opiskelijaryhmät ovat hyvin toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Opiskelijoiden tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin selkeän tavoitteen asettamista ja osaavaa ohjausta Jatkojalostaminen Pelkkä tarpeen havaitseminen ei automaattisesti tuota ratkaisuehdotusta vaan niihin liittyvä tieto edellyttää jatkojalostamista. Jatkojalostus tapahtuu usein asiantuntijoiden toimesta, mutta tällöin on hyvä säilyttää tiivis yhteys siihen ympäristöön tai toimintamalliin missä alkuperäinen tarve havaittiin. Jatkojalostusvaiheessa tulee huomioida organisaation tai toiminnan strateginen viitekehys ja käytettävissä olevat resurssit. Jos ratkaisuehdotusta ei voida istuttaa kokonaiskuvaan, niin tällöin se todennäköisesti hylätään jo päätöksentekovaiheessa. Erityisesti ikäteknologia-alan yritysten tulisi huomioida tämä toiminnassaan nykyistä vahvemmin. Usein yritysten tuotteeseen liittyvän kustannus-vaikuttavuuden tai kustannus-hyödyn kokonaisvaltainen osoittaminen suoraan julkisen palvelutuottajan prosesseista on tehokkain tapa edistää myyntiä. Löydetty tarve, siihen vaikuttavat tekijät ja raja-arvot voidaan myös antaa suoraan alan yritysten tarkasteltavaksi. Yritysten on usein helpompi määritellä tuotteidensa kyky vastata esitettyyn tarpeeseen tai tarpeen edellyttämät muutokset tuotteeseen. Yritysyhteistyöhön sisältyy kuitenkin riski joutua vahvan myyntiargumentoinnin kohteeksi ja näin ollen myös tarpeen esittäjällä olisi oltava alustava näkemys potentiaalisista ratkaisuvaihtoehdoista Joustava päätöksenteko Julkisen sektorin ja erityisesti moniorganisatoristen toimijaverkostojen päätöksentekoprosessit ovat usein byrokraattisesti hitaita ja näin hankaloittavat mm. yritysyhteistyöhön liittyvien toimenpiteiden joustavaa suorittamista. Tästä ollaan yleisesti tietoisia ja ongelmia syntyykin lähinnä ennalta suunnittelemattomissa tilanteissa tai jos toimijoilla on puutteelliset tiedot organisaation ja/tai toimialan virallisista toimintatavoista (esim. perehdytysvaiheessa olevat työntekijät, vasta toimialalle tulleet yritykset tai muut organisaation ulkopuoliset tahot). Eri organisaatioiden edustajista koostuvan verkoston toiminta edellyttää yhteisten toimintatapojen määrittelemistä ennakkoon. Tämä kuitenkin tulisi mieltää siten, että toiminnan alkuvaiheessa määritellään vain vapausasteet ja konkreettiset tulostavoitteet, prosessikaaviokuvausten tai toiminnan tarkan sisällön määrittelemisen sijaan. Tällöin itse toimintaan liittyvää päätöksentekoprosessia voidaan siirtää enemmän suorittavalle tasolle mikä todennäköisesti johtaa toiminnan itseohjautuvuuden lisääntymiseen. Tarkat prosessikuvaukset ovat tarpeen vasta toimintatapojen vakiintuessa ja ns. sarjatuotannon alkaessa. Vapausasteita lisättäessä on toiminnalta myös odotettava ns. kovia tuloksia. Tuloksettomat toiminnot tulee myös pystyä lopettamaan hallitusti, jonka jälkeen niihin kohdennetut resurssit vapautuvat muuhun käyttöön. Tämä edellyttää valvontaa ja mittareiden asettamista. Kokeellisuus ja epäonnistuminen olisi hyvä sallia esim. pilottitasolla uusien ideoiden ja parhaiden toi-

41 41 mintamallien löytämiseksi. Tämä on erityisen haastava hoiva-alalla, missä epäonnistumisen seuraamukset ovat usein vakavia. Päätöksenteon tukena voidaan käyttää myös erilaisia ennalta määriteltyjä toimenpide- tai tarkistuslistoja. Listoilla voidaan kuvata esimerkiksi päätöksenteon vaiheet tai siihen vaikuttavat kokonaisuudet. Eri toimijoiden tulee tuottaa vastaukset listalla esitettyihin asioihin halutessaan sujuvoittaa virallista päätöksentekoprosessia tai huomioida ne oman toimintansa suunnittelussa. Seuraavassa on esimerkinluontoisesti esitetty karkea toimenpidelista, jota voidaan soveltaa vaikkapa hoitotyön yhteydessä tunnistetun tarpeen ja siihen kohdistettavien teknologisten ratkaisujen määrittelyvaiheessa. - arvioinnin kohteen määrittäminen - nykytilan kartoittaminen ja eri osapuolten tavoitteiden selvittäminen - ratkaisuvaihtoehtojen muodostaminen - vaihtoehtojen ennakkoarviointi - päätös ja toteutus - seuranta Verkostokoordinaatio Esimerkiksi hanketoimintaa varten kootut yhteistyöryhmät toimivat hyvin yhtenäistä linjaa tai korkean tason visioita luotaessa. Käytännön työn tekeminen painottuu puolestaan yksittäisten henkilöiden tai ryhmien tekemiseen ja lopputulos on riippuvainen heidän osaamisestaan ja motivaatiotekijöistään. Verkostojen käytännön työtä ohjataan yleensä projektipäällikkövetoisesti. Vaarana on, että uuden verkostoyhteistyön aikana toimitaan kuten aikaisemminkin ja verkostotoiminnan tavoitteet eivät jalkaudu työn lopputulokseen. Verkostomainen toimintamalli ei toimi ilman aktiivista ja keskitettyä koordinointia. Mikä edellyttää lähes poikkeuksetta verkoston koosta riippuvaa erillisresursointia. Tämä nähdään harmillisen usein kokonaisuuden kannalta ylimääräisenä kulueränä ja verkostojen koordinaatiotehtävät pyritään sisällyttämään päätoimisesti muissa tehtävissä toimivien ihmisten harteille. Myös verkoston toiminnan toteuttamiseen käytetyt resurssit ovat usein verkostoon kuuluvien organisaatioiden tai yksittäisten toimijoiden hallussa. Uuteen verkostoon liitettävien resurssien olemassa oloon on yleensä jokin muu kuin verkoston toiminnan tarkoitus ja niiden soveltamisen yhteistyöhön on yleensä enemmän ns. mahdollisuuden tasolla. Verkostoon kuuluvien toimijoiden on tunnettava itsensä mm. osaamisen, vahvuuksien heikkouksien, toimintaympäristönsä ja toimialansa (markkinat) näkökulmasta. Myös yhteistyökumppaneiden tunteminen ja yksimieliset suhteet ovat merkittävässä asemassa verkostotoiminnan onnistumisen kannalta. Jos em. asiat eivät ole tiedossa tai muuten toimintakunnossa, niin tällöin ulkopuolisen verkostokoordinaation merkitys korostuu. Verkostoa koordinoivan tahon tärkein ominaisuus onkin kyky stimuloida ja motivoida verkostoon kuuluvat tahot tekemään verkostoa hyödyntäviä toimenpiteitä. Haasteellista tästä tekee verkostoon kuuluvien organisaatioiden toisistaan eriävät motivaatiotekijät.

42 42 Verkostokoordinaattorilla tulee olla verkoston työnjako ja vastuukysymykset selkeästi tiedossa, eikä näitä saa jättää pelkästään verkostoon kuuluvien organisaatioiden omalle vastuulle. Myös verkoston tuottama konkreettinen hyöty ja riskit on tiedostettava. Verkostokoordinaattorin on pystyttävä järkeistämään työnjakoa ja poistettava aktiivisesti mahdollisia asenneesteitä. Erilaisten laatukriteerien asettaminen ja laadunhallinnan toteuttaminen sekä verkoston toimintaan liittyvien prosessien mallintaminen voidaan antaa verkostokoordinaattorin vastuulle Keskitetty tiedon koostaminen ja hallinnointi Tietoa on paljon. Nyky-yhteiskunnassa tiedonhallinta ja sen älykäs hyödyntäminen johtavat tulokselliseen toimintaan. Verkostomainen toiminta tuottaa paljon informaatiota, joka tulisi pystyä suodattamaan, koostamaan ja jakamaan verkoston tavoitteita tukevalla tavalla. Tämä on haasteellista, koska usein samaan verkostoon kuuluvilla organisaatioilla on lähes poikkeuksetta toisistaan eroavat viestintä- ja tiedonhallintamenetelmät sekä työkalut. Tiedonhallintaan kuuluvat myös perinteiset sosiaalisen kanssakäymisen toimintatavat, jotka voivat erota merkittävästi esim. eri toimialojen välillä. Verkostomaisessa yhteistyössä organisaatioiden omat ongelmat lakaistaan helposti maton alle ja vain oman toiminnan kannalta edullinen tieto jaetaan verkoston muille toimijoille. Vaikka useimmiten juuri organisaation ongelmiin liittyvä tieto voisi olla verkostokokonaisuuden kannalta tärkeämmässä roolissa. Myös yhteistyön ongelmista tiedottaminen ja ongelmien korjaamiseen liittyvät vastuukysymykset sekä luottamuksen tiedon hallinta ja jakaminen ovat usein haasteellisia verkostotoiminnan yhteydessä. Oikein toteutettuna tiedonhallinta tehostaa merkittävästi verkoston toimintaa ja mahdollistaa esim. rinnakkaisten toimintatapojen kehittämisen keskenään kilpailutilanteessa olevien organisaatioiden välille. Tiedonhallinnan toteutus vaikuttaa erityisesti eri toimenpiteiden suoritusaikoihin ja yleiseen verkostologistiikkaan. Erityisesti eri palvelurakenteiden tulisi olla sellaisia, etteivät niiden rajapinnat estä tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Verkostojen toimintaan liittyvässä tiedonhallinnassa on tärkeää tekemisen helppous ja toimintatapoja ja toiminnan tavoitteita tukevien reunaehtojen selkeä rajaaminen. Erityisen merkityksellistä tämä on silloin kun tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä toimivat muut kuin tietoa hallinnoivat tahot. Sosiaalinen media ja sen sovellukset ovat osoittaneet, että suurienkin verkostojen motivoiminen, toiminnan ohjaaminen ja kohdentaminen halutun asian ympärille on mahdollista yksinkertaisesti käytettäviä tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntämällä. Sosiaalista mediaa tarjotaankin usein viestinnälliseksi ratkaisuksi erilaisten toimijaverkostoja muodostettaessa. Sosiaalinen media tai muut sähköiset viestintävälineet eivät kuitenkaan ole välttämätön osa tiedonhallintaa vaan käytetyt ratkaisut tulisi valita tarveperusteisesti. Esimerkiksi pienen yhteisön välisessä tiedonvaihdossa suora ihmiskontakti on usein tehokkain tapa viestiä ja vaihtaa tietoa. Huomioitavaa on myös hoiva-alaan tiedonvaihtoon liittyvät lainsäädännölliset tietosuojarajoitteet. Esimerkiksi avointen sosiaalisen median palveluiden hyödyntäminen sellaisenaan ei ole mahdollista hoiva-alaan liittyvien asiakokonaisuuksien yhteydessä. Tarvitaan siis suljettuja järjestelmiä, jotka toimivat sosiaalisen median käyttöliittymästandardien mukaisesti. Ikäteknologiaan liittyvän verkostotoiminnan ohjaamiseen liittyvän tiedonhallinnan lisäksi oleellista tietoa on mm. hoivatyössä havaittujen tarpeiden ja työtä hankaloittavien ongelmakohtien

43 43 dokumentoiminen ja välittäminen toimijaverkostolle. Tarvitaan myös jatkuvasti päivittyvää tietoa olemassa olevista ikäteknologisista tuotteista ja niiden soveltamisesta. Optimitilanteessa nämä toiminnot pystytään osin yhteisöllistämään Testaustoiminnot Tuotteet suunnitellaan jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten. Erityisesti terveysteknologisten tuotteiden yhteydessä tuotteen ominaisuuksien ja toiminnan käyttötarkoituksen mukaisuus (Intended Use) tulee osoittaa erillisillä testeillä. Ikäteknologiset tuotteet eivät välttämättä täytä terveysteknologisen tuotteen määritelmää ja usein kyseessä voikin olla puhtaasti kuluttajakäyttöön luokiteltu tuote. Markkinoilla olevien tuotteiden toiminta on taattu niiden valmistajien toimesta. Tästä huolimatta hankittaessa suurempia määriä yksittäisiä tuotteita tai monimutkaisia kokonaisjärjestelmiä, on niiden teknisiin ominaisuuksiin, käytettävyyteen ja käyttötarkoituksenmukaisuuteen syytä tutustua tarkemmin. Usein on syytä myös suorittaa erilaisia pilottikokeiluja tai laboratoriotestejä, joiden aikana tuotteiden toiminnasta ja ominaisuuksista varmistutaan. Optimitilanteessa testauksen ja arvioinnin suorittaa jokin hankinnan tai toimittajan ulkopuolinen taho. Tällöin ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua em. toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset ja/tai niiden kohdentaminen. Kuopion alueen toimijat mahdollistavat ikäteknologian tuotetestauspalveluiden konseptoinnin ja kokonaisvaltaisen testausprosessin sisällyttämisen osaksi ikäteknologian hankinta ja käyttöönottoprosessia. Käytännön toteutus kuitenkin edellyttää systemaattisen testaustoiminnan sisällyttämistä osaksi hoivapalveluorganisaatioiden teknologiastrategiaa Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen ja testaaminen Edellytyksenä teknisten tuotteiden myynnille on valmistajan antama vakuutus niiden yhteensopivuudesta erilaisten direktiivien sekä alueellisen lainsäädännön asettamien vaatimusten ja rajoitusten osalta. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että tuotteiden virallinen valmistaja on testannut tuotteensa niiden tuoteluokan vaatimusten osalta. Huomioitavaa kuitenkin on, että kyseessä on nimenomaan valmistajan antama vakuutus ja suoranaista pakkoa em. testien tekemiseen ei aina ole. Hankintojen valmisteluvaiheessa onkin hyvä pyytää tuotteiden valmistajia toimittamaan tarvittavat todistukset em. vaatimustenmukaisuudesta ja varmentaa ne vaatimukset joiden mukaan tuote on tuotu markkinoille sekä miten nämä vaatimukset soveltuvat tuotteiden kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Tuotteen vaatimustenmukaisuuden toteaminen edellyttää lähes poikkeuksetta asiantuntijaosaamista. Tämä tarkoittaa mm. hankinnan toteuttamiseen liittyvien kustannusten kasvamista. Kyseessä on laadunvarmistukseen liittyvä toimenpide, jonka kustannukset olisi hyvä hyväksyä osaksi hankintakustannuksia. Toisaalta taas liiallinen testaaminen aiheuttaa kokonaisuuden kannalta turhia kustannuksia. Näin ollen tuotetestaukseen liittyvissä asioissa joudutaan usein tekemään kompromisseja.

44 44 Yksittäiset tuotteet lähes poikkeuksetta täyttävät niille asetetut tekniset vaatimukset. Kuitenkin jos eri valmistajien erillisistä tuotteista kootaan kokonaisjärjestelmiä, niin tällöin kokonaisuutta ei ole testattu järjestelmätasolla. On mahdollista, että järjestelmään kuuluvien tuotteiden väliset yhteensopimattomuusongelmat voivat vaikuttaa kokonaisuuden toimintaa kriittisellä tavalla. Isojen hankintojen kohdalla olisikin hyvä testata hankittavat tuotteet ja niistä rakennetun järjestelmän keskinäinen yhteensopivuus. Samalla voidaan etsiä järjestelmän ns. heikoin lenkki. Jos heikkoa lenkkiä ei voida poistaa tai korvata, niin koko järjestelmä voidaan määritellä toimimaan sen heikoimman kohdan asettamien vaatimusten perusteella. Vaatimusten mukaisuutta osoitettaessa ulkopuolisen asiantuntijuuden tarve kohdistuu mm. teknisten vaatimusten määrittelyyn, tarkastamiseen ja tarvittaessa lisätestien määrittelyyn sekä vaatimusten verifiointiin testaamalla tuotteet laite- ja/tai järjestelmätasolla Käytettävyyden ja käyttötarkoituksenmukaisuuden testaaminen Julkisiin hankintoihin vaikuttavat merkittävästi mm. yksittäisten asiantuntijoiden tekemät selvitykset ja esim. tarjouskilpailumenettelyn asettamat raamit. Usein saatetaankin päätyä tilanteeseen, joissa kokonaisuuden kannalta parasta tuotetta ei hankita tai ei pystytä hankkimaan, vaikka taloudelliset resurssit sen mahdollistavat. Erityisesti ikäteknologisten sovellusten käytätettävyydellä ja käytöntarkoituksenmukaisuudella on merkittävä rooli tuotteiden varsinaisen käyttöasteen ja niiden käytön tuottamien etujen kannalta tarkasteltuna. Käytettävyyden ja käyttötarkoituksenmukaisuuden korostaminen tuotteiden hankintakriteerinä on siis suositeltavaa. Tuotteiden käytettävyys koetaan usein hyvin yksilöllisesti, mikä tekee käytettävyyden arvioinnista haastavaa erityisesti julkisen hankintamenettelyn piirissä oleville tahoille. Käytettävyyttä voidaan kuitenkin testata ja arvioida hallitusti. Testaus aiheuttaa todennäköisesti varsinaisen hankinnan ulkopuolisia kustannuksia kuten aikaisemmin esitelty vaatimustenmukaisuuden osoittaminenkin. Käytettävyystestauksessa voidaan hyödyntää esim. videokuvaa, älykkäitä seurantalaitteistoja ja käytettävyyden analysointiin suunniteltuja ohjelmistoja. Testilaitteistojen hankintahinnat ovat halventuneet merkittävästi samalla kun niiden ominaisuudet ovat lisääntyneet. Videokuvaa hyödyntävät sovellukset voivat nykyään tunnistaa mm. tarkkailtavien henkilöiden tunnetiloja, joiden perustella saadaan todellista tietoa tuotteiden käytön aiheuttamista reaktioista muutenkin kuin testiin osallistuvan henkilön kertomana. Simulaatiotilanteissa tehty käytettävyystestaus puolestaan antaa esim. kyselytutkimuksia realistisempaa tietoa tuotteiden toiminnasta niiden todellisissa käyttötilanteissa. Simulaatiotilanteissa käytettävyyttä voidaan myös arvioida puhtaasti tilanteen ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Tällöin olisi kuitenkin hyvä olla olemassa myös arviot arvioinnin suorittavien henkilöiden yleisestä suhtautumisesta arvioinnin kohteeseen. Asiantuntijoiden lisäksi arviointi tulisi suorittaa kaikkien niiden tahojen toimesta, joihin varsinainen hankinta jatkossa kohdistuu. Optimitilanteessa ikäteknologian käytettävyyden ja käyttötarkoituksenmukaisuuden osoittamiseen suunnattu testaustoiminta pystytään integroimaan osaksi hoivapalvelutuotan-

45 45 toa. Käytännön esimerkkinä mainittakoon terveysteknologisten tuotteiden testaukseen erikoistunut Teknologiaterveyskeskus Kaakkuri, jossa tarjotaan tuotetestauspalveluita yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Perusajatuksena on tuoda kehitysvaiheessa olevia tuotteita testattaviksi aitoon terveydenhuollon ympäristöön. Lisätietoja Teknologiaterveyskeskus Kaakkurin tuotetestauspalvelusta: Tuotteiden käytettävyyttä osoitettaessa ulkopuolisen asiantuntijuuden tarve kohdistuu mm. tuotteen toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn, tarkastamiseen ja tarvittaessa lisätestien määrittelyyn sekä vaatimusten verifiointiin testaamalla tuotteet laite- ja/tai järjestelmätasolla Palvelualuekohtainen teknologiastandardointi Erilaisten testaustoimintojen liittäminen osaksi alueellista hankintaprosessia auttaa ns. alueellisen teknologiastandardoinnin toteuttamista. Hankintoihin yhdistetty testausprosessi asettaa ennakkovaatimustason tuotteiden toimittajatahoille, mikä puolestaan vaikuttaa esim. liian nopeasti markkinoille tuotujen tuotteiden pääsyyn osaksi palvelutuotantoa. Testaustoiminnan muotoon puettu standardointi ei myöskään ole niin rajaava kuin esimerkiksi tiettyyn teknologiaan liitetty standardointi. Mikäli testausprosessi pystytään tuotteistamaan oikein, niin prosessi tuottaa myös toimittajatahojen kannalta hyödyllistä tietoa ja se voi jopa kannustaa toimittajatahoja kustantamaan testit markkinointi- tai tuotekehitystarkoituksissa. Haittavaikutuksena teknologiastandardoinnissa voi olla erityisesti pienten ja aloittavien laitetoimittajien karsiutuminen pois tarjouskilpailuista tai em. prosessiin syvällisesti perehtyneen toimittajan nouseminen määräävään markkina-asemaan Koulutus ja perehdyttämistoiminnot Teknologia ja hoitotyön koulutus Terveysalan koulutuksen lähitulevaisuuden tavoitteena on vastata hoivapalvelutuotannon työntekijätarpeisiin. Tämä on kuitenkin haasteellista, koska esim. nuoret eivät ole juurikaan kiinnostuneita vanhustyöstä. Ala työllistää jo nykytilanteessa ja tulevaisuuden työllistymisnäkymät ovat hyvät, joten vanhustyöhön liittyvien mielikuvien voidaan olettaa olevan suurin yksittäinen vaikutin hoiva-alaa opiskelevien nuorten valitessa suuntautumisvaihtoehtojaan. Terveysalan koulutuksessa on tällä hetkellä opintojaksoihin sidottua ikääntymisen teeman opetusta suhteellisen vähän siten, että se näkyisi selkeästi esim. opintojakson nimessä. Aiheeseen liittyvät harjoittelujaksot kohdistuvat ensisijaisesti sairaaloiden geriatrisille vuodeosastoille, joissa työ koetaan henkisesti ja fyysisesti raskaaksi. Työtä tukeva ja helpottava ikäteknologia on usein esillä mm. gerontologisen hoitotyön koulutuksen sisällä, mutta lähinnä vähäisessä sivuosassa. Vanhustyön koulutuksen nykytilassa siis on kehittämisen varaa ja ikääntymiseen tulisi panostaa enemmän ja näkyvämmin.

46 46 Ikääntyviin liittyvät yhteiskunnalliset haasteet ja ikäteknologian tuleminen osaksi hoivapalvelutuotantoa tullaan todennäköisesti ottamaan vahvasti huomioon tulevissa koulutusohjelmauudistuksissa. Ikäteknologia tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia mm. vanhustyön koulutuksen toteutuksen ja opiskelijamarkkinoinnin näkökulmasta. Teknologian hyödyntämisen osana tulevaa ammattia voidaan olettaa kiinnostavan suurinta osaa nuoria, vaikka hoiva-alalle hakeudutaankin pääasiassa muista syistä. Hieman stereotyyppisesti ajateltuna voidaan myös olettaa teknologian lisäävän esimerkiksi miesten kiinnostusta alaa kohtaan. Ikäteknologia lisää myös terveysalan hallintoon ja hoivapalvelutuotantoon välillisesti liittyvien toimijoiden koulutuksen tarvetta. Työyhteisöjen johtamisen laadulla on erittäin suuri vaikutus siihen, miten voimavaroja käytetään. Teknologia voi merkittävästi tukea hoivapalvelujen johtamista mm. erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Tämä puolestaan lisää mm. logistiikkaan ja tietojärjestelmiin liittyviä koulutustarpeita. Ikäteknologian tuotekehitys ja siihen liittyvä liiketoiminta edellyttää alakohtaista erityisosaamista. Vaikka valmistava teollisuus onkin siirtynyt pääasiassa halpatuotantomaihin, niin maa- ja aluekohtaisten tuki- ja huoltopalveluiden merkitys on korostunut. Näin syntyneisiin uusiin työpaikkoihin ja toimenkuviin sisältyy entistä korostetumpi tarve myynti- ja asiakasosaamiselle, mikä puolestaan on mahdollisuus monialaisille koulutusorganisaatioille. Esimerkiksi tekniikan koulutusohjelmiin voidaan sulauttaa myös hoivatyön kursseja ja päinvastoin. Tässä ollaan jo hyvässä vauhdissa ja ikäteknologia ja siihen liittyvät asiakokonaisuudet toimivat jo kantavana teemana mm. monialaiseen tuotekehitykseen liittyvissä opintojaksoissa ja projektikursseissa. Toteutukset ovat kuitenkin vielä turhan teknologiapainotteisia Perehdyttäminen Koulutuksella sinänsä ei voida merkittävästi parantaa hoiva-alan nykyisiä työ-oloja tai ehtoja. Henkilökunnan hyvä ammattitaito, hyvinvointi ja sitoutuminen työhön vaikuttavat kuitenkin työn sujuvuuteen ja hoidon laatuun myönteisesti. Teknologian tuominen osaksi hoivatyön arkea ilman kunnollista perehdytystä vaikuttaa useimmiten kielteisesti em. asiakokonaisuuksiin, mikä näkyy erityisesti hoidon laadussa. Teknologian käyttöönoton yksi merkittävimmistä osioista on siihen liittyvä perehdyttäminen. Perehdyttäminen on hyvä kohdistaa erityisesti hoiva-alan työntekijöihin, koska he toimivat myös hoivapalveluiden asiakkaisiin suunnatun teknologiaperehdytyksen toteuttajina. Perehdytys voidaan toteuttaa joko organisaation sisäisten tai ulkopuolisten koulutuspalvelutuottajien toimesta, mutta organisaation olemassa olevat toimintatavat ja rajoitteet on hyvä huomioida perehdytyksen suunnittelussa. Suurin perehdytyksen järjestämiseen liittyvä haaste on korvaavien työtekijäresurssien saaminen perehdyttämistoimenpiteiden ajaksi. Teknologian käyttöönotto tapahtuu usein suunnitelmallisten aikataulujen ja hankintoihin liittyvien vuosikellojen mukaan, mikä mahdollistaa myös perehdytyksen ennakkosuunnittelun. Tällöin koulutustilaisuudet voidaan järjestää esimerkiksi hoiva-alan koulutuspalvelutarjoajien vuosikellojen mukaan synkronoituna, jolloin alan opiskelijoita ja heidän harjoittelujaksojaan voidaan hyödyntää korvaavina työntekijäresursseina.

47 47 Perehdyttäminen on hyvä toteuttaa vaiheittain ja vakioitua kaavaa noudattaen. Myös tiedottaminen teknologian käytön vaikutuksista kokonaisjärjestelmään on merkittävässä roolissa. Ihmisten asteittainen totuttaminen uuteen teknologiaan ja toimintamalleihin on vakiintunut toimintatapa mm. nykyisessä kuluttajamarkkinoinnissa, missä ihmisille synnytetään tarve käyttää uutta teknologiaa, vaikka he lähtökohtaisesti tulisivatkin toimeen ilman sitä. Asteittainen ja valikoitu perehdytys vähentää mm. ennakkoasenteista johtuvaa muutosvastarintaa. Kuva 4. Yksi vaihtoehto ikäteknologiaan liittyvä perehdyttämisprosessin toteutuksesta. Virtuaalikoulutus ja ns. pelilliset menetelmät tulee myös huomioida potentiaalisina perehdytysmenetelminä. Oppimisympäristöistä esim. Moodle on jo laajasti käytössä terveyspalvelutuottajien sisäisessä koulutuksessa. Virtuaalisairaaloista yms. ympäristöjä on kokeiltu koulutuskäytössä erilaisten hankkeiden myötä, mutta tulokset eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet. Virtuaalikoulutus tarjoaa kuitenkin potentiaalisia toteutustyökaluja liittyen erityisesti teknologian käyttökoulutukseen. Kuvien, videon, äänitteiden ja havainnollistavien animaatioiden avulla tekniikan oikeakäyttö voidaan opettaa perehdytyksen kohteena olevalle henkilölle kattavasti ja nopeasti verrattuna esimerkiksi käyttöohjeiden ja oman kokeilun myötä tapahtuvan oppimisen avulla. Pelilliset menetelmät ja simulaatiomainen oppiminen toimivat erityisesti nuorille suunnatuissa perehdyttämistilanteissa.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot