YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS"

Transkriptio

1 Raija Jääskeläinen YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS POTILASYHDISTYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SAVONLINNASSA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Raija Jääskeläinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Yhdessä näkee kauemmas Potilasyhdistysten tulevaisuuden näkymät Savonlinnassa Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia potilasyhdistysten tulevaisuuden näkymiä, kertoa niiden toiminnasta sekä hiljaisen tiedon merkityksestä potilasyhdistyksissä. Potilasyhdistykset ovat kolmannen sektorin toimijoita ja tekijät ovat vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoistoimintaan osallistuu kaksi viidestä suomalaisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisjärjestöjen toimintaan joka kymmenes suomalainen. Vertaistuki on merkittävä osa näiden yhdistysten toimintaa. Samanhenkisten jäsenten kokoontuminen yhteisen asian pariin koettiin tärkeäksi. Tällöin oli mahdollista saada sekä tiedollista tukea, että vaihtaa kuulumisia omasta sairaudesta ja arjen tapahtumista Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneita puolistukturoituna haastatteluna. Tutkimukseen osallistui neljä potilasyhdistystä, joista kustakin haastatteluihin osallistui kaksi jäsentä, joista toinen oli osallistunut yhdistyksen toimintaan aktiivisesti jo useiden vuosien ajan ja toinen haastateltava oli tullut mukaan aktiivisena toimijana viime vuosien aikaan. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kaikki savonlinnalaiset potilasyhdistykset uskoivat omaan tulevaisuuteensa. Ne kokivat toimintansa tarpeelliseksi ja julkisten palveluiden supistumisen vuoksi olettivat toimintansa muuttuvan entistä merkityksellisemmäksi. Ongelmaksi omalle toiminnalleen kaikki tutkimukseen osallistuneet potilasyhdistykset kokivat aktiivisten toimintaan osallistuvien jäsenten liian vähäisen määrän. Toistaiseksi kaikki olivat kuitenkin saaneet riittävästi toimijoita. Hiljaista tietoa kerätään yleensä vain historiikkeihin. Tutkimustulosten perusteella voidaankin suositella potilasyhdistyksille hiljaisen tiedon tallentamista ja perehdyttämiskansioiden tai toimintaohjeiden laatimista toiminnan tueksi. Tutkimukseen osallistuneet potilasyhdistykset toivoivat, että julkinen terveydenhuolto haluaisi tehdä yhteistyötä niiden kanssa nykyistä enemmän, koska nykyisin niillä ei ollut säännöllistä yhteydenpitoa terveydenhuollon kanssa. Toivon tästä tutkimuksesta olevan hyötyä potilasyhdistyksille niiden kehittäessään toimintaansa ja toimiessaan sairaiden ja vammaisten kumppaneina vertaistuen keinoin. Asiasanat (avainsanat) Potilasyhdistys, vapaaehtoistyö, vertaistuki, hiljainen tieto, kolmas sektori Sivumäärä Kieli URN 76s + liite 1s Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Virpi Kurki

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis December 19, 2006 Author(s) Raija Jääskeläinen Name of the bachelor's thesis Together We Can See Further The Future of Patient Organisations in Savonlinna Degree programme and option Degree Programme in Business Management Abstract The objective of this bachelor s thesis was to research the future of patient organisations, their activities and the meaning of tacit knowledge in patient organisations. Patient organisations are Non-Governmental Organisations (NGO) and the participants are volunteers. Two out of five Finns participate in voluntary work and one in ten in the activities of health and welfare organisations. Peer support is an important factor in the activity of these organisations. Assemblies of like-minded people around common cause were considered important. The assemblies make it possible to acquire knowledge of one's illness and talk about everyday life. The research was conducted by using qualitative methods by interviewing subjects at semi structured interviews. Four patient organisations participated in the research. From each organisation two members were selected from whom one had been an active participant for many years and the other had become active in recent years. As a result of this research, it was concluded that these organisations in Savonlinna believe in their future. They saw their activity as necessary and expect to become more important due to government funding cuts. The low number of active participants was experienced problematic by all organisations within research, though all have had enough active members so far. Tacit knowledge is usually collected only in the history books. According to the results I would like to recommend for the patient organisations to collect the tacit knowledge and make familisation folders or instructions to support their activity. Organisations participating in this research hope that the public health care would want to co-operate more, as contacts has been quite irregular so far. I hope this research to be useful for patient organisations as they develop their activity and when they work with the sick and handicapped by means of peer support. Subject headings, (keywords) Patient organisation, volunteer, peer support, tacit knowledge, non-governmental organisation Pages Language URN 76 p. + app. 1 Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Bachelor s thesis assigned by Virpi Kurki

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO POTILASYHDISTYKSET Valtakunnalliset potilasjärjestöt Kolmas sektori Kolmannen sektorin ominaispiirteet Politiikan näkökulma Kolmas sektori osana kansalaisyhteiskuntaa Kolmas sektori ja talous Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit Vertaistuki sosiaalisen pääoman kasvattajana Oppiva organisaatio hiljainen tieto näkyväksi Hiljainen tieto äänetön ammattitaito Hiljainen tieto liike-elämässä Hiljainen tieto hoitotyössä Hiljainen tieto käsityöperinteessä POTILASJÄRJESTÖJEN MERKITYS JULKISELLE TALOUDELLE POTILASYHDISTYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusmenetelmän luotettavuus Reliabiliteetti Validiteetti Tutkimuksen eettisyys Salassapito TUTKIMUSTULOKSET JA ANALYSOINTI... 47

5 5.1 Tulevaisuus potilasyhdistysten näkökulmasta Potilasyhdistysten toiminta ja jäsenistön odotukset Julkisen talouden odotukset potilasyhdistyksiltä Hiljainen tieto potilasyhdistyksissä Vanhojen ja uusien toimijoiden näkemyksiä POHDINTA LÄHTEET... 71

6 1 JOHDANTO luvun alun talouslama vauhditti vapaaehtoistyön ja potilasjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana on kasvanut, ja vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivien järjestöjen toimintaa. Kolmannen sektorin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet merkittävästi, ja väestön ikääntyessä tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Lienee vaikea olettaa vapaaehtoisvoimin voitavan täyttää ne odotukset, joita julkinen sektori on kohdistanut kolmannelle sektorille varsinkin, kun palvelujen tuottajilta odotetaan ammatillisten asioiden hallintaa. Potilasjärjestöjen toiminnassa tulee esille toiminnan pitkäjänteisyys ja toimintaan sitoutuminen, mutta on myös muistettava, että toiminta on vapaaehtoista. Julkisen sektorin on huomioitava, että ammattityön tarvetta ei voida korvata kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnalla. Julkisen rahoituksen avulla on kuitenkin pystytty vuosien mittaan työllistämään suuri määrä sekä ammatillisesti päteviä että vajaakuntoisia henkilöitä kolmannen sektorin yhdistyksiin. Kyseessä on ollut projektiluontoisia hankkeita sekä erilaisilla työllistämistuilla palkattuja työntekijöitä. Useat heistä ovat palkkatyön loputtua jääneet toimintaan mukaan vapaaehtoistyöntekijöinä ja kenties työllistyneet myöhemmin uudelleen. Vaatimukset potilasyhdistyksiä kohtaan ovat kasvaneet. Ihmisten kiinnostus omaa terveyttään sekä sairauksiaan kohtaan on lisääntynyt. Kansalaisten tiedon tarve on lisääntynyt, ja koulutuksen parantuessa myös kyky käyttää saatua tietoa hyväksi on parantunut. Ihmisten keski-iän noustessa vapaa-aika on lisääntynyt, mutta sairastavuus on kasvanut, joten vertaistuella ja ryhmätoiminnalla tulee olemaan entistä enemmän kysyntää. Tutkimustuloksin on voitu todeta vapaaehtoistoiminnan lisäävän ihmisten hyvinvointia ja lisääntyneellä sosiaalisella pääomalla on merkitystä paitsi elämänlaatuun myös yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Tällä on myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskuntaa kohtaan. Erilaiset käsitteet (esimerkiksi kolmas sektori, vapaaehtoisjärjestö, etujärjestö, voittoa tavoittelematon sektori, yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta) kuvaavat

7 2 samaa toimintasektoria (ks. Helander & Laaksonen 1999, 14-18). Se, mitä käsitettä kulloinkin käytetään, riippuu näkökulmasta, josta tutkimusta tehdään. Mielestäni tämän tutkimuksen toimijoita kuvaavat parhaiten termit kolmas sektori sekä potilasyhdistys. Nämä termit ovat yleisesti käytössä suomalaisessa tutkimuksessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi Savonlinnassa toimivat potilasyhdistykset kokevat tulevaisuutensa, mikä on niiden rooli tulevaisuudessa ja keneltä odotukset tulevat. Paikkakunnalla toimii lähes kaksikymmentä potilas- ja vammaisjärjestöä ja niiden jäsenmäärä on yhteensä noin kaksi tuhatta. On arvioitu, että Suomessa on noin 155 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja niillä noin paikallisyhdistystä, sekä jäseniä näissä järjestöissä on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa ja työntekijöitä (Harju ym. 2001, 54). Opinnäytetyön toinen luku käsittelee potilasyhdistysten toimintaympäristöä. Aluksi tutkimus selvittää potilasyhdistysten toimintaa ja tehtäviä ja sidonnaisuuksia. Luvussa selvitetään käsitettä kolmas sektori. Kolmanteen sektoriin kuuluvat myös sosiaali- ja terveysjärjestöt kuten potilasjärjestöt, joista osasta käytetään myös nimitystä vammaisjärjestöt. Seuraavaksi käsitellään vapaaehtoistoimintaa ja suomalaisten osallistumista siihen. Yeungin (2002, 38) tutkimuksen mukaan kaksi viidestä suomalaisesta osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Kolmantena käsitteenä tarkastellaan hiljaisen tiedon olemusta ja sen merkitystä. Potilasyhdistyksissä toimivilla on runsaasti kokemuksellista eli hiljaista tietoa, joka ei tallennu yhdistysten toiminnan yhteydessä. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu potilasyhdistysten jäsenten haastatteluihin. Tutkimusta varten haastatellaan neljän potilasyhdistyksen kahta aktiivisesti toiminnassa mukana olevaa jäsentä, joista toinen ollut mukana toiminnassa jo kauan ja toinen on viime aikoina aktiiviseen toimintaan mukaan tullut henkilö. Haastattelut suoritetaan puolistrukturoituna tai teemahaastatteluna haastattelurungon perusteella toukokesäkuun 2006 aikana. Pidän tutkimusta ajankohtaisena, koska julkisuudessa keskustellaan vilkkaasti kolmannen sektorin järjestöjen lisääntyneestä merkityksestä osana sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Aiheen valinta soveltuu mielestäni tradenomin opinnäytetyöksi ja kiinnostaa itseäni työni kannalta farmaseuttina sekä toimijana potilasjärjestössä.

8 2 POTILASYHDISTYKSET 3 Potilasyhdistykset ovat eri sairauksiin sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä yhdistyksiä. Vammaisyhdistyksiksi luetaan aisti-, kehitys- ja liikuntavammaisuuteen liittyvät yhdistykset sekä invalidiyhdistykset. (Vuorinen ym. 2004, 33.) Potilasyhdistysten päätarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tätä tarkoitusta yhdistykset toteuttavat tarjoamalla erilaisia tukimuotoja, palveluita ja tietoa. (Vuorinen ym. 2004, 26.) Tämä tutkimus käsittelee potilasyhdistyksiin luokiteltavia paikallisella tasolla toimivia vammais-, kansanterveys- tai sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiä, joista tutkimuksessa käytetään nimitystä potilasyhdistys. Toimintaympäristö Järjestöjen tehtävä on vaikuttaminen sekä ihmisten tarpeiden ja uusien asioiden esiinnostaminen ja tuominen keskusteluun. Kun järjestöllä on hyvä paikallinen tuntuma ihmisten elämään, sillä on myös kosketus ihmisten ajankohtaisiin aiheisiin ennen muita toimijoita (Vuorinen ym. 2004, 20.) Potilasjärjestöjen yksi keskeisiä tehtäviä on sosiaalisen tuen tarjoaminen. Se ymmärretään ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa he antavat ja saavat henkistä, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Järjestöt toimivat myös tilanteissa, joissa ne täydentävät ihmisten luontaisia verkostoja ja tarjoavat tukea tilanteissa, joissa tukiverkostoja ei ole olemassakaan. (Vuorinen ym. 2004, 16.) Paikallisten potilasyhdistysten järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta edistää jäsenten hyvinvointia ja parantaa sosiaalisia yhteyksiä. Potilasjärjestöjen paikallisyhdistyksistä suurin osa toimii täysin vapaaehtoisin voimin. Tällöin yhdistysten toimintaan voi tulla mukaan haluamanaan aikana, valita toiminnasta itselleen merkitykselliset osat ja paneutua asioihin omien resurssiensa mukaan. Tästä on seurauksena se, että toimintaan sitoutuminen vaihtelee eri ihmisten kohdalla ja eri aikoina. Potilasyhdistysten toiminta lepää kirjattujen ohjeiden, mutta myös hiljaisen tiedon varassa. Varsinaista kansalaistoimintaa yhdistyksissä ei useinkaan dokumentoida säännöllisesti. Kaiken toiminnan systemaattinen seuranta ei kuulu kansalaistoiminnan kulttuuriin

9 4 ja siten suuri osa toiminnasta ei tule kirjatuksi mihinkään. Lähinnä keskitytään talouden ja hallinnon laillisuuden seurantaan. Hiljaista ja unohtumaan painuvaa tietoa järjestöissä kerätään usein historiikkeihin, jotka perustuvat avainhenkilöiden haastatteluihin ja vanhoihin asiakirjoihin. (Vuorinen ym. 2004, 23.) Potilasyhdistykset toimivat, tai niiden tulisi toimia, oppivan organisaation tavoin. Oppiva organisaatio -termi kuvaa organisaation toimintatapaa, joka kannustaa sekä yksilöitä että ryhmiä jatkuvaan oppimiseen ja työsuorituksen parantamiseen. Oppiva organisaatio sallii virheitä ja se oppii niistä. Se voi syntyä vain koko organisaatiossa ilmenevän oppimisen tuloksena. Oppiva organisaatio on yhteisö, joka alinomaan muuttaa itseään ja tekee kaikkien jäsenten oppimisen helpommaksi. Toiminnan taustalla vaikuttavat vahvat arvot ja selkeä visio. Oppiva organisaatio toimii lähellä asiakasta. Se reagoi nopeasti muutoksiin, oppii muilta ja osaa kyseenalaistaa omaa toimintaansa. (Ruohotie 1998, 40.) Organisaatio itsessään ei voi luoda tietoa. Siihen tarvitaan organisaation jäseniä. Hiljaista tietoa ei voida välittää eikä siirtää toisille helposti vaan se siirtyy yhdessä näkyvän tiedon kanssa henkilöltä toiselle. (Nonaka & Takeuchi, 1995, 70.) Oppiva organisaatio saattelee meidät ymmärtämään hiljaista tietoa. Hiljaisen tiedon ja fokusoidun tiedon välille Koivunen (2000, 80) tekee eron. Hänen mukaansa fokusoitu tieto määrittelee ilmaisemamme asiat ja tekee ne näkyväksi. Tässä käsittelyssä tarvittava välttämätön taustatieto on hiljaista tietoa. Näkyvää tietoa on mahdollista arvioida kriittisesti, koska se on ilmaistu eksplisiittisesti eli käsitteellisesti, kun taas hiljaisen tiedon kohdalla samanlainen dokumentoitavissa oleva kriittinen päättelyketju ei ole mahdollinen. Täten nämä kaksi tiedon muotoa täydentävät toisiaan. Potilasyhdistykset toimivat kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muodostaa kansalaistoiminta, joka muodostuu yhdistyksistä, järjestöistä ja osuuskunnista. Kolmannen sektorin järjestöistä käytetään myös nimityksiä voittoa tavoittelematon järjestö, vapaaehtoisjärjestö, etujärjestö, yhteiskunnallinen liike ja aatteellinen järjestö. Puolueiden poliittiset ohjelmat käyttävät nimitystä kansalaisyhteiskunta viittaamaan kansalaisten vapaaehtoisiin yhteenliittymiin. Kansainvälisissä tutkimuksissa käytetään yleensä nimitystä voittoa tavoittelematon sektori kolmannen sektorin rinnakkaiskäsitteenä. (Helander & Laaksonen 1999, )

10 5 Kolmannella sektorilla toimiville järjestöille on ominaista vapaaehtoistoiminta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mukaan vapaaehtoistoiminta tehdään tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin ja se antaa iloa mukana oleville antaen samalla heille mahdollisuuden käyttää vapaa-aikaansa mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Liitto pitää vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä toimintana, jonka arvostus on viime vuosina lisääntynyt. (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto 2005, 3.) Valtakunnalliset järjestöt Vapaaehtoistoiminta Potilasyhdistys Oppiva organisaatio Kolmas sektori Hiljainen tieto KUVA 1. Potilasyhdistysten toimintaympäristö Kuvassa 1 nähdään potilasyhdistysten toimintaympäristö. Potilasyhdistykset osallistuvat omien liittojensa, valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja aistivammajärjestöjen toimintaan. Ne ovat osa kolmatta sektoria ja niiden toiminta edustaa kansalaisyhteiskunnan tasavertaista vuoropuhelua. Yhdistyksissä toimiminen perustuu pääosiltaan vapaaehtoistoiminalle. Tässä toiminnassa vertaistuen vastavuoroisuudella on huomattava rooli. Potilasyhdistykset toimivat oppivan organisaation tavoin, jossa kokemusperäisellä, hiljaisella tiedolla on merkittävä osa.

11 Potilasyhdistysten toiminta 6 Suomen Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on vastata väestön taloudellisesta, sosiaalisista ja sivistyksellisistä sekä terveydenhoidollisista perusoikeuksista (Perutuslaki 731/ , 19). Pohjoismaita on pidetty mallimaina, joissa julkinen talous vastaa pitkälti kansalaisten hyvinvoinnista. Julkinen talous on siirtänyt monia valtion ja kuntien ylläpitämäksi määrättyjä tehtäviä kolmannen sektorin yhdistysten tuotettavaksi ja toteutettavaksi. Kolmannen sektorin rooli onkin monessa kohtaa lähentynyt julkisen talouden roolia. Toisaalta (Helander & Laaksonen 1999, 31) yhdistysten toiminnallinen painopiste moniportaisessa organisaatiossa saattaa vaihdella toimintatasosta riippuen. Siten esimerkiksi valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen paikalliset yhdistykset toimivat pikemminkin informaatiota jakavina ja edunvalvontaa harjoittavina kansalaistoiminnan foorumeina kuin terveydenhuoltopalveluja tuottavina yksiköinä. Järjestöbarometri 2006 on tutkinut sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistysten toimintaa. Niiden toimintamuodoista harrastus- ja virkistystoiminta kokoaa eniten osanottajia ja vertaisryhmät toiseksi eniten, kun mittarina pidetään osallistujajoukon määrää. Samoissa elämäntilanteissa elävien ihmisten keskinäinen tuki on paikallisessa yhdistystoiminnassa vahva toiminnan moottori. Terveydenhuollossa on harkinta- ja päätösvaltaa vaikeissakin ratkaisuissa siirretty aiempaa enemmän ihmisille itselleen, jolloin he joutuvat tekemään vaikeissa elämäntilanteissa, esim. sairastumisen yhteydessä, itsenäisiä valintoja ja päätöksiä yksin ilman perinteisen lähiyhteisön tukea. Tietotulvan kasvaessa myös kokemustieto on noussut merkittäväksi asiantuntijatiedon rinnalle. (Vuorinen ym ) Järjestöbarometri 2006 toteaa edelleen, että järjestöt tekevät paljon työtä, joka ei tilastoidu tai dokumentoidu mihinkään. Potilasyhdistysten kulttuuriin ei ole kuulunut suoritteiden, yhteydenottojen tai vapaaehtoistoiminnan tuntimäärien laskeminen. Järjestöjen oman tiedontuotannon, dokumentoinnin ja arvioinnin kehittämistä pidetään haasteena. Paikallisyhdistykset pitävät toiminnan tunnetuksi tekemistä tärkeänä. Ne tarjoavat mahdollisuuksia toimia sekä osallistua niin palvelujen käyttäjänä kuin tuen

12 kohteenakin. Jotta toiminnan merkitys voidaan osoittaa, se vaatii toiminnan saattamista näkyväksi. (Vuorinen ym ) 7 Lainsäädännöstä Yhdistyslaki (1 ) määrittelee, että yhdistys on perustettu aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Toiminnalliset tavoitteensa yhdistys määrittelee säännöissään. (Yhdistyslaki 503/1989.) Paikallisyhdistystä ei ole määritelty oikeudellisesti. Ainoastaan yhdistyksen säännöissä tulee olla maininta sen kotipaikasta, joka on nimetty kunta. Yleisesti paikallisyhdistyksellä tarkoitetaan tietyllä alueella toimivaa yhdistystä tai organisatorisesti alimmalla tasolla toimivaa yhdistystä. Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena voi olla laajakin maantieteellinen alue. Jäsenet liittyvät yleensä paikallisyhdistykseen, joka voi kuulua sitten alue- tai liittotasolla valtakunnalliseen katto-organisaatioon. (Helander 2001, 14.) Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä. Tasan jaettuna jokaista sataa suomalaista kohden löytyy siis 2,35 yhdistystä. Rekisteröidyistä yhdistyksistä 750 yhdistyksellä on kotipaikkana Savonlinna (Yhdistysnetti 2006). Savonlinnassa on siten yhdistyksiä hieman keskimääräistä enemmän, 2,73 yhdistystä sataa asukasta kohti (Patentti- ja rekisterihallitus.) Toiminnassa olevia yhdistyksiä oli arvioiden mukaan vuoden 1998 alussa noin (Helander 2001, 15). Potilasyhdistykset ovat pääasiassa yleishyödyllisiä. Yleishyödyllisyyteen viitataan lukuisissa laeissa, mutta termin sisällöllinen määrittely löytyy vain tuloverolain 22. :stä. Sen mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii välittömästi yleiseksi hyväksi, toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin eikä tuota osallisille taloudellista etua (Tuloverolaki 1535/1992). Yhdistysten mukaan tärkein niiden yleishyödyllisyyttä luonnehtiva tunnusmerkki ja kriteeri on, että ne toteuttavat järjestöjen toiminnan tarkoitusta ja ettei toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa (Vuorinen ym. 2006).

13 8 Rajanveto elinkeinotoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan välillä on edelleen epäselvä. Verohallinnon annettua uudet ohjeet yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan verottamisesta, ovat paikalliset verotoimistot vuoden 2006 aikana lisänneet selvityspyyntöjä myös paikallisyhdistyksiltä. Verottajan ja julkishallinnon yritykset tulkita potilasyhdistysten vähäistä palvelutoimintaa elinkeinotoiminnaksi kertovat, ettei järjestöjen toimintaa tunneta kovin hyvin. Yhdistysten toiminnan vaikuttavuutta on vaikea mitata, mutta se voidaan kuitenkin arvioida erityisen suureksi varsikin vaikeissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. (Vuorinen ym ) Potilasyhdistysten tarkkaa määrää Suomessa ei voida selvittää. Hautamäki (2001) on tutkimuksessaan todennut, että Suomessa on kansalaissektoriin kuuluvia yhdistyksiä Näistä sosiaali- ja hyväntekeväisyysalaa edustaa 870 järjestöä ja näihin järjestöihin kuuluu 10 % aikuisväestöstä. Järjestöjen määrä on kasvanut, lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1975 vuoteen (Hautamäki 2001, 48 49). Ilmeisesti Hautamäki tarkoittaa liittotason kattojärjestöjen määrää, koska paikallistasolla yhdistysten määrä lienee oleellisesti suurempi, sillä esimerkiksi Sosiaali-ja terveysturva keskusliitto ilmoittaa liittojäsentensä määräksi 123. Toisaalla esimerkiksi Helander on (2001, 22) tutkimuksessaan käyttänyt jaottelua, jossa potilasyhdistykset on luokiteltu kansalaistoiminnan kategoriaan. Potilasyhdistysten määrää voitaneen arvioida myös sen perusteella, että suurimmat valtakunnalliset kattojärjestöt ilmoittavat paikallisyhdistystensä määräksi yli sadan. On arvioitu, että paikallisyhdistyksiin kuuluu yhteensä noin 15,7 miljoonaa jäsentä. Se merkitsee, että jokainen suomalainen kuuluu keskimäärin kolmeen järjestöön. Järjestöillä on kuitenkin tapana pyöristää jäsenmääriään ylöspäin. Helanderin ja Laaksosen mukaan Siisiäinen (1996) havaitsi, että 23 % vuotiaista ei kuulunut ainoaankaan yhdistykseen. Vähintään viiteen yhdistykseen kuului kahdeksan prosenttia väestöstä. Jos otaksutaan, että järjestöjen jäsenyydet keskittyvät noin neljännekselle maan väestöstä, olisi arvio mahdollinen, joskin ainakin jossain määrin ylimitoitettu. (Helander & Laaksonen 1999, ) Vastaavasti suomalaisessa yhteiskunnassa yksilöarvot ja irtautuminen organisoidusta kollektiivisesta toiminnasta ovat 1990-luvulla lisääntyneet voimakkaasti (Helander & Laaksonen 1999, 71.)

14 2.1 Valtakunnalliset potilasjärjestöt 9 Suomessa toimii noin 155 valtakunnallista potilasjärjestöä. Potilasjärjestöt toimivat paikallis- ja alueyhdistysten kattojärjestönä. Potilasjärjestöt ovat mukana päätöksenteossa valtakunnan tasolla. Ne antavat lausuntoja lakien valmistelun yhteydessä ja toimivat yhteistyössä kansalaisten hyvinvointia edistävissä hankkeissa. Ne pyrkivät toimimaan edunvalvojina ja edistämään jäsentensä hyvinvointia. Järjestötasolla on myös mahdollisuudet laajempaan palvelutoimintaan. Ne myös vastaavat paikallisyhdistysten koulutuksesta ja opastuksesta sekä järjestävät ammattihenkilöstön koulutustilaisuuksia. Potilasjärjestöjen paikallisyhdistykset osallistuvat omalla paikkakunnalla sekä lähialueella kansalaisten terveyttä edistävään toimintaan. Paikallisyhdistykset pyrkivät tuomaan esille jäsenistönsä havaitsemia paikallisia epäkohtia sekä edistävät jäsentensä sosiaalista yhteydenpitoa. Potilasjärjestöjen toiminta-ajatus kertoo keskeisemmät järjestön tavoitteet ja ovat monilla järjestöillä hyvin samansuuntaisia. Seuraavat esimerkit ovat valtakunnallisten potilasjärjestöjen Internetissä olevilta kotisivuilta poimittuja, niiden tehtäviä kuvaavia toiminta-ajatuksia: Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Diabetesliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka on: yhteiskunnallinen vaikuttaja, diabetesosaamisen kehittäjä, diabeetikon tukija Hengitysliitto Heli on sosiaali-ja terveysalan järjestö. Se edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä toimii terveyden edistämiseksi. Potilasjärjestöjen toiminta on muuttunut, se muuttuu muun yhteiskunnan kehityksen myötä ja potilasjärjestöjen on seurattava aikaansa. Nykyinen tietoyhteiskunta antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia myös omaa sairautta ja terveyttä koskevan tiedon saantiin. Varsinkin nuorempi polvi etsii tietoa ensisijaisesti Internetin välityksellä. On kuitenkin muistettava, että uusi teknologia ei ole kaikkien ihmisten saatavilla varsinkaan täällä pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa. Vanhempi sukupolvi ei ole tottunut, eikä sitä ole koulutettu tietotekniikan käyttöön, monelle se on myös kustannuskysymys. Perinteinen printtimuotoiseen ohjausmateriaaliin perustuva valistus- ja tiedotus-

15 toiminta tulee pitää edelleen kaikkien saatavilla. Suuri merkitys on myös henkilökohtaisella ohjauksella ja vertaistuella, jota on saatavana potilasyhdistyksissä. 10 Kansalaisjärjestöjen, joihin myös potilasjärjestöt kuuluvat, merkitys on kasvanut viime vuosina ja niiden asiantuntijuutta on alettu hyödyntää julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön Kuule kansalaista -hankkeen loppuraportissa edellytetään, että myös hallinnossa pyritään edelleen aktiivisesti kehittämään ja parantamaan kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja samalla kansalaisten osallistumista tulee lisätä. Esitys vaatii, että kansalaisjärjestöihin otetaan yhteyttä jo uusien hankkeiden alkuvaiheessa. Esitys vaatii, että käydään vuoropuhelua järjestöjen kanssa jo ennen asioiden valmistelua ja huomioidaan myös pienet kansalaisjärjestöt. Valtiovarainministeriön hanke esittää myös uudenlaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämistä. (Valtiovarainministeriö 2001, ) 2.2 Kolmas sektori Potilasyhdistykset ovat osa kolmatta sektoria. Suomalainen yhteiskunta voidaan jakaa neljään eri sektoriin: 1. Yksityisen sektorin toimintaympäristönä on länsimainen markkinatalous. Sille ominaisia piirteitä ovat muodollisuus ja yksityiset toimijat. Yksityisten toimijoiden tavoitteena on tavoitella voittoa. 2. Julkisen sektorin muodostavat valtio, kunnat ja kuntainliitot. Sen toimintaympäristöä on julkishallinto. Ominaispiirteitä julkiselle hallinnolle ovat muodollisuus, julkinen toiminta ja voiton tavoittelemattomuus. 3. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muodostaa kansalaistoiminta. Toimijoina ovat järjestöt, yhdistykset ja osuuskunnat. Kolmannen sektorin ominaispiirteenä on epämuodollisuus, yksityisyys. Kolmas sektori toimii voittoa tavoittelematta. 4. Neljännen sektorin toimijoita ovat kotitaloudet, perheet, ystäväpiiri. Ominaispiirteenä sillä on yksityisyys, epämuodollisuus sekä voittoa tavoittelematon toiminta. (Yksityinen, julkinen, kolmas ja neljäs sektori 2006.) Neljänteen sektoriin kuuluvat perheet, kotitaloudet ja läheisryhmät. Rajanveto kolmannen ja neljännen sektorin välillä on joskus hankalaa. Järjestäytymättömät sekä

16 11 rekisteröitymättömät yhdistykset, jotka toimivat oma-apu- tai vertaisryhminä ovat viime aikoina lisääntyneet. Lehtisen (1997) mukaan niiden merkitys on kasvanut ollen merkittävä vapaaehtoispanoksen tuottajina. (Helander & Laaksonen 1999, 36.) Kolmatta sektoria käsitellään tutkimuskirjallisuudessa eri tieteenalojen näkökulmasta: hallintotieteiden, sosiaalitieteiden, taloustieteiden, oikeustieteiden ja politiikan tutkimuksen näkökulmasta. Kullekin tieteenalalle on myös kehittynyt omat suosikkikäsitteensä. Käsitteistöllä on monitieteellisyyden ohella oma kulttuurisidonnainen luonteensa. Vaikka kolmatta sektoria on kokonaisuudessaan tutkittu varsin niukasti, 1990-luvun lopulla kiinnostus on kasvanut samalla, kun järjestöjen merkitys on kasvanut. Tutkimuksen lisääntyminen viime vuosina johtunee julkisen vallan pyrkimyksistä siirtää tehtäviä julkisen vallan toimijoilta kolmannen sektorin hoidettavaksi. Tämä on johtanut siihen, että kolmatta sektoria koskevat tutkimukset keskittyvät valtakunnan tasolle ja liittyvät useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Tehdyt tutkimukset perustuvat pääosin asiakirjoista saatuun tietoon. Kenttätutkimuksia sisältäviä tutkimuksia koskien potilasyhdistysten paikallista toimintaa ei löytynyt. Helander ja Laaksonen (1999) ovat tutkimuksessaan todenneet, että kolmatta sektoria on tutkittu varsin vähän. Kyseessä ei ole tiedon niukkuus, vaan kokonaisen tiedon vähyys ja aukollisuus. Tutkimus yleensäkin on keskittynyt kolmannen sektorin ja julkisen sektorin suhteisiin. Mikrotasolla tutkimus on kohdentunut oma-apuryhmiin ja vapaaehtoiskeskuksiin. Alaa koskevaa hallintosektoreittain jaoteltua tietoa ovat eniten keränneet sosiaali- ja terveyssektori, kuten Sosiaali- ja terveysministeriö, STAKES, sekä alan suuret kattojärjestöt. Toinen suuri hallintosektori on liikunta. Tässäkin tapauksessa vahva kattojärjestö (Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU) on yhdessä akateemisten tutkijaryhmien kanssa pitänyt yllä korkeaa tutkimusprofiilia. Sitä vastoin kulttuurija harrastustoiminta ovat jääneet melko vähälle tutkimuksissa. Myös vapaaehtoissektorilla toimivat yleishyödylliset säätiöt ovat jääneet vähälle huomiolle huolimatta siitä, että ne hallitsevat suuriakin omaisuuksia ja niiden taloudellinen merkitys on huomattava. (Helander ja Laaksonen 1999, ) Helander (2001, 7) pitääkin säätiöitä luonteeltaan suljettuina organisaatioina, vaikka ne toimisivat voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tavoin.

17 12 Purhonen (2004, 11) viittaa Martensin tutkimukseen, jossa todetaan, että käsite kolmas sektori on ollut käytössä toisesta maailmasodasta lähtien. Huolimatta käsitteen iästä, se on edelleen varsin epämääräinen käsite. Tutkijan mukaan Gibelman ja Gelman (2001) ovat tuoneet esiin, että kolmannen sektorin rooli vaihtelee usein maiden kesken. Heidän mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa kolmas sektori on laajempi ja monipuolisempi käsite kuin Australiassa, Kanadassa ja Ranskassa. Salamon ja Anheierin (1997) mukaan odotukset kolmannen sektorin järjestöjä kohtaan on luotu ilman, että ymmärretään selkeästi niiden luonne, kyvyt ja mahdollisuudet. Tästä voisi olettaa, että julkisen vallan luomat odotukset järjestöjä kohtaan eivät ole realistisia. (Purhonen 2004, 8.) Kolmas sektori alettiin mieltää omaksi sektorikseen taloudellisessa, sosiaalisessa ja oikeudellisessa mielessä 1970-luvulla. Kolmanteen sektoriin luetaan tavallisesti lähinnä yhdistykset ja säätiöt, sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi osuuskunnat, jotka rajataan etenkin vapaaehtoissektorin ulkopuolelle. (Helander & Laaksonen 1999, 15.) Kolmannen sektorin ominaispiirteet Helander ja Laaksonen (1999, 16) ovat referoineet Salamonin ja Anheierin (1997) tutkimusta, jossa kansainvälinen Johns Hopkins -hanke on pyrkinyt luomaan kansainvälisiä vertailuja varten yksiselitteisen luokitusjärjestelmän koskemaan kolmatta sektoria. Tämä hanke käyttää kolmannesta sektorista nimitystä voittoa tavoittelematon sektori, ja se rajataan viiden kriteerimuuttujan avulla. Yksiköille on tunnusomaista: 1) rakenteellisuus eli niillä on johtamista ja toimintaa koskevat säännöt, 2) yksityisyys eli erotetaan ne julkisista viranomaisista, jolloin valtio virastoineen rajautuu ulkopuolelle, 3) voittoa tavoittelematon jakaminen eli tuottoja ei jaeta organisaation johtajille tai jäsenille, joskin organisaatio voi tilapäisesti hankkia tuottoja, joita ei välittömästi käytetä menojen kattamiseen, 4) itsehallinnollisuus eli organisaatiolla on mahdollisuus valvoa omia toimiaan eivätkä viranomaiset voi puuttua sen asioihin tai ohjata sen toimintaa ja 5) vapaaehtoisuus painottaa osallistumisen vapautta organisaation kaikilla tasoilla ja toimintamuodoissa. Ollakseen vapaaehtoinen organisaation ei kuitenkaan tarvitse hankkia kaikkia käyttövarojaan vapaaehtoisin lahjoituksin, kunhan

18 riippumattomuus rahoittajasta tulee taatuksi. Vapaaehtoisuus edellyttää myös jäsenliittymän vapaaehtoisuutta. 13 Tällainen määritelmä kolmannesta sektorista rajaa sen ulkopuolelle erilaiset omaapuryhmät, järjestäytymättömät organisaatiot. Myös luterilainen ja ortodoksinen kirkko rajataan kolmannen sektorin ulkopuolelle niiden julkisen aseman vuoksi, huolimatta siitä, että ne toimivat voittoa tavoittelematta. (Helander & Laaksonen 1999, 18.) Politiikan näkökulma Purhonen (2004, 2) on tutkinut kolmatta sektoria politiikkaprosessin näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa mukaan kolmannen sektorin toimijat osoittautuivat asiakirjojen valossa epämääräisiksi ja niiden roolit osittain rajatuiksi. Purhosen mukaan Salamon ja Anheier (1996) ovat todenneet, että valtion rooliin liittyvä tyytymättömyys on tuonut kolmannen sektorin tai kuten hän nimittää NGO-toimijat (Non-Governmental Organisation) mukaan kuvioihin yhä voimakkaammin ja niiden rooli on muuttumassa yhä tärkeämmäksi ympäri maailmaa. Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen (2001, 127) erottaa yhteiskunnalliset liikkeet kolmannen sektorin toimijoista. Hänen mukaansa yhteiskunnallinen liike koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen ja sitoutuvat toimimaan tavoitteeseen pääsemiseksi jatkuvalla toiminnallaan. Yhteiskunnalliset liikkeet eivät välttämättä toimi määrämuotoisen organisaation puitteissa. Toiminnassa pidetään organisaatiota tärkeämpänä henkilöiden välisiä vuorovaikutusverkkoja, joissa toiminta usein tapahtuu. Yhdistykset pystyvät vaikuttamaan myös siihen, miten maata hallitaan. Ne pyrkivät omalla vaikuttamistoiminnallaan edistämään jäsentensä hyvinvointia, ja edunvalvonta hyödyttää sekä järjestöä itseään että julkisia viranomaisia, kun järjestön asiantuntemus ja kenttäkokemus annetaan julkisen sektorin käyttöön. Poliittisiin johtotehtäviin nousseista henkilöistä lähes kaikki ovat harjoitelleet tuleviin tehtäviinsä järjestölaitoksen organisaatioissa. Näin järjestöt ovat kasvattaneet johtajia niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin tehtäviä varten. (Helander 2001, 7.)

19 2.2.3 Kolmas sektori osana kansalaisyhteiskuntaa 14 Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan toimintaa, joka koostuu kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta eli kansalais- ja järjestötoiminnasta, säätiöiden, pienimuotoisten osuuskuntien, ammattiliittojen ja puolueiden toiminnasta sekä vapaasta sivistystyöstä. Se rakentuu ihmisten omaehtoisuuden, aktiivisuuden ja vapaaehtoisuuden ja yhteisöllisyyden varaan. Kansalaisyhteiskunta lisää sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, ja ne ovat edellytyksiä inhimilliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen yhteiskunnallinen toimija yritysten, valtion ja kuntien rinnalla. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ei kuitenkaan poista julkisen sektorin vastuuta kansalaisten perusturvasta ja peruspalveluiden järjestämisestä. (Kivistö 2005, ) 1990-luvun alun murros on johtanut kansalaisyhteiskunnan poliittisen ja tutkimuksellisenkin kiinnostuksen lisääntymiseen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Helanderin ja Laaksonen raportti on laajin julkaistu yhdistystoiminnan rakenteellista kokonaisuutta tutkinut selvitys ja osa laajempaa Johns Hopkins -projektia. Tutkimusprojektiin osallistui 20 valtiota. (Helander & Laaksonen 1999, 3.) Harju ym. (2001, 33) käyttävät kolmannesta sektorista nimitystä kansalaisyhteiskunta. Heidän mielestään kansalaisyhteiskunnassa tasavertainen vuoropuhelu on tärkeää. Se synnyttää monipuolisen kuvan yhteiskunnallisesta tilanteesta. He toteavat myös, että kansalaisyhteiskunta ja järjestöt eivät ole täysin riippumattomia valtiosta, sillä valtio luo toiminnalle kehyksen. Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät läheistä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Tällöin ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointiin, mutta siinä piilee myös vaara tulla riippuvaiseksi julkisesta vallasta. Hautamäki (2001) haluaa käyttää kolmannesta sektorista termiä kansalaissektori, jolla hän haluaa painottaa toiminnan liittymistä kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaissektorin suuren merkityksen hän näkee siinä, että se vahvistaa yhteiskunnan sosiaalista perusrakennetta, sosiaalista pääomaa ja demokraattisia laitoksia. Lisäksi kansalaissektorin järjestöt toimivat edunvalvojina ja tuottavat palveluita sekä edistävät niin ryhmäkohtaisia kuin yleisiä asioita yhteiskunnassa. (Hautamäki 2001, 47.)

20 15 Purhosen (2004, 16) mukaan Suomessa toimivat kansanterveysliikkeet ovat olleet tärkeitä toimijoita. Erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet ovat toimineet jo ennen varsinaisia järjestöjä kooten samalla tavalla ajattelevia ihmisiä yhteisen asian puolesta. Toisaalta yhteiskunnalliset liikkeet hakevat julkisuutta huomiota herättämällä, mm. järjestämällä mielenosoituksia ja tiedotuskampanjoita. Tällaisella toiminnalla saadaan tuoduksi esiin monia epäkohtia, joihin potilasjärjestöt voivat toiminnassaan puuttua. Järjestöbarometri 2006 tutki sosiaali-ja terveysjärjestöjen tilaa ja toimintaa. Tämän tutkimuksen mukaan perhe, suku, läheiset ihmiset ja yleensä ihmisten keskinäinen tuki ovat edelleen hyvinvoinnin kulmakiviä ja tärkeitä tuen lähteitä. Vaikka palvelujärjestelmillä on tärkeä merkitys, ihmiselämän suuret ja merkittävät käänteet tapahtuvat palvelujärjestelmien ulkopuolella. Kansalaisjärjestöt osana kansalaisyhteiskuntaa tarjoavat toimintaa ja sellaisia osallistumismahdollisuuksia, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja rakentavat luottamusta. Kansalaisyhteiskunta vahvistaa kansalaisuutta ja synnyttää yhteisöllisyyttä. (Vuorinen ym ) Kolmas sektori ja talous Purhonen mainitsee Rönnbergin (1999) tutkimuksen, jossa todetaan, että vaikka kolmannen sektorin toiminta ei perustu voittoihin, sen toimintalogiikka on hyvin yritysmäistä, koska niin palvelutuotanto kuin muukin toiminta edellyttää tuloja ja voimavaroja ja ne on hankittava itse. Varsinaisesta yritystoiminnasta kolmannen sektorin toiminta eroaa siinä, että yleensä toiminta ei kata kokonaiskustannuksia vaan vapaaehtoistyö ja keräykset ovat osa varojen hankintaa. Jamesin (1990) mukaan on huomioitava, että kolmannen sektorin järjestöt, vaikka niistä käytetään nimitystä voittoa tavoittelematon sektori, voivat kyllä ansaita ylijäämää, mutta se käytetään edelleen organisaation tarkoituksiin. (Purhonen 2004, ) Toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) toimitusjohtaja Markku Ruohonen (2006) muistuttaa, ettei Raha-automaattiyhdistyksen varoilla pitäisi kustantaa julkisen vallan tuotettavaksi määrättyjä palveluja, vaan avustukset pitäisi kohdentaa sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Parhaiten avustukset tuottavat hänen mielestään lisäarvoa, kun ne kohdennetaan kansalaisten auttamiseen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen keinoin.

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ Mitä yhteistyö sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osalta voisi tarkoittaa? VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ VALMISTELUN AIKANA Vammaisjärjestöjen ja vammaisten henkilöiden mukaan ottaminen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot