YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS"

Transkriptio

1 Raija Jääskeläinen YHDESSÄ NÄKEE KAUEMMAS POTILASYHDISTYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SAVONLINNASSA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Raija Jääskeläinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Yhdessä näkee kauemmas Potilasyhdistysten tulevaisuuden näkymät Savonlinnassa Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia potilasyhdistysten tulevaisuuden näkymiä, kertoa niiden toiminnasta sekä hiljaisen tiedon merkityksestä potilasyhdistyksissä. Potilasyhdistykset ovat kolmannen sektorin toimijoita ja tekijät ovat vapaaehtoistoimijoita. Vapaaehtoistoimintaan osallistuu kaksi viidestä suomalaisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisjärjestöjen toimintaan joka kymmenes suomalainen. Vertaistuki on merkittävä osa näiden yhdistysten toimintaa. Samanhenkisten jäsenten kokoontuminen yhteisen asian pariin koettiin tärkeäksi. Tällöin oli mahdollista saada sekä tiedollista tukea, että vaihtaa kuulumisia omasta sairaudesta ja arjen tapahtumista Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneita puolistukturoituna haastatteluna. Tutkimukseen osallistui neljä potilasyhdistystä, joista kustakin haastatteluihin osallistui kaksi jäsentä, joista toinen oli osallistunut yhdistyksen toimintaan aktiivisesti jo useiden vuosien ajan ja toinen haastateltava oli tullut mukaan aktiivisena toimijana viime vuosien aikaan. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kaikki savonlinnalaiset potilasyhdistykset uskoivat omaan tulevaisuuteensa. Ne kokivat toimintansa tarpeelliseksi ja julkisten palveluiden supistumisen vuoksi olettivat toimintansa muuttuvan entistä merkityksellisemmäksi. Ongelmaksi omalle toiminnalleen kaikki tutkimukseen osallistuneet potilasyhdistykset kokivat aktiivisten toimintaan osallistuvien jäsenten liian vähäisen määrän. Toistaiseksi kaikki olivat kuitenkin saaneet riittävästi toimijoita. Hiljaista tietoa kerätään yleensä vain historiikkeihin. Tutkimustulosten perusteella voidaankin suositella potilasyhdistyksille hiljaisen tiedon tallentamista ja perehdyttämiskansioiden tai toimintaohjeiden laatimista toiminnan tueksi. Tutkimukseen osallistuneet potilasyhdistykset toivoivat, että julkinen terveydenhuolto haluaisi tehdä yhteistyötä niiden kanssa nykyistä enemmän, koska nykyisin niillä ei ollut säännöllistä yhteydenpitoa terveydenhuollon kanssa. Toivon tästä tutkimuksesta olevan hyötyä potilasyhdistyksille niiden kehittäessään toimintaansa ja toimiessaan sairaiden ja vammaisten kumppaneina vertaistuen keinoin. Asiasanat (avainsanat) Potilasyhdistys, vapaaehtoistyö, vertaistuki, hiljainen tieto, kolmas sektori Sivumäärä Kieli URN 76s + liite 1s Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Virpi Kurki

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis December 19, 2006 Author(s) Raija Jääskeläinen Name of the bachelor's thesis Together We Can See Further The Future of Patient Organisations in Savonlinna Degree programme and option Degree Programme in Business Management Abstract The objective of this bachelor s thesis was to research the future of patient organisations, their activities and the meaning of tacit knowledge in patient organisations. Patient organisations are Non-Governmental Organisations (NGO) and the participants are volunteers. Two out of five Finns participate in voluntary work and one in ten in the activities of health and welfare organisations. Peer support is an important factor in the activity of these organisations. Assemblies of like-minded people around common cause were considered important. The assemblies make it possible to acquire knowledge of one's illness and talk about everyday life. The research was conducted by using qualitative methods by interviewing subjects at semi structured interviews. Four patient organisations participated in the research. From each organisation two members were selected from whom one had been an active participant for many years and the other had become active in recent years. As a result of this research, it was concluded that these organisations in Savonlinna believe in their future. They saw their activity as necessary and expect to become more important due to government funding cuts. The low number of active participants was experienced problematic by all organisations within research, though all have had enough active members so far. Tacit knowledge is usually collected only in the history books. According to the results I would like to recommend for the patient organisations to collect the tacit knowledge and make familisation folders or instructions to support their activity. Organisations participating in this research hope that the public health care would want to co-operate more, as contacts has been quite irregular so far. I hope this research to be useful for patient organisations as they develop their activity and when they work with the sick and handicapped by means of peer support. Subject headings, (keywords) Patient organisation, volunteer, peer support, tacit knowledge, non-governmental organisation Pages Language URN 76 p. + app. 1 Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Bachelor s thesis assigned by Virpi Kurki

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO POTILASYHDISTYKSET Valtakunnalliset potilasjärjestöt Kolmas sektori Kolmannen sektorin ominaispiirteet Politiikan näkökulma Kolmas sektori osana kansalaisyhteiskuntaa Kolmas sektori ja talous Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiivit Vertaistuki sosiaalisen pääoman kasvattajana Oppiva organisaatio hiljainen tieto näkyväksi Hiljainen tieto äänetön ammattitaito Hiljainen tieto liike-elämässä Hiljainen tieto hoitotyössä Hiljainen tieto käsityöperinteessä POTILASJÄRJESTÖJEN MERKITYS JULKISELLE TALOUDELLE POTILASYHDISTYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusmenetelmän luotettavuus Reliabiliteetti Validiteetti Tutkimuksen eettisyys Salassapito TUTKIMUSTULOKSET JA ANALYSOINTI... 47

5 5.1 Tulevaisuus potilasyhdistysten näkökulmasta Potilasyhdistysten toiminta ja jäsenistön odotukset Julkisen talouden odotukset potilasyhdistyksiltä Hiljainen tieto potilasyhdistyksissä Vanhojen ja uusien toimijoiden näkemyksiä POHDINTA LÄHTEET... 71

6 1 JOHDANTO luvun alun talouslama vauhditti vapaaehtoistyön ja potilasjärjestöjen toimintaa. Järjestöjen rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana on kasvanut, ja vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkivien järjestöjen toimintaa. Kolmannen sektorin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet merkittävästi, ja väestön ikääntyessä tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Lienee vaikea olettaa vapaaehtoisvoimin voitavan täyttää ne odotukset, joita julkinen sektori on kohdistanut kolmannelle sektorille varsinkin, kun palvelujen tuottajilta odotetaan ammatillisten asioiden hallintaa. Potilasjärjestöjen toiminnassa tulee esille toiminnan pitkäjänteisyys ja toimintaan sitoutuminen, mutta on myös muistettava, että toiminta on vapaaehtoista. Julkisen sektorin on huomioitava, että ammattityön tarvetta ei voida korvata kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnalla. Julkisen rahoituksen avulla on kuitenkin pystytty vuosien mittaan työllistämään suuri määrä sekä ammatillisesti päteviä että vajaakuntoisia henkilöitä kolmannen sektorin yhdistyksiin. Kyseessä on ollut projektiluontoisia hankkeita sekä erilaisilla työllistämistuilla palkattuja työntekijöitä. Useat heistä ovat palkkatyön loputtua jääneet toimintaan mukaan vapaaehtoistyöntekijöinä ja kenties työllistyneet myöhemmin uudelleen. Vaatimukset potilasyhdistyksiä kohtaan ovat kasvaneet. Ihmisten kiinnostus omaa terveyttään sekä sairauksiaan kohtaan on lisääntynyt. Kansalaisten tiedon tarve on lisääntynyt, ja koulutuksen parantuessa myös kyky käyttää saatua tietoa hyväksi on parantunut. Ihmisten keski-iän noustessa vapaa-aika on lisääntynyt, mutta sairastavuus on kasvanut, joten vertaistuella ja ryhmätoiminnalla tulee olemaan entistä enemmän kysyntää. Tutkimustuloksin on voitu todeta vapaaehtoistoiminnan lisäävän ihmisten hyvinvointia ja lisääntyneellä sosiaalisella pääomalla on merkitystä paitsi elämänlaatuun myös yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Tällä on myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia koko yhteiskuntaa kohtaan. Erilaiset käsitteet (esimerkiksi kolmas sektori, vapaaehtoisjärjestö, etujärjestö, voittoa tavoittelematon sektori, yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta) kuvaavat

7 2 samaa toimintasektoria (ks. Helander & Laaksonen 1999, 14-18). Se, mitä käsitettä kulloinkin käytetään, riippuu näkökulmasta, josta tutkimusta tehdään. Mielestäni tämän tutkimuksen toimijoita kuvaavat parhaiten termit kolmas sektori sekä potilasyhdistys. Nämä termit ovat yleisesti käytössä suomalaisessa tutkimuksessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi Savonlinnassa toimivat potilasyhdistykset kokevat tulevaisuutensa, mikä on niiden rooli tulevaisuudessa ja keneltä odotukset tulevat. Paikkakunnalla toimii lähes kaksikymmentä potilas- ja vammaisjärjestöä ja niiden jäsenmäärä on yhteensä noin kaksi tuhatta. On arvioitu, että Suomessa on noin 155 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja niillä noin paikallisyhdistystä, sekä jäseniä näissä järjestöissä on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa ja työntekijöitä (Harju ym. 2001, 54). Opinnäytetyön toinen luku käsittelee potilasyhdistysten toimintaympäristöä. Aluksi tutkimus selvittää potilasyhdistysten toimintaa ja tehtäviä ja sidonnaisuuksia. Luvussa selvitetään käsitettä kolmas sektori. Kolmanteen sektoriin kuuluvat myös sosiaali- ja terveysjärjestöt kuten potilasjärjestöt, joista osasta käytetään myös nimitystä vammaisjärjestöt. Seuraavaksi käsitellään vapaaehtoistoimintaa ja suomalaisten osallistumista siihen. Yeungin (2002, 38) tutkimuksen mukaan kaksi viidestä suomalaisesta osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Kolmantena käsitteenä tarkastellaan hiljaisen tiedon olemusta ja sen merkitystä. Potilasyhdistyksissä toimivilla on runsaasti kokemuksellista eli hiljaista tietoa, joka ei tallennu yhdistysten toiminnan yhteydessä. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu potilasyhdistysten jäsenten haastatteluihin. Tutkimusta varten haastatellaan neljän potilasyhdistyksen kahta aktiivisesti toiminnassa mukana olevaa jäsentä, joista toinen ollut mukana toiminnassa jo kauan ja toinen on viime aikoina aktiiviseen toimintaan mukaan tullut henkilö. Haastattelut suoritetaan puolistrukturoituna tai teemahaastatteluna haastattelurungon perusteella toukokesäkuun 2006 aikana. Pidän tutkimusta ajankohtaisena, koska julkisuudessa keskustellaan vilkkaasti kolmannen sektorin järjestöjen lisääntyneestä merkityksestä osana sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Aiheen valinta soveltuu mielestäni tradenomin opinnäytetyöksi ja kiinnostaa itseäni työni kannalta farmaseuttina sekä toimijana potilasjärjestössä.

8 2 POTILASYHDISTYKSET 3 Potilasyhdistykset ovat eri sairauksiin sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä yhdistyksiä. Vammaisyhdistyksiksi luetaan aisti-, kehitys- ja liikuntavammaisuuteen liittyvät yhdistykset sekä invalidiyhdistykset. (Vuorinen ym. 2004, 33.) Potilasyhdistysten päätarkoituksena on jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tätä tarkoitusta yhdistykset toteuttavat tarjoamalla erilaisia tukimuotoja, palveluita ja tietoa. (Vuorinen ym. 2004, 26.) Tämä tutkimus käsittelee potilasyhdistyksiin luokiteltavia paikallisella tasolla toimivia vammais-, kansanterveys- tai sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistyksiä, joista tutkimuksessa käytetään nimitystä potilasyhdistys. Toimintaympäristö Järjestöjen tehtävä on vaikuttaminen sekä ihmisten tarpeiden ja uusien asioiden esiinnostaminen ja tuominen keskusteluun. Kun järjestöllä on hyvä paikallinen tuntuma ihmisten elämään, sillä on myös kosketus ihmisten ajankohtaisiin aiheisiin ennen muita toimijoita (Vuorinen ym. 2004, 20.) Potilasjärjestöjen yksi keskeisiä tehtäviä on sosiaalisen tuen tarjoaminen. Se ymmärretään ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa he antavat ja saavat henkistä, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Järjestöt toimivat myös tilanteissa, joissa ne täydentävät ihmisten luontaisia verkostoja ja tarjoavat tukea tilanteissa, joissa tukiverkostoja ei ole olemassakaan. (Vuorinen ym. 2004, 16.) Paikallisten potilasyhdistysten järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta edistää jäsenten hyvinvointia ja parantaa sosiaalisia yhteyksiä. Potilasjärjestöjen paikallisyhdistyksistä suurin osa toimii täysin vapaaehtoisin voimin. Tällöin yhdistysten toimintaan voi tulla mukaan haluamanaan aikana, valita toiminnasta itselleen merkitykselliset osat ja paneutua asioihin omien resurssiensa mukaan. Tästä on seurauksena se, että toimintaan sitoutuminen vaihtelee eri ihmisten kohdalla ja eri aikoina. Potilasyhdistysten toiminta lepää kirjattujen ohjeiden, mutta myös hiljaisen tiedon varassa. Varsinaista kansalaistoimintaa yhdistyksissä ei useinkaan dokumentoida säännöllisesti. Kaiken toiminnan systemaattinen seuranta ei kuulu kansalaistoiminnan kulttuuriin

9 4 ja siten suuri osa toiminnasta ei tule kirjatuksi mihinkään. Lähinnä keskitytään talouden ja hallinnon laillisuuden seurantaan. Hiljaista ja unohtumaan painuvaa tietoa järjestöissä kerätään usein historiikkeihin, jotka perustuvat avainhenkilöiden haastatteluihin ja vanhoihin asiakirjoihin. (Vuorinen ym. 2004, 23.) Potilasyhdistykset toimivat, tai niiden tulisi toimia, oppivan organisaation tavoin. Oppiva organisaatio -termi kuvaa organisaation toimintatapaa, joka kannustaa sekä yksilöitä että ryhmiä jatkuvaan oppimiseen ja työsuorituksen parantamiseen. Oppiva organisaatio sallii virheitä ja se oppii niistä. Se voi syntyä vain koko organisaatiossa ilmenevän oppimisen tuloksena. Oppiva organisaatio on yhteisö, joka alinomaan muuttaa itseään ja tekee kaikkien jäsenten oppimisen helpommaksi. Toiminnan taustalla vaikuttavat vahvat arvot ja selkeä visio. Oppiva organisaatio toimii lähellä asiakasta. Se reagoi nopeasti muutoksiin, oppii muilta ja osaa kyseenalaistaa omaa toimintaansa. (Ruohotie 1998, 40.) Organisaatio itsessään ei voi luoda tietoa. Siihen tarvitaan organisaation jäseniä. Hiljaista tietoa ei voida välittää eikä siirtää toisille helposti vaan se siirtyy yhdessä näkyvän tiedon kanssa henkilöltä toiselle. (Nonaka & Takeuchi, 1995, 70.) Oppiva organisaatio saattelee meidät ymmärtämään hiljaista tietoa. Hiljaisen tiedon ja fokusoidun tiedon välille Koivunen (2000, 80) tekee eron. Hänen mukaansa fokusoitu tieto määrittelee ilmaisemamme asiat ja tekee ne näkyväksi. Tässä käsittelyssä tarvittava välttämätön taustatieto on hiljaista tietoa. Näkyvää tietoa on mahdollista arvioida kriittisesti, koska se on ilmaistu eksplisiittisesti eli käsitteellisesti, kun taas hiljaisen tiedon kohdalla samanlainen dokumentoitavissa oleva kriittinen päättelyketju ei ole mahdollinen. Täten nämä kaksi tiedon muotoa täydentävät toisiaan. Potilasyhdistykset toimivat kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muodostaa kansalaistoiminta, joka muodostuu yhdistyksistä, järjestöistä ja osuuskunnista. Kolmannen sektorin järjestöistä käytetään myös nimityksiä voittoa tavoittelematon järjestö, vapaaehtoisjärjestö, etujärjestö, yhteiskunnallinen liike ja aatteellinen järjestö. Puolueiden poliittiset ohjelmat käyttävät nimitystä kansalaisyhteiskunta viittaamaan kansalaisten vapaaehtoisiin yhteenliittymiin. Kansainvälisissä tutkimuksissa käytetään yleensä nimitystä voittoa tavoittelematon sektori kolmannen sektorin rinnakkaiskäsitteenä. (Helander & Laaksonen 1999, )

10 5 Kolmannella sektorilla toimiville järjestöille on ominaista vapaaehtoistoiminta. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton mukaan vapaaehtoistoiminta tehdään tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin ja se antaa iloa mukana oleville antaen samalla heille mahdollisuuden käyttää vapaa-aikaansa mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. Liitto pitää vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävänä toimintana, jonka arvostus on viime vuosina lisääntynyt. (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto 2005, 3.) Valtakunnalliset järjestöt Vapaaehtoistoiminta Potilasyhdistys Oppiva organisaatio Kolmas sektori Hiljainen tieto KUVA 1. Potilasyhdistysten toimintaympäristö Kuvassa 1 nähdään potilasyhdistysten toimintaympäristö. Potilasyhdistykset osallistuvat omien liittojensa, valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja aistivammajärjestöjen toimintaan. Ne ovat osa kolmatta sektoria ja niiden toiminta edustaa kansalaisyhteiskunnan tasavertaista vuoropuhelua. Yhdistyksissä toimiminen perustuu pääosiltaan vapaaehtoistoiminalle. Tässä toiminnassa vertaistuen vastavuoroisuudella on huomattava rooli. Potilasyhdistykset toimivat oppivan organisaation tavoin, jossa kokemusperäisellä, hiljaisella tiedolla on merkittävä osa.

11 Potilasyhdistysten toiminta 6 Suomen Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on vastata väestön taloudellisesta, sosiaalisista ja sivistyksellisistä sekä terveydenhoidollisista perusoikeuksista (Perutuslaki 731/ , 19). Pohjoismaita on pidetty mallimaina, joissa julkinen talous vastaa pitkälti kansalaisten hyvinvoinnista. Julkinen talous on siirtänyt monia valtion ja kuntien ylläpitämäksi määrättyjä tehtäviä kolmannen sektorin yhdistysten tuotettavaksi ja toteutettavaksi. Kolmannen sektorin rooli onkin monessa kohtaa lähentynyt julkisen talouden roolia. Toisaalta (Helander & Laaksonen 1999, 31) yhdistysten toiminnallinen painopiste moniportaisessa organisaatiossa saattaa vaihdella toimintatasosta riippuen. Siten esimerkiksi valtakunnallisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen paikalliset yhdistykset toimivat pikemminkin informaatiota jakavina ja edunvalvontaa harjoittavina kansalaistoiminnan foorumeina kuin terveydenhuoltopalveluja tuottavina yksiköinä. Järjestöbarometri 2006 on tutkinut sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisyhdistysten toimintaa. Niiden toimintamuodoista harrastus- ja virkistystoiminta kokoaa eniten osanottajia ja vertaisryhmät toiseksi eniten, kun mittarina pidetään osallistujajoukon määrää. Samoissa elämäntilanteissa elävien ihmisten keskinäinen tuki on paikallisessa yhdistystoiminnassa vahva toiminnan moottori. Terveydenhuollossa on harkinta- ja päätösvaltaa vaikeissakin ratkaisuissa siirretty aiempaa enemmän ihmisille itselleen, jolloin he joutuvat tekemään vaikeissa elämäntilanteissa, esim. sairastumisen yhteydessä, itsenäisiä valintoja ja päätöksiä yksin ilman perinteisen lähiyhteisön tukea. Tietotulvan kasvaessa myös kokemustieto on noussut merkittäväksi asiantuntijatiedon rinnalle. (Vuorinen ym ) Järjestöbarometri 2006 toteaa edelleen, että järjestöt tekevät paljon työtä, joka ei tilastoidu tai dokumentoidu mihinkään. Potilasyhdistysten kulttuuriin ei ole kuulunut suoritteiden, yhteydenottojen tai vapaaehtoistoiminnan tuntimäärien laskeminen. Järjestöjen oman tiedontuotannon, dokumentoinnin ja arvioinnin kehittämistä pidetään haasteena. Paikallisyhdistykset pitävät toiminnan tunnetuksi tekemistä tärkeänä. Ne tarjoavat mahdollisuuksia toimia sekä osallistua niin palvelujen käyttäjänä kuin tuen

12 kohteenakin. Jotta toiminnan merkitys voidaan osoittaa, se vaatii toiminnan saattamista näkyväksi. (Vuorinen ym ) 7 Lainsäädännöstä Yhdistyslaki (1 ) määrittelee, että yhdistys on perustettu aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Toiminnalliset tavoitteensa yhdistys määrittelee säännöissään. (Yhdistyslaki 503/1989.) Paikallisyhdistystä ei ole määritelty oikeudellisesti. Ainoastaan yhdistyksen säännöissä tulee olla maininta sen kotipaikasta, joka on nimetty kunta. Yleisesti paikallisyhdistyksellä tarkoitetaan tietyllä alueella toimivaa yhdistystä tai organisatorisesti alimmalla tasolla toimivaa yhdistystä. Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena voi olla laajakin maantieteellinen alue. Jäsenet liittyvät yleensä paikallisyhdistykseen, joka voi kuulua sitten alue- tai liittotasolla valtakunnalliseen katto-organisaatioon. (Helander 2001, 14.) Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä. Tasan jaettuna jokaista sataa suomalaista kohden löytyy siis 2,35 yhdistystä. Rekisteröidyistä yhdistyksistä 750 yhdistyksellä on kotipaikkana Savonlinna (Yhdistysnetti 2006). Savonlinnassa on siten yhdistyksiä hieman keskimääräistä enemmän, 2,73 yhdistystä sataa asukasta kohti (Patentti- ja rekisterihallitus.) Toiminnassa olevia yhdistyksiä oli arvioiden mukaan vuoden 1998 alussa noin (Helander 2001, 15). Potilasyhdistykset ovat pääasiassa yleishyödyllisiä. Yleishyödyllisyyteen viitataan lukuisissa laeissa, mutta termin sisällöllinen määrittely löytyy vain tuloverolain 22. :stä. Sen mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii välittömästi yleiseksi hyväksi, toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin eikä tuota osallisille taloudellista etua (Tuloverolaki 1535/1992). Yhdistysten mukaan tärkein niiden yleishyödyllisyyttä luonnehtiva tunnusmerkki ja kriteeri on, että ne toteuttavat järjestöjen toiminnan tarkoitusta ja ettei toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa (Vuorinen ym. 2006).

13 8 Rajanveto elinkeinotoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan välillä on edelleen epäselvä. Verohallinnon annettua uudet ohjeet yleishyödyllisten järjestöjen toiminnan verottamisesta, ovat paikalliset verotoimistot vuoden 2006 aikana lisänneet selvityspyyntöjä myös paikallisyhdistyksiltä. Verottajan ja julkishallinnon yritykset tulkita potilasyhdistysten vähäistä palvelutoimintaa elinkeinotoiminnaksi kertovat, ettei järjestöjen toimintaa tunneta kovin hyvin. Yhdistysten toiminnan vaikuttavuutta on vaikea mitata, mutta se voidaan kuitenkin arvioida erityisen suureksi varsikin vaikeissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. (Vuorinen ym ) Potilasyhdistysten tarkkaa määrää Suomessa ei voida selvittää. Hautamäki (2001) on tutkimuksessaan todennut, että Suomessa on kansalaissektoriin kuuluvia yhdistyksiä Näistä sosiaali- ja hyväntekeväisyysalaa edustaa 870 järjestöä ja näihin järjestöihin kuuluu 10 % aikuisväestöstä. Järjestöjen määrä on kasvanut, lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1975 vuoteen (Hautamäki 2001, 48 49). Ilmeisesti Hautamäki tarkoittaa liittotason kattojärjestöjen määrää, koska paikallistasolla yhdistysten määrä lienee oleellisesti suurempi, sillä esimerkiksi Sosiaali-ja terveysturva keskusliitto ilmoittaa liittojäsentensä määräksi 123. Toisaalla esimerkiksi Helander on (2001, 22) tutkimuksessaan käyttänyt jaottelua, jossa potilasyhdistykset on luokiteltu kansalaistoiminnan kategoriaan. Potilasyhdistysten määrää voitaneen arvioida myös sen perusteella, että suurimmat valtakunnalliset kattojärjestöt ilmoittavat paikallisyhdistystensä määräksi yli sadan. On arvioitu, että paikallisyhdistyksiin kuuluu yhteensä noin 15,7 miljoonaa jäsentä. Se merkitsee, että jokainen suomalainen kuuluu keskimäärin kolmeen järjestöön. Järjestöillä on kuitenkin tapana pyöristää jäsenmääriään ylöspäin. Helanderin ja Laaksosen mukaan Siisiäinen (1996) havaitsi, että 23 % vuotiaista ei kuulunut ainoaankaan yhdistykseen. Vähintään viiteen yhdistykseen kuului kahdeksan prosenttia väestöstä. Jos otaksutaan, että järjestöjen jäsenyydet keskittyvät noin neljännekselle maan väestöstä, olisi arvio mahdollinen, joskin ainakin jossain määrin ylimitoitettu. (Helander & Laaksonen 1999, ) Vastaavasti suomalaisessa yhteiskunnassa yksilöarvot ja irtautuminen organisoidusta kollektiivisesta toiminnasta ovat 1990-luvulla lisääntyneet voimakkaasti (Helander & Laaksonen 1999, 71.)

14 2.1 Valtakunnalliset potilasjärjestöt 9 Suomessa toimii noin 155 valtakunnallista potilasjärjestöä. Potilasjärjestöt toimivat paikallis- ja alueyhdistysten kattojärjestönä. Potilasjärjestöt ovat mukana päätöksenteossa valtakunnan tasolla. Ne antavat lausuntoja lakien valmistelun yhteydessä ja toimivat yhteistyössä kansalaisten hyvinvointia edistävissä hankkeissa. Ne pyrkivät toimimaan edunvalvojina ja edistämään jäsentensä hyvinvointia. Järjestötasolla on myös mahdollisuudet laajempaan palvelutoimintaan. Ne myös vastaavat paikallisyhdistysten koulutuksesta ja opastuksesta sekä järjestävät ammattihenkilöstön koulutustilaisuuksia. Potilasjärjestöjen paikallisyhdistykset osallistuvat omalla paikkakunnalla sekä lähialueella kansalaisten terveyttä edistävään toimintaan. Paikallisyhdistykset pyrkivät tuomaan esille jäsenistönsä havaitsemia paikallisia epäkohtia sekä edistävät jäsentensä sosiaalista yhteydenpitoa. Potilasjärjestöjen toiminta-ajatus kertoo keskeisemmät järjestön tavoitteet ja ovat monilla järjestöillä hyvin samansuuntaisia. Seuraavat esimerkit ovat valtakunnallisten potilasjärjestöjen Internetissä olevilta kotisivuilta poimittuja, niiden tehtäviä kuvaavia toiminta-ajatuksia: Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Diabetesliitto on kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka on: yhteiskunnallinen vaikuttaja, diabetesosaamisen kehittäjä, diabeetikon tukija Hengitysliitto Heli on sosiaali-ja terveysalan järjestö. Se edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä toimii terveyden edistämiseksi. Potilasjärjestöjen toiminta on muuttunut, se muuttuu muun yhteiskunnan kehityksen myötä ja potilasjärjestöjen on seurattava aikaansa. Nykyinen tietoyhteiskunta antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia myös omaa sairautta ja terveyttä koskevan tiedon saantiin. Varsinkin nuorempi polvi etsii tietoa ensisijaisesti Internetin välityksellä. On kuitenkin muistettava, että uusi teknologia ei ole kaikkien ihmisten saatavilla varsinkaan täällä pitkien etäisyyksien Itä-Suomessa. Vanhempi sukupolvi ei ole tottunut, eikä sitä ole koulutettu tietotekniikan käyttöön, monelle se on myös kustannuskysymys. Perinteinen printtimuotoiseen ohjausmateriaaliin perustuva valistus- ja tiedotus-

15 toiminta tulee pitää edelleen kaikkien saatavilla. Suuri merkitys on myös henkilökohtaisella ohjauksella ja vertaistuella, jota on saatavana potilasyhdistyksissä. 10 Kansalaisjärjestöjen, joihin myös potilasjärjestöt kuuluvat, merkitys on kasvanut viime vuosina ja niiden asiantuntijuutta on alettu hyödyntää julkisella sektorilla. Valtiovarainministeriön Kuule kansalaista -hankkeen loppuraportissa edellytetään, että myös hallinnossa pyritään edelleen aktiivisesti kehittämään ja parantamaan kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia ja samalla kansalaisten osallistumista tulee lisätä. Esitys vaatii, että kansalaisjärjestöihin otetaan yhteyttä jo uusien hankkeiden alkuvaiheessa. Esitys vaatii, että käydään vuoropuhelua järjestöjen kanssa jo ennen asioiden valmistelua ja huomioidaan myös pienet kansalaisjärjestöt. Valtiovarainministeriön hanke esittää myös uudenlaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämistä. (Valtiovarainministeriö 2001, ) 2.2 Kolmas sektori Potilasyhdistykset ovat osa kolmatta sektoria. Suomalainen yhteiskunta voidaan jakaa neljään eri sektoriin: 1. Yksityisen sektorin toimintaympäristönä on länsimainen markkinatalous. Sille ominaisia piirteitä ovat muodollisuus ja yksityiset toimijat. Yksityisten toimijoiden tavoitteena on tavoitella voittoa. 2. Julkisen sektorin muodostavat valtio, kunnat ja kuntainliitot. Sen toimintaympäristöä on julkishallinto. Ominaispiirteitä julkiselle hallinnolle ovat muodollisuus, julkinen toiminta ja voiton tavoittelemattomuus. 3. Kolmannen sektorin toimintaympäristön muodostaa kansalaistoiminta. Toimijoina ovat järjestöt, yhdistykset ja osuuskunnat. Kolmannen sektorin ominaispiirteenä on epämuodollisuus, yksityisyys. Kolmas sektori toimii voittoa tavoittelematta. 4. Neljännen sektorin toimijoita ovat kotitaloudet, perheet, ystäväpiiri. Ominaispiirteenä sillä on yksityisyys, epämuodollisuus sekä voittoa tavoittelematon toiminta. (Yksityinen, julkinen, kolmas ja neljäs sektori 2006.) Neljänteen sektoriin kuuluvat perheet, kotitaloudet ja läheisryhmät. Rajanveto kolmannen ja neljännen sektorin välillä on joskus hankalaa. Järjestäytymättömät sekä

16 11 rekisteröitymättömät yhdistykset, jotka toimivat oma-apu- tai vertaisryhminä ovat viime aikoina lisääntyneet. Lehtisen (1997) mukaan niiden merkitys on kasvanut ollen merkittävä vapaaehtoispanoksen tuottajina. (Helander & Laaksonen 1999, 36.) Kolmatta sektoria käsitellään tutkimuskirjallisuudessa eri tieteenalojen näkökulmasta: hallintotieteiden, sosiaalitieteiden, taloustieteiden, oikeustieteiden ja politiikan tutkimuksen näkökulmasta. Kullekin tieteenalalle on myös kehittynyt omat suosikkikäsitteensä. Käsitteistöllä on monitieteellisyyden ohella oma kulttuurisidonnainen luonteensa. Vaikka kolmatta sektoria on kokonaisuudessaan tutkittu varsin niukasti, 1990-luvun lopulla kiinnostus on kasvanut samalla, kun järjestöjen merkitys on kasvanut. Tutkimuksen lisääntyminen viime vuosina johtunee julkisen vallan pyrkimyksistä siirtää tehtäviä julkisen vallan toimijoilta kolmannen sektorin hoidettavaksi. Tämä on johtanut siihen, että kolmatta sektoria koskevat tutkimukset keskittyvät valtakunnan tasolle ja liittyvät useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Tehdyt tutkimukset perustuvat pääosin asiakirjoista saatuun tietoon. Kenttätutkimuksia sisältäviä tutkimuksia koskien potilasyhdistysten paikallista toimintaa ei löytynyt. Helander ja Laaksonen (1999) ovat tutkimuksessaan todenneet, että kolmatta sektoria on tutkittu varsin vähän. Kyseessä ei ole tiedon niukkuus, vaan kokonaisen tiedon vähyys ja aukollisuus. Tutkimus yleensäkin on keskittynyt kolmannen sektorin ja julkisen sektorin suhteisiin. Mikrotasolla tutkimus on kohdentunut oma-apuryhmiin ja vapaaehtoiskeskuksiin. Alaa koskevaa hallintosektoreittain jaoteltua tietoa ovat eniten keränneet sosiaali- ja terveyssektori, kuten Sosiaali- ja terveysministeriö, STAKES, sekä alan suuret kattojärjestöt. Toinen suuri hallintosektori on liikunta. Tässäkin tapauksessa vahva kattojärjestö (Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU) on yhdessä akateemisten tutkijaryhmien kanssa pitänyt yllä korkeaa tutkimusprofiilia. Sitä vastoin kulttuurija harrastustoiminta ovat jääneet melko vähälle tutkimuksissa. Myös vapaaehtoissektorilla toimivat yleishyödylliset säätiöt ovat jääneet vähälle huomiolle huolimatta siitä, että ne hallitsevat suuriakin omaisuuksia ja niiden taloudellinen merkitys on huomattava. (Helander ja Laaksonen 1999, ) Helander (2001, 7) pitääkin säätiöitä luonteeltaan suljettuina organisaatioina, vaikka ne toimisivat voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tavoin.

17 12 Purhonen (2004, 11) viittaa Martensin tutkimukseen, jossa todetaan, että käsite kolmas sektori on ollut käytössä toisesta maailmasodasta lähtien. Huolimatta käsitteen iästä, se on edelleen varsin epämääräinen käsite. Tutkijan mukaan Gibelman ja Gelman (2001) ovat tuoneet esiin, että kolmannen sektorin rooli vaihtelee usein maiden kesken. Heidän mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa kolmas sektori on laajempi ja monipuolisempi käsite kuin Australiassa, Kanadassa ja Ranskassa. Salamon ja Anheierin (1997) mukaan odotukset kolmannen sektorin järjestöjä kohtaan on luotu ilman, että ymmärretään selkeästi niiden luonne, kyvyt ja mahdollisuudet. Tästä voisi olettaa, että julkisen vallan luomat odotukset järjestöjä kohtaan eivät ole realistisia. (Purhonen 2004, 8.) Kolmas sektori alettiin mieltää omaksi sektorikseen taloudellisessa, sosiaalisessa ja oikeudellisessa mielessä 1970-luvulla. Kolmanteen sektoriin luetaan tavallisesti lähinnä yhdistykset ja säätiöt, sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi osuuskunnat, jotka rajataan etenkin vapaaehtoissektorin ulkopuolelle. (Helander & Laaksonen 1999, 15.) Kolmannen sektorin ominaispiirteet Helander ja Laaksonen (1999, 16) ovat referoineet Salamonin ja Anheierin (1997) tutkimusta, jossa kansainvälinen Johns Hopkins -hanke on pyrkinyt luomaan kansainvälisiä vertailuja varten yksiselitteisen luokitusjärjestelmän koskemaan kolmatta sektoria. Tämä hanke käyttää kolmannesta sektorista nimitystä voittoa tavoittelematon sektori, ja se rajataan viiden kriteerimuuttujan avulla. Yksiköille on tunnusomaista: 1) rakenteellisuus eli niillä on johtamista ja toimintaa koskevat säännöt, 2) yksityisyys eli erotetaan ne julkisista viranomaisista, jolloin valtio virastoineen rajautuu ulkopuolelle, 3) voittoa tavoittelematon jakaminen eli tuottoja ei jaeta organisaation johtajille tai jäsenille, joskin organisaatio voi tilapäisesti hankkia tuottoja, joita ei välittömästi käytetä menojen kattamiseen, 4) itsehallinnollisuus eli organisaatiolla on mahdollisuus valvoa omia toimiaan eivätkä viranomaiset voi puuttua sen asioihin tai ohjata sen toimintaa ja 5) vapaaehtoisuus painottaa osallistumisen vapautta organisaation kaikilla tasoilla ja toimintamuodoissa. Ollakseen vapaaehtoinen organisaation ei kuitenkaan tarvitse hankkia kaikkia käyttövarojaan vapaaehtoisin lahjoituksin, kunhan

18 riippumattomuus rahoittajasta tulee taatuksi. Vapaaehtoisuus edellyttää myös jäsenliittymän vapaaehtoisuutta. 13 Tällainen määritelmä kolmannesta sektorista rajaa sen ulkopuolelle erilaiset omaapuryhmät, järjestäytymättömät organisaatiot. Myös luterilainen ja ortodoksinen kirkko rajataan kolmannen sektorin ulkopuolelle niiden julkisen aseman vuoksi, huolimatta siitä, että ne toimivat voittoa tavoittelematta. (Helander & Laaksonen 1999, 18.) Politiikan näkökulma Purhonen (2004, 2) on tutkinut kolmatta sektoria politiikkaprosessin näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa mukaan kolmannen sektorin toimijat osoittautuivat asiakirjojen valossa epämääräisiksi ja niiden roolit osittain rajatuiksi. Purhosen mukaan Salamon ja Anheier (1996) ovat todenneet, että valtion rooliin liittyvä tyytymättömyys on tuonut kolmannen sektorin tai kuten hän nimittää NGO-toimijat (Non-Governmental Organisation) mukaan kuvioihin yhä voimakkaammin ja niiden rooli on muuttumassa yhä tärkeämmäksi ympäri maailmaa. Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen (2001, 127) erottaa yhteiskunnalliset liikkeet kolmannen sektorin toimijoista. Hänen mukaansa yhteiskunnallinen liike koostuu ihmisistä, jotka pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen ja sitoutuvat toimimaan tavoitteeseen pääsemiseksi jatkuvalla toiminnallaan. Yhteiskunnalliset liikkeet eivät välttämättä toimi määrämuotoisen organisaation puitteissa. Toiminnassa pidetään organisaatiota tärkeämpänä henkilöiden välisiä vuorovaikutusverkkoja, joissa toiminta usein tapahtuu. Yhdistykset pystyvät vaikuttamaan myös siihen, miten maata hallitaan. Ne pyrkivät omalla vaikuttamistoiminnallaan edistämään jäsentensä hyvinvointia, ja edunvalvonta hyödyttää sekä järjestöä itseään että julkisia viranomaisia, kun järjestön asiantuntemus ja kenttäkokemus annetaan julkisen sektorin käyttöön. Poliittisiin johtotehtäviin nousseista henkilöistä lähes kaikki ovat harjoitelleet tuleviin tehtäviinsä järjestölaitoksen organisaatioissa. Näin järjestöt ovat kasvattaneet johtajia niin paikallisia, valtakunnallisia kuin kansainvälisiäkin tehtäviä varten. (Helander 2001, 7.)

19 2.2.3 Kolmas sektori osana kansalaisyhteiskuntaa 14 Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan toimintaa, joka koostuu kansalaisten omaehtoisesta toiminnasta eli kansalais- ja järjestötoiminnasta, säätiöiden, pienimuotoisten osuuskuntien, ammattiliittojen ja puolueiden toiminnasta sekä vapaasta sivistystyöstä. Se rakentuu ihmisten omaehtoisuuden, aktiivisuuden ja vapaaehtoisuuden ja yhteisöllisyyden varaan. Kansalaisyhteiskunta lisää sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, ja ne ovat edellytyksiä inhimilliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen yhteiskunnallinen toimija yritysten, valtion ja kuntien rinnalla. Kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen ei kuitenkaan poista julkisen sektorin vastuuta kansalaisten perusturvasta ja peruspalveluiden järjestämisestä. (Kivistö 2005, ) 1990-luvun alun murros on johtanut kansalaisyhteiskunnan poliittisen ja tutkimuksellisenkin kiinnostuksen lisääntymiseen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Helanderin ja Laaksonen raportti on laajin julkaistu yhdistystoiminnan rakenteellista kokonaisuutta tutkinut selvitys ja osa laajempaa Johns Hopkins -projektia. Tutkimusprojektiin osallistui 20 valtiota. (Helander & Laaksonen 1999, 3.) Harju ym. (2001, 33) käyttävät kolmannesta sektorista nimitystä kansalaisyhteiskunta. Heidän mielestään kansalaisyhteiskunnassa tasavertainen vuoropuhelu on tärkeää. Se synnyttää monipuolisen kuvan yhteiskunnallisesta tilanteesta. He toteavat myös, että kansalaisyhteiskunta ja järjestöt eivät ole täysin riippumattomia valtiosta, sillä valtio luo toiminnalle kehyksen. Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät läheistä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Tällöin ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointiin, mutta siinä piilee myös vaara tulla riippuvaiseksi julkisesta vallasta. Hautamäki (2001) haluaa käyttää kolmannesta sektorista termiä kansalaissektori, jolla hän haluaa painottaa toiminnan liittymistä kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaissektorin suuren merkityksen hän näkee siinä, että se vahvistaa yhteiskunnan sosiaalista perusrakennetta, sosiaalista pääomaa ja demokraattisia laitoksia. Lisäksi kansalaissektorin järjestöt toimivat edunvalvojina ja tuottavat palveluita sekä edistävät niin ryhmäkohtaisia kuin yleisiä asioita yhteiskunnassa. (Hautamäki 2001, 47.)

20 15 Purhosen (2004, 16) mukaan Suomessa toimivat kansanterveysliikkeet ovat olleet tärkeitä toimijoita. Erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet ovat toimineet jo ennen varsinaisia järjestöjä kooten samalla tavalla ajattelevia ihmisiä yhteisen asian puolesta. Toisaalta yhteiskunnalliset liikkeet hakevat julkisuutta huomiota herättämällä, mm. järjestämällä mielenosoituksia ja tiedotuskampanjoita. Tällaisella toiminnalla saadaan tuoduksi esiin monia epäkohtia, joihin potilasjärjestöt voivat toiminnassaan puuttua. Järjestöbarometri 2006 tutki sosiaali-ja terveysjärjestöjen tilaa ja toimintaa. Tämän tutkimuksen mukaan perhe, suku, läheiset ihmiset ja yleensä ihmisten keskinäinen tuki ovat edelleen hyvinvoinnin kulmakiviä ja tärkeitä tuen lähteitä. Vaikka palvelujärjestelmillä on tärkeä merkitys, ihmiselämän suuret ja merkittävät käänteet tapahtuvat palvelujärjestelmien ulkopuolella. Kansalaisjärjestöt osana kansalaisyhteiskuntaa tarjoavat toimintaa ja sellaisia osallistumismahdollisuuksia, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja rakentavat luottamusta. Kansalaisyhteiskunta vahvistaa kansalaisuutta ja synnyttää yhteisöllisyyttä. (Vuorinen ym ) Kolmas sektori ja talous Purhonen mainitsee Rönnbergin (1999) tutkimuksen, jossa todetaan, että vaikka kolmannen sektorin toiminta ei perustu voittoihin, sen toimintalogiikka on hyvin yritysmäistä, koska niin palvelutuotanto kuin muukin toiminta edellyttää tuloja ja voimavaroja ja ne on hankittava itse. Varsinaisesta yritystoiminnasta kolmannen sektorin toiminta eroaa siinä, että yleensä toiminta ei kata kokonaiskustannuksia vaan vapaaehtoistyö ja keräykset ovat osa varojen hankintaa. Jamesin (1990) mukaan on huomioitava, että kolmannen sektorin järjestöt, vaikka niistä käytetään nimitystä voittoa tavoittelematon sektori, voivat kyllä ansaita ylijäämää, mutta se käytetään edelleen organisaation tarkoituksiin. (Purhonen 2004, ) Toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) toimitusjohtaja Markku Ruohonen (2006) muistuttaa, ettei Raha-automaattiyhdistyksen varoilla pitäisi kustantaa julkisen vallan tuotettavaksi määrättyjä palveluja, vaan avustukset pitäisi kohdentaa sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Parhaiten avustukset tuottavat hänen mielestään lisäarvoa, kun ne kohdennetaan kansalaisten auttamiseen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen keinoin.

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI 18.12.2014 SOSTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö perustettu 2012, jolloin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tuula Peltoniemi 6.6.2017 Seinäjoki Sisältö Peruskysymysten äärelle Mitkä toimintaympäristömuutokset vaikuttavat vapaaehtoistoimintaan? Mihin kiinnittää huomiota?

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Palkkatyössä kolmannella sektorilla Palkkatyössä kolmannella sektorilla YTT, KTM Petri Ruuskanen Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Mikä kolmas sektori? Markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma

POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry. Valmistuvien opettajien infotilaisuus 3.5.2017 OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry. 1 Opetusalan ammattijärjestö OAJ 2 JÄSENJAKAUMA 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 Lastentarhanopettajaliitto

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa Länsi-Pohjan soten seutufoorumi 28.2.2017, Kemi Tuula Huttunen Koivumaa Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry Järjestöjen toiminnan luonne Järjestöjen

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot