Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä"

Transkriptio

1 SOSIAALIHUOLLON TIETOTEKNOLOGIAHANKE Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä Antero Lehmuskoski Shiftec-tutkimusyksikkö Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto Syyskuu 2005

2 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 2 /169 SISÄLLYS Esipuhe Taustaa Selvitystyön tarkoitus Selvitystyössä käytetty aineisto ja sen analysointi Terminologisesti laaditut sanastot laatusanasto suunnittelua varten Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä Palveluketjusanasto Sosiaalityön sanasto Tesaurukset ja sanaluettelot Sosiaalialan asiasanasto Sosmeta-sanasto Luokitukset Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset Toimialaluokitus Stakesin palveluluokitusluonnos Sosiaalityön luokitus Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluluokitus Tilastot Stakesin tilastot Kuusikkokuntien vertailuraportit Lainsäädäntö... 17

3 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 3 / Sosiaalihuollon yleislait Sosiaalihuollon erityislait Muu lainsäädäntö Sosiaalihuollon käsitehierarkia Sosiaalihuolto osana suurempaa kokonaisuutta Sosiaalihuollon sisältö Pohdinta ja johtopäätökset Sosiaalihuollon sanastotyöstä Selvityksessä esiin nousseet keskeiset havainnot lyhyesti Ehdotukset jatkotoimenpiteistä Lähteet Liitteet Liite 1... Sanastojen termit aakkosjärjestyksessä Liite 2... Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 Liite 3... Toimialaluokitus Liite 4... Stakesin palveluluokitusluonnos Liite 5... Helsingin sosiaaliviraston sektorit, palvelumuodot ja alapalvelumuodot Liite 6... Stakesin tilastojen määritelmät Liite 7... Kuusikkokuntien vertailuraporttien määritelmät

4 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 4 /169 Esipuhe Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa on yksi kansallisen Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista vuosina Sen tavoitteena on sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen alan omiin kehittämistarpeisiin perustuen. Hanke sisältyy Valtioneuvoston vuonna 2003 antamaan periaatepäätökseen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Sosiaalihuollon alueellisten ja kansallisten kehittämishaasteiden toteuttamista vaikeuttaa mm. alan kirjava terminologia. Käsitteiden käytön yhtenevyys on myös edellytys toimintaa tukevien tietojärjestelmien suunnittelulle ja tietoteknologian hyödyntämiselle sosiaalialalla. Alkuvuodesta 2005 konkretisoitunut Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa - hankesuunnitelma sisältää mm. asiakastietojärjestelmien kehittämisen, sähköiset palvelut ammattilaisille, sosiaalihuollon ammattilaisten tiedonhallinnan ja tietoteknologiaosaamisen kehittämisen ja sähköiset palvelut asiakkaille. Tämä raportti, johon on koottu keskeiset sosiaalihuollon käsitteet (N=411), sisältyy asiakastietojärjestelmien kehittämiseen ja sen tavoitteeksi asetettiin eri sanastoissa, luokituksissa ja tilastoissa esiintyvien sosiaalihuollon termien kokoaminen yhteen. Selvitystyön tuloksia hyödynnetään sosiaalihuollon tietojärjestelmien suunnittelussa ja ne muodostavat perustan tilastoinnin, luokitusten ja standardoinnin kehittämiseen liittyvälle terminologiselle työlle. Merkittävin tarkastelukriteeri termejä koottaessa on ollut niiden yhteys sosiaalihuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Termien kokoamisen näkökulma on ensisijassa ollut lainsäädännössä esiintyvät termit. Termien esittämisen taso lähdeaineistossa on vaihdellut systemaattisesta termityöstä määrittelemättömään termien käyttöön esim. palvelukuvauksissa tai tilastoinnissa. Selvityksen pohjalta voidaan nimetä käytetystä aineistosta nousevat terminologian alaan kuuluvat kehittämiskohteet. Raportti on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Raportin on laatinut YtM-opiskelija Antero Lehmuskoski Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksella Shiftec-tutkimusyksikössä. Toivomme, että tehty työ edesauttaa Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa - hankkeen etenemistä ja toimii hyödyllisenä lähtökohtana jatkotoimenpiteille. Kuopiossa 20. lokakuuta 2005 Sari Rissanen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos laitosjohtaja Anneli Ensio Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos tutkimusjohtaja, Shiftec-tutkimusyksikkö

5 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 5 /169 1 Taustaa Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi (STM 2003). Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisessa tavoitteena on palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta toteutetaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelmassa on esitetty sosiaalialan uudistamisen tavoite ja periaatteet, hankkeen organisointi sekä keskeiset periaatepäätöstä toteuttavat hankkeet. Yksi näistä kehittämishankkeista on Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa, jonka tavoitteeksi on määritelty sosiaalialan tietoteknologian käytön edistäminen lähtien alan omista kokonaisuutena arvioiduista kehittämistarpeista. Hankkeelle laadittu hankesuunnitelma (STM 2005) sisältää seuraavat kehittämisalueet: 1) asiakastietojärjestelmien kehittäminen 2) sähköiset palvelut ammattilaisille 3) sosiaalihuollon ammattilaisten tiedonhallinnan ja tietoteknologiaosaamisen kehittäminen 4) sähköiset palvelut asiakkaille 5) tietoturvan, tietosuojan ja asiakastietojen käsittelyn kehittäminen 6) lainsäädäntötarpeet 7) kansallisen ohjauksen ja koordinaation tehostaminen sekä yhteistyön tiivistäminen. Hankkeen hankesuunnitelmassa todetaan sosiaalihuollon ongelmaksi muun muassa kirjava käsitteiden viidakko, koska yhteisiä käsitemäärittelyjä ei ole kansallisesti sovittu. Sosiaalitoimen ohjelmistot eivät tuota yhteensopivaa tietoa asiakaspalveluista, vaan asiakastietoja syötetään ohjelmistoon paikallisten määrittelyjen mukaisesti ja ohjelmistoissa käytettävät standardit ja termistöt vaihtelevat. Ohjelmistoja on myös usein räätälöity ostajien omien toiveiden mukaisesti vastaamaan käyttäjien esittämiä tarpeita, jolloin niistä saatavat tiedot vaihtelevat muun kuin valtakunnallisen tiedonkeruun osalta eikä vertailutietojen luotettavuutta voida taata. Pääsääntöisesti ohjelmistot tuottavat tilastotietoa, mutta suhteellisen vähän tietoa toiminnasta ja sen muutoksista, tuloksista puhumattakaan. Monet erilaiset kuntakohtaiset tietojärjestelmät ovat esteenä sosiaali- ja terveyspalvelujen seudulliselle ja alueelliselle kehittämiselle. Tarve sosiaalihuollon yhtenäisiin sisältömäärityksiin ja toistensa kanssa yhteensopiviin tietojärjestelmiin on todettu koko maassa. Samalla on todettu, etteivät nyt käytössä olevien tietojärjestelmien ongelmat poistu, ellei määritystyötä tehdä valtakunnallisesti niin, että sitä voidaan tarvittaessa täydentää toimintakohtaisilla luokituksilla sekä alueellisilla ja paikallisilla määrityksillä esimerkiksi vertailutietojen saamiseksi. Yksi hankkeen mittavimmista tehtävistä onkin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän valtakunnallinen yhtenäistäminen ja sisällöllinen kehittäminen. Asiakastietojärjestelmän rakentaminen edellyttää valtakunnallisesti yhtenäisen termistön kehittämistä ja asiakasasiakirjojen rakenteiden ja niiden ydintietojen määrittelemistä. Hankkeen työsuunnitelmassa (Tikesos 2005) esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien termien kartoittamista vuoden 2005 aikana. Selvitystyön toteuttamiseksi STM teki Kuopion Yliopiston Terveyshallinnon ja talouden laitoksen kanssa toimeksiantosopimuksen ajalle Hankkeen valvojana toimii sosiaalineuvos Martti Lähteinen ja selvitystyön ohjaajana lehtori Sirpa Kuusisto-Niemi.

6 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 6 /169 2 Selvitystyön tarkoitus Tämän selvityksen tavoitteeksi asetettiin eri sanastoissa, luokituksissa ja tilastoissa esiintyvien sosiaalihuollon termien kokoaminen yhteen. Selvitystyön tuloksen on määrä toimia lähtökohtana tietojärjestelmien suunnitteluun sekä tilastoinnin, luokitusten ja standardoinnin kehittämiseen liittyvälle terminologiselle työlle. Selvityksessä käytetyssä aineistossa esiintyviä termejä on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Keskeisin tarkastelukriteeri on termien yhteys sosiaalihuoltoa ohjaavaan lainsäädäntöön. Koska sosiaalihuollon palvelujen sisältöä ja järjestämistä ohjataan säädöksillä, tilastoinnissa ja kirjaamisessa käytettävillä termeillä tulee olla yksiselitteinen yhteys lainsäädäntöön. Käytännön työssä käytettäviä termejä ei tietenkään aina voida ottaa suoraan lainsäädännöstä, vaan eri toimintayksiköissä tarvittavien ammattitermien määrä on oletettavasti suurempi kuin se, mitä lakeihin sisältyy. Toisaalta myös lainsäädäntöä tulee tarvittaessa uudistaa vastaamaan kehittyviä palveluja ja työssä esiintyviä tarpeita, kuten viime vuosina on tapahtunut useiden eri lakien kohdalla. Toinen keskeinen näkökulma on termien merkityksen määrittelyn taso. Vain osa käytännön työssä käytettävistä termeistä on määritelty terminologisin menetelmin. Osa esiintyy ainoastaan esimerkiksi palvelukuvauksissa tai tilastoinnissa. Eri tarkoitteille on myös olemassa useita eri nimikkeitä eri yhteyksissä. Tarkastelussa on niin ikään termien ja termistöjen keskinäinen suhde ja niiden liittyminen hierarkkiseksi ja toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Tilastoinnissa ja luokituksissa esiintyviä termejä ei välttämättä ole määritelty yhtenevästi, vaan niiden tarkka merkitys vaihtelee eri yhteyksissä. Määrittelyt saattavat myös olla ristiriitaisia keskenään. Myös eri sanastoissa määrittelyt eroavat toisistaan jonkin verran. Selvityksen tavoite onkin nimetä käytetystä aineistosta nousevat terminologian alaan kuuluvat kehittämiskohteet. 3 Selvitystyössä käytetty aineisto ja sen analysointi 3.1 Terminologisesti laaditut sanastot Terminologia on tieteenala, joka tutkii erikoiskielten käsitteitä, termejä ja termistöjä. Sanastotyössä eli terminologisessa työssä kerätään, analysoidaan, tallennetaan, muokataan ja esitetään käsitteitä ja niiden nimityksiä koskevaa tietoa. Työn tuloksena syntyy termistö, jolla tarkoitetaan tietylle erikoisalalle kuuluvien termien joukkoa. Termi puolestaan on kielellinen ilmaus, jota käytetään kyseisellä alalla yleiskäsitteen nimityksenä. Kukin termi viittaa johonkin tarkastelun kohteena olevaan esineeseen, olentoon, tapahtumaan tai ilmiöön. Tällöin puhutaan termin tarkoitteesta. Käsite ja sitä vastaavat termit esitetään sanastossa termitietueena, joka on määrämuotoinen esitys käsitettä koskevista tiedoista. Termitietueen keskeisin osa on käsitteen määritelmä, joka ei koskaan ole kokonainen virke. Tämä erottaa sen täydentävästä huomautuksesta. Sanastoihin kuuluu usein myös käsitekaavioita, joilla esitetään eri käsitteiden välisiä hierarkkisia käsitesuhteita, koostumussuhteita ja funktiosuhteita. (Nykänen & Kalliokuusi 1999, ) Sanastotyön tarkoitus on tuottaa ammattikielen termeille yksiselitteinen ja looginen merkitys. Eri yhteyksissä käytettävän ammattitermin tulee liittyä samaan, tarkasti rajattuun ja määriteltyyn käsitteeseen (TSK 1988, 11 12). Hyvän termin kriteerejä ovat muun muassa (Stakes 1999, 13):

7 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 7 /169 läpikuultavuus (termi kuvaa hyvin käsitteen sisältöä) erottuvuus (termi erottuu selkeästi lähikäsitteiden termeistä) tarkoituksenmukaisuus (termi ei herätä vääriä tai negatiivisia mielikuvia) johdonmukaisuus (termi kuvastaa käsitteiden välillä olevia suhteita käsitejärjestelmässä) soveltuvuus johdosten muodostamiseen lyhyys kielellinen moitteettomuus omakielisyys Alla luetelluissa sanastoissa on määritelty yhteensä 411 sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää käsitettä. Sanastot ovat jossakin määrin päällekkäisiä, eli sama käsite esiintyy termitietueena useassa sanastossa. Koska määritelmät ja niiden lisätiedot eroavat jonkin verran toisistaan, olen termejä kootessani ottanut mukaan saman termin määritelmät eri sanastoista. Näin määritelmiä on helppo verrata toisiinsa. Sanastojen termit määrittelyineen on koottu aakkoselliseksi taulukoksi liitteeseen 1. Sanastoissa määritellyt käsitteet ovat suurelta osin ylätason käsitteitä, jotka ovat yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jo vuonna 1997 Kalpa ja Kuusisto-Niemi totesivat Asiakas- ja potilasasiakirjahankkeen loppuraportissa, että näiden peruskäsitteiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan laaja joukko käsitteitä, joiden määrittelystä pitäisi kiireesti päästä yksimielisyyteen (Kalpa & Kuusisto-Niemi 1997, 70). Vielä ei kuitenkaan ole koottu ja määritelty kattavasti sosiaalihuollon eri palvelusektoreilla käytössä olevia termejä ja käsitteitä Huoltaja-säätiön julkaisemasta sta on käytössä jo neljäs, uudistettu painos, joka on vuodelta Sanasto perustuu 1990-luvun alussa tehtyyn terminologiseen tutkimukseen suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, ja sen rakentamisessa on tehty yhteistyötä Tekniikan sanastokeskuksen kanssa. Sanaston uudistamisesta on vastannut Huoltajasäätiön sanastoryhmä. koostuu kahdesta osasta. Määrittelevä osa sisältää 155 termitietuetta, jotka on ryhmitelty neljään eri lukuun: 1) Sosiaaliturvan peruskäsitteet 2) Sosiaalivakuutus 3) Sosiaaliavustukset ja sosiaalihuollon toimeentuloturva 4) Sosiaalipalvelut Sanastossa esiintyviä käsitejärjestelmiä on joiltakin osin kuvattu myös käsitekaavioiden avulla. Käsitteiden keskinäiset suhteet ja käsitehierarkia jäävät kuitenkin useissa kohdin avoimiksi. Esimerkiksi termien sosiaalietuus ja sosiaaliavustus keskinäinen suhde jää epäselväksi, samoin sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon määritelmien sisällöllinen kattavuus. Peruskäsitteisiin on sanastossa valittu termejä laajasti sosiaalipolitiikasta toimeentuloon ja absoluuttiseen köyhyyteen. Myös sosiaalityön eri muodot on sijoitettu sosiaalipalvelujen sijasta sosiaaliturvan peruskäsitteisiin, vaikka sekä sosiaalipalvelun että sosiaalityön määritelmissä sen todetaan kuuluvan lakisääteisiin sosiaalipalveluihin. Sosiaalipalvelut-luvun termejä ei ole ryhmitelty sosiaalihuollon eri sektoreiden tai asiakasryhmien mukaan, vaan se sisältää eritasoisia palvelumuotojen käsitteitä useilta eri palvelusektoreilta. Esimerkiksi lasten päivähoitoon liittyvät käsitteet on silti jätetty sanastosta kokonaan

8 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 8 /169 pois. on kuitenkin toiminut erinomaisena lähtökohtana sosiaalialan terminologian kehittämiselle ja sitä on hyödynnettykin useissa sanastohankkeissa. Sanaston aakkosellinen osa on itse asiassa yli tuhat hakusanaa sisältävä sanaluettelo, jossa suomenkielisille sanoille on esitetty vastineet kuudessa eri kielessä. Aakkosellisesta osasta on viittaukset määrittelevään osaan niiden termien kohdalla, jotka siellä on määritelty. Sanaluettelossa on joitakin yleisiä suomen kielen sanoja, mutta myös runsaasti sosiaalihuoltoon liittyviä ammattitermejä, jotka tulisi määritellä terminologisin perustein on syntynyt tuloksena Stakesin toteuttamassa projektissa, jonka tehtävänä oli luoda yhtenäinen perusratkaisu asiakaspalvelussa syntyvälle asiakirjakokonaisuudelle. Sanasto sisältää yleistason käsitteitä paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja asiakas- ja potilasasiakirjoihin, myös tietoturvaan liittyen. Sanaston laatimisessa on hyödynnetty Huoltaja-säätiön julkaisemaa a sekä Tekniikan Sanastokeskuksen Tietohuollon sanastoa. Tietoturvaan liittyvien käsitteiden määritelmät perustuvat Tietoturvasanastoon. Sanastossa on yhteensä 148 termitietuetta ja se koostuu viidestä luvusta: 1. peruskäsitteitä Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 2.2 Asiakas ja asiakkuus 2.3 Palvelujen järjestäjä ja tuottaja 2.4 Palveluprosessi ja palvelutapahtuma 2.5 Palvelun vireillepano 3. Palveluprosessin ja -tapahtuman dokumentointi 3.1 Asiakirja ja arkistointi 3.2 Asiakasasiakirja ja potilasasiakirja 4. Tietoturvaan liittyviä käsitteitä 5. Muita käsitteitä Peruskäsitteinä esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteiden lisäksi vain erikoissairaanhoidon, sosiaalityön ja hoitotyön määritelmät. Erilaisina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sanastossa määritellään laitos-, avo- ja asumispalvelun käsitteet. Muut palvelumuodot on tässä yhteydessä jätetty pois. Viides luku "Muita käsitteitä" sisältää lähinnä yleisiä ammattihenkilöstöön liittyviä käsitteitä ja keskeiset huostaanottoon liittyvät termit laatusanasto laatusanasto on laadittu vuonna 1995 valtakunnallisen sosiaalija terveydenhuollon laadunhallintaa koskevan suosituksen liitteeksi selkeyttämään palvelujen laadusta käydyn keskustelun käsitteistöä. Sanasto on suppeahko ja tarkoin rajattu kokonaisuus yleisistä laatuun ja sen hallintaan liittyvistä käsitteistä. Vaikka sanasto on laadittu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, se soveltuu laadun perussanastoksi muillekin hallinnon aloille, sillä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviä termejä sanastossa on lähinnä vain hoitosuositus ja hoito-ohjelma. Kaikkiaan sanastossa on 22 termitietuetta.

9 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 9 / suunnittelua varten suunnittelua varten ilmestyi vuonna 1999 jatkoksi aiemmille Stakesin julkaisemille sanastoille. Sanasto syntyi tarpeesta yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta kerättyä tietoa, jotta sitä voitaisiin paremmin hyödyntää ja vertailla. Sanasto koostuu 61 termitietueesta, joista osa on esiintynyt myös Stakesin aiemmissa sanastoissa. Määritelmiä on näiden osalta kuitenkin tarkennettu tai varustettu lisäselvennyksillä. Määriteltäviksi on valittu lähinnä käsitteitä, jotka ovat keskeisiä palvelu- ja hoitoprosessien kehittämisessä ja tietokantojen rakentamisessa. Termitietueisiin on lisätty näkökulman mukaisia tarkennuksia erityisesti tietojärjestelmien kehittämisen näkökulmasta. Sanastossa keskitytään palvelun ja hoidon käsitteisiin ja se on rakennettu niin, että se lähtee yleisistä palvelun ja hoidon käsitteistä ja etenee n vaiheiden mukaisesti: 1) Palvelut ja t 2) Asiakkaat sekä asiakas- ja hoitosuhteet 3) Palvelun käynnistäminen 4) Jonotus 5) Sijoittaminen asiakaspaikalle 6) Käynnit ja jaksot 7) Organisaatiot ja niiden osat 8) Muita käsitteitä Sanasto on rakennettu siten, että sen 61 termitietueesta 14 liittyy palveluorganisaatioihin yleensä, 29 sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteisesti, 4 sosiaalihuoltoon ja 13 terveydenhuoltoon. yhteisistä termeistä tosin 10 on hoitoon liittyviä termejä, mutta tässä sanastossa hoito-käsitteen sisältö eroaa hoitotieteeseen liittyvästä hoitotyön käsitteestä. Sillä tarkoitetaan sanastossa sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon kuuluvaa vuorovaikutukseen perustuvaa hoitoa Satakunnan Makropilotin käsitemäärittelyjä Satakunnan Makropilotin edetessä toteutusvaiheeseen kolmena erillisenä hankekokonaisuutena nähtiin tarpeelliseksi selventää käsitteitä, jotka liittyvät saumattomaan palveluketjuun ja asiakkaan asiamiehenä toimivasta ammattihenkilöstä käytettäviin nimikkeisiin. Käsitemäärittely aloitettiin määrittelemällä 8 peruskäsitettä, jotka liittyvät palveluketjuun, sen osakokonaisuuksiin ja toimijoihin. Käsitemäärittelystä julkaistiin raportti Stakesin Aiheita-sarjassa (20/1999) ja termistö on nähtävissä myös Stakesin terminologiatyön www-sivuilla. Kaikki Makropilotissa määritellyt termit esiintyvät myös jossakin muista Stakesin sanastoista. Tosin ssa määritellylle omaneuvoja-käsitteelle on tässä synonyymeina mainittu palveluasiamies ja sosterva-asiamies ja asiakaskertomuksesta on käytetty tässä palvelukertomus-termiä Palveluketjusanasto Stakesin sanastojulkaisujen sarjan tuorein julkaisu on Palveluketjusanasto vuodelta Sanastohankkeen tavoitteena oli koota käytössä olevia, palveluketjuajatteluun liittyviä termejä ja analysoida siihen liittyviä käsitteitä. Sanastoon on valittu 23 itsenäiseen suoriutumiseen ja asiakkaan kanssa tai puolesta toimiviin ammattihenkilöihin liittyvää käsitettä. Palveluket-

10 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 10 /169 jusanasto palvelee sisältönsä puolesta ensisijaisesti vammaisten ja vanhusten palveluissa käytettävien käsitteiden selventämisessä. Alueellisuuteen ja alueellisiin tietojärjestelmiin liittyviä käsitteitä on analysoitu saman hankkeen yhteydessä, mutta niistä ei muodostettu termitietueita. Käsitevertailun tuloksena todettiin alueellisiin tietojärjestelmiin liittyvillä käsitteillä olevan runsaasti paikallisia nimityksiä, mikä tekee tietojärjestelmien standardisoinnista haastavan tehtävän. (Kuusisto-Niemi 2002, ) Sosiaalityön sanasto Samana vuonna Palveluketjusanaston julkaisemisen kanssa Stakes julkaisi verkkosivuillaan myös Sosiaalityön sanaston. Se sisältää 25 termitietuetta, jotka on jaettu neljään eri ryhmään. Sanastossa on joitakin sosiaalialan yleisiä käsitteitä ja lisäksi sosiaalityöntekijän työhön sekä sosiaalityön laatuun ja arviointiin liittyviä yläkäsitteitä. Sanastoon on sisällytetty myös termi sosiaalinen, jolle ei kuitenkaan ole löydetty varsinaista määritelmää. Käsite on kuitenkin keskeinen, sillä se esiintyy muun muassa termeissä sosiaalinen toimintakyky, sosiaalinen ongelma, sosiaalinen riski ja sosiaalinen työ. Sanastossa ei puututa yleistasoa tarkemmin sosiaalityön toiminnalliseen sisältöön, mutta huomionarvoista on se, että se on ainut sanasto, jossa määritellään sosiaalialan käsite koko sosiaalihuollon yläkäsitteenä. Sosiaaliala on terminä esiintynyt lainsäädännössä 1980-luvulta lähtien ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Vasta 2000-luvulla se on käsitteenä ilmestynyt säädöksiin myös toimialana ja kehittämisalana sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan aloittamisen ja sosiaalialan kehittämishankkeiden myötä. 3.2 Tesaurukset ja sanaluettelot Tesaurus määritellään Sanastotyön käsikirjassa tietyn alan kattavaksi tiedon tallennukseen ja hakuun käytettäväksi sanojen luetteloksi. Tesauruksessa esitetään sekä asiasanat, joita käytetään hakusanoina, että sanat, jotka korvataan haussa asiasanoilla (ohjaustermit). Tesauruksessa kuuluu olla myös viittaukset ylä- ja alakäsitteitä kuvaaviin asiasanoihin. Tesaurusta ei tulisi käyttää sanakirjan tavoin, koska se on tavallaan keinotekoinen hakukieli, jossa termit eivät välttämättä tarkoita samaa kuin luonnollisessa kielessä. Sanaluetteloksi kutsutaan aakkoselliseen tai systemaattiseen muotoon järjestettyjä termejä, joihin ei liity määritelmiä. Termeihin on usein liitetty vieraskieliset vastineet ja niitä laaditaan esimerkiksi kielenkääntämisen apuvälineiksi. Tesauruksia ja sanaluetteloja on tässä selvityksessä hyödynnetty pääasiassa siten, että niissä esiintyvistä sanoista on etsitty sosiaalihuollon keskeisiä käsitteitä, joita ei vielä ole määritelty terminologisissa sanastoissa. (TSK 1988, 122.) Sosiaalialan asiasanasto Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Sosiaalialan asiasanasto ilmestyi vuonna 1998, mutta se pohjautuu 1981 ilmestyneeseen sosiaalialan tesaurukseen. Sanasto on aihealueeltaan hyvin laaja, minkä myös julkaisija toteaa sanaston esipuheessa. Perusteluna yleissanastomaisuudelle todetaan sosiaalialan ilmiöiden laaja-alaisuus. Sanasto sisältääkin runsaasti termejä, joiden yhteys sosiaalialaan jää epäselväksi ja joita ei ole sidottu mihinkään hierarkioihin. Sanastoa uusitaan kuitenkin parhaillaan Lastensuojelun Keskusliitossa.

11 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 11 /169 Nimestään huolimatta Sosiaalialan asiasanasto ei ole varsinainen sanasto. Sanastotyön käsikirjassa sanastoksi määritellään sellainen normatiivinen käsikirja, joka sisältää sekä tietyn ammattikielen käsitteiden määritelmät, että niitä vastaavat termit. Käsikirjan määritelmien mukaan Sosiaalialan asiasanasto on pikemminkin aakkosellisessa muodossa esitetty sanaluettelo. (TSK 1988, 121.) Sosiaalialan sanasto sisältää paljon sosiaalialaan kuuluvia termejä, joita ei ole määritelty terminologisin menetelmin, muun muassa lasten päivähoitoon liittyen Sosmeta-sanasto Sosmeta-sanasto on ekonsultaatiohankkeen tuloksena syntyneen Sosiaaliportin (sosiaalialan portaali) ylläpitoa varten rakennettu asiasanasto, joka sisältää noin 700 sosiaalialaan jollakin tavoin liittyvää termiä. Termeistä on muodostettu pienoishierarkioita, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että käsitteille on esitetty myös ala- ja yläkäsitteitä. Kyseessä on siis tesaurus, jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä Sosiaaliportin ja Stakesin verkkosivujen hakutoiminnoissa. 3.3 Luokitukset Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 Kuntaliiton vuodesta 1992 julkaisemaa luokitusta kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotietojen keräämisen ohjeistukseksi uudistetaan vuodeksi Luokitus laaditaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, STM:n, Stakesin, OM:n ja Opetushallituksen kanssa. Käytössäni tätä selvitystyötä varten on uudistettavan julkaisun versio 3 kuluvan vuoden kesältä. Käsillä oleva perustoimeentuloturvauudistus tulee muuttamaan luokitusta vielä toimeentulon osalta jonkin verran. Selvityksen kannalta mielenkiintoista on sosiaali- ja terveystoimen osalta kerättävän toimintatiedon luokittelu eri tehtäväluokkiin. Julkaisussa nimetään ja määritellään myös eri tehtäväluokkiin kuuluva toiminta, josta kerätään toiminta- ja kapasiteettitietoa. Olen poiminut julkaisusta sosiaalitoimeen kuuluvat tehtävät ja niihin liittyvät toimintatiedot määritelmineen liitteeseen 2. Tilastoluokitus ei kata sosiaalihuoltoa kokonaisuutena, vaan ainoastaan niiltä osin, mitä tietoja kyseistä tilastoa varten kerätään. Esimerkiksi lastensuojelun osalta luokituksesta puuttuu avohuollolliset toimenpiteet. Luokitus sisältää kuitenkin useita toimipaikkaan ja toimintaan liittyviä termejä, jotka puuttuvat sanastoista. Käsitteellistä sekaannusta herättää nuorisokodin ja nuoren käsitteiden käyttäminen. Nuorisokotiin voidaan määritelmän mukaan sijoittaa huostaanotettuja nuoria, mutta lastensuojelulaissa nuoreksi määritellään vuotias. Ongelma ei kuitenkaan liity pelkästään tilastoluokitukseen, vaan yleisesti lainsäädännön ja yleisen kielenkäytön väliseen ristiriitaan Toimialaluokitus Juhtan suosituksessa JHS 121 määritellään toimialaluokitus TOL 2002, jota käytetään organisaatioiden ja yritysten luokitteluun niiden harjoittaman toiminnan perusteella. Luokituksessa toimialat jaetaan kirjaintunnuksilla karkeasti pääluokkiin. Tunnuksella N merkitään "terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut". Pääluokan nimi kuulostaa epäloogiselta. Johdonmukaisempaa olisi nimetä se joko sosiaali- ja terveyspalveluiksi tai sosiaali- ja terveydenhuolloksi. Luokitus

12 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 12 /169 sisältää useita muitakin käsitteellistä hämmennystä aiheuttavia nimikkeitä. Sosiaalipalvelut jaetaan luokituksessa Majoituksen sisältäviin sosiaalipalveluihin ja Sosiaalisiin avopalveluihin (hierarkiataso 0). Etenkin viimeksi mainittu termi kaipaisi lähempää tarkastelua puhutaanko sosiaalisista palveluista vai sosiaalipalveluista? Avopalveluihin on sisällytetty myös Muu sosiaalitoiminta. Sosiaalitoiminnan käsite kuulostaa vieraalta ja vaatisi niin ikään selvennystä. Lastensuojelulaitosten luokittelussa näkyy epätietoisuus ammatillisten perhekotien sisällyttämisestä laitoksiin. Ongelma on ratkaistu jättämällä ne pois tason 2 luokasta Lasten ja nuorten laitokset mutta sisällyttämällä ne ylemmän tason luokkaan Lasten ja nuorten laitokset. Samantapainen sekaannus on kehitysvammalaitosten kohdalla, joka sisältää alaluokkina kehitysvammalaitokset ja muiden vammaisten laitokset. Luokitus ei näin ollen muodosta hierarkkista käsitejärjestelmää. TOL standardia ylläpitää ja kehittää Tilastokeskus ja toimialaluokitus on kokonaisuudessaan esitetty Tilastokeskuksen luokituspalvelujen verkkosivuilla. Sosiaalipalvelujen osalta luokitus koodeineen on tämän selvityksen liitteenä Stakesin palveluluokitusluonnos Stakesin koordinoiman palveluluokituksen määrittelyhankkeen tavoitteena oli valtakunnallisesti yhtenäisen, yleisesti hyväksytyn sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palveluluokituksen laatiminen. Luokituksessa tuli huomioida sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ja lisäksi tilastoinnin tarpeet. Tavoitteena oli joustava ja helppokäyttöinen luokitus, jossa kullekin termille on nähtävissä viittaukset laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin termeihin. Toteutus perustui lainsäädäntöön, JHS-suosituksiin ja alueellisiin palveluhakemistoihin. Projekti toteutettiin vuonna 2004 ja sen loppuraportin versio 0.81 on nähtävissä Stakesin verkkosivuilla (Tuuri 2005). Palveluluokituksen versio 1 on ollut tämän selvitystyön aineistona. Vasta selvityksen loppuvaiheessa kävi ilmi, että luokituksesta on ilmestynyt versio 2, joka on lähdössä lausuntokierrokselle. Lopullisen palveluluokituksen on määrä ilmestyä marraskuussa Sosiaalihuollon osalta luokituksen luonnosversio 1 vaikutti epäjohdonmukaiselta luokkien määräytymisperusteiden osalta ja siihen oli livahtanut toimialaluokituksessakin esiintyneitä käsitteellisiä kömmähdyksiä. Versioon 2 on tehty runsaasti muutoksia, esimerkiksi useita luokkia on poistettu ja hierarkiaa yksinkertaistettu. Muutokset ovat mielestäni heikentäneet entisestään luokituksen logiikkaa. Esimerkiksi vammaishuollon palvelut ovat omana pääluokkanaan, joka sisältää ns. kaatoluokkana muut vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut. Silti vammaishuoltolain mukaisia palveluja on esimerkiksi asumispalveluissa: muiden vammaisten palvelut (joka sisältää vaikeavammaisen henkilön palveluasumisen) ja silti erikseen vaikeavammaisten palveluasuminen (asumispalvelut ja palveluasuminen ovat tässä saman hierarkiatason termeinä). Lisäksi vammaispalvelu esiintyy sekä sosiaalityön että taloudellisen tukemisen palveluissa. Viimemainittu sisältää luokan kotoutumistuki. Se määritellään vammaispalveluksi, jolla pyritään turvaamaan vammaisen kotona tapahtuva hoito. Lainsäädännössä kotoutumistuella tarkoitetaan maahanmuuttajille tarkoitettua rahallista etuutta. Luokitusluonnos sisältää muitakin päällekkäisiä luokkia. Esimerkiksi Lastensuojelu sisältää luokan lasten ja nuorten perhehoito. Myös Asumispalvelut-otsikon alla on luokka perhehoito, jonka määritelmään on sisällytetty lasten toimeksiantosuhteinen perhehoito. Luonnos sisältää myös useita kummallisia termejä, kuten sosiaalitoiminta ja kotihoitopalvelut (alaluokkina kotihoito, joka sisältää kotipalvelun, kotipalvelu, lapsiperheiden kotipalvelu, ikääntyneiden kotipalvelut ja muut kotipalvelut). Vammaisen saama kotipalvelu lienee muita kotipalveluja,

13 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 13 /169 kotoutumistukea tai muita vammaispalvelulain tarkoittamia palveluja. Luokitusluonnoksen versio 2 on sosiaalihuollon osalta tämän selvityksen liitteenä Sosiaalityön luokitus Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskuksen Sosiaalityön luokitus -projekti alkoi vuonna Luokituksen esiselvityksessä Päivi Aho totesi tarpeen analysoida ja tuottaa sosiaalityön käsitteitä ja luokituksia, jotta tiedonsiirto sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmien välillä olisi joustavampaa ja tehokkaampaa (Aho 1999). Sosiaalityön luokitus perustuu sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen, jossa tapahtuva ongelmanratkaisuprosessi tulisi pyrkiä jäsentämään, tiivistämään ja käsitteellistämään (Kallinen-Kräkin 2001, 23). Luokiteltaviksi valittiin sosiaalityön kohde, eli ne ongelmat, joita sosiaalityön avulla pyritään ratkaisemaan, sekä sosiaalityön toiminnot eli toimenpiteet, joita sosiaalityöntekijä työssään suorittaa. Toiminnot jaettiin vielä suoraan asiakastyöhön liittyviin ja muihin toimenpiteisiin, joita ovat esimerkiksi hallintoon, koulutukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät (Kallinen-Kräkin 2001, 27). Sosiaalityöntekijän toimintoluokituksesta ja sosiaalityön kohdeluokituksesta on ilmestynyt testiversiot, joita on testattu ja testataan eri työpisteissä (Kallinen-Kräkin & Kärki 2004). Yleisluokituksen on määrä ilmestyä vuoden 2005 lopussa. Luokituksen valmistuttua sen toivotaan tulevan osaksi asiakastietojärjestelmää, jolloin se voi helpottaa sosiaalityöntekijän oman työn kirjaamista, kuvaamista ja arvioimista. Yhtenäistä luokitusta hyödyntämällä on myös tavoitteena tuottaa järjestelmällistä, rakenteista ja vertailukelpoista arviointitietoa sosiaalityön käytännöistä ja asiakkaiden elämäntilanteista. (Kärki 2005). Vuoden 2004 testiversiossa sosiaalityön toimintoluokitus on jaettu asiakastyön prosessikuvauksen mukaisiin pääluokkiin seuraavasti: T1 Asiakassuhteen rakentaminen T2 Suunnitelmaan perustuva työskentely T3 Kriisityöskentely T4 Arviointi T5 Yhteisöllinen työ T6 Muu työ Sosiaalityön kohdeluokitus on pääotsikoitu hyvin samaan tapaan kuin Kuopion sosiaali- ja terveysviraston SLPT-hankkeen asiointiperusteet (Kauppila 2001). Kohdeluokituksen pääluokat ovat: K1 Ihmisen valmiudet arjen hallintaan K2 Ihmissuhteet K3 Asuminen K4 Toimeentulo K5 Työ ja sitä vastaava toiminta K6 Koulunkäynti ja opiskelu K7 Vapaa-ajan toiminta K8 Terveys K9 Päihteiden käyttö ja riippuvuudet K10 Kriisi K11 Väkivalta K12 Lapsen tarpeisiin vastaaminen

14 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 14 /169 K13 Lapsen toiminta K14 Oikeusturva K15 Ympäristön voimavarat K16 Muu asia Sosiaalityön luokitus on rakennettu yhden ammattiryhmän työtoiminnan jäsennykseksi. Sekä toiminto- että kohdeluokitus noudattaa osittain sosiaalihuollon lakisääteistä palvelusisältöä ja voisi siten toimia lähtökohtana koko sosiaalihuollon ammattihenkilöstön työn luokitukselle. Kaikki kohdeluokituksessa mainitut sosiaaliset ongelmat eivät tosin suoranaisesti viittaa nimenomaan sosiaalihuollon lainsäädäntöön, mutta kylläkin sosiaalihuollon asiakastyössä käsiteltäviin elämänhallinnan haasteisiin Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus on syntynyt Kuntaliiton ja Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ry:n yhteisen hankkeen tuloksena. Hanke käynnistettiin 1995 ja luokitus julkaistiin vuonna Terveydenhuollon sosiaalityön näkökulmassa sosiaalityössä korostuu sosiaalisten ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteys. Terveydenhuollon toimintaympäristö sitoo sosiaalityön terveydenhuollon organisaatioiden tehtäviin ja tavoitteisiin. Tämä näkyy sosiaalityön luokituksen sisällössä, jossa painottuu kliininen tutkimus asiakkaan tilanteesta, psykososiaalinen työ ja yhteys potilaan kuntoutukseen. Potilas tulee usein sosiaalityöntekijän asiakkaaksi lääkärin tekemän lähetteen perusteella. Terveydenhuollon sosiaalityön luokitus on puhtaasti toimintoluokitus, jossa on luokiteltu sosiaalityöntekijän työnkuvaan liittyvät tehtävät työn dokumentoinnin ja tilastoinnin pohjaksi. Luokitus jakautuu viiteen pääluokkaan: S1 Sosiaalinen arvio S2 Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen S3 Toimeentulon turvaaminen S4 Asiantuntija- ja koulutustehtävät S9 Hallinto ja kehittäminen Luokituksesta nousee keskeiseksi asiakkaan/potilaan sosiaalisen toimintakyvyn käsite. Sosiaalista toimintakykyä pyritään tukemaan muun muassa psykososiaalisen työn (keskustelu, psykoterapia ja valmennus), ohjauksen ja neuvonnan sekä palvelujen koordinoinnin avulla. Sosiaalisen toimintakyvyn käsitettä ei kuitenkaan ole määritelty selkeästi. Sosiaalialan sanastoissa ei yleensäkään ole juuri käsitelty asiakkaiden toimintakykyyn ja toimintaedellytyksiin liittyviä käsitteitä. Sosiaalityön sanastossa tyydytään määrittelemään sosiaalinen toimintakyky kyvyksi tulla toimeen yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja normien mukaisesti. Matti Ojalan mukaan sosiaalinen toimintakyky on kykyä selviytyä erilaisista sosiaalisista rooleista, kuten vanhemman, lapsen, koululaisen, työntekijän rooleista (Ojala 2003, 25). Yksilön toimintaedellytykset muodostuvat Ojalan mukaan hänen toimintakyvystään tietyssä tilanteessa ja tietyssä ympäristössä. Tiedon keräämiseksi väestön toimintaedellytyksistä ei ole järkevää eikä mahdollistakaan tehdä kansallista järjestelmää, vaan käsitteiden, luokitusten ja koodistojen yhteen sovittamisessa tulee hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla tulee sen sijaan keskittyä rakentamaan suomenkielinen termistö, joka kattaa eri toimialat ja näiden sektorit. Kansalaisen toimintaedellytysten mittaamisessa ja arvioimisessa tarvitaan ammattiryhmien välisten rajojen ylittämistä. (Ojala 2003, )

15 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 15 / Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palveluluokitus Helsingin sosiaaliviraston perusluokitus sisältää organisaatiorakenteen, sektorit ja palvelumuodot (ks. Helsingin kaupunki 1997a, 11). Palveluluokitus perustuu kahden dimension matriisirakenteeseen, jossa on erikseen määritelty palvelusektorit ja erikseen palvelu- ja alapalvelumuodot. Sektorit mukailevat sosiaalihuollon lainsäädännöllisiä palveluperusteita, kun taas palvelumuotoihin on luokiteltu yksilöidysti palveluja, jotka on määritelty sosiaalihuoltolaissa. Samaa palvelumuotoa toteutetaan yhdellä tai useammalla palvelusektorilla. Luokituksen sektorit ovat: 01 Lasten päivähoito 02 Lastensuojelu 03 Muut perheiden palvelut 04 Vammaispalvelu 05 Kehitysvammahuolto 06 Vanhuspalvelu 07 Päihdehuolto 08 Toimeentulotuki 09 Muu sosiaalihuolto 10 Yhteiset tukipalvelut 11 Työllisyyden hoito 20 Hallinto Helsingin sosiaaliviraston luokittelu poikkeaa monien muiden kaupunkien sektori- ja palvelujaosta, koska sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat edelleen organisatorisesti erillään. Helsingin palveluluokituksen ansiona pidän kuitenkin johdonmukaisuutta, jolla sosiaalihuollon sektorit ja palvelumuodot on eroteltu toisistaan eri käsitepiirteiden mukaisesti. Sektorit on jaoteltu pääasiassa sosiaalihuollon erityislaeilla säädeltyjen, eri asiakasryhmille suunnattujen palveluperusteiden mukaan. Palvelumuodot noudattelevat Sosiaalihuoltolain 17 :ssä mainittuja sosiaalipalveluja, joita tarjotaan useilla eri sektoreilla, ja kuvaavat palvelun toteutustapaa. Näin esimerkiksi sosiaalityö nähdään palvelumuotona, jota tarjotaan monenlaisille sosiaalityön asiakkaille eri sosiaalihuollon sektoreilla. Alapalvelumuodolla tarkoitetaan palvelumuodon tarkempaa erittelyä. Alapalvelumuodot voidaan tarvittaessa jakaa palvelutuotteiksi. (Helsingin kaupunki 1997b, ) Organisaatiorakenteen vertailukohtana voisi käyttää esimerkiksi Kuopion kaupungin Sosiaalija terveydenhuollon toimialan organisaatiota (Kuopion kaupunki 2005), jonka sektoreista avohoito, sairaalahoito ja hammashoito sisältävät puhtaasti terveydenhuollon palveluja. Kotihoito ja vanhustyö sisältää sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon ja kattaa vanhusten avo-, asumis- ja laitospalvelut. Kotihoidosta kuitenkin lapsiperhetyö on sosiaalityön sektorilla, joka sisältää muun muassa kaikki lastensuojelun avo- ja laitoshuollon palvelut, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon ja tuetun asumisen palvelut. Päivähoito sisältää lasten päivähoidon ja esiopetuksen ja Psykososiaalinen työ aikuisten mielenterveyspalvelut, lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut sekä kasvatus- ja perheneuvonnan, päihdehuollon, työtoiminnan sekä kehitysvammahuollon. Kehitysvammahuolto kuuluu siis verkkosivujen mukaan sekä sosiaalityön että psykososiaalisen työn sektoreille. Tällaisesta palvelujen luokittelusta on vaikea hahmottaa sosiaalihuollon palvelujen johdonmukaista käsitehierarkiaa. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon organisatorinen integraatio on asiakastietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämisen kannalta toivottavaa, sosiaalihuollon palvelut on silti pystyttävä hahmottamaan omaksi palvelukokonaisuudekseen, jotta sen käsitejärjestelmä on mahdol-

16 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 16 /169 lista kuvata terminologisesti. Helsingin sosiaaliviraston luokitus voisi toimia lähtökohtana eri sosiaalihuollon sektoreiden terminologiselle työlle. Helsingin palvelusektorit sekä palvelu- ja alapalvelumuodot määritelmineen on koottu taulukkoon, joka on selvityksen liitteenä 5. Helsingin sosiaalivirastolla palvelutuoteluettelossa on esitetty alapalvelumuotojen mukaiset palvelutuotteet, niiden kohderyhmät ja toiminnan tavoitteet (Eranti 2002). Helsingissä on myös tehty peruskäsitteiden määrittelyä asiakastietoihin ja palveluihin liittyen (Helsingin kaupunki 1997a). Käsitemäärittelyissä on hyödynnetty Stakesin julkaisemia sanastoja. Asiakastietojen käsitemalli (Helsingin kaupunki 1997b) sisältää 78 termiä, joista 35 ei esiinny terminologisissa sanastoissa. Käsitemalli on graafinen kuvaus sosiaalipalvelujen peruskäsitteiden ja niistä johdettujen käsitteiden muodostamasta käsiteverkosta. Peruskäsitteet kuvaavat asiakkaita, palveluja, organisaatioyksikköjä ja voimavaroja. En ole sisällyttänyt käsitemalliin kuuluvia termejä liitteenä 1 olevaan termitaulukkoon, koska niiden määritelmät eivät ole sanastotyön edellyttämässä muodossa. Sitä kannattaa kuitenkin hyödyntää tulevassa sanastotyössä, koska se sisältää käytännön sosiaalihuollossa tarvittavia termejä, jotka eivät ole sanastoissa. 3.4 Tilastot Stakesin tilastot Stakes julkaisee vuosittain tilastoja eri sosiaalihuollon osa-alueilta. Selvitystyötä varten poimin Stakesin verkkosivuilla saatavista viimeisimmistä sosiaalihuollon tilastoista niissä esitetyt määritelmät. Tilastoissa on määritelty tilastoinnin kannalta keskeisimmät termit, mutta määritelmät eivät ole varsinaisia terminologisia määritelmiä, vaan ne on tarkoitettu lähinnä ohjeiksi asiakkaiden ja palvelujen sijoittamiselle eri tilastoryhmiin. Esimerkiksi perheen määrittely kasvatus- ja perheneuvonnan tilastossa ei liene yleispätevä, kun perheeksi lasketaan yhdessä asuvat henkilöt. Tilastointia varten tarvittavilla termeillä on selvitystyön kannalta kuitenkin se merkitys, että asiakastietojärjestelmien tulee tuottaa standardoitua tietoa myös tilastoinnin tarpeisiin, mikä edellyttää yleisesti hyväksyttäviä käsitemääritelmiä (Ensio 1999, 58). Siksi tilastoinnissa käytettävien käsitteiden terminologiseen määrittelyyn tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Stakesin tilastoissa esiintyvät määritelmät on koottu liitteeseen Kuusikkokuntien vertailuraportit Suomen kuusi suurinta kaupunkia, ns. Kuusikkokunnat, julkaisevat vertailuraportteja toimintatilastoina eri sosiaalihuollon sektoreilta. Koska sosiaalihuollon palveluja on perinteisesti määritelty ja luokiteltu paikallisesti, raporteissa on pyritty määrittelemään keskeisimmät käsitteet siten, että palvelujen sisällöt vastaavat toisiaan eri kaupungeissa. Selvitystyötä varten kokosin Kuusikkokuntien raporteista niissä määritellyt termit. Liitteeseen 7 olen koonnut määrittelyt lasten päivähoidon, lasten sijaishuollon, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon ja toimeentulotuen vertailuraporteista. Lisäksi raporteissa on verrattu alueellisen perussosiaalityön henkilöstöryhmiä. Raporttien määritelmät eivät välttämättä ole selkeästi määritelmän muodossa, jolloin olen ottanut itselleni vapauden muokata niitä jonkin verran taulukkoa varten. Mikäli teksti ei ole pienin muutoksin taipunut määritelmän muotoon, olen sijoittanut sen lisätietojen kenttään. Vertailuraporteissa on määritelty useita eri palvelusektoreille keskeisiä termejä, jotka eivät esiinny sanastoissa esimerkiksi päivähoitoon, lastensuojeluun, kehitysvammahuoltoon ja

17 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 17 /169 vammaispalveluihin liittyen. Raporttien määrittelyt eivät täytä terminologisen määritelmän kriteerejä eikä niiden laadinnassa siihen liene pyrittykään. Niillä on pyritty vain helpottamaan raporttien tulkintaa eri paikkakuntien tilastotietojen yhteismitallisuudesta. Raporteista käy kuitenkin selkeästi ilmi valtakunnallisesti hyväksyttyjen ja laajasti käytössä olevien käsitemäärittelyjen puute. Vaikka määrittelyt on suurelta osin perusteltu lainsäädännöllä, esimerkiksi lasten sijaishuollon raportissa sijaishuollon käsitettä käytetään ilmeisen tietoisesti vastoin lastensuojelulain määritelmää (LSL 22. ) kattamaan sekä avohuollon että sijaishuollon sijoitukset. Peruste lienee paikallisissa eroissa tilastoida lastensuojelullisia sijoituksia. Myös perhekodin ja perhehoidon käsitteiden välille on jouduttu tekemään tilapäistä linjanvetoa valtakunnallisen käsitemäärittelyn puutteessa. Itse asiassa koko lastensuojelun toimintayksiköiden skaala vaatii käsitteellistä selkeyttämistä. Laitoshuollon, ammatillisen perhekodin, perhekodin ja sijaiskodin käsitteiden käyttö on horjuvaa. 3.5 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon toimintaa ohjaava lainsäädäntö löytyy pääsääntöisesti sosiaalioikeuden, hallinto-oikeuden ja siviilioikeuden aloilta. Sosiaalioikeus sisältää muun muassa sosiaaliturvaan sisältyvät lait sairausvakuutuksesta ja sosiaalisista avustuksista sekä sosiaalihuoltoon, toimeentulotukeen, päivähoitoon ja kotihoidon tukeen sekä vammaistukeen ja vammaisten huoltoon liittyvät lait. Hallinto-oikeudesta selvitystyöhön liittyviä ovat hallintolaki, laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa ja viranomaisen toiminnan julkisuuteen liittyvät säädökset. Siviilioikeuteen kuuluvat henkilöoikeus, johon kuuluu henkilötietolaki sekä perheoikeus, joka sisältää muun muassa lastensuojeluun sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen kuuluvat säädökset. ( lainsäädäntö 2005.) Sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sekä ns. yleislakien että suppeampia palvelualoja koskevien erityislakien avulla. Yleislakien tarkoituksena on turvata kaikille kansalaisille riittävät palvelut. Erityislaeilla pyritään turvaamaan tarvittavat palvelut niille, joille yleislaeissa säädetyt palvelut eivät ole riittäviä Sosiaalihuollon yleislait Sosiaalihuollon yleislakeja ovat sosiaalihuoltolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuoltolaissa annetaan kaikkea sosiaalihuoltoa koskevia yleissäännöksiä muun muassa hallintoon ja muutoksenhakuun liittyen. Toiseksi se sisältää aineelliset säännökset yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolaissa sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (1 ). Lain 2A-luvussa nimetään sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin annettavia palveluja yhdistämisen kokeiluun liittyen SHL:ssa säädetty kotipalvelu ja kansanterveyslain mukainen kotisairaanhoito yhteisnimellä kotihoito. Lain 13 :ssä todetaan, että sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava:

18 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 18 /169 1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen; 2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle; 3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen; 4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä; 5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä; 6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä; sekä 7) sosiaalisen luoton myöntämisestä asukkailleen. Edellä olevan luettelon 1-kohdassa mainituista sosiaalipalveluista annetaan 8-kohtainen luettelo 17. pykälässä. Palveluista on myös sisällölliset määritelmät seuraavissa pykälissä. Olen koonnut laissa mainitut palvelut ja niiden määrittelyt oheiseen taulukkoon 1. Taulukko 1. Kunnan tehtäviksi säädetyt sosiaalipalvelut (SHL 17 ) palvelu sisällön määrittely 1) sosiaalityö sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta (18 ) 2) kasvatus- ja perheneuvonta asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa (19 ) 3) kotipalvelut asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (20 ) 4) asumispalvelut palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä (22 ) 5) laitoshuolto hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä (24 ) 6) perhehoito henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (25 ) Perhekodilla tarkoitetaan lääninhallituksen luvan saanutta tai perhehoitajalaissa (312/92) tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. ( /604) (26 ) 7) omaishoidon tuki vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa (27a ) 8) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa (27e )

19 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 19 /169 Määritelmistä käy ilmi, että luettelossa on kyse erilaisten palvelumuotojen järjestämisestä, ei niinkään tietylle kohderyhmälle suunnatuista palveluista, lukuun ottamatta kohtaa 8. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan jatkossa todetaan kunnan velvollisuudeksi huolehtia myös lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään. Tässä jatkoluettelossa on kyse kohderyhmän mukaan jaotelluista, enimmäkseen erityislainsäädännöllä säännellyistä palveluista. Näitä voisi pitää sosiaalihuollon palvelusektoreina. Palvelumuotojenkaan osalta aiempi 8-kohtainen luettelo ei ole täydellinen, sillä se ei kata aikuisten eikä lasten päivähoitopalveluja. Perhehoidon kohdalla huomionarvoista on perhekodin määritelmä: lain mukaan sillä tarkoitetaan sekä ns. ammatillisia perhekoteja että sijaisperheitä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakaslaissa määritellään keskeiset menettelytavat asiakastyössä ja tietosuojakysymyksissä. Siinä säädetään myös asiakkaan asemasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä asiakastietojen käytöstä sosiaalihuollossa. Asiakaslaki yhdessä henkilötietolain ja ns. julkisuuslain kanssa muodostavat kokonaisuuden, joilla säädellään henkilötietojen käsittelyä sosiaalihuollossa. Tietojärjestelmien kehittämisen kannalta aihe on keskeinen, mutta siihen liittyvien käsitteiden terminologinen määrittely on suurelta osin tekemättä. Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa on esimerkiksi määritelty käsitteet henkilötieto ja henkilötietojen luovutus. Näiden lähikäsitteiden, kuten henkilötietojen antamisen, tiedonsaantioikeuden ja henkilötietojen hankkimisen määrittely on sen sijaan tekemättä. Julkisuuslain 10. :n mukaan salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tiedon vain, jos laissa on erikseen ja nimenomaisesti säädetty salassa pidettävän tiedon antamisesta tai tiedon saamisesta. Asiakaslain mukaan tiedon hankkiminen on luvallista, mikäli se on välttämätöntä tiedontarpeen taustalla olevaan lainmukaiseen sosiaalihuollon toimenpiteeseen (Sorvari 2001, 118). Sorvarin mukaan tämä edellyttää tarpeen perustelua, joten perusteiden ja perustelujen terminologinen määrittely on tietojärjestelmien kannalta myös tarpeellista. Tietojen turvaluokitus on em. sanastossa määritelty kattavasti, mutta sosiaalihuollon asiakirjoissa luokitusta näkee harvoin, vaikka se lain mukaan on merkittävä luovutettaviin asiakirjoihin. Asiakaslaissa (3 ) määritellään vain kolme keskeistä käsitettä. Laissa tarkoitetaan 1) asiakkaalla sosiaalihuoltoa hakevaa tai käyttävää henkilöä; 2) sosiaalihuollolla sosiaalihuoltolain 17 :ssä mainittuja sosiaalipalveluja, tukitoimia, toimeentulotukea, elatustukea, sosiaalista luottoa sekä mainittuihin palveluihin ja etuuksiin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä; sekä 3) asiakirjalla viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon liittyvää, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 ja 2 momentissa mainittua asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityistä henkilöä koskevia tietoja. Asiakaslaissa asiakirjalla tarkoitetaan siis nimenomaan viranomaisen asiakirjaa, joka on alemman hierarkiatason käsite kuin asiakirja (ks. kappale ). Asiakirjaan liittyvät termit

20 Selvitys sosiaalihuollossa käytettävistä termeistä sivu 20 /169 on määritelty Asiakas- ja potilasasiakirjasanastossa, mutta viranomaisen asiakirjan määrittely ja käsitteen kattaman alan tarkempi ryhmittely on laatimatta Sosiaalihuollon erityislait Sosiaalihuollon erityislaeilla säädetään lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, päihdehuollosta, kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaispalveluista ja -tukitoimista, omaishoidon tuesta ja perhehoidosta. Lisäksi säädetään lastenvalvojan tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka liittyvät kuntouttavaan työtoimintaan, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun ja lapsen huoltoon tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun. Osaan sosiaalihuollon palveluista kansalaisella on subjektiivinen oikeus. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi lasten päivähoito ja tietyt vammaisille säädetyt palvelut. Suuri osa palveluista on määrärahasidonnaisia, jolloin palvelujen järjestäjä voi käyttää tarveharkintaa ja kohdistaa palvelut niitä eniten tarvitseville. Periaate kuitenkin on, että palvelua ei voi evätä pelkästään määrärahan puutteen takia, vaan tarve on harkittava aina yksilökohtaisesti. Tietojärjestelmien kannalta palvelujen järjestämisen perusteet tulisikin määritellä terminologiseksi järjestelmäksi. Erityislait sisältävät joitakin käsitemääritelmiä, jotka selventävät kyseisessä laissa käytettyä terminologiaa. Käsitteitä on tässä koottu laeissa esitetyistä määritelmistä Perhehoitajalaki ja Asetus perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta Perhehoitajalain 1. :ssä määritellään perhehoitajan käsite, jolla tarkoitetaan "henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa". Ammatillisen perhekodin vanhemmat eivät kuulu siis perhehoitajalain piiriin, koska eivät ole toimeksiantosuhteessa kuntaan. Laissa esiintyviä keskeisiä käsitteitä ovat myös toimeksiantosopimus (4 ), hoitopalkkio (2, as 1 ) ja kulukorvaus (3, as 2 ). Vaikka perhehoidosta on säädetty erityislailla, kyseessä on muista erityislaeista poiketen palvelumuodosta (ks. Helsingin palveluluokitus) eikä palvelusektorista. Perhehoitoa annetaan muun muassa vanhus-, vammais-, kehitysvamma- ja lastensuojelun palveluissa Asetus omaishoidon tuesta Omaishoidon tuesta säädetään Sosiaalihuoltolaissa, mutta tarkemmat ohjeet sopimuksen yksityiskohdista annetaan asetuksella. Vaikka omaishoidon tuki luetaan sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalveluksi, se on pääasialliselta luonteeltaan rahallista tukea, johon liittyy myös palveluja. SHL:n mukaan omaishoidon tukea voidaan myöntää hoidettavan vanhuuden, vamman tai sairauden perusteella. Omaishoitaja ja kunta tekevät sopimuksen omaishoidon tuesta. Sopimuksessa tulee asetuksen mukaan sopia: 1) hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta 2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta 3) hoitajalle järjestettävästä vapaasta 4) hoidon arvioidusta kestosta 5) sopimuksen irtisanomisesta 6) muista hoitoa koskevista seikoista

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.5.2009 Päivi Tossavainen Projektitutkija Shiftec-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Esityksen rakenne asiakirjamääritystyön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten

Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten S T A K E S I N R A P O R T T E J A 3 0 / 2 0 0 8 antero lehmuskoski, sirpa kuusisto-niemi Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten Sosiaalialan tietoteknologiahanke Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kotipalvelujen toimintaprosessit

Kotipalvelujen toimintaprosessit Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:7

Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:7 Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:7 Helsinki 2005 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1864-6 (nid.) ISBN 952-00-1865-4 (PDF) Kannen kuva: Steve

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

lakisääteiset palvelut Esitteitä 2001:7

lakisääteiset palvelut Esitteitä 2001:7 Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Esitteitä 2001:7 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:7 Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.1.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.3.2015 ALKAEN Tällä asiakirjalla tarkoitetaan Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden 2.2.2 1 (17) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Viimeksi muutettu. Sosiaali-

Lisätiedot