LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE 2008 2015"

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta

2 1 TIIVISTELMÄ Ikäpolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla ikäpoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyvien sosiaaliset palvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2007). Ikäihmisten palveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka edistävät yli 75-vuotiaan väestön suoriutumista ja toimintakykyä. Kunnallisia palveluita täydentävät yksityiset palveluntuottajat. Seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat sekä kulttuuri, harrastus- ja osallistumismahdollisuudet ovat mielekkäälle elämälle merkittäviä. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että palvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden ehkäisevistä palveluista laitoshoitoon. Tarkoituksenmukaisella hoidon porrastuksella turvataan yksilöllisesti inhimillinen, tehokas ja taloudellinen hoito ja palvelu. Hoito- ja palvelustrategiassa on kirjattuna Leppävirran kunnan ikäpoliittinen strategia. Strategian mukaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa edelleen pääosin ikäihmisten palveluista. Omaishoidon tukeminen, yksityinen palvelutuotanto ja kolmas sektori täydentävät palvelurakennetta. Tavoitteena on, että yksityinen palvelutuotanto lisääntyy niin, että ikäihmisellä on palveluissa valinnan mahdollisuus. Palvelusetelin käyttöä samoin kuin palveluohjausta tehostetaan ja lisätään. Hoidossa ja palvelussa pyritään laitoshoidon ja kotihoidon kehittämisellä ja kotihoidon resursoinnilla laitoskapasiteetin supistamiseen ja keskimääräisen hoitoajan lyhentämiseen. Tavoitteena on laitospaikan väheneminen ja niiden korvaaminen kotihoidon/palveluasumisen /ryhmäasumisen lisäresursseilla. Ikääntyvien palvelujen henkilöstöstrategian keskeisiä sisältöjä ovat työntekijöiden rekrytointi, henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen suunnittelu, osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä kannustava ja motivoiva palkkapolitiikka. Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, versio ) asetetaan palvelujen valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Suosituksessa palveluasunnoissa (tavallinen, tehostettu, ryhmäasuminen) asuvat lasketaan kotona asuviksi. Ikäihmisten toimintakyky ja palveluntarve ovat lähtökohtia palvelurakennetta kehitettäessä. Toimintakyvyn aleneminen on yleisin palvelujen käytön peruste ja dementoivat sairaudet ovat yhdessä yksinäisyyden ja turvattomuuden kanssa ikäihmisillä tärkeimpiä palveluntarvetta lisääviä tekijöitä. Kotihoidon kriteereillä selkiytetään palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville ikäihmisille. Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykyä arvioivia mittareita. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteeristöllä määritellään se toimintakyvyn taso, millä asiakas kuuluu kotihoidon piiriin. Toimintakykymittarin avulla voidaan arvioida myös asiakkaan oikea hoitopaikka. Toimintakykyä mittaava RaVa-indeksi otetaan vuonna 2008 käyttöön

3 2 kunnan taloussuunnittelussa. Tavoitteena on tehdä päätöksentekijöille näkyväksi palvelujen piirissä olevien hoidon tarve ja palveluihin tarvittavat resurssit. Suunnitelmassa ei ole toimenpiteiden tiukkaa aikataulutusta, vaan tavoitteena on aloittaa keskustelut ja suunnittelu muiden ikäihmisten hoitoon ja palveluun osallistuvien /liittyvien tahojen kanssa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Suunnitelmassa ei ole pystytty huomioimaan PARAS-lain velvoitteita ja mukanaan tuomia asioita, koska lain edellyttämät suunnitelmat eivät Leppävirralla ole vielä valmiita.

4 3 SISÄLTÖ JOHDANTO...4 LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA...5 VÄESTÖRAKENNE LEPPÄVIRRALLA...6 PALVELURAKENTEEN NYKYTILA JA TAVOITTEET...7 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET PALVELUJEN KUVAUS...9 DEMENTIA PALVELUTARPEIDEN LISÄÄJÄNÄ...15 TAVOITTEET VANHUSTENHUOLLON RAKENTEELLE JA RESURSSEILLE...17 TOIMIVA PALVELURAKENNE...18 HENKILÖSTÖ...20 ASUMISEN TURVAAMINEN...22 KUNNAN PALVELULIIKENNE...23 ERITYISLIIKUNTA...23 VANHUSNEUVOSTO...23 PALVELUJA KEHITTÄVÄT HANKKEET...24 YKSITYISET, JÄRJESTÖT JA SEURAKUNTA PALVELUJEN TUOTTAJINA...24 HOITOYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVÄT LINJAUKSET JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEET VUOSILLE LIITE 1: KOTIHOIDON KRITEERIT...29 Hoitopaikan valinta RaVa-indeksiin perustuen...29 Lähteet:...31

5 4 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton hyväksymää Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevaa laatusuositusta (2001:4) uudistetaan parhaillaan. Uudessa laatusuosituksessa korostetaan oikeutta arvokkaaseen vanhuuteen, itsemääräämisen kunnioittamista sekä vanhusten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Laatusuosituksessa kiinnitetään huomioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Turvallinen ja tehokas lääkehoito on keskeinen tavoite. Suomi ikääntyy lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Tämä kehitys haastaa ikääntyneiden palveluita johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet pohtimaan niitä keinoja, joilla ikääntyneiden palvelut järjestetään inhimillisesti, vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi. Ikäpolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössään. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan riittävän varhaisella ja monipuolisella ehkäisevällä ja kuntouttavalla toiminnalla. Kotona asumista tuetaan ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan myös esteettömillä ratkaisuilla sekä apuvälineitä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Sosiaalihuollon asumispalveluja ja laitoshoitoa on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla ikäpoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaa täydentää palvelurakenteen kehittämisohjelma, jonka lähtökohtana on ikääntyneiden hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja itsenäinen suoriutuminen riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja yhteistyön omaisten ja eri palveluntuottajien ja omaisten kanssa pitää toimia saumattomasti. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Kunta myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuoltolain 40a :n mukaan kiireellisessä tilanteessa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Kaikilla 80 vuotta täyttäneillä sekä vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Kiireettömissä tapauksissa palvelujen tarve on arvioitava 7 vuorokauden kuluessa yhteenotosta kuntaan, kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Ikäihmisten palveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka edistävät yli 75-vuotiaan väestön suoriutumista ja toimintakykyä. Kunnallisia palveluja täydentävät yksityiset palveluntuottajat. Seurakunnan, vapaaehtoistoimijoiden, kulttuurin ja harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien merkitys on mielekkäälle elämälle merkittävä. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että palvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden ehkäisevistä palveluista pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Leppävirralla keskeiset palvelumuodot ovat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), ateriaja turvapalvelut, omaishoidon tuki, palveluseteli, kuntoutus ja apuvälineet, terveyspalvelut,

6 5 hoitotarvikkeiden ilmaisjakelu, veteraanipalvelut ja etuudet, asumispalvelut, laitoshoito ja vuorohoito sekä päivätoiminta. Ikäihmisten palveluja käsittelevä suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna Moni tuolloin esille nostettu asia on toteutunut. Kunnan omia palveluasuntoja on lisätty yhdellätoista. Tämän lisäksi palveluasumisen ostopalveluja on lisätty. Vuorohoitoa ja turvapalveluja on kehitetty vastaamaan lisääntyneisiin tarpeisiin. Turvapalveluja ostetaan Esperi Oy:ltä ja Jetstek Oy:ltä. Omaishoidon tuen määrärahaa on lisätty ja päivätoimintaa kehitetty kuntouttavaan suuntaan. Laitoshoito on pystynyt vastaamaan lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin, joskin keskimääräisen hoitoajan lyhentäminen ei ole onnistunut suunnitellulla tavalla. Nyt käsillä olevan suunnitelman päivittämiseen on osallistunut perusturvalautakunnan nimeämä työryhmä, johon kuuluivat lautakunnan puheenjohtaja Heikki Havukainen, vs. avopalveluohjaaja Ulla Pöllänen ( asti), vs. avopalveluohjaaja Paula Vänskä ( alkaen), kotihoidonohjaaja Mari Korhonen, osastonhoitaja Eeva Kaarina Kröger, osastonhoitaja Aila Paavilainen, lähihoitaja Anne Karttunen ( asti), lähihoitaja Anne Vepsäläinen sairaanhoidon opiskelija Arja Ropponen sekä hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen (työryhmän sihteeri). Vanhusneuvoston edustajana työryhmässä toimi Eeva-Liisa Jäntti. LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA Suurin haaste on ikärakenteen muutokseen varautuminen. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla parannetaan ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tarkoituksenmukaisella hoidon porrastuksella turvataan yksilöllisesti inhimillinen, tehokas ja taloudellinen hoito ja palvelu. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa edelleen pääosin ikäihmisten palveluista. Omaishoidon tukeminen, yksityinen palvelutuotanto ja kolmas sektori täydentävät palvelurakennetta. Tavoitteena on yksityisen palvelutuotannon lisääminen niin, että ikäihmisellä on palveluissa valinnan mahdollisuus. Palvelusetelin käyttöä samoin kuin palveluohjausta tehostetaan ja lisätään. Laitoshoidossa pyritään keskimääräisen hoitoajan lyhentämiseen laitoshoidon ja kotihoidon kehittämisellä ja kotihoidon resurssoinnilla. Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöstrategian keskeisiä sisältöjä ovat työntekijöiden rekrytointi, henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen suunnittelu, osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, kannustava ja motivoiva palkkapolitiikka. Henkilöstöstrategia kytketään osaksi kunnan muuta henkilöstöstrategiaa. Leppävirran kuntastrategian toiminta-ajatuksena on ylläpitää laadullisesti hyvät ja kilpailukykyiset peruspalvelut sekä järjestää kuntalaisille monipuoliset mahdollisuudet omatoimisuuteen ja itsensä kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen. Palvelustrategian toimintalinjana vuosille on palvelujen laadun ja saatavuuden säilyttäminen vuoden 2005 tasolla, palveluyrittäjyyden edistäminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Palveluja suunnataan väestön hyvinvointia kuvaavien mittareiden osoittamille painopistealueille.

7 6 VÄESTÖRAKENNE LEPPÄVIRRALLA Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärä pysyy ennallaan nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2015 ja 2025 saakka. Sen sijaan kouluikäisten lukumäärä vähenee 150:llä v:een 2015 (10 %) vuotiaiden määrä vähenee n. 80:lla (20 %) v:een 2015 mennessä pysyen samalla tasolla v:een 2025 saakka. Työvoiman määrä (15 74-vuotiaat) vähenee v:een 2015 mennessä n. 200:lla (n. 4 %) ja v:een 2025 mennessä n. 400:lla (n. 9 %). Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi siten, että vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 200:llä ( 20 %) ja vuoteen 2025 noin 450:llä (35 %) vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 110:lla (14 %) ja vuoteen 2025 noin 360:lla (45 %). Vanhimpien yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 140:llä (60 %) ja 240:llä (110 %) vuoteen Vuoteen 2005 verrattuna yli 75-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 250:llä ja vuoteen 2025 mennessä jo 600:llä. Vanhusväestön palvelutarpeen kannalta oleellinen 80 vuotta täyttäneiden joukko kasvaa noin 220 henkilöllä (40 %) vuoteen 2015 mennessä ja 380 henkilöllä (68 %) vuoteen Ikäryhmittäinen väestöennuste lukumäärä Vuosi Ikäihmisten osalta on ko. henkilöiden lukumääräisten muutosten lisäksi arvioitava miten ikääntyneiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioidaan muuttuvan. Tutkimusten mukaan viime vuosikymmenien aikana 65 vuotta täyttäneiden terveydentila ja toimintakyky on kohentunut jokaisessa uudessa ikäkohortissa (tiettynä aikana - vuosi tai pitempi jakso - syntyneiden ryhmä) siten, että toimintakyvyn koheneminen näyttää jatkuvan ainakin 80 ikävuoteen saakka. So. uudet vanhusikäluokat ovat siten edeltäjiään terveempiä ja

8 7 toimintakykyisempiä. Näin ollen voidaan ennakoida, että vuoteen 2025 mennessä alle 80- vuotiaiden tarve niin kotiin tuotaviin kuin ympärivuorokautisiin hoivapalveluihinkin suhteellisesti vähenee nykyisestä. PALVELURAKENTEEN NYKYTILA JA TAVOITTEET Leppävirran kunnassa on 100 laitoshoitopaikkaa, minkä lisäksi palveluasumisen paikkoja 75. Näistä noin 10 (5 sairaalaosastoilla ja 5 palveluasumisessa) paikkaa on ns. intervalli- eli vuorohoitokäytössä tukemassa omaishoitajuutta ja pääsääntöisesti omassa kodissa tapahtuvaa asumista ja hoitoa. Ikäihmisten palvelut vuosina (lähde: Sotkanet) Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut 11,9 11,6 (268) 13,5 (318) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 (83) 6,6 (70) Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,1 1,9 (43) 2,4 (57) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (32) 2,8 (30) 3,8 (40) Ikääntyneiden palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , kunnan kustantamat palvelu ,5 (58) Ikääntyneiden palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä, muilta ostetut palvelut 0,9 (12) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,1 4,3 (45) 5,6 (59) 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista 52,1 53,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 89, ,3 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 40,2 41,8 ( ) = palvelujen piirissä olevien kuntalaisten lukumäärä Vuoden 2006 lopussa oli yli 75 vuotta täyttäneitä kuntalaisia Heistä säännöllisen kotihoidon piirissä oli 6,6 prosenttia (70 asiakasta). Oman ja ostetun palveluasumisen piirissä oli tuolloin 6,4 prosenttia (70 asiakasta) ja pitkäaikaishoidossa vuodeosastoilla 5,6 prosenttia (59 potilasta). Omaishoidon tukea maksettiin 3,8 prosentille (40 asiakkaalle). Yli 75 vuotiaista kotona asui 90,3 prosenttia. Tilastossa palvelukeskus Leivolan ja ryhmäasunnon asukkaat lasketaan kotona asuviin. Leivola ei ole tehostetun palveluasumisen yksikkö, koska siellä ei ole säännöllistä yöhoitoa, vaan yöpartio hoitaa tarvittaessa. Tehostetun palveluasumisen luonteeseen kuuluu ympärivuorokautinen hoito. (Leppävirran PARAStoimeenpanosuunnitelma 2007.) Kesäkuussa 2007 kunnallisen kotihoidon piirissä oli säännöllisesti n. 100 henkilöä, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 76. Yksityisten kotipalvelujen piirissä on säännöllisesti lisäksi arviolta

9 8 30 ikääntynyttä henkilöä, joista monet ovat myös kunnallisen kotisairaanhoidon asiakkaita. Näin ollen leppävirtalaisista 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista n. 10 % on säännöllisen kotihoidon piirissä. (Leppävirran PARAS- toimeenpanosuunnitelma 2007.) Vuonna 2007 on Leppävirran asukkaista 75 vuotta täyttäneitä Kansallisten suositusten mukaisesti pitkäaikaishoidon laitospaikkoja olisi varattava noin 5 %:lle ja palveluasumisen paikkoja niin ikään noin 5 %:lle 75 vuotta täyttäneistä ja kotihoidon palvelujen piirissä tulisi olla noin 25 % 75 vuotta täyttäneistä. Kesäkuussa 2007 omista laitospaikoista (akuuttihoitoja pitkäaikaispotilaat) noin 85 % (86/100) ja ympärivuorokautisen hoivan paikoista (Leivola mukaan lukien) n. 80 % (55/68) on 75 vuotta täyttäneiden käytössä. Tällä hetkellä tämä noin 140 henkilön joukko on noin 13 % ao. ikäluokasta. (Leppävirran PARAStoimeenpanosuunnitelma 2007.) Laitospaikkojen ja palveluasuntojen laskennallinen tarve vuotta täyttäneitä (lkm) nykyrakenteen (laitos/hoivapaikat) mukainen ennuste paikkatarpeelle laitos/ympärivrk laskennallinen hoivapaikkatarve 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä vuotta täyttäneitä (lkm) laitos/ympärivrk laskennallinen hoivapaikkatarve 15 %:lle 80 vuotta täyttäneistä vuotta täyttäneitä osastoilla/palveluasumisessa n. 110 kpl (20 %), ennuste vastaavalla osuudella Laskennallisesti tämän nykyisen 75 vuotta täyttäneiden käytössä oleva paikkamäärän pitäisi riittää vuoteen 2020, jolloin prosenttiosuus olisi suositusten mukaisesti noin 10. Siitä kuitenkin jo vuoteen 2025 mennessä tarvittaisiin 25 paikkaa lisää (yhteensä 166). Jos arviointi tehdään 80 vuotta täyttäneiden lukumäärän perusteella, joka huomioi uusien vanhusikäluokkien edeltäjiään paremman terveydentilan ja toimintakyvyn, laitos /ympärivuorokautinen hoivapaikkatarve olisi em. laskelmaa pienempi, eli noin 115 paikkaa v ja noin 140 paikkaa v (Leppävirran PARAS- toimeenpano-suunnitelma 2007.) Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan suosituksen mukaan pitäisi yli 75-vuotiaista yhteensä 35 % olla joko laitos/palveluasumisen tai säännöllisen kotihoidon piirissä (5 % laitoksissa, 5 % ympärivuorokautisessa/tehostetussa hoiva-asumisessa ja 25 % säännöllisen kotihoidon piirissä). Tämä tavoitteen osalta ollaan Leppävirralla jäljessä erityisesti kotihoidon osalta: osastoilla oli kesäkuussa 2007 hoidossa 7.1 %, ympärivuorokautisessa/tehostetussa hoivaasumisessa 5.1 % ja säännöllinen kotihoidon piirissä 10 % yli 75-vuotiaista, eli yhteensä n 22 %. (Leppävirran PARAS- toimeenpanosuunnitelma 2007.)

10 9 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET Kotihoidon kustannukset olivat vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan 2,4 milj. euroa. Kustannuksista tukipalvelujen osuus oli 0,36 milj. euroa, päiväpalvelujen 0,13 milj. euroa ja omaishoidon tuen 0,26 milj. euroa. Vuodeosastojen menot olivat 4 milj. euroa ja asumispalvelujen 1,9 milj. euroa KOTIHOITO Kotihoitopalvelut tukipalvelut päiväpalvelut omaishoidon tuki VUODEOSASTOT Vuodeosastot 1-3 vuodeosasto 4 ASUMISPALVELUT omat yksiköt ostopalvelut Palvelut eivät kustannuksiltaan ole suoraan vertailukelpoisia, sillä laitoshoidon kustannuksissa on myös vuodeosastojen akuutti- ja lyhytaikaisen hoidon kustannukset. PALVELUJEN KUVAUS Kotihoito Kotihoito on suunnitelmallista ja tavoitteellista kotona tapahtuvaa hoito- ja hoivatyötä, joka perustuu asiakkaan tarpeiden mukaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidon tavoitteena on edistää asiakkaan fyysistä, sosiaalista ja henkistä perusturvallisuutta, kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Kotiin tuotettavien palveluiden perusteena on asiakaslähtöisyys ja suunnittelussa huomioidaan asiakkaan voimavarat ja yksilölliset tarpeet. Nykyisin vanhustyössä painopiste on siirtynyt kotihoidon ensisijaisuuteen pyrkimyksenä vähentää ja lyhentää laitoshoidon tarvetta. Kotihoidon toiminta perustuu tiimiajatteluun ja omahoitajamalliin. Kotihoitoa tukeviin palveluihin kuuluvat myös yöhoito, päiväpalvelut, ateria- ja turvapalvelut, omaishoidontuki ja palvelusetelit. Yöhoitajan tehtäviin kuuluu sekä Leivolan vanhusten hoito ja hoiva että kotikäynnit ja turvapuhelin hälytysten vastaanottaminen ja avun tarpeeseen vastaaminen. Sekä säännöllinen että lyhytaikainen/kertaluonteinen kotihoito on asiakkaalle maksullista. Jatkuvan ja säännöllisen kotihoidon maksu määräytyy asiakkaan tulojen ja perhekunnan koon

11 10 mukaan ja peritään kuukausilaskutuksena. Kotihoidon työntekijät ovat koulutukseltaan terveyden-/sairaanhoitajia, lähi-/perushoitajia sekä kodinhoitajia/-avustajia. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnan perustana, laaditaan yhteistyössä kotisairaanhoidon, alueen hoitotyöntekijän, asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa lähtökohtana asiakkaan olemassa olevat voimavarat ja niiden tukeminen kotona selviytymisen edistämiseksi ja laitoshoidon tarpeen ehkäisemiseksi/vähentämiseksi. Hoidon- ja palvelun tarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykyä arvioivia mittareita, joista kotihoidon käytössä on RaVa, MMSE sekä ADL. RaVa-indeksi on Turun kaupungin terveysvirastossa kehitetty vanhuksen toimintakyvyn arviointimittari. Mittaria voidaan käyttää vanhusten toimintakyvyn mittaamiseen niin avokuin laitoshoidossa. Yksittäisen vanhuksen avuntarpeen lisäksi RaVa-indeksiä voidaan käyttää myös hoitoyksikköjen keskinäiseen vertailuun ja laadun ja kustannusten seurantaan. RaVa-indeksi on kehitetty perinteisten toimintakykyä, muistitoimintoja ja mielialaa mittaavien menetelmien pohjalta. Arviota varten kerätään tietoa mm. fyysisestä toimintakyvystä, muistista ja psyyken häiriöistä. Indeksin minimi on 1,29 ja maksimi 4,02. Mitä suuremman arvon asiakas saa, sitä suurempi on hoidon ja hoivan tarve. MMSE (Mini-Mental State Examination) on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. Se on helppo, nopea suorittaa ja vakiintunut yleiseen käyttöön, joten soveltuu näin ollen niin lääkärin kuin hoitajankin työvälineeksi. Testi sopii niin seulontaan kuin älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiinkin. Hyvän toistettavuuden vuoksi se on sopiva myös seurantaan pitkällä aikavälillä. ADL-ikivihreät mittaa ikäihmisen sosiaalista toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Mittarilla pyritään hahmottamaan asiakkaan kotona selviytymistä mm. ruokailussa, henkilökohtaisessa hygieniassa, turvallisuuden tunteen kokemisessa, käytännön asioiden hoidossa ja ihmissuhteissa. Kotihoitoon ottamisen perusteet Asiakkaan ja heidän edustajiensa yhteydenotot selvitetään mahdollisimman pikaisesti, yleensä viikon kuluessa yhteydenotosta. Välitöntä apua tarvitsevien hoito aloitetaan samana päivänä. Toimintakyky arvioidaan, kun asiakas hakee ensimmäistä kertaa hoitoa tai palveluja, kun hoitomuoto vaihtuu tai toimintakyvyssä havaitaan muutoksia. Muutoin arvio tehdään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Avun tarpeeseen vaikuttavat monet seikat mm. sairaudet, yksin asuminen, puutteelliset asuinolosuhteet sekä omaisten ja muiden tukihenkilöiden puute. Kerätyllä tiedoilla on arvoa paitsi hoidon tarpeen arvioinnissa, myös lääkärille hänen laatiessaan asiakkaalle lausuntoja esim. erilaisien tukien ja etuuksien hakemista varten. Mittareiden käyttäminen mahdollistaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palvelujen saatavuuden. Mittarit luovat kriteeristön, joka ohjaa kotihoidon toimintaa. RaVa indeksin

12 11 arvolla alle 1,5 henkilö ei yleensä kuulu kotihoidon piiriin, vaan hänet ohjataan käyttämään muita palveluja. Myös tukipalvelujen tarvetta arvioitaessa hyödynnetään toimintakykymittareita. Omaishoidontuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon ja muun huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, omaishoitajan vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio perustuu sosiaalihuoltolakiin, harkintaan ja tarkoitukseen varattuun talousarvion määrärahaan. Omaishoidontuen kolme maksuluokkaa ovat: (Perusturvalautakunta , indeksikorotukset huomioitu) I maksuluokka II maksuluokka III maksuluokka 310,44 euroa / kk 465,66 euroa / kk 622,80 euroa / kk Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidettavan toimintakyvyn, hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Avun tarpeen ja hoidon sitovuuden arviointi tapahtuu kotihoidon ammattihenkilön suorittamalla kotikäynnillä. Käynnillä laaditaan hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan hoidon järjestelyt kokonaisuudessaan. Omaishoidon tuella tapahtuva kotihoito on vaihtoehto laitoshoidolle tai / ja huomattavalle määrälle kotihoidon palveluita. Kunnan ja hoitajan kesken laaditaan kirjallinen toimeksiantosopimus, jossa määritellään sopimuksen voimassaoloaika, hoitopalkkio, vapaapäivien järjestelyt ja sopimuksen irtisanominen. Sosiaalihuoltolain mukaisesti omaishoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa. Hoitajan vapaapäiväjärjestelyt hoituvat omaisten kesken, palvelusetelin tai intervallijakson avulla. Omaishoitajan eläketurva määräytyy Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöiden eläkelain mukaan. Kunnalla on omaishoitajille tapaturmavakuutuslain vapaaehtoinen tapaturmavakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Palveluseteli Palveluseteliä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmakuista annetun lain muutokset tulivat voimaan vuoden 2004 alussa. Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja se on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä.

13 12 Palveluseteli on käytössä sosiaalihuollon kotipalveluissa, lain muutoksen myötä vuoden 2008 alusta palvelusetelillä voi ostaa myös kotisairaanhoitoa. Palvelusetelilainsäädäntö ei synnytä kuntalaiselle uusia oikeuksia palveluihin. Lain mukaan kunta päättää, mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti (Sosiaalihuoltolaki 3a luku). Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon asti. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Palveluseteli otettiin Leppävirralla käyttöön vuonna Vuodelle 2007 talousarviossa palveluseteliin varattiin euroa ja keväällä 2007 perusturvalautakunta määritteli palvelusetelin käytön laajentamisen perusteet, jonka mukaisesti palvelusetelillä voidaan asiakkaan niin halutessa järjestää seuraavia palveluita: lyhytaikainen ja tilapäinen hoito ja hoiva enintään 30 päiväksi, seteleitä enintään 2 / päivä, setelin arvo 20 euroa / tunti haja-asutusalueen tukipalvelu, seteleitä enintään 3 / viikko a 17 euroa / tunti jatkuva säännöllinen hoito ja hoiva; seteleitä enintään 8 / viikko, palvelusetelin arvo määräytyy ruokakunnan tulojen mukaisesti 5-20 euroa / tunti omaishoidontuen asiakkaalle omaishoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaistaan kotona ilman omaishoidontukea hoitavan vapaan järjestämiseksi enintään 8 seteliä / kk, a 20 euroa Palvelusetelillä asiakkaalle järjestettävät palvelut perustuvat kotisairaanhoidon tekemään hoito ja palvelusuunnitelmaan, jossa määritellään hoidon, hoivan ja palvelujen tarve. Palvelusetelillä tuetaan asiakkaan jokapäiväistä selviytymistä ja palveluseteli on aina harkinnanvarainen palvelu. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, vaan palvelun tarve ja järjestämistapa harkitaan aina yksilöllisesti yhdessä palvelua tarvitsevan kanssa talousarvion määrärahan puitteissa. Jatkuvassa ja säännöllisessä hoidossa ja hoivassa palvelusta asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia verrataan kunnallisen kotihoidon asiakasmaksuun. Asiakkaalle jäävä maksuosuus on yleensä summa, minkä ko. palvelu maksaisi kunnallisen kotihoidon palveluna. Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palveluita voidaan ostaa palvelusetelillä. Yksityisen palveluntuottajan tulee olla ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys ja yksityisen palveluntuottajan tai palveluksessa olevan on täytettävä samat kelpoisuusehdot, jotka vaaditaan kunnan henkilöstöltä vastaavissa tehtävissä. Palveluseteliasiakkaita oli syyskuussa 2007 yhteensä 20, näistä säännöllisen palvelun piirissä 11 henkilöä. Vaihtoehtona palvelusetelille olisi ollut kunnan tuottamat kotihoidon palvelut. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä olisi tuolloin noussut 11:lla.

14 13 Päivätoiminta Päivätoiminnan tavoitteena on vanhusten mielenvireyden kohottaminen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Toimintaa kehitetäänkin virike-/kuntoutus -painotteiseen suuntaan. Virkeä, omatoiminen ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva vanhus pärjää pidempään kotona. Päivätoiminta on maksullista ja hinta on palvelusta riippuen 4 16,50 euroa. Lisäksi vanhukselta peritään taksilla järjestetyistä matkoista linja-auto taksan mukaiset maksut. Asiakkaat saavat päivän aikana myös terveydenhuollon palveluja, sillä tarvittaessa mitataan verenpainetta ja -sokereita, otetaan verinäytteitä ja seurataan yleisestikin asiakkaan terveydentilaa. Päivätoiminnan piirissä oli syksyllä 2007 noin 60 asiakasta. Päivätoiminta on tarkoitettu ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut, jotka ovat yksinäisiä tai joiden omaishoitajan tarvitsee vapaapäivään. Päivätoimintaan on mahdollista päästä ottamalla yhteyttä oman alueen kotisairaanhoitajaan tai palvelukeskus Leivolan osastonhoitajaan. Myös päivätoiminnan edellytyksenä on asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja hoito- ja palvelusuunnitelma. Päivätoimintaa järjestetään Leivolan päiväosastolla neljänä päivänä viikossa, yhtenä päivänä viikossa Sorsakoskella eläkeläistentalon kerhohuoneella ja Konnuslahden koululla. Maanantaisin on lisäksi iltapäivän virikeryhmä Riihitien vanhustentalon kerhohuoneella. Päiväosastolla on kaksi työntekijää ja saunapäivinä on lisäapuna työllisyysvaroin palkattu työntekijä. Konnuslahden päivätoiminnan hoitavat alueen kotihoidon työntekijät. Tukipalvelut Ateria- ja turvapalvelut ovat tukipalveluita. Ateriapalvelujen piirissä oli kuluvan vuoden heinäkuussa 146 kotihoidon ja palveluasumisen vanhusta. Vanhusten ateriat valmistetaan terveyskeskuksen keittiössä. Turvapalveluihin kuuluvat turvapuhelin, ovihälytin ja palovaroitin. Kotona asuvien vanhusten turvapuhelinpalvelut ostetaan Esperiltä. Leivolan ja Riihikodin vanhuksilla on kunnan laitteet. Palvelujen piirissä oli heinäkuussa kaikki palveluasumisen asiakkaat sekä 86 kotona asuvaa vanhusta. Kotihoito ei tuota siivous-, pyykki-, ja kauppapalveluja, vaan asiakkaat ostavat tarvitsemansa palvelut joko yksityiseltä yrittäjältä tai Ammattipajalta. Terveydenhuolto ja päivystys Ikäihmiset käyttävät samoja terveydenhuollon palveluja kuin nuoremmatkin kuntalaiset. Kunta on jaettu kuuteen väestövastuualueeseen. Jokaisella alueella toimii omalääkäri/omahoitaja työpari. Yöajan päivystys ostetaan Varkauden sairaalasta ja Kuopion yhteispäivystyksestä.

15 14 Palveluasuminen Kunnan omat palveluasunnot ovat Leivolan palvelukeskuksessa (44 paikkaa) sekä Riihikodissa (16) paikkaa). Lisäksi Savonkadulla on neljän hengen ryhmäasunto. Asukkaat maksavat vuokran lisäksi tarvitsemistaan palveluista perusturvalautakunnan vahvistamat maksut. Asukkailla on oikeus hakea eläkkeensaajan asumistukea. Hoidosta ja hoivasta peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukainen, asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Palvelukeskus Leivolan paikoista 5-6 on varattu vuorohoitoon. Vuorohoitojaksot kestävät viikosta kahteen viikkoon. Vuorohoidon tavoitteena on vanhusta hoitavan omaisen jaksamisen tukeminen, lääkemuutosten seuranta ja kuntoutus. Säännöllisen vuorohoidon piirissä on keskimäärin 10 asiakasta. Vuorohoitojaksoja järjestetään myös tilapäisen tarpeen vuoksi. Asiakas maksaa vuorokaudessa tilapäisen hoidon maksun, joka on tällä hetkellä 22 euroa. Oman palveluasumisen lisäksi palvelua ostetaan yhdelletoista ikäihmiselle Vehkaperän hoitokodista ja yhdelle Jyväskylän Puistokodista. Asiakas tekee sopimuksen asumisesta ja hoivasta palvelun tuottajan kanssa. Kunta maksaa palveluntuottajalle palveluista perittävän kuukausimaksun ja perii asiakkaalta perusturvalautakunnan vahvistaman, asiakkaan maksukyvyn mukaisen korvauksen palvelun järjestämisestä. Hoitokoteihin voi hakeutua myös itse maksavana asiakkaana. Vehkaperän hoitokodissa hoitopäivän hinta on 93 euroa vuorokaudessa. Laitoshoito Laitoshoito tarjoaa leppävirtalaisille lyhytaikaista ja pitkäaikaista hoitoa sekä vuorohoitoa ja kuntoutuspotilaiden hoitoa. Laitoshoito on tarkoitettu sellaisille potilaille, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja, mutta eivät myöskään pärjää kotihoidossa tai palveluasumisessa. Terveyskeskuksessa on neljä vuodeosastoa, joista 20-paikkainen pitkälle dementoituneiden vuodeosasto 4 sijaitsee Leivolan palvelukeskuksen yläkerrassa. Osasto neljällä hoidetaan myös akuutteja muistihäiriöitä ja lääkityksen tarkistuksia. Muut kolme osastoa ovat terveyskeskuksen päärakennuksessa. Vuodeosasto kahden tiloissa on toiminut vuoden 2005 alusta viiden potilaan kuntoutusyksikkö. Kuntoutusyksikön tavoitteena on halvaus- ja tapaturmapotilaiden kuntoutumisen turvaaminen siten, että potilas kotiutuu mahdollisimman nopeasti omaan kotiin tai palveluasuntoon. Kuntoutuspotilaat tulevat joko erikoissairaanhoidosta operaatioiden ja akuutin vaiheen hoidon jälkeen tai he siirtyvät jatkokuntoutukseen vuodeosasto 1:ltä. Osastojen vuorohoitopotilaat ovat niin huonokuntoisia vanhuksia, etteivät he enää selviydy palveluasumisen vuorohoitopaikoilla. Vuorohoitopaikkoja käytetään myös vanhusten kuntoutuspaikkoina.

16 15 Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksen vuodeosastolla Toiminta-ajatus: Vuodeosastolla olevat potilaat, joilla kuntoutusarvion perusteella nähdään selkeä kuntoutuspotentiaali, otetaan nopeasti tehokkaan kuntoutuksen piiriin ja tuetaan heitä kaikin keinoin kotikuntoisuuden saavuttamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman aikainen ja turvallinen kotiutuminen tehostuneiden kuntoutustoimenpiteiden avulla. Hyvään kuntoutusmalliin sisältyy yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatiminen kolmen päivän kuluessa intensiivisen kuntoutuksen alkamisesta sekä säännöllinen kuntoutumisen arviointi kahden kolmen viikon välein. Kuntoutussuunnitelmaan sisältyy toimiva, viikkokohtainen suunnitelma, jossa hoito- ja kuntoutustoimenpiteet niveltyvät saumattomasti yhteen hyvän moniammatillisen yhteistyön avulla. Kuntouttavassa hoitotyössä potilas on aktiivinen osallistuja, joka omaisten ja lähipiirinsä tukemana osallistuu kuntoutussuunnitelman tekemiseen, tavoitteiden laatimiseen sekä arviointiin. Selkeitä potilasryhmiä, jotka hyötyvät tehostuneesta kuntoutuksesta ovat mm. aivohalvauspotilaat, traumapotilaat (esim. lonkkamurtumat ), leikkauksista toipuvat potilaat sekä vuorohoitopotilaat. Hoitoajat vaihtelevat viikosta useaan kuukauteen. DEMENTIA PALVELUTARPEIDEN LISÄÄJÄNÄ Suomessa yli puolet keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista ihmisistä on pysyvässä laitoshoidossa. Lievää dementiaa sairastavat asuvat yleensä kotona tai palveluasumisen piirissä. Dementoivat sairaudet ovatkin merkittävimpiä laitoshoitoon johtavista etenevistä sairauksista. Stakesin tilastotiedotteen Dementia-asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 2001, 2003 ja 2005 mukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavista potilaista noin puolella on dementoiva, säännöllisessä kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa heidän osuutensa on reilu kymmenesosa. Hoitopäiviä oli lähes puolet vanhainkotien, tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastojen pitkäaikaishoidon hoitopäivistä. Dementia lisää avuntarvetta ja laitoshoitoon joutumisen riskiä. On arvioitu, että seitsemän vuoden kuluttua diagnoosista noin 80 % potilaista on laitoshoidossa. Dementoituneiden hoidon järjestäminen tulee olemaan yksi vanhustyön suurimpia hoidollisia ja taloudellisia haasteita. Tähän haasteeseen voi vastata tehostamalla dementian varhaisdiagnostiikkaa sekä kehittämällä hoito- ja hoivapalveluita. Mahdollisimman varhain suoritetut perustutkimukset jouduttavat hoidettavien sairauksien löytymistä ja niiden varhaista hoitoa. Potilaan ja omaisten asianmukainen neuvonta ja tuki edistävät kotihoidon jatkumista ja siirtävät kalliiseen laitoshoitoon joutumista. Dementia Leppävirralla Suomen väestövastuisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kukin terveyskeskuslääkäri vastaa keskimäärin 2200 asukkaan palveluista. Jos väestöstä 15 % on yli 65-vuotiaita

17 16 (keskimääräinen ikärakenne Suomessa), yhden terveyskeskuslääkärin vastuuväestössä on 26 dementiapotilasta ja joka vuosi alueella sairastuu noin viisi uutta potilasta johonkin dementoivaan sairauteen. Leppävirran ikärakenteen ollessa keskimääräistä iäkkäämpi, voidaan karkeasti arvioida jokaisella väestövastuulääkärillä olevan noin 30 dementiaa sairastavaa potilasta. Lisäksi arvion mukaan Leppävirralla sairastuu joka vuosi 30 uutta potilasta. Iäkkäiden määrän kasvaessa, myös dementiaa sairastavien määrä kasvaa. Vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa diagnostisoitiin dementoiva sairaus 111 leppävirtalaisella. Kokonaisluku lienee kuitenkin jonkin verran suurempi, sillä Varkauden sairaalan tilastoja ei ole käytettävissä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvuun, jolloin dementian esiintyvyys lisääntyy merkittävästi. Dementian varhainen toteaminen ja hoidon kehittäminen Dementiaa sairastavat ovat keskeinen ympärivuorokautista hoitoa ja hoivapalveluita tarvitseva asiakasryhmä. Jatkossa pitää panostaa niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan ennaltaehkäisevästi vaikuttaa kotihoidon tukemiseen ja laitoshoidon myöhentämiseen. Hoitoketjua kehittämällä ja ennaltaehkäisevään työhön panostamalla, voidaan tuottaa kustannustaloudellisesti kokonaisuuden kannalta järkeviä palveluita. Myös palveluasumista ja laitoshoitoa suunniteltaessa pitäisi dementiaa sairastavat huomioida omana asiakasryhmänään. Dementoivien sairauksien varhainen diagnostiikka sekä erotusdiagnostiikka normaaliin ikääntymiseen, muihin sairauksiin ja lääkevaikutuksiin on haasteellinen tehtävä. Yksittäiselle väestövastuulääkärille ei välttämättä synny riittävää kokemusta dementiadiagnostiikasta ja hoidon suunnittelusta. Tarkoituksenmukaista olisikin keskittää alkuvaiheen tutkimukset ja hoidon suunnittelu asiaan perehtyneille lääkäreille. Varhaisen taudinmäärityksen ja hoidon perusteita ovat: 1. Parannettavissa olevien tilojen hoitaminen. Nykyisellään jo 10 % dementioista on varhaisen oikean diagnoosin perustella ennaltaehkäistävissä tai hoidettavissa. 2. Tilan etenemisen hidastaminen. Mahdollisuuksina ovat kohdennettu lääkehoito, heikentävien tekijöiden (mm. käytösoireet, oheissairaudet) diagnoosi ja hoito sekä dementiaa aiheuttavan sairauden etenemisen hidastaminen ja lääkehoidon varhainen aloitus. 3. Laitoshoidon lykkääminen. Keinoina ovat varhainen yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, sopeutumisvalmennus ja tukitoimet, laitoshoitoon varhain joutumisen riskitekijöiden (yksinasuminen, käytösoireet, oheissairaudet, hoitajan uupuminen) huomioiminen sekä pysyvää laitoshoitoa lykkäävät välivaiheen hoitomuodot (päivätoiminta, vuorohoito) Dementian hoidon kehittäminen on yksi merkittävä kehittämisalue vanhustenhuollon palveluita suunniteltaessa. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen dementoivien sairauksien tunnistamiseksi ja hoidon erityispiirteiden huomioimiseksi on hyvä ottaa huomioon koulutuksia suunniteltaessa. Suomessa dementiapotilaiden hoidossa on ollut selkeästi suuntaus kohti eriytynyttä dementiahoitoa. Tähän ovat kannustaneet erityisyksiköistä saadut hyvät kokemukset ja

18 17 kotimaiset tutkimustulokset. Hyvä hoito edellyttää, että hoitavaa henkilökuntaa on riittävästi potilaiden määrään ja hoidollisiin tarpeisiin nähden ja että työntekijöillä on osaamista ottaa huomioon dementoituneen ihmisen erityispiirteet. Muistineuvola Syksyllä 2006 aloitettiin Leppävirran terveyskeskuksessa muistineuvolatoiminta. Muistineuvolan toimintaan on varattu yksi päivä kuukaudessa, kuukauden ensimmäinen maanantai. Muistineuvolan dementiahoitajan työnkuvaan kuuluu muistitestaukset, potilaan, omaisten ja henkilökunnan neuvonta ja ohjaus, kotikäynnit sekä dementian hoidon kokonaisuuden kehittäminen. Lisäksi terveyskeskuksen ja kotihoidon henkilökunta voi konsultoida vuodeosasto 4:llä työskentelevää dementiahoitajaa muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Dementiahoitaja toimii kunnan dementiayhdyshenkilönä. Yhdyshenkilötoimintaan liittyen dementiaa sairastavan hoitoketjua kehitetään. Dementian hoidossa on tärkeää erilaisten yhteistyömallien ja hoitoketjujen kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon, terveyskeskuksen, dementiayhdistyksen jne. kanssa. Jo lähitulevaisuudessa pitää muistineuvolatoimintaa laajentaa joko omana toimintana tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. TAVOITTEET VANHUSTENHUOLLON RAKENTEELLE JA RESURSSEILLE Laitoskapasiteettia supistetaan ja resursseja siirretään kotihoitoon. Omat akuuttihoidon paikat jäänevät pois v mennessä ja sairaalapaikat ovat päivystysyksiköiden (Kuopio ja Varkaus) yhteydessä. Tämä tukee nykyisen laitoskapasiteetin supistamista. Mahdollisuuksina ovat myös tilajärjestelyt ja palvelujärjestelmän muutos kohti ryhmäasumista tms. uusia ratkaisuja. Tavoitteeksi asetetaan palvelujärjestelmän kehittäminen siten, että vähennetään laitospaikkaa ja korvataan ne kotihoidon ja/tai palveluasumisen lisäresursseilla. Samalla uudistetaan henkilöstön ammatillista rakennetta kohti kevyempää hoivaa. (PARAS toimeenpanosuunnitelma 2007). Vanhuspalveluiden lisäksi pitkäaikaista laitoshoito- tai ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan jonkin verran myös nuoremmille ikäluokille vuorohoito- ja kuntoutustarkoituksiin. Tavoitteena on, että kotihoidolla on käytettävissään toiminnan mahdollistavat resurssit. Henkilöresursseja kotihoitoon siirretään purettavasta laitoshoidosta. Resurssien lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Kotihoidon tehtävänä on yhä enemmän jäljellä olevan toimintakyvyn tukeminen ja avun tarpeen ennakoiminen niin, että vanhukset voivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Mikäli hoidon tarpeesta ei muuta johdu, pyritään myös pitkäaikaishoito järjestämään kotona tai kodinomaisissa palveluasumisen hoivayksiköissä. Itsenäistä selviytymistä vahvistetaan tukitoimin. Tukitoimina voidaan mainita ennaltaehkäisevät kotikäynnit, tapaturmien ennaltaehkäisy, kohdennetut ikääntyneiden terveystarkastukset, vanhusneuvolatoiminta ja ravitsemusterapeutin palvelut.

19 18 Ikäihmisten palveluissa on kunnallisessa kotihoidossa omaa henkilöstöä 34 sekä arviolta noin 15 muiden toimijoiden palveluksessa olevaa. Laitoshoidossa on kunnan yksiköissä 20 paikkaa kohti noin 13 htv:n panos. Jos pohjaksi otetaan henkilöstötarpeen osalta edelleen nykysuositus siitä, että neljännes 75 vuotta täyttäneistä olisi kotihoidon piirissä ja sovelletaan nykyrakenne suoraan tuleville vuosille, olisi kotihoidon työntekijöiden laskennallinen lisäystarve nykyiseen noin 15 henkilötyövuotta vuoteen 2015 ja 26 henkilötyövuotta 2025 mennessä, minkä lisäksi suositusten täyttäminen edellyttäisi 20 htv:n (v:een 2015) ja 34 htv:n (v:een 2025) lisäystä. Nämä riippumatta siitä onko kyse kunnallisesta palvelujen tuottajasta ja/tai muista (PARAS toimeenpanosuunnitelma 2007). TOIMIVA PALVELURAKENNE Palvelujärjestelmän on vastattava kuntalaisten tarpeisiin. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointia voidaan pitää lähtökohtana palvelurakennetta kehitettäessä. Toimintakyvyn aleneminen on yleisin palvelujen käytön peruste ja dementoivat sairaudet ovat ikäihmisillä tärkeimpiä palveluntarvetta lisääviä tekijöitä. Palveluntarvetta lisäävät myös yksinäisyys, puutteellinen asuminen, asuinympäristön esteellisyys ja heikko taloudellinen asema. Palvelurakennetta kehitettäessä ikääntyneiden kuntalaisten palveluille ja palvelutoiminnan voimavaroille asetetaan määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteilla olevassa ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa laatusuosituksessa (versio ) esitetään palvelujen valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia*) asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5-6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 4-6 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai terveyskeskussairaalassa *) Palveluasunnoissa (tavallinen ja tehostettu) asuvat lasketaan kotona asuviksi Suosituksen mukaan määrällisiä tavoitteita pitäisi asettaa myös hyvinvointia ja terveyttä edistäville ehkäiseville palveluille sekä kotona asumista tukeville päivätoiminnalle ja vuorohoidolle. Päivätoiminnan ja vuorohoidon tietoja ei kerätä valtakunnallisesti.

20 19 Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaiden palvelujen kehitys näyttää seuraavalta: asiakkaat % asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat Ehkäisevät palvelut päivätoiminta 60 omaishoidon tuki asiakkaat vuoden aikana palveluasuminen asiakkaat vuorohoito pitkäaikainen laitoshoito asiakkaat Säännöllinen kotihoito Palveluasumisen ja laitoshoidon yhteenlasketut resurssit riittänevät vuoteen 2020 kuten on jo aiemmin todettu. Laitoshoidon purkamisen ja vähentämisen edellytyksenä on kotihoitopainotteisen toiminta-ajatuksen juurtuminen päivittäiseen hoivatyöhön ja palveluasumisen ja pitkäaikaisen vuodeosastohoidon siirtyminen nykyistä myöhempään ajankohtaan. Lisäksi on pyrittävä lyhentämään vuodeosastojen hoitoaikoja. Omaishoidon tuen määrärahaa pitää joko lisätä tai suunnata sitä vanhempaan ikäluokkaan. Säännöllisen kotihoidon tarvetta arvioitaessa on laskelmassa huomioitu ainoastaan kunnan omat palvelut. Jotta suosituksen normit täyttyvät joudutaan kotihoitoa lisäämään reilulla puolella jo vuoteen 2010 mennessä, Tavoitteen saavuttamiseksi kotihoidon resursseja lisätään ja kotihoidon painopistettä siirretään paljon hoitoa ja apua tarvitseviin. Paljon työaikaa vievä lääkkeenjako siirretään apteekille. Palveluntarvitsijoita ohjataan yksityisten tai järjestöjen palvelujen piiriin joko omakustanteisesti tai palveluseteleillä tukien. Palveluohjauksen avulla etsitään asiakkaalle paras/edullisin vaihtoehto.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT

IKÄIHMISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT päivitys 9.6.2016 1 (6) KOTIHOITO Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut muodostavat kotihoidon yksikön. Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.5.2013 ALKAEN 1. OMAISHOITO Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun

Lisätiedot

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot