LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE 2008 2015"

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN HOITO- JA PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta

2 1 TIIVISTELMÄ Ikäpolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla ikäpoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyvien sosiaaliset palvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2007). Ikäihmisten palveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka edistävät yli 75-vuotiaan väestön suoriutumista ja toimintakykyä. Kunnallisia palveluita täydentävät yksityiset palveluntuottajat. Seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat sekä kulttuuri, harrastus- ja osallistumismahdollisuudet ovat mielekkäälle elämälle merkittäviä. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että palvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden ehkäisevistä palveluista laitoshoitoon. Tarkoituksenmukaisella hoidon porrastuksella turvataan yksilöllisesti inhimillinen, tehokas ja taloudellinen hoito ja palvelu. Hoito- ja palvelustrategiassa on kirjattuna Leppävirran kunnan ikäpoliittinen strategia. Strategian mukaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa edelleen pääosin ikäihmisten palveluista. Omaishoidon tukeminen, yksityinen palvelutuotanto ja kolmas sektori täydentävät palvelurakennetta. Tavoitteena on, että yksityinen palvelutuotanto lisääntyy niin, että ikäihmisellä on palveluissa valinnan mahdollisuus. Palvelusetelin käyttöä samoin kuin palveluohjausta tehostetaan ja lisätään. Hoidossa ja palvelussa pyritään laitoshoidon ja kotihoidon kehittämisellä ja kotihoidon resursoinnilla laitoskapasiteetin supistamiseen ja keskimääräisen hoitoajan lyhentämiseen. Tavoitteena on laitospaikan väheneminen ja niiden korvaaminen kotihoidon/palveluasumisen /ryhmäasumisen lisäresursseilla. Ikääntyvien palvelujen henkilöstöstrategian keskeisiä sisältöjä ovat työntekijöiden rekrytointi, henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen suunnittelu, osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä kannustava ja motivoiva palkkapolitiikka. Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, versio ) asetetaan palvelujen valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. Suosituksessa palveluasunnoissa (tavallinen, tehostettu, ryhmäasuminen) asuvat lasketaan kotona asuviksi. Ikäihmisten toimintakyky ja palveluntarve ovat lähtökohtia palvelurakennetta kehitettäessä. Toimintakyvyn aleneminen on yleisin palvelujen käytön peruste ja dementoivat sairaudet ovat yhdessä yksinäisyyden ja turvattomuuden kanssa ikäihmisillä tärkeimpiä palveluntarvetta lisääviä tekijöitä. Kotihoidon kriteereillä selkiytetään palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville ikäihmisille. Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykyä arvioivia mittareita. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteeristöllä määritellään se toimintakyvyn taso, millä asiakas kuuluu kotihoidon piiriin. Toimintakykymittarin avulla voidaan arvioida myös asiakkaan oikea hoitopaikka. Toimintakykyä mittaava RaVa-indeksi otetaan vuonna 2008 käyttöön

3 2 kunnan taloussuunnittelussa. Tavoitteena on tehdä päätöksentekijöille näkyväksi palvelujen piirissä olevien hoidon tarve ja palveluihin tarvittavat resurssit. Suunnitelmassa ei ole toimenpiteiden tiukkaa aikataulutusta, vaan tavoitteena on aloittaa keskustelut ja suunnittelu muiden ikäihmisten hoitoon ja palveluun osallistuvien /liittyvien tahojen kanssa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden pohjalta. Suunnitelmassa ei ole pystytty huomioimaan PARAS-lain velvoitteita ja mukanaan tuomia asioita, koska lain edellyttämät suunnitelmat eivät Leppävirralla ole vielä valmiita.

4 3 SISÄLTÖ JOHDANTO...4 LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA...5 VÄESTÖRAKENNE LEPPÄVIRRALLA...6 PALVELURAKENTEEN NYKYTILA JA TAVOITTEET...7 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET PALVELUJEN KUVAUS...9 DEMENTIA PALVELUTARPEIDEN LISÄÄJÄNÄ...15 TAVOITTEET VANHUSTENHUOLLON RAKENTEELLE JA RESURSSEILLE...17 TOIMIVA PALVELURAKENNE...18 HENKILÖSTÖ...20 ASUMISEN TURVAAMINEN...22 KUNNAN PALVELULIIKENNE...23 ERITYISLIIKUNTA...23 VANHUSNEUVOSTO...23 PALVELUJA KEHITTÄVÄT HANKKEET...24 YKSITYISET, JÄRJESTÖT JA SEURAKUNTA PALVELUJEN TUOTTAJINA...24 HOITOYMPÄRISTÖIHIN LIITTYVÄT LINJAUKSET JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEET VUOSILLE LIITE 1: KOTIHOIDON KRITEERIT...29 Hoitopaikan valinta RaVa-indeksiin perustuen...29 Lähteet:...31

5 4 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton hyväksymää Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevaa laatusuositusta (2001:4) uudistetaan parhaillaan. Uudessa laatusuosituksessa korostetaan oikeutta arvokkaaseen vanhuuteen, itsemääräämisen kunnioittamista sekä vanhusten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Laatusuosituksessa kiinnitetään huomioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Turvallinen ja tehokas lääkehoito on keskeinen tavoite. Suomi ikääntyy lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Tämä kehitys haastaa ikääntyneiden palveluita johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet pohtimaan niitä keinoja, joilla ikääntyneiden palvelut järjestetään inhimillisesti, vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi. Ikäpolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössään. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan riittävän varhaisella ja monipuolisella ehkäisevällä ja kuntouttavalla toiminnalla. Kotona asumista tuetaan ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan myös esteettömillä ratkaisuilla sekä apuvälineitä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Sosiaalihuollon asumispalveluja ja laitoshoitoa on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla ikäpoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaa täydentää palvelurakenteen kehittämisohjelma, jonka lähtökohtana on ikääntyneiden hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja itsenäinen suoriutuminen riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja yhteistyön omaisten ja eri palveluntuottajien ja omaisten kanssa pitää toimia saumattomasti. (Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, versio ) Kunta myöntää sosiaalipalveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuoltolain 40a :n mukaan kiireellisessä tilanteessa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Kaikilla 80 vuotta täyttäneillä sekä vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Kiireettömissä tapauksissa palvelujen tarve on arvioitava 7 vuorokauden kuluessa yhteenotosta kuntaan, kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Ikäihmisten palveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka edistävät yli 75-vuotiaan väestön suoriutumista ja toimintakykyä. Kunnallisia palveluja täydentävät yksityiset palveluntuottajat. Seurakunnan, vapaaehtoistoimijoiden, kulttuurin ja harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien merkitys on mielekkäälle elämälle merkittävä. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että palvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden ehkäisevistä palveluista pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Leppävirralla keskeiset palvelumuodot ovat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), ateriaja turvapalvelut, omaishoidon tuki, palveluseteli, kuntoutus ja apuvälineet, terveyspalvelut,

6 5 hoitotarvikkeiden ilmaisjakelu, veteraanipalvelut ja etuudet, asumispalvelut, laitoshoito ja vuorohoito sekä päivätoiminta. Ikäihmisten palveluja käsittelevä suunnitelma päivitettiin edellisen kerran vuonna Moni tuolloin esille nostettu asia on toteutunut. Kunnan omia palveluasuntoja on lisätty yhdellätoista. Tämän lisäksi palveluasumisen ostopalveluja on lisätty. Vuorohoitoa ja turvapalveluja on kehitetty vastaamaan lisääntyneisiin tarpeisiin. Turvapalveluja ostetaan Esperi Oy:ltä ja Jetstek Oy:ltä. Omaishoidon tuen määrärahaa on lisätty ja päivätoimintaa kehitetty kuntouttavaan suuntaan. Laitoshoito on pystynyt vastaamaan lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin, joskin keskimääräisen hoitoajan lyhentäminen ei ole onnistunut suunnitellulla tavalla. Nyt käsillä olevan suunnitelman päivittämiseen on osallistunut perusturvalautakunnan nimeämä työryhmä, johon kuuluivat lautakunnan puheenjohtaja Heikki Havukainen, vs. avopalveluohjaaja Ulla Pöllänen ( asti), vs. avopalveluohjaaja Paula Vänskä ( alkaen), kotihoidonohjaaja Mari Korhonen, osastonhoitaja Eeva Kaarina Kröger, osastonhoitaja Aila Paavilainen, lähihoitaja Anne Karttunen ( asti), lähihoitaja Anne Vepsäläinen sairaanhoidon opiskelija Arja Ropponen sekä hoivapalvelujohtaja Päivi Ahveninen (työryhmän sihteeri). Vanhusneuvoston edustajana työryhmässä toimi Eeva-Liisa Jäntti. LEPPÄVIRRAN KUNNAN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA Suurin haaste on ikärakenteen muutokseen varautuminen. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla parannetaan ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tarkoituksenmukaisella hoidon porrastuksella turvataan yksilöllisesti inhimillinen, tehokas ja taloudellinen hoito ja palvelu. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa edelleen pääosin ikäihmisten palveluista. Omaishoidon tukeminen, yksityinen palvelutuotanto ja kolmas sektori täydentävät palvelurakennetta. Tavoitteena on yksityisen palvelutuotannon lisääminen niin, että ikäihmisellä on palveluissa valinnan mahdollisuus. Palvelusetelin käyttöä samoin kuin palveluohjausta tehostetaan ja lisätään. Laitoshoidossa pyritään keskimääräisen hoitoajan lyhentämiseen laitoshoidon ja kotihoidon kehittämisellä ja kotihoidon resurssoinnilla. Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöstrategian keskeisiä sisältöjä ovat työntekijöiden rekrytointi, henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen suunnittelu, osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, kannustava ja motivoiva palkkapolitiikka. Henkilöstöstrategia kytketään osaksi kunnan muuta henkilöstöstrategiaa. Leppävirran kuntastrategian toiminta-ajatuksena on ylläpitää laadullisesti hyvät ja kilpailukykyiset peruspalvelut sekä järjestää kuntalaisille monipuoliset mahdollisuudet omatoimisuuteen ja itsensä kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen. Palvelustrategian toimintalinjana vuosille on palvelujen laadun ja saatavuuden säilyttäminen vuoden 2005 tasolla, palveluyrittäjyyden edistäminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Palveluja suunnataan väestön hyvinvointia kuvaavien mittareiden osoittamille painopistealueille.

7 6 VÄESTÖRAKENNE LEPPÄVIRRALLA Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärä pysyy ennallaan nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2015 ja 2025 saakka. Sen sijaan kouluikäisten lukumäärä vähenee 150:llä v:een 2015 (10 %) vuotiaiden määrä vähenee n. 80:lla (20 %) v:een 2015 mennessä pysyen samalla tasolla v:een 2025 saakka. Työvoiman määrä (15 74-vuotiaat) vähenee v:een 2015 mennessä n. 200:lla (n. 4 %) ja v:een 2025 mennessä n. 400:lla (n. 9 %). Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi siten, että vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 200:llä ( 20 %) ja vuoteen 2025 noin 450:llä (35 %) vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 110:lla (14 %) ja vuoteen 2025 noin 360:lla (45 %). Vanhimpien yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 140:llä (60 %) ja 240:llä (110 %) vuoteen Vuoteen 2005 verrattuna yli 75-vuotiaiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2015 mennessä 250:llä ja vuoteen 2025 mennessä jo 600:llä. Vanhusväestön palvelutarpeen kannalta oleellinen 80 vuotta täyttäneiden joukko kasvaa noin 220 henkilöllä (40 %) vuoteen 2015 mennessä ja 380 henkilöllä (68 %) vuoteen Ikäryhmittäinen väestöennuste lukumäärä Vuosi Ikäihmisten osalta on ko. henkilöiden lukumääräisten muutosten lisäksi arvioitava miten ikääntyneiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioidaan muuttuvan. Tutkimusten mukaan viime vuosikymmenien aikana 65 vuotta täyttäneiden terveydentila ja toimintakyky on kohentunut jokaisessa uudessa ikäkohortissa (tiettynä aikana - vuosi tai pitempi jakso - syntyneiden ryhmä) siten, että toimintakyvyn koheneminen näyttää jatkuvan ainakin 80 ikävuoteen saakka. So. uudet vanhusikäluokat ovat siten edeltäjiään terveempiä ja

8 7 toimintakykyisempiä. Näin ollen voidaan ennakoida, että vuoteen 2025 mennessä alle 80- vuotiaiden tarve niin kotiin tuotaviin kuin ympärivuorokautisiin hoivapalveluihinkin suhteellisesti vähenee nykyisestä. PALVELURAKENTEEN NYKYTILA JA TAVOITTEET Leppävirran kunnassa on 100 laitoshoitopaikkaa, minkä lisäksi palveluasumisen paikkoja 75. Näistä noin 10 (5 sairaalaosastoilla ja 5 palveluasumisessa) paikkaa on ns. intervalli- eli vuorohoitokäytössä tukemassa omaishoitajuutta ja pääsääntöisesti omassa kodissa tapahtuvaa asumista ja hoitoa. Ikäihmisten palvelut vuosina (lähde: Sotkanet) Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut 11,9 11,6 (268) 13,5 (318) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 8 (83) 6,6 (70) Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,1 1,9 (43) 2,4 (57) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (32) 2,8 (30) 3,8 (40) Ikääntyneiden palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , kunnan kustantamat palvelu ,5 (58) Ikääntyneiden palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä, muilta ostetut palvelut 0,9 (12) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,1 4,3 (45) 5,6 (59) 75 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista 52,1 53,2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 89, ,3 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 40,2 41,8 ( ) = palvelujen piirissä olevien kuntalaisten lukumäärä Vuoden 2006 lopussa oli yli 75 vuotta täyttäneitä kuntalaisia Heistä säännöllisen kotihoidon piirissä oli 6,6 prosenttia (70 asiakasta). Oman ja ostetun palveluasumisen piirissä oli tuolloin 6,4 prosenttia (70 asiakasta) ja pitkäaikaishoidossa vuodeosastoilla 5,6 prosenttia (59 potilasta). Omaishoidon tukea maksettiin 3,8 prosentille (40 asiakkaalle). Yli 75 vuotiaista kotona asui 90,3 prosenttia. Tilastossa palvelukeskus Leivolan ja ryhmäasunnon asukkaat lasketaan kotona asuviin. Leivola ei ole tehostetun palveluasumisen yksikkö, koska siellä ei ole säännöllistä yöhoitoa, vaan yöpartio hoitaa tarvittaessa. Tehostetun palveluasumisen luonteeseen kuuluu ympärivuorokautinen hoito. (Leppävirran PARAStoimeenpanosuunnitelma 2007.) Kesäkuussa 2007 kunnallisen kotihoidon piirissä oli säännöllisesti n. 100 henkilöä, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 76. Yksityisten kotipalvelujen piirissä on säännöllisesti lisäksi arviolta

9 8 30 ikääntynyttä henkilöä, joista monet ovat myös kunnallisen kotisairaanhoidon asiakkaita. Näin ollen leppävirtalaisista 75 vuotta täyttäneistä vanhuksista n. 10 % on säännöllisen kotihoidon piirissä. (Leppävirran PARAS- toimeenpanosuunnitelma 2007.) Vuonna 2007 on Leppävirran asukkaista 75 vuotta täyttäneitä Kansallisten suositusten mukaisesti pitkäaikaishoidon laitospaikkoja olisi varattava noin 5 %:lle ja palveluasumisen paikkoja niin ikään noin 5 %:lle 75 vuotta täyttäneistä ja kotihoidon palvelujen piirissä tulisi olla noin 25 % 75 vuotta täyttäneistä. Kesäkuussa 2007 omista laitospaikoista (akuuttihoitoja pitkäaikaispotilaat) noin 85 % (86/100) ja ympärivuorokautisen hoivan paikoista (Leivola mukaan lukien) n. 80 % (55/68) on 75 vuotta täyttäneiden käytössä. Tällä hetkellä tämä noin 140 henkilön joukko on noin 13 % ao. ikäluokasta. (Leppävirran PARAStoimeenpanosuunnitelma 2007.) Laitospaikkojen ja palveluasuntojen laskennallinen tarve vuotta täyttäneitä (lkm) nykyrakenteen (laitos/hoivapaikat) mukainen ennuste paikkatarpeelle laitos/ympärivrk laskennallinen hoivapaikkatarve 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä vuotta täyttäneitä (lkm) laitos/ympärivrk laskennallinen hoivapaikkatarve 15 %:lle 80 vuotta täyttäneistä vuotta täyttäneitä osastoilla/palveluasumisessa n. 110 kpl (20 %), ennuste vastaavalla osuudella Laskennallisesti tämän nykyisen 75 vuotta täyttäneiden käytössä oleva paikkamäärän pitäisi riittää vuoteen 2020, jolloin prosenttiosuus olisi suositusten mukaisesti noin 10. Siitä kuitenkin jo vuoteen 2025 mennessä tarvittaisiin 25 paikkaa lisää (yhteensä 166). Jos arviointi tehdään 80 vuotta täyttäneiden lukumäärän perusteella, joka huomioi uusien vanhusikäluokkien edeltäjiään paremman terveydentilan ja toimintakyvyn, laitos /ympärivuorokautinen hoivapaikkatarve olisi em. laskelmaa pienempi, eli noin 115 paikkaa v ja noin 140 paikkaa v (Leppävirran PARAS- toimeenpano-suunnitelma 2007.) Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan suosituksen mukaan pitäisi yli 75-vuotiaista yhteensä 35 % olla joko laitos/palveluasumisen tai säännöllisen kotihoidon piirissä (5 % laitoksissa, 5 % ympärivuorokautisessa/tehostetussa hoiva-asumisessa ja 25 % säännöllisen kotihoidon piirissä). Tämä tavoitteen osalta ollaan Leppävirralla jäljessä erityisesti kotihoidon osalta: osastoilla oli kesäkuussa 2007 hoidossa 7.1 %, ympärivuorokautisessa/tehostetussa hoivaasumisessa 5.1 % ja säännöllinen kotihoidon piirissä 10 % yli 75-vuotiaista, eli yhteensä n 22 %. (Leppävirran PARAS- toimeenpanosuunnitelma 2007.)

10 9 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KUSTANNUKSET Kotihoidon kustannukset olivat vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan 2,4 milj. euroa. Kustannuksista tukipalvelujen osuus oli 0,36 milj. euroa, päiväpalvelujen 0,13 milj. euroa ja omaishoidon tuen 0,26 milj. euroa. Vuodeosastojen menot olivat 4 milj. euroa ja asumispalvelujen 1,9 milj. euroa KOTIHOITO Kotihoitopalvelut tukipalvelut päiväpalvelut omaishoidon tuki VUODEOSASTOT Vuodeosastot 1-3 vuodeosasto 4 ASUMISPALVELUT omat yksiköt ostopalvelut Palvelut eivät kustannuksiltaan ole suoraan vertailukelpoisia, sillä laitoshoidon kustannuksissa on myös vuodeosastojen akuutti- ja lyhytaikaisen hoidon kustannukset. PALVELUJEN KUVAUS Kotihoito Kotihoito on suunnitelmallista ja tavoitteellista kotona tapahtuvaa hoito- ja hoivatyötä, joka perustuu asiakkaan tarpeiden mukaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoidon tavoitteena on edistää asiakkaan fyysistä, sosiaalista ja henkistä perusturvallisuutta, kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Kotiin tuotettavien palveluiden perusteena on asiakaslähtöisyys ja suunnittelussa huomioidaan asiakkaan voimavarat ja yksilölliset tarpeet. Nykyisin vanhustyössä painopiste on siirtynyt kotihoidon ensisijaisuuteen pyrkimyksenä vähentää ja lyhentää laitoshoidon tarvetta. Kotihoidon toiminta perustuu tiimiajatteluun ja omahoitajamalliin. Kotihoitoa tukeviin palveluihin kuuluvat myös yöhoito, päiväpalvelut, ateria- ja turvapalvelut, omaishoidontuki ja palvelusetelit. Yöhoitajan tehtäviin kuuluu sekä Leivolan vanhusten hoito ja hoiva että kotikäynnit ja turvapuhelin hälytysten vastaanottaminen ja avun tarpeeseen vastaaminen. Sekä säännöllinen että lyhytaikainen/kertaluonteinen kotihoito on asiakkaalle maksullista. Jatkuvan ja säännöllisen kotihoidon maksu määräytyy asiakkaan tulojen ja perhekunnan koon

11 10 mukaan ja peritään kuukausilaskutuksena. Kotihoidon työntekijät ovat koulutukseltaan terveyden-/sairaanhoitajia, lähi-/perushoitajia sekä kodinhoitajia/-avustajia. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnan perustana, laaditaan yhteistyössä kotisairaanhoidon, alueen hoitotyöntekijän, asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa lähtökohtana asiakkaan olemassa olevat voimavarat ja niiden tukeminen kotona selviytymisen edistämiseksi ja laitoshoidon tarpeen ehkäisemiseksi/vähentämiseksi. Hoidon- ja palvelun tarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykyä arvioivia mittareita, joista kotihoidon käytössä on RaVa, MMSE sekä ADL. RaVa-indeksi on Turun kaupungin terveysvirastossa kehitetty vanhuksen toimintakyvyn arviointimittari. Mittaria voidaan käyttää vanhusten toimintakyvyn mittaamiseen niin avokuin laitoshoidossa. Yksittäisen vanhuksen avuntarpeen lisäksi RaVa-indeksiä voidaan käyttää myös hoitoyksikköjen keskinäiseen vertailuun ja laadun ja kustannusten seurantaan. RaVa-indeksi on kehitetty perinteisten toimintakykyä, muistitoimintoja ja mielialaa mittaavien menetelmien pohjalta. Arviota varten kerätään tietoa mm. fyysisestä toimintakyvystä, muistista ja psyyken häiriöistä. Indeksin minimi on 1,29 ja maksimi 4,02. Mitä suuremman arvon asiakas saa, sitä suurempi on hoidon ja hoivan tarve. MMSE (Mini-Mental State Examination) on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. Se on helppo, nopea suorittaa ja vakiintunut yleiseen käyttöön, joten soveltuu näin ollen niin lääkärin kuin hoitajankin työvälineeksi. Testi sopii niin seulontaan kuin älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiinkin. Hyvän toistettavuuden vuoksi se on sopiva myös seurantaan pitkällä aikavälillä. ADL-ikivihreät mittaa ikäihmisen sosiaalista toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Mittarilla pyritään hahmottamaan asiakkaan kotona selviytymistä mm. ruokailussa, henkilökohtaisessa hygieniassa, turvallisuuden tunteen kokemisessa, käytännön asioiden hoidossa ja ihmissuhteissa. Kotihoitoon ottamisen perusteet Asiakkaan ja heidän edustajiensa yhteydenotot selvitetään mahdollisimman pikaisesti, yleensä viikon kuluessa yhteydenotosta. Välitöntä apua tarvitsevien hoito aloitetaan samana päivänä. Toimintakyky arvioidaan, kun asiakas hakee ensimmäistä kertaa hoitoa tai palveluja, kun hoitomuoto vaihtuu tai toimintakyvyssä havaitaan muutoksia. Muutoin arvio tehdään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Avun tarpeeseen vaikuttavat monet seikat mm. sairaudet, yksin asuminen, puutteelliset asuinolosuhteet sekä omaisten ja muiden tukihenkilöiden puute. Kerätyllä tiedoilla on arvoa paitsi hoidon tarpeen arvioinnissa, myös lääkärille hänen laatiessaan asiakkaalle lausuntoja esim. erilaisien tukien ja etuuksien hakemista varten. Mittareiden käyttäminen mahdollistaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palvelujen saatavuuden. Mittarit luovat kriteeristön, joka ohjaa kotihoidon toimintaa. RaVa indeksin

12 11 arvolla alle 1,5 henkilö ei yleensä kuulu kotihoidon piiriin, vaan hänet ohjataan käyttämään muita palveluja. Myös tukipalvelujen tarvetta arvioitaessa hyödynnetään toimintakykymittareita. Omaishoidontuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon ja muun huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, omaishoitajan vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio perustuu sosiaalihuoltolakiin, harkintaan ja tarkoitukseen varattuun talousarvion määrärahaan. Omaishoidontuen kolme maksuluokkaa ovat: (Perusturvalautakunta , indeksikorotukset huomioitu) I maksuluokka II maksuluokka III maksuluokka 310,44 euroa / kk 465,66 euroa / kk 622,80 euroa / kk Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidettavan toimintakyvyn, hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Avun tarpeen ja hoidon sitovuuden arviointi tapahtuu kotihoidon ammattihenkilön suorittamalla kotikäynnillä. Käynnillä laaditaan hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan hoidon järjestelyt kokonaisuudessaan. Omaishoidon tuella tapahtuva kotihoito on vaihtoehto laitoshoidolle tai / ja huomattavalle määrälle kotihoidon palveluita. Kunnan ja hoitajan kesken laaditaan kirjallinen toimeksiantosopimus, jossa määritellään sopimuksen voimassaoloaika, hoitopalkkio, vapaapäivien järjestelyt ja sopimuksen irtisanominen. Sosiaalihuoltolain mukaisesti omaishoitajalla on oikeus kolmeen lakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa. Hoitajan vapaapäiväjärjestelyt hoituvat omaisten kesken, palvelusetelin tai intervallijakson avulla. Omaishoitajan eläketurva määräytyy Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijöiden eläkelain mukaan. Kunnalla on omaishoitajille tapaturmavakuutuslain vapaaehtoinen tapaturmavakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Palveluseteli Palveluseteliä koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmakuista annetun lain muutokset tulivat voimaan vuoden 2004 alussa. Palveluseteli on yksi tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja se on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä.

13 12 Palveluseteli on käytössä sosiaalihuollon kotipalveluissa, lain muutoksen myötä vuoden 2008 alusta palvelusetelillä voi ostaa myös kotisairaanhoitoa. Palvelusetelilainsäädäntö ei synnytä kuntalaiselle uusia oikeuksia palveluihin. Lain mukaan kunta päättää, mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään ja kuinka laajasti (Sosiaalihuoltolaki 3a luku). Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon asti. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa palvelusetelipäätöksen mukaisesti. Palveluseteli otettiin Leppävirralla käyttöön vuonna Vuodelle 2007 talousarviossa palveluseteliin varattiin euroa ja keväällä 2007 perusturvalautakunta määritteli palvelusetelin käytön laajentamisen perusteet, jonka mukaisesti palvelusetelillä voidaan asiakkaan niin halutessa järjestää seuraavia palveluita: lyhytaikainen ja tilapäinen hoito ja hoiva enintään 30 päiväksi, seteleitä enintään 2 / päivä, setelin arvo 20 euroa / tunti haja-asutusalueen tukipalvelu, seteleitä enintään 3 / viikko a 17 euroa / tunti jatkuva säännöllinen hoito ja hoiva; seteleitä enintään 8 / viikko, palvelusetelin arvo määräytyy ruokakunnan tulojen mukaisesti 5-20 euroa / tunti omaishoidontuen asiakkaalle omaishoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaistaan kotona ilman omaishoidontukea hoitavan vapaan järjestämiseksi enintään 8 seteliä / kk, a 20 euroa Palvelusetelillä asiakkaalle järjestettävät palvelut perustuvat kotisairaanhoidon tekemään hoito ja palvelusuunnitelmaan, jossa määritellään hoidon, hoivan ja palvelujen tarve. Palvelusetelillä tuetaan asiakkaan jokapäiväistä selviytymistä ja palveluseteli on aina harkinnanvarainen palvelu. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, vaan palvelun tarve ja järjestämistapa harkitaan aina yksilöllisesti yhdessä palvelua tarvitsevan kanssa talousarvion määrärahan puitteissa. Jatkuvassa ja säännöllisessä hoidossa ja hoivassa palvelusta asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia verrataan kunnallisen kotihoidon asiakasmaksuun. Asiakkaalle jäävä maksuosuus on yleensä summa, minkä ko. palvelu maksaisi kunnallisen kotihoidon palveluna. Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palveluita voidaan ostaa palvelusetelillä. Yksityisen palveluntuottajan tulee olla ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys ja yksityisen palveluntuottajan tai palveluksessa olevan on täytettävä samat kelpoisuusehdot, jotka vaaditaan kunnan henkilöstöltä vastaavissa tehtävissä. Palveluseteliasiakkaita oli syyskuussa 2007 yhteensä 20, näistä säännöllisen palvelun piirissä 11 henkilöä. Vaihtoehtona palvelusetelille olisi ollut kunnan tuottamat kotihoidon palvelut. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä olisi tuolloin noussut 11:lla.

14 13 Päivätoiminta Päivätoiminnan tavoitteena on vanhusten mielenvireyden kohottaminen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Toimintaa kehitetäänkin virike-/kuntoutus -painotteiseen suuntaan. Virkeä, omatoiminen ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva vanhus pärjää pidempään kotona. Päivätoiminta on maksullista ja hinta on palvelusta riippuen 4 16,50 euroa. Lisäksi vanhukselta peritään taksilla järjestetyistä matkoista linja-auto taksan mukaiset maksut. Asiakkaat saavat päivän aikana myös terveydenhuollon palveluja, sillä tarvittaessa mitataan verenpainetta ja -sokereita, otetaan verinäytteitä ja seurataan yleisestikin asiakkaan terveydentilaa. Päivätoiminnan piirissä oli syksyllä 2007 noin 60 asiakasta. Päivätoiminta on tarkoitettu ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut, jotka ovat yksinäisiä tai joiden omaishoitajan tarvitsee vapaapäivään. Päivätoimintaan on mahdollista päästä ottamalla yhteyttä oman alueen kotisairaanhoitajaan tai palvelukeskus Leivolan osastonhoitajaan. Myös päivätoiminnan edellytyksenä on asiakkaan toimintakyvyn arviointi ja hoito- ja palvelusuunnitelma. Päivätoimintaa järjestetään Leivolan päiväosastolla neljänä päivänä viikossa, yhtenä päivänä viikossa Sorsakoskella eläkeläistentalon kerhohuoneella ja Konnuslahden koululla. Maanantaisin on lisäksi iltapäivän virikeryhmä Riihitien vanhustentalon kerhohuoneella. Päiväosastolla on kaksi työntekijää ja saunapäivinä on lisäapuna työllisyysvaroin palkattu työntekijä. Konnuslahden päivätoiminnan hoitavat alueen kotihoidon työntekijät. Tukipalvelut Ateria- ja turvapalvelut ovat tukipalveluita. Ateriapalvelujen piirissä oli kuluvan vuoden heinäkuussa 146 kotihoidon ja palveluasumisen vanhusta. Vanhusten ateriat valmistetaan terveyskeskuksen keittiössä. Turvapalveluihin kuuluvat turvapuhelin, ovihälytin ja palovaroitin. Kotona asuvien vanhusten turvapuhelinpalvelut ostetaan Esperiltä. Leivolan ja Riihikodin vanhuksilla on kunnan laitteet. Palvelujen piirissä oli heinäkuussa kaikki palveluasumisen asiakkaat sekä 86 kotona asuvaa vanhusta. Kotihoito ei tuota siivous-, pyykki-, ja kauppapalveluja, vaan asiakkaat ostavat tarvitsemansa palvelut joko yksityiseltä yrittäjältä tai Ammattipajalta. Terveydenhuolto ja päivystys Ikäihmiset käyttävät samoja terveydenhuollon palveluja kuin nuoremmatkin kuntalaiset. Kunta on jaettu kuuteen väestövastuualueeseen. Jokaisella alueella toimii omalääkäri/omahoitaja työpari. Yöajan päivystys ostetaan Varkauden sairaalasta ja Kuopion yhteispäivystyksestä.

15 14 Palveluasuminen Kunnan omat palveluasunnot ovat Leivolan palvelukeskuksessa (44 paikkaa) sekä Riihikodissa (16) paikkaa). Lisäksi Savonkadulla on neljän hengen ryhmäasunto. Asukkaat maksavat vuokran lisäksi tarvitsemistaan palveluista perusturvalautakunnan vahvistamat maksut. Asukkailla on oikeus hakea eläkkeensaajan asumistukea. Hoidosta ja hoivasta peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukainen, asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Palvelukeskus Leivolan paikoista 5-6 on varattu vuorohoitoon. Vuorohoitojaksot kestävät viikosta kahteen viikkoon. Vuorohoidon tavoitteena on vanhusta hoitavan omaisen jaksamisen tukeminen, lääkemuutosten seuranta ja kuntoutus. Säännöllisen vuorohoidon piirissä on keskimäärin 10 asiakasta. Vuorohoitojaksoja järjestetään myös tilapäisen tarpeen vuoksi. Asiakas maksaa vuorokaudessa tilapäisen hoidon maksun, joka on tällä hetkellä 22 euroa. Oman palveluasumisen lisäksi palvelua ostetaan yhdelletoista ikäihmiselle Vehkaperän hoitokodista ja yhdelle Jyväskylän Puistokodista. Asiakas tekee sopimuksen asumisesta ja hoivasta palvelun tuottajan kanssa. Kunta maksaa palveluntuottajalle palveluista perittävän kuukausimaksun ja perii asiakkaalta perusturvalautakunnan vahvistaman, asiakkaan maksukyvyn mukaisen korvauksen palvelun järjestämisestä. Hoitokoteihin voi hakeutua myös itse maksavana asiakkaana. Vehkaperän hoitokodissa hoitopäivän hinta on 93 euroa vuorokaudessa. Laitoshoito Laitoshoito tarjoaa leppävirtalaisille lyhytaikaista ja pitkäaikaista hoitoa sekä vuorohoitoa ja kuntoutuspotilaiden hoitoa. Laitoshoito on tarkoitettu sellaisille potilaille, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon palveluja, mutta eivät myöskään pärjää kotihoidossa tai palveluasumisessa. Terveyskeskuksessa on neljä vuodeosastoa, joista 20-paikkainen pitkälle dementoituneiden vuodeosasto 4 sijaitsee Leivolan palvelukeskuksen yläkerrassa. Osasto neljällä hoidetaan myös akuutteja muistihäiriöitä ja lääkityksen tarkistuksia. Muut kolme osastoa ovat terveyskeskuksen päärakennuksessa. Vuodeosasto kahden tiloissa on toiminut vuoden 2005 alusta viiden potilaan kuntoutusyksikkö. Kuntoutusyksikön tavoitteena on halvaus- ja tapaturmapotilaiden kuntoutumisen turvaaminen siten, että potilas kotiutuu mahdollisimman nopeasti omaan kotiin tai palveluasuntoon. Kuntoutuspotilaat tulevat joko erikoissairaanhoidosta operaatioiden ja akuutin vaiheen hoidon jälkeen tai he siirtyvät jatkokuntoutukseen vuodeosasto 1:ltä. Osastojen vuorohoitopotilaat ovat niin huonokuntoisia vanhuksia, etteivät he enää selviydy palveluasumisen vuorohoitopaikoilla. Vuorohoitopaikkoja käytetään myös vanhusten kuntoutuspaikkoina.

16 15 Kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksen vuodeosastolla Toiminta-ajatus: Vuodeosastolla olevat potilaat, joilla kuntoutusarvion perusteella nähdään selkeä kuntoutuspotentiaali, otetaan nopeasti tehokkaan kuntoutuksen piiriin ja tuetaan heitä kaikin keinoin kotikuntoisuuden saavuttamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman aikainen ja turvallinen kotiutuminen tehostuneiden kuntoutustoimenpiteiden avulla. Hyvään kuntoutusmalliin sisältyy yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatiminen kolmen päivän kuluessa intensiivisen kuntoutuksen alkamisesta sekä säännöllinen kuntoutumisen arviointi kahden kolmen viikon välein. Kuntoutussuunnitelmaan sisältyy toimiva, viikkokohtainen suunnitelma, jossa hoito- ja kuntoutustoimenpiteet niveltyvät saumattomasti yhteen hyvän moniammatillisen yhteistyön avulla. Kuntouttavassa hoitotyössä potilas on aktiivinen osallistuja, joka omaisten ja lähipiirinsä tukemana osallistuu kuntoutussuunnitelman tekemiseen, tavoitteiden laatimiseen sekä arviointiin. Selkeitä potilasryhmiä, jotka hyötyvät tehostuneesta kuntoutuksesta ovat mm. aivohalvauspotilaat, traumapotilaat (esim. lonkkamurtumat ), leikkauksista toipuvat potilaat sekä vuorohoitopotilaat. Hoitoajat vaihtelevat viikosta useaan kuukauteen. DEMENTIA PALVELUTARPEIDEN LISÄÄJÄNÄ Suomessa yli puolet keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista ihmisistä on pysyvässä laitoshoidossa. Lievää dementiaa sairastavat asuvat yleensä kotona tai palveluasumisen piirissä. Dementoivat sairaudet ovatkin merkittävimpiä laitoshoitoon johtavista etenevistä sairauksista. Stakesin tilastotiedotteen Dementia-asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä 2001, 2003 ja 2005 mukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidettavista potilaista noin puolella on dementoiva, säännöllisessä kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa heidän osuutensa on reilu kymmenesosa. Hoitopäiviä oli lähes puolet vanhainkotien, tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastojen pitkäaikaishoidon hoitopäivistä. Dementia lisää avuntarvetta ja laitoshoitoon joutumisen riskiä. On arvioitu, että seitsemän vuoden kuluttua diagnoosista noin 80 % potilaista on laitoshoidossa. Dementoituneiden hoidon järjestäminen tulee olemaan yksi vanhustyön suurimpia hoidollisia ja taloudellisia haasteita. Tähän haasteeseen voi vastata tehostamalla dementian varhaisdiagnostiikkaa sekä kehittämällä hoito- ja hoivapalveluita. Mahdollisimman varhain suoritetut perustutkimukset jouduttavat hoidettavien sairauksien löytymistä ja niiden varhaista hoitoa. Potilaan ja omaisten asianmukainen neuvonta ja tuki edistävät kotihoidon jatkumista ja siirtävät kalliiseen laitoshoitoon joutumista. Dementia Leppävirralla Suomen väestövastuisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kukin terveyskeskuslääkäri vastaa keskimäärin 2200 asukkaan palveluista. Jos väestöstä 15 % on yli 65-vuotiaita

17 16 (keskimääräinen ikärakenne Suomessa), yhden terveyskeskuslääkärin vastuuväestössä on 26 dementiapotilasta ja joka vuosi alueella sairastuu noin viisi uutta potilasta johonkin dementoivaan sairauteen. Leppävirran ikärakenteen ollessa keskimääräistä iäkkäämpi, voidaan karkeasti arvioida jokaisella väestövastuulääkärillä olevan noin 30 dementiaa sairastavaa potilasta. Lisäksi arvion mukaan Leppävirralla sairastuu joka vuosi 30 uutta potilasta. Iäkkäiden määrän kasvaessa, myös dementiaa sairastavien määrä kasvaa. Vuosina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa diagnostisoitiin dementoiva sairaus 111 leppävirtalaisella. Kokonaisluku lienee kuitenkin jonkin verran suurempi, sillä Varkauden sairaalan tilastoja ei ole käytettävissä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yli 85 -vuotiaiden ikäryhmän kasvuun, jolloin dementian esiintyvyys lisääntyy merkittävästi. Dementian varhainen toteaminen ja hoidon kehittäminen Dementiaa sairastavat ovat keskeinen ympärivuorokautista hoitoa ja hoivapalveluita tarvitseva asiakasryhmä. Jatkossa pitää panostaa niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan ennaltaehkäisevästi vaikuttaa kotihoidon tukemiseen ja laitoshoidon myöhentämiseen. Hoitoketjua kehittämällä ja ennaltaehkäisevään työhön panostamalla, voidaan tuottaa kustannustaloudellisesti kokonaisuuden kannalta järkeviä palveluita. Myös palveluasumista ja laitoshoitoa suunniteltaessa pitäisi dementiaa sairastavat huomioida omana asiakasryhmänään. Dementoivien sairauksien varhainen diagnostiikka sekä erotusdiagnostiikka normaaliin ikääntymiseen, muihin sairauksiin ja lääkevaikutuksiin on haasteellinen tehtävä. Yksittäiselle väestövastuulääkärille ei välttämättä synny riittävää kokemusta dementiadiagnostiikasta ja hoidon suunnittelusta. Tarkoituksenmukaista olisikin keskittää alkuvaiheen tutkimukset ja hoidon suunnittelu asiaan perehtyneille lääkäreille. Varhaisen taudinmäärityksen ja hoidon perusteita ovat: 1. Parannettavissa olevien tilojen hoitaminen. Nykyisellään jo 10 % dementioista on varhaisen oikean diagnoosin perustella ennaltaehkäistävissä tai hoidettavissa. 2. Tilan etenemisen hidastaminen. Mahdollisuuksina ovat kohdennettu lääkehoito, heikentävien tekijöiden (mm. käytösoireet, oheissairaudet) diagnoosi ja hoito sekä dementiaa aiheuttavan sairauden etenemisen hidastaminen ja lääkehoidon varhainen aloitus. 3. Laitoshoidon lykkääminen. Keinoina ovat varhainen yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, sopeutumisvalmennus ja tukitoimet, laitoshoitoon varhain joutumisen riskitekijöiden (yksinasuminen, käytösoireet, oheissairaudet, hoitajan uupuminen) huomioiminen sekä pysyvää laitoshoitoa lykkäävät välivaiheen hoitomuodot (päivätoiminta, vuorohoito) Dementian hoidon kehittäminen on yksi merkittävä kehittämisalue vanhustenhuollon palveluita suunniteltaessa. Henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen dementoivien sairauksien tunnistamiseksi ja hoidon erityispiirteiden huomioimiseksi on hyvä ottaa huomioon koulutuksia suunniteltaessa. Suomessa dementiapotilaiden hoidossa on ollut selkeästi suuntaus kohti eriytynyttä dementiahoitoa. Tähän ovat kannustaneet erityisyksiköistä saadut hyvät kokemukset ja

18 17 kotimaiset tutkimustulokset. Hyvä hoito edellyttää, että hoitavaa henkilökuntaa on riittävästi potilaiden määrään ja hoidollisiin tarpeisiin nähden ja että työntekijöillä on osaamista ottaa huomioon dementoituneen ihmisen erityispiirteet. Muistineuvola Syksyllä 2006 aloitettiin Leppävirran terveyskeskuksessa muistineuvolatoiminta. Muistineuvolan toimintaan on varattu yksi päivä kuukaudessa, kuukauden ensimmäinen maanantai. Muistineuvolan dementiahoitajan työnkuvaan kuuluu muistitestaukset, potilaan, omaisten ja henkilökunnan neuvonta ja ohjaus, kotikäynnit sekä dementian hoidon kokonaisuuden kehittäminen. Lisäksi terveyskeskuksen ja kotihoidon henkilökunta voi konsultoida vuodeosasto 4:llä työskentelevää dementiahoitajaa muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Dementiahoitaja toimii kunnan dementiayhdyshenkilönä. Yhdyshenkilötoimintaan liittyen dementiaa sairastavan hoitoketjua kehitetään. Dementian hoidossa on tärkeää erilaisten yhteistyömallien ja hoitoketjujen kehittäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon, terveyskeskuksen, dementiayhdistyksen jne. kanssa. Jo lähitulevaisuudessa pitää muistineuvolatoimintaa laajentaa joko omana toimintana tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. TAVOITTEET VANHUSTENHUOLLON RAKENTEELLE JA RESURSSEILLE Laitoskapasiteettia supistetaan ja resursseja siirretään kotihoitoon. Omat akuuttihoidon paikat jäänevät pois v mennessä ja sairaalapaikat ovat päivystysyksiköiden (Kuopio ja Varkaus) yhteydessä. Tämä tukee nykyisen laitoskapasiteetin supistamista. Mahdollisuuksina ovat myös tilajärjestelyt ja palvelujärjestelmän muutos kohti ryhmäasumista tms. uusia ratkaisuja. Tavoitteeksi asetetaan palvelujärjestelmän kehittäminen siten, että vähennetään laitospaikkaa ja korvataan ne kotihoidon ja/tai palveluasumisen lisäresursseilla. Samalla uudistetaan henkilöstön ammatillista rakennetta kohti kevyempää hoivaa. (PARAS toimeenpanosuunnitelma 2007). Vanhuspalveluiden lisäksi pitkäaikaista laitoshoito- tai ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan jonkin verran myös nuoremmille ikäluokille vuorohoito- ja kuntoutustarkoituksiin. Tavoitteena on, että kotihoidolla on käytettävissään toiminnan mahdollistavat resurssit. Henkilöresursseja kotihoitoon siirretään purettavasta laitoshoidosta. Resurssien lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Kotihoidon tehtävänä on yhä enemmän jäljellä olevan toimintakyvyn tukeminen ja avun tarpeen ennakoiminen niin, että vanhukset voivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Mikäli hoidon tarpeesta ei muuta johdu, pyritään myös pitkäaikaishoito järjestämään kotona tai kodinomaisissa palveluasumisen hoivayksiköissä. Itsenäistä selviytymistä vahvistetaan tukitoimin. Tukitoimina voidaan mainita ennaltaehkäisevät kotikäynnit, tapaturmien ennaltaehkäisy, kohdennetut ikääntyneiden terveystarkastukset, vanhusneuvolatoiminta ja ravitsemusterapeutin palvelut.

19 18 Ikäihmisten palveluissa on kunnallisessa kotihoidossa omaa henkilöstöä 34 sekä arviolta noin 15 muiden toimijoiden palveluksessa olevaa. Laitoshoidossa on kunnan yksiköissä 20 paikkaa kohti noin 13 htv:n panos. Jos pohjaksi otetaan henkilöstötarpeen osalta edelleen nykysuositus siitä, että neljännes 75 vuotta täyttäneistä olisi kotihoidon piirissä ja sovelletaan nykyrakenne suoraan tuleville vuosille, olisi kotihoidon työntekijöiden laskennallinen lisäystarve nykyiseen noin 15 henkilötyövuotta vuoteen 2015 ja 26 henkilötyövuotta 2025 mennessä, minkä lisäksi suositusten täyttäminen edellyttäisi 20 htv:n (v:een 2015) ja 34 htv:n (v:een 2025) lisäystä. Nämä riippumatta siitä onko kyse kunnallisesta palvelujen tuottajasta ja/tai muista (PARAS toimeenpanosuunnitelma 2007). TOIMIVA PALVELURAKENNE Palvelujärjestelmän on vastattava kuntalaisten tarpeisiin. Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointia voidaan pitää lähtökohtana palvelurakennetta kehitettäessä. Toimintakyvyn aleneminen on yleisin palvelujen käytön peruste ja dementoivat sairaudet ovat ikäihmisillä tärkeimpiä palveluntarvetta lisääviä tekijöitä. Palveluntarvetta lisäävät myös yksinäisyys, puutteellinen asuminen, asuinympäristön esteellisyys ja heikko taloudellinen asema. Palvelurakennetta kehitettäessä ikääntyneiden kuntalaisten palveluille ja palvelutoiminnan voimavaroille asetetaan määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteilla olevassa ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa laatusuosituksessa (versio ) esitetään palvelujen valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuoteen 2010 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia*) asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5-6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 4-6 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai terveyskeskussairaalassa *) Palveluasunnoissa (tavallinen ja tehostettu) asuvat lasketaan kotona asuviksi Suosituksen mukaan määrällisiä tavoitteita pitäisi asettaa myös hyvinvointia ja terveyttä edistäville ehkäiseville palveluille sekä kotona asumista tukeville päivätoiminnalle ja vuorohoidolle. Päivätoiminnan ja vuorohoidon tietoja ei kerätä valtakunnallisesti.

20 19 Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaiden palvelujen kehitys näyttää seuraavalta: asiakkaat % asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat Ehkäisevät palvelut päivätoiminta 60 omaishoidon tuki asiakkaat vuoden aikana palveluasuminen asiakkaat vuorohoito pitkäaikainen laitoshoito asiakkaat Säännöllinen kotihoito Palveluasumisen ja laitoshoidon yhteenlasketut resurssit riittänevät vuoteen 2020 kuten on jo aiemmin todettu. Laitoshoidon purkamisen ja vähentämisen edellytyksenä on kotihoitopainotteisen toiminta-ajatuksen juurtuminen päivittäiseen hoivatyöhön ja palveluasumisen ja pitkäaikaisen vuodeosastohoidon siirtyminen nykyistä myöhempään ajankohtaan. Lisäksi on pyrittävä lyhentämään vuodeosastojen hoitoaikoja. Omaishoidon tuen määrärahaa pitää joko lisätä tai suunnata sitä vanhempaan ikäluokkaan. Säännöllisen kotihoidon tarvetta arvioitaessa on laskelmassa huomioitu ainoastaan kunnan omat palvelut. Jotta suosituksen normit täyttyvät joudutaan kotihoitoa lisäämään reilulla puolella jo vuoteen 2010 mennessä, Tavoitteen saavuttamiseksi kotihoidon resursseja lisätään ja kotihoidon painopistettä siirretään paljon hoitoa ja apua tarvitseviin. Paljon työaikaa vievä lääkkeenjako siirretään apteekille. Palveluntarvitsijoita ohjataan yksityisten tai järjestöjen palvelujen piiriin joko omakustanteisesti tai palveluseteleillä tukien. Palveluohjauksen avulla etsitään asiakkaalle paras/edullisin vaihtoehto.

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT

IKÄIHMISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT päivitys 9.6.2016 1 (6) KOTIHOITO Kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut muodostavat kotihoidon yksikön. Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS SISÄLLYS 1. PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ 3 2. PIEKSÄMÄELLÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT 4 2.1 Kotihoidon palveluseteli 4 2.2 Omaishoidon vapaapäivien palveluseteli

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..0 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (9/9): Kotona annettava palvelu (648/9): Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 10.12.2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2014 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN id: 404395 2 (8) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 27.1.2016 7 Sisällysluettelo OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JOUTSASSA 1.1.2016... 3 Omaishoidon tuen määritelmä... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot