Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa 2007 2013. maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10"

Transkriptio

1 maaseudun makasiinilehti Mmm...Pohjois-Savon 2/2014 Leader - toimintaa Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä s. 26 Eemeli Kiukkonen palasi kotiseudulleen ja perusti valokuvausyrityksen.

2 PÄÄKIRJOITUS Sisällys: Mmm... Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014 Julkaisija Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman seuranta ja arviointi -hanke (vaihe II) Vastaava toimitus Satu Peltonen ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Ulkoasu ja taitto Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Kannen kuva Eemeli Kiukkonen Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky Painosmäärä 3000 kpl Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Maaseutu kehittyy yhteistyöllä Leader-toimintaa Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden paluun synnyinseudulle Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Seitsemän vuoden silmäys Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston Maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukon iärestä Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa Ylä-Savon Veturi ry Veturi uskoo Ylä-Savoon Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Kunta ei pysty yksin takaamaan alueensa elinvoimaisuutta, mutta kokemukset osoittavat, että kunnalla on vahva rooli paikkakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tampereen yliopiston tutkijat erittelivät juuri valmistuneessa tutkimuksessaan kuntien elinvoimajohtamisen kolmeen eri osa-alueeseen - resurssit, vuorovaikutus ja uuden luominen. Kaikilla osa-alueilla on merkityksensä kunnan elinvoimaisuuden kannalta, eikä niistä pelkästään yhdellä menestyminen takaa elinvoimaisuutta. Parhaimmillaan elinvoimajohtaminen edellyttää kaikkien näiden näkökulmien huomioimista, ja parhaaseen tulokseen pääsee tukemalla kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusta. Maaseudun näkökulmasta tutkijoiden jäsennyksessä on kiinnostavaa se, että elinvoimaa edistävät kehät voivat saada alkunsa mistä tahansa osa-alueesta. Esimerkiksi vuorovaikutuksesta lähtevä kehä voi edetä uuden luomiseen, jolloin verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta syntyy uutta ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kunta voi tulevaisuudessa kehittyä. Tämä puolestaan voi johtaa strategiavalintoihin, jotka vaikuttavat positiivisesti myös kunnan resursseihin pitkällä aikavälillä. Vuorovaikutus voi myös esimerkiksi yhteisöjen uudenlaisen vastuunkannon tai kekseliään yritysyhteistyön avulla vaikuttaa suoraan kunnan resursseihin tai ainakin resurssien tarpeeseen. Maaseudun kehittäminen on oikeastaan aina perustunut vahvalle vuorovaikutukselle, josta nykymuodossa toimintaryhmätyö ja kylätoiminta ovat hyviä esimerkkejä. Maaseudun kunnat ovat aktiivisesti hakeutuneet avoimeen vuorovaikutukseen ja olleet sitä kautta sysäämässä kehityksen pyörää liikkeelle. Uudistuminen ja elinvoima ei ole kunnassa vain elinkeinotoimen asia, vaan elinvoimanäkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Niukat resurssit ja julkisten palveluiden innovatiivista organisointia kahlitsevat normit ovat kuitenkin asettaneet omat reunaehtonsa kehitykselle, joten uudistumiselle ja vuorovaikutteiselle kehittämiselle on tilausta. Kun biotalouden nousun myötä ovat maaseudun resurssit nousemassa uudelleen arvoonsa, on kullakin maaseutualueella hyvät edellytykset aktiivisella työllä löytää avaimet oman positiivisen kierteensä käynnistämiseen. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Sydämen asiana kesäteatteri Eerola Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia Kuva: Kuntaliitto Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan Valokuitua eniten Ylä-Savossa Mansikka ry, yhteystiedot, yhteystiedot Veturi ry, yhteystiedot Tämä ohjelmakauden viimeinen Mmm Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti Leader-toimintaa kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen Leader-ryhmän kehittämistyötä ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 5 alalaidasta. Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta. Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta. 3

3 PUHEENVUORO LEADER-TOIMINTAA Maaseutu kehittyy yhteistyöllä Kuva: Satu Peltonen Pohjois-Savon kolme Leader-ryhmää, Kalakukko, Mansikka ja Veturi ovat vakiinnuttaneet asemansa paikallisina maaseudun kehittäjinä. Ryhmien vahvuus piilee juuri niiden paikallisuudessa. Ne ovat aktivoimassa, neuvomassa ja verkottamassa kylien asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä sekä jalostamassa heidän ideoitaan rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Maaseudun kehittämisen saralla kynnettävää riittää. Runsaat esille tuodut kehittämistarpeet sen kertovat näin ohjelmakausien vaihtuessa. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytössään samat maaseudun kehittämisen välineet. Työnjako on kuitenkin toimiva: Leaderin kautta rahoitetaan paikallisia hankkeita sekä alkavia tai pieniä yrityksiä. Elyn kautta rahoitetaan maakunnallisia, tai vähintään seutukunnan kattavia hankkeita sekä suurempia pk-yrityksiä. Yhteistyötä teemme myös hakemus- ja päätöskäsittelyssä. Leader-ryhmät ottavat hakemukset vastaan ja päättävät itsenäisesti rahoituksensa kohdentamisesta. Viralliset päätökset tehdään kuitenkin ELY-keskuksessa. Leader-työn tulokset ovat vakuuttavia ja moninaisia. Niistä osaltaan kertovat tämänkin julkaisun esimerkit. Kerrassaan mahtavaa on se talkootyön määrä, jota erityisesti yleishyödyllisissä investointihankkeissa tehdään. Talkootyön rahallinen arvo on päättyvällä ohjelmakaudella Pohjois-Savossa yli miljoona euroa! Tämä kertoo osaltaan toimijoiden sitoutumisesta hankkeisiin sekä yhteisöllisyyden voimasta. Leaderin kautta myös maaseudun nuoria on saatu mukaan kehittämään omaa elinympäristöään. Työtä ja toimeentuloa on saatu lisää esim. antamalla käynnistysstartti aloittaville yrityksille. Jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää olisi löytää kunnostetuille kylätaloille nykyistä eli harrastuskäyttöä monipuolisempaa toimintaa. Esim. uusia tapoja tuottaa lähipalveluita voidaan kokeilla. Nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen pitäisi pystyä tukemaan, jotta heitä opiskelujen jälkeen palaisi maaseudulle, ehkä jopa työ mukanaan. Paikallisia pieniä yrityksiä mahtuu maaseudulle ja jo toimivat tarvitsevat tukea ja potkua vahvistuakseen. Entäpä meidän hiljenevät kirkonkylät? Leaderillä voisi olla jotain annettavaa niidenkin vetovoiman vahvistamiseksi. Hankerahoitukseen on liittynyt valitettavasti varsinkin pienille toimijoille kohtuuton paperityö. Tulevalla kaudella sähköiseen asiointiin siirtymisen odotetaan helpottavan tätä taakkaa. Rahoitusvälineiden odotetaan tulevan hieman yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi. Mutta edelleenkin tarvitaan hakijan mietittyä suunnitelmaa niin tekemisestä kuin kustannusten ja rahoituksen räknäämisestä. Toivon Leader-ryhmille sekä paikallisille toimijoille kasvavaa rohkeutta nostaa kunniaan ja hyödyntää paikallisia vetovoimatekijöitä hanketyössä! Tilaa ja mahdollisuuksia maaseudulla on! Tuulikki Vesterinen Toimintaryhmäkoordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus Maaseutu- ja energiayksikkö Kallanranta 11, Kuopio p , POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha rahallinen osuus vastikkeeton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,6 Matkailun kehittäminen ,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,8 Asumisen kehittäminen ,9 Kylätoiminnan kehittäminen ,9 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,0 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,1 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,9 YHTEENSÄ ,0 POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN MYÖNTÄMÄ YRITYSTUKI TUKIMUODON MUKAAN Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry Leader yhteensä Yritystuki / tukimuoto Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä (EU, valtio ja yksityinen) % Yrityksen investointituki , , , ,0 Yrityksen investointi- ja kehittämistuki , , , ,4 Yrityksen investointi- ja käynnistystuki , , , ,6 Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki , , , ,6 Kehittämistuki , , , ,3 Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki , , , ,8 Käynnistystuki , , , ,3 YHTEENSÄ , , , ,0 Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Mansikka ry:llä ollut 14 kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Mansikka ry on myöntänyt vielä 8667 euroa yhdellä yritystukipäätöksellä. Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on :llä ollut yhdeksän kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen ei ole tehnyt yritystukipäätöksiä. Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Veturi ry:llä ollut seitsemän kappaletta. Luvuissa ovat mukana välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Veturi ry on myöntänyt vielä 9343 euroa kolmella yritystukipäätöksellä. PSarvi II -hanke, Taina Väre ALL OFF ROAD ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ ASENNUS HAKKARAINEN AUTO- JA KONEKORJAAMO K. KÄPPI AUTOMAALAUS-JA KOLARIKORJAUS HALTTU BERRYEXPRESS OY CADSAM KY CME SOLUTIONS OY DAHLGREN TIINA ANITA ELSOR OY FEELWOOD OY FYSIOTERAPIAPALVELU RIITTA NIEMI GASTHAUS LASTULAHTI OY GASTHAUS NEUVOLA OY GRAAF SUUNNITTELIJA ANSSI TOIVANEN HELMIJAANA OY HELPOMPI ARKI LAPINLAHTI HENKILÖSTÖRUOKALA R VARTIAINEN TMI HIPPURANTA AY HIRSI-SUIHKONEN KY HIRVONEN SIMO PEKKA HISTAMIINI OY HK-KATE KY HOLOPAINEN REIMA ILMARI HYVÖNEN ANSSI MATTI KALEVI HÄRKÄMÄEN PLANETAARIO TMI HÄTINEN HANNU IHALAN TUPA JA POLKU OY ILMASTOINTI TUUNELA KY ILTALYPSY OY INSINÖÖRITOIMISTO CONSILIUM OY INSINÖÖRITOIMISTO ESA ILVONEN IP-DYNOTEST OY JAANAN JUHLAPALVELUT KY JAARANEN TEEMU TAPANI JAKI TUOTE OY JALKAHOITOPALVELUT ANNE PASANEN JALKOJENHOITO JA RENTOUTUMISPALVELU JOKAKONE KY JORKIN KORJAAMO KY JUNTUNEN ANU MARJAANA JUOVENE JA PUU JUUTILAINEN JAAKKO JUHANI JUUTILAINEN RAIMO KALEVI JÄRVINEN JUKKA KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI KARHULAN METALLI KY KARTTULAN KONEHUOLTO KIINTEISTÖTEKNIIKKA SAARISILTA OY KIRJA-JA LAHJALIIKE SININEN AJATUS KODIN LOIHTIMO TMI KOISTINEN PENTTI JUHANI KOJONEN SAMI KY KOMULAINEN JARMO KONEHUOLTO HIRVONEN OY KONEPALVELU SAVOLAINEN KY KONEURAKOINTI ISKANIUS KY KONEYHTYMÄ AIRAKSINEN & KORHONEN KOTISIIVOUSPALVELU LEENA KASURINEN KULJETUS LINTUNEN AY KULTTUURIPALVELU KUUTAMO TMI KUOPION RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY KUUSISTO SUSANNA ELSA KRISTIINA KÄRKKÄINEN PAAVOMATTI EEMIL LAHDENTAUKSEN PIIKA JA PEHTOORI LAPINLAHDEN TAIDEVALU OY LEPPÄVIRRAN HAMMASLABORATORIO LEX FORTE OY LOIMUTAR OY LUONTOAPAJA LUOVAPUU RAIJA WEISENBERG LÅNG TIMO LÅNG TIMO HEIKKI JOHANNES MANDOX OY MARIA ASTIKAINEN WESTERNRIDING AY MARJAKARTANO HUSSOLA MARTIN HIRSI JA KAIVU KY MARUN KILPI JA KAIVERRUS MATIN PUUPAJA PAKARINEN MATTI METSOLAN ASEPAJA OY METSÄURAKOINTI M RUOTSALAINEN METWELD KY MIETTINEN PEKKA JUHANI MINNEA DESIGN KY MIRKA PUKINE OY MITTAKALUSTE TARVAINEN OY MITTAVAT OY MONIALAPALVELU JUUTI KY MV-LOUHINTA KY NILSIÄN TV-HUOLTO R. TUONONEN NISKANEN JOUNI JUHANI NOMAD HORSES OY OHJELMAPALVELU WILLI OLLIKAINEN ARJA OMAPUUSEPPÄ OLLI PASONEN OY SOITINRAKENTAJAT AMF PCM TECHNOLOGY OY PEN-A PALVELU PODARKKA T:MI POHJOLAN JYVÄJEMMARI OY POLAR IMPORT OY PUTKI JA ASENNUS OLLIKAINEN KY PUTKI- JA HITSAUSPALV J NISKANEN KY PÄIVÄSIRKUS EIJA NISKANEN TMI R. TASSO RAKENNUSARKKI RA RAJAHALME JUHA RAKENNUSPALVELU PÄÄKKÖNEN KY RAMEST OY RUTUN RAKSA T:MI SARAKONE KY SAWON NOVAS OY SEITA-MAARIA OY SEKTORI INSSIT AY SERAFIIA DAMASK D OY SIILIN MONIPALVELUT OY SIRKKELI RIPATTI & JATKOLA AVOIN YH SISÄ-SAVON TILIHILIMAT OY SONJAN KAUNEUSSALONKI SORKKAHOITO J. VEPSÄLÄINEN KY SORVISOPPI JA -KOULU ANTTI SORVAMAA SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA SUOMEN MAD SAM S OY SUOMEN OPASKOIRAKOULU OY SUONENJOEN TURVAPALVELU OY SYVÄNNIEMI SEIKKAILU OSK SÖDERLUND TERJA T&T SÄHKÖPALVELU AVOIN YHTIÖ T:MI H M KORHONEN T:MI MATILAINEN MARKO T:MI MINNA SUURONEN TARJAN KOTIASKARE TERVON MUOVITYÖ KY TERÄMEKA KY TERÄSRAKENNE HARTIKKA TIINAN TAAPEROT KY TIMONEN JOUKO JUHANI TK-SUKELLUS TMI ANNE-LEENA PELLIKKA TMI ILPO KALEVA TMI JANI NYKÄNEN TMI LEA MANNIER TMI MAIJA VALTO TMI PARTANEN LEENA TMI PELTSI TMI TEEMU KANANEN TMI ULLA VIIK TMI VEISTO- JA RAKENNUS PUUSTINEN TOIMINTATERAPIA EIJA VEHVILÄINEN TM TOMORO KY TUOVINEN ESKO JARKKO TAPANI TUUSNIEMEN LÄMPÖ JA VESI OY ULTIA OY UNIIKKITARINA URAKOINTI SOININEN VALKEISMÄKI OY VENE- JA KIINTEISTÖHUOLTO RINNESALO VERTEPRO OY VESANNON HIUS JA KAUNEUS JADE OY VESANNON KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU O VIEREMÄN LEIPOMO OY VIHER.PIRKKO VIINAMÄEN AUTO JA KONEKORJAAMO VILLALIINU TMI VUOSMAA RIINA TMI VÄRISAMPO ÖRKIT OY

4 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä Suonenjoella sijaitsevan Histamiini Oy tarjoaa palveluita sekä ihmisille että eläimille. Palveluihin kuuluvat koirahoitola, koirakoulu, hevosja ratsastuspalvelut sekä tilauksesta tehtävät koulutuspalvelut ja materiaalit organisaatioille. Yritys tarjoaa green care-palveluita kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja eläinavusteista koiratoimintaa, esimerkiksi hevosten ja koirien vierailuja erilaisille hoitolaitoksille. Histamiini Oy:n yrittäjä Piia Nissisellä on monipuolinen koulutus- ja työkokemus niin ihmisten kuin eläintenkin ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Hänellä on esimerkiksi yhteisöpedagogin, ammatillisen opettajan ja hevosmatkailun ohjelmapalveluiden koulutus sekä laaja-alainen hevosalan työkokemus. Kehittämistuen avulla Nissinen paransi ammattitaitoaan hankkimalla käyttäytymistieteellisen eläinkouluttajan, ongelmakoirakouluttajan ja Centered Riding Instructor pätevyydet. Näiden hän kokee tuoneen lisäarvoa yrityksen toimintaan ja mahdollistaneen uusien palveluiden, kuten koiraongelmakonsultoinnin, kehittämisen. Investointituella rakennettiin hevostarha ja hankittiin erityisryhmien ajeluttamiseen soveltuvat ponikärryt ja kuljetustraileri. Myös koirat saivat uudet tarhat ja lisäksi hankittiin koulutuskalustoa, kuten tarvikkeita koulutuskentälle ja koirahoitolaan. Tärkeimpänä ajatuksena investoinneissa oli erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden turvallisuus. Tavoitteet ovat Nissisen mukaan toteutuneet täysin; investoinnit oli tuen ansiosta mahdollista toteuttaa laadukkaammin ja turvallisempana. Lisäksi hän mainitsee, että investointien kautta on syntynyt myös uusia kehittämisideoita. Tulevaisuudessa Nissisen tavoitteena on laajentaa ja vakiinnuttaa green care-toimintaa. Laitoskäynnit ovat tällä hetkellä täysin tapauskohtaisesti räätälöityjä ja tämän toiminnan tuotteistaminen on Nissisellä työn alla. Tilalla on puitteiden parantamiseksi käynnissä rakennusprojekteja ja tavoitteena on, että yritys työllistää ainakin yhden henkilön kokoaikaisesti. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Kuvat: Piia Nissinen Monitoimiruuna Rasmus on 15-vuotias sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammattilainen. Rasmuksen kanssa voi esimerkiksi pelata hevosjalkapalloa tai vikeltää. Piia Nissisen rottweilerit Ella ja Rölli toimivat Kennelliiton kaverikoirina. Koirat tuovat iloa ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa esimerkiksi vierailemalla vanhusten ja lasten luona laitok sissa ja kouluissa. Eläinavusteisen työn vastapainona Ella ja Rölli kilpailevat tokossa eli tottelevaisuuskokeessa. Toimiala Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) rahoitus Rahoitus yhteensä Annex Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Hevospalvelut Urakointi Lämpöyrittäjyys Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine YHTEENSÄ Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden perheen paluun synnyinseudulle Lakiasiain- tai musiikkialan työt löytyvät useimmiten kaupungeista, eikä maaseutupaikkakunnilla ole juuri tarjontaa alan työpaikoista. Kun Katri Ollila, asianajaja ja Tuomas Ollila, tietotekniikkainsinööri, joka toimii myös musiikkialalla, tahtoivat muuttaa takaisin maalle ja synnyinseuduilleen Sisä-Savoon, piti työpaikat luoda itse. Ollilat päätyivät perustamaan Vesannolle vuonna 2012 Lex Forte Oy:n, joka tarjoaa lainopillisten palveluiden lisäksi musiikin ohjelma-, opetus- ja tuotantopalveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Katri Ollila kertoo, ettei Vesannolla ole ennen ollut lainopillisia palveluita tarjoavaa yritystä, joten yrityksen perustaminen on tuonut alueelle uusia palveluita. Lisäksi Ollila perusti samaan aikaan sisarensa kanssa tilitoimiston, jonka palvelut täydentävät hyvin Lex Forten tarjontaa. Perustaessaan yrityksensä Ollilat hankkivat i nvestointituen avulla toimistokalusteita, -koneita ja -tarvikkeita, tietotekniikkaa, lainopillista kirjallisuutta ja äänentoisto- ja soitinlaitteita. Katri Ollila kertoo, että tuesta oli suuri apu yrityksen käynnistysvaiheessa. Tuki auttoi erityisesti siinä, että yrityksen toimialojen toiminta saatiin käynnistettyä välittömästi. Ilman tukea laiteinvestointeja olisi todennäköisesti tehty hitaammalla aikataululla. Nyt resursseja on pystytty suuntaamaan jo muualle, kuten lisäkoulutukseen. Ollila kehuu Vesannon kunnan suunnalta tullutta aktiivista neuvontaa yrityksen käynnistysvaiheessa ja erityisesti tiedottamista yritystukimahdollisuuksista. Tulevaisuuden suunnitelmista Ollila kertoo, että palveluille on ollut kysyntää siinä määrin, että yrityksen toimintaa saattaa olla pakko laajentaa. Me ollaan kaksi vuotta hoettu, että ensi viikolla rauhoittuu Ollila naurahtaa. Heillä onkin tarve tarkastella lähiaikoina yrityksen tilannetta ja sitä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään. Kasvava yritystoiminta yhdistettynä kolmeen pieneen lapseen ja talonrakennusprojektiin pitävät yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Tällä hetkellä lainopilliset työt ovat selkeästi suuremmassa roolissa yrityksen palveluntarjonnassa ja niiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta Ollilat haluavat tarjota jatkossakin myös tietotekniikka- ja musiikkipalveluita. Niitä tullaan kehittämään tulevaisuudessa, kun Tuomas Ollilaa työllistävä talonrakennusprojekti saadaan päätökseen. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN Kuva: Alias Studiot Oy. Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl rahoitus Tuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä KARTTULA KUOPIO LEPPÄVIRTA RAUTALAMPI SUONENJOKI TERVO VARKAUS VESANTO Yhteensä

5 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankkeen nimi Hakija rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten yrittäjyyden edistäminen -selvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon yrittäjille Sisä-Savon seutuyhtymä Elinvoimainen Vesanto -esiselvitys Vesannon Yrittäjät ry Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen Syvänniemen Kyläyhdistys ry PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla - selvitys Sisä-Savon yrityksistä Sisä-Savon seutuyhtymä Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus Tervon kunta Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry) Navitas Kehitys Oy Uusi maaseutu mahdollistajana Rautalammin kunta Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon Tervon kunta Härkämäen observatorion kerhotalo Warkauden Kassiopeia ry Karting-radan peruskorjaus Varkauden Urheiluautoilijat ry Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski Rautalammin kunta Suonenjoen lasten liikennepuistohanke Lions Club Suonenjoki ry Suonenjoen ravirata-alueen kehittämis- ja kunnostushanke Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry Kesäteatterin kattaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry Kännipuron sauna- ja varastohanke Vesamäen Erämiehet ry Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry Toukolan peruskorjaus Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry Kalastuslaituri LC-Tervo Lions Club Tervo ry KOORDINOINTIHANKKEET Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry RAHOITUS YHTEENSÄ Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Sininen Tie Aisapari ry Rautalampi takaisin maailman kartalle! Rautalammin kunta SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Paremman Palvelun Suonenjoki Suonenjoen Yrittäjät ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke * Osaavat paikallistekijät Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Ilmaise iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke * Kylien kehittäminen ja aktivointi Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Maaseutu opettaa Kylät liikkeelle Leppävirran Viri ry Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Vetovoimainen Vesanto Vesannon Yrittäjät ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry Selvästi Paras Voima Virtaa ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Musta teatteri - Black Light Theatre * Suonenjoen kaupunki Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen ()* Setlementti Ukonhattu ry Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (, Veturi ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Nuoret aktiivisiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osasto ry JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/ alueiden välinen () Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Project * Suonenjoen kaupunki Seitsemän vuoden silmäys Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö Tervon kunta Uuden Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" * Setlementti Ukonhattu ry ohjelmakauden kynnyksellä Miten uudelle ohjelmakaudelle? Päättyneeltä kaudelta olemme ottaneet opiksi ja mm. tiedottamista pyrimme tehostamaan. Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Warkis Varkaus ry on aika luoda silmäys ohjelmakauden tuloksiin: onnistu- tilanteesta eteenpäin: meillä on aktiivisia toimijoi- Eri tiedotuskanavat tullaan valjastamaan moni- Uudella rahoituskaudella jatketaan melko hyvästä Liisan luontolenkki Vanhamäki säätiö Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan * Varkauden Urheiluseurat ry misiin ja kohdattuihin haasteisiin. ta ja kunnissa kehittämishalukkuutta ja uskallusta puolisesti Leader-ilosanoman levittämiseen. Tässä julkaisussa esiintyvät jo toteutetut hankkeet Monenmoista on matkan varrella tehdä toisin. Tervoon saavitolkulla kasaantunutta yhdessä tekemisen taikapölyä pitää puhaltaa ovat mitä parhainta mainosta toiminnallemme. KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET sattunut milloin ilonkiljahduksia Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä Proagria Pohjois-Savo hankkeiden saavutusten johdosta ja milloin avustuksellamme kaikkiin jäsenkuntiin! Yhteensä 154 myönteistä tukipäätöstä osoittaa, VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun taas epätoivon sanailuja byrokratian ulottaessa Päättyneellä ohjelmakaudella toimintansa että rahoitusta on mennyt sekä suurempiin että kehittämiseen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry jälleen amebamaiset lonkeronsa maaseudun kehittämiseentaansa aloittaneita yrittäjiä tuetaan kehittämään toimin- pienempiin kohteisiin ne kaikki ovat maaseu- YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET uudelle tasolle. Tukea tarjotaan toimijoidulle tärkeitä ja omalta osaltaan lisäävät alueem- Oittilansalon haulikkorata Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry Työni Mansikassa on osoittanut minulle den saumattomassa yhteistyössä (alueen kehittämisyhtiöt, me elinvoimaisuutta. kuntien elinkeinoasiamiehet, Pro Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen Leppävirran Hevosystäväinseura ry maaseudun asukkaiden mutkattomuuden: lupaukset pidetään ja tarpeen vaatiessa apua ja Agria ja Leader-ryhmät). Lisäksi pyrimme omalta Sinisiä ajatuksia punainen lanka Niinimäen kylän kehittäminen Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry Virtaa toimintaan Pängätsalon Erämiehet ry sisua löytyy vaikka millä mitalla. Ohjelmakauden osaltamme tukemaan nuorten yrittäjyyskasva- käsissä pitäen Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus Talluskylän Nuorisoseura ry hakemusvirta on vahvistanut tusta alueella. Uusia avauksia ei synny ilman sinisiä ajatuksia. Niskaharjun lava Sorsakosken Eläkeläiset ry käsitystäni siitä, että maaseutuyrittäjän leipä Virtuaalimaailman ja valokuidun hyödyntäminen Yritämme parhaamme mukaan kalastella kentäl- Seuralan sisäremppa Sorsakoski-Seura ry on lukuisten toisiaan tukevien toimien summa: kokonaisvaltaisesti palvelemaan sekä yktä sinisiä ajatuksia, joista jatkojalostuksessa löy- Kaivinkoneen hankinta Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry yrittäjä nauttii työstään ja tekee sitä koko sydämellään sittäistä maaseudun asukasta että liiketoimintyy selkeästi se paljon puhuttu punainen lanka. Urheilutalon laajennushanke Voimistelu-ja urheiluseura Airakselan Yritys ry tulosodotusten ollessa hyvin maltillitaansa kehittävää yrittäjää on priorisointilistalla Toivottavasti uudella kaudella punainen näyttäysittäistä Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke Iron Team Riders ry set. Itsensä työllistäminen ja kohtuullinen toimeentulo etunenässä. Ajatuksia on keskitettävä etenkin tyy myös tulipalokiireinä yhdistyksen toiminnas- Harjurannan kylätuvan saniteettitilojen rakentaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry riittävät onnellisuuteen maaseudulla. siihen, mitä lisäarvoa keski-ikäiset työssä käyvät sa se tietää paljon yhteistä hyvää! Eväät elämään Karttulan Vapaaseurakunta Koko ohjelmakautta on leimannut keskustelu saavat valokuidusta? Totta myös on, että olemme Suonenjoen JM/RC radan kunnostus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry jatkajien vähyydestä ja uudelle kaudelle tultaessa nähneet vain murto-osan valokuidun mah- Sanna Kauvosaari Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa Konnuslahden Kyläyhdistys ry tilanne on huonontunut entisestään. Tämä dollisuuksista lasten ja ikääntyneiden palveluis- Toiminnanjohtaja Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio puvustukseen, lavastukseen ja teatteritekniikkaan Suonenjoen kaupunki on asia, jonka eteen meidän maaseudun kehittäjien tulee tehdä töitä yhdessä. Aloittavia yrittäjiä sa. Jonkinnäköinen ThinkThank asian ympärillä on edelleen hyvin tarpeellista ja olemme mielellämme Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 8 Uusi Honkapirtti Varkauden Latu ry myös tarvitaan entiseen malliin lisää ja rutkasti! keskusteluissa mukana. 9

6 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha rahallinen osuus vastikkeeton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,2 Matkailun kehittäminen ,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,9 Asumisen kehittäminen ,9 Kylätoiminnan kehittäminen ,8 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,6 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,6 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,0 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,3 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,4 YHTEENSÄ ,0 Warkauden Kassiopeian uusi kerhotalo tarjoaa tilat 30 hengen tilaisuuksien järjestämiseen. Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin Pohjois-Savosta löytyy eräs Suomen aktiivisimmista yhdistyksistä tähtitieteen harrastamisen saralta. Warkauden Kassiopeia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ja puitteet tähän hieman harvinaisempaan harrastukseen. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää tähtitieteen opetusta ja harrastusta Varkauden seudulla. Kangaslammilla sijaitsevan Härkämäen alueen ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa tähtitieteellistä toimintaa otettiin vuonna 2004, kun sinne nousi Warkauden Kassiopeian toimesta observatorio. Yhdistyksen puheenjohtajan Veli- Pekka Hentusen mukaan jo tuolloin oli selvää, että alueelle tarvitaan tulevaisuudessa myös kokoontumistila, kun toiminta saadaan vakiinnutettua. Kun ihmiset kiinnostuivat tähtitieteellisen yhdistyksen toiminnasta ja vierailijamäärät kasvoivat, tuli kerhotalohankkeen aika vuonna Yhdistyksessä tiedostettiin, että rakennushanke tulee vaatimaan paljon jäseniltä. Rohkeutta ja intoa hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löytyi ja kolmen vuoden ponnistuksen tuloksena ja jäsenten esimerkillisen sitoutumisen ja vastuunkannon ansiosta harrastukselle on nyt saatu erinomaiset puitteet. Veli-Pekka Hentusen mukaan valmistuneet uudet tilat ovat siivittäneet yhdistyksen toiminnan uuteen nousuun. Kerhotalo mahdollistaa yhdistyksen oman toiminnan laajentamisen lisäksi tilojen vuokraamisen esimerkiksi kokous- tai juhlakäyttöön. Erityisesti Hentunen nostaa esille uuden kerhotalon edut lapsi- ja koululaisryhmille, jotka ovat tärkeä kohderyhmä. Lapsiryhmiä silmällä pitäen pihaalueelle toteutettiin kerhotalohankkeen jälkeen tiedepolku, joka sisältää erilaisia tehtävärasteja. Alueen jatkuvan kehittämisen tavoitteena on luoda houkutteleva toiminnallinen retkikohde, jonka avulla voidaan parantaa erityisesti lasten luonnontieteiden tuntemusta. Yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmiin alueen kehittämiseksi kuuluu toisen tähtitornin rakentaminen. Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hankkeen hankepäällikön Jarna Kaplaksen mukaan Rautalammilla on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki, jota on hyödynnetty jossain määrin, muttei tarpeeksi. Rautalammilla on myös pitkä historia, luvuilla kunta on ollut eräs Suomen merkittävimmistä paikkakunnista. Nämä tekijät olivat vahvana taustalla, kun entistä emäpitäjää lähdettiin hankkeen avulla viemään takaisin maailmankartalle. Hankkeen missiona oli saada Rautalammille maanlaajuista näkyvyyttä, uusia asukkaita, paluumuuttajia, yrittäjiä, matkailijoita ja kesäasukkaita sekä rakentaa heimokulttuuria ja Rautalampi-brändiä. Vaikka hanke pohjautui elinkeinojen kehittämiseen, olivat tilaisuudet avoimia kaikille, koska hankkeesta haluttiin luoda koko paikkakunnan yhteinen ponnistus. Hankkeeseen lähtivätkin alusta asti aktiivisesti mukaan niin kunta, asukkaat, yhdistykset kuin yrittäjätkin. Kesäkuussa 2013 Helsingissä toteutettiin hankkeen näkyvin osuus, Rautalampi takaisin maailmankartalle! -markkinointitapahtuma. Tapahtuma ja alueen konttiravintola keräsivät viikon aikana yli 4000 kävijää, tavoite ylitettiin 500 vierailijalla. Myös tapahtuman ja hankkeen saama mediahuomio yllätti toimijat positiivisesti. Mediajulkisuus oli kaksinkertainen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hanke sai huomiota yli 20 mediassa: lehdissä, verkkojulkaisuissa, blogeissa, radiossa, TV:ssä ja Twitterissä. Kaplaksen mukaan hanke toteutui selvästi yli odotusten. Aktiivinen toiminta ja mukanaolo monenlaisissa tapahtumissa, yhdessä tekemisen kulttuuri ja uudenlaisen maaseudun rakentaminen ovat hänen mukaansa jääneet pysyväksi osaksi rautalampilaisten toimintaa. Yhteenkuuluvuus sekä ylpeys omasta paikkakunnasta sekä hankkeessa esille nostettu heimoajattelu ovat Kaplaksen mukaan vahvistuneet hankkeen myötä. Heimoajattelulla tarkoitetaan Rautalammista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on tunneside paikkakuntaan. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tunteen heimolaisten välille. Heimoajattelun rakentaminen aloitettiin sosiaalisen median kautta ja myös tässä ihmisten aktiivisuus yllätti Kaplaksen. Kuvat: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen Jarna Kaplas kertoo hankkeesta saadun palautteen yllättäneen hänet; monet kokivat asian henkilökohtaiseksi ja tahtoivat olla vahvasti mukana viemässä eteenpäin viestiä Rautalammista. Tulevaisuudessa Rautalammilla keskitytään uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston ja siihen liittyen matkailun kehittämiseen. Yhdessä tekemisen kulttuuria tullaan hyödyntämään myös näiden palveluiden luomisessa. Härkämäen observatorion kerhotalo-hanke Toteuttaja: Warkauden Kassiopeia ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Veli-Pekka Hentunen p Kuvat: Warkauden Kassiopeia ry Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä markkinointitapahtuman avajaisissa. Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hanke Toteuttaja: Rautalammin kunta Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Jarna Kaplas p

7 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY Kuvat: Satu Peltonen Viherrakentaminen Kuvat: Satu Peltonen vaatii laajan yhteistyöverkoston Anu-Kaisa Ruponen on yhdistänyt yrityksessään Villaliinussa koulutuksensa perushoitajana sekä käsityöharrastuksensa. Idea yritystoiminnasta syntyi viisilapsisen perheen ja kolmivuorotyön aikataulujen yhteensovittamisen haasteista. Yritys tarjoaa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja siivoamisesta asiointiapuun, käsityötuotteita ja -kursseja sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat kudotut matot ja liinat, huovutustuotteet sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista valmistetut sisustus- ja koriste-esineet. Käsityöalan ollessa hyvin sesonkipainotteista työllistää hoivatoiminta ympärivuotisesti. Investointituella oli Ruposen mukaan suuri merkitys yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tuen avulla yritykselle remontoitiin käsitöiden valmistamiseen ja myyntiin soveltuvat työ-, myynti- ja toimistotilat perheen pihapiirissä sijaitsevaan vanhaan asuinrakennukseen. Käsitöiden tekemiseen hyvin soveltuva tunnelmallinen Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa vanha tupa mahdollistaa myös teemapäivien ja kurssien järjestämisen. Tuen avulla panostettiin myös yrityksen markkinointiin. Yritykselle suunniteltiin ja toteutettiin laadukkaat esitteet ja kotisivut, joita on helppo päivittää. Kotipalveluasiakkaiden määrän lisääntyessä Ruposen aika ei enää riittänyt käsitöiden valmistamiseen ja yrityksen käsityöpuolen toiminnan kehittämiseen. Käynnistystuen avulla yritys pystyi laajentamaan toimintaansa ja työllistämään yhden kokoaikaisen työntekijän kotipalvelutyöhön. Ruponen on huomannut olevansa taas samassa tilanteessa, kuin ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista; hoivatyön määrä on kasvanut entisestään eikä aikaa ole taaskaan tarpeeksi käsitöiden valmistamiseen. Hänen tulevaisuuden tavoitteenaan onkin vakiinnuttaa toiminta niin, että töitä riittäisi kokoaikaisesti myös toiselle, tällä hetkellä osa-aikaisesti työskentelevälle, kotipalvelutyöntekijälle. Tuolloin yrittäjä itse ehtisi keskittyä enemmän käsityöpuolen kehittämiseen. Villaliinu sai toimitilat omasta pihapiiristä. Suunnitteluhortonomi Pirkko Karttusen yritys Viher.Pirkko tarjoaa vihersuunnittelu, -rakentamis- ja sisustuspalveluita sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Karttusella on 25 vuoden kokemus alalta, ensin palkkatyöstä ja myöhemmin yrittäjänä. Yrittäjäksi hän päätti lähteä, koska kokemusta ja tuntemusta alalta löytyi jo hyvin ja eri aloilta oli kertynyt vuosien mittaan laaja yhteistyökumppaniverkosto. Verkosto koostuu esimerkiksi maarakentajista, sähköurakoitsijoista ja kirvesmiehistä, jotka ovat oleellinen osa viherrakentamisprojektia. Karttusen työkohteet ovat suuria; yleensä työ kestää minimissään puoli vuotta suunnittelusta toteutukseen. Hyvä yhteistyöverkosto luo Karttusen mukaan turvallisuutta pitkissä projekteissa, joissa työn eteneminen ja onnistuminen vaatii monien eri toimijoiden työpanoksen. Karttunen sai yritystoiminnan alkuvaiheessa investointitukea toiminnalle välttämättömien työvälineiden hankintaan. Pihasuunnitelmien tekoon hän hankki mm. suunnitteluohjelman, tulostimen ja tietokoneen. Viherrakentamisen puolelle investoitiin tasolaser. Kehittämistuella ostettiin puolestaan asiantuntijapalvelua, jonka avulla käynnistettiin takorautaisten porttien, aitojen ja kaiteiden tuonti Puolasta. Pian Karttunen huomasi, että töitä olisi tarjolla enemmän kuin hän ehtii tehdä ja yritys sai käynnistystukea myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Karttunen pitää nimenomaan yrityksen alkuvaiheessa saatuja tukia tärkeinä, koska ne auttavat yrittäjää pääsemään hyvin alkuun kunnon välineillä. Mahdollisuus saada tukea saattaa hänen mielestään toimia jopa ratkaisevana sysäyksenä yrittäjyyttä pohtivalle. Viherrakentaminen on erittäin sesonkiluontoista ja työt tehdään keväästä syksyyn kestävällä ajanjaksolla. Karttunen onkin harkinnut laajentavansa toimialuettaan vihersuunnitelmien tekemisen osalta pääkaupunkiseudulle. Keskittymällä talvella vihersuunnitelmien tekoon hän voisi tasoittaa työn sesonkipainotteisuutta. KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Toimiala Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) rahoitus Rahoitus yhteensä Muu elintarvike KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN Puun jatkojalostus Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl rahoitus Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä Metalli JUANKOSKI Matkailu KAAVI Hoivapalvelut KUOPIO Urakointi NILSIÄ Muu valmistus RAUTAVAARA Muut palvelut SIILINJÄRVI Bioenergia/raaka-aine TUUSNIEMI Yhteensä YHTEENSÄ

8 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankkeen nimi Hakija rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Elämyskierros Louhoksella Nilsiän kaupunki Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys * Koillis-Savon Matkailu ry Slow Life country "SlowLi" * Koillis-Savon Matkailu ry Kauppaverkko Koillis-Savon Kehitys oy YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen Tuusniemen kunta Kyläsuunnittelu Kehittämisyhdistys RAKE Kehittämisyhdistys Koulut monitoimitiloiksi Kumpusen Kyläyhdistys ry KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kehittämisyhdistys Juanvirta / esiselvitys Juankosken kaupunki Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseudun Sivistysliitto ry Sportti - linja Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys ry Kädentaidot ja -taitajat Savon Tomerat Naiset ry Savolainen puuvene Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Holy youth in action - esiselvityshanke * Juankosken seurakunta Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma Nike ry Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen Juankosken kaupunki Maaseutu - elävää kulttuuria Muuruveden Kyläyhdistys ry Elämän Kirjo Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kaavin 4h-Yhdistys ry Metsäkartanon geotietohanke Rautavaaran kurssi ja leirikeskus Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry Rural Partners II - Without Fences * Kehittämisyhdistys Paikkatieto Kehittämisyhdistys Koti Kortteisen koulupiirissä Mäntyjärven kyläyhdistys ry Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Nilsiän kaupunki Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Basic Queen BQ Savon Mehiläishoitajat ry TietoTahko opaskoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun ky Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta -hanke Savonia-ammattikorkeakoulun ky Maaseutu opettaa / alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta -tiedonvälityshanke Kehittämisyhdistys YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Keittiön remontti Vanun Veikot ry Sotkan Riistamiesten kota Sotkan riistamiehet ry Katto piän piälle Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke Pajulahden Kyläyhdistys ry Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin Lastukosken kylät ry Varastorakennus ja kalusto Palonurmen Nuorisoseura ry Räsälän Liittola remontti Keskustan Räsälän-Puutosmäen paikallisyhdistys ry Siilin Ladun Toimintakeskus Siilin Latu ry Raasion ampumakeskus Siilinjärven Urheiluampujat ry Viiden leivän ja kahden kalan keittiö Rautavaaran Helluntailähetys ry Kolokota 2008 Riistaveden Vaarunvartijat ry Etelä-Kuopion hiihtomaa Etelä-Kuopion Kylät ry Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke Tuusjärvi-Hiidenlahti kyläyhdistys ry Kantavat Siivet Kuopion Laskuvarjourheilijat ry Tahkon päätie Nike ry Rautavaaran lentokeskus Rautavaara-säätiö Veikkolakota Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry Tarpisen ampumarata Nilsiän Urheilu-ja Metsästysampujat Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta Siilinjärven Urheiluampujat ry Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen Juankosken kaupunki Mäkimajan käytön tehostaminen Mäkijärven Metsämiehet ry Soitunmutka puuenergialle Soitun Erä-Pojat ry Jokiharjun kasvu Rautavaaran Harrastajateatteri ry Iloharjun kiinteistön kunnostus Kaavin Kaiku ry Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittäminen Nilsiän kaupunki Leikkilaidun Rautavaaran Kurssi-ja leirikeskussäätiö Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus Kuopion kaupunki, Tilakeskus Aholansaaren laiturihanke Aholansaarisäätiö Lumi Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu Lamperilan monitoimitalo Kuopion kaupunki, Tilakeskus Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry Pajumäen koulun investointihanke Pajumäen Hirvimiehet ry Seuratalon maalämpö Vanun Veikot ry Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus Muuruveden Jyske ry Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki Toimintakeskus Kumpunen Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry Kylätalon keittiön kunnostus Pöljän Eräveikot ry Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen Pöljän Kyläyhdistys ry Hamulan motocrossradan investointi Siilinjärven Vesa ry Savusaunan sähköistys Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry KuntoRaukku Koillis-Savon Kennelkerho ry Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen Lamperilan kylällä Lamperilan Kyläseura ry Varastotilojen hankinta Nilsiän Urheiluautoilijat ry Kesäteatteri Tammenrannan katsomon katon uusiminen Vehmasmäen Nuorisoseura ry Valoa VeVa:lle Partiolippukunta Vehmerin Vaeltajat ry Kylätupa Halunaseura ry RAHOITUS YHTEENSÄ Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Pohjois-Karjalan teatterikesä Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seud Mehtätivoli Joensuun Seudun Leader ry Sininen Tie Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys * Mansikka ry JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke Mansikka ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Kalakukon iärestä Mennyt ohjelmakausi alkaa olla paketissa ja monenmoista on saatu ai- kasaan ja asettumaan oikeille paikoilleen. Hyvää mahdollisuutta ei pidä tuhota. Kehittämisyhdisti se, kuinka haastavaa on saada kaikki palaset punkien ja tiheiden taajamien ulkopuolella, tätä kaiseksi, paljon hyviä hankkeita, on tässä on se, että asioista neuvoteltiin hyvässä tys Kalakukko haluaa olla luomassa edellytyksiä tuettu pienyritystoimintaa, yhteisiä hengessä. Kuntien kanssa neuvoteltaessa otettiin alueensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa kokoontumistiloja ja museoita on kunnostettu, leikkikenttiä ja asukaspuistoja on rakennettu. Urheiluseurat ovat myös saaneet oman osansa urheilualueiden kunnostukseen, kyläsuunnitelmia tehtiin vino pino ja monia muita ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Myös Kalakukon hallitustyöskentelyä ja toimintaprosesseja kehitettiin luomalla Mansikka ry:n kanssa yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja hallituksen oma intra hankeaineiston käsittelyä varten. Siirtyminen sähköiseen aineiston käsittelyyn oli iso muutos, mutta hallituksen jäsenet ja työntekijät ottivat asiat haltuun hyvin ja nopeasti. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen aloitettiin toiminnanjohtajan työstämällä ensimmäisellä strategialuonnoksella, joka jalostui monen kannanoton, kuulemisen ja huomioon heidän toiveensa niin, että se istuu sekä Leader-toiminnan periaatteisiin että kuntien omaankin kehittämisstrategiaan. Kuntaraha oli tietysti tärkein sopimisen kohde, joka meni kalakukon osalta kohtuullisen hyvin. ELY:n ja toisten toimintaryhmien kanssa pidettiin useampi yhteensovituspalaveri ja asiat saatiin sovittua määräaikaan mennessä. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kovat haasteet tulevalle ohjelmakaudelle. Pitää varautua muutokseen, kuntakenttä muuttuu varmasti, mikä vaikuttaa eniten harvaan asutun viher alueiden ihmisten elämään. Perinteinen agraarikulttuuri on jo osittain hävinnyt ja entistä harvemmat ja isommat tuotantoyksiköt tuottavat tarvittavat maataloustuotteet jatkojalostukseen. Se on kuitenkin varmaa, että maaseutumaiset alueet on monien pienyritystoiminnan, uusien innovaatioi- den ja kylätoiminnan tukemista. Kannustetaan omaehtoiseen ja yhteistoimintaan eri toimijoiden kanssa, lähtökohtana on johtava Leader periaate alhaalta ylöspäin. Eli ideoiden pitää tulla toimijoiden tarpeista ja sitten katsotaan kuinka asiaa saataisiin vietyä eteenpäin. Pitää muistaa että, Leader on yleiseurooppalaista toimintaa jota rahoitetaan merkittävästi Euroopan unionin toimesta. Leader-toiminnalla on oma paikkansa maaseutualueiden kehittäjänä, tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen ja haastava. Pitää hallita informaatio ja kyetä seilaamaan lainsäädännön ja sopimuksien viidakossa sekä hyödyntää saatavilla oleva rahoitus parhaalla mahdollisella tavalla alueemme elinvoimaksi. Jorma Holopainen 14 ministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen lopulliseen muotoonsa. Allekirjoittaneen ainakin yllät- ihmisiä, jotka haluavat elää ja tehdä työtä kau- Kehittämisyhdistys madollisuuksien tyyssija. On merkittävä joukko Hallituksen puheenjohtaja 15

9 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS rahallinen osuus vastikkeeton osuus Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Elinkeinojen kehittäminen ,1 Matkailun kehittäminen ,6 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,6 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,2 Asumisen kehittäminen ,6 Kylätoiminnan kehittäminen ,7 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,3 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,8 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,5 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,4 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,5 YHTEENSÄ ,0 Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana Savon Mehiläishoitajien puheenjohtaja Markku Puumalainen kertoo, että sekä asetetut tavoitteet kurssien osallistujamäärien sekä heidän aloittamansa toiminnan määrän ja laadun suhteen on tavoitettu ja jopa ylitetty. Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä Halunaseurassa päädyttiin toissa vuonna epätavalliseen ratkaisuun, kun kyläläisten käyttöön tarvittiin yhteinen kokoontumistila. Olemassa olevaa yhteiseen toimintaan sopivaa tilaa ei alueelta löytynyt, joten halunalaiset päättivät rakentaa uuden kylätuvan, tosin samalle paikalle, jossa on aiemmin sijainnut nuoriseurantalo. Suunnittelua ja rakennusprojektia on vetänyt puheenjohtaja Eila Tolppanen helmikuun 2014 loppuun ja sen jälkeen Sakari Pentikäinen. Eila Tolppanen taustoittaa, että Halunan kylä Nilsiässä on aktiivinen ja vetovoimainen alue, jonne on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttanut paljon uusia perheitä sekä paluumuuttajia, eikä alueelta löydy asumattomaksi jääneitä taloja tai tiloja. Lisäksi kylän asukasluku vähintään kaksinkertais- tuu kesäisin, joten kylätupa palvelee myös laajaa joukkoa kesäasukkaita. Kylätuvasta tehdään kaikkien kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja myös naapurikylien asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, mutta erityisesti kylätuvan tavoitteena on tuoda harrastus- ja tapaamismahdollisuudet lähelle lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä aktivoida heitä. Kylätupa rakennetaan itse kaadetuista puista lähtien perinnehirsirakentamisena ja miltei 100 % talkootyönä, jonka ovat mahdollistaneet omalta kylältä löytyvät eri alojen ammattilaiset. Perinteisten menetelmien käyttö on olennainen osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kulttuuriympäristöä sekä siirtää vanhoja perinteitä myös tulevassa toiminnassa nuoremmille sukupolville. Esimerkkeinä näistä Tolppanen mainitsee muun muassa syksyisen säilömisen ja mehustamisen. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ensiapukursseja, erilaisia käsityökursseja, joulukorttien- ja koristeiden tekoa sekä seniorijumppaa. Mikä ei vaadi hirveästi rahaa, mutta tuo hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisille sopivaa toimintaa listaa Eila Tolppanen kylätalolla tulevaisuudessa järjestettävän toiminnan reunaehtoja. Onnistunut tilaisuus on kasassa kun edellä mainittuun kaavaan lisätään nimetty vetäjä ja aktiivista tiedottamista siitä, mitä on tulossa. Kylätupaa tullaan myös vuokraamaan esimerkiksi yhdistys- ja juhlakäyttöön. Kylätuvan ympärille ollaan kaavailemassa myös laturetkiä, pilkkikisoja ja erilaisia teematapaamisia: kevään tienvarsisiivoustalkoot, laskiaistapahtuma, syksyinen grilli-ilta ja lauluiltoja kaiken ikäisille. Eila Tolppasen mukaan rakennusprojekti on yhdistänyt kyläläisiä ja jopa naapurikylistä on lähdetty mukaan hankkeeseen. Hankkeen alusta asti kyläläisten toiveita tulevan toiminnan suhteen on pyritty kuuntelemaan tarkalla korvalla. Toiveissa olisi kylätuvan valmistuttua saada lisättyä yhteistyötä kylien välillä. Savon Mehiläishoitajat ry käynnisti vuonna 2013 Basic Queen BQ-koulutushankkeen, jonka puitteissa järjestettiin kesällä 2013 emonkasvatuskurssi ja kesällä 2014 aloitettiin mehiläishoidon peruskurssi. Yhdistyksen puheenjohtajan Markku Puumalaisen mukaan niin tarhaajat kuin emonkasvattajatkin Savon alueella alkavat olla melko ikääntyneitä ja uusia toimijoita tarvitaan. Hankkeen avulla lisätään tietotaitoa ja siirretään kokeneiden vuosien varrella alasta keräämä tietämys nuoremmille, pyritään kasvattamaan mehiläistarhauksen volyymiä alueella ja saamaan toimijat verkostoitumaan mahdollisimman hyvin. Motiivina hankkeelle ja siihen osallistujille toimii myös se, että kotimaisella hunajalla on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin sitä pystytään kuluttajille tarjoamaan. Ensin järjestetyn emonkasvatuskurssin osallistujat löytyivät jo valmiiksi alalla toimivista tarhaajista yhdistyksen sisäisen markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli saada emonkasvattajista hyvin verkostoitunut ryhmä, jonka toiminta palvelee laajasti koko maata. Osallistujia kurssilla oli 11, joka ylitti asetetut tavoitteet. Kurssin osallistujista jokainen myös aloitti emonkasvatuksen ja näin toiminta kehittyy koko ajan sekä määrällisesti että laadullisesti. Hanke sai heti alusta asti Puumalaisen mukaan hyvin mediahuomiota, joka osaltaan vaikutti siihen, että peruskurssille saatiin mukaan tavoiteltua enemmän osallistujia ja mikä parasta, täysin uusia toimijoita. Peruskurssi oli suunnattu kaikille alasta ja mehiläishoidosta kiinnostuneille. Kurssille osallistui 31 henkilöä, joista osa pariskuntia, eli potentiaalisia tulevia tarhaajia on 26. Ala on perinteisesti ollut melko miesvaltainen; vielä muutamia vuosia sitten noin % Mehiläishoitajain liiton jäsenistä oli miehiä. Nyt järjestetyn peruskurssin osanottajista kuitenkin yli puolet oli naisia ja nykyisin puolet Savon Mehiläishoitajien jäsenistä on naisia. Myös toivottua ikärakenteen nuorentumista tapahtui ja suurin osa näistä toimijoista lähti mukaan selkeästi ammattimaisemmin sivuansioita tavoitellen, eikä vain harrastusmielessä, mikä erityisesti oli yhdistyksen tavoitteena. Peruskurssilaisista suurin osa on aloittanut mehiläishoidon ja osan tuotannosta riittää jo myytäväksikin. Puumalainen sanoo yllättyneensä, kuinka hyvin osa kurssilaisista hallitsee toiminnan jo tässä vaiheessa, vaikka peruskurssi ei ole vielä edes päättynyt. Kokonaisuutena hän pitää peruskurssille osallistunutta ryhmää sitoutuneena ja motivoituneena. Kuvat: Korpiahon Hunaja Basic Queen BQ-hanke Toteuttaja: Savon Mehiläishoitajat ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Lisätietoja: Markku Puumalainen p Halunan kylälle on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita ja kylätuvan rakennushanke on toiminut heille hyvänä keinona päästä mukaan kylän toimintaan ja tutustua muihin kyläläisiin. Kuva: Sami Tirkkonen. Kylätupa-hanke Toteuttaja: Halunaseura ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Lisätietoja: Eila Tolppanen p

10 YLÄ-SAVON VETURI RY Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi Kuvat: Eemeli Kiukkonen Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa Eemeli Kiukkonen Photographyn takana on nuori 23-vuotias pielavetinen valokuvausyrittäjä. Kiukkosella on loppusuoralla mediatekniikan ammattikorkeakouluopinnot ja pitkä harrastuneisuus valokuvauksen saralla. Idea yrityksen perustamiseen lähti harrastuksen ja kysynnän pohjalta. Pielavedellä ja lähikunnissa ei ole ollut valokuvaajaa ja jonkunhan se pitää sekin tehdä Kiukkonen naurahtaa. Hän kokee, että syntyperäisenä pielavetisenä hänen oli helppo aloittaa yritystoiminta kotikunnassa, koska ihmiset ja kuviot olivat tuttuja. Myös Ikälän-talossa sijaitsevaan toimitilaan oli hänestä miellyttävä tulla, koska usean naapurissa työskentelevän yrittäjän hän tuntee jo lapsuudesta saakka. Yksinyrittäjälle naapuriyrittäjät ovat myös työkavereita. Kiukkonen kiittelee kuntaa joustavasta suhtautumisesta ja tuesta mm. siltä vuokratun tilan remontissa. Hän sai esimerkiksi vaikuttaa remonttiin, jolla tila muutettiin valokuvaukseen sopivaksi. Toukokuussa 2013 perustetun yrityksen yrittäjää työllistää tällä hetkellä eniten valokuvaus, pääasiassa hää-, juhla- sekä henkilökuvaukset. Hän tallentaa tunnelmia ja tapahtumia myös videokuvaamalla. Uusin aluevaltaus on ilmakuvaus, jota varten hän on investointituen avulla hankkinut kalustoa. Kiukkosen asiakkaat löytyvät pääasiassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Investointituki on auttanut toimitilan kalustamisessa ja studion välineiden, kuten taustakankaiden ja telineiden, salamoiden ja jalustojen hankkimisessa. Suurimman merkityksen Kiukkonen näkee tuella olleen ilmakuvauskaluston hankkimisessa. Sen avulla hänellä on ollut mahdollisuus ottaa palvelutarjontaansa mukaan uusi osa-alue. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Yritystoiminnan alkuvaiheessa on Kiukkosen mielestä hyvä kokeilla erilaisia tuotteita ja palveluita ja ajan kuluessa karsia jäljelle kannattavimmat osa-alueet. Hän pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja hänen visionsa on olla tulevaisuudessa se kuvaaja, ketä pyydetään ensimmäisenä ja kenen palveluista ihmiset ovat valmiita maksamaan. Eemeli Kiukkosen uusin aluevaltaus on ilmakuvaus. YLÄ- SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN Toimiala Tukipäätökset kpl rahoitus Tuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä Annex Muu elintarvike Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Hevospalvelut Urakointi Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine YHTEENSÄ Jani Nykänen aloitti työnsä sorkkahoitajana vuonna 2003 renkinä isälleen Kalervo Nykäselle. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut yrittäjänä omalla kalustollaan. Kalustonsa uuden malliseen jenkkipenkkiin päivitti ensin Kalervo Nykänen ja hieman myöhemmin myös Jani Nykänen. Investointi uuteen telineeseen oli samalla investointi niin hoidettavan eläimen kuin sorkkahoitajankin turvallisuuteen ja ergonomiaan. Työ on fyysisesti erittäin raskasta ja jopa vaarallista. Uuteen telineeseen lehmä saadaan tukevasti, mikä rauhoittaa eläintä ja helpottaa näin sorkkahoitajan työtä. Teline onkin Nykäsen tietojen mukaan ainoa, joka on saanut virallisen hyväksynnän eläinystävällisyydestään. Uusi teline on myös nopeuttanut työtä. Nykänen arvioi, että päivässä ehtii hoitaa parhaillaan jopa 135 lehmää. Myös työskentelyasennoissa on tapahtunut merkittävä parannus uuden telineen myötä; lehmä saadaan nostettua oikealle korkeudelle niin, Kuvat: Satu Peltonen Jani Nykänen pitää huolen Vieremällä sijaitsevan Virpi ja Timo Kaarakaisen tilan eläinten sorkkien kunnosta. että työn voi tehdä seisten ja kumartelematta, mikä säästää mm. polvia ja selkää. Nykänen kertoo työn raskaudesta huolimatta pitävänsä työstään erittäin paljon. Syitä tähän hän luettelee useita; työpiste vaihtuu useita kertoja päivässä, saa olla tekemisissä erilaisten eläinten ja ihmisten kanssa ja joka päivä oppii jotain uutta. Hän kuvaakin työtään ensi sijaisesti palveluammatiksi. Uuden telineen hankkimisen myötä Nykänen ryhtyi myös merkin jälleenmyyjäksi ja vastaa myymiensä laitteiden takuista ja huolloista Suomessa. Lisäksi hän toimii maahantuojana sorkkaterveyteen liittyville tuotteille, joita ei ollut aiemmin saatavilla Suomessa. Seuraava investointi kalustoon on sekin jo suunnitteilla. Kysyntää olisi suuremmalle sonnipenkille, jossa sonnienkin sorkat saataisiin turvallisesti hoidettua. Nykänen toimii Suomen Sorkkahoitajien yhdistyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suomessa toimii noin 100 sorkkahoitajaa, joista Pohjois-Savossa Noin puolet työskente- YLÄ-SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN lee sorkkahoitajana kokoaikaisesti. Nykäsen mukaan määrä on riittävä. Valtakunnan tasolla suuri määrä sorkkahoitajia on eläköitymässä, mutta Nykäsen mukaan uusia yrittäjiä on tullut alalle hyvin ja he myös investoivat uuteen kalustoon ahkerasti. Hän pitää tärkeänä, että myös sorkkahoitajat valmistautuvat tilakokojen kasvamiseen ja kehittävät toimintaansa. Nykänen kokee, että ulkomailla kouluttautuminen on yksi parhaista keinoista uusimman tiedon saantiin. Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl rahoitus Yritystuki (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Maaninka Pielavesi Sonkajärvi Vieremä YHTEENSÄ

11 YLÄ-SAVON VETURI RY YLÄ-SAVON VETURI RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET Hankeen nimi Hakija rahoitus Rahoitus yhteensä ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti Aluekehityssäätiö KiuruPark yhteismarkkinointihanke Kiuruveden kaupunki Ylä-Savon Lähikäsityö -esiselvityshanke Taito Ylä-Savo ry Kiurupark II Kiuruveden kaupunki Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Aluekehityssäätiö Lähikäsityö -hanke Taito Ylä-Savo ry Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon Savonia-ammattikorkeakoulun ky Palveleva Pielavesi Pielaveden kunta YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke Oinasjärventien Kyläyhdistys ry Kiuruveden EKO-IRTI -hanke Kiuruveden Maaseutuseura ry Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Talkootyötä ja liiketoimintaa Pohjois-Pielaveden kylät ry Kotiinpäin Kyläportti Vieremän kunta Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista * Varpaisjärven 4h-yhdistys Yhteistyöllä lähelle ja kauas * Sonkajärven kunta NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 * Sonkajärven kunta Tuunaa kylä! -nuorisohanke * Ylä-Savon Veturi ry Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry) * Ylä-Savon Veturi ry LINC-esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Tekstiilikierrätys -esiselvityshanke Tekstiilikierrättäjät ry Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) Ylä-Savon Veturi ry LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, ) * Ylä-Savon Veturi ry JOY - Johda, opi & yritä * Ylä-Savon Veturi ry EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke Sonkajärven kunta Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke Tekstiilikierrättäjät ry Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke * Ylä-Savon Veturi ry KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Leader omaksi - tiedonvälityshanke Ylä-Savon Veturi ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry Elotuvan remontti Tihilän Kyläyhdistys ry Ravirata-alueen peruskorjaus Varpaisjärven Hevosystävät ry Mansikkaniemen katos Iisalmen kaupunki Kyläntalo Jukolan kunnostus Kalliokylä viihtyisäksi ry Haminamäen Ensilumenlatu Lapinlahden kunta Alapitkän nuorisoseuran kulttuuri- ja harrastetilahanke Alapitkän Nuorisoseura ry Jyrkän Pajasaari Jyrkän Kyläyhdistys ry Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi Pielavesi-Teatteriyhdistys ry Metsästysmajan ja sen apurakennusten sähköistäminen Penttilänlahden Erästäjät ry Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke Lukkarilan Kyläyhdistys ry Raviradan maisemointi ja valjastuskatoksen rakentaminen Keiteleen Hevosystäväseura ry Uusi Sinikiven uimapaikka Kinnulanlahden Tarmo ry Löylykatos Kauppilanmäen Kyläyhdistys ry Korpijoen kyläntalon korjaus Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry Haiskanlahden venevalkama Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry Karsanlahden Karpalon keittiö Karsanlahden Kyläyhdistys ry Paisuan koulukiinteistöt -kunnostushanke Paisuan Kyläseura ry Lappetelän lähiliikunta-alue Pörsänmäen Nuorisoseura ry Urkinmäet ulkoilualue Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry Hirvenkello-laajennus Horsmanmäen Erä ry Eräpirtti entistä ehommaksi Nerkoon Riistamiehet ry Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö Maaningan sisäampumaradan kehitys / parannushanke Maaningan Metsästys- ja Ampumaseura ry Kuntouran valaistus Kiuruveden kaupunki Maasta lämpöä Mansikkavirran Kyläyhdistys ry Koskela Sonkakosken Nuorisoseura ry Korpihovin kunnostaminen Alapitkän Metsästysseura ry Sinikiven uimapaikka II, Huvila ja huussi Kinnulanlahden Tarmo ry Mansikkaniemen kesäteatterialueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö Asutusmuseon puimalan korjaus ja ulkorakennusten maalaus Asutusmuseosäätiö Kiuruveden kesäteatteri Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri Kota 2011 Huotarin Erämiehet ry Pro Hietala Keiteleen kunta Käärmelahti ulkoilee 3 / uimaranta kuntoon Käärmelahden Kyläyhdistys ry Eukonkanto-Areena Sonkajärven Eukonkanto oy Santurin frisbeegolfrata Nerkoon Seudun Kyläyhdistys ry Isokoski Sulkavan osakaskunta Hiilimutka hiillos hehkumaan SF-Caravan Ylä-Savo ry Operaatio Oppikangas Kainuunmäen Eränkävijät ry Harjun huipulta lähelle ja kauas Pohjoismäen Kyläyhdistys ry Honkamäki varastot ja sisätilat Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry Leppäselkä-KeAms Keiteleen Ampumaseura ry Pitkälahden venevalkama Syvärinpään Kyläyhdistys ry Mansikkaniemen alueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki Väisälänmäki - kansallismaiseman kasvojen kohotus Lapinlahden kunta Frisbeegolfrata Vieremän Kylänraitti ry Lastun verstaan muutostyöt Arkkitehtuuri-ja ympäristökulttuurikoulu Lastu KOORDINOINTIHANKKEET PIIRI-koordinointihanke / 7 alahanketta Ylä-Savon Veturi ry RAHOITUS YHTEENSÄ Alueiden väliset hankkeet, joissa Veturi ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Sininen Tie Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Folk Passi Satahäme Soi Nostetta näppäimiin, investointi Joensuun Seudun Leader ry Nostetta näppäimiin, kehittäminen Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seudun Leader ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Osaavat paikallistekijät Maaseutu opettaa Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Veturi uskoo Ylä-Savoon Katse on suunnattu tulevaan, on välitilinpäätöksen aika. Veturi on tehnyt ja kehitetään entistä suunnitelmallisemmaksi. ten omille projekteille ovat toimintamalleja, met. Kylien yhteistyön organisointia jatketaan havaitut yrittäjyysleirit ja miniprojektituki nuor- jo kolme ohjelmakautta maaseudun Asukkaiden hyvä arki painopiste uudessa ohjelmassamme sisältää aiempaa vahvemman elinvatusta viedään eteenpäin yhteistyössä eri toi- joita jatketaan uudella kaudella. Yrittäjyyskas- paikallista kehittämistä. Maakunnan Leader -ryhmien teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn keinollisen näkökulman. mijoiden kanssa samoin kuin nuorten sitouttamista mukaan meidät koetaan läkeinollisen heisenä toimijana. Toimistoomme on matala kynnys. Tämä palaute mielessä kehitämme toimintaamme edelleen. Päättyneellä kaudella tuimme voimakkaasti kylien yhteisten kokoontumis- ja harrastetilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnostamista. Jatkossa haluamme saada kylätaloille lisää toimintaa. Kylätalot lisäävät viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat myös olla tärkeitä lähipalvelupisteitä. Hyvät laajakaistayhteydet mahdollistavat uudenlaiset palvelut asukkaille. Harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuripalvelutarjontaa voidaan parantaa mm. it -teknologiaa hyödyntäen. Veturi myös rahoitti useita kylien kehittämishankkeita. Niillä aktivoitiin kyliä yhteistyöhön keskenään sekä kylä-kunta Veturi edisti alueen elinkeinotoimintaa yritystuilla ja elinkeinollisia kehittämishankkeita rahoittamalla. Hanketoiminnalla kehitettiin ympäristöliiketoimintaa, lähikäsityötarjontaa, Green care -toimintaa sekä yritysten verkostoitumista. Yritystuki aloittavalle tai investoivalle mikroyritykselle on pieni rahallinen satsaus, mutta yrittäjälle sillä on iso merkitys. Yritystoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen ovat myös uuden kauden tavoitteita. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä on yksi painopiste uudessa ohjelmassa. Yritystukia myönnetään eri toimialojen mikroyrityksille. Yritysten verkostoituminen on entistä voimakkaammin kehittämisen kohteena. Nuorisohankkeilla aktivoimme onnistuneesti nuoria. Kannustimme heitä oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen ja kansainvälistymään. kotiseutuun. Veturi myös toteutti kaksi onnistunutta kansainvälistä tapahtumaa; nuorten seikkailuseminaarin Amaze Me Leader ja eurooppalaisten maaseudun kehittäjien kokoontumisajon LINC Finland tapahtuman. Saimme ylpeänä esitellä yläsavolaista luontoa, maaseudun elinkeinotoimintaa ja kulttuuriperinteitä. Kansainvälisyys on vahvasti mukana Veturin toiminnassa myös jatkossa. Me Veturilla näemme, että Ylä-Savo on täynnä mahdollisuuksia huolimatta haastavista väestöön ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella yhteistyöllä kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa voimme kehittää aluettamme entistä elinvoimaisemmaksi. 20 vuoropuheluun. Konkreettisena tuloksena Nuoriso tulevaisuuden tekijät -teema on ajan- Maria Hartikainen Ylä-Savon Veturi ry syntyi kolmessa kunnassa kylien yhteistyöeli- kohtainen edelleen. Nuorisohankkeissa hyviksi Toiminnanjohtaja 21

12 YLÄ-SAVON VETURI RY YLÄ-SAVON VETURI RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS rahallinen osuus vastikkeeton osuus Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä % Toimenpiteen kohde Hankkeet kpl Hanketuki (EU ja valtio) Kuntaraha Elinkeinojen kehittäminen ,2 Matkailun kehittäminen ,6 Nuorten yrittäjyyden edistäminen ,8 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen ,5 Asumisen kehittäminen ,0 Kylätoiminnan kehittäminen ,8 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen ,6 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) ,3 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen ,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen ,2 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) ,4 YHTEENSÄ ,0 Sydämen asiana kesäteatteri Eerola Seija Suhonen nauraa, että suurin osa talkoolaisista on bongattu kesäteatterialueen vierestä rannassa kulkevalta kävelytieltä: Vasaran kanssa on menty, että nyt olisi kuule työväline sinullekin. Kiuruveden kesäteatteri Eerola sijaitsee Virranniemellä, aivan Kiuruveden taajamassa Kettulanlahden rannalla. Kesäteatteri käsittää näyttämön ja katetun katsomorakennuksen, jossa sijaitsevat myös tekninen huoltotila sekä esiintyjien sosiaalitilat. Eerolan taustalla on Kiuruveden maalaiskaupunginteatteriyhdistys ja erityisesti Eero Suhonen, hankkeen alullepanija, jonka mukaan Eerola on nimetty. Hänen työtään pysyvän kesäteatterin saamiseksi Kiuruvedelle jatkoi hänen vaimonsa Seija Suhonen. Eerola on lunastanut paikkansa alueen kulttuuriväen esiintymis- ja kokoontumistilana. Teatterissa on jo kahtena kesänä esitetty kahta näytelmää ja näiden lisäksi Eerolassa on järjestetty muun muassa lausunta- ja yhteislaulutilaisuuksia sekä alakoulun kevätjuhla. Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 Eerolan kesäteatteriesitykset keräsivät noin 4100 katsojaa. Kesän 2014 kävijämäärä oli Seija Suhosen mukaan projektista ei voi nostaa yksittäisiä onnistumisia, vaan hän näkee suurimpana onnistumisena koko projektin loppuunsaattamisen ja kesäteatterin valmistumisen. Jokainen paikallaan oleva ruuvi on minulle todella tärkeä osa siellä. Tätä teatteria on tehty sydämellä Seija Suhonen kertoo. Rakennushanke toteutettiin hankkimalla ammattilaisia vaativat työt ostopalveluina sekä tiiviin talkooporukan työn tuloksena. Lisäksi hänen ystäväpiirinsä on tullut apuun hankkeen loppuunsaattamisessa. Myös Kiuruveden kaupungin kanssa hankkeen tiimoilta tehtyä yhteistyötä hän kiittelee. Projektin valmistuttua Suhonen jopa hieman ihmettelee, kuinka hanke lopulta eteni todella hyvin vaihe kerrallaan ja aikataulun mukaisesti. Alueen kehittämistä on hankkeen jälkeen jatkettu rakentamalla tänä kesänä lipunmyyntiä varten oma tila. Ensi kesänä yhdistyksellä on suunnitelmissa täydentää kokonaisuutta rakentamalla katetut kahviotilat. Teksti: Jenni Räsänen, kuvat: Janne Ulvinen Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia Miten kotitalouksien nurkkiin jääneet vaatteet ja kodintekstiilit saadaan heräämään uudelleen henkiin tavalla, joka tuo vipinää maaseutualueille? Lapinlahden kunnan Varpaisjärven taajamassa toimiva Tekstiilikierrättäjät ry on pohtinut asiaa loppuvuodesta 2011 lähtien. Alkuvuonna 2012 yhdistys alkoi kerätä ja välittää paikallisten kuluttajien vanhoja tekstiilejä joko käyttökelpoisena tuotteena tai muuhun käyttötarkoitukseen soveltuvana materiaalina. Yhdistys toteutti vuonna 2012 Tekstiilikierrätys-esiselvityshankkeen, jonka aikana todettiin, että käytöstä poistettuja tekstiileitä kertyy pienelläkin maaseutualueella niin merkittäviä määriä, että niiden käsittely voi tarjota tehtäviä useille henkilöille. Esiselvityshankkeen jälkeen vuosina toteutetussa Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeessa yhdistys siirtyi suurempaan toimitilaan ja yhdisti tekstiilien käsittelyyn työllistyskokeiluja, jolloin tekstiilit saatiin lajiteltua ja varastoitua järkevästi. Fyysisen materiaalivarastotoimin- nan tehostamisen lisäksi hankkeessa kehitettiin internet-palveluja, joiden kautta mm. designalan mikroyrittäjät voivat löytää yhdistyksen materiaalit. Hankkeessa kartoitettiin myös yhdistyksen toiminta-alueella olemassa olevat poistotekstiilien hyötykäyttömahdollisuudet, tehtiin hyötykäyttökokeiluja ja ideoitiin uusia malleja erityisesti varastoon jumiutuvien tekstiilien hyödyntämiseksi. Työllistyskokeilut sujuivat hyvin ja toiminta koettiin tarpeelliseksi, mutta sen järjestämiseen ei löydetty toimivaa rahoitusmallia. Uusia poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviä toimintamalleja voidaan sen sijaan soveltaa Tekstiilikierrättäjät ry:n jatkotoiminnassa. Heti Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeen jälkeen yhdistyksen palvelutoiminta on melko pienimuotoista, mutta pitkällä tähtäimellä sitä pyritään laajentamaan ja kehittämään edelleen. Muita kehityskohteita, joihin Tekstiilikierrättäjät ry pyrkii jatkossa puuttumaan, ovat kuluttajien ohjeistaminen sekä yhteistyön kehittäminen poistotekstiilien hyötykäytön edistämiseksi. Lahjoitustekstiilejä lajittelemassa Sirpa Niskanen. Tekstiilikierrättäjät ry välittää sekä poistotekstiilimateriaaleja että niiden hyötykäyttöideoita. Lennokkaimmat ideat syntyvät yhdessä tuumaillen. Kuvassa yhdistyksen jäsenistä Sirpa Niskanen, Kaisa Ansomäki, Hanna Kovanen, Jenni Räsänen ja Eija Pitkänen. Kiuruveden kesäteatteri-hanke Toteuttaja: Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteriyhdistys ry Rahoitus: Maaseuturahasto/ Leader: Veturi ry Lisätietoja: Seija Suhonen p Kuvat: Satu Peltonen Työllistävä tekstiilikierrätys-hanke Toteuttaja: Tekstiilikierrättäjät ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Veturi ry Lisätietoja: Jenni Räsänen p

13 Paikallinen vaikuttaminen Teksti: Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä Kuntien ja kyläyhteisöjen rakennemuutoksessa lähidemokratian vahvistaminen sekä tiedonkulun selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Asioihin vaikuttamisen helpottaminen sekä tiedonkulun varmistaminen ovat kaikkien yhteinen etu, joita halutaan kehittää aktiivisella hanketyöllä. Pohjois-Savon paikallisvaikuttamista vahvistamaan Asukkaan ääni sekä Kylä lähtee! hankkeet ovat syntyneet nimenomaan selvittämään ja vahvistamaan Pohjois-Savon kyläyhteisöjen asukkaiden paikallisvaikuttamisen, toimimisen ja tiedonsaannin mahdollisuuksia. Kohti aktiivisempaa kylätoimintaa Kuntalainsäädännön uudistuminen ja kuntien yhdistyminen vaativat asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantamista. Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia pitää löytyä monipuolisesti. Aloitteiden teko ja tiedonsaanti täytyy olla turvattua ja kuntalain mukaista. Nämä vaatimukset yhdessä kansalaisten toiveiden kanssa ovat olleet vaikuttamassa mm. Asukkaan ääni -paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa -hankkeen syntyyn. Sen avulla on selvitetty lähidemokratian ja tiedonvaihdon mahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Kehittämisyhdistys :n toiminnanjohtaja Jaana Paananen kertoo Asukkaan äänen toteuttamisen olleen varsin antoisaa. Hän uskoo vahvasti vastaavien hankkeiden mahdollisuuksiin parantaa kuntarakenneuudistuksen keskuudessa muuttuvien kyläyhteisöjen sekä kuntien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia - Asukkaan ääni -hanke syntyi oikeasta tarpeesta ja kehittämisyhdistykselle tulleesta pyynnöstä, jossa Nilsiän pitäjä halusi parempia vaikutusmahdollisuuksia asukkailleen kunnan liittyessä Kuopioon. Voidaankin puhua tarpeen syntyneen ruohonjuuritasolla, lähellä yrittäjiä ja asukkaita, Paananen kertoo. - Halusimme löytää kuntiemme kannalta toimi vimmat lähidemokratiamallit ja niihin tutustuttiin mm. hankkeen puitteissa järjestettyjen seminaarien sekä matkojen kautta. Asukkaan ääneen osallistui kuusi aktiivista ja erilaista pilot tialuetta Nilsiä, Juankoski, Tuusniemi, Vehmersalmi, Karttula ja Maaninka. Nämä toimivat esimerkkeinä hankkeessa, mutta koko Pohjois- Savossa on yhteinen tarve löytää toimivat vaikuttamiskäytännöt jatkaa :n projektipäällikkö Päivi Hagman. Asukkaan ääni -hankkeen konkreettisia vaikutuksia ovat olleet mm. kuntayhteistyön luominen ja Kuopion lähidemokratiamallin kehittäminen. Tämä kulminoitui Kuopion kaupunginvaltuustossa tehdyssä päätöksessä lähidemokratian aktiivisesta parantamisesta. - Lähidemokratian parantaminen on ollut pitkä prosessi, joka onneksi sattui syntymään oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. EU:ssa on määritelty, että päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä niiden vaikutuspiiriä. Asukkaan ääni -hankkeen piirissä tehdyt toimet ja äänitorvena oleminen ovat auttaneet nostamaan lähidemokratiaa ajankohtaiseksi asiaksi, jonka eteen halutaan nähdä vaivaa myös kylä- ja kuntatasolla, Hagman toteaa. Silloinen kuntaministeri Henna Virkkunen Lähidemokratiaseminaarissa Tahkolla Kuva: Päivi Hagman Tulevaisuuden suhteen on Kuopiossa olemassa suunnitelmat vuoteen 2017 asti, jolloin uusi lähidemokratiamalli olisi käyttöönottokunnossa. Se kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa aktiivisuutta kaikilta toimijoilta, kuten palvelujen tarjoajilta. - Erityisesti kolmannen sektorin tulee olla aktiivinen ja keskittyä tarjoamiinsa palveluihin ja niiden kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa, Paananen korostaa. Valmiuksia palvelujen rahoittamiseen löytyy, mutta kaiken on oltava hyvin koordinoitua. Kuntien ja kylien aluelautakunnat voivat olla ratkaisu rahoituksen kohdentamiseen, koska niistä löytyy tarkin tieto alueiden kehitystarpeista. Asukkaan ääni -hankkeen toimiminen sillanrakentajana eri hallintoelinten välillä on tuonut uusia keinoja parempaan viestintään ja vaikuttamiseen. Kuvassa edessä Sari Hyttinen ja Maria Hartikainen. Kuva: Laura Ahonen Maaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Viisari ry:n välisellä hankeyhteistyöllä synnytetty Kylä lähtee! -kylien kehittämishanke on keskittynyt aktivoimaan kyliä ja lisäämään kyläläisten vaikutusmahdollisuuksia. Hankkeeseen on kuulunut monia erilaisia toimenpiteitä, kuten lähidemokratiaselvitys, opintomatkoja, seminaareja, kylä- ja asukasiltoja sekä monipuolisia teema- ja asiantuntijatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Hanke on erityisesti pyrkinyt luomaan konkreettisia malleja, tapahtumia ja kylätoimielimiä kylien aktivointiin. Hankkeen vetovastuu on ollut Ylä-Savon Veturi ry:llä, jota Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry on tukenut omilla toimillaan välille ajoittunut hanke on pyrkinyt edistämään kylien suunnitelmallisempaa kehittymistä sekä kylien harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistumista. Samalla ollaan pyritty saamaan enemmän irti kylätalojen käytöstä ja lisäämään niiden käyttäjäkuntaa. Kylä lähtee! -hankkeessa on myös haluttu parantaa kylien välistä yhteistoimintaa ja rakentaa toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla kuin Pohjois-Savon alueilla. - Hankkeemme taustalla on ollut ajatus tutustua alueemme lähidemokratian tilaan, minkä kautta tietoomme tuli selvästi, että tarvetta tällaiselle hankkeelle on olemassa, Ylä-Savon Veturi ry:n toiminnanjohtaja Maria Hartikainen kertoo. Kylä lähtee! -hankkeessa tarkoitus on ollut aikaansaada konkreettisia tuloksia kylien aktivointiin ja parannusta niiden lähi demokratiaan. Hankkeeseen valittiin molemmilta toiminta-alueilta kolme kylä-kunta paria, joissa hanketyötä alettiin viedä eteenpäin tapahtumien ja selvitysten muodossa. Näin hankkeella on ollut suoria vaikutuksia yhteensä kuuteen eri kuntaan. - Kuntien ja kylien kiinnostus hankkeeseen selvisi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, koska mukaan ilmoittautuneita kyliä saatiin Veturin alueelta yhteensä 28 kappaletta. Päädyimme valitsemaan hankkeen laajuuden takia kuusi erilaista kylä-kunta paria, Veturi ry:n hankeneuvoja Sari Hyttinen tarkentaa. - Hankkeen edetessä pystyimme havaitsemaan selkeitä eroja erilaisten kuntien lähidemokratioiden kesken. Pienemmissä kunnissa vuorovaikutus on avoimempaa ja aktiivisempaa kuin suuremmissa kunnissa. Niissä uskalletaan toimia, mikä johtunee pääosin siitä, että ihmiset tuntevat paremmin toisensa, Hartikainen arvelee. - Suuremmissa kunnissa kyläyhteistyö ja lähidemokratia vaatii onnistuakseen enemmän töitä ja niissä myös tarvitaan selvästi enemmän toimivia lähidemokratiamalleja, Hyttinen täydentää. Kylä lähtee! -hankkeen konkreettisia tuloksia ja toimia ovat olleet mm. Sonkajärvellä järjestetyt kyläturvallisuusillat, joissa mukana ovat olleet SPR sekä VaPePa. Kyläturvallisuusiltojen myötä Sonkajärvellä on havahduttu siihen, että kyläyhteisöissä tarvitaan turvallisuussuunnitelmia ja että ne ovat koko kunnan kannalta tärkeitä asioita. Lisäksi hankkeen aikana kylien aktiivisuus on lisääntynyt sekä kuntiin on syntynyt kyläparlamentteja ja -neuvostoja. Onpa hankkeen avulla luotu jopa työllisyyttä edistävää toimintaa, kun on haettu ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa Toteuttaja: Kehittämisyhdistys Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus/Maaseuturahasto Lisätietoja: Päivi Hagman p Lähidemokratiatyö on välillä yhtä köydenvetoa. Kuva: Maria Hartikainen Kylä lähtee! hanke Toteuttaja: Ylä-Savon Veturi ry Rahoittaja: Maaseuturahasto Leader: Veturi ry Lisätietoja: Maria Hartikainen p Kuntaliitoksista ja aluedemokratiasta osattiin tehdä välillä huumoriakin Kuntien pestuumarkkinat -sketsin avulla Kivennavan Kekrikemuissa. Kuvassa taiteilija Olavi Rytkönen (toinen vas.) Kuopio-isäntänä houkuttelemassa lähikuntia pestuilla. Kuva: Päivi Hagman 25

14 Kuva: Satu Peltonen Hankevetäjä Sinikka Jokela toteaa, että on ollut mukava vetää hanketta, jossa hän saa yhteydenottoja suoraan kyliltä, tule neuvomaan ja katsomaan mitä tehdään. Kuvat: ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset. Teksti ja kuvat: Minna Jaakkola Valokuitua eniten Ylä-Savossa Valokuiturakentamisen neljäs vuosi on käynnissä. Valokuiturakentaminen Pohjois-Savossa 2014 loppuun mennessä Kiuruvesi Vieremä Iisalmi Sonkajärvi Rautavaara Pohjois-Savossa lähdettiin innokkaasti tavoittelemaan Laajakaista Lapinlahti kaikille -hankkeen tavoitetta paremmista tietoliikenneyhteyksistä Pielavesi haja-asutusalueilla: vaikka valtakunnallisesti olemmekin onnistuneet ra- Keitele Maaninka kentamisessa kohtuullisesti, ovat kuntien väliset Siilinjärvi erot valokuiturakentamisessa suuret. Juankoski Vieraslajit kuriin kyläympäristöissähanke perustuu Kansalliseen vierastulan, Leppävirran, Rautalammin, Suonenjoen, rempia. Hoidetuille kohteille laaditaan hankkeen nen on Ylä-Savossa. Onnistumisen taustasyis- Hanketta viedään eteenpäin Kuopion Kart- käynnissä, määrät ovat alussa suunniteltua suu- Parhaimmalla mallilla yhteyksien rakentami- Kaavi Tervo lajistrategiaan, jossa on määritelty Tervon, Vesannon ja Varkauden kylillä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa, jotka järsille. Tietoisuus asiasta on Jokelan mukaan kasset tuotantotilat ovat alkumetreiltä saakka olleet KUOPIO puitteissa vielä jatkohoito-ohjeet tuleville vuotä ei vähäisin ole voimakas maatalous: syrjäi- Vesanto haitalliset ja tarkkailtavat vieraslajit, jotka voivat luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle jestävät tilaisuudet. Mukana ovat olleet mm. vanut hankkeen aikana merkittävästi ja aihe on mukana hankkimassa valokuituyhteyksiä. Tuusniemi levitessään aiheuttaa haittaa ja riskejä kyläyhdistykset, Maa- ja kotitalousnaiset sekä ollut paljon esillä mediassa. Tämän seuraukse- Toisena tärkeänä tekijänä on alueelle valittu esimerkiksi alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille Martat. Myös kuntien kanssa tehtävän yhteistyön na ihmiset ovat heränneet huomaamaan kuinka operaattori. Kaisanet on Pohjois-Savon liiton ja viljelyksille. merkitystä Jokela haluaa alleviivata. Koska suuresta ongelmasta on kyse. kilpailuttamista kolmesta valokuituoperaattoris- Rautalampi Sinikka Jokela on maisemasuunnittelijan hankkeen toteutusaika ja resurssit ovat rajalliset, Jokelan mielestä torjuntatyö on hankkeen ta ainoa, joka on pystynyt rakentamaan kattavan Suonenjoki valokuituverkon kaikille hakemilleen han- työssään pannut merkille, kuinka paljon esimerkiksi jättipalsami- ja jättiputkiesiintymät, joihin seutualueisiin. Kuntien roolina tulisi olla nykyismiseen, neuvontaan, torjunnan suunnitteluun kealueille. on hankkeessa tähän mennessä keskitytty maa- avulla saatu hyvään alkuun. Tarvetta tiedotta- Leppävirta tässä hankkeessa erityisesti keskitytään, ovat lisääntyneet tä enemmän vieraslajien torjunta omilla alueil- ja talkoisiin on koko Pohjois-Savon alueella. Hä- Varta vasten valokuiturakentamista varten esimerkiksi peltojen reunoilla ja pelaan. Kunnissa asiasta vastaavien henkilöiden nen toiveissaan on tulevaisuudessa kestoltaan perustetut Savon Kuitu ja RTVO ovat painineet rinnebiotoopeilla. Tästä huolimatta hän kertoo kanssa tullaan vielä hankkeen puitteissa kartoittamaan useamman vuoden hanke, jolloin vieraslajien rahoitushaasteiden kanssa. Julkisesta tuesta hoitoa vaativat alueet ja tarvittavat toi- yllättyneensä hankevetäjänä aloittaessaan ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka paljon tarvetta neuvonnalle ja esiintymien hävittämiselle todella sa esimerkiksi jättipalsamia kasvaa mattomaisina Hanke on ollut käynnissä vasta vajaan vuoden ja sinä aikana on järjestetty 11 luento- ja keskustelutilaisuutta ja lähes 20 talkoot, joissa vieraslajiesiintymiä on hävitetty kitkemällä ja vastaiseen taisteluun saadaan jatkuvuutta ja tulokset ovat pysyvämpiä. Hän pitää kokemusten, tiedon, taidon ja avun eteenpäinviemistä juuri hankkeen avulla ensisijaisen tärkeänä, koska muuten asiaan ei ole mahdollista panostaa läheskään tarpeeksi resursseja. huolimatta runkoverkkorakentaminen vaatii alkuvuosina suuria investointeja. Savon Kuitu on vedonnut rakentamisaikeiden supistuessa myös Valokuidun hankkineet kuntalaiset ovat olleet on. Ääriesimerkkinä Jokela kertoo kohteista, jois- kasvustoina jopa yli hehtaarin kokoisia alueita. menpiteet. riittämättömään kysyntään. investointiin tyytyväisiä: vihdoinkin saatavilla on Ei valokuiturakentamista Valokuituverkko kesken Runkoverkko valmis 2014 loppuun mennessä Varkaus Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista, ruiskuttamalla. Tämä kertoo suuresta tarpeesta, nopea ja luotettava nettiyhteys, joka ei ole altis niiden käsittelystä ja torjunnasta. koska jo tässä vaiheessa, hankkeen ollessa yhä säätilan vaihteluille tai töki verkon kuormittuessa. Savon kuitu Kaisanet Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta Monelle valokuitu mahdollistaa elinkeinon harjoittamisen nykyisiltä sijoiltaan: isojen tiedostojen siirto, sähköisten lomakkeiden täyttö sekä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tapaaminen videoteitse tarvitsevat riittävästi kaistaa. Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -hanke Toteuttaja: ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset Kaista Savoon -hanke on kulkenut kuntien ja Kaista Savoon -hanke Rahoittaja: Maaseuturahasto operaattoreiden rinnalla tarjoten apua valokuitutiedotukseen. Viestintähanke päättyy vuoden- Toteuttaja: Sisä-Savon seutuyhtymä Rahoitus: Pohjois-Savon ELY-keskus / maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Sinikka Jokela, p vaihteessa ja ensi vuonna myönnetään viimeiset Viestintäpäällikkö Minna Jaakkola tuet rakentamishankkeille. On aika tähyillä tulevaisuuteen: miten valokuituinfraan investoineet vieraskasvilajit-kuriin-kylaymparistoissa-2104 kunnat saavat satsauksestaan hyödyn irti kehittäen 26 ja ottaen käyttöön uusia sähköisiä palveluja, jotka palvelevat kuntalaisia entistä paremmin? 27 Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan

15 Kuva: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry Ainonkatu 2, Suonenjoki Kuva: Jari Sihvonen Kuva: Pro Agria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset Toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaari puh Hankekoordinaattori Iris Niskanen puh Kuva: Korpiahon Hunaja Kuva: Satu Peltonen Kehittämisyhdistys Isoharjantie 6, Siilinjärvi Toiminnanjohtaja Jaana Paananen puh Kuva: Satu Peltonen Hankesihteeri Sanna Happonen puh Kuva: Satu Peltonen Kuva: Janne Ulvinen Ylä-Savon Veturi ry Kilpivirrantie 7, Iisalmi Toiminnanjohtaja Maria Hartikainen puh Hankeneuvoja Sari Hyttinen puh Kuva: Satu Peltonen

Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa 2007 2013. maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10

Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa 2007 2013. maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 maaseudun makasiinilehti Mmm...Pohjois-Savon 2/2014 Leader - toimintaa 2007 2013 Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken

Lisätiedot

Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa 2007 2013. maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10

Mmm...Pohjois-Savon. Leader - toimintaa 2007 2013. maaseudun makasiinilehti 2/2014. Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 maaseudun makasiinilehti Mmm...Pohjois-Savon 2/2014 Leader - toimintaa 2007 2013 Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kuntien ennakkomaksuvelka 2007-2013 Raportointi Yritys- ja kehittämishankkeiden valmistelu

Kuntien ennakkomaksuvelka 2007-2013 Raportointi Yritys- ja kehittämishankkeiden valmistelu YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijat Kehittämisyhdistys Kalakukko ry (Kalakukko ry) Siilinjärven kunta, Kuopion kaupunki, Juankosken kaupunki, Tuusniemen kunta, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja Jaakko

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Saostus ja umpikaivojen tyhjentäjät

Saostus ja umpikaivojen tyhjentäjät Saostus ja umpikaivojen tyhjentäjät Jätetiedostossa 31.8.2015 Jätekukko laskuttaa Juankoski Hakkarainen Ari Navasjoentie 44, 73470 Västinniemi 044 290 3331 Kuljetus Vartianen ky Viklantie 10, 73500 Juankoski

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

1.3 TP 413 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

1.3 TP 413 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Vuosiraportti 2010 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ VUONNA 2010 Kaikkiaan Mansikka ry:ssä tuli vireille vuonna 2010 43 hakemusta. Lisäksi Mansikka ry antoi myönteiset lausunnot kolmesta alueiden välisestä

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA)

KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) Kuntosavotta-hanke 1/8 5.3.2010 KUNTOSAVOTTA-HANKKEEN RYHMÄTOIMINNOT TALVI -KEVÄT 2010 (MUUTOKSET JA LISÄYKSET MAHDOLLISIA) ILMOITTAUTUMINEN KERRALLA SAMAN PALVELUNTARJOAJAN KAIKKIN KERTOIHIN www.laari.info

Lisätiedot

LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 seurantaja arviointi-hanke I ja II) Peltonen Satu Väre Taina 1.4.2015 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä...

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

TERVETULOA! Rahoitusinfotilaisuus. 12.3.2015 Siilinjärvi

TERVETULOA! Rahoitusinfotilaisuus. 12.3.2015 Siilinjärvi TERVETULOA! Rahoitusinfotilaisuus 12.3.2015 Siilinjärvi Illan ohjelma torstaina 12.3.2015 17.30 Kahvitarjoilu, Kalakukko ry 17.45 Tervetuloa, Vesa Lötjönen, kunnanjohtaja 18.00 Rahoitusmahdollisuudet yrityksille

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot