Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen. Valtioneuvoston kanslian raportteja
|
|
- Lauri Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009
2
3 Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009
4
5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijä Valtioneuvoston kanslia, politiikka-analyysi-yksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Tiivistelmä Raportissa kuvataan Matti Vanhasen I ja II hallituksen ikääntymispolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä vuoden 2008 lopulle saakka. Ikääntymispolitiikan alue määrittyy vuonna 2004 annetun tulevaisuusselonteon mukaisesti varsin laajaksi. Raportti liittyy talousneuvoston sihteeristön laatimaan ikääntymispolitiikan kokonaisarviointiin, jota koskeva loppuraportti julkisettiin Käsillä oleva raportti keskittyy toimenpiteiden tavoitteiden ja toimeenpanon kuvaamiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tai riittävyyttä tavoitteiden kannalta ei ole pyritty arvioimaan. Ikääntymispolitiikan riittävyyttä koskevat arviot sisältyvät edellä mainittuun loppuraporttiin. Avainsanat Ikääntyminen, ikääntymispolitiikka, tulevaisuusselonteko Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN (painettu) Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009 Kokonaissivumäärä Kieli 47 Fi Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Julkaisu PDF:nä: Lisätietoja: julkaisut@vnk.fi Julkaisun jakelu ja välitys julkaisut@vnk.fi Luottamuksellisuus julkinen ISBN (PDF) Taitto Iiris Koskela-Näsänen, talousneuvoston sihteeristö Painopaikka Valtioneuvoston kanslia
6
7 ESIPUHE Vuoden 2004 tulevaisuusselonteossa Matti Vanhasen I hallitus linjasi strategian ikääntymiseen varautumisesta. Selonteossa ikääntymispolitiikka ymmärrettiin laajasti. Politiikan tavoitteeksi asetettiin vaikuttaminen muun muassa väestönkehitykseen, eri ryhmiin kuuluvien terveyteen ja toimintakykyyn sekä talouden kantokykyyn (työllisyyteen ja tuottavuuteen). Selonteossa päätettiin toimenpidelinjausten ohella, että poikkihallinnollisessa seurannassa varmistetaan toimenpiteiden koordinaatio valtioneuvoston tasolla, arvioidaan miten ikärakenteen muutokseen varautumiseen tähtäävät toimet ovat edenneet ja vaikuttaneet. Tässä tarkoituksessa valtioneuvoston kanslia laati ministeriöiden tukemana seurantaraportin selonteon linjausten toteuttamisesta keväällä 2006 (Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2006). Selonteko velvoitti myös talousneuvoston sihteeristön laatimaan vuoden 2008 aikana laajemman kokonaisarvioinnin väestön ikääntymiskehityksestä, sen seurauksista ja vaikutuksista. Matti Vanhasen II hallitus puolestaan sitoutui ohjelmassaan arvioimaan ikääntymiseen varautumisen riittävyyttä niin, että tarvittaviin uudistuksiin voidaan ryhtyä vielä hallituskauden aikana. Näiden arviointien toteuttamiseksi pääministeri antoi talousneuvoston sihteeristölle tehtäväksi laatia ikääntymispolitiikasta kokonaisarviointi ennen hallituksen puolivälin tarkastelua helmikuussa Selvityshankkeen loppuraportti julkistettiin Samalla julkistettiin pääosa eri osahankkeiden raporteista. Käsillä oleva tulevaisuusselonteon linjausten toimeenpanoa koskeva 2. seurantaraportti liittyy tähän kokonaisuuteen. Seurantaraportissa keskitytään kuuteen laajaan vuoden 2004 tulevaisuusselonteossa esille nostettuun asiakokonaisuuteen. Raportissa ei ole pyritty arvioimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Raportti on koottu valtioneuvoston kanslian Politiikka-analyysiyksikössä virkamiestyönä ministeriöiden ja politiikkaohjelmien toimittamien tietojen pohjalta. Vesa Vihriälä talousneuvoston sihteeristön päällikkö 5
8
9 SISÄLLYS ESIPUHE VÄESTÖPOLITIIKKA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN LAPSISTA JA NUORISTA HUOLEHTIMINEN TALOUDEN KASVUPOTENTIAALINEN VAHVISTAMINEN ETUUSJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN ALUEELLISEN KEHITYKSEN JA PERUSPALVELUIDEN TURVAAMINEN...40
10
11 1 VÄESTÖPOLITIIKKA Tulevaisuusselonteon tavoitetilaksi on määritelty, että valtioneuvosto pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että väestön ikärakenne kehittyy jatkossa ennusteita suotuisammin. Tulevaisuusselonteon mukaan väestökehityksen tulevat haasteet ja niihin varautuminen edellyttävät valtioneuvostontasoista strategiaa. Strategian tulee olla koordinoitu ja laajaalainen. Väestöpolitiikan osalta keskeisenä on pidetty sitä, että koko julkinen sektori toimisi siihen suuntaan, että toimet ovat eri sukupolvien ja sukupuolien sekä kokonaisuus huomioon ottaen oikeudenmukaisia. Olennaista on, että toimien kohteena on koko väestö ja tavoitteena on kaikkien ikäryhmien kannalta hyvä yhteiskunta. Väestöpolitiikalla tulee siis huolehtia sekä nuorempien sukupolvien tulevista kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksistä että kasvavan vanhusväestön tarvitsemista palveluista. Edellytykset lapsiluvun kasvulle Tavoitteet Väestöpolitiikan lähtökohtana voidaan pitää syntyvyyden turvaamista. Selonteon mukaan syntyvyyden osalta tavoitellaan nykytason ylläpitämistä ja syntyvyyden nousun mahdollistamista muun muassa synnytysikää alentamalla. On tuettava sellaisten olosuhteiden kehittymistä, joissa yhä useampi perhe pystyy saamaan haluamansa määrän lapsia. Tavoitteena on turvata se, että vanhemmat voivat sekä tehdä työtä että toimia hyvinä vanhempina. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset selonteon tässä kohdassa koskevat seuraavia kysymyksiä: Epätyypillisten työsuhteiden vähentäminen Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lapsiperheiden asumisen ja toimeentulon helpottaminen Perhevapaiden käytön tukeminen Perhepoliittisten tukien kehittäminen Lisääntymisterveydestä huolehtiminen Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Suomen kokonaishedelmällisyysluku on noussut viime vuosina ja on suhteellisen korkea verrattuna EU:n keskitasoon. Lasten hyvinvoinnista huolehtimisella sekä syntyvyyden edellytysten vahvistamisella parannetaan osaltaan Suomen talouden kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Suomessa on 2000-luvulla erilaisissa virallisissa asiakirjoissa kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Muun muassa eduskunnalle annetussa selonteossa (STM 2002:12) todettiin enemmistön suomalaisista lapsista voivan hyvin ja kiinnitettiin huomiota huonosti voivien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Varhaista puuttumista, perhepoliittisten tulonsiirtojen kehittämistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pidettiin selonteossa, kuten monissa sen jälkeen laadituissa politiikkapapereissa keskeisinä toimenpiteiden kohteina. Vuonna 2003 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön perhepoliittinen strategia, jonka keskeisenä tähtäimenä oli koota aineksia mahdolliselle lapsiperheitä koskevalle politiikkaohjelmalle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma perustettiin pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa keväällä 2007 (ks. luku 6). 9
12 Matti Vanhasen I hallituksen kaudella valmisteltiin monia lasten ja nuorten asemaan liittyneitä selvityksiä, muun muassa lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehityksestä sekä lapsiperheiden asumisen muutoksista. Konkreettisena toimenpiteenä uudistettiin Nuorisolaki ja perustettiin vuonna 2005 lapsiasiainvaltuutetun toimisto. Perhepoliittinen tuki oli vuonna 2005 yhteensä noin 4,8 miljardia euroa. Suurimmat menoerät ovat lapsilisät ja lasten päivähoito. Lasta kohden laskettuna perhepoliittisen tuen kehitys on ollut vaihtelevaa viimeisen kymmenen vuoden aikana luvun jälkipuoliskolla perheiden tukijärjestelmän painopistettä siirrettiin palvelujärjestelmän, erityisesti päivähoidon kuntoon saattamiseen lapsen subjektiivisena oikeutena. Samassa yhteydessä luotiin uusi tukimuoto, yksityisen hoidon tuki. Hallituskaudella tehtiin tasokorotukset lapsilisiin ja pienten lasten hoidon tukiin. Silti lapsilisien reaaliarvo pysyi edelleen runsaan kymmenen vuoden takaista tasoa alempana. Hallituskaudella tehtiin myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja elatustuen noin 10 prosentin korotus. Kotihoidon tuen sisarkorotus astui voimaan Lasten perhe-eläkkeiden yleistä asumistukea alentava vaikutus poistettiin vuoden 2007 alusta. Sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäispäivärahojen tasoa korjattiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 aikana helpotettiin ansioperusteiselle äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahalle pääsemistä niin sanottua pätkätyötä tekevien vakuutettujen ja ns. peräkkäisten synnytysten kohdalla. Osittaisen hoitorahan tasoa korotettiin ja tuen saamisoikeutta laajennettiin koskemaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhempia sekä eräitä erityisryhmiin kuuluvien lasten vanhempia. Vanhempien työllistymistä on parantanut vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen kehittäminen passiivisesta aktiiviseen tukeen. Tällä tuetaan työttömien työllistymistä ja ehkäistään työttömyyden pitkittymistä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jatkuva haaste työelämän kehittämiselle. Työn ja perhe-elämän yhteensovitusta tukee toimiva päivähoitojärjestelmä ja joustavat lasten hoitoa tukevat etuudet. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista päivähoidon piirissä on noin 46 prosenttia. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös miesten osallistumisessa alle kouluikäisten lasten hoitoon selvästi aiempaa enemmän. Laadukkailla, oikea-aikaisilla sekä helposti saavutettavilla palveluilla parannetaan merkittävästi lasten ja lapsiperheiden elämäntilannetta ja ehkäistään syrjäytymisriskejä. Tukipilareita järjestelmässä ovat päivähoidon lisäksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perheiden kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta sekä oppilas- ja kouluterveydenhuolto. Aamu- ja iltapäivätoiminta, jossa lapsille tarjotaan turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä sekä välipala, edistää koululaisten hyvinvointia sekä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Esiopetuksen kuljetusten maksuttomuus on vahvistettu. Pääministeri Vanhasen ensimmäinen hallitus valmisteli vuonna 2006 ns. perhevapaapaketin, jolla kehitettiin vanhempainrahajärjestelmää isien vanhempainvapaiden pitämistä vahvistavaan ja muun muassa nuorten naisten työmarkkina-asemaa parantavaan suuntaan. Perhevapaauudistuksen valmistelussa tavoitteena on ollut lisätä vanhempien valintamahdollisuuksia siten, että molemmille vanhemmille syntyisi samankaltaiset oikeudet ja tosiasialliset mahdollisuudet osallistua lapsiin liittyvien perhevelvoitteiden hoitamiseen. Perhevapaiden käytön tasaisemmalla jaolla molempien vanhempien kesken pyritään vaikuttamaan myös perhe- 10
13 vapaiden käytöstä aiheutuvien kustannusten tasaisempaan jakautumiseen eri työnantajasektoreiden kesken. Perhevapaauudistuksella parannettiin perheiden toimeentuloa tilanteissa, joissa etuutta saavan äidin työnantaja ei maksa kyseiseltä ajalta palkkaa. Myös ns. isäkuukausi on tehty perheille nykyistä joustavammaksi. Perhevapaasäännösten ohella työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksiin vaikuttavat työpaikalla noudatettavat työaikajärjestelyt. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen joustavuutta on lisätty mahdollistamalla muun muassa liukuva työaika, työaikapankkijärjestelyt sekä ylitöiden tai lomarahan vapaaksi vaihtamisen lisääminen. Keväällä 2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin lisättiin mahdollisuus sopia 24 arkipäivää ylittävä osa vuosilomasta pidettäväksi lyhennettynä työaikana, joka voi niin ikään helpottaa työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen uudistuksen taustalla oli vuonna 2005 tehty selvityshenkilöraportti, jonka esitysten mukaista laajempaa uudistusta ei kuitenkaan toteutettu. Työsopimuslain perhevapaasäännöksiin tehtiin vuonna 2006 muutoksia, jotka helpottavat erityistilanteissa olevien lasten vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Etävanhemmalle tuli oikeus jäädä hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta ja adoptiovanhemmalle oikeus jäädä hoitovapaalle siihen saakka, kun lapseksiottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Samassa yhteydessä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennettiin siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Sairaan tai vammaisen lapsen erityishoitorahaa nostettiin 15 eurolla kuukaudessa. Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy lasten yksityisen hoidon sekä lasten kotihoidon tuen tason nostaminen, kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisän korotus sekä osittaisen hoitorahan nostaminen hallituskauden aikana. Nämä korotuksen toteutuivat lukien. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistasoa nostettiin 170 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta lukien. Isyysvapaata pidennetään hallitusohjelman mukaan kahdella viikolla. Vaalikauden aikana tarkoituksena on myös selvittää vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus. PERHE-hanke toteutettiin vuosina tavoitteenaan perhekeskustoiminnan kehittäminen. Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuushankkeena toteutettu hanke oli osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämishanketta. Hankkeen aikana käynnistettiin perhekeskusten toimintaa 30 kuntahankkeessa, joihin kuului lähes sata kuntaa. Tavoitteena on ollut edistää lasten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä muuttamalla peruspalvelujen toimintakulttuuria, kehittää perhelähtöisiä työkäytäntöjä ja luoda perhekeskuksista uuden tyyppinen ehkäisevän työn ja varhaisen tuen palvelurakenne. PERHE-hankkeen loppuraportti julkaistiin alkuvuonna Perhekeskusmallin edelleen kehittäminen on osa Vanhasen II hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen politiikkaohjelmaa. Varhaiskasvatuksessa on viime aikoina panostettu erityisesti erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kuntatason laadullisen ohjausjärjestelmän rakentamiseen. Näin edistetään kodin ja päivähoidon yhteistyötä lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja opetuksessa sekä tuetaan perheitä. Erityislastentarhanopettajien palveluiden saatavuutta kuntien päivähoidossa on parannettu. 11
14 Opetusministeriö on käynnistänyt pitkälle aikavälille ulottuvan toimenpidekokonaisuuden kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tässä painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen uudistaminen, osallisuuden lisääminen ja koulupudokkuuden ehkäisy. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelma tähtää myönteiseen väestönkasvuun. Ohjelma valmistui pääministeri Vanhasen toisen hallituksen kauden alussa. Siinä määritellään seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosille sekä toimeenpanovastuut eri hallinnon tasoilla. Ohjelma toteutetaan osana kuntien palvelurakenteen ja ehkäisevien palvelujen uudistamista. Vuonna 2009 järjestetään ohjelman valtakunnallinen seuranta- ja arviointiseminaari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi ohjelman vuonna 2011 ja sosiaali- ja terveysministeriö päivittää sen viimeistään vuonna Nykyisen hallituksen yksityiskohtaiset asuntopoliittiset toimenpiteet esitetään valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa, joka hyväksyttiin Ohjelman suurin rahallinen panostus kohdistuu erityisryhmien asuntotarjontaan, jossa luodaan edellytykset asunnon lisätarjontaan vuosittain. Lisätarjonta kohdistetaan heikoimpiin ryhmiin ja se mahdollistaa laitoshoidon vähenemisen. Kaavoitusprosessia nopeutetaan tontti- ja asuntotarjonnan lisäämiseksi. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen nähdään yhtenä keskeisenä asuntopoliittisena haasteena. Hallitus kannustaakin jatkossa toimijoita useilla eri tavoilla vuokra-asuntojen tuotantoon. REIT -kiinteistörahastomalli (verovapaa osakeyhtiö) vuokra-asuntosijoittamisessa on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti samoin kuin valtion täytetakaukset vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa. Vuokrapientalotuotannon edistämiseksi tehdään mahdolliseksi tuottaa vuokra-asuntojen korkotuella taloja, joissa vuokralainen voi lunastaa asunnon omakseen. Hallitusohjelmaan sisältyy myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille , toimenpideohjelma kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämiseksi sekä ohjelma lähiömäisten asuinalueiden viihtyvyyden parantamiseksi. Asuntopolitiikassa on varauduttava myös niihin vaatimuksiin, joita väestön ikääntyminen aiheuttaa. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Tavoitteet Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopoliittiset tavoitteet asetettiin tulevaisuusselonteon linjausten mukaisesti. Tavoitteiksi asetettiin kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ottaa täysimääräisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Hallitusohjelman tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset toteutetaan hallitusohjelman mukaan ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös säilyttääkseen kansainvälistä kilpailukykyä. Siksi maahanmuuttoa Suomeen pyritään hallitusti edistämään ja luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen 12
15 maahanmuuttopolitiikka. Samalla on tärkeää, että maahanmuuttajat ovat yhdenvertainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on ollut pitkään muihin Euroopan maihin verrattuna pieni ja Suomesta on tullut maahanmuuttomaa vasta parin viime vuoden aikana. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä sekä erityisesti parin viime vuoden aikana. Suomessa asui vuoden 2007 lopussa noin ulkomaan kansalaista, joista työvoimaan kuuluu 60 prosenttia (suomalaisista 75 prosenttia). Työssä olevan ulkomaisen työvoiman määräksi on arvioitu vuositasolla noin henkeä, joista noin työskentelee Suomessa tilapäisesti. Yli puolet maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Työperusteinen maahanmuutto on kasvanut eniten. Vuonna 2007 hakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti, 65 prosenttia. Vuonna 2008 oleskeluluvanhakijoita oli (ennakkotieto) kaikkiaan vajaa Kasvua edellisvuodesta oli 11 prosenttia, kun kasvuprosentti vuotta aiemmin oli 23. Oleskelulupahakemusten perusteena noin 30 prosentissa oli työnteko ja runsaassa 20 prosentissa opiskelu. Opiskeluperustein oleskelulupaa hakeneiden osuus oli yli viidennes enemmän kuin vuonna Vuoden 2008 ensimmäisen kolmanneksen aikana tehdyistä oleskelulupapäätöksistä 42 prosenttia tehtiin työnteon perusteella ja 33 prosenttia perhesiteen perusteella. Rekrytointiongelmia on ollut muun muassa teollisen työn, kuljetus- ja liikennetyön, palvelutyön sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammateissa. Perheside ja kansainvälinen suojelu ovat selkeästi olleet pääasiallinen peruste muuttaa Suomeen pysyvässä tarkoituksessa, joskin työn perusteella muuttavien osuus on ollut suhteellisesti kasvusuunnassa. Suomeen on arvioitu muuttavan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana satojatuhansia, ennusteiden mukaan , maahanmuuttajia. Suomeen pysyvässä tarkoituksessa muuttavien lisäksi Suomen työmarkkinoille saapuu työvoimaa tilapäisiin ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2007 Suomessa tilapäisesti työskentelevien määräksi on arvioitu henkilöä. Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyys vähentyi voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2001 ulkomaalaisten työttömyysaste oli yli 30 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli noin 21 prosenttia. Samassa ajassa koko väestön työttömyysaste laski 9,1 prosentista 6,9 prosenttiin. Ulkomaalaisten työttömyysaste on edelleen kolminkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Taloudellisen taantuman vaikutuksia maahanmuuttoon ei voida tällä hetkellä arvioida pitävästi, mutta maahanmuuton arvioidaan jatkuvan. Maassa jo asuvien maahanmuuttajien työttömyysasteen voi arvioida kääntyvän nousuun kantaväestön työttömyysasteen nousua nopeammin. Työttömyyden kasvaessa tarve ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille todennäköisesti vähenee ja poistuu taantuman tilanteessa. Taantuman vaikutus jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, koska iso demografinen muutos ei poistu. Kansainvälistyminen joka tapauksessa jatkuu ja edellyttää avointa ja aktiivista politiikkaa, ettei työvoiman puute muodostu taantuman jälkeen uuden taloudellisen kasvun esteeksi. 13
16 Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Maahanmuutosta ja kotouttamisesta vastaava hallinnollinen kokonaisuus muodostettiin hallitusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriöön vuoden 2008 alusta, kun maahanmuuttoa koskevat tehtävät siirrettiin työministeriöstä sisäasiainministeriöön. Ulkomaalaisvirasto muutettiin vuoden 2008 alussa Maahanmuuttovirastoksi, josta kehitetään hallitusohjelman hengen mukaisesti kaikkia maahanmuuton keskeisiä osa-alueita hallinnoiva keskusvirasto. Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskeva selvitysmies Ole Norrbackin raportti valmistui Selvitysmies ehdotti vuoden 2008 alusta toteutettuja muutoksia maahanmuuttohallintoon. Selvitysmies painotti peruslinjauksissaan työvoiman maahanmuuton lisäämisen ja kotouttamisen tehostamisen lisäksi maahanmuuttoviraston ja maahanmuuttohallinnon toimintakulttuurin uudistamista asiakaslähtöisesti palvelua parantamalla ja käsittelyprosesseja nopeuttamalla. Työ- ja elinkeinoministeriö, jolle kuuluu laajasti maahanmuuton toimeenpanotehtäviä, on laatinut omaa hallintoaan koskien maahanmuuttoasioiden toimintasuunnitelman. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa vuosille valmistellaan ministeriöiden välisessä johtotason virkamiesryhmässä. Ohjelmassa määritellään toimijoiden vastuut ja yhteistoiminta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa, selvitetään rekrytointiprosesseja ulkomailta, lähtömaassa toimivien opastusjärjestelmien mahdollisuuksia, ja kotouttamistoimenpiteitä, täsmennetään ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyviä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä ulkomaisten opiskelijoiden opiskelun ja työntekomahdollisuuksien edistämiseksi. Valmistelussa selvitetään myös toimenpiteiden edellyttämät rahoitus- ja lainsäädännön muutostarpeet. Ehdotus toimenpideohjelmaksi valmistuu alkuvuodesta 2009 niin, että se voidaan käsitellä osana hallituskauden puolivälin hallitusohjelman toteutumisen arviointia. Hallituksen selonteko kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle syksyllä Siinä linjataan pidemmällä tähtäimellä kotouttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kotouttamislain (laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta) kokonaisuudistus käynnistettiin myös syksyllä Poikkihallinnollinen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma tähtää maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen. Ohjelmaa on valmisteltu, mutta siitä ei ole päätetty hallituksessa. Kansalaisuuslain uudistus on valmisteilla. Uudistuksella pyritään lyhentämään hallitusohjelman mukaisesti kansalaisuuden myöntämiseksi vaadittavaa asumisaikaa ja helpottamaan Suomessa tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista. Koulutuksen keinojen kehittäminen on keskeistä maahanmuuttajien kotoutumiselle ja työllistymiselle. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia kehitetään. Hallitusohjelmassa tarkoitettua maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen pilottiohjelmaa valmistellaan pääkaupunkiseudun ja muiden keskeisten maahanmuuttopaikkakuntien (Turku ja Tampere) kanssa. Pilottiin liittyy muun muassa nopean työllistymisen mallin kehittäminen ja tuki. 14
17 Aiesopimuksen valmistelu pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä työhallinnon kanssa on käynnistetty osana metropolipolitiikkahanketta. Tavoitteena on nopean työllistymisen ja koulutuksen kokonaisjärjestelmän luominen. Aiesopimuksen solmiminen edellyttää lisää voimavaroja. Maahanmuuttajataustaisten lasten integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuminen riippuu paljon koulusta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajentamiseksi on valmisteltu lainsäädäntöä tavoitteena syventää monikulttuurisuustaitojen opetusta osana esi- ja perusopetusta sekä ammatillista ja lukiokoulutusta. Opetusministeriö on kohdentanut valtionavustuksia monikulttuurisuustaitojen edistämiseksi esi- ja perusopetuksessa. Hyvä suomen tai ruotsin kielen taito on edellytys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle, opinnoissa menestymiselle ja työllistymiselle. Myös ammatilliseen koulutukseen osallistumista ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin edistetään muun muassa kehittämällä opiskelijavalintoja. Aikuiskoulutuksessa työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä. 15
18 2 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Tavoitteet Terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset kytkeytyvät monin tavoin väestökehitykseen sekä edellytyksiin kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Selonteossa on todettu toimintakyvyn ja terveyden heikkenevän iän myötä. Siksi ikärakenteen muutos väistämättä johtaa palvelutarpeen kasvuun. Toimintakyvyn alentumiseen voidaan kuitenkin sopeutua monin tavoin. Mikäli yhteiskunta toimii tervettä ja aktiivista ikääntymistä edistävällä tavalla, suurempi osa väestöstä saavuttaa hyvän terveyden tason ja säilyttää toimintakykynsä pidempään. Suomessa on koettu nopea keskimääräisen eliniän nousu. Vaikka väestön terveydentila on kohentunut ja elinikä kasvanut, suotuisa kehitys ei ole koitunut yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien osaksi. Sukupuolten ja sosiaaliryhmien väliset sairastavuuserot ovat säilyneet ennallaan ja kuolleisuuserot ovat kasvaneet niin, että ne ovat suuremmat kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Tulevaisuusselonteon 2004 linjauksen mukaan Suomessa on potentiaalia kohottaa ihmisten toimintakykyä ja terveiden elinvuosien määrää. Sukupuolten välisiä terveyseroja on kavennettava erityisesti miesten terveydestä huolehtimalla. Myös sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen on pyrittävä määrätietoisesti. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen vaatii palvelurakenteiden muutosta ongelmien ehkäisyä ja itsenäistä suoriutumista tukevaan suuntaan. Asuin- ja elinympäristöjen sekä liikennepalvelujen ja niiden esteettömyyden kehittäminen on tärkeää. Koulutus-, kuntoutus- ja kulttuuripalveluilla on suuri merkitys ihmisten osallisuudelle, vireydelle ja elämänlaadulle. Terveyttä ja toimintakykyä on edistettävä elinkaariajattelun mukaisesti niin, että kaikki ikäryhmät ovat kohderyhminä. Yhteiskuntapolitiikan tehtävänä on luoda ihmisille terveyttä edistäviä ja terveellisiä valintoja tukevia ympäristöjä. Vanhasen II hallituksen toimenpiteet väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi on koottu pääasiassa terveyden edistämisen politiikkaohjelman alle, mutta sen lisäksi on meneillään monia muita merkittäviä hankkeita. Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Keskeiset politiikkaohjelmat Terveyden edistämisen politiikkaohjelman yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapavalintoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen ja järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Politiikkaohjelman strategiset painotukset ovat terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen omaksuminen eri päätöksentekotasoilla ja terveyttä edistävän tiedon levittäminen, terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen uudistettavassa lainsäädännössä ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, olemassa olevan tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tuloksellisimpien hankkeiden kokoaminen, tuotteistaminen, levittä- 16
19 minen ja juurruttaminen sekä terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen. Erityisiä tavoitteita ovat terveyserojen kaventaminen kohdentamalla erityistoimenpiteitä sosiaalisesti huono-osaisimpiin. Politiikkaohjelman toimenpiteisiin kuuluu muun muassa osallistuminen terveydenhuoltolain valmisteluun, johon ehdotetaan otettavaksi oma pykälä terveyden edistämisestä sekä osallistuminen PARAS-lainsäädännön toimeenpanoon siten, että uusissa hallinnollisissa ratkaisuissa terveyden edistämiselle luodaan rakenteet ja määritellään vastuusuhteet. KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmassa määritellään Suomen vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Ohjelman tavoitteena on että: 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Terveys kansanterveysohjelma on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma, jonka taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma. Ohjelmassa esitetään kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta sekä useita toimintaa linjaavia kannanottoja, jotka sisältävät haasteita eri tahoille: kunnille, elinkeinoelämälle, järjestöille jne. Kaikki tavoitteet koskevat keskeisiä ongelmia, joiden korjaaminen on mahdollista vain eri tahojen yhteistyönä. Useat tavoitteista ovat konkreettisia ja mitattavissa. Tavoitteena on muun muassa vähentää nuorten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella sekä nuorten tupakointia siten, että vuonna 2015 enintään 15 prosenttia vuotiaista tupakoi. Ohjelmassa painotetaan, että myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, toimintakykyä edistää ja siten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Uudet virastot ja laitokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Laitos on muodostettu Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämisellä. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) aloitti valvontatoimen uutena virastona vuoden 2009 alussa. Se on muodostettu yhdistämällä aiemmat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontavirasto ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Vuoden 2010 alusta viraston vastuulle tulee myös sosiaalihuollon valtakunnallinen valvonta. Uutta lääkealan keskusta koskeva valmistelutyö aloitettiin vuonna Laitos aloittaa toimintansa syksyllä 2009 ja se sijoitetaan Kuopioon viiden vuoden siirtymäajalla. Terveyden edistäminen Kansallinen liikuntaohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2008 ja se huomioidaan myös valmisteltaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveellisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta. Lisäksi Terveysliikunnan neuvottelukunta keskittyy muun muassa liikuntaolosuhteiden kehit- 17
20 tämiseen, lasten ja nuorten, perheliikunnan ja ikääntyneiden liikunnan monipuolistamiseen, työterveyshuoltoon, kuntien hyvinvointipolitiikan kehittämiseen, terveyttä edistävän liikunnan koulutukseen, tutkimukseen ja seurantaan. Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi terveellisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Alkoholiohjelma jatkuu vuosina Ohjelma on alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi. Monet yhteiskunnan toimijat voivat ratkaisuillaan ja toimintalinjoillaan vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi. Alkoholiohjelma kokoaa yhteen merkittävän osan näistä toimijoista ja toiminnasta. Ohjelmaan sitoutuneet kansalaisjärjestöt, ammattijärjestöt, työmarkkinajärjestöt, kunnat, elinkeinoelämän edustajat ja peruspalveluministeri ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimukset alkoholiohjelmasta. Matti Vanhasen I hallituksen alkoholipoliittinen ministerityöryhmä kokosi toimenpidepaketin, joka sisälsi eri hallinnonalojen toimenpiteitä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Osin jo toteutettuja suosituksia olivat muun muassa lapsiin ja nuoriin suuntautuvan alkoholimainonnan rajoittaminen, olutpakkausten paljousalennusten poistaminen, alkoholimyynnin aloittamisen myöhentäminen alkamaan vasta klo 9.00 ja poliisin sekä alkoholitarkastajien yhteistyön lisääminen. Päihdetyön koulutuksen kehittämishankkeen (STAKES ) avulla on autettu päihdetyön opettajien verkostoitumista sekä oppilaitosten ja opettajien päihdetyön koulutuksen kehittämistä. Terveyden edistämisen keskus toteuttaa vastaavan kehittämishankkeen järjestötoimijoille. Huumausainepoliittisen toimenpideohjelman ( ) toimeenpanolla tehostettiin huumausaineiden käytön ehkäisyä sekä hoitoon liittyvää osaamista ja parannettiin hoitoon pääsyä. Toimenpideohjelman loppuraportissa todetaan että, vaikka huumausainetilanne on viime vuosina pysynyt vakaana, on käyttäjien hoitoon pääsy edelleen liian hidasta joillakin paikkakunnilla. Opiaattiriippuvaisille tarkoitetun korvaushoidon piirissä on alle tuhat asiakasta. Päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat tarjoamaan riittävästi hoitoja, mutta niitä ei ole tarjolla kaikissa kunnissa. Huumausainepoliittisella toimenpideohjelmalla on vahvistettu syyttäjien, poliisin ja sosiaalihuollon yhteistyötä käyttäjien hoitoon ohjaamiseksi. Lisäksi ehkäisevää päihdetyötä on vahvistettu peruskouluissa, ammattikouluissa, lukioissa sekä nuorisotyössä. Vankien päihdekuntoutusta on myös lisätty. Huumeidenkäyttäjien terveysneuvontatoiminta on asetuksella säädetty pakolliseksi kaikissa kunnissa. Huomattavaa on myös, että työnantajat ovat laatineet enenevässä määrin päihdeohjelmia. TEROKA-hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja kootaan tietopohjaa muun muassa Terveys ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietämystä kansallisen tason toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämistä harjoittaville tahoille. Keskeisten kansansairauksien ja päihteiden käytön vähentämistä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2006 annetun sosiaali- ja terveyskertomuksen yhteydessä. Kertomuksessa todettiin, että väestön terveydentila on jatkuvasti kohentunut ja verenkiertoelinsairauksista ja tietyistä syöpätaudeista, erityisesti miesten keuhkosyövästä aiheutuva kuolleisuus ovat vähentyneet. Terveyttä vaarantavat kuitenkin väestön lihominen ja siitä seuraava tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen, tupakointi ja päihteet. Myös astma ja allergiat ovat lisääntymässä. 18
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotIkäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !
1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotKuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?
Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotVanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotOppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto
Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotFSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotFSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
Lisätiedot