Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen. Valtioneuvoston kanslian raportteja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen. Valtioneuvoston kanslian raportteja"

Transkriptio

1 Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009

2

3 Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009

4

5 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijä Valtioneuvoston kanslia, politiikka-analyysi-yksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ikärakenteen muutokseen varautuminen: tulevaisuusselonteon linjausten toteutuminen Tiivistelmä Raportissa kuvataan Matti Vanhasen I ja II hallituksen ikääntymispolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä vuoden 2008 lopulle saakka. Ikääntymispolitiikan alue määrittyy vuonna 2004 annetun tulevaisuusselonteon mukaisesti varsin laajaksi. Raportti liittyy talousneuvoston sihteeristön laatimaan ikääntymispolitiikan kokonaisarviointiin, jota koskeva loppuraportti julkisettiin Käsillä oleva raportti keskittyy toimenpiteiden tavoitteiden ja toimeenpanon kuvaamiseen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tai riittävyyttä tavoitteiden kannalta ei ole pyritty arvioimaan. Ikääntymispolitiikan riittävyyttä koskevat arviot sisältyvät edellä mainittuun loppuraporttiin. Avainsanat Ikääntyminen, ikääntymispolitiikka, tulevaisuusselonteko Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN (painettu) Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2009 Kokonaissivumäärä Kieli 47 Fi Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Julkaisu PDF:nä: Lisätietoja: Julkaisun jakelu ja välitys Luottamuksellisuus julkinen ISBN (PDF) Taitto Iiris Koskela-Näsänen, talousneuvoston sihteeristö Painopaikka Valtioneuvoston kanslia

6

7 ESIPUHE Vuoden 2004 tulevaisuusselonteossa Matti Vanhasen I hallitus linjasi strategian ikääntymiseen varautumisesta. Selonteossa ikääntymispolitiikka ymmärrettiin laajasti. Politiikan tavoitteeksi asetettiin vaikuttaminen muun muassa väestönkehitykseen, eri ryhmiin kuuluvien terveyteen ja toimintakykyyn sekä talouden kantokykyyn (työllisyyteen ja tuottavuuteen). Selonteossa päätettiin toimenpidelinjausten ohella, että poikkihallinnollisessa seurannassa varmistetaan toimenpiteiden koordinaatio valtioneuvoston tasolla, arvioidaan miten ikärakenteen muutokseen varautumiseen tähtäävät toimet ovat edenneet ja vaikuttaneet. Tässä tarkoituksessa valtioneuvoston kanslia laati ministeriöiden tukemana seurantaraportin selonteon linjausten toteuttamisesta keväällä 2006 (Valtioneuvoston kanslian raportteja 5/2006). Selonteko velvoitti myös talousneuvoston sihteeristön laatimaan vuoden 2008 aikana laajemman kokonaisarvioinnin väestön ikääntymiskehityksestä, sen seurauksista ja vaikutuksista. Matti Vanhasen II hallitus puolestaan sitoutui ohjelmassaan arvioimaan ikääntymiseen varautumisen riittävyyttä niin, että tarvittaviin uudistuksiin voidaan ryhtyä vielä hallituskauden aikana. Näiden arviointien toteuttamiseksi pääministeri antoi talousneuvoston sihteeristölle tehtäväksi laatia ikääntymispolitiikasta kokonaisarviointi ennen hallituksen puolivälin tarkastelua helmikuussa Selvityshankkeen loppuraportti julkistettiin Samalla julkistettiin pääosa eri osahankkeiden raporteista. Käsillä oleva tulevaisuusselonteon linjausten toimeenpanoa koskeva 2. seurantaraportti liittyy tähän kokonaisuuteen. Seurantaraportissa keskitytään kuuteen laajaan vuoden 2004 tulevaisuusselonteossa esille nostettuun asiakokonaisuuteen. Raportissa ei ole pyritty arvioimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Raportti on koottu valtioneuvoston kanslian Politiikka-analyysiyksikössä virkamiestyönä ministeriöiden ja politiikkaohjelmien toimittamien tietojen pohjalta. Vesa Vihriälä talousneuvoston sihteeristön päällikkö 5

8

9 SISÄLLYS ESIPUHE VÄESTÖPOLITIIKKA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN LAPSISTA JA NUORISTA HUOLEHTIMINEN TALOUDEN KASVUPOTENTIAALINEN VAHVISTAMINEN ETUUSJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN ALUEELLISEN KEHITYKSEN JA PERUSPALVELUIDEN TURVAAMINEN...40

10

11 1 VÄESTÖPOLITIIKKA Tulevaisuusselonteon tavoitetilaksi on määritelty, että valtioneuvosto pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että väestön ikärakenne kehittyy jatkossa ennusteita suotuisammin. Tulevaisuusselonteon mukaan väestökehityksen tulevat haasteet ja niihin varautuminen edellyttävät valtioneuvostontasoista strategiaa. Strategian tulee olla koordinoitu ja laajaalainen. Väestöpolitiikan osalta keskeisenä on pidetty sitä, että koko julkinen sektori toimisi siihen suuntaan, että toimet ovat eri sukupolvien ja sukupuolien sekä kokonaisuus huomioon ottaen oikeudenmukaisia. Olennaista on, että toimien kohteena on koko väestö ja tavoitteena on kaikkien ikäryhmien kannalta hyvä yhteiskunta. Väestöpolitiikalla tulee siis huolehtia sekä nuorempien sukupolvien tulevista kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksistä että kasvavan vanhusväestön tarvitsemista palveluista. Edellytykset lapsiluvun kasvulle Tavoitteet Väestöpolitiikan lähtökohtana voidaan pitää syntyvyyden turvaamista. Selonteon mukaan syntyvyyden osalta tavoitellaan nykytason ylläpitämistä ja syntyvyyden nousun mahdollistamista muun muassa synnytysikää alentamalla. On tuettava sellaisten olosuhteiden kehittymistä, joissa yhä useampi perhe pystyy saamaan haluamansa määrän lapsia. Tavoitteena on turvata se, että vanhemmat voivat sekä tehdä työtä että toimia hyvinä vanhempina. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset selonteon tässä kohdassa koskevat seuraavia kysymyksiä: Epätyypillisten työsuhteiden vähentäminen Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lapsiperheiden asumisen ja toimeentulon helpottaminen Perhevapaiden käytön tukeminen Perhepoliittisten tukien kehittäminen Lisääntymisterveydestä huolehtiminen Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Suomen kokonaishedelmällisyysluku on noussut viime vuosina ja on suhteellisen korkea verrattuna EU:n keskitasoon. Lasten hyvinvoinnista huolehtimisella sekä syntyvyyden edellytysten vahvistamisella parannetaan osaltaan Suomen talouden kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Suomessa on 2000-luvulla erilaisissa virallisissa asiakirjoissa kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Muun muassa eduskunnalle annetussa selonteossa (STM 2002:12) todettiin enemmistön suomalaisista lapsista voivan hyvin ja kiinnitettiin huomiota huonosti voivien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Varhaista puuttumista, perhepoliittisten tulonsiirtojen kehittämistä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pidettiin selonteossa, kuten monissa sen jälkeen laadituissa politiikkapapereissa keskeisinä toimenpiteiden kohteina. Vuonna 2003 valmistui sosiaali- ja terveysministeriön perhepoliittinen strategia, jonka keskeisenä tähtäimenä oli koota aineksia mahdolliselle lapsiperheitä koskevalle politiikkaohjelmalle. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma perustettiin pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa keväällä 2007 (ks. luku 6). 9

12 Matti Vanhasen I hallituksen kaudella valmisteltiin monia lasten ja nuorten asemaan liittyneitä selvityksiä, muun muassa lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kehityksestä sekä lapsiperheiden asumisen muutoksista. Konkreettisena toimenpiteenä uudistettiin Nuorisolaki ja perustettiin vuonna 2005 lapsiasiainvaltuutetun toimisto. Perhepoliittinen tuki oli vuonna 2005 yhteensä noin 4,8 miljardia euroa. Suurimmat menoerät ovat lapsilisät ja lasten päivähoito. Lasta kohden laskettuna perhepoliittisen tuen kehitys on ollut vaihtelevaa viimeisen kymmenen vuoden aikana luvun jälkipuoliskolla perheiden tukijärjestelmän painopistettä siirrettiin palvelujärjestelmän, erityisesti päivähoidon kuntoon saattamiseen lapsen subjektiivisena oikeutena. Samassa yhteydessä luotiin uusi tukimuoto, yksityisen hoidon tuki. Hallituskaudella tehtiin tasokorotukset lapsilisiin ja pienten lasten hoidon tukiin. Silti lapsilisien reaaliarvo pysyi edelleen runsaan kymmenen vuoden takaista tasoa alempana. Hallituskaudella tehtiin myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja elatustuen noin 10 prosentin korotus. Kotihoidon tuen sisarkorotus astui voimaan Lasten perhe-eläkkeiden yleistä asumistukea alentava vaikutus poistettiin vuoden 2007 alusta. Sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäispäivärahojen tasoa korjattiin vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 aikana helpotettiin ansioperusteiselle äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahalle pääsemistä niin sanottua pätkätyötä tekevien vakuutettujen ja ns. peräkkäisten synnytysten kohdalla. Osittaisen hoitorahan tasoa korotettiin ja tuen saamisoikeutta laajennettiin koskemaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhempia sekä eräitä erityisryhmiin kuuluvien lasten vanhempia. Vanhempien työllistymistä on parantanut vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen kehittäminen passiivisesta aktiiviseen tukeen. Tällä tuetaan työttömien työllistymistä ja ehkäistään työttömyyden pitkittymistä. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jatkuva haaste työelämän kehittämiselle. Työn ja perhe-elämän yhteensovitusta tukee toimiva päivähoitojärjestelmä ja joustavat lasten hoitoa tukevat etuudet. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista päivähoidon piirissä on noin 46 prosenttia. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös miesten osallistumisessa alle kouluikäisten lasten hoitoon selvästi aiempaa enemmän. Laadukkailla, oikea-aikaisilla sekä helposti saavutettavilla palveluilla parannetaan merkittävästi lasten ja lapsiperheiden elämäntilannetta ja ehkäistään syrjäytymisriskejä. Tukipilareita järjestelmässä ovat päivähoidon lisäksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perheiden kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta sekä oppilas- ja kouluterveydenhuolto. Aamu- ja iltapäivätoiminta, jossa lapsille tarjotaan turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä sekä välipala, edistää koululaisten hyvinvointia sekä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Esiopetuksen kuljetusten maksuttomuus on vahvistettu. Pääministeri Vanhasen ensimmäinen hallitus valmisteli vuonna 2006 ns. perhevapaapaketin, jolla kehitettiin vanhempainrahajärjestelmää isien vanhempainvapaiden pitämistä vahvistavaan ja muun muassa nuorten naisten työmarkkina-asemaa parantavaan suuntaan. Perhevapaauudistuksen valmistelussa tavoitteena on ollut lisätä vanhempien valintamahdollisuuksia siten, että molemmille vanhemmille syntyisi samankaltaiset oikeudet ja tosiasialliset mahdollisuudet osallistua lapsiin liittyvien perhevelvoitteiden hoitamiseen. Perhevapaiden käytön tasaisemmalla jaolla molempien vanhempien kesken pyritään vaikuttamaan myös perhe- 10

13 vapaiden käytöstä aiheutuvien kustannusten tasaisempaan jakautumiseen eri työnantajasektoreiden kesken. Perhevapaauudistuksella parannettiin perheiden toimeentuloa tilanteissa, joissa etuutta saavan äidin työnantaja ei maksa kyseiseltä ajalta palkkaa. Myös ns. isäkuukausi on tehty perheille nykyistä joustavammaksi. Perhevapaasäännösten ohella työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksiin vaikuttavat työpaikalla noudatettavat työaikajärjestelyt. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen joustavuutta on lisätty mahdollistamalla muun muassa liukuva työaika, työaikapankkijärjestelyt sekä ylitöiden tai lomarahan vapaaksi vaihtamisen lisääminen. Keväällä 2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin lisättiin mahdollisuus sopia 24 arkipäivää ylittävä osa vuosilomasta pidettäväksi lyhennettynä työaikana, joka voi niin ikään helpottaa työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen uudistuksen taustalla oli vuonna 2005 tehty selvityshenkilöraportti, jonka esitysten mukaista laajempaa uudistusta ei kuitenkaan toteutettu. Työsopimuslain perhevapaasäännöksiin tehtiin vuonna 2006 muutoksia, jotka helpottavat erityistilanteissa olevien lasten vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Etävanhemmalle tuli oikeus jäädä hoitamaan äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta lasta ja adoptiovanhemmalle oikeus jäädä hoitovapaalle siihen saakka, kun lapseksiottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Samassa yhteydessä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennettiin siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Sairaan tai vammaisen lapsen erityishoitorahaa nostettiin 15 eurolla kuukaudessa. Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy lasten yksityisen hoidon sekä lasten kotihoidon tuen tason nostaminen, kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisän korotus sekä osittaisen hoitorahan nostaminen hallituskauden aikana. Nämä korotuksen toteutuivat lukien. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen vähimmäistasoa nostettiin 170 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta lukien. Isyysvapaata pidennetään hallitusohjelman mukaan kahdella viikolla. Vaalikauden aikana tarkoituksena on myös selvittää vanhempainvapaajärjestelmien laajemman uudistamisen mahdollisuus. PERHE-hanke toteutettiin vuosina tavoitteenaan perhekeskustoiminnan kehittäminen. Julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuushankkeena toteutettu hanke oli osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämishanketta. Hankkeen aikana käynnistettiin perhekeskusten toimintaa 30 kuntahankkeessa, joihin kuului lähes sata kuntaa. Tavoitteena on ollut edistää lasten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien syntymistä muuttamalla peruspalvelujen toimintakulttuuria, kehittää perhelähtöisiä työkäytäntöjä ja luoda perhekeskuksista uuden tyyppinen ehkäisevän työn ja varhaisen tuen palvelurakenne. PERHE-hankkeen loppuraportti julkaistiin alkuvuonna Perhekeskusmallin edelleen kehittäminen on osa Vanhasen II hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen politiikkaohjelmaa. Varhaiskasvatuksessa on viime aikoina panostettu erityisesti erityispäivähoidon kehittämiseen sekä kuntatason laadullisen ohjausjärjestelmän rakentamiseen. Näin edistetään kodin ja päivähoidon yhteistyötä lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja opetuksessa sekä tuetaan perheitä. Erityislastentarhanopettajien palveluiden saatavuutta kuntien päivähoidossa on parannettu. 11

14 Opetusministeriö on käynnistänyt pitkälle aikavälille ulottuvan toimenpidekokonaisuuden kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tässä painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen uudistaminen, osallisuuden lisääminen ja koulupudokkuuden ehkäisy. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelma tähtää myönteiseen väestönkasvuun. Ohjelma valmistui pääministeri Vanhasen toisen hallituksen kauden alussa. Siinä määritellään seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosille sekä toimeenpanovastuut eri hallinnon tasoilla. Ohjelma toteutetaan osana kuntien palvelurakenteen ja ehkäisevien palvelujen uudistamista. Vuonna 2009 järjestetään ohjelman valtakunnallinen seuranta- ja arviointiseminaari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi ohjelman vuonna 2011 ja sosiaali- ja terveysministeriö päivittää sen viimeistään vuonna Nykyisen hallituksen yksityiskohtaiset asuntopoliittiset toimenpiteet esitetään valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa, joka hyväksyttiin Ohjelman suurin rahallinen panostus kohdistuu erityisryhmien asuntotarjontaan, jossa luodaan edellytykset asunnon lisätarjontaan vuosittain. Lisätarjonta kohdistetaan heikoimpiin ryhmiin ja se mahdollistaa laitoshoidon vähenemisen. Kaavoitusprosessia nopeutetaan tontti- ja asuntotarjonnan lisäämiseksi. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen nähdään yhtenä keskeisenä asuntopoliittisena haasteena. Hallitus kannustaakin jatkossa toimijoita useilla eri tavoilla vuokra-asuntojen tuotantoon. REIT -kiinteistörahastomalli (verovapaa osakeyhtiö) vuokra-asuntosijoittamisessa on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti samoin kuin valtion täytetakaukset vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa. Vuokrapientalotuotannon edistämiseksi tehdään mahdolliseksi tuottaa vuokra-asuntojen korkotuella taloja, joissa vuokralainen voi lunastaa asunnon omakseen. Hallitusohjelmaan sisältyy myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma vuosille , toimenpideohjelma kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämiseksi sekä ohjelma lähiömäisten asuinalueiden viihtyvyyden parantamiseksi. Asuntopolitiikassa on varauduttava myös niihin vaatimuksiin, joita väestön ikääntyminen aiheuttaa. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen Tavoitteet Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopoliittiset tavoitteet asetettiin tulevaisuusselonteon linjausten mukaisesti. Tavoitteiksi asetettiin kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ottaa täysimääräisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Hallitusohjelman tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjaukset toteutetaan hallitusohjelman mukaan ja valmistellaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelma. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia väestön ikääntymisen vuoksi, mutta myös säilyttääkseen kansainvälistä kilpailukykyä. Siksi maahanmuuttoa Suomeen pyritään hallitusti edistämään ja luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen 12

15 maahanmuuttopolitiikka. Samalla on tärkeää, että maahanmuuttajat ovat yhdenvertainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on ollut pitkään muihin Euroopan maihin verrattuna pieni ja Suomesta on tullut maahanmuuttomaa vasta parin viime vuoden aikana. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä sekä erityisesti parin viime vuoden aikana. Suomessa asui vuoden 2007 lopussa noin ulkomaan kansalaista, joista työvoimaan kuuluu 60 prosenttia (suomalaisista 75 prosenttia). Työssä olevan ulkomaisen työvoiman määräksi on arvioitu vuositasolla noin henkeä, joista noin työskentelee Suomessa tilapäisesti. Yli puolet maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Työperusteinen maahanmuutto on kasvanut eniten. Vuonna 2007 hakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti, 65 prosenttia. Vuonna 2008 oleskeluluvanhakijoita oli (ennakkotieto) kaikkiaan vajaa Kasvua edellisvuodesta oli 11 prosenttia, kun kasvuprosentti vuotta aiemmin oli 23. Oleskelulupahakemusten perusteena noin 30 prosentissa oli työnteko ja runsaassa 20 prosentissa opiskelu. Opiskeluperustein oleskelulupaa hakeneiden osuus oli yli viidennes enemmän kuin vuonna Vuoden 2008 ensimmäisen kolmanneksen aikana tehdyistä oleskelulupapäätöksistä 42 prosenttia tehtiin työnteon perusteella ja 33 prosenttia perhesiteen perusteella. Rekrytointiongelmia on ollut muun muassa teollisen työn, kuljetus- ja liikennetyön, palvelutyön sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammateissa. Perheside ja kansainvälinen suojelu ovat selkeästi olleet pääasiallinen peruste muuttaa Suomeen pysyvässä tarkoituksessa, joskin työn perusteella muuttavien osuus on ollut suhteellisesti kasvusuunnassa. Suomeen on arvioitu muuttavan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana satojatuhansia, ennusteiden mukaan , maahanmuuttajia. Suomeen pysyvässä tarkoituksessa muuttavien lisäksi Suomen työmarkkinoille saapuu työvoimaa tilapäisiin ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2007 Suomessa tilapäisesti työskentelevien määräksi on arvioitu henkilöä. Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyys vähentyi voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2001 ulkomaalaisten työttömyysaste oli yli 30 prosenttia, kun se vuonna 2007 oli noin 21 prosenttia. Samassa ajassa koko väestön työttömyysaste laski 9,1 prosentista 6,9 prosenttiin. Ulkomaalaisten työttömyysaste on edelleen kolminkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Taloudellisen taantuman vaikutuksia maahanmuuttoon ei voida tällä hetkellä arvioida pitävästi, mutta maahanmuuton arvioidaan jatkuvan. Maassa jo asuvien maahanmuuttajien työttömyysasteen voi arvioida kääntyvän nousuun kantaväestön työttömyysasteen nousua nopeammin. Työttömyyden kasvaessa tarve ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille todennäköisesti vähenee ja poistuu taantuman tilanteessa. Taantuman vaikutus jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, koska iso demografinen muutos ei poistu. Kansainvälistyminen joka tapauksessa jatkuu ja edellyttää avointa ja aktiivista politiikkaa, ettei työvoiman puute muodostu taantuman jälkeen uuden taloudellisen kasvun esteeksi. 13

16 Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Maahanmuutosta ja kotouttamisesta vastaava hallinnollinen kokonaisuus muodostettiin hallitusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriöön vuoden 2008 alusta, kun maahanmuuttoa koskevat tehtävät siirrettiin työministeriöstä sisäasiainministeriöön. Ulkomaalaisvirasto muutettiin vuoden 2008 alussa Maahanmuuttovirastoksi, josta kehitetään hallitusohjelman hengen mukaisesti kaikkia maahanmuuton keskeisiä osa-alueita hallinnoiva keskusvirasto. Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskeva selvitysmies Ole Norrbackin raportti valmistui Selvitysmies ehdotti vuoden 2008 alusta toteutettuja muutoksia maahanmuuttohallintoon. Selvitysmies painotti peruslinjauksissaan työvoiman maahanmuuton lisäämisen ja kotouttamisen tehostamisen lisäksi maahanmuuttoviraston ja maahanmuuttohallinnon toimintakulttuurin uudistamista asiakaslähtöisesti palvelua parantamalla ja käsittelyprosesseja nopeuttamalla. Työ- ja elinkeinoministeriö, jolle kuuluu laajasti maahanmuuton toimeenpanotehtäviä, on laatinut omaa hallintoaan koskien maahanmuuttoasioiden toimintasuunnitelman. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaa vuosille valmistellaan ministeriöiden välisessä johtotason virkamiesryhmässä. Ohjelmassa määritellään toimijoiden vastuut ja yhteistoiminta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa, selvitetään rekrytointiprosesseja ulkomailta, lähtömaassa toimivien opastusjärjestelmien mahdollisuuksia, ja kotouttamistoimenpiteitä, täsmennetään ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyviä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä ulkomaisten opiskelijoiden opiskelun ja työntekomahdollisuuksien edistämiseksi. Valmistelussa selvitetään myös toimenpiteiden edellyttämät rahoitus- ja lainsäädännön muutostarpeet. Ehdotus toimenpideohjelmaksi valmistuu alkuvuodesta 2009 niin, että se voidaan käsitellä osana hallituskauden puolivälin hallitusohjelman toteutumisen arviointia. Hallituksen selonteko kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle syksyllä Siinä linjataan pidemmällä tähtäimellä kotouttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kotouttamislain (laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta) kokonaisuudistus käynnistettiin myös syksyllä Poikkihallinnollinen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma tähtää maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen. Ohjelmaa on valmisteltu, mutta siitä ei ole päätetty hallituksessa. Kansalaisuuslain uudistus on valmisteilla. Uudistuksella pyritään lyhentämään hallitusohjelman mukaisesti kansalaisuuden myöntämiseksi vaadittavaa asumisaikaa ja helpottamaan Suomessa tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista. Koulutuksen keinojen kehittäminen on keskeistä maahanmuuttajien kotoutumiselle ja työllistymiselle. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia kehitetään. Hallitusohjelmassa tarkoitettua maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen pilottiohjelmaa valmistellaan pääkaupunkiseudun ja muiden keskeisten maahanmuuttopaikkakuntien (Turku ja Tampere) kanssa. Pilottiin liittyy muun muassa nopean työllistymisen mallin kehittäminen ja tuki. 14

17 Aiesopimuksen valmistelu pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä työhallinnon kanssa on käynnistetty osana metropolipolitiikkahanketta. Tavoitteena on nopean työllistymisen ja koulutuksen kokonaisjärjestelmän luominen. Aiesopimuksen solmiminen edellyttää lisää voimavaroja. Maahanmuuttajataustaisten lasten integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuminen riippuu paljon koulusta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajentamiseksi on valmisteltu lainsäädäntöä tavoitteena syventää monikulttuurisuustaitojen opetusta osana esi- ja perusopetusta sekä ammatillista ja lukiokoulutusta. Opetusministeriö on kohdentanut valtionavustuksia monikulttuurisuustaitojen edistämiseksi esi- ja perusopetuksessa. Hyvä suomen tai ruotsin kielen taito on edellytys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle, opinnoissa menestymiselle ja työllistymiselle. Myös ammatilliseen koulutukseen osallistumista ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin edistetään muun muassa kehittämällä opiskelijavalintoja. Aikuiskoulutuksessa työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tuetaan erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä. 15

18 2 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Tavoitteet Terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset kytkeytyvät monin tavoin väestökehitykseen sekä edellytyksiin kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Selonteossa on todettu toimintakyvyn ja terveyden heikkenevän iän myötä. Siksi ikärakenteen muutos väistämättä johtaa palvelutarpeen kasvuun. Toimintakyvyn alentumiseen voidaan kuitenkin sopeutua monin tavoin. Mikäli yhteiskunta toimii tervettä ja aktiivista ikääntymistä edistävällä tavalla, suurempi osa väestöstä saavuttaa hyvän terveyden tason ja säilyttää toimintakykynsä pidempään. Suomessa on koettu nopea keskimääräisen eliniän nousu. Vaikka väestön terveydentila on kohentunut ja elinikä kasvanut, suotuisa kehitys ei ole koitunut yhtäläisesti kaikkien väestöryhmien osaksi. Sukupuolten ja sosiaaliryhmien väliset sairastavuuserot ovat säilyneet ennallaan ja kuolleisuuserot ovat kasvaneet niin, että ne ovat suuremmat kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Tulevaisuusselonteon 2004 linjauksen mukaan Suomessa on potentiaalia kohottaa ihmisten toimintakykyä ja terveiden elinvuosien määrää. Sukupuolten välisiä terveyseroja on kavennettava erityisesti miesten terveydestä huolehtimalla. Myös sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen on pyrittävä määrätietoisesti. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen vaatii palvelurakenteiden muutosta ongelmien ehkäisyä ja itsenäistä suoriutumista tukevaan suuntaan. Asuin- ja elinympäristöjen sekä liikennepalvelujen ja niiden esteettömyyden kehittäminen on tärkeää. Koulutus-, kuntoutus- ja kulttuuripalveluilla on suuri merkitys ihmisten osallisuudelle, vireydelle ja elämänlaadulle. Terveyttä ja toimintakykyä on edistettävä elinkaariajattelun mukaisesti niin, että kaikki ikäryhmät ovat kohderyhminä. Yhteiskuntapolitiikan tehtävänä on luoda ihmisille terveyttä edistäviä ja terveellisiä valintoja tukevia ympäristöjä. Vanhasen II hallituksen toimenpiteet väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi on koottu pääasiassa terveyden edistämisen politiikkaohjelman alle, mutta sen lisäksi on meneillään monia muita merkittäviä hankkeita. Toimintapolitiikka ja toteutetut toimenpiteet Keskeiset politiikkaohjelmat Terveyden edistämisen politiikkaohjelman yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen, kansansairauksien ehkäisyyn vaikuttavien elintapamuutosten aikaansaaminen, terveitä elämäntapavalintoja edistävien työ- ja elinolosuhteiden kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen ja järjestöjen toiminnan ja roolin vahvistaminen terveyden edistämisen, erityisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukena. Politiikkaohjelman strategiset painotukset ovat terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen omaksuminen eri päätöksentekotasoilla ja terveyttä edistävän tiedon levittäminen, terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen uudistettavassa lainsäädännössä ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä, olemassa olevan tiedon, parhaiden käytäntöjen ja tuloksellisimpien hankkeiden kokoaminen, tuotteistaminen, levittä- 16

19 minen ja juurruttaminen sekä terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen. Erityisiä tavoitteita ovat terveyserojen kaventaminen kohdentamalla erityistoimenpiteitä sosiaalisesti huono-osaisimpiin. Politiikkaohjelman toimenpiteisiin kuuluu muun muassa osallistuminen terveydenhuoltolain valmisteluun, johon ehdotetaan otettavaksi oma pykälä terveyden edistämisestä sekä osallistuminen PARAS-lainsäädännön toimeenpanoon siten, että uusissa hallinnollisissa ratkaisuissa terveyden edistämiselle luodaan rakenteet ja määritellään vastuusuhteet. KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Valtioneuvoston hyväksymässä ohjelmassa määritellään Suomen vuosien sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Ohjelman tavoitteena on että: 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. Palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Terveys kansanterveysohjelma on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen pitkän aikavälin terveyspoliittinen ohjelma, jonka taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma. Ohjelmassa esitetään kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta sekä useita toimintaa linjaavia kannanottoja, jotka sisältävät haasteita eri tahoille: kunnille, elinkeinoelämälle, järjestöille jne. Kaikki tavoitteet koskevat keskeisiä ongelmia, joiden korjaaminen on mahdollista vain eri tahojen yhteistyönä. Useat tavoitteista ovat konkreettisia ja mitattavissa. Tavoitteena on muun muassa vähentää nuorten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella sekä nuorten tupakointia siten, että vuonna 2015 enintään 15 prosenttia vuotiaista tupakoi. Ohjelmassa painotetaan, että myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, toimintakykyä edistää ja siten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Uudet virastot ja laitokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Laitos on muodostettu Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämisellä. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto (Valvira) aloitti valvontatoimen uutena virastona vuoden 2009 alussa. Se on muodostettu yhdistämällä aiemmat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontavirasto ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Vuoden 2010 alusta viraston vastuulle tulee myös sosiaalihuollon valtakunnallinen valvonta. Uutta lääkealan keskusta koskeva valmistelutyö aloitettiin vuonna Laitos aloittaa toimintansa syksyllä 2009 ja se sijoitetaan Kuopioon viiden vuoden siirtymäajalla. Terveyden edistäminen Kansallinen liikuntaohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2008 ja se huomioidaan myös valmisteltaessa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveellisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta. Lisäksi Terveysliikunnan neuvottelukunta keskittyy muun muassa liikuntaolosuhteiden kehit- 17

20 tämiseen, lasten ja nuorten, perheliikunnan ja ikääntyneiden liikunnan monipuolistamiseen, työterveyshuoltoon, kuntien hyvinvointipolitiikan kehittämiseen, terveyttä edistävän liikunnan koulutukseen, tutkimukseen ja seurantaan. Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi terveellisestä ravitsemuksesta ja liikunnasta valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Alkoholiohjelma jatkuu vuosina Ohjelma on alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi. Monet yhteiskunnan toimijat voivat ratkaisuillaan ja toimintalinjoillaan vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi. Alkoholiohjelma kokoaa yhteen merkittävän osan näistä toimijoista ja toiminnasta. Ohjelmaan sitoutuneet kansalaisjärjestöt, ammattijärjestöt, työmarkkinajärjestöt, kunnat, elinkeinoelämän edustajat ja peruspalveluministeri ovat allekirjoittaneet kumppanuussopimukset alkoholiohjelmasta. Matti Vanhasen I hallituksen alkoholipoliittinen ministerityöryhmä kokosi toimenpidepaketin, joka sisälsi eri hallinnonalojen toimenpiteitä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Osin jo toteutettuja suosituksia olivat muun muassa lapsiin ja nuoriin suuntautuvan alkoholimainonnan rajoittaminen, olutpakkausten paljousalennusten poistaminen, alkoholimyynnin aloittamisen myöhentäminen alkamaan vasta klo 9.00 ja poliisin sekä alkoholitarkastajien yhteistyön lisääminen. Päihdetyön koulutuksen kehittämishankkeen (STAKES ) avulla on autettu päihdetyön opettajien verkostoitumista sekä oppilaitosten ja opettajien päihdetyön koulutuksen kehittämistä. Terveyden edistämisen keskus toteuttaa vastaavan kehittämishankkeen järjestötoimijoille. Huumausainepoliittisen toimenpideohjelman ( ) toimeenpanolla tehostettiin huumausaineiden käytön ehkäisyä sekä hoitoon liittyvää osaamista ja parannettiin hoitoon pääsyä. Toimenpideohjelman loppuraportissa todetaan että, vaikka huumausainetilanne on viime vuosina pysynyt vakaana, on käyttäjien hoitoon pääsy edelleen liian hidasta joillakin paikkakunnilla. Opiaattiriippuvaisille tarkoitetun korvaushoidon piirissä on alle tuhat asiakasta. Päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat tarjoamaan riittävästi hoitoja, mutta niitä ei ole tarjolla kaikissa kunnissa. Huumausainepoliittisella toimenpideohjelmalla on vahvistettu syyttäjien, poliisin ja sosiaalihuollon yhteistyötä käyttäjien hoitoon ohjaamiseksi. Lisäksi ehkäisevää päihdetyötä on vahvistettu peruskouluissa, ammattikouluissa, lukioissa sekä nuorisotyössä. Vankien päihdekuntoutusta on myös lisätty. Huumeidenkäyttäjien terveysneuvontatoiminta on asetuksella säädetty pakolliseksi kaikissa kunnissa. Huomattavaa on myös, että työnantajat ovat laatineet enenevässä määrin päihdeohjelmia. TEROKA-hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja kootaan tietopohjaa muun muassa Terveys ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietämystä kansallisen tason toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämistä harjoittaville tahoille. Keskeisten kansansairauksien ja päihteiden käytön vähentämistä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2006 annetun sosiaali- ja terveyskertomuksen yhteydessä. Kertomuksessa todettiin, että väestön terveydentila on jatkuvasti kohentunut ja verenkiertoelinsairauksista ja tietyistä syöpätaudeista, erityisesti miesten keuhkosyövästä aiheutuva kuolleisuus ovat vähentyneet. Terveyttä vaarantavat kuitenkin väestön lihominen ja siitä seuraava tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen, tupakointi ja päihteet. Myös astma ja allergiat ovat lisääntymässä. 18

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen)

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) SOSIAALIPOLITIIKKA Ovatko strategiat tragediaa vai komediaa? Onko, tehdäänkö ja johdetaanko sosiaalipolitiikkaa? Osaamiskeskukset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot