Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa"

Transkriptio

1 Olli Hyvärinen Pekka Lith Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa

3 Olli Hyvärinen Pekka Lith Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KAKS

4 KILPAILUTTAMISEN LAAJUUS JA TAUSTATEKIJÄT SUOMEN KUNNISSA Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu sarjan julkaisu nro 10 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 7 1 Johdanto Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Palvelujen tuotantotavat Suomen kunnissa 14 2 Julkisten hankintojen periaatteet Hankintaperiaatteiden eurooppalainen tausta Suomen hankintalaki Hankintamarkkinoiden laajuus ja rakenne 22 3 Kilpailuttamisen taustatekijät Pohjoismaissa aikaisemman tutkimuksen valossa Markkinarakenne ja kunnan koko Puolueiden väliset erot Taloudellinen tilanne Hypoteesit ja empiirinen aineisto Aineisto ja menetelmä 40 4 Ostopalvelutoiminta eräillä kunnan toimialoilla Sosiaalipalvelut Toimiala kansantaloudessa Yksityisten palvelujen tuottajat ja markkinat Suomessa Kunta-alan ostopalvelut Ostopalvelutoiminnan kehitys Palveluja ostaneiden kuntien profiili Terveyspalvelut Toimiala kansantaloudessa Palvelujen tuottajat ja markkinat Kunta-alan ostopalvelut 85

6 4.2.4 Ostopalvelutoiminnan kehitys Palveluja ostaneiden kuntien profiili Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Markkinoiden koko ja rakenne Kuntien kiinteistönpidon järjestäminen Ostopalvelut kiinteistöjen ylläpidossa Palveluja ostaneiden kuntien profiili Ostopalvelujen kehitysnäkymät Kuntien ruokahuolto Tietotekniikkapalvelut Kuntien rakentaminen Toimiala kansantaloudessa Yritysten osuus kuntien rakentamisessa päätelmät Kilpailuttamisen laajuus Kilpailuttamisen taustatekijät ja potentiaaliset markkinat 127 Lähteet ja tilastoaineisto 133 Liitteet 137

7 Esipuhe K untien palvelutuotannossa kilpailuttaminen ja markkinoihin nojautuvat ratkaisut ovat lisääntyneet viime aikoina. Yksityisen sektorin hoitoon on vähittäin siirretty laajoja palvelukokonaisuuksia, ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon alalla yhä suuremmassa joukossa kuntia merkittävän osan palveluista tuottaa kunnan ulkopuolinen palvelutuottaja. Vaikka kilpailuttaminen on herättänyt runsaasti tutkimuksellista mielenkiintoa ja uusista palvelujen ulkoistamisista on raportoitu näyttävästi myös mediassa, monet kilpailuttamista koskevat perustiedot ovat jääneet kuitenkin epäselviksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kilpailuttamisen nykytilaa Suomen kunnissa. Erityisesti mielenkiinnon kohteena ovat kilpailuttamisen ja ostopalveluiden laajuus, taustatekijät sekä potentiaaliset markkinat. Tutkimuksella pyritään tarjoamaan mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, kuinka yleistä yksityinen palvelutuotanto Suomen kunnissa on. Koska palvelutuotantoa on ulkoistettu varsin epätasaisesti Suomen kunnissa, tutkimuksessa on haettu alan kansainväliseen kirjallisuuteen nojautuen vastausta siihen, miksi joissain kunnissa on otettu yksityistä palvelutuotantoa käyttöön enemmän kuin muissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen palvelutuotannon potentiaalisia markkinoita Suomessa. Keskiössä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon peruspalvelut, kuntien perustoimintoihin liittyvät tukipalvelut ja kuntien rakentaminen. 7

8 Tutkimusprojekti on toteutettu Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksessa. Projektin johtajana ja keskeisenä ohjaajana on toiminut professori emeritus Tuomo Martikainen. Tutkija, valtiotieteiden maisteri Olli Hyvärinen on vastannut tutkimuksen viitekehyksen muotoilemisesta, kilpailuttamisen taustatekijäanalyysistä, sen tulkinnasta sekä tutkimusraportin toimittamisesta. Valtiotieteiden maisteri Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) on kerännyt puolestaan kuntien palveluostoja käsittävän aineiston projektin tarpeisiin ja vastannut osaltaan analyysilukujen kirjoittamisesta sekä tehdyistä tulkinnoista. Professori Mikko Mattila yleisen valtio-opin laitokselta on lukenut raportin ensimmäisen käsikirjoituksen ja antanut siitä arvokkaita kommentteja. Myös laitoksen tutkijat, valtiotieteiden maisteri Sami Fredriksson ja valtiotieteiden maisteri Hanna Wass ovat kommentoineet tutkimusta. Tutkimusprojekti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Kunnat ja kilpailu tutkimuskokonaisuutta. Tutkimusprojektin jäsenet kiittävät Kunnallisalan kehittämissäätiötä tutkimuksen rahoittamisesta ja sen julkaisemisesta Kunnat ja kilpailu julkaisusarjassa. Helsingissä elokuun 29. päivänä 2008 Olli Hyvärinen Pekka Lith 8

9 1 Johdanto K ilpailu, kilpailuttaminen ja markkinat ovat nousseet viime vuosikymmeninä keskeiseen asemaan julkiseen palvelutuotantoon liittyvissä ratkaisuissa kaikissa länsimaissa. Kyse on laajasta muutoksesta, jonka taustalla ovat olleet muun muassa väestön ikääntymisen julkisen talouden kestävyydelle ja palveluiden rahoitukselle aiheuttamat haasteet. (Pierson 2001.) Reformien keskeisenä tavoitteena on siten ollut halu hillitä kustannuksia ja vaatimus keventää ja tehostaa julkista sektoria markkinaehtoisten toimintatapojen avulla. Nämä huomiot pätevät hyvin Suomeenkin, jossa demografinen muutos on ollut Euroopan nopeinta. Ikääntymisen seuraukset terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen palvelutarpeen kasvu ja voimakas eläkepoistuma yhdistettynä kuntatalouden tiukkoihin budjettikehyksiin ovat luoneet paineita niin julkisen talouden kantokyvylle kuin henkilöstön saatavuudelle. Jotta kasvavat hyvinvointimenot ylipäätään pystytään rahoittamaan, jatkossa on tuotettava enemmän palveluita pienemmällä työpanoksella. Tässä toimintatilanteessa yhtenä keskeisenä ratkaisuna julkisen palvelutuotannon kehittämisessä on 1990-luvulta lähtien nähty kilpailun ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisen sektorin palvelujen tuottamisessa: kunnissa tapahtuvaan palvelutuotantoon tarvitaan lisää tehokkuutta, mitä voidaan edesauttaa julkisia ja yksityisiä voimavaroja yhdistämällä. 9

10 Kilpailuun perustuvan toimintatavan lisääntymisen myötä kunnat ovat siirtymässä entistä enemmän palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Kehityksen on argumentoitu olevan vääjäämätöntä, mutta tähän suuntaan kunnat ovat kulkeneet epätahdissa, toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Silti tutkittua tietoa kilpailuttamisen laajuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on saatavilla valitettavan vähän, mikä johtuu osittain julkisia hankintoja koskevien tilastojen puutteesta, osin siitä, että kilpailuttamista koskeva tutkimus on rajoittunut lähinnä kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten evaluointiin. Lisäksi pääosa kilpailuttamisen laajuutta ja taustatekijöitä koskevista tutkimuksista on tehty kapeilla toimialoilla, minkä takia kokonaiskuva kilpailuttamisen perusasioista on jäänyt sirpaleiseksi ja epätarkaksi. Käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty paikkaamaan näitä aukkoja aikaisemmassa tutkimuksessa. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on esittää täsmällinen kuvaus siitä, miten pitkälle kilpailuttava toimintatapa ja kilpailuttaminen ovat levinneet Suomen kunnissa. Kuntien tekemien hankintojen ohella tutkimuksessa tarkastellaan laajemmin palvelutuotannon jakautumista yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Painopistealueena ovat erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntien ydinpalveluihin liittyvät tukipalvelut, kuten kiinteistöjen ylläpitopalvelut, ruokahuolto sekä tietotekniikkapalvelut. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on siten pääasiassa sekä yksityisen palvelutuotannon että kuntien hankintojen laajuutta koskeva ajantasainen kartoitus, jossa kohdejoukon muodostavat kaikki Manner-Suomen kunnat. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään kilpailuttamisen taustatekijöitä ja motiiveja kuntatasolla kuntien taloudellista kehittyneisyyttä, kuntarakennetta ja poliittisia voimasuhteita kuvaavilla muuttujilla. Tutkimuksessa siis kysytään, mitkä tekijät selittävät kilpailuttamisen paikoin hyvinkin eritahtista leviämistä Suomen kunnissa: onko yksityisen palvelutuotannon käyttöönotto leimallista esimerkiksi asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan tai talouskehitykseltään tietyntyyppisille kunnille? Myös tämä selittävä analyysi toteutetaan, kartoitta 10

11 van analyysin tapaan, kuntapohjaisesti. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on näköpiirissä olevan kilpailuttamiskehityksen suunnan arvioiminen sekä potentiaalisten markkinoiden estimointi. 1.1 Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Tutkimuksen perusaineisto on pääosin vuodelta 2005 ja koottu kuntatasolle. Koska Suomessa ei ole varsinaisia julkisia hankintoja koskevia tilastoja, perusaineisto on koottu monesta lähteestä ja tarkasteltavaa ilmiötä hankintojen laajuutta ja rakennetta on pyritty hahmottamaan laskennallisten estimaattien ja eräillä toimialoilla myös kyselytutkimusten avulla. Aineiston estimaattiluonteen takia tutkimuksen empiirisessä osassa esitettävät luvut hankintojen laajuudesta kuvaavat hankintoja tietyin varauksin. Seuraavassa esitellään tarkemmin toimialoittain tutkimuksen aineistoa ja siihen liittyviä rajoituksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva primääriaineisto on koottu pääosin Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista (mukaan lukien kuntayhtymät). Lisäksi on hyödynnetty Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa, yritys- ja toimipaikkarekisteriä ja väestötilastoja. Koko kansantalouden tasolla yksityisen palvelutuotannon laajuutta on näillä toimialoilla mitattu tuotoksella, jolla tarkoitetaan vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Tuotos on tarkastelussa jaettu edelleen julkiseen palvelutuotantoon sekä yritysten ja järjestöjen palvelutuotantoon. Kuntatason tiedot yksityisiltä tehdyistä hankinnoista on puolestaan kerätty Tilastokeskuksen yritysja toimipaikkarekisteristä sekä kuntien talous- ja toimintatilastoista, joissa hankinnat ulkopuolisilta on eroteltu tarkemmin vuokriin, välituotepalveluihin, materiaaleihin ja asiakaspalveluihin. Kuntien talous- ja toimintatilastojen tiedot ovat hankintojen arvon laskennallisia estimaatteja; niihin kirjatut luvut eivät siten määritelmällisesti kuvaa tilastovuonna tehtyjä hankintapäätöksiä vaan kuntien maksamia rahavirtoja ulkopuolisille toimittajille. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kuntien yksityisiä hankintoja on tutkimuksessa tässä suhteessa arvioitu yksityisillä 1 asiakaspalvelujen ostoilla, jotka on hankintojen laajuuden arvioimiseksi suhteutettu kunnan käyttökustannuksiin sekä eritellymmin tarkastelun kohteena olevan toimialan käyttökustannuksiin. Asiakaspalvelujen ostot ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, kuten esimerkiksi lasten päivähoitopalveluja. Asiakaspalvelut eivät sisällä vuokria eivätkä kuntien omaa palvelutuotantoaan varten tekemiä välituotepalveluiden ostoja eikä materiaalihankintoja. Yleisesti ottaen asiakaspalvelujen osuus kunnan käyttökustannuksista soveltuu hyvin todellisten hankintatilastojen puuttuessa kuvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia yksityisiä hankintoja (esim. Stakes 2007, 96), sillä muiden kuin lopputuotepalveluja koskevien hankintojen osalta yksityisiä palvelutuottajia ei ole kuntien talous- ja toimintatilastoista mahdollista saada selville. On myös tärkeää havaita, että asiakaspalvelutarkasteluun perustuvat yksityisiltä tehtyjen ostojen laajuutta kuvaavat tunnusluvut ovat useasta syystä pienemmät kuin todellinen ostojen laajuus. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että asiakaspalvelut eivät pidä sisällään sellaista yksityistä palvelutuotantoa, joka on toteutettu palvelusetelien, maksusitoumusten ja vuokralääkärien 2 avulla. Koska mainitut palvelujen tuotantotavat ovat verraten uusia ja niiden painoarvo yksityistä palvelutuotantoa kokonaisuutena tarkasteltaessa on melko pieni, ei niiden huomiotta jättäminen juuri vääristä analyysin tuloksia. Toiseksi kunnan kirjanpitoon perustuvat kustannukset asiakaspalvelujen ostoista ovat todellisia ostopalveluja pienemmät myös siksi, että yksityisiltä palvelutuottajilta hankitut sosiaali- ja terveyspalvelut tilastoidaan talous- ja toimintatilastoon nettona, sillä niistä on vähennetty viiden prosentin laskennallinen piilevän arvonlisäveron 3 palautus kun 1 Yksityiset toimittajat voivat olla yrityksiä tai kolmannen sektorin yhteisöjä. 2 Nämä tilastoidaan kunnan budjetissa muihin menoihin tai avustuksiin. 3 Piilevä arvonlisävero tarkoittaa sitä, että arvonlisäverottomia palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysalan yritykset ja järjestöt joutuvat hankkimaan toimintaansa arvonlisäverollisia tavaroita, palveluja ja investointihyödykkeitä, joihin sisältyvää veroa 12

13 nille ja kuntayhtymille. 4 Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksityiset palvelutuottajat ovat saaneet kunnilta tai kuntayhtymiltä enemmän rahaa kuin Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen taloustilastoon on tilastoitu. Menettely ei aiheuta kuitenkaan ongelmia eri toimialoja vertailtaessa, kun palveluiden laajuus suhteutetaan käyttökustannuksiin. Kiinteistöjen ylläpitoa koskeva aineisto perustuu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoihin sekä Suomen Kuntaliiton vuonna 2007 tekemään sähköpostikyselyyn, johon vastasi noin 70 kuntaa. Taloustilastoaineiston osalta kiinteistöalan hankintoja on arvioitu kuntien toimitila- ja vuokrauspalvelujen tehtäväluokasta kerättyjen tietojen pohjalta. Kiinteistöpalvelujen markkinoiden kokoa ja rakennetta koskevien laskelmien lähtökohtana ovat puolestaan kiinteistöjen ylläpitokustannukset talonrakennustyypeittäin ja kerrosneliöitä kohden arvioituna. Myös kuntien rakentamista koskeva aineisto perustuu pääosin kuntien talous- ja toimintatilastoon, josta on laskettu rakennusliikkeiden markkinaosuudet kuntien rakennusinvestoinneista. Tietotekniikkapalveluita koskeva osio perustuu Kuntaliiton vuonna 2006 tekemään kyselytutkimukseen, kun taas ruokahuoltoa koskevat tilastot on koottu AcNielsenin suurkeittiötilastoista. Aineistoa on tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkasteltu kuntatasolla ja kuntia on vertailtu sekä alueellisesti että Tuomo Martikaisen ja Heikki Helinin (2005) kuntatyyppiluokittelun pohjalta. Nykytilanteen kuvauksen ohella tutkimuksessa esitellään yksityisen palvelutuotannon kehitystä myös pidemmällä aikajänteellä. Kilpailuttamisen taustatekijöiden selvittämiseksi tutkimuksessa on kuvailevien tekniikoiden ohella hyödynnetty usean muuttujan regressioanalyysiä. ne eivät voi vähentää. Hankinnat kirjataan bruttomääräisinä yritysten kirjanpitoon, ja ne otetaan huomioon myyntihinnoissa. Piilevän arvonlisäveron palautus on ollut käytössä vuodesta 2002 alkaen. 4 Arvonlisäverolaki 1457/

14 Tutkimusraportti etenee siten, että seuraavassa alaluvussa selkeytetään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä käsitteitä. Luvussa 2 tarkastellaan julkisten hankintojen yleisiä periaatteita sekä juridista taustaa. Luvussa 3 käydään läpi aikaisempaa pohjoismaista ja suomalaista kilpailuttamista koskevaa tutkimusta, jossa on pyritty hakemaan syitä yksityisen palvelutuotannon eritahtiselle leviämiselle kuntatasolla. Luvussa selkiytetään myös tutkimuksen selittävää tutkimusasetelmaa sekä johdetaan tutkimuksen empiirisessä osiossa testattavat hypoteesit. Luvussa 4 tarkastellaan tutkimustehtävän mukaisesti kilpailuttamisen laajuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ja kiinteistöpalvelujen toimialoilla sekä tarkastellaan yksityisen palvelutuotannon taustatekijöitä. Lisäksi luvussa luodaan silmäys ostopalvelujen laajuuteen ruokahuollossa sekä tietotekniikkapalveluissa. Luvussa 5 toteutetaan vastaava analyysi kuntien rakentamisen toimialalla. Tutkimuksen liitteinä ovat kilpailuttamiseen liittyvät keskeiset käsitteet sekä regressiomalleihin liittyvät taulukot. 1.2 Palvelujen tuotantotavat Suomen kunnissa Palvelujen tuotantotapojen kirjo on Suomen kunnissa nykyisin hyvin moninainen ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja kutsutaan eri nimikkeillä. Pelkästään kuntien omaehtoinen tuotanto voidaan järjestää lukuisilla tavoilla: kunnan tulosyksiköissä, liikelaitoksissa ja kuntayhtiöissä. Ostettava tuotanto voidaan hankkia puolestaan toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Uusinta ulottuvuutta edustavat liikelaitoskuntayhtymät, joita kunnat ja kuntayhtymät perustavat. Uudistetussa kuntalaissa myös kunnallinen liikelaitos on määritelty meillä kunnolla ensimmäistä kertaa. Seuraavassa selvitetään tarkemmin tässä tutkimuksessa käytettäviä kuntien palvelutuotantoon liittyviä keskeisiä käsitteitä, jotka arkikielessä helposti menevät sekaisin. Pelkistetysti sanottuna ostettu tuotanto tai hankinta ulkoa (contracting out) voidaan jakaa ostopalveluihin ja ulkoistamiseen. Osto- 14

15 palvelussa (outtasking) kunta hankkii välituotepalveluja omaa palvelutuotantoaan varten ulkopuoliselta taholta eikä toimintaan sisälly liikkeenluovutusta kuten johtamisen, henkilöstön tai toimintojen siirtymisiä. Kunta voi myös kokonaan ulkoistaa palvelutuotannon (outsourcing), jolloin kunnalle jää vain rahoitus- ja valvontavastuu. Ostopalvelut ja ulkoistaminen edellyttävät lähes aina kilpailuttamista. Kilpailuttamisella viitataan prosessiin, jossa palvelujen järjestäjä tilaajana pyytää tuottajilta tarjouksia tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta. Tehtyjen tarjousten perusteella valitaan tuottaja. Uusimpia toimintatapoja ulkoistamisessa ovat julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen (partnering) perustuvat ratkaisut. Kumppanuus voi olla mikä tahansa kuntien palvelutuotannon järjestely, joka koskee rahoitusta, omistusta tai itse tuotantoa. Kumppanuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä ne parhaiten osaavat. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että julkiset palvelut ja infra struktuuri tuotetaan parhaimmalla tavalla. Toteutettuja hankkeita on vielä vähän, mutta kiinnostus tämänkaltaista yhteistyötä kohtaan on viriämässä. Palveluseteli on uusi asiakaslähtöinen tapa järjestää kunnallisia palveluja. Palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Järjestelmässä kunta antaa palveluun oikeutetulle asiakkaalle setelin tai maksukupongin, jolla hän voi ostaa palveluja kunnan hyväksymältä ja raamikilpailuttamalta palvelutuottajalta. Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuu, joka ei saa ylittää asiakasmaksua, jonka kunta perii itse tuottamastaan palvelusta. Järjestelmän hyvä puoli on markkinalähtöisyys ja se, että palvelutuottaja ei voi vaihtua asiakkaasta riippumattomista syistä. (Kauppa ja teollisuusministeriö 2001.) Hyvin toimivalla palvelusetelijärjestelmällä on argumentoitu olevan monia etuja asiakkaiden ja kunnan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta tärkein etu on valinnan vapaus. Kunnan näkökulmasta palveluseteli voi olla todellinen vaihtoehto kunnan asiakkaan puolesta kilpailuttamalle ja hankkimalle ostopalvelulle. Palvelusetelijärjestelmässä kunta voi tarkastella laajasti ja tasapuolisesti koko palvelutuottajien kenttää oma palvelutuotanto mukaan lukien. Kunnat 15

16 voivat myöntää palveluseteleitä sitä mukaa kuin uusia asiakkaita tulee palvelun piiriin. Setelimallissa palvelutuottajat kilpailevat jatkuvasti asiakkaiden tyytyväisyydestä ja saavat välittömästi impulsseja markkinoilta oman toimintansa parantamiseksi. Palveluseteli siis lisää mielenkiintoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, kun taas perinteisissä kunnan ostopalveluissa palvelun sisältö ja laatu määritellään etupäässä vain kilpailuttamistilanteessa. Palveluseteli voi myös ehkäistä ostopalvelutoiminnan keskittymistä suurille palveluntoimittajille, sillä ääritapauksissa kilpailuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yhdelle tuottajalle muodostuu markkinoilla monopoli. 5 5 Tutkimuksissa on todettu, että perinteinen kilpailutus suosii suuria toimittajia, joilla on itse hankintalogistiikkaan liittyvää osaamista ja asiantuntijoita enemmän kuin pienillä palveluntoimittajilla. Palvelujen kilpailuttaminen ei myöskään välttämättä edistä kumppanuutta, yhteistä laatutyötä tai asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen pyrkivää vastuunottoa, sillä kilpailun voittajan ja kunnan välinen kiinteä toiminta voi tuoda voittajalle pysyvän kilpailuedun ja näin aiheuttaa rakenteellista epätasa-arvoa seuraavassa kilpailutustilanteessa. 16

17 2 Julkisten hankintojen periaatteet K ilpailuttamista säätelee juridisesti hankintalainsäädäntö, jonka muotoutumiseen ja implementaatioon niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on vaikuttanut kansallisten toimijoiden ohella oleellisesti Euroopan unioni. Siinä missä valtioiden on argumentoitu turvautuneen kilpailuttamiseen kustannussäästöjen takia, EU:n tavoitteena osana integraation sekä tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkumisen edistämistä on ollut Euroopan laajuisten yhteismarkkinoiden luominen. Olennainen keino tämän tavoitteen saavuttamisessa on ollut jäsenmaiden lainsäädäntöjen lähentäminen siten, että tehokas kilpailu on koko unionin alueella mahdollista. Nykyään koko EU:n alueella julkisissa hankinnoissa noudatetaankin menettelytapoja, joista on säädetty paitsi hankintadirektiivein myös kunkin maan omalla lainsäädännöllä. Myös Suomen nykyiseen, vuonna 2007 uudistuneeseen hankintalakiin on vaikuttanut keskeisesti EU-oikeus. Ennen kuntatason tarkastelua seuraavassa luodaankin lyhyt katsaus kilpailumenettelyn juridiseen taustaan: EU:n rooliin toimintaympäristön muokkaajana, Suomen hankintalakiin sekä hankintamarkkinoiden laajuuteen EU:ssa ja Suomessa. 17

18 2.1 Hankintaperiaatteiden eurooppalainen tausta Julkisten hankintojen sääntelyn tavoitteena on edistää politiikkaa, joka tähtää oikeudenmukaiseen ja avoimeen kilpailuun julkisista hankinnoista. Julkisia hankintoja koskevat aatteelliset oikeusperiaatteet pohjautuvat jo Euroopan yhteisön perustamisasiakirjaan, Rooman sopimukseen vuodelta 1957, johon oli kirjattu tavaroiden vapaan liikkumisen periaate. Ensimmäiset Euroopan talousyhteisöjen julkisia hankintoja koskevat määräykset (direktiivit 6 ) ovat kuitenkin peräisin 1970-luvulta. Tuolloin julkisia hankintoja ei kilpailutettu lainkaan ja jäsenmaat suosivat oman alueen yrityksiä julkisilla tuilla sekä ohjasivat niille hankintaurakoita. Kehityksen seurauksena verovaroin rahoitettujen julkisten hankintojen hinnat kallistuivat voimakkaasti, ja tilannetta kärjistivät edelleen julkisen sektorin korruptio sekä muutamissa maissa järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimat rakennusmarkkinat. (Pekkala 2007.) Tässä toimintatilanteessa yhteiset hankintasäännökset nähtiin monissa jäsenmaissa keinona saada aikaan budjettisäästöjä julkiseen talouteen. Toiseksi hankintamarkkinoiden avaaminen kytkeytyi 1980-luvulta lähtien tiiviisti Euroopan laajuisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen, Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen. Sysäys tähän kehitykseen tuli 1980-luvulla Euroopan ulkopuolelta, erityisesti USA:sta ja Japanista, joiden voimakas talouskasvu osoitti unionin jäsenmaille, etteivät kansalliset toimet enää riitä ratkaisuksi kansainvälisiin kilpailukykyongelmiin. (Gillingham 2003, ) Yhteisön laajuinen hankintojen sääntely nähtiin tässä tilanteessa suurena muutosvoimana ja oleellisena osana sisämarkkinoiden toteuttamista hankintojen 6 Direktiivi on EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje. Direktiivi ei muuta suoraan jäsenvaltion lainsäädäntöä vaan antaa toimintaohjeita kansalliselle lainsäätäjälle, kuten Suomessa eduskunnalle. Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä, joskin kussakin jäsenvaltiossa voidaan valita toteuttamisen muoto ja keinot. Direktiivit antaa Euroopan unionin neuvosto yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tai neuvosto yksin. Kansallista täytäntöönpanoa valvoo Euroopan unionin neuvosto, joka voi laiminlyönnin havaittuaan nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. 18

19 suuren taloudellisen painoarvon takia (Kalima 2007). Kehitystä auttoi edelleen vuonna 1985 julkaistu komission valkoinen kirja, jonka mukaan aiemmin toteutetut uudistukset eivät olleet muuttaneet jäsenmaiden kilpailua vääristäviä käytäntöjä. Hankintojen direktiiviuudistus toteutettiin lopulta vuonna 1992 osana suurta lainsäädäntöohjelmaa, joka kattoi kaikki keskeiset tavaroiden, palvelujen, pääomien ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät yhteisöoikeuden asiat. (Pekkala 2007.) Vuonna 2004 hyväksytyt uudet EY:n hankintadirektiivit perustuvat suurimmaksi osaksi aiempiin, 1990-luvun alussa hyväksyttyihin direktiiveihin. Uudistuksen tavoitteena oli julkisten hankintojen kilpailuttamisen tehostaminen ja yksinkertaisemman sekä joustavamman hankintanormiston luominen. Lisäksi uudistuksessa kodifioitiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään tekemät täsmennykset. (Kalima 2007.) Keskeisiä uusiin hankintasäännöksiin sisältyviä periaatteita ovat hankintamenettelyjen avoimuus, julkisten hankintojen kilpailuihin osallistuvien toimittajien syrjimättömyys sekä yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu. Suhteellisuusperiaate julkisissa hankinnoissa tarkoittaa puolestaan, että hankintamenettelyn, tarjouspyynnön sisällön ja tarjousmenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. 2.2 Suomen hankintalaki Eurooppalaisen hankintanormiston kehitys on vaikuttanut luonnollisesti myös Suomen säännösympäristöön ja hankintakäytäntöihin monin tavoin. Hankintalaki ja hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus tulivat Suomessa voimaan vuoden 1994 alusta ETA-jäsenyyden myötä. Oikeusnormiston tasolla Suomen julkisten hankintojen säätely perustuu EU:n julkisten hankintojen direktiiveihin sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n julkisten hankintojen GPA-sopimukseen. Direktiivit ja GPA-sopimus koskevat niin sanottuja kynnysarvot ylittäviä tavara- ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Vuoden 19

20 2007 kesään asti voimassa ollut kansallinen hankintalaki koski kaikkia siinä määriteltyjä julkisten hankintayksiköiden tekemiä hankintoja niiden arvosta riippumatta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2004.) Uudet hankintasäädökset, hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan kesäkuun 2007 alussa. Lakiuudistuksella saatettiin voimaan vuonna 2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY). Samalla uudistettiin kansallista hankintalainsäädäntöä, jonka tärkeimpiä uudistuksia oli hankintoja koskevan avoimen ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen niin sanottuihin kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti vuonna 2007 voimaan tulleen hankintalain keskeistä sisältöä ja uudistuksia. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hankintayksiköiden on noudatettava hankintalainsäädäntöä tavara- ja palveluhankinnoissaan sekä rakennusurakoissaan. 7 Suomessa hankintayksiköitä ovat kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion viranomaiset, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta seurakuntineen sekä julkisoikeudelliset laitokset, kuten kunnalliset liikelaitokset, jotka on perustettu tyydyttämään sellaista yleisen edun tarvetta, jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja jota rahoittaa ja valvoo muu julkinen hankintayksikkö. 8 Myös mikä tahansa hankinnan tekijä (yksityinen yhteisö) on hankintayksikkö silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta julkiselta hankintayksiköltä. Yksin- ja erityisoikeuden nojalla toimivat, julkisen sektorin yhteisöjen määräämisvallassa olevat vesi- ja energiahuollon yksiköt sekä kulje 7 Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai tähän rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan. Hankintaa ei ole omana työnä tekeminen, palkkaaminen työsuhteeseen eikä olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus. 8 Hankintayksikön tulee olla itsenäinen oikeushenkilö. 20

21 tus- ja postipalveluja tarjoavat yksiköt kuuluvat julkisten hankintojen piiriin vain niin sanottujen EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta. Hankintasäännöksiä ei silti sovelleta kilpailutaloudessa toimiviin valtionyhtiöihin (Finnair yms.). Uudessa laissa hankinnat jaotellaan kolmiportaisesti. EU-hankinnoilla tarkoitetaan EU-kynnysarvot 9 ylittäviä hankintoja. Kansallisilla hankinnoilla tarkoitetaan puolestaan kansalliset kynnysarvot ylittäviä mutta EU-kynnysarvot alittavia hankintoja. EU-hankintoihin sovelletaan direktiivien mukaisia kilpailuttamismenettelyjä, ja niistä on EU-laajuinen ilmoitusvelvoite. Kansallisiin hankintoihin sovelletaan joustavampia menettelyjä ja niistä ilmoitetaan vain kansallisesti. Pienhankinnat ovat kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja, joihin ei sovelleta enää hankintalakia. Säädökset kansallisista kynnysarvoista antavat julkisista hankinnoista kilpaileville yrityksille aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tietoja oman alueensa ulkopuolisista, kohtuullisen kokoisista hankinnoista. Tämä korostaa hankintojen avoimuusperiaatetta; vanhassa kansallisessa hankintalaissa kilpailuttamisvelvollisuus katsottiin täytetyksi, kun tarjouspyynnöt lähetettiin vain muutamalle toimittajalle. Asiantuntijoiden mukaan aiempi käytäntö antoi hankintayksilöille monia mahdollisuuksia ohjata hankintoja haluamilleen tahoille tai järjestää näennäisiä tarjouskilpailuja lain kirjaimen muodolliseksi noudattamiseksi. Toinen avoimuuteen merkittävästi vaikuttava muutos on, että tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava painotettuina. Aikaisemmin riitti valintakriteerien ilmoittaminen mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestyksessä. On kuitenkin arvioitu, että hankintayksiköiden omilta sidosyksiköiltään (in-house-hankinnat) tekemät suorahankinnat ja niiden rajanveto jäävät jatkossakin tulkinnanvaraisiksi. Käytännössä hankintayksikkö voisi tehdä suorahankintoja omistamaltaan 9 Käytännössä kynnysarvot vaihtelevat toimialoittain ja osin myös hankintayksikkötyypeittäin. Ks. lisätietoja 21

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola Keskeiset muutokset erityisaloilla 7.4.2016 Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola 1 Erityisalojen erityispiirteitä Erityisalojen hankintalaki 349/2007

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori ICT-hankintojen vastuut kunnissa HANKINNAN SUUNNITTELU: KUKA VASTAA? HANKINTAMENETTELY: KUKA VASTAA? HANKINTAPÄÄTÖS: KUKA

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Johtava lakimies Katariina Huikko Kansalliset hankinnat OSA III, luku 11» Tavara- ja palveluhankinnat, jotka

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Tulokset 26.8.2015 Kyselyyn vastasi 131 kuntajohtajaa, vastausprosentti 43,5 %. Kysely toteutettiin elokuussa 2015 sähköisenä kyselynä. Hallitusohjelmakyselyyn

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Horisontissa uusi laki

Horisontissa uusi laki Horisontissa uusi laki Kuntamarkkinat 2016 Johtava lakimies Katariina Huikko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp) Hankintasääntelyn taustalla EU:n hankintadirektiivit (klassinen,

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia

Hankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia Hankintalainsäädännön keskeisiä uudistuksia - kansalliset ja EU-hankinnat 8.2.2017 asianajaja Johanna Lähde Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Yleisiä huomioita uudistuksesta Suuret linjat pysyvät:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Innovatiivinen hankintaprosessi

Innovatiivinen hankintaprosessi Innovatiivinen hankintaprosessi Mikä se on ja miten se tehdään? Kuntatalo 4.5.2015 Katariina Huikko johtava lakimies Mikä on innovaatio? Hankintalain valmistelutyöryhmän mietintö TEM 37/2015, 4 : Innovaatio

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö Tarjouksen

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Hankintalaki ja Tekes-rahoitus ja DM

Hankintalaki ja Tekes-rahoitus ja DM Hankintalaki ja Tekes-rahoitus 9.9. ja 16.9.2014 1323929 Hankintalain soveltaminen Tekes-rahoitteisiin hankkeisiin Tekes on päivittänyt ohjettaan hankintalain noudattamisesta Tekesrahoituksen saajille

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Puitesopimukset. PTCServices Oy

Puitesopimukset. PTCServices Oy Rakennusurakoiden kilpailuttaminen Puitesopimukset 6.4.2011 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto Hankintayksiköille

Lisätiedot

LUONNOS LIITE KHALL Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET

LUONNOS LIITE KHALL Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET LUONNOS LIITE KHALL 23.3.2015 67 Hankasalmen kunnan PIENHANKINTAOHJEET 2015 2 Tätä hankintaohjetta sovelletaan Hankasalmen kunnan kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. 1. Pienhankinta ja sen

Lisätiedot

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Tarjouspyynnön asettaminen tarjoajien saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot