Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa"

Transkriptio

1 Olli Hyvärinen Pekka Lith Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

2 Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa

3 Olli Hyvärinen Pekka Lith Kilpailuttamisen laajuus ja taustatekijät Suomen kunnissa K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö KAKS

4 KILPAILUTTAMISEN LAAJUUS JA TAUSTATEKIJÄT SUOMEN KUNNISSA Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu sarjan julkaisu nro 10 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 7 1 Johdanto Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Palvelujen tuotantotavat Suomen kunnissa 14 2 Julkisten hankintojen periaatteet Hankintaperiaatteiden eurooppalainen tausta Suomen hankintalaki Hankintamarkkinoiden laajuus ja rakenne 22 3 Kilpailuttamisen taustatekijät Pohjoismaissa aikaisemman tutkimuksen valossa Markkinarakenne ja kunnan koko Puolueiden väliset erot Taloudellinen tilanne Hypoteesit ja empiirinen aineisto Aineisto ja menetelmä 40 4 Ostopalvelutoiminta eräillä kunnan toimialoilla Sosiaalipalvelut Toimiala kansantaloudessa Yksityisten palvelujen tuottajat ja markkinat Suomessa Kunta-alan ostopalvelut Ostopalvelutoiminnan kehitys Palveluja ostaneiden kuntien profiili Terveyspalvelut Toimiala kansantaloudessa Palvelujen tuottajat ja markkinat Kunta-alan ostopalvelut 85

6 4.2.4 Ostopalvelutoiminnan kehitys Palveluja ostaneiden kuntien profiili Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Markkinoiden koko ja rakenne Kuntien kiinteistönpidon järjestäminen Ostopalvelut kiinteistöjen ylläpidossa Palveluja ostaneiden kuntien profiili Ostopalvelujen kehitysnäkymät Kuntien ruokahuolto Tietotekniikkapalvelut Kuntien rakentaminen Toimiala kansantaloudessa Yritysten osuus kuntien rakentamisessa päätelmät Kilpailuttamisen laajuus Kilpailuttamisen taustatekijät ja potentiaaliset markkinat 127 Lähteet ja tilastoaineisto 133 Liitteet 137

7 Esipuhe K untien palvelutuotannossa kilpailuttaminen ja markkinoihin nojautuvat ratkaisut ovat lisääntyneet viime aikoina. Yksityisen sektorin hoitoon on vähittäin siirretty laajoja palvelukokonaisuuksia, ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon alalla yhä suuremmassa joukossa kuntia merkittävän osan palveluista tuottaa kunnan ulkopuolinen palvelutuottaja. Vaikka kilpailuttaminen on herättänyt runsaasti tutkimuksellista mielenkiintoa ja uusista palvelujen ulkoistamisista on raportoitu näyttävästi myös mediassa, monet kilpailuttamista koskevat perustiedot ovat jääneet kuitenkin epäselviksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kilpailuttamisen nykytilaa Suomen kunnissa. Erityisesti mielenkiinnon kohteena ovat kilpailuttamisen ja ostopalveluiden laajuus, taustatekijät sekä potentiaaliset markkinat. Tutkimuksella pyritään tarjoamaan mahdollisimman kattavaa tietoa siitä, kuinka yleistä yksityinen palvelutuotanto Suomen kunnissa on. Koska palvelutuotantoa on ulkoistettu varsin epätasaisesti Suomen kunnissa, tutkimuksessa on haettu alan kansainväliseen kirjallisuuteen nojautuen vastausta siihen, miksi joissain kunnissa on otettu yksityistä palvelutuotantoa käyttöön enemmän kuin muissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yksityisen palvelutuotannon potentiaalisia markkinoita Suomessa. Keskiössä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon peruspalvelut, kuntien perustoimintoihin liittyvät tukipalvelut ja kuntien rakentaminen. 7

8 Tutkimusprojekti on toteutettu Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksessa. Projektin johtajana ja keskeisenä ohjaajana on toiminut professori emeritus Tuomo Martikainen. Tutkija, valtiotieteiden maisteri Olli Hyvärinen on vastannut tutkimuksen viitekehyksen muotoilemisesta, kilpailuttamisen taustatekijäanalyysistä, sen tulkinnasta sekä tutkimusraportin toimittamisesta. Valtiotieteiden maisteri Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) on kerännyt puolestaan kuntien palveluostoja käsittävän aineiston projektin tarpeisiin ja vastannut osaltaan analyysilukujen kirjoittamisesta sekä tehdyistä tulkinnoista. Professori Mikko Mattila yleisen valtio-opin laitokselta on lukenut raportin ensimmäisen käsikirjoituksen ja antanut siitä arvokkaita kommentteja. Myös laitoksen tutkijat, valtiotieteiden maisteri Sami Fredriksson ja valtiotieteiden maisteri Hanna Wass ovat kommentoineet tutkimusta. Tutkimusprojekti on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Kunnat ja kilpailu tutkimuskokonaisuutta. Tutkimusprojektin jäsenet kiittävät Kunnallisalan kehittämissäätiötä tutkimuksen rahoittamisesta ja sen julkaisemisesta Kunnat ja kilpailu julkaisusarjassa. Helsingissä elokuun 29. päivänä 2008 Olli Hyvärinen Pekka Lith 8

9 1 Johdanto K ilpailu, kilpailuttaminen ja markkinat ovat nousseet viime vuosikymmeninä keskeiseen asemaan julkiseen palvelutuotantoon liittyvissä ratkaisuissa kaikissa länsimaissa. Kyse on laajasta muutoksesta, jonka taustalla ovat olleet muun muassa väestön ikääntymisen julkisen talouden kestävyydelle ja palveluiden rahoitukselle aiheuttamat haasteet. (Pierson 2001.) Reformien keskeisenä tavoitteena on siten ollut halu hillitä kustannuksia ja vaatimus keventää ja tehostaa julkista sektoria markkinaehtoisten toimintatapojen avulla. Nämä huomiot pätevät hyvin Suomeenkin, jossa demografinen muutos on ollut Euroopan nopeinta. Ikääntymisen seuraukset terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen palvelutarpeen kasvu ja voimakas eläkepoistuma yhdistettynä kuntatalouden tiukkoihin budjettikehyksiin ovat luoneet paineita niin julkisen talouden kantokyvylle kuin henkilöstön saatavuudelle. Jotta kasvavat hyvinvointimenot ylipäätään pystytään rahoittamaan, jatkossa on tuotettava enemmän palveluita pienemmällä työpanoksella. Tässä toimintatilanteessa yhtenä keskeisenä ratkaisuna julkisen palvelutuotannon kehittämisessä on 1990-luvulta lähtien nähty kilpailun ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen julkisen sektorin palvelujen tuottamisessa: kunnissa tapahtuvaan palvelutuotantoon tarvitaan lisää tehokkuutta, mitä voidaan edesauttaa julkisia ja yksityisiä voimavaroja yhdistämällä. 9

10 Kilpailuun perustuvan toimintatavan lisääntymisen myötä kunnat ovat siirtymässä entistä enemmän palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Kehityksen on argumentoitu olevan vääjäämätöntä, mutta tähän suuntaan kunnat ovat kulkeneet epätahdissa, toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Silti tutkittua tietoa kilpailuttamisen laajuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on saatavilla valitettavan vähän, mikä johtuu osittain julkisia hankintoja koskevien tilastojen puutteesta, osin siitä, että kilpailuttamista koskeva tutkimus on rajoittunut lähinnä kilpailuttamisen taloudellisten vaikutusten evaluointiin. Lisäksi pääosa kilpailuttamisen laajuutta ja taustatekijöitä koskevista tutkimuksista on tehty kapeilla toimialoilla, minkä takia kokonaiskuva kilpailuttamisen perusasioista on jäänyt sirpaleiseksi ja epätarkaksi. Käsillä olevassa tutkimuksessa on pyritty paikkaamaan näitä aukkoja aikaisemmassa tutkimuksessa. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on esittää täsmällinen kuvaus siitä, miten pitkälle kilpailuttava toimintatapa ja kilpailuttaminen ovat levinneet Suomen kunnissa. Kuntien tekemien hankintojen ohella tutkimuksessa tarkastellaan laajemmin palvelutuotannon jakautumista yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä. Painopistealueena ovat erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntien ydinpalveluihin liittyvät tukipalvelut, kuten kiinteistöjen ylläpitopalvelut, ruokahuolto sekä tietotekniikkapalvelut. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on siten pääasiassa sekä yksityisen palvelutuotannon että kuntien hankintojen laajuutta koskeva ajantasainen kartoitus, jossa kohdejoukon muodostavat kaikki Manner-Suomen kunnat. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään kilpailuttamisen taustatekijöitä ja motiiveja kuntatasolla kuntien taloudellista kehittyneisyyttä, kuntarakennetta ja poliittisia voimasuhteita kuvaavilla muuttujilla. Tutkimuksessa siis kysytään, mitkä tekijät selittävät kilpailuttamisen paikoin hyvinkin eritahtista leviämistä Suomen kunnissa: onko yksityisen palvelutuotannon käyttöönotto leimallista esimerkiksi asukasluvultaan, elinkeinorakenteeltaan tai talouskehitykseltään tietyntyyppisille kunnille? Myös tämä selittävä analyysi toteutetaan, kartoitta 10

11 van analyysin tapaan, kuntapohjaisesti. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on näköpiirissä olevan kilpailuttamiskehityksen suunnan arvioiminen sekä potentiaalisten markkinoiden estimointi. 1.1 Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Tutkimuksen perusaineisto on pääosin vuodelta 2005 ja koottu kuntatasolle. Koska Suomessa ei ole varsinaisia julkisia hankintoja koskevia tilastoja, perusaineisto on koottu monesta lähteestä ja tarkasteltavaa ilmiötä hankintojen laajuutta ja rakennetta on pyritty hahmottamaan laskennallisten estimaattien ja eräillä toimialoilla myös kyselytutkimusten avulla. Aineiston estimaattiluonteen takia tutkimuksen empiirisessä osassa esitettävät luvut hankintojen laajuudesta kuvaavat hankintoja tietyin varauksin. Seuraavassa esitellään tarkemmin toimialoittain tutkimuksen aineistoa ja siihen liittyviä rajoituksia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva primääriaineisto on koottu pääosin Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista (mukaan lukien kuntayhtymät). Lisäksi on hyödynnetty Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa, yritys- ja toimipaikkarekisteriä ja väestötilastoja. Koko kansantalouden tasolla yksityisen palvelutuotannon laajuutta on näillä toimialoilla mitattu tuotoksella, jolla tarkoitetaan vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Tuotos on tarkastelussa jaettu edelleen julkiseen palvelutuotantoon sekä yritysten ja järjestöjen palvelutuotantoon. Kuntatason tiedot yksityisiltä tehdyistä hankinnoista on puolestaan kerätty Tilastokeskuksen yritysja toimipaikkarekisteristä sekä kuntien talous- ja toimintatilastoista, joissa hankinnat ulkopuolisilta on eroteltu tarkemmin vuokriin, välituotepalveluihin, materiaaleihin ja asiakaspalveluihin. Kuntien talous- ja toimintatilastojen tiedot ovat hankintojen arvon laskennallisia estimaatteja; niihin kirjatut luvut eivät siten määritelmällisesti kuvaa tilastovuonna tehtyjä hankintapäätöksiä vaan kuntien maksamia rahavirtoja ulkopuolisille toimittajille. 11

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kuntien yksityisiä hankintoja on tutkimuksessa tässä suhteessa arvioitu yksityisillä 1 asiakaspalvelujen ostoilla, jotka on hankintojen laajuuden arvioimiseksi suhteutettu kunnan käyttökustannuksiin sekä eritellymmin tarkastelun kohteena olevan toimialan käyttökustannuksiin. Asiakaspalvelujen ostot ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, kuten esimerkiksi lasten päivähoitopalveluja. Asiakaspalvelut eivät sisällä vuokria eivätkä kuntien omaa palvelutuotantoaan varten tekemiä välituotepalveluiden ostoja eikä materiaalihankintoja. Yleisesti ottaen asiakaspalvelujen osuus kunnan käyttökustannuksista soveltuu hyvin todellisten hankintatilastojen puuttuessa kuvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia yksityisiä hankintoja (esim. Stakes 2007, 96), sillä muiden kuin lopputuotepalveluja koskevien hankintojen osalta yksityisiä palvelutuottajia ei ole kuntien talous- ja toimintatilastoista mahdollista saada selville. On myös tärkeää havaita, että asiakaspalvelutarkasteluun perustuvat yksityisiltä tehtyjen ostojen laajuutta kuvaavat tunnusluvut ovat useasta syystä pienemmät kuin todellinen ostojen laajuus. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että asiakaspalvelut eivät pidä sisällään sellaista yksityistä palvelutuotantoa, joka on toteutettu palvelusetelien, maksusitoumusten ja vuokralääkärien 2 avulla. Koska mainitut palvelujen tuotantotavat ovat verraten uusia ja niiden painoarvo yksityistä palvelutuotantoa kokonaisuutena tarkasteltaessa on melko pieni, ei niiden huomiotta jättäminen juuri vääristä analyysin tuloksia. Toiseksi kunnan kirjanpitoon perustuvat kustannukset asiakaspalvelujen ostoista ovat todellisia ostopalveluja pienemmät myös siksi, että yksityisiltä palvelutuottajilta hankitut sosiaali- ja terveyspalvelut tilastoidaan talous- ja toimintatilastoon nettona, sillä niistä on vähennetty viiden prosentin laskennallinen piilevän arvonlisäveron 3 palautus kun 1 Yksityiset toimittajat voivat olla yrityksiä tai kolmannen sektorin yhteisöjä. 2 Nämä tilastoidaan kunnan budjetissa muihin menoihin tai avustuksiin. 3 Piilevä arvonlisävero tarkoittaa sitä, että arvonlisäverottomia palveluja tuottavat sosiaali- ja terveysalan yritykset ja järjestöt joutuvat hankkimaan toimintaansa arvonlisäverollisia tavaroita, palveluja ja investointihyödykkeitä, joihin sisältyvää veroa 12

13 nille ja kuntayhtymille. 4 Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksityiset palvelutuottajat ovat saaneet kunnilta tai kuntayhtymiltä enemmän rahaa kuin Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen taloustilastoon on tilastoitu. Menettely ei aiheuta kuitenkaan ongelmia eri toimialoja vertailtaessa, kun palveluiden laajuus suhteutetaan käyttökustannuksiin. Kiinteistöjen ylläpitoa koskeva aineisto perustuu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoihin sekä Suomen Kuntaliiton vuonna 2007 tekemään sähköpostikyselyyn, johon vastasi noin 70 kuntaa. Taloustilastoaineiston osalta kiinteistöalan hankintoja on arvioitu kuntien toimitila- ja vuokrauspalvelujen tehtäväluokasta kerättyjen tietojen pohjalta. Kiinteistöpalvelujen markkinoiden kokoa ja rakennetta koskevien laskelmien lähtökohtana ovat puolestaan kiinteistöjen ylläpitokustannukset talonrakennustyypeittäin ja kerrosneliöitä kohden arvioituna. Myös kuntien rakentamista koskeva aineisto perustuu pääosin kuntien talous- ja toimintatilastoon, josta on laskettu rakennusliikkeiden markkinaosuudet kuntien rakennusinvestoinneista. Tietotekniikkapalveluita koskeva osio perustuu Kuntaliiton vuonna 2006 tekemään kyselytutkimukseen, kun taas ruokahuoltoa koskevat tilastot on koottu AcNielsenin suurkeittiötilastoista. Aineistoa on tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkasteltu kuntatasolla ja kuntia on vertailtu sekä alueellisesti että Tuomo Martikaisen ja Heikki Helinin (2005) kuntatyyppiluokittelun pohjalta. Nykytilanteen kuvauksen ohella tutkimuksessa esitellään yksityisen palvelutuotannon kehitystä myös pidemmällä aikajänteellä. Kilpailuttamisen taustatekijöiden selvittämiseksi tutkimuksessa on kuvailevien tekniikoiden ohella hyödynnetty usean muuttujan regressioanalyysiä. ne eivät voi vähentää. Hankinnat kirjataan bruttomääräisinä yritysten kirjanpitoon, ja ne otetaan huomioon myyntihinnoissa. Piilevän arvonlisäveron palautus on ollut käytössä vuodesta 2002 alkaen. 4 Arvonlisäverolaki 1457/

14 Tutkimusraportti etenee siten, että seuraavassa alaluvussa selkeytetään tutkimuksessa käytettyjä keskeisiä käsitteitä. Luvussa 2 tarkastellaan julkisten hankintojen yleisiä periaatteita sekä juridista taustaa. Luvussa 3 käydään läpi aikaisempaa pohjoismaista ja suomalaista kilpailuttamista koskevaa tutkimusta, jossa on pyritty hakemaan syitä yksityisen palvelutuotannon eritahtiselle leviämiselle kuntatasolla. Luvussa selkiytetään myös tutkimuksen selittävää tutkimusasetelmaa sekä johdetaan tutkimuksen empiirisessä osiossa testattavat hypoteesit. Luvussa 4 tarkastellaan tutkimustehtävän mukaisesti kilpailuttamisen laajuutta sosiaali- ja terveydenhuollon ja kiinteistöpalvelujen toimialoilla sekä tarkastellaan yksityisen palvelutuotannon taustatekijöitä. Lisäksi luvussa luodaan silmäys ostopalvelujen laajuuteen ruokahuollossa sekä tietotekniikkapalveluissa. Luvussa 5 toteutetaan vastaava analyysi kuntien rakentamisen toimialalla. Tutkimuksen liitteinä ovat kilpailuttamiseen liittyvät keskeiset käsitteet sekä regressiomalleihin liittyvät taulukot. 1.2 Palvelujen tuotantotavat Suomen kunnissa Palvelujen tuotantotapojen kirjo on Suomen kunnissa nykyisin hyvin moninainen ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja kutsutaan eri nimikkeillä. Pelkästään kuntien omaehtoinen tuotanto voidaan järjestää lukuisilla tavoilla: kunnan tulosyksiköissä, liikelaitoksissa ja kuntayhtiöissä. Ostettava tuotanto voidaan hankkia puolestaan toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Uusinta ulottuvuutta edustavat liikelaitoskuntayhtymät, joita kunnat ja kuntayhtymät perustavat. Uudistetussa kuntalaissa myös kunnallinen liikelaitos on määritelty meillä kunnolla ensimmäistä kertaa. Seuraavassa selvitetään tarkemmin tässä tutkimuksessa käytettäviä kuntien palvelutuotantoon liittyviä keskeisiä käsitteitä, jotka arkikielessä helposti menevät sekaisin. Pelkistetysti sanottuna ostettu tuotanto tai hankinta ulkoa (contracting out) voidaan jakaa ostopalveluihin ja ulkoistamiseen. Osto- 14

15 palvelussa (outtasking) kunta hankkii välituotepalveluja omaa palvelutuotantoaan varten ulkopuoliselta taholta eikä toimintaan sisälly liikkeenluovutusta kuten johtamisen, henkilöstön tai toimintojen siirtymisiä. Kunta voi myös kokonaan ulkoistaa palvelutuotannon (outsourcing), jolloin kunnalle jää vain rahoitus- ja valvontavastuu. Ostopalvelut ja ulkoistaminen edellyttävät lähes aina kilpailuttamista. Kilpailuttamisella viitataan prosessiin, jossa palvelujen järjestäjä tilaajana pyytää tuottajilta tarjouksia tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta. Tehtyjen tarjousten perusteella valitaan tuottaja. Uusimpia toimintatapoja ulkoistamisessa ovat julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen (partnering) perustuvat ratkaisut. Kumppanuus voi olla mikä tahansa kuntien palvelutuotannon järjestely, joka koskee rahoitusta, omistusta tai itse tuotantoa. Kumppanuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä ne parhaiten osaavat. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että julkiset palvelut ja infra struktuuri tuotetaan parhaimmalla tavalla. Toteutettuja hankkeita on vielä vähän, mutta kiinnostus tämänkaltaista yhteistyötä kohtaan on viriämässä. Palveluseteli on uusi asiakaslähtöinen tapa järjestää kunnallisia palveluja. Palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Järjestelmässä kunta antaa palveluun oikeutetulle asiakkaalle setelin tai maksukupongin, jolla hän voi ostaa palveluja kunnan hyväksymältä ja raamikilpailuttamalta palvelutuottajalta. Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuu, joka ei saa ylittää asiakasmaksua, jonka kunta perii itse tuottamastaan palvelusta. Järjestelmän hyvä puoli on markkinalähtöisyys ja se, että palvelutuottaja ei voi vaihtua asiakkaasta riippumattomista syistä. (Kauppa ja teollisuusministeriö 2001.) Hyvin toimivalla palvelusetelijärjestelmällä on argumentoitu olevan monia etuja asiakkaiden ja kunnan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta tärkein etu on valinnan vapaus. Kunnan näkökulmasta palveluseteli voi olla todellinen vaihtoehto kunnan asiakkaan puolesta kilpailuttamalle ja hankkimalle ostopalvelulle. Palvelusetelijärjestelmässä kunta voi tarkastella laajasti ja tasapuolisesti koko palvelutuottajien kenttää oma palvelutuotanto mukaan lukien. Kunnat 15

16 voivat myöntää palveluseteleitä sitä mukaa kuin uusia asiakkaita tulee palvelun piiriin. Setelimallissa palvelutuottajat kilpailevat jatkuvasti asiakkaiden tyytyväisyydestä ja saavat välittömästi impulsseja markkinoilta oman toimintansa parantamiseksi. Palveluseteli siis lisää mielenkiintoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen, kun taas perinteisissä kunnan ostopalveluissa palvelun sisältö ja laatu määritellään etupäässä vain kilpailuttamistilanteessa. Palveluseteli voi myös ehkäistä ostopalvelutoiminnan keskittymistä suurille palveluntoimittajille, sillä ääritapauksissa kilpailuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yhdelle tuottajalle muodostuu markkinoilla monopoli. 5 5 Tutkimuksissa on todettu, että perinteinen kilpailutus suosii suuria toimittajia, joilla on itse hankintalogistiikkaan liittyvää osaamista ja asiantuntijoita enemmän kuin pienillä palveluntoimittajilla. Palvelujen kilpailuttaminen ei myöskään välttämättä edistä kumppanuutta, yhteistä laatutyötä tai asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen pyrkivää vastuunottoa, sillä kilpailun voittajan ja kunnan välinen kiinteä toiminta voi tuoda voittajalle pysyvän kilpailuedun ja näin aiheuttaa rakenteellista epätasa-arvoa seuraavassa kilpailutustilanteessa. 16

17 2 Julkisten hankintojen periaatteet K ilpailuttamista säätelee juridisesti hankintalainsäädäntö, jonka muotoutumiseen ja implementaatioon niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on vaikuttanut kansallisten toimijoiden ohella oleellisesti Euroopan unioni. Siinä missä valtioiden on argumentoitu turvautuneen kilpailuttamiseen kustannussäästöjen takia, EU:n tavoitteena osana integraation sekä tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkumisen edistämistä on ollut Euroopan laajuisten yhteismarkkinoiden luominen. Olennainen keino tämän tavoitteen saavuttamisessa on ollut jäsenmaiden lainsäädäntöjen lähentäminen siten, että tehokas kilpailu on koko unionin alueella mahdollista. Nykyään koko EU:n alueella julkisissa hankinnoissa noudatetaankin menettelytapoja, joista on säädetty paitsi hankintadirektiivein myös kunkin maan omalla lainsäädännöllä. Myös Suomen nykyiseen, vuonna 2007 uudistuneeseen hankintalakiin on vaikuttanut keskeisesti EU-oikeus. Ennen kuntatason tarkastelua seuraavassa luodaankin lyhyt katsaus kilpailumenettelyn juridiseen taustaan: EU:n rooliin toimintaympäristön muokkaajana, Suomen hankintalakiin sekä hankintamarkkinoiden laajuuteen EU:ssa ja Suomessa. 17

18 2.1 Hankintaperiaatteiden eurooppalainen tausta Julkisten hankintojen sääntelyn tavoitteena on edistää politiikkaa, joka tähtää oikeudenmukaiseen ja avoimeen kilpailuun julkisista hankinnoista. Julkisia hankintoja koskevat aatteelliset oikeusperiaatteet pohjautuvat jo Euroopan yhteisön perustamisasiakirjaan, Rooman sopimukseen vuodelta 1957, johon oli kirjattu tavaroiden vapaan liikkumisen periaate. Ensimmäiset Euroopan talousyhteisöjen julkisia hankintoja koskevat määräykset (direktiivit 6 ) ovat kuitenkin peräisin 1970-luvulta. Tuolloin julkisia hankintoja ei kilpailutettu lainkaan ja jäsenmaat suosivat oman alueen yrityksiä julkisilla tuilla sekä ohjasivat niille hankintaurakoita. Kehityksen seurauksena verovaroin rahoitettujen julkisten hankintojen hinnat kallistuivat voimakkaasti, ja tilannetta kärjistivät edelleen julkisen sektorin korruptio sekä muutamissa maissa järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimat rakennusmarkkinat. (Pekkala 2007.) Tässä toimintatilanteessa yhteiset hankintasäännökset nähtiin monissa jäsenmaissa keinona saada aikaan budjettisäästöjä julkiseen talouteen. Toiseksi hankintamarkkinoiden avaaminen kytkeytyi 1980-luvulta lähtien tiiviisti Euroopan laajuisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen, Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen. Sysäys tähän kehitykseen tuli 1980-luvulla Euroopan ulkopuolelta, erityisesti USA:sta ja Japanista, joiden voimakas talouskasvu osoitti unionin jäsenmaille, etteivät kansalliset toimet enää riitä ratkaisuksi kansainvälisiin kilpailukykyongelmiin. (Gillingham 2003, ) Yhteisön laajuinen hankintojen sääntely nähtiin tässä tilanteessa suurena muutosvoimana ja oleellisena osana sisämarkkinoiden toteuttamista hankintojen 6 Direktiivi on EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje. Direktiivi ei muuta suoraan jäsenvaltion lainsäädäntöä vaan antaa toimintaohjeita kansalliselle lainsäätäjälle, kuten Suomessa eduskunnalle. Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä, joskin kussakin jäsenvaltiossa voidaan valita toteuttamisen muoto ja keinot. Direktiivit antaa Euroopan unionin neuvosto yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tai neuvosto yksin. Kansallista täytäntöönpanoa valvoo Euroopan unionin neuvosto, joka voi laiminlyönnin havaittuaan nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. 18

19 suuren taloudellisen painoarvon takia (Kalima 2007). Kehitystä auttoi edelleen vuonna 1985 julkaistu komission valkoinen kirja, jonka mukaan aiemmin toteutetut uudistukset eivät olleet muuttaneet jäsenmaiden kilpailua vääristäviä käytäntöjä. Hankintojen direktiiviuudistus toteutettiin lopulta vuonna 1992 osana suurta lainsäädäntöohjelmaa, joka kattoi kaikki keskeiset tavaroiden, palvelujen, pääomien ja työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät yhteisöoikeuden asiat. (Pekkala 2007.) Vuonna 2004 hyväksytyt uudet EY:n hankintadirektiivit perustuvat suurimmaksi osaksi aiempiin, 1990-luvun alussa hyväksyttyihin direktiiveihin. Uudistuksen tavoitteena oli julkisten hankintojen kilpailuttamisen tehostaminen ja yksinkertaisemman sekä joustavamman hankintanormiston luominen. Lisäksi uudistuksessa kodifioitiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään tekemät täsmennykset. (Kalima 2007.) Keskeisiä uusiin hankintasäännöksiin sisältyviä periaatteita ovat hankintamenettelyjen avoimuus, julkisten hankintojen kilpailuihin osallistuvien toimittajien syrjimättömyys sekä yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu. Suhteellisuusperiaate julkisissa hankinnoissa tarkoittaa puolestaan, että hankintamenettelyn, tarjouspyynnön sisällön ja tarjousmenettelyn vaatimukset ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. 2.2 Suomen hankintalaki Eurooppalaisen hankintanormiston kehitys on vaikuttanut luonnollisesti myös Suomen säännösympäristöön ja hankintakäytäntöihin monin tavoin. Hankintalaki ja hankintojen kilpailuttamisvelvollisuus tulivat Suomessa voimaan vuoden 1994 alusta ETA-jäsenyyden myötä. Oikeusnormiston tasolla Suomen julkisten hankintojen säätely perustuu EU:n julkisten hankintojen direktiiveihin sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n julkisten hankintojen GPA-sopimukseen. Direktiivit ja GPA-sopimus koskevat niin sanottuja kynnysarvot ylittäviä tavara- ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Vuoden 19

20 2007 kesään asti voimassa ollut kansallinen hankintalaki koski kaikkia siinä määriteltyjä julkisten hankintayksiköiden tekemiä hankintoja niiden arvosta riippumatta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2004.) Uudet hankintasäädökset, hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan kesäkuun 2007 alussa. Lakiuudistuksella saatettiin voimaan vuonna 2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY). Samalla uudistettiin kansallista hankintalainsäädäntöä, jonka tärkeimpiä uudistuksia oli hankintoja koskevan avoimen ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen niin sanottuihin kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti vuonna 2007 voimaan tulleen hankintalain keskeistä sisältöä ja uudistuksia. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan hankintayksiköiden on noudatettava hankintalainsäädäntöä tavara- ja palveluhankinnoissaan sekä rakennusurakoissaan. 7 Suomessa hankintayksiköitä ovat kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion viranomaiset, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta seurakuntineen sekä julkisoikeudelliset laitokset, kuten kunnalliset liikelaitokset, jotka on perustettu tyydyttämään sellaista yleisen edun tarvetta, jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja jota rahoittaa ja valvoo muu julkinen hankintayksikkö. 8 Myös mikä tahansa hankinnan tekijä (yksityinen yhteisö) on hankintayksikkö silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta julkiselta hankintayksiköltä. Yksin- ja erityisoikeuden nojalla toimivat, julkisen sektorin yhteisöjen määräämisvallassa olevat vesi- ja energiahuollon yksiköt sekä kulje 7 Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai tähän rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan. Hankintaa ei ole omana työnä tekeminen, palkkaaminen työsuhteeseen eikä olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus. 8 Hankintayksikön tulee olla itsenäinen oikeushenkilö. 20

21 tus- ja postipalveluja tarjoavat yksiköt kuuluvat julkisten hankintojen piiriin vain niin sanottujen EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta. Hankintasäännöksiä ei silti sovelleta kilpailutaloudessa toimiviin valtionyhtiöihin (Finnair yms.). Uudessa laissa hankinnat jaotellaan kolmiportaisesti. EU-hankinnoilla tarkoitetaan EU-kynnysarvot 9 ylittäviä hankintoja. Kansallisilla hankinnoilla tarkoitetaan puolestaan kansalliset kynnysarvot ylittäviä mutta EU-kynnysarvot alittavia hankintoja. EU-hankintoihin sovelletaan direktiivien mukaisia kilpailuttamismenettelyjä, ja niistä on EU-laajuinen ilmoitusvelvoite. Kansallisiin hankintoihin sovelletaan joustavampia menettelyjä ja niistä ilmoitetaan vain kansallisesti. Pienhankinnat ovat kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja, joihin ei sovelleta enää hankintalakia. Säädökset kansallisista kynnysarvoista antavat julkisista hankinnoista kilpaileville yrityksille aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tietoja oman alueensa ulkopuolisista, kohtuullisen kokoisista hankinnoista. Tämä korostaa hankintojen avoimuusperiaatetta; vanhassa kansallisessa hankintalaissa kilpailuttamisvelvollisuus katsottiin täytetyksi, kun tarjouspyynnöt lähetettiin vain muutamalle toimittajalle. Asiantuntijoiden mukaan aiempi käytäntö antoi hankintayksilöille monia mahdollisuuksia ohjata hankintoja haluamilleen tahoille tai järjestää näennäisiä tarjouskilpailuja lain kirjaimen muodolliseksi noudattamiseksi. Toinen avoimuuteen merkittävästi vaikuttava muutos on, että tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava painotettuina. Aikaisemmin riitti valintakriteerien ilmoittaminen mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestyksessä. On kuitenkin arvioitu, että hankintayksiköiden omilta sidosyksiköiltään (in-house-hankinnat) tekemät suorahankinnat ja niiden rajanveto jäävät jatkossakin tulkinnanvaraisiksi. Käytännössä hankintayksikkö voisi tehdä suorahankintoja omistamaltaan 9 Käytännössä kynnysarvot vaihtelevat toimialoittain ja osin myös hankintayksikkötyypeittäin. Ks. lisätietoja 21

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suurten kuntien hankinnat Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, 20.6.2011 2 Alkusanat Kuntayhteisöjen palvelutuotanto vastaa

Lisätiedot

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia Uusi hankintalaki Hyvä ostaja Hyvä tarjoaja tietää mitä haluaa ostaa ja tuntee julkisissa hankinnoissa millä ehdoilla noudatettavat menettelytavat tekee hankinnat suunnitelmallisesti; sitoutuu tarjouspyynnön

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Uusi hankintalaki 2007 Hankintalain keskeiset periaatteet Hankintalaki 1 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistää

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne Kuulemistilaisuus 31.10.2014 1 Taustaa Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 24 kertaa Asioita on käsitelty teemoittain siten,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Jyväskylä 30.3.2017 Johtava lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Kynnysarvot ja menettelyt Eniten muutoksia näihin, mm. menettelyissä,

Lisätiedot

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa

Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Oikeussuoja hankintalakien ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa Anne Nenonen OTT, esittelijäneuvos NAF 4.2.2015 Väitöskirjan sisällöstä Artikkeliväitöskirja Yhteenveto Viisi artikkelia Julkaistu FORUM IURIS

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola Keskeiset muutokset erityisaloilla 7.4.2016 Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola 1 Erityisalojen erityispiirteitä Erityisalojen hankintalaki 349/2007

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Tavoitteet Tavoite kehittää yhteistyön ja valmennuksen keinoin toimintatavat, joiden tuloksena: Palvelujen tuottajat löydetään ja niitä kehittyy

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa

hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ICT-hankintojen vastuut kunnissa hallinto-oikeuden, erityisesti informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori ICT-hankintojen vastuut kunnissa HANKINNAN SUUNNITTELU: KUKA VASTAA? HANKINTAMENETTELY: KUKA VASTAA? HANKINTAPÄÄTÖS: KUKA

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo

JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 1 JULKISET HANKINNAT Miksi ja miten osallistua? Valtimo 11.5.2016 Hankinta-asiamies Päivi Halonen 2 Mikä julkinen hankinta? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5). SOTKAMON KUNNAN HANKINTAOHJEET Kunnanhallitus on hyväksynyt ohjeet 28.10.2008 268 Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat

Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Kansalliset hankinnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palveluhankinnat Johtava lakimies Katariina Huikko Kansalliset hankinnat OSA III, luku 11» Tavara- ja palveluhankinnat, jotka

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Juha-Pekka Koho 13.11.2009

Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Hankinnat Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Hankintalaki Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Markus Ukkola Lakimies, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädäntö ja -ohjeistus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Uudet hankintalait voimaan 1.1.2017 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista

Lisätiedot

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Mervi Kuittinen Ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittaminen Päätöksistä on ilmoitettava ehdokkaille

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE 0 TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE Voimaantulo 1.3.2011 Kvalt 17.1.2011 7 2 Teuvan kunnan hankintaohje 1.3.2011 alkaen Teuvan kunta toteuttaa hankintansa organisaation etua tavoitellen tavoitteellisesti ja kokonaistaloudellisesti.

Lisätiedot

HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010

HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINNAT Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa. 17.11.2011 Elise Pekkala

Hankinnat hallitusohjelmassa. 17.11.2011 Elise Pekkala Hankinnat hallitusohjelmassa 17.11.2011 Elise Pekkala 1 Hallitusohjelma Suorahankinnat, laatutekijöiden parempi huomioiminen ja kansalliset kynnysarvot Hankintalaki uudistetaan niin, että kuntien suorahankinta-mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Pienhankintaohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Pienhankintaohjeet 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA Pienhankintaohjeet Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.4.2013/155, voimaantulo 1.5.2013 Tätä pienhankintaohjetta sovelletaan

Lisätiedot