Rantasalmen vanhustenhuollon strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rantasalmen vanhustenhuollon strategia 2012 2020"

Transkriptio

1 JJR-KUNNAT Perusturva Rantasalmi Rantasalmen vanhustenhuollon strategia Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta 121/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 1 TAUSTAA 4 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS 5 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT RANTASALMELLA SAS toiminta 6 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Kotipalvelu Päiväkeskustoiminta Palveluohjaus Tukipalvelut Ateriapalvelut Turvapuhelinpalvelu Kuljetuspalvelut Tukipalvelujen käyttö Omaishoidontuki Tuettu asuminen 10 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen Mäntylä Laitoshoito Terveysaseman vuodeosasto 11 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN 11 7 HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoitus Kotihoidon henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve Henkilöstön saatavuus 14 8 PALVELUTARVE JA TOIMINTAMENOT Järjestötapaaminen Palvelutarpeen ennusteet Omaishoidon tuki Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Toimintamenot 17 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma Jatkuvat tavoitteet LOPPUSANAT 21 LÄHTEET 23

3 3 TAULUKOT TAULUKKO 1. Ennuste Rantasalmen kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen TAULUKKO 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna TAULUKKO 3. Kotipalveluasiakkaiden määrä ja käyntikerrat TAULUKKO 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät vuonna TAULUKKO 5. Tukipalvelujen (kpl) käyttö Rantasalmella TAULUKKO 6. Omaishoitajien ja hoidettavien määrä TAULUKKO 7. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät TAULUKKO 8. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin TAULUKKO 9. Yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja

4 4 1 TAUSTAA Rantasalmi on elinvoimainen ja hyvässä yhteistyössä naapuriensa kanssa toimiva maaseutukunta, jossa huolehditaan ympäristöstä kestävän kehityksen mukaisesti. Rantasalmi tarjoaa vetovoimaiset asuinolosuhteet, vireän kulttuurielämän sekä monipuoliset matkailu- ja vapaa-ajanpalvelut. Yrityksille tarjoamme kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja määrätietoisen elinkeinopolitiikan. Rantasalmelaisuus on yhteisvastuullisuutta ja yhteistyökykyisyyttä. Rantasalmen kunnan visiossa kuvataan luonnonläheistä, eläväistä ja verkostoitunutta kuntaa. Rantasalmella toimitaan aktiivisesti yhteistyössä ja tarjotaan vetovoimaa asumiseen ja yrittämiseen. Visio kuvaa kuntaa, jossa näkyy välittäminen ja yhdessä tekeminen, niin luonnon kuin ihmistenkin välillä. Tätä välittämisen ja yhdessä tekemisen henkeä on toteutettu myös vanhustenhuollon suunnitelmassa. Tämän selvityksen laadinnassa on hyödynnetty valmistuneita ohjelmia, selvityksiä ja hankkeita. Näitä ovat olleet esim. Rantasalmen kunnan vanhustenhuollon strategia , STM Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, ns. Ikälaki-luonnos, Ikähoiva-työryhmän raportti ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä, Voimaa vanhuuteen- ohjelma ja Rantasalmen kunnan visio. Valtakunnallisten suositusten ja ohjelmien ensisijainen tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen, joka on mahdollista edistämällä hyvinvointia ja terveyttä, lisäämällä itsenäistä suoriutumista ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Lisäksi palveluprosesseja ja rakenteita on tarkasteltava. Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen, toisaalta johtamisen vahvistamisen kautta, pyritään palvelujen sujuvaan ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Rantasalmen vanhustenhuollon strategian tavoitteena on tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia, hyvää ja aktiivista elämää ja mahdollisimman itsenäistä suoriutumista toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuollon visio: Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan. Vanhustenhuollon strategiaa ovat olleet laatimassa: Päivi Kauppinen, hoivapalvelupäällikkö Ulla Jauhanen, koti- ja asumispalvelujen esimies Anne Tarvainen, palveluohjaaja Pirjo Tolvanen, fysioterapeutti, Sosteri Maija Pihlastie-Heikkinen, lähihoitaja, Sosteri

5 5 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Rantasalmen kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Vuonna 2015 yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus olisi jo 15,2 %. Huomattavaa hoitoisuuden ja palvelujen tarpeen lisääntymisen kannalta on, että yli 85-vuotiaiden määrän lisääntyminen on n. kolmikertainen vuoteen 2040 mentäessä. Taulukko 1. Ennuste Rantasalmen kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen (Lähde: Tilastokeskus.) Vuosi Kunnan 0-64 vuotiaat % yli 65-v. % yli 75-v. % yli 85-v. % väestömäärä ,1 % ,7 % ,7 % 143 3,5 % ,2 % ,4 % ,3 % 162 4,1 % ,5 % ,2 % ,4 % 185 4,9 % ,1 % ,4 % ,1 % 198 5,4 % ,6 % ,2 % ,4 % 208 5,8 % ,8 % ,3 % ,2 % 235 6,7 % ,8 % ,6 % ,3 % 318 9,3 % ,4 % ,5 % ,0 % ,1 % 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT RANTASALMELLA Tutkimusten mukaan on todettu, että ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla on 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä, teknologian ja lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumisen tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoidon kokonaisuutta myös kevennetään. Myös Rantasalmen kunnan tavoitteet lähtevät siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Tästäkin syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta painotetaan. Laitoshoitopainotteisuutta kevennetään, palveluasumisen kokonaisuutta kehitetään ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnitetään huomiota kuntoutuksen ja lyhythoitojen kautta. Ikäihmisten liikunta ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteenohjelmaa, johon Rantasalmen kunta on sitoutunut vuosiksi Keskeistä kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote. Terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan mm. palveluohjaajan hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Arvokasta tietoa tuottavat myös omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot.

6 6 Rantasalmen kunnan hoivapalvelualueen vanhustenhuollon tavoitteet 2011 ja vastuutahot on esitetty taulukossa 2. Vanhustenhuollon tavoitteita seurataan vuosittain talousarvioseurannan yhteydessä. Taulukko 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna Tavoite Toimenpide Mittari Vastuutaho Vanhustenhuollon suunnitelman päivitys Strategia päivitetään Päivitystyö valmis Mäntylän toiminnan vakiinnuttaminen Palvelukokonaisuuden suunnittelu ja toteutus Asumiselle arki Eri toiminnot otettu käyttöön Koti-ja esimies asumispalvelujen Hoidon porrastuksen kehittäminen Yhdessä suunnitellen löytyy ratkaisu terveysaseman toimintakokonaisuudesta Suunnitelma valmis, Sosterin ylihoitaja SAS työryhmän toiminnan kartoittaminen Malli kirjataan ja kokoonpano nimetään lautakunnassa Koti- ja asumispalvelujen esimies Sosterin edustaja 3.1 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittamisestaan lopullisen päätöksen. SAS- työryhmä on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat koti- ja asumispalvelujen esimies, palveluohjaaja, palveluasumisen sairaanhoitaja, kotisairaanhoitaja ja vuodeosaston esimies. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja Ravatar- indeksiä, joka mittaa asiakkaan toimintakykyä. SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä kokoontuu useamminkin, jos siihen on tarvetta. 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT 4.1 Kotipalvelu Rantasalmen kunnan aikaisemmassa strategiassa on myös painotettu kotipalveluun liittyvien tuki- ja hoivapalvelujen osuutta, niin että ikääntyvien kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään. Kotipalvelun tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotiin annettavia palveluja yhteistyössä asiakkaan, omaisen, yrittäjien sekä Sosterin kotisairaanhoidon kanssa. Asiakkaalle on voitu järjestää myös erilaisia tukipalveluja, esim. ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluja. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Rantasalmen kotipalvelu toimii kolmessa vuorossa. Tarvittaessa yöapua saa turvahälytyksiin perustuen Mäntylässä päivystävältä yöhoitajalta.

7 7 Kotipalvelun toiminta on päiväaikana jaettu kahteen tiimiin. Kotihoito on yhdistelmä kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka tosin Rantasalmella toimivat hallinnollisista syistä erillään. Kotipalvelu on kunnan omaa tuotantoa ja kotisairaanhoito toimii Sosterin alaisuudessa. Yhteistä työtä on kuitenkin mm. yhteisten asiakkaiden ja yhteisten toimitilojen myötä. Myös kotihoidon esimies toimii samassa rakennuksessa. Sosterin esimies työskentelee pääsääntöisesti Savonlinnassa. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaaksi ovat päässeet kaikki, joilla on siihen tarve perusturvalautakunnan hyväksymien hoidonporrastuksen kriteerien mukaisesti. Tilapäisessä kotipalvelussa voi olla myös muita kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita. Näitä ovat esim. kaihileikkauksista toipuvat, ja haavahoitoasiakkaat, jotka tarvitsevat tilapäistä kotipalvelua. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinneissa käytetään mm. Ravatar-indeksiä. Kotipalveluasiakkaiden Ravatarindeksi oli 2,24. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa 7 päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. Vuoden 2011 arvioidut käyntimäärät tulevat olemaan aikaisempien vuosien tasoa, ehkä jopa hieman alhaisemmat. Tätä selittää osittain se, että asiakkaat pääsevät hyvin jatkohoitopaikkoihin, mutta myös se, että kotipalveluasiakkaiden kunto heikkenee. Tällöin käyntiajat ovat pidempiä, eivätkä useammin tehdyt lyhyemmät käynnit enää riitä. Taulukko 3. Kotipalveluasiakkaiden määrä ja käyntikerrat Vuosi Asiakkaita yli 75v. käyntikerrat yht. määrä (2011 tilanne saakka) 4.2 Päiväkeskustoiminta Päiväkeskus toimii Mäntylän yhteydessä neljänä päivänä viikossa. Päiväkeskustoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona asumista. Päivätoimintapäivään kuuluu ateria- ja virkistyspalveluja, mutta myös yksilö- ja ryhmäkuntoutusta. Päivätoiminnassa voi käydä vierailijoita, toisaalta ryhmä voi myös tehdä retken tai ulkoilla. Päivätoiminnan kautta omaishoitajille voidaan järjestää vapaapäivä, tuomalla hoidettava päiväkeskukseen hoitajan vapaan ajaksi. Päivätoiminta on myös omaishoidon tukitoimi. Päivätoiminnan asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia ja useimmat tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkeskuksessa työskentelee perushoitaja (1), viriketoiminnan ohjaaja (0,3), fysioterapeutti (0,3) ja hoitoapulainen (0,5). Lisäksi päivätoimintaan ohjautuu esimiehen, palveluohjaajan ja toimistosihteerin työpanosta yhteensä 30 %. Päiväkeskuksen päivämaksu määritellään ja hyväksytään vuosittain perusturvan yhteislautakunnassa. Maksu on päiväkohtainen ja sisältää kaiken päiväkeskuspäivään sisältyvän palvelun. Päivätoiminta on aloittanut toimintansa uudelleen vuonna 2011 Mäntylän peruskorjauksen valmistumisen myötä.

8 8 Taulukko 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät vuonna Vuosi Asiakkaita yli 75v. hoitopäivien yht. määrä määrä (2011 tilanne saakka) 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidon viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät kartoituskäynnit, tukipalvelujen myöntäminen, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Rantasalmen palveluohjaaja toimii myös kunnassa muistihoitajana. Muistihoitajatoiminta on alkanut vuonna Palveluohjaajan työtila on Mäntylän yhteydessä. 4.4 Tukipalvelut Tukipalvelut ovat kotipalvelua täydentäviä palveluja ja niiden avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden kotona selviytyminen. Rantasalmen kunnan tukipalveluja ovat ateria-, turvapuhelin-, sauna- ja kuljetuspalvelut. Tukipalvelut poikkeavat kotihoidon palveluista siten, että ne voivat olla kotihoidon henkilöstön antamista palveluista erillisiä ja yksittäisiä. Toisaalta ne voivat olla kotihoidon kanssa päällekkäisiä, tässä tapauksessa toisiaan tukevia palveluja. Palvelut sisältävät usein myös kotihoidon henkilöstön työpanosta, esim. turvapuhelinhälytysten tarkistaminen ja aterioiden vieminen asiakkaalle Ateriapalvelut Ateriapalvelusta tehdään sopimus, jonka mukaan aterioita toimitetaan asiakkaalle. Ateriat valmistetaan Mäntylän keittiössä ja ne toimitetaan lämpimänä taajama-alueelle seitsemänä päivänä viikossa. Kuljetuksesta huolehtii pääsääntöisesti kotipalvelu ja työttömien yhdistys. Haja-asutusalueille voidaan toimittaa kylmäateria Mäntylästä ja lämmin ateria, jos kuljetus saadaan järjestettyä kohtuullisin kustannuksin. Aterian voi myös itse noutaa sopimuksen mukaisesti keittiöltä tai käydä ruokailemassa Mäntylän ruokasalissa Turvapuhelinpalvelu Asiakkaalle voidaan hankkia omaan kotiin turvapuhelin, jonka avulla hän saa hälytettyä apua tarvittaessa. Hälytykset ohjautuvat Esperi Oy:n turvapuhelinpäivystykseen, josta se edelleen ohjataan ennalta sovittuihin numeroihin. Rantasalmella numero on palvelukeskuksen päivystysnumero. Esperi Oy:n valikoimiin kuuluu mm. ovi- ja palohälyttimiä, joita myös voidaan vuokrata edelleen asiakkaille Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu toimii monipalveluauto Onnin toimesta Rantasalmen kunnan alueella. Onnin reitit voivat olla etukäteen suunniteltuja tai niitä voi tilata tarvittaessa. Monipalveluauto on inva-varustettu palveluauto, joten se pystyy kuljettamaan kyydissään myös apuvälineiden avulla liikkuvia liikuntarajoitteisia asiakkaita. Monipalveluauto on kaikkien kuntalaisten käytössä linja-autotaksan mukaisella maksulla. Sosiaalihuoltolain alaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, joka tarvitsee kyytiä asiointiin, mutta ei toimintakykynsä tai puutteellisten julkisten yhteyksien vuoksi pysty käyttämään monipalveluautoa. Kuljetustuen myöntämisestä vastaa palveluohjaaja.

9 Tukipalvelujen käyttö Palvelujen käyttö vaihtelee. Taulukosta selviää kuinka paljon asiakkaita on ollut kussakin tukipalveluryhmässä. Pelkkää siivousta ei ole kotihoidon palveluna enää annettu. Myöskään asiointi- tai kauppapalvelua ei ole enää myönnetty kotihoidon palveluna. Taulukko 5. Tukipalvelujen (kpl) käyttö Rantasalmella Vuosi Ateria- Turva- Kuljetus- Tukip. palvelu puhelin palvelut yhteensä (2011 tilanne saakka. 4.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen palvelu. Rantasalmen kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan kotona tapahtuvaa vanhusten, vammaisten tai sairaiden hoitoa varten silloin, kun se korvaa laitoshoitoa ja palveluasumista. Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta tai koti- ja tukipalveluista tai se voi olla sekoitus molempia. Omaishoidontuki on ennaltaehkäisevä tukimuoto ja sellaisena tukee kunnan ja valtakunnan palvelustrategista linjausta. Tuen tavoitteena on välttää vanhuksen, vammaisen tai sairaan joutumista laitoshoitoon tai palveluasumisen piiriin. Palvelut ja hoitopalkkio sovitetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan kokonaisuudeksi, joka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tuen myöntämiseen on laadittu kriteerit, jossa ensisijaista on hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoidon tuen avulla kannustetaan hoitajaa järjestämään hoidettavalleen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoito- ja huolenpito kotioloissa vaihtoehtona laitos-tai palveluasumiselle. Hoitajana voi olla myös muu kuin hoidettavan omainen. Tuen suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain ja sopimus laaditaan kunnan ja hoitajan välille. Maksu keskeytyy hoidon lakatessa tai keskeytyessä. Omaishoidontuki on kolmiportainen. Vuonna 2010 omaishoidontukea on maksettu yhteensä ,72 euroa. Tällä summalla kotona pystyi asumaan n. 30 sellaista henkilöä, jotka muutoin olisivat tarvinneet asumispalvelu- tai laitospaikan. Kuukautta kohden kustannukset olivat n. 261 euroa/hoidettava. Alle 65- vuotiaiden omaishoidettavien tuki myönnetään perhepalvelualueelta. Taulukko 6. Omaishoitajien ja hoidettavien määrä Vuosi Omaishoitajien Omaishoidettavien Omaishoidettavien ikä määrä (sis. kaikki) määrä (sis. kaikki) yli (2011 tilanne saakka) tehdyn Ravatar-mittauksen mukaan omaishoidettavien keskimääräinen indeksi oli 2,18.

10 10 Omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivän kuukausittain. Jos omaishoitaja valitsee vapaapäivien pitämisen, on kunnan huolehdittava vapaan aikaisesta hoitamisesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut lyhythoitopaikkojen järjestämistä tai kotilomittajan järjestämistä. Määräaikaisena kokeiluna on järjestetty kotilomittajatoimintaa, jossa päiväkeskuksen työntekijä voi mennä hoidettavan kotiin lomittamaan hoitajan vapaata. Vaikka raportin tekohetkellä kysyntä on ollut vähäistä, pyritään lomittajatoimintaa jatkamaan tulevinakin vuosina, koska omaishoitajuus tarvitsee tuekseen monipuolista tukipalveluverkostoa. 4.6 Tuettu asuminen Tuettu asuminen on vuokra-asumista asiakkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä apua tai runsaasti säännöllistä ohjausta ja/tai valvontaa. Tuetun asumisen vuokra-asunnot ovat usein keskitetty, jolloin kotihoidon palveluja voidaan tarjota tehostetusti. Palveluja annetaan kotihoidon henkilöstön toimesta 7-21 välinä aikana ja 21-7 välisenä aikana hälytysten perusteella käyntejä tehdään yöhoitajan toimesta. Tuetun asumisen asiakkaat kuuluvat kotihoidon piiriin. Rantasalmella tuettuja vuokra-asuntoja on 85, joista yhdistyksen omistuksessa on 65 ja kunnan 20. Kotihoito vie hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen palveluja molempien yksikköjen asiakkaille. Asuntoihin on saatavissa tukipalveluja. Edellisten lisäksi tuettua asumista on myös Anna-koti, joka on ryhmäkoti 8 asiakkaalle. Kotihoito antaa tarvittavat palvelut jokaiselle asiakkaalle laadittavan henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Hoidon porrastusta seurataan SAS- työryhmässä, jossa hakijalle esitetään hänen kuntoisuuttaan vastaava hoitopaikka. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatar- indeksin avulla. 5.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joille ei enää voida järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja ja valvontaa ympärivuorokautisesti omiin koteihin. He voivat olla muistisairaita tai muista esim. fyysisistä syistä ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Avun tarve ei kuitenkaan ole niin suuri, että he tarvitsisivat laitostasoista hoitoa. Asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja heiltä peritään asumiseen, tukipalveluihin ja annettuun hoitoon perustuvat maksut. Tehostetun palveluasumisen henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa Mäntylä Mäntylän tehostettu palveluasuminen on kunnan omaa toimintaa. Asuntoja on 40 asuntoa, joista 9 sijaitsee dementiayksikössä. Asunnot vuokrataan edelleen SAS- työryhmän esittämille asiakkaille ja heidän kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Mäntylän muutostyöt laitoksesta tehostetuksi palveluasumiseksi saatiin loppuun marraskuussa Remontin yhteydessä huoneet peruskorjattiin yhden hengen huoneiksi, joissa on henkilökohtaiset wc- ja suihkutilat. Mäntylä jakaantuu 4 pienempään yksikköön: - Kanerva, 9 huonetta - Karpalo, 9 huonetta

11 11 - Vanamo, 10 huonetta - Kataja, 12 huonetta tehdyn Rava-mittauksen mukaan, Mäntylän keskimääräinen indeksi on 2,99. Vanhainkoti Mäntylä lakkasi toimimasta palvelukeskus Mäntylän remontin alettua. Remontin aikana tehostetun palveluasumisen toimintaa aloitettiin Suvantokodissa ja jatkettiin remontin päätyttyä Mäntylässä. Remontti alkoi 2010 vuoden alusta. Taulukko 7. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivät Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä ( 2011 tilanne saakka) 5.2 Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa saa henkilö, jolle ei enää voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona, palveluasunnossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoidon asukas tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua useita kertoja vuorokaudessa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Asukkaalle tehdään pitkäaikaisesta hoidosta hoitopäätös ja hänelle laaditaan hoitosuunnitelma. Pitkäaikainen laitoshoito sisältää täyden ylläpidon. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asetuksella säädetty maksu, joka on 85 % asukkaan tuloista. Laitoshoidon henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa alkaen myös laitoksessa asuva asukas saa Kelan maksamaa hoitotukea Terveysaseman vuodeosasto Rantasalmen terveysasema on Sosterin hallinnoimaa terveydenhuoltoa. Terveysaseman vuodeosastolla on 31 potilaspaikkaa, joissa hoidetaan sekä akuutti- että pitkäaikaispotilaita. Sosterin suunnitelma vuodelle 2012 on vähentää paikkamäärää 26:een ja siirtää vielä myöhemmin akuuttihoitoa tarvitsevat potilaat Savonlinnan akuuttihoidonyksikköön. Myös kuntoutusta tarvitsevat potilaat siirtyisivät Savonlinnan kuntoutusyksikköön tulevina vuosina. Terveysaseman tiloissa toimii Rantasalmen terveysaseman lääkäri-, hammaslääkäri- ja fysioterapia vastaanotot sekä jatkossa myös neuvolat. 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN Ehdoton toimintaedellytys kehon toimintakyvyn ylläpitämiselle on liikkuminen kaiken ikää. Ikääntyvälle ihmiselle se on välttämätöntä, jotta kotona voisi itsenäisesti selviytyä. Liikkumisen avulla vaikutetaan myös virikkeiden saamiseen ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. (Lehmuskoski ym. 2002,26.) Esteetön liikkuminen mahdollistaa kaikille liikkujille helppokulkuiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Erilaisia liikuntaesteitä ovat esim. liikunta-, näkö- ja kuulovammat. Invalidiliiton asiantuntija Anne Mäen mukaan pysyvästi tai tilapäisesti liikkumis- tai toimintaesteisiä arvioidaan olevan n. 10 % väestöstä. Yli 65- vuotiaista jo reilusti yli puolet on ilmoittanut liikkumisen olevan vaikeaa. Jalan kuljettaessa erilaiset liukastumis- ja kaatumisvammat ovat vaarana ja varsinkin vanhuksilla kyseiset turmat aiheuttavat huomattavaa uhkaa kotona selviämiselle. Ikääntyessä voimavarat heikkenevät, kuulo ja näkö huononevat, ajattelu ja liikkuminen kaikkinensa hidastuvat. Usein tarvitaan apuvälineitä, esim. keppiä tai rollaattoria. Liikkumisen hidastumisen ja apuvälineiden vuoksi, he tarvitsevat helpon ja yksinkertaisen liikkumisympäristön. ( Lehmuskoski ym. 2002, 26.) Levähdysmahdollisuuksia ja penkkejä tarvitaan sopivin välimatkoin kulkureittien varrelle, lisäksi

12 12 ympäristön tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Reittien tulee olla mahdollisimman jatkuvia, suoria ja lyhyitä. (Viinikainen ja Helin 2002,8.) Jalankulkijana ikääntyvä liikkuja on erityisen altis kaatumisille, varsinkin talvella. Jo vuonna 2000 yli 64 vuotiaiden kaatumistapaturmien hoidoista aiheutui n. 39 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. (Lehmuskoski ym. 2002, 27.) Vuonna 2007 yli 65 vuotiaiden suurin kuolinsyy oli tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset. Eloon jääneistä n. puolet kaatuu uudelleen tai toistuvasti. (THL 2009.) Hyvä fyysinen kunto on edellytys kaatumisien ehkäisyssä, mutta myös kotona selviämiselle. Merkittävä osa kotona asumisen esteisiin ja ongelmiin liittyy heikentyneeseen fyysiseen kuntoon ja sitä kautta ilmeneviin toimintakyvyn vajeisiin. (Viinikainen & Helin 2002,4.) Merkittävä syy fyysisen kunnon heikkouteen on fyysisen aktiivisuuden vähäisyys, joten iäkkäiden liikunnan tavoitteena onkin toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään fyysistä kuntoa ylläpitämällä tai jopa sitä kohentamalla. Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa jaksamisen, aktiivisuuden ja mahdollisuuden monipuoliseen hyvinvointiin. Se myös vähentää ja/tai lyhentää palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Liikunnan kautta tarjotaan iäkkäälle myös iloa ja virkistymistä, sekä stressin purkamista. Liikunnan kautta avautuu mahdollisuus sosiaalisten kontaktien lisääntymiseen ja ylläpitämiseen, varsinkin liikuntaryhmissä. Näin voidaan lievittää myös eristäytymistä ja lieventää yksinäisyyden tunnetta. Hyvä kehonhallinta ja tasapaino ennaltaehkäisevät tehokkaasti kotona tapahtuvia kaatumisia ja muita tasapainoon liittyviä tapaturmia. Liikkumisella on myös vaikutusta unen laatuun ja ruokahaluun. (Aalto 2009,9,30.) 7 HENKILÖSTÖ 7.1 Henkilöstömitoitus STM on julkaisussaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus antanut suosituksia riittävästä henkilöstömitoituksesta tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Tehostetun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on vähintään 0,5-0,6 hoitajaa/asiakasta kohden. 0,6 on suositus silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta. Hyvä henkilöstömitoitus on 0,7-0,8 ympärivuorokautisessa hoidossa. Jos lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8. Tärkeää hoitoyksiköstä riippumatta on se, minkä kuntoisia asiakkaat ovat. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevät sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten peseytymistä, avustamista ruokailussa tai wckäynneillä. Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen ei ole selvää suositusta. STM esittelee kaavan, mutta se on todettu käytännössä hankalaksi, eikä sitä ole laajasti otettu käyttöön. STM ei myöskään ole julkaissut kaavaa käytettäväksi, koska se on pilottikuntien kokeilussa todettu epäkäytännölliseksi. 7.2 Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon riittävän henkilöstömitoituksen laskemiseksi ei ole onnistuttu laatimaan toimivaa kaavaa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset - oppaassa esitellään malli, jonka avulla voidaan riittävyyttä arvioida. Kotihoidon alueen laajuus on kuitenkin tekijä, jota mallissa ei huomioida, joten paljon hajaasutusalueita sisältävä kunta ei välttämättä pysty kaavaa soveltamaan tai henkilöstömitoitus näyttäytyy väärällä tavalla. Lisäksi kaavaan tarvitaan sellaisia lukuja, joiden hankkiminen on työlästä. Kaavaa ei ole pilotoinnin jälkeen (2008) otettu laajasti käyttöön. Kunnissa on kuitenkin voitu kaavaa soveltaa, koska muutakaan mallia ei ole esitetty. Oheinen laskentakaava on esitelty Sosiaali- terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemassa teoksessa: Koko kunta ikääntyneiden asialle.

13 13 Kaava: a= X x 0,025 b= Y x n ((a+b) x 208)/ 1575 Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseksi tarvitaan seuraavia tietoja: vuotiaiden (X) lukumäärä kunnassa vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa (Y) vuotiaat kotihoidon asiakkaat (a) - yli 75- vuotiaat kotihoidon asiakkaat (b) - yli 75-vuotiaiden kotihoidon kattavuus (n) Vakiot: - 2,5 %; oletettu vuotiaiden palvelujen käyttäjien määrä kunnassa tuntia; yhden asiakkaan saama palvelujen määrä tuntia/vuodessa tuntia; yksi työntekijä tekee työtä tuntia/ vuodessa Rantasalmen kotihoidon tilanne on laskettu väestötietojen ja tammikuun asiakastietojen mukaan: X= 502 Y= 556 a= 14 b= 91 n= 16,36 % Rantasalmen kotihoidon henkilöstötarve, kun yli 75 vuotiaiden kotihoidon kattavuus on 16,36 %. a= 502 x 0,025= 12,55 b= 556 x 0,1636= 90,96 ((12,55+ 90,96) x 208 / 1575= 13,66 työntekijää Rantasalmen kotihoidossa työskentelee 17 työntekijää. Vaikka laskennallinen tarve osoittaa, että 14 työntekijän työpanos olisi riittävä, kotihoidon työvoimaa menee mm. ateriakuljetuksiin ja pitkiin välimatkoihin. Rantasalmen tapaisissa kunnissa edellä esitetty laskukaava voi helposti johtaa virheellisiin johtopäätöksiin henkilöstön riittävyyttä arvioitaessa. 7.3 Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM laatusuosituksia. Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0.5 hoitajaa asiakasta kohden. Vaativassa tehostetussa asumisessa tai dementiaryhmäkodeissa noudatetaan suurempaa mitoitusta, eli 0.6 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoituksessa pyritään huomioimaan, että poissaolevan hoitajan tilalle otetaan aina sijainen, joten mitoitus ei laske alle suositusten edes sairaus- tai vuosiloma-aikoina. Mäntylän tehostetussa palveluasumisessa on 24 hoitotyöhön osallistuvaa työntekijää. Mäntylässä asuvien 40 asiakkaan hoidossa se tekee henkilöstömitoitukseksi 0, Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve STM:n ennusteen mukaan 20 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Rantasalmen hoivapalveluiden (palveluasuminen ja kotihoito) 11 työntekijällä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 63-vuotiaana vuoteen 2020 mennessä. Suositukset lähtevät siitä, että poissaolevien työntekijöiden tilalle palkataan uusi työntekijä, vaikka poissaolo olisikin lyhytaikainen, esim. sairausaika tai vuosiloma.

14 14 Taulukko 8. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin Mäntylä Kotihoito Vuosi Henkilöstön saatavuus Koulutetun henkilöstön saatavuudessa on jo kuluvan vuoden (2011) aikana ollut ajoittain ongelmia. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole välttämättä saatu palkattua koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia. Henkilöstön saannin turvaamiseksi työyksiköissä kartoitetaan ja kehitetään työhyvinvointia suunnitelmallisesti, mm. työhyvinvointimittauksilla ja suunnitelmilla äännöllisin väliajoin. Kaikissa työyksiköissä kiinnitetään huomiota uusien työntekijöiden perehdytykseen ja vakituisten työntekijöiden tyky- ja tyhytoimintaan, mutta myös täydennyskoulutuksen monipuoliseen järjestämiseen. Työn kehittämiseen tähdätään henkilöstöä osallistamalla ja työn sisällön yhteisellä kehittämisellä. Työmuotona suositaan tiimi-työskentelyä, jossa korostetaan tiimien itsejohtoisuutta ja jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä. Monipuolisiin rekrytointimenetelmiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Työvoiman vaikea saatavuus johtuu osaksi vähäisestä hoitajien määrästä. Toisaalta hoitajapula johtuu siitä, että vanhustyötä ei arvosteta ja sen imago koetaan negatiiviseksi. Sekä arvostuksen, että imagon positiivinen rakentaminen vaikuttavat rekrytointiin, ja sen yhdistäminen monipuolisempiin rekrytointimenetelmiin, pitäisi hoitajien saatavuudenkin helpottua. 8 PALVELUTARVE JA TOIMINTAMENOT 8.1 Järjestötapaaminen Rantasalmen vanhus- ja eläkeläisjärjestöt kutsuttiin avoimeen keskustelutilaisuuteen kuulemaan ja lausumaan mielipiteitä vanhustenhuollon tulevaisuudesta toukokuussa Järjestöedustajat nostivatkin heti esiin huolen haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisesta. Koska omassa kodissa asuminen on lähes kaikkien omakohtainen toive, tulisi sen näkyä strategian tavoitteissa. Lisäksi toivottiin kotona asumisen mahdollistavia tukitoimenpiteitä, teknologiaakin, mutta varauksella. Haja-asutusalueilla olevat kyläkoulut toivottiin aktiivisempaan käyttöön ja esim. ruokailu- ja hoitajan vastaanottopisteinä. Todettiin nykyisen lainsäädännön haittaavan kouluilta tapahtuvaa ruoanjakelua, mutta asiaa kannattanee tutkia lähemmin, sillä haja-asutusalueiden ateriapalveluja on jo nyt hankala toteuttaa. Kyläkouluille voisi järjestää myös kodinhoitajan taukotilan, josta kylän asukkaat voisivat tarvittaessa myös hoitajan tavoittaa. Ikäihmisten liikuntaa ja kunnon ylläpitämistä pidettiin myös tärkeänä. Vanhusten liikuntaryhmät toivotetaan monipuolisesti tervetulleiksi. Keskusteluissa tuli esille, että myös omaehtoinen liikunta näyttäisi yleistyneen, mutta kunnossa tapahtuvat nopeat vaihtelut vaikuttavat liikkumiseen liian helposti ja nopeasti. Palveluasumisessa ja laitoksissa olevien vanhusten ulkoiluun toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota. Peräänkuulutettiin laajempaa yhteistyötä, esim. urheilujärjestöjen kanssa, jotta ulkoiluapua voisi myös sitä kautta saada. Yleensä ottaen järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen laajentamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Järjestöt olisivat myös käytettävissä vanhusten ulkoilutuksiin mahdollisuuksiensa mukaan,

15 15 toisaalta sitoutumista säännölliseen toimintaan pidettiin epävarmana aktiivisten toimijoiden vaihtumisen ja suhteellisen alhaisen määrän vuoksi. 8.2 Palvelutarpeen ennusteet Rantasalmen vanhustenhuollon palvelujen tarvetta ja riittävyyttä on seurattu Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti suhteessa väestöennusteeseen. Ikääntyneiden määrä suhteessa koko kunnan väestöön kasvaa siten, että 75- vuotta täyttäneitä on vuonna ja STM suositukset ja Rantasalmen kunnan tilanne on ennakoitu taulukossa 5. Taulukko 9. Yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja Tilanne v Asuu itsenäisesti tai tukipalvelujen turvin kotona STM tavoite % 410/71 % Saa omaishoidontukea STM tavoite 5-6 % 17/3 % Saa säännöllistä kotihoitoa STM tavoite % 94/16,3 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa STM tavoite 5-6 % 46/7,9 % On laitoshoidossa STM tavoite 3 % 26/4 % Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on ollut STM suosituksiin nähden alhaisempi. Jotta päästäisiin STM suositusten mukaiselle tasolle, olisi omaishoidontuen määrärahoja lisättävä yli kymmenellä uudella palkkiolla vuoteen 2015 mennessä. Toisaalta on otettava huomioon kunnan tarve omaishoidon tuen lisäämiseen tilanteen mukaan omaishoidon tukea odottaa 2 asiakasta, joten suureen lisäykseen ei tällä hetkellä ole tarvetta. Omaishoidon riittävyyttä arvioidaan vuosittain ja lisämäärärahaa esitetään tarvittaessa. 8.4 Kotihoito Laskennallisesti säännöllistä kotihoitoa pystytään tarjoamaan samoilla resursseilla 2020 vuoteen saakka. Laskennallisen kaavan lisäksi on huomioitava, että kunta on alueena varsin laaja, jolloin haja-asutusalueiden vaatima työpanos on ajallisesti suurempi kuin palvelujen tarjoaminen taajama-alueelle. Yöpäivystys mahdollistaa sen, että palveluja voidaan kohdistaa entistä huonompikuntoisille asiakkaille ympärivuorokautisesti, joten heidän sijoittamisensa esim. asumispalveluihin ei ole tarpeellista yöhoidon puuttumisen vuoksi. Tähän saakka kotihoitoa on pystytty pienin rajauksin tarjoamaan lähes kaikille, mutta kriteerien tarkistaminen on välttämätöntä. Lisäksi on huomioitava kotipalveluteknologian käyttöönotto, joka vapauttaisi esim. kirjaamiseen menevää työaikaa välittömään asiakastyöhön. STM suositukset linjaavat, että % 75- vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Rantasalmella vastaava luku on 2010 ollut 16,3 %, joten se puoltaa kriteerien tarkentamista. Vuonna 2011, 17 työntekijällä on pystytty pienin rajauksin hoitamaan n. 100 yli 75-vuotiasta säännöllisen kotipalvelun asiakasta. Ennusteen mukaan asiakkaiden määrä on kasvamassa tasaisesti, mutta suurempi nousu asiakasmäärässä on tapahtumassa vuosien välillä. Samalla aikavälillä on ennustettavissa myös haja-asutusalueilla tapahtuva asiakasmäärän kasvu, varsinkin alueilla Hiltula, Osikonmäki ja Tuusmäki. Henkilöstömäärän lisäyksen tarkastelu on siis tarpeellista viimeistään vuonna Vuosien asiakasmäärän ja haja-asutusalueiden palvelujen kasvuun vastataan teknologiaa hyödyntämällä ja kotipalvelun sisäisten toimintatapojen kehittämisellä. Näitä ovat esim. haja-asutusalueiden omahoitaja-

16 16 järjestelmä, mobiilikirjauslaitteen ja palvelusetelin käyttöönotto sekä kotipalvelutyöntekijöiden työajan vapauttaminen perustyöhön, esim. ateriakuljetuksista. 8.5 Tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen paikkoja on pitkäaikaisen asumisen käytössä Mäntylässä 40 paikkaa ja sen pitäisi riittää STM suositusten mukaan ainakin vuoteen 2020 saakka. Mikäli tehostetun palveluasumisen tavoitteeksi asetetaan 8-9 % tarvitaan tehostetun palveluasumisen paikkoja lisää heti. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee lisätä, mikäli laitoshoitoa puretaan tai vähennetään. Tuetulle asumiselle ei ole STM suosituksia olemassa, mutta on todettu, että tuetun asumisen paikoilla voidaan vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Rantasalmella tuettua asumista on kunnan rivitaloissa ja yhdistyksen rivikerrostaloissa. Tuettu asuminen rinnastetaan kotona asumiseen, mutta järjestettynä ryhmämuotoisena tai keskitettyinä kampuksina, sillä voidaan vähentää turvattomuutta ja yksinäisyyttä, jotka ennaltaehkäisevät hakeutumista asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Sosterin vähentäessä laitospaikkojen määrää vuonna , tulee tehostetun palveluasumisen paikkojen lisääminen ajankohtaiseksi. Vuonna Suvantokodin peruskorjaaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi mahdollistaa myös laitoshoitopaikkojen vähentämisen. 8.6 Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa on Sosterin terveyskeskuksen vuodeosastolla 31 paikkaa. STM suositukset linjaavat, että laitoshoidossa olisi 3 % 75 vuotta täyttäneistä, Rantasalmella vastaava prosentti on paikalla laitoshoitoa on yli tarpeen, ja laskennallisesti ne riittävät vuoden 2040 jälkeenkin. Paikkamäärän pudottaminen 26:een riittää suositusten mukaan ainakin vuoteen 2030 ja edelleen tiputtaminen 22:een riittäisi vuoteen Laitoshoidon osalta Ikähoiva- työryhmä on linjannut, että vanhusten pitkäaikaisasumisessa ei tulevaisuudessa (vuodesta 2015 eteenpäin) olisi laitospaikkoja. Olemassa olevat terveyskeskusten vuodeosastot olisivat akuutti- ja kuntoutukseen varattuja paikkoja ja vanhusten pitkäaikaisasuminen tapahtuisi kokonaan tehostetussa palveluasumisessa. Vanhusten ympärivuorokautinen hoito olisi tältä osin yksiportainen. Soster on linjannut, että Rantasalmen akuutti- ja kuntoutuspotilaat hoidettaisiin jatkossa Savonlinnassa akuutti- ja kuntoutusosastoilla. Näin ollen terveyskeskuksen paikkamäärää voidaan hallitusti alentaa, koska nyt osastolla on ollut hoidettavana molempia potilasryhmiä. Laitoshoidon paikkamäärän vähentäminen tulee tapahtua hallitusti, lisäämällä samalla paikkoja tehostettuun palveluasumiseen. Tämä on myös valtakunnallinen Ikähoiva-työryhmän linjaus. Rantasalmella ei varsinaisesti ole jonossa ketään odottamassa hoitopaikkaa ( tilanne), mutta vuodeosastolla on potilaita, joita voitaisiin hoitaa myös tehostetussa palveluasumisessa. Laitospaikkojen vähentäminen on siis mahdollista lisäämällä samalla tehostettua palveluasumista. Sosterin vuodeosaston peruskorjausta on suunniteltu vuoden 2011 aikana. Suunnittelu on tarpeellista, koska on tarkoitus, että Sosteri keskittää terveydenhuollon palveluja saman katon alle kahdesta erillisestä rakennuksesta. Samassa peruskorjauksessa remontoidaan myös vuodeosaston tilat ja remontin suunnittelussa otetaan huomioon jo tilojen tuleva käyttötarkoitus. Mahdollisia tulevia käyttötarkoituksia on arvioitavana kolme: 1) Osaston jatkaminen vuodeosastona 2) Osaston muuttaminen hoivaosastoksi 3) Osaston peruskorjaaminen tehostetun palveluasumisen yksiköiksi Näistä vaihtoehdoista 1) ja 2) edustavat laitoshoitoa, kolmas vaihtoehto on selvästi avohoitopainotteinen ja sellaisenaan kaikkien tavoitteiden ja linjausten mukainen.

17 17 Vuoden 2011 aikana on tehty alkukartoitusta siitä, miten paljon nykyisistä tiloista saisi tehostetun palveluasumisen paikkoja nykyisillä laatusuosituksilla. Laatusuositukset linjaavat, että tehostetun palveluasumisen asiakkailla olisi käytettävissään oma huone, jossa on oma wc- ja suihkutila. Laatusuosituksiin kuuluu myös riittävä neliömäärä, joka on ARA-rahoitteisissa hankkeissa ollut n m². Laatusuosituksia noudattaen vuodeosaston asuntomääräksi saataisiin 9-10, joka on tehostetun palveluasumisen yksiköksi liian pieni ja lisäksi toiminnoiltaan liian haavoittuvainen. Laitoshoitoa esitetään purettavaksi, koska sen kustannukset ovat tehostettua palveluasumista korkeammat, mutta myös siksi, että tehostettu palveluasuminen pystyy paremmin toteuttamaan avohoitopainotteista asumista kodinomaisesti ja asiakkaan näkökulmasta laadukkaasti. Vaikka valtakunnalliset linjaukset lähtevät siitä, että laitosmaista pitkäaikaisasumista ei enää sellaisenaan olisi, on kuitenkin mietittävä kuntakohtaisesti tarpeet sen toteuttamiseen. Rantasalmen kunnan terveysaseman peruskorjauksen yhteydessä ei ole mahdollista saada riittävää määrää tehostetun palveluasumisen paikkoja terveysaseman rakennukseen, joten on otettava huomioon myös vaihtoehto, että laitoshoitoa ei kokonaan purettaisikaan. Tällöin mietittäväksi jää riittävän paikkamäärän turvaaminen, jotta paikkamäärä riittäisi Rantasalmelaisten tarpeisiin myös tuleviksi vuosiksi. Laskennallisesti Rantasalmella on laitospaikkoja yli tarpeen jopa yli 2040 vuoden jälkeenkin. Sosteri on aloittamassa peruskorjauksen terveysaseman kiinteistössä vuoden 2012 aikana, jolloin paikkamäärää tiputettaisiin ainakin 26:een. Remontin valmistuttua, terveysaseman väistöpaikka, Suvantokoti remontoidaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi, jonka jälkeen paikkoja voidaan entisestään tiputtaa 22:een, joka laskennallisesti riittäisi lähes vuoteen Laitospaikkojen vähentämistä tukisi samanaikaisesti tehostetuksi palveluasumiseksi remontoitava Suvantokoti, johon tulisi 17 asumispaikkaa. Tällöin 9 vähennettävää laitospaikkaa kohden tulee 17 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Viimeistään vuosien aikana on tehtävä uusia linjauksia paikkamäärän turvaamiseksi. 8.7 Toimintamenot Tehostetun palveluasumisen yksikkö Mäntylä pyrkii aloittamaan lyhythoitojen vastaanottamisen vuoden 2012 aikana. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kustannuksiin, normaalia kustannustason nousua enempää. Lyhythoito toteutetaan nykyisellä tai uusien suositusten mukaisella henkilöstömäärällä. Mäntylässä ei myöskään ole suunnitelmissa suuria toiminnallisia muutoksia, vaan aloittavan yksikön toimintaa pyritään vakiinnuttamaan ja vahvistamaan tulevien vuosien aikana. Kotihoidossa on odotettavissa sekä asiakasmäärän, että asiakkaiden palveluaikojen kasvua. Kriteereillä pyritään ohjaamaan kotipalvelun asiakkaiksi entistä enemmän apua tarvitsevia, mahdollisella palvelusetelillä voidaan antaa vähemmän hoidettaville mahdollisuus valita palveluntuottaja tarvitsemilleen palveluille. Kotipalvelun henkilöstön lisäämiselle on olemassa teknologinen vaihtoehto, joka myös tulee kartoittaa. Heinäkuussa (2011) tehdyn työajanseurannan mukaan pelkkiin asiakaskirjauksiin menee henkilöstön työaikaa 1,7-2 henkilötyövuotta, joten sellainen tekniikka, joka vapauttaa esim. kirjaamiseen menevää työaikaa on perusteltua ottaa käyttöön. Yhden työntekijän palkkauskustannukset ovat n /v, ja vastaavalla rahamäärällä saadaan kirjaamisen etälaitteita hoitajalle. Hoitajien työaikaa menee päivittäin kirjaamiseen n.8 h ja on arvioitu, että etälaitteen käyttöönotto voisi vapauttaa siitä jopa puolet käytettäväksi hoitotyöhön. Tekniikan käyttöönottaminen on siis perusteltua ja se on vaihtoehto lisähenkilöstön palkkaamiselle. Kotipalvelun henkilöstömäärän lisäämisen valmistelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään vuonna 2015, jos haja-asutusalueiden palvelutarve kasvaa ennakoidusti. Laitoshoidon vähentäminen vapauttaa terveysaseman henkilöstöä paikkamäärän suhteessa, mutta toisaalta Suvantokodin käyttöönottaminen aiheuttaa lisäresursoinnin tarvetta. 22 potilaspaikkaa tarvitsee vähintään 13 hoitajaa 0,6 mitoituksen mukaan ja Suvantokodin 17 asumispaikalle tarvitaan 8,5 hoitajaa 0,5 mitoituksen mukaan. Erillisten hallintokuntien vuoksi jää selvitettäväksi tulevaisuudessa voiko supistettavan

18 18 toimintojen vapautuvia työntekijöitä siirtää toiseen hallintokuntaan (Sosteri- Rantasalmen kunta). Kokonaisuuden ja henkilöstön järkevän käytön kannalta, tämä olisi kuitenkin suotavaa. Joka tapauksessa näyttää siltä, että terveysaseman ja Suvantokodin remontin jälkeen ei ole tarvetta suuremmille rakenteellisille muutoksille vanhusten hoidon ja hoivan järjestämisen suhteen, vaan perusteet olisivat kunnossa ainakin vuoteen Sen jälkeisiä asioita on syytä linjata uudelleen seuraavan strategian laatimisen yhteydessä. 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma 2012 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Hoidon porrastus 1. Hyvän kotiutuksen malli luodaan yhteistyössä Sosterin kanssa SAS työryhmän kokoonpano ja toimintaperiaatteet hyväksytetään perusturvan yhteislautakunnassa 2012 Kotihoito ja omassa kodissa asumisen tukeminen 1. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään vuosittain vähintään 75 vuotta täyttäneille. Kotikäyntejä raportoidaan ja mallia/sisältöä kehitetään raporttien perusteella Palveluohjaaja 2. Ikääntyneiden neuvontapalveluja kehitetään yhdessä 2012 Palveluohjaaja Sosterin ja yhdistysten kesken 3. Palvelusetelin käyttöönottoa kartoitetaan kotihoitoon. Palvelusetelin kohdeasiakkaat määritellään kriteereissä Kehitetään haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta Kotipalveluun lisätään henkilökuntaa 2 hoitajalla lisääntyneen asiakastyön ja haja-asutusalueiden palvelujen turvaamiseksi Kotipalvelu muutetaan kotihoidoksi lisäämällä sinne sairaanhoitajan työpanosta Kotipalvelutyötä helpottavan teknologian käyttöönottaminen Kotisairaalamallin luominen ja käyttöönottaminen. Kotisairaalaasiakkuus määritellään kriteereillä Veteraanien kotikuntoutusta lisätään Valtiokonttorin määrärahojen avulla Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa lisätään 2012 Palveluohjaaja Päivätoiminta 1. Päivätoiminta vakiintuu toimimaan 4 päivänä viikossa 2012

19 19 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö 2. Päivätoiminnan sisältö tukee kotona asumista ja kuntoa ylläpitävää tavoitetta 2012 Päivätoiminnan vastuuhoitaja Fysioterapeutti Tukipalvelut 1. Kotihoidon ateriakuljetukset kilpailutetaan ja kotihoidon työpanos vapautetaan perustyöhön Kehitetään tukipalvelujen saatavuutta asuinpaikasta riippumattomaksi 2013 Ikääntyneiden liikunta 1. Voimaa vanhuuteen ohjelman aikana, ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia ja paikkoja lisätään Voimaa Vanhuuteen- Hyvien käytäntöjen juurruttamista tehdään samalla. kuntaryhmä, järjestöt 2. Ikääntyneiden kuntoilutoimintaa lisätään mm. Mäntylän kuntosalilla 2011 Hoivan fysioterapeutti 3. Sosterin ja hoivan fysioterapeutit tekevät yhteistyötä ikääntyneiden asiakasryhmien kuntoutustyössä. Työnjakoa kehitetään ja palveluja suunnitellaan vastaamaan asiakastarpeita mahdollisimman oikea-aikaisesti Hoivan fysioterapeutti 4. Palveluasumisen asiakkaille laaditaan henkilökohtainen kunnon ylläpitämissuunnitelma 2012 Hoivan fysioterapeutti Omaishoito 1. Omaishoitoa tukeva lyhytaikainen kuntoutushoito keskitetään Mäntylään Omaishoidon lomitus- ja sijaisjärjestelyt pyritään vakinaistamaan Omaishoitajien tukitoimia kehitetään, esim. kuntoilu- ja vertais Palveluohjaaja tukiryhmä 4. Omaishoidon määrärahoja lisätään kahdella sopimuksella 2012 Lyhytaikainen kuntouttava hoito 1. Lyhytaikainen kuntouttava hoito aloitetaan Mäntylässä aluksi yhdellä paikalla. Tarvittaessa paikkamäärä lisätään kahteen Lyhytaikaisessa hoidossa siirretään painopistettä kuntouttavaan hoitoon 2012 Fysioterapeutti Muistisairaat 1. Muistitestit tehdään lähetteiden perusteella pyytävän tahon määrittämässä ajassa 2012 Palveluohjaaja 2. Muistisairaille lisätään kuntouttavaa toimintaa, esim. muistijumppaa, muistelupiiri jne Palveluohjaaja Fysioterapeutti

20 20 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Tuettu asuminen 1. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin, ns. välimuotoiset asumisratkaisut Ryhmäkoti Anna lopettaa Suvantokodin remontin valmistuttua Tarvittaessa uusi ryhmäkoti perustetaan, jos siihen ilmenee ennaltaarvaamatonta tarvetta 2015 Laitoshoito 1. Laitoshoitoa kevennetään hallitusti ja samalla lisätään tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon määrää Laitoshoito on hoivaosastohoitoa, jonka asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä 2014 Hoivaosaston paikkamäärä on Sosterin edustaja 3. Hoivaosaston sairaanhoitajatyön hyödyntäminen kotisairaalaan 2014 Sosterin edustaja Tehostettu palveluasuminen 1. Toimintaa kehitetään osana hoidon porrastusta. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä ja pidetään yllä valmiutta muutokseen Mäntylän yksiköstä luodaan palvelukampus, jossa palvelut ovat monipuolisesti saatavilla neuvonnasta asumiseen Lisätään tehostettua palveluasumista Suvantokodin asunnoilla, 17 asumispaikkaa 2014 Strategian tavoitteiden seuranta 1. Kuntaan nimetään vanhustenhuollon vastuuryhmä, jonka tehtävänä on seurata vanhustenhuollon tilannetta ja strategian tavoitteiden toteutumista Vanhuspalvelulain voimaantulo ja siihen liittyvät tarvittavat toimenpiteet; valmistelu ja toteutus vanhusstrategian päivitys ja uusi toteuttamissuunnitelma 2018 Vanhustyöryhmä 9.2 Jatkuvat tavoitteet Tavoite Vastuuhenkilö Henkilöstö 1. Henkilöstömitoitus on suositusten tai lainsäädännön mukainen 2. Työhyvinvoinnista huolehditaan mm. työhyvinvointikyselyjen avulla ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla (tiimi- ja yksilökeskustelut)

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia 2012 2020

JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia 2012 2020 JJR-KUNNAT Perusturva Juva Juvan vanhustenhuollon strategia 2012 2020 Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta 120/ 1.12.2011 Kunnanhallitus 353/ 12.12.2011 Kunnanvaltuusto 81/ 19.12.2011

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05. Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015 Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.2015 46 Kaupunginvaltuuston 2.3.2015 hyväksymä Ikäystävällinen Uusikaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot