SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista"

Transkriptio

1 SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista, 5 ) Peruspalvelulautakunta

2 1 ELÄMÄÄ KOKO IKÄ Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla Sulkavan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön palveluista Sisältö 1. JOHDANTO 2. VANHUSPALVELUIDEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet 2.2 Suunnitelman laatiminen ja sisältö 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena 2.6 Henkilöstömitoituksen suositukset Laitoshoito Kotipalvelu Johtaminen 2.7 Asuin- ja elinympäristön tavoitteet 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys 3.2 Koti- ja laitospalvelut 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet 4.3 Laadun kehittäminen 4.4. Uuden vanhuspalvelulain mukaiset erityistoimenpiteet Sulkavalla 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito 5.2 Laitoshoito/hoiva-asuminen 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut 5.5 Kolmas sektori 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Liitteet

3 2 1. JOHDANTO Vuonna 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista määrää kunnat tekemään suunnitelman, miten kunta jatkossa aikoo ns. vanhuspalvelut hoitaa. Sulkavan kunnassa on ollut toimintaa määrittävänä ohjeena kunnan oma vanhuspalveluiden strategia ( hyväksytty v 2009), jossa on jo pohdittu samaa asiaa ennen lain voimaantuloa, lähtökohtana sama ongelma; miten järjestetään riittävät palvelut vanhenevalle väestölle mahdollisimman kattavasti ja niin, että kotona asumista tuettaisiin mahdollisimman pitkään. Sulkavan kohdalla tämä on koko kunnan kannalta erityisen tärkeä strategia, koska kunnan väkiluku vähenee ja väki vanhenee, eli huoltosuhde on haastava jatkossa myös palveluiden kustannusten kannalta. Väestörakenteen muutos jatkuu Suomessa lähitulevaisuudessa. Suomi kokee parin seuraavan vuosikymmenen aikana voimakkaan väestörakenteen muutoksen. Rakenteellinen muutos johtuu odotettavissa olevan eliniän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias 2030 luvulla. Ikääntyneiden määrän kasvuun on yhtenä selityksenä se, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Vuonna 2005 keskimääräinen elinajanodote oli miehillä 75.5 vuotta ja naisilla 82,3 vuotta. Vuoteen 2035 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 81.3 vuoteen ja naisten 85,8 vuoteen /Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut Stakes). Tällä tulee olemaan suuri merkitys vanhusten palvelujen tarpeeseen ja palvelujen kehittämiseen. Väestön ikääntyminen ei tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Eliniän piteneminen jatkuu arvioiden mukaan edelleen noin vuodella vuosikymmentä kohti. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä 90-vuotias ole enää mikään poikkeus. Ikäihmisiä tulee olemaan myös hyvin monenlaisia; he eriytyvät esim. terveydentilan, elämäntyylin, asuinpaikan, taloudellisen tilanteen ja monen muun asian kautta yhä useampiin alaryhmiin. Ihmiset haluavat ja tarvitsevat erilaisia ja uusia palveluja. Tarvitaan sekä perinteisiä palveluja että aivan uudenlaisia ratkaisuja. Useimmat ikääntyvistä haluaisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kehityksen seurauksena Sulkavalla vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäisiin lähes kaksinkertaistuu nykytasolta vuoteen Nyt voimaantulleen ns. vanhuspalvelulain tavoitteena on ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen elämän tukeminen ja edistäminen niin, että he voisivat asua kotona tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Terveyden edistämistä, ehkäisevää toimintaa ja kotiin annettavia palveluja korostetaan kotona asumista tukevan palvelupolitiikan perustana. Ikäihmisten toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan monipuolisella ehkäisevällä ja kuntoutumista edistävällä toiminnalla ja heidän kotona asumistaan tuetaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan myös esteettömillä ratkaisuilla sekä apuvälineitä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta pyritään lisäämään, ja yksityisen sektorin palveluiden tasa-arvoisen valinnan mahdollisuutta edelleen kehittämään. Sosiaalihuollon asumispalveluja on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästä kotona. Kuitenkin laitoshoidosta tuli käytännössä luopua vuoteen 2017 mennessä lähes kokonaan vanhusten ja vammaisten pitkäaikaisena asumismuotona.

4 3 Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhuspolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvää hoitoa. Tasa-arvoisuus, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja turvallisuus ovat keskeisiä arvoja. Myös sosiaalinen integraatio on tärkeä vanhuspolitiikan periaate. Sulkavan kunnassa edellä mainitut periaatteet ja arvot ohjaavat käytännön työtä ja tavoitteena on suunnata olemassa olevat voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Nyt voimaantulleen lain keskeisimmät tavoitteet ovat 1) Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää, sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevissa asioissa. Sulkavan kunnalle suunnitelman tehtävä on olla ohjeistus vanhusten palvelujen kehittämiseen ja palvella päätöksenteon sekä suunnittelun välineenä. Aiempaa kunnan strategiaa sekä vuonna 2013 valmistunutta kuntastrategiaa on käytetty apuna valmistelussa. Suunnitelmaa on valmisteltu peruspalvelulautakunnan nimeämässä työryhmässä, johon kuuluivat, avo- ja hoivapalvelujohtaja Päivi Karppanen, kotipalveluohjaaja Helena Janhunen, hallintojohtaja Jussi Stoor, sosiaalijohtaja Sanna Hämäläinen, peruspalvelulautakunnan jäsen Eeva Lyytinen, sekä vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet Paula Suomalainen ja Sirpa Forss. Sulkavalla Peruspalvelulautakunta

5 4 2. VANHUSPALVELUIDEN YLEISET TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat ensimmäisen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen vuonna Uudistetussa 2008:3 julkaistussa laatusuosituksessa oli otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arvioinnin tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2013 julkaistu laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ( STM julkaisuja 2013:11) jatkaa laadun vaatimusten linjaa tukien vanhuspalvelulain henkeä; osa suosituksista kohdistuu väestö- ja osa yksilötasolle. Edeltäjiensä tavoin suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämiseen. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia kolmelle osa-alueelle: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, 2) henkilöstöön ja johtamiseen, 3) asuin- ja hoitoympäristöihin. Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidontukea, palveluasumista, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Uuden lain mukainen suunnitelma ikääntyneiden palveluista lähtee näistä samoista laatusuosituksista; jatkossa ne on kirjattava kunnan toimintaohjeisiin tarkemmin, tavoitteena kuntien ohjeistuksen yhdenmukainen arviointimahdollisuus ja kehittäminen. Kuitenkaan laissa ei ole rajattu tarkkaan esim. henkilöstön määrää, palvelusuunnitelman tai muiden käytettävien dokumenttien muotoa tai osallistumisen määrää. Pikemminkin yhteinen tavoite on, että kunnat jatkossa ottaisivat huomioon ikäihmisten palvelujen erityispiirteet muita palveluja, infrastruktuuria tai talouden ja organisaatioiden kehittämistä suunniteltaessa. 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, jonka toteuttaminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoja ja muuta tukea. oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palveluiden oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä, epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista ja erilaisuuden hyväksymistä. osallisuus, kyse on osallisuuden periaatteen tekemistä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja vahvistamista sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamista niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen.

6 5 yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. Mainittujen periaatteiden lisäksi eettisissä ohjeistoissa korostuu erityisesti vastuullisuuden periaate. 2.2 Suunnitelman laatiminen ja sisältö Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen 2008 tavoitteena oli, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Strategiassa tuli ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat ja siinä määritellään visio eli yhteinen tahtotila ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Kunta voi tuottaa vastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia palvelut ostopalveluina yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti antaa palvelun käyttäjille palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityisiltä palvelujentuottajilta. Strategia oli kunnan oma tavoiteohjelma: nyt tehtävän suunnitelman tehtävä on varmistaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja riittävyys vastaavat jo aiemmin luotuja laatukriteereitä ja samalla lisätä asiakkaan osallistumisen mahdollisuutta oman hoitonsa ja palveluidensa suunnittelussa. Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluja on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Lähipalveluja ovat esimerkiksi ehkäisevät palvelut palvelutarpeen arviointi kotihoito omaishoidontuki ja gerontologinen sosiaalityö Seudullisesti palvelut tuotetaan silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai kun seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. Seudullisia palveluja voivat olla esimerkiksi dementiaoireisten erityispalvelut, vanhuspsykiatriseen hoitoon erikoistuneet yksiköt gerontologista asiantuntemusta välittävät yksiköt. Ikääntymispoliittisen strategian linjaukset sisällytetään uuteen vanhuspalvelusuunnitelmaan. Pohjana on vuonna 2013 valmistunut Sulkavan kuntastrategia ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ( hyvinvointikertomus). Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöä koskevat linjaukset kytketään osaksi kunnan muuta henkilöstöstrategiaa. 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

7 6 Kansanterveyslaki ja sosiaalihuoltolaki sisältävät velvoitteita ja terveyden edistämisen laatusuositus suosituksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä niihin liittyvän neuvonnan turvaamiseksi. Terveydenhuoltolakiin tuli kunnille vuonna 2012 velvoite laatia koko kuntaa koskeva, valtuustotasolla hyväksyttävä hyvinvointisuunnitelma, jota päivitetään joka neljäs vuosi ja arvioidaan vuosittain. Tämä ikäihmisiä koskeva suunnitelma on osa muuta hyvinvointikertomusta jatkossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen sairauksien tehokashoito ja kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Riittävän gerontologisen osaamisen turvaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä yhteistyöosaamisen lisääminen eri palveluiden rajapinnoilla mahdollistaa asiakkaille eheän ja laadukkaan palvelukokonaisuuden. (Ikääntyneiden palveluiden uudet konseptit, Stm) Ikäihmisten palvelukonseptien kehittämisen kohteet ja toimintaympäristö GERONTOLOGINEN OSAAMINEN Perus-, jatko- ja täydennyskoulutus Kotihoidon palvelut Omaishoidon tukeminen Palvelujen Järjestämis- Vastuu -Kunta -Kuntayhtymä -Isäntäkunta Hyvinvointia ja terveyttä edistävä & Etsivä työ Asiakas & perhe Palvelutarpeen arviointi Kotona asumista tukevat välimuotoiset palvelut Palvelujen Tuottajat -oma tuotanto -Kuntayhtymät -ostopalvelut -yksityiset -3:s sektori Ympärivuorokautinen hoiva Koordinaatio -Yksilötaso -Palvelujärjestelmätaso Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että mahdollisimman monen ikäihmisen mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa tutussa ympäristössä. 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet

8 7 Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu kunnan ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaaviin linjauksiin sekö vanhuspalvelusuunnitelmaan. Ikäihmisten tarpeisiin voidaan eri kunnissa vastata erilasin palvelukokonaisuuksin. Kunnat asettavat omissa suunnitelmissaan kuntakohtaiset tavoitteet palveluille iäkkäiden kuntalaisten tarpeiden ja paikallisten voimavarojen pohjalta. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin on tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua; se toteutetaan yhden kirjallisen hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelman mukaisesti perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa toteutuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti on vaikuttavaa eli saavuttaa palveluille asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet Valtakunnallinen tavoite 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä palveluiden piirissä Määritelmät Tavoitteet Nykytilanne yli 75-vuotiaitten asuminen suositus Sulkava TAVALLINEN ASUMINEN Normaali asuminen ja lisäksi kotihoidon avulla ja vastuulla toimiva tavallinen palveluasuminen % 91,3 % 2.YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN JA HOITO Tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja pitkäaikaishoito sairaalassa 3. SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO Koteihin, myös tavalliseen palveluasumiseen, annettava apu, koostuu sosiaalihuoltolain mukaisesta kodinhoitoavusta 9 % 9,1 % % 24 % 4.OMAISHOIDONTUKI 5 6 % n. 3,5 % 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena

9 8 Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä selviytyä arjen ja elämän tuomista fyysisistä, psyykkisistä, älyllisistä ja sosiaalisista haasteista omassa elinympäristössään. Toimintakyky ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee eri tekijöiden vaikutuksesta, jossa erityisesti toimintaympäristön osuus korostuu. Sulkavan vanhustenhuollossa toimintakyvyn arviointijärjestelmänä toimii RAVA-mittari. Toimintakykymittari on työkalu, jonka avulla arvioidaan yksittäisen vanhuksen toimintakykyisyyttä sekö päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Mittari koostuu 12:sta päivittäisiä toimintoja, liikkumista ja aistitoimintoja arvioitavasta kohdasta. Mittarin avulla asiakkaalle määritellään RAVA-indeksi. Rava- arvot jakautuvat palveluittain eri indeksiluokkiin. RAVA-indeksi RAVAluokka Avun tarve 1,29-1,49 1 Satunnainen hoito, itsenäisesti kotona 1,50-1,99 2 Tuettu hoito, kotihoito 2,00-2,49 3 Valvottu hoito, palveluasuminen, ei yöhoitoa 2,50-2,99 4 Valvottu hoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen 3,00-3,49 5 Vanhainkoti,/ tk-sairaala / tehostettu hoito 3,50-4,02 6 Täysin autettava, vanhainkoti / tk-sairaala Rava-indeksin lisäksi kunnassa on hyväksytty erillinen kotipalvelun myöntämiskriteeristö, koska Rava-indeksillä ei voi mitata kaikkia kokonaisuuteen vaikuttavia esim. ympäristötekijöitä. 2.6 Henkilöstösuositukset Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrää ja tehtävärakennetta suunniteltaessa on noudatettava ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevassa lainsäädännössä määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia ja otettava huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositukset. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ym. Palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä työskentelevä terapiahenkilöstö sisällytetään henkilöstömitoitukseen työpanostaan vastaavalla osuudella. Henkilöstömitoitukseen ei uusi vanhuspalvelulaki tuonut uusia velvoittavia kriteerejä.

10 Laitoshoito Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Korkeampi mitoitus on suositeltavaa silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja /tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita Kotipalvelu Kodinhoitoavun osalta valtakunnallinen henkilöstön mitoituksen laskentamalli on kehitteillä. Mallissa henkilöstön määrällinen tarve arvioidaan seuraavia tekijöitä käyttäen: vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa alle ja yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kotihoidon käyttäjinä a) Kotihoidon asiakkaiden prosentuaalinen osuus65-74 vuotiaista b) 75 vuotta täyttäneiden kotihoidolle asetettu prosentuaalinen kattavuustavoite Tieto kotihoidon intensiteetistä (toteutuneiden asiakastyöhön ja muuhun työhön käytettyjen tuntien keskiarvo kuukaudessa) Tieto kotihoidossa työskentelevien henkilöiden määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa sosiaalihuollon henkilöstön, mukaan lukien kotihoidon henkilöstön, valtakunnalliset mitoitussuositukset Johtaminen ikäihmisten palveluissa Vanhustenhuolto eri työyksiköitä ja eri ammattiryhmiä käsittävänä kokonaisuutena asettaa myös johtamiselle poikkeuksellisia vaatimuksia. Johtamisen tavoitteena on, että työyksiköt voivat saavuttaa toiminnalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Johtamisella vaikutetaan paitsi henkilöstön määrään ja osaamiseen myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Johtamistehtävä edellyttää valmiuksia niin strategiseen kuin osaamisenkin johtamiseen sekä taloushallintoon. Ammatillisen työn johdon eli lähiesimiesten vastuulla on työn tarkoituksenmukainen organisointi, työkäytäntöjen ja henkilöstön osaamisen uudistaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työturvallisuuden lisääminen. Lisäksi lakisääteistä täydennyskoulutusta vuosittain suunniteltaessa on otettava huomioon kulloinkin voimaantulleiden lakimuutosten vaatimukset sekä henkilökohtaiset lisäkoulutustarpeet. 2.7 Asuin ja elinympäristön vaatimukset Tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt. Kehittämällä asuinympäristöjen esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa ikäihmisten toimintakykyä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä arvioivat kotihoitoa ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo ja muut turvallisuusnäkökohdat

11 10 arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten esteettömyyttä ja turvallisuutta Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena on, että asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia uusiin pitkäaikaishoivaa tarjoaviin yksiköihin rakennetaan vain riittävän tilavia yhdenhengen huoneita, joissa on oma hygieniatila, ja vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden lisääminen. Hyvin suunniteltu ja rakennettu pitkäaikaishoivan ympäristö lisää hyvinvointia ja terveyttä ja toimii kuntoutumista edistävän työn merkittävänä tukena. 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA Ikäihmisten määrä lisääntyy väestöennusteiden mukaan myös Sulkavalla mikä asettaa palvelujen kehittämiselle haasteita tulevana suunnitelmakautena 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys Väestötiedot ja v v 85+ Yhteensä ennuste Ikäluokat yhteensä v v v v ,03 % ,63 % ,01 % ,89 % Lähde. Tilastokeskus, väestötilastot Vuoden 2005 lopussa Sulkavalla asui 3196 asukasta. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli 444 ja 75 vuotta täyttäneitä 420. Ennusteen mukaan v on 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 17,59 % ja 85 vuotta täyttäneiden osuus 5,13 %. Kasvua vuoteen 2020 on ikäryhmässä 75 vuotta 4,59 % ja ikäryhmässä 85+ vuotta on 2,31%. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän. 3.2 Koti- ja laitoshoitopalvelut Sulkavan vanhustenhuollon vastuualue toimii toiminnallisena kokonaisuutena, joka muodostuu laitospalvelujen ja kotihoidon palvelualueesta. Vastuualueen johtajana toimii avo- ja hoivapalvelujohtaja. Palvelut jakaantuvat hallinnon-, laitoshoito-, kotipalvelu-, asumis-, ja omaishoidontukipalveluihin sekä päiväkeskustoimintaan. Vastuualue vastaa myös kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisista palveluista. Kotihoito tarjoaa aikuisille hoiva- ja huolenpitopalveluja. Kotisairaanhoidosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri (SOSTERI). Kotihoidon asiakkaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Asiakkaan

12 11 hoito järjestetään hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa, esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja sairaalasta kotiutuvien jatkohoito. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään Sulkavalla 80- vuotta täyttäneille, jotka eivät saa säännöllisiä tai toistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Ennen kotikäyntiä tarkistetaan henkilön suostumus kotikäyntiin sekä mahdolliset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka eivät ole etukäteen tiedossa. Sulkavalla kotikäyntejä tekevät kotihoidon työntekijät. Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan kotona asuvalle vanhukselle suunnattua sosiaalija/tai terveydenhuollon työntekijän ennakkoon sovittua käyntiä. Käynnin tavoitteena on tukea vanhusta selviytymään mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Kotikäynnin aikana arvioidaan muun muassa vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asuntooloja ja palvelujen nykyistä sekä ennakoidaan tulevaa tarvetta. Tehtyjen kotikäyntien perusteella yli 80-vuotiaat sulkavalaiset ovat sairauksistaan huolimatta hyväkuntoisia, yritteliäitä, elämänhaluisia ja tulevaisuutta suunnittelevia. He haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Osa tuntee olonsa yksinäiseksi. Yleensä kotikäynteihin ollaan oltu tyytyväisiä, vanhukset kokevat, että heistä välitetään ja heidän on helpompi ottaa yhteyttä kotihoidon työntekijöihin tarvittaessa. Henkilöstöä kotihoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 13,5 työntekijää. Palveluseteliä kokeiltiin vuosien aikana mm. lyhytaikaiseen ja vähäiseen kotihoidon tarpeeseen, tukipalveluihin ja omaishoitajien vapaan järjestämiseen. Vuodesta 2011 pysyväksi käytännöksi vakiintunut toimintamalli keskittyi lähinnä siivouspalvelua tarjoaviin yrityksiin. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja määrä on kunnan määrättävissä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkiosta sekä hoitoa ja huolenpitoa tukevista palveluista, jotka määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoitopalkkion suuruuteen vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus. Sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on vanhusten ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Omaishoidon tukeminen on keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Omaishoidon tuen kattavuutta kasvattamalla omaishoito toimii merkittävänä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Vuoden 2006 alussa voimaan tuli uusi laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Uusi laki on vahvistanut omaishoidon tuen sisältöä. Vuonna 2013 omaishoidon tukea sai keskimäärin 26 henkilöä. SAS toiminta Koti- ja laitoshoidon vastuualueella toimii moniammatillinen SAS-työryhmä (= Selvitys Arviointi Sijoitus), joka kokoontuu kerran viikossa. SAS- työryhmässä käsitellään laitos- tai avohoidon tarpeessa olevien sulkavalaisten vanhusten sijoittamista oikealle hoitopaikalle sekä palveluiden järjestämistä. Työryhmässä ovat edustettuina terveydenhuollon, avo- ja hoivapalveluiden sekä sosiaalitoimen edustajat.

13 12 Päiväkeskustoiminta Sulkavalla Päiväkeskus Ilona tukee asiakkaiden kotona selviytymistä tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Päiväkeskuksen asiakkaat saavat ateria-, hygienia-, virkistys- ja fysioterapiapalveluja. Palveluasuminen Sulkavan kunnalla ei ole omia tehostetun palveluasumisen yksiköitä vaan palvelut ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kotihoidon tuella normaalia palveluasumista tarjoaa Sulkavan Vanhustentukiyhdistys. Laitoshoito Sulkavan vanhainkoti tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa kunnan asukkaille. Hoitotyössä painottuu asiakkaan hyvä perushoito ja arjen hyvän olon mahdollistaminen kuntouttavan hoidon avulla. Vanhainkotiasumisessa on kyse perinteisestä vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja on yhteensä 27, joista dementiaosastolla on 12 ja lyhytaikaispaikkoina on 4-6 paikkaa tilanteen mukaan. Vuoteen 2017 mennessä laitospaikkoja muutetaan asumispalveluiksi n. 20, lippujen jäädessä lyhytaikaista hoito tarjoavaksi intervallihoidon paikoiksi, mm omaishoidontuen lomapäivien turvaamiseksi. 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite Sulkavan kunnan vanhusten palveluiden tavoitteena on, että ikääntyvä ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumista tuetaan avohoidon palveluilla (mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, päiväkeskus ja lyhytaikaishoito) olemassa olevat resurssit huomioiden. Palvelut tuotetaan lähipalveluina, jolloin palvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista, asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaisesti palveluasumisen piiriin tai laitoshoitoon ja hänelle pyritään turvaamaan viimeisten aikojen hoito yhdessä hoitopaikassa elämänsä loppuun saakka. Vanhusten palveluissa tapahtuvat muutokset lisäävät henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän sairaanhoidollista koulutusta ja gerontologista osaamista sekä jatkuvaa tiedon hankintaa. Sulkavan kunnan vanhusten palveluissa resursseja suunnataan jatkossa myös ennaltaehkäisevään työhön mm. ikäihmisten hyvinvointiin, terveyttä edistäviin toimiin, kuntoutukseen, palveluohjaukseen ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Tavoitteena hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne, sillä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden kohentaminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus.2008) 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet

14 13 Palvelurakenteen kehittäminen kokonaisuutena hyödyntäen tietoa ikääntyneiden kuntalaisten elinoloista, sairastavuudesta ja toimintakyvystä Palvelu vastaa asiakkaan omaa näkemystä avun ja tuen tarpeesta Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; ohjaus ja neuvonta, terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, säännöllinen kuntoutus ja sairauksien tehokas hoito Voimavaralähtöisyys; hoito- ja palvelusuunnitelmassa lähdetään asiakkaan olemassa olevista voimavaroista ja siitä, mitä hän itse pystyy tekemään. Palvelukokonaisuus lähtee asiakkaan tarpeista ja itse selviytymisen tukemisesta Kotona asumisen ja siihen saatava tuki sekä muut avopalvelut ovat ensisijainen vaihtoehto; kutakin ihmistä tuetaan hänen omassa kodissaan ja elinympäristössään välttäen suuria muutoksia. Elämä jatkuu palveluista huolimatta mahdollisimman normaalina Omaishoito on inhimillisesti arvokasta, omaisia tuetaan läheisensä hoidossa; vuorohoitojärjestelyt, vapaalomitukset, vertaistuki ja ohjaus Kotona asumiselle vaihtoehto toimintakyvyn heiketessä on, että asiakas hänen tarpeitaan vastaavan hoitopaikan. Dementiaa ja muistihäiriöitä sairastavien sekä masentuneiden ja turvattomuutta kokevien vanhusten erityistarpeet huomioidaan palveluissa. Henkilöstön määrä sekä koulutusrakenne ovat oikealla tasolla ja joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista sekä mahdollistaa työn kehittämisen 4.3 Laadun kehittäminen Tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaskeskeisyys. Pääpaino tulee yhä enenevässä määrin olla ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja päivittäistä toimintakykyä säilyttävässä työssä. Hoitoketjun katkeamattomuus on pystyttävä varmistamaan yhteistyöllä. Ammattitaitoinen ja riittävä johto on tässä tärkeässä asemassa. Palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja saatavuus Kehitetään menetelmiä systemaattisen asiakaspalautteen seurantaan ja toteutetaan asiakaskyselyt säännöllisesti Asiakkaan saaman hoidon ja palvelujen kirjaamista kehitetään koulutuksella ja seudullisella yhteistyöllä Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi johtamisessa kiinnitetään huomiota avoimuuteen, henkilöstön tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kannustavaan palkitsemiseen. Tunnistetaan henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät kuten asiakkaiden mielenterveysongelmista ja /tai dementiasta ym. johtuvat käyttäytymishäiriöt ja niiden kohdistuminen hoitohenkilöstöön, työn rutiininomaisuus, itsenäisyyden puute, kiire, joustamattomuus ja työilmapiiriongelmat. Muina keinoina käytetään ikäjohtamista, perhe-elämän ja työn yhteensovittamista, osaamisen varmistamista, kehityskeskusteluista/henkilöstökyselyistä saatavia tuloksia ja niiden hyödyntämistä sekä varhaista puuttumista työkyvyn heikkenemiseen. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaalija/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Palveluihin sisällytetään ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun

15 Uuden vanhuspalvelulain mukaiset erityistoimenpiteet Sulkavan kunnassa Laki ikääntyneen väestön palveluista pyrkii kokoamaan jo olemassa olevia laatu ja kehittämissuosituksia yleisesti arvioitaviksi malleiksi kunnissa. Samalla pyritään laatua yhdenmukaistamaan ja tekemään osallistumisen hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon entistä helpommaksi. Suurin osa ikäihmisten laatusuosituksen mukaisista toimenpide-ehdotuksista on jo Sulkavalla käytössä; lisäksi Sulkavalla tarjotaan kotipalvelua kotona asumisen tueksi jopa enemmän kuin keskimääräinen tavoite valtakunnallisesti on. Sen sijaan laitospaikkoja Sulkavalla on vielä liikaa. Näiden muuttaminen suurimmaksi osaksi palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen paikoiksi tullaan toteuttamaan vuoden 2017 loppuun mennessä (Laki ikääntyneen väestön 1, 2, 6,7,9,10,12,13,14 ). Asukkaiden osallistumisen turvaksi on laissa nyt otettu vanhusneuvosto kunkin kunnan pakolliseksi vaikuttamisvälineeksi; Sulkavan kunnassa vanhus- ja vammaisneuvosto on toiminut jo vuodesta 2008 säännöllisesti, osana muuta kunnan päätöksenteko. Lausuntopyyntöjä ja aloitteita tullaan jatkossa käyttämään enemmän kaikkia ikäihmisiä koskevissa asioissa. Myös tämän suunnitelman tekoon on osallistunut vanhus- ja vammaisneuvoston jäseniä (Laki ikääntyneen 11 ). Palvelutarpeen selvitys on aloitettava viipymättä kun henkilö sitä pyytä, tai joku muu ilmoittaa. Sulkavalla on käytössä sosiaalipalvelujen tarpeen ilmoitus-kaavake, jolla voi myös hakea mitä tahansa sosiaalipalvelua tarvittaessa. Kunta tekee yli 75-vuotiaille myös koko ikäkauden kattavan EHKO-käynnin joka toinen vuosi ilman erillistä pyyntöäkin. Tällä voidaan yleistilanne ja palvelutarpeen arviointia tehdä etukäteen ja ennakoida paremmin tulevat tarpeet (Laki ikääntyneen 13,14,15, 25 ). Hoito- ja palvelusuunnitelman sähköinen muoto on kehitteillä, samoin muu dokumentointi tarkentuu; toistaiseksi kotipalvelun hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöä jatketaan. Tn. dokumentointi tulee yhdenmukaistumaan siinä vaiheessa, kun Sosiaalihuoltolaki uudistuu ja henkilömitoitukset ja vaatimukset tarkentuvat myös kotipalvelussa. Nyt voimaantulleen lain mukainen vastuuhenkilö on myös palvelusuunnitelman ( lain 16 ) tekijä. Vastuutyöntekijän tehtävä on myös huolehtia 17 :n edellyttämästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteistyöstä omaisten ja muiden palvelua järjestävien tahojen kanssa ( Laki ikääntyneen 16,17 ). Päätöksen saaminen aina hakemuksen jälkeen ja viivytyksettä on hyvän hallintomenettelyn mukaista; nyt lakiin on kirjattu myös määräaika viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (Laki ikääntyneen 18 ). Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Terveydenhuoltolaissa ja Kuntalain 1 ;ssä huomioitu kunnan perustehtäväksi, mutta nyt tämä sama asia tulee kirjatuksi hallintokuntien yhteistyönä tehtävässä hyvinvointikertomuksessakin, joka puolestaan on raportoitava valtuustolle vuosittain. Siis myös vanhuspalvelujen hyvinvointia edistävät toimenpiteet tulevat näin joka vuosi talousarvion suunnitteluun mukaan toimenpideohjeena, ei vain strategisena linjauksena. Sulkavalla on sähköinen hyvinvointikertomus otettu käyttöön vuonna 2012.(Laki ikääntyneen 2,3,4,5,12,13,14,19-24 ). Yleinen läpinäkyvyys palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa vaatii jatkossa tn. www-sivustolla toimivan jonotustilanteen laskurin, joka on vasta kehitteillä; tällä hetkellä valvova viranomainen kysyy tätä puolivuosittain ja asiasta raportoidaan Aville ( Laki ikääntyneen 26 ).

16 15 Sosiaalipäivystykseen tulee entistä enemmän lain 25 mukaisia ilmoituksia sosiaalipalvelujen tarpeessa olevista henkilöistä; näihin nopean selvityksen aloittaminen on vielä vaikeaa, koska Sulkavalla ei ole yö- tai viikonloppupäivystystä sosiaalitoimella. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito Kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen kotihoidon kehittämien on vanhuspalveluiden keskeisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on 20 %. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa avopalveluilla, joita ovat mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, palveluseteli, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, päiväkeskus- ja viriketoiminta Ennaltaehkäiseviä eli hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan kahden vuoden välein. Kohderyhmänä 80- vuotiaat. Kotikäyntien yhteydessä arvioidaan ikäihmisten terveydentilaa, palvelujen tarvetta, asumisolosuhteita jne. Varaudutaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin lisääntymiseen lain muuttuessa Kotona asumisen olosuhteita parannetaan; arvioidaan koti- ja lähiympäristön olosuhteet itsenäisen selviytymisen kannalta mm. esteetön liikkuminen, selvitetään korjausrakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet yhteistyössä rakennusvalvonnan ja fysioterapeutin kanssa Henkilöstön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen tehdään vähitellen esitetyllä tavalla, ottaen huomioon valtion taholta tulevat sosiaalialan henkilöstöä koskevat valtakunnalliset mitoitussuositukset. Kotipalvelussa otetaan käyttöön dokumentointiohjelma, joka mahdollistaa palvelusuunnitelman kirjauksen ja jonotustilanteen seurannan ja raportoinnin. Neuvonnan ja ohjauksen tehostaminen viedään kaikille henkilöstöryhmille koulutuksen kautta tulevana käytäntönä, vastuuhenkilöt nimetään myös kotipalvelussa. Seniorineuvola t. päiväsairaalatoimintaa jatketaan 5.2. Laitoshoito/hoivapalvelut Ikääntyneiden kuntalaisten pitkäaikaishoiva on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Esimerkiksi pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua, korvataan muilla vaihtoehdoilla. Tällöin vuodeosasto voi keskittyä joustavasti ja nopeasti akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Myös kunnan omia laitospaikkoja muutetaan palveluasumiseksi. Laitoshoitojen määrää vähennetään. Vanhainkodin laitoshoitoa kehitetään dementiahoidonja lyhytaikaishoidon yksikkönä. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoitoa siirretään kunnan vanhustenhuoltoon ja kotona asumiseen tuettuna.

17 16 Hoitotyössä painotetaan asiakkaan hyvää perushoitoa ja arjen hyvän olon mahdollistamista kuntouttavan hoidon avulla. Tehostettu palveluasuminen on avopalvelua, johon liittyy kiinteästi ympärivuorokautinen, monipuolinen apu ja tuki. Sulkavan kunta järjestää asumispalveluja omana työnä ja ostopalveluna hoidon tarvetta olevan määrä. Lyhytaikaispaikkoja varataan 1-2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Vanhainkoti jatkaa toimintaansa sairaanhoitajajohtoisena palveluasumisen yksikkönä. Henkilökunnan osaamisessa varmistetaan sairaanhoidollinen ja gerontologian osaaminen. 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kirjastopalveluissa on vanhusväestön tarpeet otettu huomioon viemällä palvelut lähemmäksi heidän elinpiiriään. Kirjastopalveluilla pyritään parantamaan elämänlaatua ja jopa ennaltaehkäisemään sairastumista. Kirjallisuuden avulla voidaan lisätä ja ylläpitää henkistä pääomaa, joka mahdollistaa rikkaan sisäisen elämän silloinkin kun ulkoiset mahdollisuudet ovat kaventuneet. Kulttuuritoimen tavoitteena on parantaa vanhusten mahdollisuuksia nauttia kulttuuripalveluista tuomalla näitä palveluja suoraan ikäihmisten ulottuville ja mahdollistaa heidän osallistumisensa tilaisuuksiin. Kulttuuritoimi järjestää 2-3 konserttia vanhuksille vuodessa. 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut Kaikkiin palveluihin sisällytetään ikääntyvien mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun.. Ikääntyvien avo- ja laitoskuntoutusta kehitetään ja lisätään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ikääntyville/eläkeläisille järjestetään ohjattua ryhmämuotoista kuntoliikuntaa. Ohjaustoiminnan painopiste on ikääntyvien liikunnan kehittämisessä ja aktivoinnissa. Selvitetään saattajien ja ulkoiluttajien käytön mahdollisuuksia. Lisätään yhteistyötä ja erilaisten toimintatapojen löytäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tavoitteena mahdollistaa myös ei-aktiivisen vanhusväestön liikuntatoiminta huomioiden ikääntymiseen liittyvät sairaudet. 5.5 Kolmas sektori Vapaaehtoistyön tavoitteena on mm. ikääntyneiden aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito, henkinen hyvinvointi, ja osallistuminen erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä ikäihmiset myös huolehtivat omasta ja toistensa hyvinvoinnista ja samalla myös uusien ikääntyvien toimintamahdollisuuksista. Sulkavan seurakunnalla, vapaaehtoisjärjestöillä ja eläkeläisyhdistyksillä on monipuolista harrastus-, virkistys ja auttamistyötä vanhuksille. Eläkeläisyhdistykset toimivat aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä viranomaisten, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. Sulkavan Vanhus- ja vammaisneuvosto on perustettu kunnanhallituksen alaiseksi toimielimeksi. Päätäntävaltaa ei ole, mutta se voi tehdä aloitteita ja edistää yhteistoimintaa, edesauttaa seniorikansalaisten ja ikäihmisten osallistumista sekä vaikuttamista kunnalliseen päätöksen tekoon. Peruspalvelulautakunta pyytää vanhus- ja vammaisneuvostoa nimeämään jäsenensä ikäihmisten asioita kehittäviin työryhmiin.

18 17 Tavoitteena on kunnan, eri järjestöjen, yhteisöjen sekä vapaaehtoisten yhteistyön tiivistäminen. 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Sulkavan sosiaalihuollon henkilöstö vastaa tavoitteiden toteuttamisesta, seurannasta, kehityksen arvioinnista ja raportoinnista. Keskeiset toimijat valmistelevat toimintaohjeet yhteistyössä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Tämän suunnitelman liitteenä on yhteenveto keskeisimmistä toimenpiteistä vuodelle 2014 Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan yksiköissä talousarvion suunnittelu ja tilinpäätöksen raportointivaiheessa sekä lisäksi puolivuosittain tapahtuvassa raportoinnissa kunnanvaltuustolle. Lisäksi moniammatillinen ja hallinnollinen työryhmä valmistelee kunnan hyvinvointikertomuksen ja raportoi siitä vuosittain valtuustolle; tähän on sisällytetty suunnitelma ikääntyneen väestön palveluista, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, ja se on tehty Sulkavan kuntastrategian pohjalta. Uudet määritelmät: Ikääntynyt väestö: Vanhuusseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva väestö. Iäkäs henkilö; henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Toimintayksikkö; julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali-ja terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa. Liitteet; Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista /980 STM:n muistio; Vanhuspalvelulaki muistio toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. Sulkavan kunnan kotipalvelun toimintaperiaatteet ja myöntämiskriteerit.

19 18 VUODEN 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN YHTEENVETO kehittämiskohde toiminnallinen tavoite toimenpide vastuutaho Suunnitelman vieminen osaksi kunnan yleistä johtamista -kestävä kuntatalous yhteistyön parantaminen palveluiden suunnittelussa vanhuspalvelulain muk. suunnitelman hyväksyminen ja liittäminen hyvinvointikertomukseen ja talousarvioon vanhusneuvoston toiminnan tehostaminen, 3.sektorin osallistuminen suunnitteluun työryhmän työskentely 1-2/2014, lautakuntakäsittelyssä 2/2014, valtuustossa 3/2014 neuvosto kokoontuu 4x/vuosi suunnitelmat tiedoksi 3.sektorin toimijoille arviointi/palaute syksyllä 2014, työryhmätyöskentely Sosiaalijohtaja avo- ja hoivapalv.johtaja, sosiaalijohtaja työryhmä palvelutarpeeseen vastaaminen palve. tarpeen arviointi palvelusuunnitelmat, selvitykset ja arviointi saatava samaan ohjelmaan ilmoitusvelvollisuuden sisäistäminen jonotusaikojen raportointi dokumentointiohjelman käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä ilmoituslomakkeen käytön ja neuvonnan lisääminen, ilmoitusrekisterin luominen avo-ja hoivapalvelujohtaja sosiaalijohtaja kotipalvelun ohjaaja esimiehet ja työntekijät raportointiohjelman käyttöönotto

20 19

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 1 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Tiedotus- & koulutusmateriaali Kevät 2008 2 Suositus on 1) kehittämisen ja arvioinnin väline 2) kuntien ja yhteistoimintaalueiden päättäjille ja johdolle 3 Suosituksen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA. Vanhustenhuollon strategia 2009-2015. Elämää koko ikä

SULKAVAN KUNTA. Vanhustenhuollon strategia 2009-2015. Elämää koko ikä SULKAVAN KUNTA Vanhustenhuollon strategia 2009-2015 Elämää koko ikä 1 ELÄMÄÄ KOKO IKÄ Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla Sulkavan kunnan vanhustenhuollon strategia 2009-2015 Sisältö 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA

VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus 18.6.2015 91 2 Tiivistelmä Suunnitelman tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa

Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvonta sosiaalihuollossa 26.11.2013 Jaana Mäklin Vastuualuepäällikkö, TtM Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Jaana Mäklin Esityksen rakenne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016

KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot