SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista"

Transkriptio

1 SULKAVAN KUNTA Suunnitelma ikääntyneiden palveluista (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista, 5 ) Peruspalvelulautakunta

2 1 ELÄMÄÄ KOKO IKÄ Ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla Sulkavan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön palveluista Sisältö 1. JOHDANTO 2. VANHUSPALVELUIDEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet 2.2 Suunnitelman laatiminen ja sisältö 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena 2.6 Henkilöstömitoituksen suositukset Laitoshoito Kotipalvelu Johtaminen 2.7 Asuin- ja elinympäristön tavoitteet 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys 3.2 Koti- ja laitospalvelut 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet 4.3 Laadun kehittäminen 4.4. Uuden vanhuspalvelulain mukaiset erityistoimenpiteet Sulkavalla 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito 5.2 Laitoshoito/hoiva-asuminen 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut 5.5 Kolmas sektori 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Liitteet

3 2 1. JOHDANTO Vuonna 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista määrää kunnat tekemään suunnitelman, miten kunta jatkossa aikoo ns. vanhuspalvelut hoitaa. Sulkavan kunnassa on ollut toimintaa määrittävänä ohjeena kunnan oma vanhuspalveluiden strategia ( hyväksytty v 2009), jossa on jo pohdittu samaa asiaa ennen lain voimaantuloa, lähtökohtana sama ongelma; miten järjestetään riittävät palvelut vanhenevalle väestölle mahdollisimman kattavasti ja niin, että kotona asumista tuettaisiin mahdollisimman pitkään. Sulkavan kohdalla tämä on koko kunnan kannalta erityisen tärkeä strategia, koska kunnan väkiluku vähenee ja väki vanhenee, eli huoltosuhde on haastava jatkossa myös palveluiden kustannusten kannalta. Väestörakenteen muutos jatkuu Suomessa lähitulevaisuudessa. Suomi kokee parin seuraavan vuosikymmenen aikana voimakkaan väestörakenteen muutoksen. Rakenteellinen muutos johtuu odotettavissa olevan eliniän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias 2030 luvulla. Ikääntyneiden määrän kasvuun on yhtenä selityksenä se, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Vuonna 2005 keskimääräinen elinajanodote oli miehillä 75.5 vuotta ja naisilla 82,3 vuotta. Vuoteen 2035 mennessä miesten keskimääräinen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 81.3 vuoteen ja naisten 85,8 vuoteen /Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut Stakes). Tällä tulee olemaan suuri merkitys vanhusten palvelujen tarpeeseen ja palvelujen kehittämiseen. Väestön ikääntyminen ei tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Eliniän piteneminen jatkuu arvioiden mukaan edelleen noin vuodella vuosikymmentä kohti. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä 90-vuotias ole enää mikään poikkeus. Ikäihmisiä tulee olemaan myös hyvin monenlaisia; he eriytyvät esim. terveydentilan, elämäntyylin, asuinpaikan, taloudellisen tilanteen ja monen muun asian kautta yhä useampiin alaryhmiin. Ihmiset haluavat ja tarvitsevat erilaisia ja uusia palveluja. Tarvitaan sekä perinteisiä palveluja että aivan uudenlaisia ratkaisuja. Useimmat ikääntyvistä haluaisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kehityksen seurauksena Sulkavalla vanhushuoltosuhde eli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäisiin lähes kaksinkertaistuu nykytasolta vuoteen Nyt voimaantulleen ns. vanhuspalvelulain tavoitteena on ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn ja itsenäisen elämän tukeminen ja edistäminen niin, että he voisivat asua kotona tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Terveyden edistämistä, ehkäisevää toimintaa ja kotiin annettavia palveluja korostetaan kotona asumista tukevan palvelupolitiikan perustana. Ikäihmisten toimintakykyä ylläpidetään ja parannetaan monipuolisella ehkäisevällä ja kuntoutumista edistävällä toiminnalla ja heidän kotona asumistaan tuetaan sosiaali- ja terveyspalveluilla. Kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan myös esteettömillä ratkaisuilla sekä apuvälineitä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta pyritään lisäämään, ja yksityisen sektorin palveluiden tasa-arvoisen valinnan mahdollisuutta edelleen kehittämään. Sosiaalihuollon asumispalveluja on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästä kotona. Kuitenkin laitoshoidosta tuli käytännössä luopua vuoteen 2017 mennessä lähes kokonaan vanhusten ja vammaisten pitkäaikaisena asumismuotona.

4 3 Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhuspolitiikan yleisenä tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, mahdollisimman itsenäistä selviytymistä ja hyvää hoitoa. Tasa-arvoisuus, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja turvallisuus ovat keskeisiä arvoja. Myös sosiaalinen integraatio on tärkeä vanhuspolitiikan periaate. Sulkavan kunnassa edellä mainitut periaatteet ja arvot ohjaavat käytännön työtä ja tavoitteena on suunnata olemassa olevat voimavarat mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Nyt voimaantulleen lain keskeisimmät tavoitteet ovat 1) Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää, sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevissa asioissa. Sulkavan kunnalle suunnitelman tehtävä on olla ohjeistus vanhusten palvelujen kehittämiseen ja palvella päätöksenteon sekä suunnittelun välineenä. Aiempaa kunnan strategiaa sekä vuonna 2013 valmistunutta kuntastrategiaa on käytetty apuna valmistelussa. Suunnitelmaa on valmisteltu peruspalvelulautakunnan nimeämässä työryhmässä, johon kuuluivat, avo- ja hoivapalvelujohtaja Päivi Karppanen, kotipalveluohjaaja Helena Janhunen, hallintojohtaja Jussi Stoor, sosiaalijohtaja Sanna Hämäläinen, peruspalvelulautakunnan jäsen Eeva Lyytinen, sekä vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet Paula Suomalainen ja Sirpa Forss. Sulkavalla Peruspalvelulautakunta

5 4 2. VANHUSPALVELUIDEN YLEISET TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat ensimmäisen Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen vuonna Uudistetussa 2008:3 julkaistussa laatusuosituksessa oli otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arvioinnin tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2013 julkaistu laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ( STM julkaisuja 2013:11) jatkaa laadun vaatimusten linjaa tukien vanhuspalvelulain henkeä; osa suosituksista kohdistuu väestö- ja osa yksilötasolle. Edeltäjiensä tavoin suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämiseen. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Suosituksessa esitetään ikääntyneiden palveluiden laadun parantamiseksi strategisia linjauksia kolmelle osa-alueelle: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteeseen, 2) henkilöstöön ja johtamiseen, 3) asuin- ja hoitoympäristöihin. Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidontukea, palveluasumista, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Uuden lain mukainen suunnitelma ikääntyneiden palveluista lähtee näistä samoista laatusuosituksista; jatkossa ne on kirjattava kunnan toimintaohjeisiin tarkemmin, tavoitteena kuntien ohjeistuksen yhdenmukainen arviointimahdollisuus ja kehittäminen. Kuitenkaan laissa ei ole rajattu tarkkaan esim. henkilöstön määrää, palvelusuunnitelman tai muiden käytettävien dokumenttien muotoa tai osallistumisen määrää. Pikemminkin yhteinen tavoite on, että kunnat jatkossa ottaisivat huomioon ikäihmisten palvelujen erityispiirteet muita palveluja, infrastruktuuria tai talouden ja organisaatioiden kehittämistä suunniteltaessa. 2.1 Palvelujen kehittämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja, jotka konkretisoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin- ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelun tarpeesta riippumatta. Ihmisarvoisen elämän turvaavia eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, jonka toteuttaminen edellyttää, että ikääntynyt ihminen pystyy tekemään tietoisia valintoja ja että hän saa päätöksentekoaan varten tietoja ja muuta tukea. oikeudenmukaisuus, joka liittyy inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen ja hyvinvointiin. Palveluiden oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää ikäihmisten yhdenvertaisuuden palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä, epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista ja erilaisuuden hyväksymistä. osallisuus, kyse on osallisuuden periaatteen tekemistä näkyväksi ikääntyneiden palveluissa, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja vahvistamista sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamista niin, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen.

6 5 yksilöllisyys, joka korostaa ihmisen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Yksilöllisyys on vapautta ja valinnanmahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta elämästä. turvallisuus, joka tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden periaatetta toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä, huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua. Mainittujen periaatteiden lisäksi eettisissä ohjeistoissa korostuu erityisesti vastuullisuuden periaate. 2.2 Suunnitelman laatiminen ja sisältö Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen 2008 tavoitteena oli, että jokaisella kunnalla on ajantasainen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt. Strategiassa tuli ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat ja siinä määritellään visio eli yhteinen tahtotila ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Kunta voi tuottaa vastuullaan olevat palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia palvelut ostopalveluina yksityisiltä tai julkisilta palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti antaa palvelun käyttäjille palvelusetelin, jolla tämä hankkii palvelun yksityisiltä palvelujentuottajilta. Strategia oli kunnan oma tavoiteohjelma: nyt tehtävän suunnitelman tehtävä on varmistaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja riittävyys vastaavat jo aiemmin luotuja laatukriteereitä ja samalla lisätä asiakkaan osallistumisen mahdollisuutta oman hoitonsa ja palveluidensa suunnittelussa. Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluja on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Saatavuuden perusteella palvelut voidaan jakaa lähipalveluihin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Lähipalveluja ovat esimerkiksi ehkäisevät palvelut palvelutarpeen arviointi kotihoito omaishoidontuki ja gerontologinen sosiaalityö Seudullisesti palvelut tuotetaan silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai kun seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. Seudullisia palveluja voivat olla esimerkiksi dementiaoireisten erityispalvelut, vanhuspsykiatriseen hoitoon erikoistuneet yksiköt gerontologista asiantuntemusta välittävät yksiköt. Ikääntymispoliittisen strategian linjaukset sisällytetään uuteen vanhuspalvelusuunnitelmaan. Pohjana on vuonna 2013 valmistunut Sulkavan kuntastrategia ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma ( hyvinvointikertomus). Ikääntyneiden palvelujen henkilöstöä koskevat linjaukset kytketään osaksi kunnan muuta henkilöstöstrategiaa. 2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

7 6 Kansanterveyslaki ja sosiaalihuoltolaki sisältävät velvoitteita ja terveyden edistämisen laatusuositus suosituksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä niihin liittyvän neuvonnan turvaamiseksi. Terveydenhuoltolakiin tuli kunnille vuonna 2012 velvoite laatia koko kuntaa koskeva, valtuustotasolla hyväksyttävä hyvinvointisuunnitelma, jota päivitetään joka neljäs vuosi ja arvioidaan vuosittain. Tämä ikäihmisiä koskeva suunnitelma on osa muuta hyvinvointikertomusta jatkossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä sisältöjä ovat: onnistuvan ikääntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen sairauksien tehokashoito ja kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Riittävän gerontologisen osaamisen turvaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä yhteistyöosaamisen lisääminen eri palveluiden rajapinnoilla mahdollistaa asiakkaille eheän ja laadukkaan palvelukokonaisuuden. (Ikääntyneiden palveluiden uudet konseptit, Stm) Ikäihmisten palvelukonseptien kehittämisen kohteet ja toimintaympäristö GERONTOLOGINEN OSAAMINEN Perus-, jatko- ja täydennyskoulutus Kotihoidon palvelut Omaishoidon tukeminen Palvelujen Järjestämis- Vastuu -Kunta -Kuntayhtymä -Isäntäkunta Hyvinvointia ja terveyttä edistävä & Etsivä työ Asiakas & perhe Palvelutarpeen arviointi Kotona asumista tukevat välimuotoiset palvelut Palvelujen Tuottajat -oma tuotanto -Kuntayhtymät -ostopalvelut -yksityiset -3:s sektori Ympärivuorokautinen hoiva Koordinaatio -Yksilötaso -Palvelujärjestelmätaso Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että mahdollisimman monen ikäihmisen mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa tutussa ympäristössä. 2.4 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavoitteet

8 7 Palvelurakenteen kehittäminen ja mitoittaminen perustuu kunnan ikääntyneiden palveluiden kehittämistä ohjaaviin linjauksiin sekö vanhuspalvelusuunnitelmaan. Ikäihmisten tarpeisiin voidaan eri kunnissa vastata erilasin palvelukokonaisuuksin. Kunnat asettavat omissa suunnitelmissaan kuntakohtaiset tavoitteet palveluille iäkkäiden kuntalaisten tarpeiden ja paikallisten voimavarojen pohjalta. Laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin on tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua; se toteutetaan yhden kirjallisen hoito-, kuntoutus- tai palvelusuunnitelman mukaisesti perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen toteutetaan yhteistyössä asiakkaan, eri palveluntuottajien sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa toteutuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti on vaikuttavaa eli saavuttaa palveluille asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet Valtakunnallinen tavoite 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä palveluiden piirissä Määritelmät Tavoitteet Nykytilanne yli 75-vuotiaitten asuminen suositus Sulkava TAVALLINEN ASUMINEN Normaali asuminen ja lisäksi kotihoidon avulla ja vastuulla toimiva tavallinen palveluasuminen % 91,3 % 2.YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN JA HOITO Tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja pitkäaikaishoito sairaalassa 3. SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO Koteihin, myös tavalliseen palveluasumiseen, annettava apu, koostuu sosiaalihuoltolain mukaisesta kodinhoitoavusta 9 % 9,1 % % 24 % 4.OMAISHOIDONTUKI 5 6 % n. 3,5 % 2.5 Toimintakyky palvelun perusteena

9 8 Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä selviytyä arjen ja elämän tuomista fyysisistä, psyykkisistä, älyllisistä ja sosiaalisista haasteista omassa elinympäristössään. Toimintakyky ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee eri tekijöiden vaikutuksesta, jossa erityisesti toimintaympäristön osuus korostuu. Sulkavan vanhustenhuollossa toimintakyvyn arviointijärjestelmänä toimii RAVA-mittari. Toimintakykymittari on työkalu, jonka avulla arvioidaan yksittäisen vanhuksen toimintakykyisyyttä sekö päivittäisen avun ja palvelun tarvetta. Mittari koostuu 12:sta päivittäisiä toimintoja, liikkumista ja aistitoimintoja arvioitavasta kohdasta. Mittarin avulla asiakkaalle määritellään RAVA-indeksi. Rava- arvot jakautuvat palveluittain eri indeksiluokkiin. RAVA-indeksi RAVAluokka Avun tarve 1,29-1,49 1 Satunnainen hoito, itsenäisesti kotona 1,50-1,99 2 Tuettu hoito, kotihoito 2,00-2,49 3 Valvottu hoito, palveluasuminen, ei yöhoitoa 2,50-2,99 4 Valvottu hoito, ympärivuorokautinen palveluasuminen 3,00-3,49 5 Vanhainkoti,/ tk-sairaala / tehostettu hoito 3,50-4,02 6 Täysin autettava, vanhainkoti / tk-sairaala Rava-indeksin lisäksi kunnassa on hyväksytty erillinen kotipalvelun myöntämiskriteeristö, koska Rava-indeksillä ei voi mitata kaikkia kokonaisuuteen vaikuttavia esim. ympäristötekijöitä. 2.6 Henkilöstösuositukset Henkilöstön mitoittamisen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrää ja tehtävärakennetta suunniteltaessa on noudatettava ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevassa lainsäädännössä määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia ja otettava huomioon sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositukset. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ym. Palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä työskentelevä terapiahenkilöstö sisällytetään henkilöstömitoitukseen työpanostaan vastaavalla osuudella. Henkilöstömitoitukseen ei uusi vanhuspalvelulaki tuonut uusia velvoittavia kriteerejä.

10 Laitoshoito Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Korkeampi mitoitus on suositeltavaa silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja /tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita Kotipalvelu Kodinhoitoavun osalta valtakunnallinen henkilöstön mitoituksen laskentamalli on kehitteillä. Mallissa henkilöstön määrällinen tarve arvioidaan seuraavia tekijöitä käyttäen: vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa alle ja yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kotihoidon käyttäjinä a) Kotihoidon asiakkaiden prosentuaalinen osuus65-74 vuotiaista b) 75 vuotta täyttäneiden kotihoidolle asetettu prosentuaalinen kattavuustavoite Tieto kotihoidon intensiteetistä (toteutuneiden asiakastyöhön ja muuhun työhön käytettyjen tuntien keskiarvo kuukaudessa) Tieto kotihoidossa työskentelevien henkilöiden määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa sosiaalihuollon henkilöstön, mukaan lukien kotihoidon henkilöstön, valtakunnalliset mitoitussuositukset Johtaminen ikäihmisten palveluissa Vanhustenhuolto eri työyksiköitä ja eri ammattiryhmiä käsittävänä kokonaisuutena asettaa myös johtamiselle poikkeuksellisia vaatimuksia. Johtamisen tavoitteena on, että työyksiköt voivat saavuttaa toiminnalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Johtamisella vaikutetaan paitsi henkilöstön määrään ja osaamiseen myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Johtamistehtävä edellyttää valmiuksia niin strategiseen kuin osaamisenkin johtamiseen sekä taloushallintoon. Ammatillisen työn johdon eli lähiesimiesten vastuulla on työn tarkoituksenmukainen organisointi, työkäytäntöjen ja henkilöstön osaamisen uudistaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja työturvallisuuden lisääminen. Lisäksi lakisääteistä täydennyskoulutusta vuosittain suunniteltaessa on otettava huomioon kulloinkin voimaantulleiden lakimuutosten vaatimukset sekä henkilökohtaiset lisäkoulutustarpeet. 2.7 Asuin ja elinympäristön vaatimukset Tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt. Kehittämällä asuinympäristöjen esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa ikäihmisten toimintakykyä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Kotona asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi kunnan sosiaali- ja terveys-, asunto-, tekninen ja pelastustoimi yhdessä arvioivat kotihoitoa ja ehkäiseviä kotikäyntejä saavien ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen muutos- ja peruskorjaustarpeen ottaen huomioon esteettömyys-, palo ja muut turvallisuusnäkökohdat

11 10 arvioivat ikääntyneille tarkoitettujen palveluasuntojen ja laitosten esteettömyyttä ja turvallisuutta Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena on, että asukashuoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia uusiin pitkäaikaishoivaa tarjoaviin yksiköihin rakennetaan vain riittävän tilavia yhdenhengen huoneita, joissa on oma hygieniatila, ja vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden lisääminen. Hyvin suunniteltu ja rakennettu pitkäaikaishoivan ympäristö lisää hyvinvointia ja terveyttä ja toimii kuntoutumista edistävän työn merkittävänä tukena. 3. VANHUSTEN PALVELUJEN NYKYTILA SULKAVALLA Ikäihmisten määrä lisääntyy väestöennusteiden mukaan myös Sulkavalla mikä asettaa palvelujen kehittämiselle haasteita tulevana suunnitelmakautena 3.1 Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys Väestötiedot ja v v 85+ Yhteensä ennuste Ikäluokat yhteensä v v v v ,03 % ,63 % ,01 % ,89 % Lähde. Tilastokeskus, väestötilastot Vuoden 2005 lopussa Sulkavalla asui 3196 asukasta. Heistä 65 vuotta täyttäneitä oli 444 ja 75 vuotta täyttäneitä 420. Ennusteen mukaan v on 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 17,59 % ja 85 vuotta täyttäneiden osuus 5,13 %. Kasvua vuoteen 2020 on ikäryhmässä 75 vuotta 4,59 % ja ikäryhmässä 85+ vuotta on 2,31%. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvat tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän. 3.2 Koti- ja laitoshoitopalvelut Sulkavan vanhustenhuollon vastuualue toimii toiminnallisena kokonaisuutena, joka muodostuu laitospalvelujen ja kotihoidon palvelualueesta. Vastuualueen johtajana toimii avo- ja hoivapalvelujohtaja. Palvelut jakaantuvat hallinnon-, laitoshoito-, kotipalvelu-, asumis-, ja omaishoidontukipalveluihin sekä päiväkeskustoimintaan. Vastuualue vastaa myös kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisista palveluista. Kotihoito tarjoaa aikuisille hoiva- ja huolenpitopalveluja. Kotisairaanhoidosta vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri (SOSTERI). Kotihoidon asiakkaille tehdään yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat yhdessä asiakkaan, läheisten ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. Asiakkaan

12 11 hoito järjestetään hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa, esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja sairaalasta kotiutuvien jatkohoito. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään Sulkavalla 80- vuotta täyttäneille, jotka eivät saa säännöllisiä tai toistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Ennen kotikäyntiä tarkistetaan henkilön suostumus kotikäyntiin sekä mahdolliset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka eivät ole etukäteen tiedossa. Sulkavalla kotikäyntejä tekevät kotihoidon työntekijät. Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan kotona asuvalle vanhukselle suunnattua sosiaalija/tai terveydenhuollon työntekijän ennakkoon sovittua käyntiä. Käynnin tavoitteena on tukea vanhusta selviytymään mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Kotikäynnin aikana arvioidaan muun muassa vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asuntooloja ja palvelujen nykyistä sekä ennakoidaan tulevaa tarvetta. Tehtyjen kotikäyntien perusteella yli 80-vuotiaat sulkavalaiset ovat sairauksistaan huolimatta hyväkuntoisia, yritteliäitä, elämänhaluisia ja tulevaisuutta suunnittelevia. He haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Osa tuntee olonsa yksinäiseksi. Yleensä kotikäynteihin ollaan oltu tyytyväisiä, vanhukset kokevat, että heistä välitetään ja heidän on helpompi ottaa yhteyttä kotihoidon työntekijöihin tarvittaessa. Henkilöstöä kotihoidossa oli vuonna 2013 yhteensä 13,5 työntekijää. Palveluseteliä kokeiltiin vuosien aikana mm. lyhytaikaiseen ja vähäiseen kotihoidon tarpeeseen, tukipalveluihin ja omaishoitajien vapaan järjestämiseen. Vuodesta 2011 pysyväksi käytännöksi vakiintunut toimintamalli keskittyi lähinnä siivouspalvelua tarjoaviin yrityksiin. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja määrä on kunnan määrättävissä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkiosta sekä hoitoa ja huolenpitoa tukevista palveluista, jotka määritellään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Hoitopalkkion suuruuteen vaikuttavat hoidon sitovuus ja vaativuus. Sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeinen tavoite on vanhusten ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen tukeminen. Omaishoidon tukeminen on keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Omaishoidon tuen kattavuutta kasvattamalla omaishoito toimii merkittävänä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Vuoden 2006 alussa voimaan tuli uusi laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Uusi laki on vahvistanut omaishoidon tuen sisältöä. Vuonna 2013 omaishoidon tukea sai keskimäärin 26 henkilöä. SAS toiminta Koti- ja laitoshoidon vastuualueella toimii moniammatillinen SAS-työryhmä (= Selvitys Arviointi Sijoitus), joka kokoontuu kerran viikossa. SAS- työryhmässä käsitellään laitos- tai avohoidon tarpeessa olevien sulkavalaisten vanhusten sijoittamista oikealle hoitopaikalle sekä palveluiden järjestämistä. Työryhmässä ovat edustettuina terveydenhuollon, avo- ja hoivapalveluiden sekä sosiaalitoimen edustajat.

13 12 Päiväkeskustoiminta Sulkavalla Päiväkeskus Ilona tukee asiakkaiden kotona selviytymistä tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Päiväkeskuksen asiakkaat saavat ateria-, hygienia-, virkistys- ja fysioterapiapalveluja. Palveluasuminen Sulkavan kunnalla ei ole omia tehostetun palveluasumisen yksiköitä vaan palvelut ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kotihoidon tuella normaalia palveluasumista tarjoaa Sulkavan Vanhustentukiyhdistys. Laitoshoito Sulkavan vanhainkoti tarjoaa pitkäaikaista laitoshoitoa kunnan asukkaille. Hoitotyössä painottuu asiakkaan hyvä perushoito ja arjen hyvän olon mahdollistaminen kuntouttavan hoidon avulla. Vanhainkotiasumisessa on kyse perinteisestä vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja on yhteensä 27, joista dementiaosastolla on 12 ja lyhytaikaispaikkoina on 4-6 paikkaa tilanteen mukaan. Vuoteen 2017 mennessä laitospaikkoja muutetaan asumispalveluiksi n. 20, lippujen jäädessä lyhytaikaista hoito tarjoavaksi intervallihoidon paikoiksi, mm omaishoidontuen lomapäivien turvaamiseksi. 4. VANHUSTEN PALVELUJEN TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 4.1 Tavoite Sulkavan kunnan vanhusten palveluiden tavoitteena on, että ikääntyvä ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotona asumista tuetaan avohoidon palveluilla (mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, päiväkeskus ja lyhytaikaishoito) olemassa olevat resurssit huomioiden. Palvelut tuotetaan lähipalveluina, jolloin palvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista, asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaisesti palveluasumisen piiriin tai laitoshoitoon ja hänelle pyritään turvaamaan viimeisten aikojen hoito yhdessä hoitopaikassa elämänsä loppuun saakka. Vanhusten palveluissa tapahtuvat muutokset lisäävät henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän sairaanhoidollista koulutusta ja gerontologista osaamista sekä jatkuvaa tiedon hankintaa. Sulkavan kunnan vanhusten palveluissa resursseja suunnataan jatkossa myös ennaltaehkäisevään työhön mm. ikäihmisten hyvinvointiin, terveyttä edistäviin toimiin, kuntoutukseen, palveluohjaukseen ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Tavoitteena hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne, sillä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sekä palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kestävyyteen kuin ikääntyneiden määrän lisääntyminen sinänsä. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden kohentaminen tukee itsenäistä suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus.2008) 4.2 Palvelutoimintaa ohjaavat periaatteet

14 13 Palvelurakenteen kehittäminen kokonaisuutena hyödyntäen tietoa ikääntyneiden kuntalaisten elinoloista, sairastavuudesta ja toimintakyvystä Palvelu vastaa asiakkaan omaa näkemystä avun ja tuen tarpeesta Asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; ohjaus ja neuvonta, terveellisten elämäntapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen, varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, säännöllinen kuntoutus ja sairauksien tehokas hoito Voimavaralähtöisyys; hoito- ja palvelusuunnitelmassa lähdetään asiakkaan olemassa olevista voimavaroista ja siitä, mitä hän itse pystyy tekemään. Palvelukokonaisuus lähtee asiakkaan tarpeista ja itse selviytymisen tukemisesta Kotona asumisen ja siihen saatava tuki sekä muut avopalvelut ovat ensisijainen vaihtoehto; kutakin ihmistä tuetaan hänen omassa kodissaan ja elinympäristössään välttäen suuria muutoksia. Elämä jatkuu palveluista huolimatta mahdollisimman normaalina Omaishoito on inhimillisesti arvokasta, omaisia tuetaan läheisensä hoidossa; vuorohoitojärjestelyt, vapaalomitukset, vertaistuki ja ohjaus Kotona asumiselle vaihtoehto toimintakyvyn heiketessä on, että asiakas hänen tarpeitaan vastaavan hoitopaikan. Dementiaa ja muistihäiriöitä sairastavien sekä masentuneiden ja turvattomuutta kokevien vanhusten erityistarpeet huomioidaan palveluissa. Henkilöstön määrä sekä koulutusrakenne ovat oikealla tasolla ja joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista sekä mahdollistaa työn kehittämisen 4.3 Laadun kehittäminen Tavoitteena on tuottaa laadukkaita, yksilöllisiä ja tarkoituksenmukaisia palveluja, joissa lähtökohtana ovat vanhuksen omat voimavarat, itsemääräämisoikeus ja asiakaskeskeisyys. Pääpaino tulee yhä enenevässä määrin olla ennaltaehkäisevässä, kuntouttavassa ja päivittäistä toimintakykyä säilyttävässä työssä. Hoitoketjun katkeamattomuus on pystyttävä varmistamaan yhteistyöllä. Ammattitaitoinen ja riittävä johto on tässä tärkeässä asemassa. Palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja saatavuus Kehitetään menetelmiä systemaattisen asiakaspalautteen seurantaan ja toteutetaan asiakaskyselyt säännöllisesti Asiakkaan saaman hoidon ja palvelujen kirjaamista kehitetään koulutuksella ja seudullisella yhteistyöllä Henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi johtamisessa kiinnitetään huomiota avoimuuteen, henkilöstön tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kannustavaan palkitsemiseen. Tunnistetaan henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaavat tekijät kuten asiakkaiden mielenterveysongelmista ja /tai dementiasta ym. johtuvat käyttäytymishäiriöt ja niiden kohdistuminen hoitohenkilöstöön, työn rutiininomaisuus, itsenäisyyden puute, kiire, joustamattomuus ja työilmapiiriongelmat. Muina keinoina käytetään ikäjohtamista, perhe-elämän ja työn yhteensovittamista, osaamisen varmistamista, kehityskeskusteluista/henkilöstökyselyistä saatavia tuloksia ja niiden hyödyntämistä sekä varhaista puuttumista työkyvyn heikkenemiseen. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden palveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaalija/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Palveluihin sisällytetään ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun

15 Uuden vanhuspalvelulain mukaiset erityistoimenpiteet Sulkavan kunnassa Laki ikääntyneen väestön palveluista pyrkii kokoamaan jo olemassa olevia laatu ja kehittämissuosituksia yleisesti arvioitaviksi malleiksi kunnissa. Samalla pyritään laatua yhdenmukaistamaan ja tekemään osallistumisen hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon entistä helpommaksi. Suurin osa ikäihmisten laatusuosituksen mukaisista toimenpide-ehdotuksista on jo Sulkavalla käytössä; lisäksi Sulkavalla tarjotaan kotipalvelua kotona asumisen tueksi jopa enemmän kuin keskimääräinen tavoite valtakunnallisesti on. Sen sijaan laitospaikkoja Sulkavalla on vielä liikaa. Näiden muuttaminen suurimmaksi osaksi palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen paikoiksi tullaan toteuttamaan vuoden 2017 loppuun mennessä (Laki ikääntyneen väestön 1, 2, 6,7,9,10,12,13,14 ). Asukkaiden osallistumisen turvaksi on laissa nyt otettu vanhusneuvosto kunkin kunnan pakolliseksi vaikuttamisvälineeksi; Sulkavan kunnassa vanhus- ja vammaisneuvosto on toiminut jo vuodesta 2008 säännöllisesti, osana muuta kunnan päätöksenteko. Lausuntopyyntöjä ja aloitteita tullaan jatkossa käyttämään enemmän kaikkia ikäihmisiä koskevissa asioissa. Myös tämän suunnitelman tekoon on osallistunut vanhus- ja vammaisneuvoston jäseniä (Laki ikääntyneen 11 ). Palvelutarpeen selvitys on aloitettava viipymättä kun henkilö sitä pyytä, tai joku muu ilmoittaa. Sulkavalla on käytössä sosiaalipalvelujen tarpeen ilmoitus-kaavake, jolla voi myös hakea mitä tahansa sosiaalipalvelua tarvittaessa. Kunta tekee yli 75-vuotiaille myös koko ikäkauden kattavan EHKO-käynnin joka toinen vuosi ilman erillistä pyyntöäkin. Tällä voidaan yleistilanne ja palvelutarpeen arviointia tehdä etukäteen ja ennakoida paremmin tulevat tarpeet (Laki ikääntyneen 13,14,15, 25 ). Hoito- ja palvelusuunnitelman sähköinen muoto on kehitteillä, samoin muu dokumentointi tarkentuu; toistaiseksi kotipalvelun hoito- ja palvelusuunnitelman käyttöä jatketaan. Tn. dokumentointi tulee yhdenmukaistumaan siinä vaiheessa, kun Sosiaalihuoltolaki uudistuu ja henkilömitoitukset ja vaatimukset tarkentuvat myös kotipalvelussa. Nyt voimaantulleen lain mukainen vastuuhenkilö on myös palvelusuunnitelman ( lain 16 ) tekijä. Vastuutyöntekijän tehtävä on myös huolehtia 17 :n edellyttämästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteistyöstä omaisten ja muiden palvelua järjestävien tahojen kanssa ( Laki ikääntyneen 16,17 ). Päätöksen saaminen aina hakemuksen jälkeen ja viivytyksettä on hyvän hallintomenettelyn mukaista; nyt lakiin on kirjattu myös määräaika viimeistään kolmen kuukauden kuluessa (Laki ikääntyneen 18 ). Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Terveydenhuoltolaissa ja Kuntalain 1 ;ssä huomioitu kunnan perustehtäväksi, mutta nyt tämä sama asia tulee kirjatuksi hallintokuntien yhteistyönä tehtävässä hyvinvointikertomuksessakin, joka puolestaan on raportoitava valtuustolle vuosittain. Siis myös vanhuspalvelujen hyvinvointia edistävät toimenpiteet tulevat näin joka vuosi talousarvion suunnitteluun mukaan toimenpideohjeena, ei vain strategisena linjauksena. Sulkavalla on sähköinen hyvinvointikertomus otettu käyttöön vuonna 2012.(Laki ikääntyneen 2,3,4,5,12,13,14,19-24 ). Yleinen läpinäkyvyys palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa vaatii jatkossa tn. www-sivustolla toimivan jonotustilanteen laskurin, joka on vasta kehitteillä; tällä hetkellä valvova viranomainen kysyy tätä puolivuosittain ja asiasta raportoidaan Aville ( Laki ikääntyneen 26 ).

16 15 Sosiaalipäivystykseen tulee entistä enemmän lain 25 mukaisia ilmoituksia sosiaalipalvelujen tarpeessa olevista henkilöistä; näihin nopean selvityksen aloittaminen on vielä vaikeaa, koska Sulkavalla ei ole yö- tai viikonloppupäivystystä sosiaalitoimella. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Kotihoito Kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyen kotihoidon kehittämien on vanhuspalveluiden keskeisiä tavoitteita. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotonaan ja kotona asuvista säännöllisen kotihoidon piirissä on 20 %. Kotona asumista tuetaan tarvittaessa avopalveluilla, joita ovat mm. kotihoito, omaishoidontuki, tukipalvelut, palveluseteli, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, päiväkeskus- ja viriketoiminta Ennaltaehkäiseviä eli hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan kahden vuoden välein. Kohderyhmänä 80- vuotiaat. Kotikäyntien yhteydessä arvioidaan ikäihmisten terveydentilaa, palvelujen tarvetta, asumisolosuhteita jne. Varaudutaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin lisääntymiseen lain muuttuessa Kotona asumisen olosuhteita parannetaan; arvioidaan koti- ja lähiympäristön olosuhteet itsenäisen selviytymisen kannalta mm. esteetön liikkuminen, selvitetään korjausrakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet yhteistyössä rakennusvalvonnan ja fysioterapeutin kanssa Henkilöstön kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen tehdään vähitellen esitetyllä tavalla, ottaen huomioon valtion taholta tulevat sosiaalialan henkilöstöä koskevat valtakunnalliset mitoitussuositukset. Kotipalvelussa otetaan käyttöön dokumentointiohjelma, joka mahdollistaa palvelusuunnitelman kirjauksen ja jonotustilanteen seurannan ja raportoinnin. Neuvonnan ja ohjauksen tehostaminen viedään kaikille henkilöstöryhmille koulutuksen kautta tulevana käytäntönä, vastuuhenkilöt nimetään myös kotipalvelussa. Seniorineuvola t. päiväsairaalatoimintaa jatketaan 5.2. Laitoshoito/hoivapalvelut Ikääntyneiden kuntalaisten pitkäaikaishoiva on uudistettava rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla. Esimerkiksi pitkäaikainen hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua, korvataan muilla vaihtoehdoilla. Tällöin vuodeosasto voi keskittyä joustavasti ja nopeasti akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Myös kunnan omia laitospaikkoja muutetaan palveluasumiseksi. Laitoshoitojen määrää vähennetään. Vanhainkodin laitoshoitoa kehitetään dementiahoidonja lyhytaikaishoidon yksikkönä. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoitoa siirretään kunnan vanhustenhuoltoon ja kotona asumiseen tuettuna.

17 16 Hoitotyössä painotetaan asiakkaan hyvää perushoitoa ja arjen hyvän olon mahdollistamista kuntouttavan hoidon avulla. Tehostettu palveluasuminen on avopalvelua, johon liittyy kiinteästi ympärivuorokautinen, monipuolinen apu ja tuki. Sulkavan kunta järjestää asumispalveluja omana työnä ja ostopalveluna hoidon tarvetta olevan määrä. Lyhytaikaispaikkoja varataan 1-2 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Vanhainkoti jatkaa toimintaansa sairaanhoitajajohtoisena palveluasumisen yksikkönä. Henkilökunnan osaamisessa varmistetaan sairaanhoidollinen ja gerontologian osaaminen. 5.3 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kirjastopalveluissa on vanhusväestön tarpeet otettu huomioon viemällä palvelut lähemmäksi heidän elinpiiriään. Kirjastopalveluilla pyritään parantamaan elämänlaatua ja jopa ennaltaehkäisemään sairastumista. Kirjallisuuden avulla voidaan lisätä ja ylläpitää henkistä pääomaa, joka mahdollistaa rikkaan sisäisen elämän silloinkin kun ulkoiset mahdollisuudet ovat kaventuneet. Kulttuuritoimen tavoitteena on parantaa vanhusten mahdollisuuksia nauttia kulttuuripalveluista tuomalla näitä palveluja suoraan ikäihmisten ulottuville ja mahdollistaa heidän osallistumisensa tilaisuuksiin. Kulttuuritoimi järjestää 2-3 konserttia vanhuksille vuodessa. 5.4 Liikunta- ja kuntoutuspalvelut Kaikkiin palveluihin sisällytetään ikääntyvien mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun.. Ikääntyvien avo- ja laitoskuntoutusta kehitetään ja lisätään suunnitelmallisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ikääntyville/eläkeläisille järjestetään ohjattua ryhmämuotoista kuntoliikuntaa. Ohjaustoiminnan painopiste on ikääntyvien liikunnan kehittämisessä ja aktivoinnissa. Selvitetään saattajien ja ulkoiluttajien käytön mahdollisuuksia. Lisätään yhteistyötä ja erilaisten toimintatapojen löytäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa tavoitteena mahdollistaa myös ei-aktiivisen vanhusväestön liikuntatoiminta huomioiden ikääntymiseen liittyvät sairaudet. 5.5 Kolmas sektori Vapaaehtoistyön tavoitteena on mm. ikääntyneiden aktiivisuuden ja sosiaalisten suhteiden ylläpito, henkinen hyvinvointi, ja osallistuminen erilaisten järjestöjen toimintaan. Järjestöissä ja vapaaehtoistyössä ikäihmiset myös huolehtivat omasta ja toistensa hyvinvoinnista ja samalla myös uusien ikääntyvien toimintamahdollisuuksista. Sulkavan seurakunnalla, vapaaehtoisjärjestöillä ja eläkeläisyhdistyksillä on monipuolista harrastus-, virkistys ja auttamistyötä vanhuksille. Eläkeläisyhdistykset toimivat aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä viranomaisten, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa. Sulkavan Vanhus- ja vammaisneuvosto on perustettu kunnanhallituksen alaiseksi toimielimeksi. Päätäntävaltaa ei ole, mutta se voi tehdä aloitteita ja edistää yhteistoimintaa, edesauttaa seniorikansalaisten ja ikäihmisten osallistumista sekä vaikuttamista kunnalliseen päätöksen tekoon. Peruspalvelulautakunta pyytää vanhus- ja vammaisneuvostoa nimeämään jäsenensä ikäihmisten asioita kehittäviin työryhmiin.

18 17 Tavoitteena on kunnan, eri järjestöjen, yhteisöjen sekä vapaaehtoisten yhteistyön tiivistäminen. 6. SEURANTA JA ARVIOINTI Sulkavan sosiaalihuollon henkilöstö vastaa tavoitteiden toteuttamisesta, seurannasta, kehityksen arvioinnista ja raportoinnista. Keskeiset toimijat valmistelevat toimintaohjeet yhteistyössä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Tämän suunnitelman liitteenä on yhteenveto keskeisimmistä toimenpiteistä vuodelle 2014 Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan yksiköissä talousarvion suunnittelu ja tilinpäätöksen raportointivaiheessa sekä lisäksi puolivuosittain tapahtuvassa raportoinnissa kunnanvaltuustolle. Lisäksi moniammatillinen ja hallinnollinen työryhmä valmistelee kunnan hyvinvointikertomuksen ja raportoi siitä vuosittain valtuustolle; tähän on sisällytetty suunnitelma ikääntyneen väestön palveluista, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, ja se on tehty Sulkavan kuntastrategian pohjalta. Uudet määritelmät: Ikääntynyt väestö: Vanhuusseläkkeeseen oikeuttavassa iässä oleva väestö. Iäkäs henkilö; henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Toimintayksikkö; julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämä toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali-ja terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa. Liitteet; Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista /980 STM:n muistio; Vanhuspalvelulaki muistio toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. Sulkavan kunnan kotipalvelun toimintaperiaatteet ja myöntämiskriteerit.

19 18 VUODEN 2014 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN YHTEENVETO kehittämiskohde toiminnallinen tavoite toimenpide vastuutaho Suunnitelman vieminen osaksi kunnan yleistä johtamista -kestävä kuntatalous yhteistyön parantaminen palveluiden suunnittelussa vanhuspalvelulain muk. suunnitelman hyväksyminen ja liittäminen hyvinvointikertomukseen ja talousarvioon vanhusneuvoston toiminnan tehostaminen, 3.sektorin osallistuminen suunnitteluun työryhmän työskentely 1-2/2014, lautakuntakäsittelyssä 2/2014, valtuustossa 3/2014 neuvosto kokoontuu 4x/vuosi suunnitelmat tiedoksi 3.sektorin toimijoille arviointi/palaute syksyllä 2014, työryhmätyöskentely Sosiaalijohtaja avo- ja hoivapalv.johtaja, sosiaalijohtaja työryhmä palvelutarpeeseen vastaaminen palve. tarpeen arviointi palvelusuunnitelmat, selvitykset ja arviointi saatava samaan ohjelmaan ilmoitusvelvollisuuden sisäistäminen jonotusaikojen raportointi dokumentointiohjelman käyttöönotto vuoteen 2015 mennessä ilmoituslomakkeen käytön ja neuvonnan lisääminen, ilmoitusrekisterin luominen avo-ja hoivapalvelujohtaja sosiaalijohtaja kotipalvelun ohjaaja esimiehet ja työntekijät raportointiohjelman käyttöönotto

20 19

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot