TYYNE HANKE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYYNE HANKE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ"

Transkriptio

1 TYYNE HANKE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ NAAPURIN ELÄMÄN TURVAAMISEKSI VERTTI & TYYNE -HANKE KYLIEN ELINOLOT PAREMMIKSI YHTEISTOIMIN Toteuttaja: Hallinnoija: Päijät-Hämeen kylät ry kyläasiamies Minna Heikkilä Suomen kylätoiminta ry

2 SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT 2. HANKKEEN ORGANISOINTI 3. HANKKEEN KOHDERYHMÄT 4. HANKKEEN TAVOITTEET 5. KESKEINEN TOIMINTA 6. TUOTETTU MATERIAALI, TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS 7. SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 8. ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA 9. JATKOTOIMENPITEET JA EHDOTUKSET 10. TOTEUTEUNEET KUSTANNUKSET

3 1. HANKKEEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT 1.1. Hoivapalveluiden tarve lisääntyy Väestö Suomessa ikääntyy; tilastojen mukaan v on 65v. täyttäneitä 15 % väestöstä, v jo 26 %. Kuntien tuottamat hoivapalvelut eivät enää lisäänny samassa suhteessa kuin niitä tarvitsevien määrä. Maaseudulla kunnan palveluita täydentäviä yksityisiä yrityksiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia ei ole riittävästi. Nykyisellään järjestelmä ei pysty turvaamaan vanhusten kotona asumista tai edes yksinkertaisia peruspalveluita maaseudun kylissä. On inhimillisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, että ikääntyviä ihmisiä tuetaan omassa kodissaan asumisessa mahdollisimman pitkään. Kun kylissä asuvien vanhusten tarve hoivapalveluihin lisääntyy, on heidän useimmiten pakko muuttaa kuntakeskuksiin palvelu- ja vuokra-asuntoihin, joiden rakentamistarve lisääntyy, ja samalla kylien rakennuksia jää tyhjilleen. Näin kylät menettävät asukkaitaan ja kyläkaupat asiakkaitaan, ja yhteiskunnallinen kustannusrasite lisääntyy. Palveluja tarvitsevat myös kylien lapsiperheet, joilla ei enää ole lainkaan mahdollisuuksia kunnallisiin kotipalveluihin. Tarvitaan sairaiden lasten hoitajia, äiti-lapsikerhoja, siivouspalveluita ja koululaisten iltapäiväkerhoja. Ammatillisen sairaanhoidon ja kotipalvelun- joko kunnallisen tai luvanvaraisen yksityisen - lisäksi tarvitaan runsaasti niitä täydentäviä palveluita: siivousta, ruoanlaittoa, asiointia, vaatehuoltoa, ateriapalvelua, pihatöitä, lumenaurausta, halonhakkuuta, pieniä kunnostustöitä, kerhomaista päivätoimintaa yms. Juuri näitä palveluita vanhukset tarvitsevat ensimmäiseksi toimintakyvyn huonontuessa. Pitkään ne myös riittävät turvaamaan vanhusten asumisen omassa kodissaan, mikäli palvelut ovat riittäviä, laadukkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia Kylätoiminta antaa valmiudet Maaseudun kylistä puuttuu siis hoivapalveluiden tuottajia, mutta toisaalta siellä asuu työttömiä ja lisätyön tarpeessa olevia. Suuri osa näistä työn tarvitsijoista on naisia, joilla on hyvät arjen taidot; he ovat tottuneet hoivaamaan, siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Sekä vanhukset että lapsiperheet tarvitsevat juuri tämän tyyppisiä palveluita, ja samat henkilöt voivat tarjota niitä molemmille ryhmille. Palveluiden toteutus kylissä vaatii lähinnä hyvää koordinointia ja luotettavaa tiedon kulkua. Kylätoimikunnat ja yhdistykset ovat oman alueensa ja kuntansa yhteistyön asiantuntijoita. Ne ovat tottuneet tarttumaan epäkohtiin ja luomaan uusia ratkaisuja katoavien palveluiden korvaamiseksi. Myös täydentävien hoivapalveluiden saatavuuden parantaminen kuuluu luontevasti kylätoimintaan.

4 1.3. Yhteistyö edellyttää verkottumista Kylissä, kuten kunnissakin, tuotetaan jo nyt palveluita, mutta niiden verkottuminen on kesken. Osa palveluista on vajaakäytössä ja siten kaiken aikaa uhanalaisina. Niiden saavutettavuutta vaikeuttaa tiedon hajanaisuus; ei ole keskitettyä välitysjärjestelmää eikä selkeitä hinnoittelu-, laatu- ja toimintaperiaatteita. Jo toimivat palvelualan yritykset voivat hyötyä uusista hoivapalveluista. Esim. mökkitalkkarin kannattavuus paranee, kun talvikaudella ovat asiakkaina myös lumitöitä ja remonttiapua tarvitsevat vanhukset. Nämä tarpeet ja palvelut eivät kuitenkaan kohtaa ilman tiedotusta, aktivointia, koordinointia ja yhteisiä, toimivia verkostoja. On myös luotava helposti siirrettävä, paikallinen avustajakoulutus, jotta omassa taloudessa käytettyjä arjen taitoja opitaan soveltamaan muiden auttamiseen. Toimiva hoivapalvelujen yhteistyö edellyttää, että kunta on mukana alusta lähtein. Kunta määrittää itsenäisesti, miten se käyttää ostopalveluita tai palveluseteliä. Kunnan luottamus verkostoon ja tietoisuus palvelujen saatavuudesta helpottavat myös kunnan oman palvelutuotannon suunnittelua Mallioppiminen on liian hidasta ALMA alueella on meneillään runsaasti hoivaan liittyviä pistemäisiä sekä maakunnallisia hankkeita. Jotkut näistä hankkeista ovat jatkohankkeineen kestäneet vuosia. Näiden hankkeiden kokemukset ja toimintatavat eivät ole juurikaan levinneet naapurikuntiin tai - maakuntiin. Hankkeissa luodut palvelut ovat kokemuksen mukaan myös uhanalaisia; hankerahoituksen päättyminen saattaa lopettaa koko palvelun. Naapurikunnan tai -maakunnan kokemuksista oppiminen on liian hidasta, kun toimivia palveluverkostoja tarvitaan jo nyt. Tässä tapauksessa mallioppiminen on tehotonta, sillä jokainen kunta järjestää omat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisesti, joten tarvittavat täydentävät palvelut on järjestettävä kuntakohtaisesti. 2. HANKKEEN ORGANISOAATIO Kesto: kehittämishanke koordinaatiohanke Kohdealue: koko ALMA-alue (Ylimaakunnallinen ALMA-hanke) Hakija ja koordinoija: Suomen Kylätoiminta ry Tyyne - projektipäällikkö Liisa Häme Vertti projektipäällikkö Mia Saloranta Hankkeen toteuttaja maakunnassa: Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies Minna Heikkilä Osahankkeita oli 10 kpl ALMA-alueen maakunnassa. Hankehallinto ja tilinpito-organisaatio: Suomen Kylätoiminta ry Hakemus on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolle.

5 Päijät-Hämeen kylät ry palkkasi kyläasiamieheksi hanketta toteuttamaan Minna Heikkilän ajalle Hänen tukenaan toimi Tyyne-työryhmä, johon kuuluivat Päijät- Hämeen kylien hallituksesta puheenjohtaja Kalevi Porvari, Kaarina Lehto ja Raija Kyöstilä sekä kyläasiamies Elina Leppänen. Työtilat järjestyivät Koulutuskeskus Salpauksen Päijänneinstituutilta Asikkalasta. 3. HANKKEEN KOHDERYHMÄT Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet kyläyhdistykset, -toimikunnat ja muut vastaavasti toimivat kylien yhdistykset sekä kaikki kylien ja kuntien asukkaat Päijät-Hämeen alueella. Lisäksi myös maaseudun virkamiestahot, kunnat ja muut yhdistykset sekä kehittäjätahot. 4. HANKKEEN TAVOITTEET 4.1. Välittömät päätavoitteet: Luoda kunta- ja seutukuntakohtaisesti toimivia hoiva-alan verkostoja, joissa tarjotaan laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita. Luoda hoiva-alan työmahdollisuuksia kyläläisille järjestämällä työnantajavelvollisuudet keskitetysti ja antamalla töistä kiinnostuneille valmiudet alan tehtäviin. Täydentää kunnan tuottamia, sivukylillä uhanalaisia kotipalveluita. Parantaa kylissä asuvien vanhusten ja lapsiperheiden palveluja ja turvallisuutta Pitkän tähtäimen tavoite: Turvallinen ja hyvä elämä ja työtä omalla kylällä kaiken ikäisille kylän asukkaille. 5. KESKEINEN TOIMINTA 5.1. Kuntaillat Kuntailtoja järjestäessäni lähestyin sähköpostitse jokaisen 11 (ei Lahti) kunnan sosiaali- tai perusturvajohtajia, vanhustyön johtajia, kotipalveluohjaajia sekä kunnan kyläyhteyshenkilöitä. Otin yhteyttä myös 4H järjestöihin sekä lähialueilla toimiviin työosuuskuntiin (yht. n.65 kontaktia). Näiden ja muutamien sitkeiden puhelinsoittojen sekä eri kunnissa järjestetyn 7 suunnittelupalaverin pohjalta toteutettiin yhteistyössä kuntien kanssa 5 kuntailtaa 9 kunnan alueella pääasiassa keväällä (Nastola ja Padasjoki jäivät ilman omaa tiedotustilaisuuttaan, mutta yhteyttä on pidetty muilla tavoin ja molemmissa kunnissa toimii jo ennestään samankaltaisia hankkeita.) Kuntatilaisuuksissa tiedotettiin kyläyhdistyksille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille hoiva- ja kotityöpalveluiden järjestämisestä, yrittäjyydestä sekä rahoitusmahdollisuuksista Asiantuntija-alustuksia kuultiin mm. kunnan sosiaalitoimesta, Hämeen TE-keskuksesta, Lahden uusyrityskeskuksesta, P-H:n verotoimistosta, sekä paikallisten palvelujen tuottajilta,

6 työosuuskunnista ja 4H:n yhdistyksiltä. Kuntailloissa teetettiin osallistuneille pieni kysely, jonka perusteella yhteydenottoa hankkeen puitteissa halusi 25 henkilöä. Kuntatilaisuuksiin osallistui yhteensä 91 henkilöä. Näiden pohjalta järjestettiin vielä kaksi tilaisuutta (Hollola - Kärkölä - Hämeenkoski ja Heinola Hartola - Sysmä), joissa mietittiin erikseen jokaiselle henkilökohtaista jatkotyöskentelyä asioiden eteenpäin viemiseksi. Useimmat jäivät pohdiskelemaan yrittäjyyteen liittyviä vaihtoehtoja, muutamat kääntyivät valmiiden osuuskuntien puoleen, osa yrittäjäkurssille sekä 4H:n palvelukseen Kylätapaamiset Kyläneuvottelukuntien tapaamisiin olen osallistunut esittelemällä hanketta kahden kunnan (Heinola ja Orimattila) alueella. Olen ollut mukana Hämeenkoskella perustamassa kylien yhteistä (epävirallista) toimikuntaa, joka on kokoontunut hankkeen aikana jo kolme kertaa. Kyläkokouksiin ja -tapahtumiin osallistuin lähes kaikkien kuntien alueella (yhteensä 28 tilaisuutta). Esimerkiksi Artjärvellä, Villikalassa sain tilaisuuden esitellä hanketta yli 100 kuulijalle perinteisissä Tupa-Uunon iltamissa. Artjärvi on ollutkin kunnista aktiivisin, mikä näkyy myös tuloksista Koulutukset Päijänne-instituutilla osallistuin Maaseudun monet mahdollisuudet hankkeen koulutukseen kertomalla työttömien ryhmälle kylätalkkarin toimesta sekä osuuskuntien perustamisesta ja toiminnasta. Saman hankkeen kanssa järjestimme yhteistyössä Kylätalkkari Maaseudun moniosaaja koulutuksen, johon osallistui yhteensä 18hlöä eri puolilta Päijät-Hämettä. Kurssi toteutettiin loka-marraskuun aikana ja sen laajuus oli 40h. Hollolan 4H-yhdistyksen kanssa järjestimme yhteistyössä Avittajat palvelukurssin, johon osallistui 12 hlöä. Kurssi toteutettiin iltaopiskeluna marras-joulukuun aikana viitenä iltana. Kurssiin sisältyi myös kotityöpalveluihin tutustumisen käytännön harjoittelupäivänä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa järjestimme yhteistyössä kaksi teemakoulutuspäivää: Voiko hyvinvointipalveluala olla kannattavaa? (11hlöä) sekä Kotityöstä yritystoiminnaksi, joista kuitenkin vain ensimmäinen toteutui osallistujapulan vuoksi. Orimattila-instituutin kanssa teimme yhteistyötä koulutusten markkinoinnissa ja esim. Kotityöpalveluiden ammatti-tutkinto on uusi, kiinnostava näyttötutkinto, johon olen ohjannut useita opiskelijoita hankkeen kautta. Hankkeessani markkinoin myös TE-keskuksen ajankohtaisia yrittäjyyskoulutuksia laatimassani koulutuskalenterissa, jota olen jakanut tilaisuuksissa sekä postittanut laajassa kyläpostituksessa (n.150 kirjettä).

7 5.4. Muita tilaisuuksia Muut tilaisuudet, joihin olen hankkeen aikana osallistunut, löytyy lopussa olevasta liitteestä. Niihin, joissa olen esitellyt hanketta, on merkitty osallistujien määrät. Lisäksi hankkeen aikana olen osallistunut 51 erilaisessa yhteistyötapaamiseen / palaveriin Ohjaus ja neuvonta Hankkeen alussa painotettiin paljon markkinointiin ja tiedottamiseen. Tämän perusteella hyvinkin erilaisiin tarpeisiin pohjautuvia yhteydenottoja tuli runsaasti (n. 60 kpl). Heitä on ohjattu erilaisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin sekä neuvottu yrityksen perustamisessa tai työllistymisessä muita väyliä pitkin. Ohjaus ja neuvonta on ollut yksi suurimpia työtehtäviä hankkeen aikana Palveluiden kartoitusta Hankkeen alussa suunnittelin kunnittain toteutettavaa palvelukartoitusta, mutta ajatus ei saanut tulta alleen kunnissa eikä talkooväkeä kyselyn toteuttamiseen löytynyt. Artjärvellä kuitenkin ajatuksesta innostuttiin ja talkoovoimin sekä yhteistyössä kunnan kanssa toteutetun kyselyn seurauksena päästiin hienoihin tuloksiin (kts. kappale 7.5.) 6. TUOTETTU MATERIAALI, TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS 6.1. Tuotettu materiaali Hankkeen kautta on tuotettu erilaista koulutusmateriaalia Power Point -muodossa mm. kotitalousvähennyksestä, osuuskuntatoiminnasta sekä ikäihmisten kohtaamisesta ja avuntarpeesta lähinnä omaan käyttöön hankkeen järjestämiä koulutuksia sekä kyläiltoja varten. Yhteenliittymän hallitukselle on tuotettu raportti sekä kevät- että syyskaudesta. Tämä loppuraportti on laadittu sekä projektipäällikköä, Päijät-Hämeen kyliä ja maakunnallisia yhteistyötahoja varten. Hankkeesta on itse tuotettu lehtijuttuja mm. Raitti-lehteen, Päijät-Hämeen kylien kesälehteen, Hyvinvointihankkeiden yhteiseen hankejulkaisuun, muutamiin paikallislehtiin sekä kylälehtiin Hankkeesta tiedottaminen Hanke pyörähti mukavasti käyntiin heti keväällä, kun asiasta tiedotettiin lehtien palstoilla. Helmikuun alkupuolella Seutu-neloset teki mittavan jutun Tyyne-hankkeesta ja juttu ilmestyi lähes koko Päijät-Hämeen alueella paikallislehdissä. Tämän artikkelin pohjalta tuli samalla viikolla puhelimitse 6 yhteydenottoa henkilöiltä, jotka olivat kiinnostuneet hoivatyötä itse tekemään tai muuten järjestämään. Koko vuoden aikana Tyyne-hankkeesta kirjoitettiin 16

8 eri lehdessä yhteensä 22 artikkelia. Juttuja oli kirjoitettu paikallislehtien lisäksi koko maakunnan alueella ilmestyvissä Etelä-Suomen sanomissa, P-H:n kylien kesälehdessä ja P-H:n toimintaryhmien julkaisemassa Raitti-lehdessä sekä valtakunnallisesti ilmestyvissä aikakausilehdissä: Vanhustyön uudet tuulet ja Osuustoimintalehdessä. Myös kylien omissa julkaisuissa on kerrottu hankkeesta. Lisäksi on käyty mielenkiintoista sananvaihtoa Itä-Häme lehden yleisönosastolla Heikki Leistin (luottamushenkilö Hartolassa) kanssa. Hanke on tiedottanut etenemisestään, koulutuksistaan ym. tilaisuuksista kyläkirjein yhteistyössä yhteenliittymän kanssa 8 kertaa vuoden aikana (jakelu n. 150kpl/postitus). Tietoa ajankohtaisista asioista on lähetetty P-H kylien sähköpostilistan kautta jatkuvasti tarpeen mukaan. Sähköpostilla viestintää tapahtuu päivittäin kuntiin ym. yhteistyökumppaneihin. Suunnitteilla olevasta jatkohankkeesta (Kyllikki kyläkouluista monipalvelukeskuksia) ja siihen osallistuvista kylistä on tehty alustavaa kartoitusta sähköpostitse. Hankkeeseen on ilmoittautunut 6 pilottikyläksi aikovaa kylää. Lehti-ilmoituksilla on ilmoitettu 8 kertaa kuntatilaisuuksista sekä 6 ilmoitusta koulutuksista Julkisuus ja muu materiaali P-H alueella toimivien hankkeiden yhteistyöryhmän toimitti Uusia näköaloja hyvinvointiin julkaisun, joka toteutettiin yhteisjakeluna Seutunelosten ja Itä-Häme-lehden kanssa koko maakunnan alueella. Julkaisussa oli esittely Vertti & Tyyne hankkeesta sekä ilmoitus tulevasta Kylätalkkarikoulutuksesta. Tämän perusteella tuli muutamia yhteydenottoja ja kolme ilmoittautumista koulutukseen. 7. SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1. Neuvonta ja ohjaus Yksi suuri osa työstä on ollut toimia matkasaarnaajana, joka kertoo kylillä muualla toteutetuista hyvistä käytännöistä ja innostaa toiminnasta sekä palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneita eteenpäin. Hankkeeseen on tullut eri puolelta Päijät-Hämettä n.60 yhteydenottoa henkilöiltä, jotka ovat hoivatyöstä, kotityöpalveluiden tai kylätalkkarin palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneita. Heitä on ohjattu erilaisiin koulutuksiin, yritysneuvontaa antavien asiantuntijoiden sekä viranomaisten pariin. 8 jo alalla toimivan yrittäjän kanssa on tehty yhteistyötä mm. markkinoinnissa ja palveluiden verkottamisessa. Heistä ainakin 2 on liittynyt PalveluSantran piiriin. Muutamia yhteydenottoja on tullut myös vanhuksilta, jotka ovat lukeneet hankeen toiminnasta lehdestä. He ovat olleet vailla jotakin palvelua ja heidät on ohjattu palvelun piiriin.

9 7.2. Työllistyminen Ihmisten työllistymisestä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Työpaikan vaihtaminen tai oman yritystoiminnan käynnistäminen on hitaita prosesseja, joita kypsytellään pitkään mielessä. Monilla asia on pohdinnassa tai vireillä, mutta toiminnan käynnistäminen vie oman aikansa. N. kaksi kuukautta kylätalkkarikoulutuksen päättymisen jälkeen tein soittokierroksen, jossa kyselin kuulumisia koulutukseen osallistuneilta. Tulokset olivat positiivisia; Neljästätoista kurssilaisesta seitsemällä eli puolella oli jonkinlainen toiminta jo alkanut tai vahvasti suunnitteilla. Yksi on jo yrityksen perustanut, yksi kehittänyt entistä yritystoimintaansa, neljällä heistä oli selvät suunnitelmat yrityksen perustamista varten ja yksi aloittanut toimimaan kyläyhdistyksen puitteissa.. Kuntatilaisuuksien innoittamana kaksi naishenkilöä perustivat kotipalveluyrityksen, mutta yritys ei ottanut tulta alleen pienellä paikkakunnalla varmaankin osaltaan puutteellisen markkinoinnin vuoksi. Yksi pariskunta on laajentamassa maatalouden yritystoimintaa tarjoamalla kotityö- sekä kylätalkkarin palveluita muun maatalouden toiminnan ohella. Artjärven palvelukartoituskyselyn perusteella 12 henkilöä olivat kiinnostuneita tarjoamaan joko kotityö- tai talkkarinpalveluita. Kartoituksen pohjalta järjestettiin tuleville palveluntuottajille infotilaisuus, johon osallistui myös TE-keskuksen ja verotoimiston maaseutuosastojen edustajat. Tilaisuuden pohjalta sovittiin, että kunta lähtee tukemaan tulevia palveluntuottajia mm. markkinoinnissa. Hollolan 4H-yhdistyksen kautta työllistynyt myös muutamia henkilöitä osa-aikaisesti ja olemassa oleviin osuuskuntiin (Osuuskunta Hämeenkosken Ratas) tai niiden työvoimapankkiin on liittynyt muutamia Palveluiden verkottaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena oli hoiva-alan verkostojen kehittäminen. Päijät-Hämeessä palveluiden välittäminen ja verkottuminen toimii jo joustavasti Santran ja HOPEn avulla. Näiden toimijoiden kanssa ollaan oltu säännöllisesti yhteydessä. Lahdessa toimiva Palvelu Santra tuottaa maksutonta palveluneuvontaa ikääntyville ja heidän omaisilleen. Toimintaa toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhdessä Lahden alueen kuntien kanssa. Päijät-Hämeen kunnista vain isoimmat eli Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola sekä Orimattila kuuluvat Palvelu Santran piiriin. Santra julkaisee vuosittain ilmestyvää palveluopasta, josta löytyy ikäihmisille tarjolla olevat palvelut ja toiminnot kunnittain. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse, toimistosta käsin sekä nettisivjen välityksellä. Tyyne-hankkeen kautta ainakin kaksi palveluntuottajaa on liittynyt Palvelu Santran verkkoon. Tyyne on toiminut yhteistyössä myös Lahden ammattikorkeakoulun toteuttaman Päijät- Hämeen HOPE-hankkeen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on koota kattava

10 verkkopalveluhakemisto alueella toimivista hyvinvointialan yrittäjistä ja heidän tarjoamistaan palveluista. Hankkeet ovat järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia sekä markkinoineet toistensa palveluita sekä koulutuksia Yhteistyö Muutamat kylät ovat viritelleet yhteistyökuvioita. Hämeenkosken kunnassa perustettiin kylien yhteinen toimikunta maaseutusihteerin johdolla. Mukaan tuli 13 kylää ja säännölliset tapaamiset sovittiin alustavasti kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa. Yhteisiä hankevaihtoehtoja mietittiin palaverissa ETPÄHÄn kanssa. Lappilan kyläyhdistys Kärkölässä on aktiivinen kylä. Heillä on kehitetty kylätuvalle monenlaista toimintaa; tupa on nykyisin auki kuutena päivänä viikossa, tuvalla toimii kahvila ja erilaisia kerhoja jne., yhdistelmätukityöllistetty pyörittää kylän työvoimapankkia. Hankkeen innostama kotityöpalveluyrittäjä/kuntohoitaja käy pitämässä vastaanottoa joka toinen viikko. Yhteistyösopimus solmittiin Hämeenkosken Ratas-osuuskunnan kanssa työvoimapankin palkkausasioista. Heinolan kk valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi Päijät-Hämeen kylien puheenjohtaja on ko. kylältä ja on osallistunut aktiivisesti maakunnan tapahtumiin, mm. hankkeen järjestämään palveluiltaan (Artjärvellä Villikkala Ratula Niinikoski), jossa suunniteltiin kylien välistä yhteistyötä ja tutustumis/opintoretkeä. Päijät-Hämeen alueella toimivat hyvinvointiin liittyvät hankkeet ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä ja tiedottaneet aktiivisesti olemassaolostaan. Keväällä perustettiin yhteistyöryhmä, jossa mukana olivat mm. Lahden tiede- ja yrityspuiston Aluekeskusohjelma, Toimela-hanke, SYPVE-hanke, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian IKIHYVÄ hanke ja HYVINVOINTI HYRRÄ, Lahden ammattikorkeakoulun HOPE-hanke ja YRTTI-KESKUS hanke. Hankkeet kokoontuivat 6 kertaa vuoden aikana vaihtaen tietoa koulutuksistaan ja tilaisuuksistaan sekä kokemuksistaan ja hyvistä käytännöistä. Hankeyhteistyöryhmä toimitti myös Uusia näköaloja hyvinvointiin julkaisun elokuussa Artjärven esimerkki Artjärvellä toteutettiin koko kunnan sekä Niinikosken kylän (Orimattila) alueella palvelukartoituskysely, jonka avulla selvitettiin palveluiden tarvetta sekä mahdollisia palvelun tuottajia. Kysely toteutettiin yhteistyössä kunnan kanssa. Kyselyitä palautettiin 33kpl ja sen perusteella löytyi 12 halukasta tarjoamaan palveluita, 2 vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta ja 22 halukasta ostamaan palveluita. Palveluntarjoajista pääosa on valmiita tarjoamaan kylä- ja mökkitalkkarin palveluita. Osaamista ja kalustoa löytyy mm. kaikenlaisiin ulko- ja puutöihin. Myös kotityöpalveluiden tuottajia ja asiointiavun tarjoajia ilmoittautui useita. Palveluntarvitsijat ilmoittivat haluavansa apua pääosin kotitöihin, mutta muutamat kaipailivat turvallista ulkoiluttajaa, apua kaupassakäyntiin, pihatöihin, ikkunanpesuun yms. Vaikka

11 palautusprosentti ei ollut suuri, tuloksista ilmeni, että apua tarvitaan ja sitä ollaan valmiita myös tarjoamaan, vieläpä mukavasti ympäri kuntaa. Kyselyn pohjalta järjestettiin kuntailta, joka tarjosi tietoa yrittäjyydestä, verotuksesta sekä palveluiden tuottamisesta. Ilta oli onnistunut ja sen seurauksena ilmoittautui yhdeksän henkilöä, jotka olivat halukkaita jatkamaan työskentelyä ja tuottamaan kylätalkkari- ja/tai kotityöpalveluita. Jatkosuunnitelmissa on saada tietoa näistä palveluntuottajista kunnan nettisivuille sekä keväällä julkaistavaan palveluhakemistoon. Työryhmä jatkon toteuttamiseksi on valittu ja toiminta hyvässä vauhdissa. 8. ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA Vuosi on ollut hankkeelle lyhyt aika varsinkin suhteutettuna hankealueeseen, joka on todella laaja. Tänä aikana on kuitenkin luotu paljon yhteyksiä ja saatu sanaa leviämään ja ajatusta itämään monin paikoin. Hankkeen varsinaisten tulosten näkymisessä kestänee kauemmin kuin itse hanke kestää, sillä usein kyse on oman liiketoiminnan käynnistämisestä joka ei tapahdu käden käänteessä. Jatkon kannalta olisikin tärkeää, että asiaa vietäisiin eteenpäin jollain lailla ja pidettäisiin yhteyttä tähänastisiin kontakteihin. Hankesuunnitelma oli mielestäni liian laaja ja sisälsi liian monta osa-aluetta aikaansa nähden. Oli vaikea keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja pakko panostaa vain tiettyihin aiheisiin ja alueisiin. Ainakin täällä Päijät-Hämeen alueella kylien ja kyläyhdistysten osuus hankkeessa ei ole toiminut niin kuin suunnitelmaan oli ajateltu. Kylät ovat kyllä olleet teoriassa hoiva-asioista kiinnostuneita, mutta eivät koe asiaa akuutiksi tällä hetkellä. Aktiivisia kyliä/yhdistyksiä on ollut mm. Artjärveltä Villikkala, Asikkalasta Urajärvi, Orimattilasta Mallusjoki ja Niinikoski, Kärkölästä Lappila, Heinolasta Heinolan kk, joista Villikalassa ja Lappilassa on päästy tuloksiin. Muut yhteydenotot ovat olleet tavallisia kuntalaisia, jotka ovat lukeneet hankkeesta lehdestä ja ollet jo aikaisemmin aiheesta kiinnostuneita. Hanke on muotoutunut itsenäiseksi huolimatta siitä, että se oli osana suurempaa kokonaisuutta. Yhteistyö projektipäällikön kanssa on ollut melko hiljaista, vaikka toimimme käytännössä saman maakunnan alueella. Sekä hanketyöhön että itse hankkeeseen liittyvä ohjaus, tuki ja kiinnostus sekä käytännön ohjeistus on ollut vähäistä. Toisaalta tukea on tullut oman alueen yhteenliittymältä, kollegoilta sekä muista hankkeista. Lähes kaikissa maakunnissa on varmasti yhteinen ongelma; kyläkoulujen sekä muiden palveluiden lakkauttaminen ja sen myötä kylien autioituminen. Asutus palveluineen keskittyy kuntakeskuksiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on työllistää kylien ihmisiä tarjoamalla palveluja, mutta hiljaisissa kylissä ei juuri ole palveluille tilausta tai niitä ei ole totuttu ostamaan palveluja ja palvelujen markkinointi on puutteellista.

12 Yksi suuri epäkohta, johon hankkeen aikana törmäsi, löytyy maatalouden verotuksesta. Maatilojen perinteinen toiminta, kuten karjanhoito, on hiljenemässä ja rinnalle tarvitaan uusia toimintoja. Verottaja ei kuitenkaan hyväksy maatalouden sivuelinkeinoksi esim. kotityöpalveluiden tarjoamista ja kylätalkkaritoiminnankin nihkeästi pienissä määrin. Mielestäni juuri näiden palveluiden tuottaminen tukee maaseudun kehitystä ja ihmisten asumista omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tätä asiaa tulee viedä eteenpäin ja siihen on haettava muutosta. En myöskään enää ihmettele, miksi maassamme on niin paljon pitkäaikaistyöttömiä. Osaaikatöiden tekeminen on lähes mahdotonta, ainakin taloudellisesti ja jos olet ollut jo jonkin aikaa työttömänä, sinulle harvoin tarjotaan kokoaikaista, vakituista työtä suoralta kädeltä. Lisäksi menetät kaikki saavutetut edut ja saat täyttää tuhansia erilaisia papereita. Tähän ongelmaan olen törmännyt useamman kerran hankkeen aikana ja se on luonut turhautumista työhön. Näihin kahden viimeisen kappaleen ongelmiin tulisi saada muutoksia valtakunnan tasolla. 9. JATKOTOIMENPITEET JA EHDOTUKSET Tyyne-hankkeelle haettiin SYTYn toimesta jatkoa RAY:sta valtakunnalliseen hoivapalveluhankkeeseen, mutta laaja hanke ei saanut rahoitusta. Mielestäni jatkohanketta olisi voitu aluksi hakea neljään Tyyne-hanketta jo toteuttaneeseen maakuntaan, josta tuloksia ja esimerkkejä olisi voitu jakaa muihin maakuntiin. Päijät-Hämeen kylät ry on suunnitellut yhdessä Lahden aluekeskusohjelman kanssa yhteistä kylähanketta, jonka tavoitteena on kannustaa kyläläisiä toimimaan kyläkoulujen hyväksi kehittämällä niistä eräänlaisia monipalvelukeskuksia. Tämä KYLLIKKI kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke tulee toimimaan osittain jatkona Tyyne hankkeelle ja näinikään kannustamaan kyläläisiä asumista tukevien palveluiden tuottamiseen uudella tavalla. Päijät-Hämeessä toimii useampia hankkeita hyvinvointiyrittäjyyteen liittyen (kts. hyvinvointiyhteistyöryhmän kokoonpano). Heille on välitetty yhteystietoja hyvinvointiyrittäjyydestä kiinnostuneista sekä mahdollisista halukkaista erilaisiin koulutuksiin osallistujista. Artjärvellä palvelukartoituksen seurauksena hyvin alkanut hoivayrittäjien/kylätalkkarien aktivointi jatkuu kunnan elinkeinolautakunnan toimesta. Toiminnan kehittämiseen on sitoutunut myös yksi kyläaktiivi Villikkalasta. Tätä Artjärven toimintamallia voisi hyödyntää myös muissa kunnissa esim. Hartola.

13 10. TOTEUTEUNEET KUSTANNUKSET budjetti toteutunut 1. Palkat ja sivukulut ,00 2. Ostopalvelut ,80 3. Matka- ja majoituskulut ,90 4. Tila- ja laitevuokrat ,60 5. Toimistokulut ,20 YHTEENSÄ ,50 Kylä/kuntatilaisuudet Liite Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat Kyläilta Heinolassa Orimattilan kyläneuvottelukunta Hollolan kuntailta Hämeenkosken kylien kokoontuminen Kärkölän ja Hämeenkosken yhteinen kuntailta Kyläkokous Mallusjoella, Orimattilassa Heinolan kyläneuvottelukunta Heinola Hartola Sysmä kuntailta Orimattilan kuntailta Kuntaillan jatkotapaaminen Hämeenkoskella Kuntaillan jatkotapaaminen Heinolassa Padasjoen kylien kokoontuminen Urajärven kyläkokous Tupa-Uunon iltamat Artjärvellä n Mallusjoen takinkääntöviikot 8.8. Kyläilta Länsi-Hollolassa Elinvoimaa Maatiloilla Padasjoki, Auttoisten kylä Hartolan markkinat 5.9. Kyläkokous Kanta-Hämeessä, Teuro-Kuuslammin kyläyhdistys Elinvoimainen kylätoiminta Päijänne-Leaderin keskustelutilaisuus ETPÄHÄn kuntailta Kärkölässä ETPÄHÄN kuntailta Nastolassa Kyläilta Villikkala- Ratula Niinikoski, Artjärvellä ETPÄHÄn kuntailta Hollolassa Asikkalan kuntailta ETPÄHÄN kuntailta / kylätapaaminen Hämeenkoskella Kylien palveluiden kehittämisseminaari, Päijänne-Leader, Heinolassa Kylätapaaminen Artjärvellä (palvelukyselyn purku) Kuntatilaisuus palveluntarjoajille Artjärvellä 15

14 Koulutustilaisuudet Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat 6.6. Opetusta Päijänne-instituutilla, Maaseudun tekniset ammatit tutuiksi Hämeenkosken eläkeliiton toimintapäivä Kylätalkkarikoulutus Kylätalkkarikoulutus Avittajat palvelukurssi Avittajat palvelukurssi Kylätalkkarikoulutus Avittajat palvelukurssi Avittajat -palvelukurssi Avittajat -palvelukurssi Hoiva- ja huolenpitokurssi, Heinolan työvoimatoimisto 14 Muut tilaisuudet, johon osallistuttu (Niissä, joissa merkitty osallistujamäärät tai, esitelty hankkeen toimintaa) Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat Pro Agrian SYPVE hankkeen Hoivayrittäjä -koulutuspäivä Kärkölässä P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmän tapaaminen Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen Jatkohankkeen suunnittelupalaveri RAY:ssa Kylämarkkinat Lahdessa, Päijät-Hämeen kylät ry Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen Yhdyskuntatekniikan messut Lahdessa, (Vertti tapaaminen) Hyvinvointiklusteri Orimattilassa Hyvinvointialan verkostotapaaminen Espoossa 3.6. Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen Keskustelutilaisuus P-H:n uudesta maakuntakaavasta 8.6. Hyvinvointialan toimijoiden keskustelutilaisuus STM:ssä Vesihuoltoneuvottelukunnan keskustelutilaisuus P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmän tapaaminen Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä Pestuumarkkinat Lahdessa Maatilat kuntoutumisen välineenä seminaari Lahdessa n Hyvivointiklusteri Orimattilassa Yrittävä maaseutu 2020 seminaari/ messutapahtuma Hämeenlinnassa Hoivi-hankkeen kotipalveluilta Lammilla Kylätalousseminaari Nastolassa SYTYn neuvonpitoseminaari Tampereella n Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmä Hyvinvointialan verkostotapaaminen Lahdessa P-H kylät ry:n opintoretki Tampereelle n ELMA messut Helsingissä Keskustelutilaisuus kyläkoulujen säilyttämisestä Lahden alueen

15 kansanedustajien kanssa Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä P-H kylien hallitus Tyyne-ryhmän tapaaminen Koulutukset, joihin osallistuttu Päivämäärä Tilaisuus 9.2. Vertti & Tyyne hankkeen orientaatiokoulutus Riihimäellä Tietopaketti kylä- ja yhdistystiedottamisesta, P-H kylät ry:n koulutusta Vertti & Tyyne koulutusta Koulvolassa 8.3., 15.3., Palmenian Hyvinvointi Hyrrä koulutus (Hyvinvointialan yrittäjyys) 21.3., Vertti & Tyyne koulutusta Säkylä Nummijärvi Vertti & Tyyne koulutusta Turussa Sosiaali- ja terveysturvan päivät Jyväskylässä Vertti & Tyyne koulutusta Lappeenrannassa Kun palvelut pakenevat seminaari Tampereella Vertti & Tyyne koulutusta Riihimäellä Lisäksi 47 palaveria / yhteistyötapaamista eri hankkeiden, kuntien ja yhdistysten edustajien kanssa.

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 Laurellintie 55 15140 Lahti 17320 Asikkala p. (03) 8114 280, 050 594 9980 p.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 Laurellintie 55 15140 Lahti 17320 Asikkala p. (03) 8114 280, 050 594 9980 p. Kyllikki Kyläkouluista monipalvelukeskuksia Hankesuunnitelma 4.1.2006 Yhteishanke: Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy / Aluekeskusohjelma Päijät-Hämeen kylät ry Yhteyshenkilöt: Riitta Vesala Elina Leppänen

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy Messututkimus RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Suorakanava Oy Yhteenveto RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 25 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KYLÄ VÄLITTÄÄ VAUHTIIN, hanketunnus xxx 1.10.2008-30.4.2009

KYLÄ VÄLITTÄÄ VAUHTIIN, hanketunnus xxx 1.10.2008-30.4.2009 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen kylät ry yhteishanke KYLÄ VÄLITTÄÄ VAUHTIIN, hanketunnus xxx 1.10.2008-30.4.2009 Yhteenveto Hankkeen tavoitteena oli käynnistää

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Monia pieniä askeleita

Monia pieniä askeleita Monia pieniä askeleita Päijät-Hämeen kyläohjelma 2004 2008 tavoitteiden toteutuminen sosiaalinen välitilinpäätös 2006 Päijät-Hämeen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien yhteinen tahdonilmaisu kylien,

Lisätiedot

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6 Yhteistyösopimus työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä Päijät-Hämeessä 1 Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tällä sopimuksella sovitaan niistä edellytyksistä, ehdoista ja toimintatavoista,

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013 Messututkimus RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Yhteenveto RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 20 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan

KYMENLAAKSON KYLÄT RY. Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013. Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan KYMENLAAKSON KYLÄT RY Maakunnallinen Kylien Kehittämisohjelma 2011-2013 Potkua ja Vauhtia Kylätoimintaan 2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 3 Maakunnallinen kylien kehittämisohjelma 2011-2013 4 Kehittämisohjelman

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot