Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014"

Transkriptio

1 Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014

2 1 Sisällys 1 Perhetyöstä yleisesti 1.1 Mitä perhetyöllä tarkoitetaan? Ehkäisevä vs. lastensuojelun (korjaava) perhetyö Suunnitellut lainsäädännön muutokset 5 2 Loimaan kaupungin perhetyö 2.1 Perhetyön nykytila Kaupungin oma perhetyö Ostopalvelut Kehittämistarpeet 7 3 Tutustumiskäyntien satoa 8 4 Yhteenvetoa perhetyön kehittämisestä valtakunnallisesti 10 5 Kehittämisehdotukset 11 6 Yhteenveto kehittämisestä taulukkona 16

3 2 1 Perhetyöstä yleisesti 1.1 Mitä perhetyöllä tarkoitetaan? Perhetyö -nimikkeen alla voidaan tehdä työtä hyvin erilaisin menetelmin ja eri toimintamuotoja apuna käyttäen. Perhetyön yksiselitteinen ja kokonaisvaltainen määrittely on haastavaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Toimintamuotona perhetyö on joka tapauksessa vakiintunut osaksi kuntien toimintaa. Perhetyötä tehdään moninaisesta ennaltaehkäisevästä työstä lastensuojelulaissa määriteltyyn korjaavaan lastensuojelutyöhön. Puhutaan esimerkiksi perhetukityöstä, avopalvelutyöstä, perhekuntoutustyöstä, avohuollollisesta perhetyöstä ja kenttätyöstä. Silloin, kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat laajasti kuntalaiset ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matala. Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja lapsiperheiden kotipalvelu tulee kuitenkin olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Ehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Sekaannusten välttämiseksi useissa kunnissa on ryhdytty nimittämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävää perhetyötä lastensuojelun perhetyöksi tai tehostetuksi perhetyöksi. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään sosiaalihuoltolain nojalla. Lapsiperheiden kotipalvelu on vähentynyt merkittävästi viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja monissa kunnissa se on korvattu perhetyöllä. Kun vuonna 1990 lapsiperheistä 8,2 prosenttia sai kodinhoitoapua, vuonna 2010 osuus oli enää 1,5 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon perhetyö on lastensuojelulain mukainen lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, jonka tehtävänä on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Perhetyön keskeisenä tehtävänä on työskennellä lapsen edun mukaisesti ja nostaa lapsen tarpeita esille. (SHL valmistelun loppuraportti STM 2012:21.)

4 3 Myös seurakunnilla ja järjestöillä on tarjolla erilaisia perhetyön muotoja erilaisiin perhetyön tarpeisiin. Tunnetuimmat perhetyön järjestötoimijat ovat Ensi- ja turvakotien liiton Alvari-perhetyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetyö. Yleensä kunnat hankkivat järjestöjen tuottamaa perhetyötä ostopalveluina. Perhetyötä tarjoavat nykyisin myös yksityiset lastensuojelualan yritykset. 1.2 Ehkäisevä vs. lastensuojelun (korjaava) perhetyö Ehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Ehkäisevä perhetyö voi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa. Ehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Ehkäisevä perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn. Ehkäisevää perhetyötä voidaan toteuttaa esim. päivähoidossa, kouluissa tai neuvoloissa. Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaava toimielin järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä (lastensuojelulaki 36 ). Lastensuojelulain perusteluissa (HE 272/2007 vp, Eduskunta) perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Lastensuojelun perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Lastensuojelun perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Lastensuojelun perhetyöntekijän työn sisällön kuvauksessa lastensuojelun perhetyön todetaan olevan lastensuojelulain tarkoittamaa perhe-

5 4 ja yksilökohtaista, ennalta ehkäisevää tai korjaavaa avohuollon tukitoimintaa ja sellaisena myös lastensuojelun sosiaalityön menetelmä. Lastensuojelun perhetyö on vaativaa, ja edellyttää työntekijältä vahvaa ja monipuolista tietopohjaa sekä ammattitaitoa, sekä kykyä kohdata ihminen aidosti. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä työssä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei ole pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on aina myös läsnä. Kuitenkin perhetyössä on leimallista lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tehdään aina avohuollon tukitoimipäätös, ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen perustuu lapsen vastuusosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan. Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, tavoitteista, arvioinnista ja lopettamisesta päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. Samalla pyritään myös motivoimaan ja sitouttamaan perhettä yhteiseen työskentelyyn. Lastensuojelun perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun avohuollon tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna. Perhetyön alkukartoitus on joskus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä kuin lastensuojelutarpeen selvitys (erityisesti vauvaperheissä). Perhetyön alkukartoitus ei kuitenkaan voi korvata lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen selvittäminen ja tarvittava tuki ja ohjaus, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen parantaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen mahdollistuisi ja vältyttäisi huostaanotolta.

6 5 1.3 Suunnitellut lainsäädännön muutokset Sosiaalihuoltolakia ollaan uusimassa, ja uuden lain tarkoituksena on astua voimaan Lakiesityksessä on ehdotettu, että osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluita olisivat perhetyö, tukihenkilöt ja perheet sekä vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lisäksi lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu. Myös lastensuojelulakiin on suunniteltu muutosta, jossa kiristettäisi kiireellisen sijoituksen ehtoja. Samalla lakiesityksessä velvoitetaan kunta tarjoamaan muita kiireellisesti järjestettäviä tukimuotoja, kuten tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta. Tukimuotoja voitaisiin käyttää kuitenkin vain, jos ne olisivat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia. Lainsäädäntömuutosten tavoitteina on mm. nopea vastaaminen lastensuojelutarpeisiin ja tulleisiin ilmoituksiin, sekä pyrkiminen ennakolliseen toimintaan kuten lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön keinoin tukemiseen sosiaalihuoltolain nojalla. Lastensuojelu sijoittuisi esityksen mukaan aiempaa vahvempien peruspalveluiden rinnalle, ja samalla tuleekin turvata se, ettei lastensuojelun asiakkuus katkaise tai estä sosiaalihuoltolain mukaisten tai muiden lapsia ja perheitä tukevien palveluiden saamista. Lastensuojelun avohuoltona voitaisiin peruspalveluiden lisäksi järjestää esimerkiksi tehostettua perhetyötä, ja tarvittaessa sijoittaa koko perhe joko laitos- tai perhehoitoon ympärivuorokautisesti. Pidemmällä tähtäimellä myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen suuremmille alueille, ja sen mukaisesti järjestettävä uusi organisoituminen vaikuttavat perhetyön ja koko lastensuojelun toteuttamiseen.

7 6 2 Loimaan kaupungin perhetyö 2.1 Perhetyön nykytila Kaupungin oma perhetyö Perhetyö sijoittuu Loimaan kaupungin organisaatiossa sosiaalityön tehtäväalueelle ja on osa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Perhetyön saamiseksi vaaditaan aina lastensuojelun asiakkuus. Ehkäisevää perhetyötä Loimaalla ei ole tarjolla. Lastensuojelun perhetyössä työskentelee kaksi perheohjaajaa (sosionomi AMK) ja kaksi perhetyöntekijää (toisen asteen tutkinto). Perhetyötä tehdään sekä yksin että parityönä, riippuen perheen koosta, asetetuista tavoitteista ja työskentelytilanteen haasteellisuudesta. Perhetyössä on noudatettu pääosin tiimityömallia, jossa työparina toimii perheohjaaja ja perhetyöntekijä, ja heillä on tukenaan oma lastensuojelun sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaajatyöpari. Perhetyön työntekijöiden työaikana on yleistyöaika 38,25 tuntia viikossa. Viikonloppuisin ja iltaisin ei perhetyötä ole mahdollista saada. Käytännössä päivittäinen työskentelyaika sijoittuu joustaen klo 7 ja klo 18 välille. Perhetyön työntekijöillä on kirjaamista ja muita toimistotöitä varten kaksi toimistohuonetta Hirvikosken vanhalla kunnantalolla. Kaikilla on omat pöytätietokoneet siten, että kaksi henkilöä (työpari) on sijoittunut samaan huoneeseen. Lisäksi perhetyön käytössä on Telkäntie 3:ssä sijaitseva kerrostalokolmio, Perhetupa. Perhetuvalla voidaan pitää ryhmämuotoista toimintaa, tavata vanhempia, lapsia tai perheitä erikseen sekä toteuttaa tuettuja lasten tapaamisia tai antaa tarvittaessa neutraali, kodinomainen paikka tapaamiselle. Erilliset toimistohuoneet on tarvittu, koska perhetuvalle ei ole ollut saatavissa kirjaamiseen soveltuvaa toimivaa tietoverkkoa. Perhetyön asiakkuudessa on keskimäärin asiakasta/kk. Perhetyö myönnetään lastensuojelullisena avohuollon tukitoimena, ja siitä laaditaan aina perhetyön suunnitelma. Suunnitelmaa arvioidaan tarvittaessa. Tavoitteena ovat tarkistukset 3 kk:n välein, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

8 7 Perhetyön työntekijät toteuttavat työssään laaditun suunnitelman mukaisesti perheen vanhempien ja lasten neuvontaa ja ohjausta, osallistuvat tarvittaessa perheen jäsenten kanssa kodin toimintoihin ja asiointiin, sekä käyttävät erilaisia toiminnallisia menetelmiä työn kohteena olevien asioiden ja teemojen osalta Ostopalvelut Ensisijaisena vaihtoehtona on pidetty perhetyön palvelujen järjestämistä oman perhetyön henkilöstön voimin. Perhetyössä onkin käytetty ostopalveluita lähinnä akuutteihin tarpeisiin tai hyvin intensiivistä tukea vaativiin tilanteisiin. Perhetyön ostamista yksityisiltä palvelutuottajilta kiristettiin vuoden 2013 alusta taloudellisten säästöjen vuoksi. Intensiivisen perhetyön hinta ostopalveluna per asiakkuus on n e/kk. Vuonna 2012 yksityiseltä sektorilta ostetun perhetyön osuus on ollut ,46 euroa. kun vuonna 2013 perhetyötä ostettiin yksityisiltä palveluntuottajilta yhteensä eurolla, Oman perhetyön työntekijäresurssi on ollut tänä aikana ennallaan. Perhetyön ostopalvelujen supistaminen on tarkoittanut sitä, että kaupungin perhetyön piiriin on tullut enemmän perheitä, ja työntekijältä irrotettavissa oleva aika per perhe on vähentynyt. Osaksi perhetyön palvelujen kanssa limittäin on hankittu myös tukihenkilötyötä. Osassa tapauksia ostopalveluna järjestetty tukihenkilötyö taas on voinut olla vaihtoehtona perhetyön hankkimiselle. 2.2 Kehittämistarpeet Perhetyön resurssit ovat nykyisellä toimintamallilla ja asiakasmäärällä todettu niukiksi. Varsinkin koetaan, että intensiivistä perhetyötä vaativat, akuutissa tuen tarpeessa olevat perheet eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti apua tilanteeseensa. Myös tarve iltojen ja viikonloppujen aikaiseen työskentelyyn on olemassa tiiviimpää tukea tarvitsevien perheiden kohdalla (osassa perheistä päivällä lapset koulussa ja vanhemmat töissä).

9 8 Perhetyön toimistohuoneiden sijainti on aiheuttanut paljon keskustelua, ja fyysisen välimatkan lastensuojelun sosiaalityöhön on koettu vaikuttavan keskinäiseen tiedonkulkuun ja asioiden sujuvuuteen. Useassa kunnassa on herätty huomaamaan ehkäisevän perhetyön tarpeellisuus ja ehkäisevän työn lisäämisen kautta tulevat taloudelliset säästöt (vrt. mm. Imatran malli). Loimaalla sijoituskustannukset ovat jo pitkään olleet valtakunnallisesti vertailtuna korkealla tasolla, joten jatkossa olisi painotuttava entistä enemmän oikea-aikaisin ja tarpeeksi vaikuttaviin tukitoimiin, jotta sijoituksilta voitaisiin viimeiseen asti välttyä. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan Loimaalla kahden työntekijän työpanoksen verran. Yhteistyö lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön välillä on ollut asiakaskohtaista ja sitä on ollut vähän. Esiin on noussut myös tarve laatia näille kahdelle palvelulle selkeät yhteistyöraamit ja roolitukset, jotta kaikkia saatavilla olevia resursseja voitaisiin joustavasti ja tehokkaasti käyttää. Loimaalla on vuodesta 2011 lähtien toiminut oma perhetukikeskus, josta käsin lastensuojeluasiakkaille on räätälöity myös avohuollon tukitoimena annettavia palveluita. Perhetukikeskuksesta on poikkeustilanteissa voitu lisäksi saada työpariapua, tai ilta- ja viikonloppuajan tarkistuskäynteihin tarvittavaa työresurssia. 3. Tutustumiskäyntien satoa Kevään 2014 aikana käytiin tutustumassa kolmen eri kaupungin perhetyöhön (Lempäälä, Sastamala, Forssa). Lisäksi perhetyöntekijät osallistuivat Varsinais- Suomen perhetyöntekijät ja ohjaajat ry:n hallituksen kokoukseen, jossa he ottivat esille samat kysymykset, jotka oli laadittu tutustumiskäyntejä varten. Kokouksessa tehtiin myös aloite siitä, että tarjotaan Turun ammattikorkeakoululle tehtäväksi opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena olisi selvittää Varsinais-Suomen kuntien perhetyön yhteneväisiä ja eroavia työtapoja kehittävällä työotteella.

10 9 Tutustumisten tuloksena voidaan todeta, että jokainen paikkakunta toteuttaa lastensuojelun perhetyötä hiukan eri tavoilla ja resursseilla, mutta yhteisiksi tunnusmerkeiksi huomioitiin seuraavaa: - intensiivisen perhetyön tarve on kasvanut, - ostopalveluja on jouduttu jonkin verran hankkimaan oman perhetyön täydennykseksi, - työntekijät eivät tee viikonloppu- ja iltatyötä, - kaikki tekevät palvelun aloittamisesta selkeät päätökset ja suunnitelmat sekä tarkistavat palveluntarvetta määräajoin, - työtä tehdään sekä yksin että työparina, - työn sisällöt ovat laajat ja sisältävät keskustelujen, tavoitteellisen ohjausja neuvontatyön lisäksi arkipäivän asioissa tukemista, mm. yhdessä siivoamista, ruuanlaittoa, asiointia, - tarpeellisiksi katsottuja asiakaskuljetuksia hoidetaan osana työtä, - ryhmätoiminnan järjestäminen avoimina/suljettuina ryhminä kotikäyntejä täydentävänä palveluna. Toisistaan eriäviäkin käytäntöjä löytyi: - yhdessä kunnassa perhetyön käytettävissä on leasing-auto, - lastensuojelun perhetyön organisaatioasema suhteessa ehkäiseviin palveluihin ja esimiesresurssiin vaihteli, - työparin valinta joko perhetyön sisältä tai yhteystyötahoista, - osassa myös lastensuojelussa omaa kotipalvelua erikseen, tai tarvittava kotipalvelu oli lastensuojeluasiakkaille ilmaista, - ehkäiseviä palveluja vaihtelevasti, mm. neuvolan perhetyötä, varhaiskasvatuksen perhetyötä, koulun perhetyötä, yleistä perheohjausta. Esiin nousseita kehittämisideoita: - työparin hakeminen muualta kuin perhetyöstä, esim. neuvolasta, lapsiperheiden kotipalvelusta, perhetukikeskuksesta, - perhetyön eri muotojen selkeämpi tuotteistaminen, - määräaikaisten päätösten laatiminen, ns. ikuisuusperheiden vähentäminen,

11 10 - neuvolan ensisynnyttäjille suunnattuihin perhevalmennuksiin osallistuminen, - tiivis yhteys tukiasumisen järjestämiseen (asunto, jossa ollaan perhetyön asiakkuudessa lähellä perhetyön omia tiloja) 4. Yhteenvetoa perhetyön kehittämisestä valtakunnallisesti Ehkäisevän perhetyön tekeminen kunnissa on valtakunnallisesti yleistynyt koko ajan. Yleisimmin ehkäisevää perhetyötä tehdään lastenneuvolasta käsin. Muita ehkäisevän perhetyön hallinnollisia koteja voi olla esim. koulu, varhaiskasvatus ja sosiaalityö. Osassa kuntia kehittämistyö on aloitettu erilaisten hankkeiden muodossa, osassa taas kiinteänä osana perustyön kehittämistä. Usein ehkäisevän perhetyön kehittäminen liittyy kiinteästi myös lasten ja perheiden peruspalvelujen uudistamiseen siten, että työmenetelmällisesti lisätään konkreettista yhteistyötä perhetyön suuntaan. Seuraavassa kaksi erilaista esimerkkiä perhetyön kehittämisestä: Ns. Imatran malli: Imatra on vajaan asukkaan kaupunki, jossa lasten ja nuorten pahoinvoinnista aiheutuvat kulut ovat olleet maan keskitasoa korkeammat ja lastensuojeluun on tullut uusia asiakasryhmiä (vanhemmat jotka ovat avuttomia kasvatustehtävässään ja perheitä joilla puuttuu tai ovat puutteelliset läheis- ja tukiverkostot). Tavoitteena ollut palvelujen kehittäminen niin, että autetaan ajoissa. Tämä on edellyttänyt ehkäisevien tukipalveluiden vahvistamista peruspalveluissa. Satsauksena osoitettiin v pysyvä rahoitus kuuden perhetyöntekijän palkkaamiseen hyvinvointineuvolaan, jossa perhetyöntekijät työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien työpareina. Palvelu on perheille maksutonta. Lisäksi yleisessä kotipalvelussa on perheiden kotipalveluun osoitettu 3 henkilön työpanos, palvelu on maksullista. Palkittu v Kunnallinen lastensuojeluteko palkinnolla. Ehkäisevään perhetyöhön satsaamisella on tavoiteltu lastensuojelukustannusten nollatasokehitystä, mutta Imatran hyvinvointitoimialajohtajan mukaan tuonut vuosi vuodelta säästöjä. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke ELLA ( ): Ehkäisevän työn esite, jossa esimerkein laskettu kustannuksia ehkäisevän ja

12 11 korjaavan työtavan kustannuserosta. Eräs esimerkki lyhennettynä: Ilman puolisoa paikkakunnalle muuttanut Jenni odottaa kaksosia. Ei tunne paikkakunnalta juuri muita kuin naapurinsa. Jenni synnyttää kaksoispojat ja sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Korjaavan työtavan mukaisesti lastenneuvola tekee tilanteen kärjistyttyä huolissaan lastensuojeluilmoituksen, lapset sijoitetaan kiireellisesti ja äiti menee osastojaksolle. Äidille järjestetään osastohoidon jälkeen lääkitys ja terapia, tarvittavat pikkulapsipsykiatrian käynnit ja konsultaatiot. Sijoitusyksikön perhetyö jatkaa työtä kotiin kuukauden ja siitä jatkaa kunnan oma perhetyö 5 kk. Kustannukset e. Ehkäisevän työtavan kautta toteutettuna jo äitiysneuvolassa havaittujen masennusoireiden perusteella tehty moniammatillisen tiimin arvio johtaa neuvolan perhetyön aloittamiseen, psykologin tukeen ja lasten synnyttyä pikkulapsipsykiatrista vuorovaikutusta tukevaan hoitoon ja vähitellen avoimen päiväkodin ryhmään ja muuhun vertaistukeen. Kustannukset e. 5. Kehittämisehdotukset Kehittämisehdotukset on ryhmitelty sen mukaan, minkä tyyppisiä muutoksia ehdotuksessa on kyseessä. 1) Ehkäisevän perhetyön perustaminen: Sekä suunniteltujen lainsäädäntömuutosten, että useiden kuntien hyvien kokemusten perusteella ehdotetaan ehkäisevän perhetyön palvelun perustamista. Lisäresurssina tarvitaan kaksi uutta työntekijää, joilla tulee olla vähintään lähihoitajan koulutus. Ajatuksena olisi, että ehkäisevän perhetyön työntekijät saisivat tarvittaessa työparia perheen tukemiseen peruspalveluista, mm. neuvolasta, koulusta tai päiväkodista. Mikäli painopiste lainsäädäntömuutosten myötä siirtyy vieläkin enemmän ehkäisevän työn suuntaan, tulee varautua siirtämään lisäresurssia lastensuojelun perhetyöstä joustavasti ehkäisevän perhetyön tekemiseen. Myös asiakkuuksien joustavat saattaen siirrot tarvittaessa lastensuojelun suuntaan tulee mahdollistaa. Ehkäisevän perhetyön tarkoituksena on jatkossa mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen avun antaminen perheelle, ja tätä kautta asiakaspaineen

13 12 väheneminen lukumääräisesti lastensuojelun perhetyön suuntaan. Useiden kuntien kokemuksen mukaan ehkäisevään perhetyöhön satsaaminen on vähentänyt itsessään lastensuojeluasiakkuuksia, lastensuojelun sijoituskustannuksia (vrt. yksi vuoden kestävä sijoitus n e) ja lisännyt tukea tarvitsevien perheiden hyvinvointia oikea-aikaisen avun saamisen kautta. 2) Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun palveluiden keskinäisten yhteistyöperiaatteiden selkeyttäminen Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arkielämän, lasten- ja kodinhoidon tavoitteellista ja suunnitelmallista vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelua voidaan antaa myös äkillisissä perheen kriisitilanteissa. Kotipalvelun tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen perheen tarpeista lähtien. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri tavoin vammaisten lasten perheiden kodinhoidollisten ja jaksamiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseen. (Valvira, Esitteet 6:2012.) Loimaalla lapsiperheiden kotipalvelusta puhutaan osittain perhetyön nimikkeellä, osittain kotipalvelun nimikkeellä. Käytännön työn ja yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on tullut tarve selkeyttää myös lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun perhetyön keskinäistä roolitusta. Lähtökohtaisesti lapsiperheiden kotipalvelu on kaikkien kriteerit täyttävien lapsiperheiden saatavilla, kun taas lastensuojelun perhetyötä voi saada vain lastensuojelun asiakkaana. Käytännön tilanteissa on huomattu, että myös lastensuojelun asiakkuudessa olevat, perhetyötä saavat lapsiperheet saattavat tarvita kotipalvelun tukea kotihoidossa luodun kriteeristön mukaisesti. Lastensuojeluasiakkuus ei siis saisi estää kotipalvelun saamista. Lastensuojeluperheelle tämän palvelun tulisi olla maksutonta. Edellä mainituista asioista tulisi luoda selkeä ohjeistus ja käytäntö, jotta asiakasohjaus ja tarvittavat palvelut järjestyisivät viiveettä ja tarpeenmukaisesti. Mikäli uusi ehkäisevän perhetyön työpari saadaan, tulisi jatkossa miettiä ehkäisevän lastensuojelun yksikön perustamista. Sen muodostaisivat lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö. Tämä yksikkö sijoittuisi

14 13 sosiaalityön alueelle, ja siellä tehtäisi yhteydenottojen perusteella palvelutarpeenarviointi, palvelupäätökset ja asiakasmaksupäätökset. 3) Perhetukikeskuksen ja lastensuojelun perhetyön välisen yhteistyön syventäminen Lastensuojelussa on vuoden 2014 alun aikana kokeiltu tiivistettyä asiakaskohtaista yhteistyötä perhetyön ja perhetukikeskuksen välillä. Tiivistetyn yhteistyön ajateltiin toimivan erityisesti sellaisessa tilanteessa, joissa asiakkuus on lähtenyt perhetukikeskussijoituksesta, ja työskentely jatkuu kotiutumisen jälkeen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä asetti työskentelylle tavoitteet, ja kokeilua varten laadittiin malli, jossa roolitettiin työntekijöiden tehtävät, suunniteltiin työskentelyjakson pituus ja käyntikerrat. Kokemukset kokeilusta olivat hyvät, mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota perhetukikeskuksen muuhun työmäärään, sekä siihen, että kyseisessä työskentelymallissa tulee yhden ja saman henkilön voida sitoutua toimimaan perhetyön parina koko jakson ajan. Muutakin yhteistyötä on lisätty perhetyön ja perhetukikeskuksen välillä. Perhetukikeskukselta on pyydetty työparia yllättäviin poissaolotilanteisiin, ja asiakastilanteisiin, joissa ilta- ja/tai viikonloppuaikainen kotikäynti on ollut tarpeellinen tehdä. Perhetukikeskuksen työntekijät ovat suhtautuneet kehittämistyöhön myönteisesti, mutta yhteistyö edellyttää hyvää organisointia ja suunnittelua, jotta perhetukikeskuksen ydintehtävät tulevat riittävän hyvin hoidetuiksi. Perheeseen tehtävä työ tulisi olla myös kiinteänä osana perhetukikeskuksen omaa sijoituksen aikaista toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen sijoituksen aikana perhetukikeskuksen työntekijä käy läpi tavoitteita ja lapsen huollossa ja kasvatuksessa korjattavia asioita vanhempien kanssa, jotta tarvittavat muutokset kotioloissa saadaan tehtyä, ja lapsi voisi mahdollisimman nopeasti palata pysyvästi kotiin. Perhetukikeskuksesta voitaisiin myös jatkaa työskentelyä perheeseen sijoitusjakson jälkeen, jotta muutosten pysyvyys voitaisiin varmistaa.

15 14 Yhteistyötä perhetukikeskuksen ja lastensuojelun perhetyön välillä tulee edelleen lisätä ja kehittää, jotta palveluista tulee joustavia ja mahdollisimman hyvin tarpeita vastaavia. 4) Lastensuojelun perhetyön sisällöllinen kehittäminen Lastensuojelun perhetyön työntekijöillä kuluu paljon aikaa matkustamiseen eri perheiden välillä ja toimistolle kirjaamaan. Ajosta tulee myös huomattavia kustannuksia kilometrikorvausten muodossa. IT-palvelujen kanssa on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta salkkumikroihin ja etäyhteyteen. Tämä muutos vähentäisi työntekijöiden oman arvion mukaan toimistotilojen tarvetta ja ajokustannuksia, sekä lisäisi työpäivään perheiden luona käytettävää aikaa. Em. muutosten toteuttaminen mahdollistaisi sen, että perhetyölle riittäisi jatkossa toimistotilaksi yksi työhuone. Sosiaalitoimistossa on syyskuun alusta 2014 vapautunut yksi toimistohuone, johon perhetyö voisi muuttaa. Lisäksi Kartanonmäellä Pikkukartanon pihapiirissä olevan omakotitalon tilat ovat vapautuneet kehitysvammahuollolta syyskuun 2014 puolivälissä. Tilat soveltuvat erittäin hyvin perhetyön käyttöön, joten Perhetupa voisi siirtyä Hirvikoskelta vuokratiloista kaupungin omiin tiloihin. Lastensuojelun perhetyötä tulisi myös sisällöllisesti eritellä erityyppisiksi palvelulinjoiksi, jolloin työn jäntevyys ja tavoitteellisuus korostuisivat. Tällaisia sisällöllisesti ja kestollisesti eriteltyjä palvelumuotoja voisi olla intensiivinen/tehostettu perhetyö, säännöllinen (perus-)perhetyö ja jälkihuollon perhetyö. Kaikki perhetyön muodot tulisivat olla lähtökohtaisesti määräaikaisia, jolloin kuitenkin tarvittaessa päätöstä voitaisiin jatkaa. Lisäksi tulisi arvioida perhetyön mahdollisuudet tukea myös isompien lasten / nuorten perheitä nuoruusvaiheen kehityshaasteissa. Em. työn kehittämisen lähtökohtana on jatkuva reaaliaikainen seuranta perhetyön asiakkuudessa olevien perheiden lasten tilanteesta, lukumääristä ja tarpeista, jotta resursointi saadaan joustavasti jaettua tarpeiden mukaisesti. Intensiivisen perhetyön tarve on viime aikoina korostunut lastensuojeluperheiden osalta. On kaivattu tukitoimea, jossa perhetyöntekijä voisi käydä perheessä esim.

16 15 5 x viikossa, ja olla perheessä useamman tunnin kerralla. Tähän ei ole ollut mahdollisuutta perhetyön suurten asiakasmäärien aiheuttaman aikapulan vuoksi. Perheissä onkin tavallisesti käyty n. 1-2 viikossa. Mikäli ehkäisevään perhetyöhön saadaan uusi työpari ja muut lastensuojelun perhetyötä koskevat sisällölliset uudistukset saadaan toteutetuksi, on arvioitavissa että lastensuojelun perhetyötä voidaan tehdä ainakin osittain intensiivisellä työotteella. Lisäksi perhetyötä tulisi voida tarvittaessa tehdä asiakkaan verkoston eri toimijoiden kanssa työparina tai ns. konsultaatiosuhteessa. Myös jo lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa lastensuojelun perhetyön mukana olo tekisi selvitysjaksosta konkreettisemman ja voisi toimia jo lyhytaikaisena interventiona sinänsä.

17 16 7 Yhteenveto kehittämisestä taulukkona Nykytila Kehittämistarve Ratkaisu Lastensuojelun perhetyön Perhetyön lisääminen Ehkäisevän perhetyön resurssien niukkuus, ei ehkäisevään suuntaan, perustaminen, ehkäisevää perhetyötä >huom. tulevat kaksi uutta henkilöä lakivelvoitteet Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön selkeytymätön suhde Yhteistyön, kriteerien ja resurssien tehokkaampi kohdentaminen ja käyttö Ehkäisevän perhetyön yksikön perustaminen, johon sisältyisi ehkäisevä perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyötä ei ole käytettävissä viikonloppuisin ja iltaisin Perhetyön tarvetta myös viikonloppu- ja ilta-aikaan Perhetukikeskuksen ja perhetyön välisen yhteistyön syventäminen, esim. ns, kontrollikäyntien tekeminen viikonloppuisin Erillisiä tukitoimia perhetukikeskuksessa ja perhetyössä Kokonaisvaltaisempi työote perheen asioissa Perhetukikeskuksen ja perhetyön rinnakkainen/ vuoroittainen työskentely perheissä tiiminä Lastensuojelun perhetyön sisällön selkeytymättömyys Erityyppisten palveluiden sisältöjen määrittely ja käyttäminen tarpeita vastaavasti Eri palvelumuotojen erittely ja nimeäminen, sekä niiden mukaan toimiminen Intensiivistä perhetyötä ei omana työnä juurikaan tehdä Tarve ajoittaiseen, nopealla aikataululla tarvittavaan intensiiviseen perhetyöhön Osittain ratkaisuna paineen vähentäminen ehkäisevän perhetyön avulla, osittain palvelun ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta Perhetyötä tehdään Tarve joustavampaan Työparityöskentely perhetyön tiimin sisällä työparityöskentelyyn, tarvittaessa joustavasti työparina tai yksin koska toimii usein tehokkaampana interventiona esim. neuvolan, perhetukikeskuksen, kelton ja kuraattorin kanssa

18 17 Lastensuojelun perhetyön työskentelyvälineiden ja tilojen epätarkoituksenmukaisuus (ajankäyttö, tiedonkulku) Tarve joustavampaan kirjaamismahdollisuuteen ja tiiviimpään yhteydenpitoon lastensuojelun sosiaalityön kanssa salkkumikrot etäyhteyksillä, Hirvikosken kunnantalon toimistotiloista luopuminen ja sosiaalitoimiston vapaaseen huoneeseen siirtyminen, Perhetuvan muutto Telkäntien vuokrakolmiosta Kartanonmäen omakotitaloon

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4876/2015 05.05.00 105 Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. 046 877 2774 Elina Palojärvi,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot