Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014"

Transkriptio

1 Perhetyön selvitys Loimaan kaupunki 2014

2 1 Sisällys 1 Perhetyöstä yleisesti 1.1 Mitä perhetyöllä tarkoitetaan? Ehkäisevä vs. lastensuojelun (korjaava) perhetyö Suunnitellut lainsäädännön muutokset 5 2 Loimaan kaupungin perhetyö 2.1 Perhetyön nykytila Kaupungin oma perhetyö Ostopalvelut Kehittämistarpeet 7 3 Tutustumiskäyntien satoa 8 4 Yhteenvetoa perhetyön kehittämisestä valtakunnallisesti 10 5 Kehittämisehdotukset 11 6 Yhteenveto kehittämisestä taulukkona 16

3 2 1 Perhetyöstä yleisesti 1.1 Mitä perhetyöllä tarkoitetaan? Perhetyö -nimikkeen alla voidaan tehdä työtä hyvin erilaisin menetelmin ja eri toimintamuotoja apuna käyttäen. Perhetyön yksiselitteinen ja kokonaisvaltainen määrittely on haastavaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Toimintamuotona perhetyö on joka tapauksessa vakiintunut osaksi kuntien toimintaa. Perhetyötä tehdään moninaisesta ennaltaehkäisevästä työstä lastensuojelulaissa määriteltyyn korjaavaan lastensuojelutyöhön. Puhutaan esimerkiksi perhetukityöstä, avopalvelutyöstä, perhekuntoutustyöstä, avohuollollisesta perhetyöstä ja kenttätyöstä. Silloin, kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat laajasti kuntalaiset ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matala. Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja lapsiperheiden kotipalvelu tulee kuitenkin olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Ehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Sekaannusten välttämiseksi useissa kunnissa on ryhdytty nimittämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävää perhetyötä lastensuojelun perhetyöksi tai tehostetuksi perhetyöksi. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään sosiaalihuoltolain nojalla. Lapsiperheiden kotipalvelu on vähentynyt merkittävästi viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja monissa kunnissa se on korvattu perhetyöllä. Kun vuonna 1990 lapsiperheistä 8,2 prosenttia sai kodinhoitoapua, vuonna 2010 osuus oli enää 1,5 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon perhetyö on lastensuojelulain mukainen lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide, jonka tehtävänä on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Perhetyön keskeisenä tehtävänä on työskennellä lapsen edun mukaisesti ja nostaa lapsen tarpeita esille. (SHL valmistelun loppuraportti STM 2012:21.)

4 3 Myös seurakunnilla ja järjestöillä on tarjolla erilaisia perhetyön muotoja erilaisiin perhetyön tarpeisiin. Tunnetuimmat perhetyön järjestötoimijat ovat Ensi- ja turvakotien liiton Alvari-perhetyö ja Mannerheimin lastensuojeluliiton perhetyö. Yleensä kunnat hankkivat järjestöjen tuottamaa perhetyötä ostopalveluina. Perhetyötä tarjoavat nykyisin myös yksityiset lastensuojelualan yritykset. 1.2 Ehkäisevä vs. lastensuojelun (korjaava) perhetyö Ehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Ehkäisevä perhetyö voi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa. Ehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Ehkäisevä perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn. Ehkäisevää perhetyötä voidaan toteuttaa esim. päivähoidossa, kouluissa tai neuvoloissa. Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaava toimielin järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä (lastensuojelulaki 36 ). Lastensuojelulain perusteluissa (HE 272/2007 vp, Eduskunta) perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Lastensuojelun perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Lastensuojelun perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Lastensuojelun perhetyöntekijän työn sisällön kuvauksessa lastensuojelun perhetyön todetaan olevan lastensuojelulain tarkoittamaa perhe-

5 4 ja yksilökohtaista, ennalta ehkäisevää tai korjaavaa avohuollon tukitoimintaa ja sellaisena myös lastensuojelun sosiaalityön menetelmä. Lastensuojelun perhetyö on vaativaa, ja edellyttää työntekijältä vahvaa ja monipuolista tietopohjaa sekä ammattitaitoa, sekä kykyä kohdata ihminen aidosti. Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä työssä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei ole pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on aina myös läsnä. Kuitenkin perhetyössä on leimallista lähelle asiakasta viety ja perheen omia voimavaroja tukeva työskentely. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tehdään aina avohuollon tukitoimipäätös, ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen perustuu lapsen vastuusosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan. Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, tavoitteista, arvioinnista ja lopettamisesta päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. Samalla pyritään myös motivoimaan ja sitouttamaan perhettä yhteiseen työskentelyyn. Lastensuojelun perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun avohuollon tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna. Perhetyön alkukartoitus on joskus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä kuin lastensuojelutarpeen selvitys (erityisesti vauvaperheissä). Perhetyön alkukartoitus ei kuitenkaan voi korvata lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen selvittäminen ja tarvittava tuki ja ohjaus, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen parantaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen mahdollistuisi ja vältyttäisi huostaanotolta.

6 5 1.3 Suunnitellut lainsäädännön muutokset Sosiaalihuoltolakia ollaan uusimassa, ja uuden lain tarkoituksena on astua voimaan Lakiesityksessä on ehdotettu, että osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluita olisivat perhetyö, tukihenkilöt ja perheet sekä vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lisäksi lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu. Myös lastensuojelulakiin on suunniteltu muutosta, jossa kiristettäisi kiireellisen sijoituksen ehtoja. Samalla lakiesityksessä velvoitetaan kunta tarjoamaan muita kiireellisesti järjestettäviä tukimuotoja, kuten tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta. Tukimuotoja voitaisiin käyttää kuitenkin vain, jos ne olisivat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia. Lainsäädäntömuutosten tavoitteina on mm. nopea vastaaminen lastensuojelutarpeisiin ja tulleisiin ilmoituksiin, sekä pyrkiminen ennakolliseen toimintaan kuten lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön keinoin tukemiseen sosiaalihuoltolain nojalla. Lastensuojelu sijoittuisi esityksen mukaan aiempaa vahvempien peruspalveluiden rinnalle, ja samalla tuleekin turvata se, ettei lastensuojelun asiakkuus katkaise tai estä sosiaalihuoltolain mukaisten tai muiden lapsia ja perheitä tukevien palveluiden saamista. Lastensuojelun avohuoltona voitaisiin peruspalveluiden lisäksi järjestää esimerkiksi tehostettua perhetyötä, ja tarvittaessa sijoittaa koko perhe joko laitos- tai perhehoitoon ympärivuorokautisesti. Pidemmällä tähtäimellä myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen suuremmille alueille, ja sen mukaisesti järjestettävä uusi organisoituminen vaikuttavat perhetyön ja koko lastensuojelun toteuttamiseen.

7 6 2 Loimaan kaupungin perhetyö 2.1 Perhetyön nykytila Kaupungin oma perhetyö Perhetyö sijoittuu Loimaan kaupungin organisaatiossa sosiaalityön tehtäväalueelle ja on osa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Perhetyön saamiseksi vaaditaan aina lastensuojelun asiakkuus. Ehkäisevää perhetyötä Loimaalla ei ole tarjolla. Lastensuojelun perhetyössä työskentelee kaksi perheohjaajaa (sosionomi AMK) ja kaksi perhetyöntekijää (toisen asteen tutkinto). Perhetyötä tehdään sekä yksin että parityönä, riippuen perheen koosta, asetetuista tavoitteista ja työskentelytilanteen haasteellisuudesta. Perhetyössä on noudatettu pääosin tiimityömallia, jossa työparina toimii perheohjaaja ja perhetyöntekijä, ja heillä on tukenaan oma lastensuojelun sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaajatyöpari. Perhetyön työntekijöiden työaikana on yleistyöaika 38,25 tuntia viikossa. Viikonloppuisin ja iltaisin ei perhetyötä ole mahdollista saada. Käytännössä päivittäinen työskentelyaika sijoittuu joustaen klo 7 ja klo 18 välille. Perhetyön työntekijöillä on kirjaamista ja muita toimistotöitä varten kaksi toimistohuonetta Hirvikosken vanhalla kunnantalolla. Kaikilla on omat pöytätietokoneet siten, että kaksi henkilöä (työpari) on sijoittunut samaan huoneeseen. Lisäksi perhetyön käytössä on Telkäntie 3:ssä sijaitseva kerrostalokolmio, Perhetupa. Perhetuvalla voidaan pitää ryhmämuotoista toimintaa, tavata vanhempia, lapsia tai perheitä erikseen sekä toteuttaa tuettuja lasten tapaamisia tai antaa tarvittaessa neutraali, kodinomainen paikka tapaamiselle. Erilliset toimistohuoneet on tarvittu, koska perhetuvalle ei ole ollut saatavissa kirjaamiseen soveltuvaa toimivaa tietoverkkoa. Perhetyön asiakkuudessa on keskimäärin asiakasta/kk. Perhetyö myönnetään lastensuojelullisena avohuollon tukitoimena, ja siitä laaditaan aina perhetyön suunnitelma. Suunnitelmaa arvioidaan tarvittaessa. Tavoitteena ovat tarkistukset 3 kk:n välein, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

8 7 Perhetyön työntekijät toteuttavat työssään laaditun suunnitelman mukaisesti perheen vanhempien ja lasten neuvontaa ja ohjausta, osallistuvat tarvittaessa perheen jäsenten kanssa kodin toimintoihin ja asiointiin, sekä käyttävät erilaisia toiminnallisia menetelmiä työn kohteena olevien asioiden ja teemojen osalta Ostopalvelut Ensisijaisena vaihtoehtona on pidetty perhetyön palvelujen järjestämistä oman perhetyön henkilöstön voimin. Perhetyössä onkin käytetty ostopalveluita lähinnä akuutteihin tarpeisiin tai hyvin intensiivistä tukea vaativiin tilanteisiin. Perhetyön ostamista yksityisiltä palvelutuottajilta kiristettiin vuoden 2013 alusta taloudellisten säästöjen vuoksi. Intensiivisen perhetyön hinta ostopalveluna per asiakkuus on n e/kk. Vuonna 2012 yksityiseltä sektorilta ostetun perhetyön osuus on ollut ,46 euroa. kun vuonna 2013 perhetyötä ostettiin yksityisiltä palveluntuottajilta yhteensä eurolla, Oman perhetyön työntekijäresurssi on ollut tänä aikana ennallaan. Perhetyön ostopalvelujen supistaminen on tarkoittanut sitä, että kaupungin perhetyön piiriin on tullut enemmän perheitä, ja työntekijältä irrotettavissa oleva aika per perhe on vähentynyt. Osaksi perhetyön palvelujen kanssa limittäin on hankittu myös tukihenkilötyötä. Osassa tapauksia ostopalveluna järjestetty tukihenkilötyö taas on voinut olla vaihtoehtona perhetyön hankkimiselle. 2.2 Kehittämistarpeet Perhetyön resurssit ovat nykyisellä toimintamallilla ja asiakasmäärällä todettu niukiksi. Varsinkin koetaan, että intensiivistä perhetyötä vaativat, akuutissa tuen tarpeessa olevat perheet eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti apua tilanteeseensa. Myös tarve iltojen ja viikonloppujen aikaiseen työskentelyyn on olemassa tiiviimpää tukea tarvitsevien perheiden kohdalla (osassa perheistä päivällä lapset koulussa ja vanhemmat töissä).

9 8 Perhetyön toimistohuoneiden sijainti on aiheuttanut paljon keskustelua, ja fyysisen välimatkan lastensuojelun sosiaalityöhön on koettu vaikuttavan keskinäiseen tiedonkulkuun ja asioiden sujuvuuteen. Useassa kunnassa on herätty huomaamaan ehkäisevän perhetyön tarpeellisuus ja ehkäisevän työn lisäämisen kautta tulevat taloudelliset säästöt (vrt. mm. Imatran malli). Loimaalla sijoituskustannukset ovat jo pitkään olleet valtakunnallisesti vertailtuna korkealla tasolla, joten jatkossa olisi painotuttava entistä enemmän oikea-aikaisin ja tarpeeksi vaikuttaviin tukitoimiin, jotta sijoituksilta voitaisiin viimeiseen asti välttyä. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan Loimaalla kahden työntekijän työpanoksen verran. Yhteistyö lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön välillä on ollut asiakaskohtaista ja sitä on ollut vähän. Esiin on noussut myös tarve laatia näille kahdelle palvelulle selkeät yhteistyöraamit ja roolitukset, jotta kaikkia saatavilla olevia resursseja voitaisiin joustavasti ja tehokkaasti käyttää. Loimaalla on vuodesta 2011 lähtien toiminut oma perhetukikeskus, josta käsin lastensuojeluasiakkaille on räätälöity myös avohuollon tukitoimena annettavia palveluita. Perhetukikeskuksesta on poikkeustilanteissa voitu lisäksi saada työpariapua, tai ilta- ja viikonloppuajan tarkistuskäynteihin tarvittavaa työresurssia. 3. Tutustumiskäyntien satoa Kevään 2014 aikana käytiin tutustumassa kolmen eri kaupungin perhetyöhön (Lempäälä, Sastamala, Forssa). Lisäksi perhetyöntekijät osallistuivat Varsinais- Suomen perhetyöntekijät ja ohjaajat ry:n hallituksen kokoukseen, jossa he ottivat esille samat kysymykset, jotka oli laadittu tutustumiskäyntejä varten. Kokouksessa tehtiin myös aloite siitä, että tarjotaan Turun ammattikorkeakoululle tehtäväksi opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena olisi selvittää Varsinais-Suomen kuntien perhetyön yhteneväisiä ja eroavia työtapoja kehittävällä työotteella.

10 9 Tutustumisten tuloksena voidaan todeta, että jokainen paikkakunta toteuttaa lastensuojelun perhetyötä hiukan eri tavoilla ja resursseilla, mutta yhteisiksi tunnusmerkeiksi huomioitiin seuraavaa: - intensiivisen perhetyön tarve on kasvanut, - ostopalveluja on jouduttu jonkin verran hankkimaan oman perhetyön täydennykseksi, - työntekijät eivät tee viikonloppu- ja iltatyötä, - kaikki tekevät palvelun aloittamisesta selkeät päätökset ja suunnitelmat sekä tarkistavat palveluntarvetta määräajoin, - työtä tehdään sekä yksin että työparina, - työn sisällöt ovat laajat ja sisältävät keskustelujen, tavoitteellisen ohjausja neuvontatyön lisäksi arkipäivän asioissa tukemista, mm. yhdessä siivoamista, ruuanlaittoa, asiointia, - tarpeellisiksi katsottuja asiakaskuljetuksia hoidetaan osana työtä, - ryhmätoiminnan järjestäminen avoimina/suljettuina ryhminä kotikäyntejä täydentävänä palveluna. Toisistaan eriäviäkin käytäntöjä löytyi: - yhdessä kunnassa perhetyön käytettävissä on leasing-auto, - lastensuojelun perhetyön organisaatioasema suhteessa ehkäiseviin palveluihin ja esimiesresurssiin vaihteli, - työparin valinta joko perhetyön sisältä tai yhteystyötahoista, - osassa myös lastensuojelussa omaa kotipalvelua erikseen, tai tarvittava kotipalvelu oli lastensuojeluasiakkaille ilmaista, - ehkäiseviä palveluja vaihtelevasti, mm. neuvolan perhetyötä, varhaiskasvatuksen perhetyötä, koulun perhetyötä, yleistä perheohjausta. Esiin nousseita kehittämisideoita: - työparin hakeminen muualta kuin perhetyöstä, esim. neuvolasta, lapsiperheiden kotipalvelusta, perhetukikeskuksesta, - perhetyön eri muotojen selkeämpi tuotteistaminen, - määräaikaisten päätösten laatiminen, ns. ikuisuusperheiden vähentäminen,

11 10 - neuvolan ensisynnyttäjille suunnattuihin perhevalmennuksiin osallistuminen, - tiivis yhteys tukiasumisen järjestämiseen (asunto, jossa ollaan perhetyön asiakkuudessa lähellä perhetyön omia tiloja) 4. Yhteenvetoa perhetyön kehittämisestä valtakunnallisesti Ehkäisevän perhetyön tekeminen kunnissa on valtakunnallisesti yleistynyt koko ajan. Yleisimmin ehkäisevää perhetyötä tehdään lastenneuvolasta käsin. Muita ehkäisevän perhetyön hallinnollisia koteja voi olla esim. koulu, varhaiskasvatus ja sosiaalityö. Osassa kuntia kehittämistyö on aloitettu erilaisten hankkeiden muodossa, osassa taas kiinteänä osana perustyön kehittämistä. Usein ehkäisevän perhetyön kehittäminen liittyy kiinteästi myös lasten ja perheiden peruspalvelujen uudistamiseen siten, että työmenetelmällisesti lisätään konkreettista yhteistyötä perhetyön suuntaan. Seuraavassa kaksi erilaista esimerkkiä perhetyön kehittämisestä: Ns. Imatran malli: Imatra on vajaan asukkaan kaupunki, jossa lasten ja nuorten pahoinvoinnista aiheutuvat kulut ovat olleet maan keskitasoa korkeammat ja lastensuojeluun on tullut uusia asiakasryhmiä (vanhemmat jotka ovat avuttomia kasvatustehtävässään ja perheitä joilla puuttuu tai ovat puutteelliset läheis- ja tukiverkostot). Tavoitteena ollut palvelujen kehittäminen niin, että autetaan ajoissa. Tämä on edellyttänyt ehkäisevien tukipalveluiden vahvistamista peruspalveluissa. Satsauksena osoitettiin v pysyvä rahoitus kuuden perhetyöntekijän palkkaamiseen hyvinvointineuvolaan, jossa perhetyöntekijät työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien työpareina. Palvelu on perheille maksutonta. Lisäksi yleisessä kotipalvelussa on perheiden kotipalveluun osoitettu 3 henkilön työpanos, palvelu on maksullista. Palkittu v Kunnallinen lastensuojeluteko palkinnolla. Ehkäisevään perhetyöhön satsaamisella on tavoiteltu lastensuojelukustannusten nollatasokehitystä, mutta Imatran hyvinvointitoimialajohtajan mukaan tuonut vuosi vuodelta säästöjä. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke ELLA ( ): Ehkäisevän työn esite, jossa esimerkein laskettu kustannuksia ehkäisevän ja

12 11 korjaavan työtavan kustannuserosta. Eräs esimerkki lyhennettynä: Ilman puolisoa paikkakunnalle muuttanut Jenni odottaa kaksosia. Ei tunne paikkakunnalta juuri muita kuin naapurinsa. Jenni synnyttää kaksoispojat ja sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Korjaavan työtavan mukaisesti lastenneuvola tekee tilanteen kärjistyttyä huolissaan lastensuojeluilmoituksen, lapset sijoitetaan kiireellisesti ja äiti menee osastojaksolle. Äidille järjestetään osastohoidon jälkeen lääkitys ja terapia, tarvittavat pikkulapsipsykiatrian käynnit ja konsultaatiot. Sijoitusyksikön perhetyö jatkaa työtä kotiin kuukauden ja siitä jatkaa kunnan oma perhetyö 5 kk. Kustannukset e. Ehkäisevän työtavan kautta toteutettuna jo äitiysneuvolassa havaittujen masennusoireiden perusteella tehty moniammatillisen tiimin arvio johtaa neuvolan perhetyön aloittamiseen, psykologin tukeen ja lasten synnyttyä pikkulapsipsykiatrista vuorovaikutusta tukevaan hoitoon ja vähitellen avoimen päiväkodin ryhmään ja muuhun vertaistukeen. Kustannukset e. 5. Kehittämisehdotukset Kehittämisehdotukset on ryhmitelty sen mukaan, minkä tyyppisiä muutoksia ehdotuksessa on kyseessä. 1) Ehkäisevän perhetyön perustaminen: Sekä suunniteltujen lainsäädäntömuutosten, että useiden kuntien hyvien kokemusten perusteella ehdotetaan ehkäisevän perhetyön palvelun perustamista. Lisäresurssina tarvitaan kaksi uutta työntekijää, joilla tulee olla vähintään lähihoitajan koulutus. Ajatuksena olisi, että ehkäisevän perhetyön työntekijät saisivat tarvittaessa työparia perheen tukemiseen peruspalveluista, mm. neuvolasta, koulusta tai päiväkodista. Mikäli painopiste lainsäädäntömuutosten myötä siirtyy vieläkin enemmän ehkäisevän työn suuntaan, tulee varautua siirtämään lisäresurssia lastensuojelun perhetyöstä joustavasti ehkäisevän perhetyön tekemiseen. Myös asiakkuuksien joustavat saattaen siirrot tarvittaessa lastensuojelun suuntaan tulee mahdollistaa. Ehkäisevän perhetyön tarkoituksena on jatkossa mahdollisimman varhainen ja oikea-aikainen avun antaminen perheelle, ja tätä kautta asiakaspaineen

13 12 väheneminen lukumääräisesti lastensuojelun perhetyön suuntaan. Useiden kuntien kokemuksen mukaan ehkäisevään perhetyöhön satsaaminen on vähentänyt itsessään lastensuojeluasiakkuuksia, lastensuojelun sijoituskustannuksia (vrt. yksi vuoden kestävä sijoitus n e) ja lisännyt tukea tarvitsevien perheiden hyvinvointia oikea-aikaisen avun saamisen kautta. 2) Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun palveluiden keskinäisten yhteistyöperiaatteiden selkeyttäminen Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arkielämän, lasten- ja kodinhoidon tavoitteellista ja suunnitelmallista vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Kotipalvelua voidaan antaa myös äkillisissä perheen kriisitilanteissa. Kotipalvelun tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen perheen tarpeista lähtien. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri tavoin vammaisten lasten perheiden kodinhoidollisten ja jaksamiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseen. (Valvira, Esitteet 6:2012.) Loimaalla lapsiperheiden kotipalvelusta puhutaan osittain perhetyön nimikkeellä, osittain kotipalvelun nimikkeellä. Käytännön työn ja yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on tullut tarve selkeyttää myös lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun perhetyön keskinäistä roolitusta. Lähtökohtaisesti lapsiperheiden kotipalvelu on kaikkien kriteerit täyttävien lapsiperheiden saatavilla, kun taas lastensuojelun perhetyötä voi saada vain lastensuojelun asiakkaana. Käytännön tilanteissa on huomattu, että myös lastensuojelun asiakkuudessa olevat, perhetyötä saavat lapsiperheet saattavat tarvita kotipalvelun tukea kotihoidossa luodun kriteeristön mukaisesti. Lastensuojeluasiakkuus ei siis saisi estää kotipalvelun saamista. Lastensuojeluperheelle tämän palvelun tulisi olla maksutonta. Edellä mainituista asioista tulisi luoda selkeä ohjeistus ja käytäntö, jotta asiakasohjaus ja tarvittavat palvelut järjestyisivät viiveettä ja tarpeenmukaisesti. Mikäli uusi ehkäisevän perhetyön työpari saadaan, tulisi jatkossa miettiä ehkäisevän lastensuojelun yksikön perustamista. Sen muodostaisivat lapsiperheiden kotipalvelu ja ehkäisevä perhetyö. Tämä yksikkö sijoittuisi

14 13 sosiaalityön alueelle, ja siellä tehtäisi yhteydenottojen perusteella palvelutarpeenarviointi, palvelupäätökset ja asiakasmaksupäätökset. 3) Perhetukikeskuksen ja lastensuojelun perhetyön välisen yhteistyön syventäminen Lastensuojelussa on vuoden 2014 alun aikana kokeiltu tiivistettyä asiakaskohtaista yhteistyötä perhetyön ja perhetukikeskuksen välillä. Tiivistetyn yhteistyön ajateltiin toimivan erityisesti sellaisessa tilanteessa, joissa asiakkuus on lähtenyt perhetukikeskussijoituksesta, ja työskentely jatkuu kotiutumisen jälkeen. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä asetti työskentelylle tavoitteet, ja kokeilua varten laadittiin malli, jossa roolitettiin työntekijöiden tehtävät, suunniteltiin työskentelyjakson pituus ja käyntikerrat. Kokemukset kokeilusta olivat hyvät, mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota perhetukikeskuksen muuhun työmäärään, sekä siihen, että kyseisessä työskentelymallissa tulee yhden ja saman henkilön voida sitoutua toimimaan perhetyön parina koko jakson ajan. Muutakin yhteistyötä on lisätty perhetyön ja perhetukikeskuksen välillä. Perhetukikeskukselta on pyydetty työparia yllättäviin poissaolotilanteisiin, ja asiakastilanteisiin, joissa ilta- ja/tai viikonloppuaikainen kotikäynti on ollut tarpeellinen tehdä. Perhetukikeskuksen työntekijät ovat suhtautuneet kehittämistyöhön myönteisesti, mutta yhteistyö edellyttää hyvää organisointia ja suunnittelua, jotta perhetukikeskuksen ydintehtävät tulevat riittävän hyvin hoidetuiksi. Perheeseen tehtävä työ tulisi olla myös kiinteänä osana perhetukikeskuksen omaa sijoituksen aikaista toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen sijoituksen aikana perhetukikeskuksen työntekijä käy läpi tavoitteita ja lapsen huollossa ja kasvatuksessa korjattavia asioita vanhempien kanssa, jotta tarvittavat muutokset kotioloissa saadaan tehtyä, ja lapsi voisi mahdollisimman nopeasti palata pysyvästi kotiin. Perhetukikeskuksesta voitaisiin myös jatkaa työskentelyä perheeseen sijoitusjakson jälkeen, jotta muutosten pysyvyys voitaisiin varmistaa.

15 14 Yhteistyötä perhetukikeskuksen ja lastensuojelun perhetyön välillä tulee edelleen lisätä ja kehittää, jotta palveluista tulee joustavia ja mahdollisimman hyvin tarpeita vastaavia. 4) Lastensuojelun perhetyön sisällöllinen kehittäminen Lastensuojelun perhetyön työntekijöillä kuluu paljon aikaa matkustamiseen eri perheiden välillä ja toimistolle kirjaamaan. Ajosta tulee myös huomattavia kustannuksia kilometrikorvausten muodossa. IT-palvelujen kanssa on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta salkkumikroihin ja etäyhteyteen. Tämä muutos vähentäisi työntekijöiden oman arvion mukaan toimistotilojen tarvetta ja ajokustannuksia, sekä lisäisi työpäivään perheiden luona käytettävää aikaa. Em. muutosten toteuttaminen mahdollistaisi sen, että perhetyölle riittäisi jatkossa toimistotilaksi yksi työhuone. Sosiaalitoimistossa on syyskuun alusta 2014 vapautunut yksi toimistohuone, johon perhetyö voisi muuttaa. Lisäksi Kartanonmäellä Pikkukartanon pihapiirissä olevan omakotitalon tilat ovat vapautuneet kehitysvammahuollolta syyskuun 2014 puolivälissä. Tilat soveltuvat erittäin hyvin perhetyön käyttöön, joten Perhetupa voisi siirtyä Hirvikoskelta vuokratiloista kaupungin omiin tiloihin. Lastensuojelun perhetyötä tulisi myös sisällöllisesti eritellä erityyppisiksi palvelulinjoiksi, jolloin työn jäntevyys ja tavoitteellisuus korostuisivat. Tällaisia sisällöllisesti ja kestollisesti eriteltyjä palvelumuotoja voisi olla intensiivinen/tehostettu perhetyö, säännöllinen (perus-)perhetyö ja jälkihuollon perhetyö. Kaikki perhetyön muodot tulisivat olla lähtökohtaisesti määräaikaisia, jolloin kuitenkin tarvittaessa päätöstä voitaisiin jatkaa. Lisäksi tulisi arvioida perhetyön mahdollisuudet tukea myös isompien lasten / nuorten perheitä nuoruusvaiheen kehityshaasteissa. Em. työn kehittämisen lähtökohtana on jatkuva reaaliaikainen seuranta perhetyön asiakkuudessa olevien perheiden lasten tilanteesta, lukumääristä ja tarpeista, jotta resursointi saadaan joustavasti jaettua tarpeiden mukaisesti. Intensiivisen perhetyön tarve on viime aikoina korostunut lastensuojeluperheiden osalta. On kaivattu tukitoimea, jossa perhetyöntekijä voisi käydä perheessä esim.

16 15 5 x viikossa, ja olla perheessä useamman tunnin kerralla. Tähän ei ole ollut mahdollisuutta perhetyön suurten asiakasmäärien aiheuttaman aikapulan vuoksi. Perheissä onkin tavallisesti käyty n. 1-2 viikossa. Mikäli ehkäisevään perhetyöhön saadaan uusi työpari ja muut lastensuojelun perhetyötä koskevat sisällölliset uudistukset saadaan toteutetuksi, on arvioitavissa että lastensuojelun perhetyötä voidaan tehdä ainakin osittain intensiivisellä työotteella. Lisäksi perhetyötä tulisi voida tarvittaessa tehdä asiakkaan verkoston eri toimijoiden kanssa työparina tai ns. konsultaatiosuhteessa. Myös jo lastensuojelutarpeen selvitysvaiheessa lastensuojelun perhetyön mukana olo tekisi selvitysjaksosta konkreettisemman ja voisi toimia jo lyhytaikaisena interventiona sinänsä.

17 16 7 Yhteenveto kehittämisestä taulukkona Nykytila Kehittämistarve Ratkaisu Lastensuojelun perhetyön Perhetyön lisääminen Ehkäisevän perhetyön resurssien niukkuus, ei ehkäisevään suuntaan, perustaminen, ehkäisevää perhetyötä >huom. tulevat kaksi uutta henkilöä lakivelvoitteet Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön selkeytymätön suhde Yhteistyön, kriteerien ja resurssien tehokkaampi kohdentaminen ja käyttö Ehkäisevän perhetyön yksikön perustaminen, johon sisältyisi ehkäisevä perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyötä ei ole käytettävissä viikonloppuisin ja iltaisin Perhetyön tarvetta myös viikonloppu- ja ilta-aikaan Perhetukikeskuksen ja perhetyön välisen yhteistyön syventäminen, esim. ns, kontrollikäyntien tekeminen viikonloppuisin Erillisiä tukitoimia perhetukikeskuksessa ja perhetyössä Kokonaisvaltaisempi työote perheen asioissa Perhetukikeskuksen ja perhetyön rinnakkainen/ vuoroittainen työskentely perheissä tiiminä Lastensuojelun perhetyön sisällön selkeytymättömyys Erityyppisten palveluiden sisältöjen määrittely ja käyttäminen tarpeita vastaavasti Eri palvelumuotojen erittely ja nimeäminen, sekä niiden mukaan toimiminen Intensiivistä perhetyötä ei omana työnä juurikaan tehdä Tarve ajoittaiseen, nopealla aikataululla tarvittavaan intensiiviseen perhetyöhön Osittain ratkaisuna paineen vähentäminen ehkäisevän perhetyön avulla, osittain palvelun ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta Perhetyötä tehdään Tarve joustavampaan Työparityöskentely perhetyön tiimin sisällä työparityöskentelyyn, tarvittaessa joustavasti työparina tai yksin koska toimii usein tehokkaampana interventiona esim. neuvolan, perhetukikeskuksen, kelton ja kuraattorin kanssa

18 17 Lastensuojelun perhetyön työskentelyvälineiden ja tilojen epätarkoituksenmukaisuus (ajankäyttö, tiedonkulku) Tarve joustavampaan kirjaamismahdollisuuteen ja tiiviimpään yhteydenpitoon lastensuojelun sosiaalityön kanssa salkkumikrot etäyhteyksillä, Hirvikosken kunnantalon toimistotiloista luopuminen ja sosiaalitoimiston vapaaseen huoneeseen siirtyminen, Perhetuvan muutto Telkäntien vuokrakolmiosta Kartanonmäen omakotitaloon

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit

MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit 2015 Sisällys 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT... 2 1.2 Kotipalvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä... 2 1.3 Mihin tarpeeseen lapsiperheiden kotipalvelua

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä 6.11.2017 Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus PERHEVERSTAS PIKKUKETTU JOHTAVA PERHETYYÖNTEKIJÄ KISSANKULMA TOMERA PYRSTÖTÄHTI SÄPINÄ

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu. LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN RAPORTTI 1.1. 30.4.2019 Saapuneet lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot Naantalin sosiaali- ja terveysvirastossa on tarkasteluvälillä kirjattu yhteensä 262 lastensuojeluilmoitusta,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Pohjois-Suomen lasten KASTE Pohjois-Suomen lasten KASTE Oikea-aikaista apua lapsiperheille osallisuus ennakointi monialaisuus Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Lapset, nuoret

Lisätiedot

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Lapsi ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viimesijainen vastuu turvata lapsen terve kehitys ja hyvinvointi. Raportti sisältää Kuopion

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut Lastensuojelun palvelut Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun palvelut 1 LASTENSUOJELUN PALVELUT Lastensuojelun tukipalvelut ovat lastensuojelulain 13.4.2007/417

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström VIP Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä Ylöjärvi lukuina 2017 Asukkaita 33 000, alle 15-v. 21,8 % (koko väestö 16,2%) Lasten- ja nuorisopsykiatrian (PSHP) kysyntä ja hyväksytyt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari

KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ. Hanne Kalmari KASVATUS- JA PERHENEUVONNAN PAIKASTA JA TEHTÄVISTÄ Hanne Kalmari 31.10.2013 Tausta Vuosina 1987-2007 Helsingin perheneuvolalla kaksoistehtävä: Sosiaalihuoltolain mukainen kasvatus- ja perheneuvonta Vastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (6) 433 Valtuutettu Päivi Storgårdin toivomusponsi ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittämisestä Imatran mallin mukaisesti HEL 2014-013762 T 00 00 03 Päätös

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen Naantalin kaupunki 1 Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje 1.6.2019 alkaen Naantalin kaupunki 2 Johdanto Sosiaalihuoltolaissa säädetään

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017

Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 Vuoden menestyjät - Laatu- ja kehittämispalkinto 2017 1. Tulosalue ja vyks Tulosalue - Lapsiperhepalvelut Vastuuyksikkö - Lapsiperheiden tuki 2. Kehittämisen kohde vuoden 2017 menestysteoksi - Hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Luonnos Perhetyön porrasteisuus

Luonnos Perhetyön porrasteisuus Luonnos Perhetyön porrasteisuus Natalia Kettunen, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Sastamala Leena Normia-, erikoissuunnittelija, THL Perhetyön porrasteisuusryhmän tavoite jäsentää perhetyötä tuottaa

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus NETTI SIVUJEN UUDISTUS LAPSIPERHDEN PALVELUT Apua lapsiperheille (Hätätilanne) Äitiys-ja lastenneuvola Isyysasiat Päivähoito Esiopetus Koulut

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Monitoimijainen työskentely lapsiperheissä/ Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu

Monitoimijainen työskentely lapsiperheissä/ Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu Monitoimijainen työskentely lapsiperheissä/ Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu 1 Taustaa Perheellisten aikuisten

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot