VANHUSTEN PALVELUASUMISEN VAIHEET TAMPEREELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTEN PALVELUASUMISEN VAIHEET TAMPEREELLA"

Transkriptio

1 Sanna Pasanen VANHUSTEN PALVELUASUMISEN VAIHEET TAMPEREELLA Asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 1/2010

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2010 Sanna Pasanen VANHUSTEN PALVELUASUMISEN VAIHEET TAMPEREELLA Asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä Tampereen kaupunki 2010

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Sanna Pasanen ja Tampereen kaupunki Kannen kuva: Anne Byckling Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN-L ISSN ISBN

4 ESIPUHE Tulevaisuus tehdään tänään, tämän päivän päätöksillä. Näitä päätöksiä teemme perustuen arvioomme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Vaikka tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuustekijöitä, on tärkeää, että pyrimme kullakin päätöksentekohetkellä katsomaan myös kauemmas tuleviin vuosiin. Vähintään yhtä tärkeää kuin tulevaisuuteen katsominen on katsominen taakse, menneisiin vuosiin. Paitsi että näin voimme oppia aiemmista onnistumisista ja epäonnistumisista, kykenemme myös tunnistamaan ratkaisuihimme sisältyviä polkuriippuvuuksia eli sitä, miten aiemmat tapahtumat ja tietyn polun valinta varhaisessa vaiheessa vaikuttavat myöhempiin valinnan mahdollisuuksiin. Elämme parhaillaan eräänlaista murrosvaihetta, jossa väestömme ikärakenne muuttuu radikaalisti ja palvelutarpeet kasvavat ja moninaistuvat. Samalla yhteiskuntamme on kohdannut taloustaantuman. Nämä muutostekijät yhdessä vaativat meitä miettimään uusia tapoja kohdata ikääntyvän väestön kasvavat palvelutarpeet. Keskeisenä haasteena on kotona asumisen tukeminen monipuolisesti. Sen lisäksi lisäystarpeita on myös ympärivuorokautisessa hoivassa: esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkoja tullaan kaupungissamme tarvitsemaan lähes 100 paikkaa lisää joka vuosi. Vain lisäämällä palveluja ei ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuutta kuitenkaan voi kohdata, sillä tarjottujen ja saatujen palveluiden tai niihin käytettyjen resurssien määrä ei aina ole suorassa suhteessa niiden vaikuttavuuteen ja ikäihmisten kokemaan elämänlaatuun. Siitä todisteena on myös nyt käsillä oleva selvitys ikääntyvien asumispalvelujen kehityskulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä osa ikäihmisten palvelujen historiaa ja tulevaisuutta Tampereella. Keskeinen viesti nyt käsillä olevassa selvityksessä on, että julkisesti järjestetyt palvelut ovat aina sidoksissa ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen ja niihin päätöksiin, joilla yhteiskunnassa vallitsevia pelisääntöjä luodaan tai muutetaan. Tämän selvityksen mukaan palvelujen laatuun vaikuttaa se, mitä yhteiskunnassa päätetään, mutta keskeistä ja merkityksellistä on se, miten päätökset toteutetaan käytännössä. Ikäihmisten palveluista päätettäessä päätetään aina ihmisen elämän reunaehdoista eli niistä olosuhteista, jossa ihminen viettää sen jakson elämästään, jolloin hän tarvitsee toisen ihmisen apua selviytyäkseen jokapäiväisestä arjestaan. Olemme peruskysymysten äärellä. Tämä selvitys on myös osa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja sen keskeisten toimijajärjestöjen suurta kertomusta. Vanhusjärjestöt ovat olleet ja ovat ihmisiä varten niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina. Järjestöt voivat tarjota ihmisille toiminta-areenan vapaaehtoistyössä, vapaaehtoistyöntekijät voivat tukea yhteisöllisyyttä ja torjua lisääntyvää yksinäisyydentunnetta niiden ihmisten keskuudessa, joiden on hankala tulla yhteen ja hakeutua erilaisille kohtaamispaikoille. Vertaistuki on kahden ihmisen kohtaamista, jossa toinen kantaa toista ja molemmat saavat antaessaan. Vertaistuki on silta vaikeiden aikojen yli. Vapaaehtoisuutta tai vertaistukea ei synny, jollei joku kanna yhteistä vastuuta ja luo toiminnalle mahdollisuuksia. Tässä järjestökenttämme on rikkautemme. Paikallistuntemus, vapaaehtoistyö ja erilaiset yhteiskuntaamme kantavat aatteet ja innovaatiot yhdistettynä voimavaralähtöiseen ajatteluun ja uudenlaisiin asumisen mahdollisuuksiin. Siinä on yksi järjestökentän tulevaisuus, mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja erilaistumiseen. Järjestöt ovat olleet ja ovat jatkossakin osa kuntien hyvinvointikertomusta niin myös Tampereella. Anna-Kaisa Ikonen apulaispormestari

5

6 3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä haastateltiin 21 asiantuntijaa liittyen tamperelaisen vanhusten palveluasumisen vaiheisiin luvuilla vanhukset asuivat omassa kodissa, vanhainkodissa tai vanhuksille räätälöidyissä vuokra-asunnoissa luvun lopulla alkoi syntyä palvelukotihankkeita, joista ensimmäinen oli RAY:n tuella Härmälään rakennettu Kuuselan palvelukoti, jonka rakennuttajana ja palveluiden tuottajana oli Tampereen vanhuspalveluyhdistys. Tämän jälkeen RAY-rahoitteisia palvelukoteja on syntynyt Tampereelle useita, niin uusia kohteita kuin vanhainkotien tiloihin peruskorjattuja kohteita. Tässä selvityksessä on keskitytty aikalaisten ja muiden asiantuntijoiden sanomaan. Haastatteluissa käytiin läpi palveluasumisen syntyä ja muutosvaiheita. Miten asianosaiset ovat kokeneet palveluasumisen vaiheet ja erityisesti 2000-luvulla tapahtuneen, hankintalaista johtuvan kilpailutuksen. Tamperelainen vanhuspalveluita tuottava yhdistyskenttä on joutunut viimeisten vuosien aikana muutosten sumaan. Muutokset ovat aiheuttaneet toimijoissa monenlaisia tuntemuksia aina katkeruudesta ja epävarmuudesta uuteen tulevaisuususkoon. Toimijakenttä on muuttunut, kun kaupungin virkamiehiä on jäänyt eläkkeelle ja yhteistyötahot ovat vaihtuneet. Kaupungin organisaatiomuutos on näkynyt vahvasti myös tuottajapuolelle. Kilpailuttaminen on ollut muutoksista vaikein: se koetaan yhdistyksissä epäreiluna toimintana silloin kun se koskee vanhoja, suhteellisen pitkään toiminnassa olleita palvelukoteja. Koetaan, että ei kunnioiteta yhdistysten jo tekemää työtä ja toiminnan ideologisia juuria tai lähtökohtia. Yhdistyksen on ryhdyttävä kiinteistön ylläpitäjäksi, jos se häviää palvelunsa toiselle tuottajalle. Tätä kuviota ei ole ollut helppo hyväksyä etenkään siksi, että yhdistykset ovat aloittaneet toimintansa alun perin kaupungin mandaatilla. Kilpailuttaminen on muuttanut yhdistysten toimintaa pysyvästi. Yhdistysten on pitänyt tuotteistaa palveluitaan ja verotussyistä yhtiöittää osa toimintaansa. Hankalimmiksi asioiksi kilpailuttamisessa nähtiin kilpailuttamisprosessin raskaus, lyhyet sopimusajat ja yhteistyön hankaloituminen. Sisällöllisistä muutoksista suurin on palvelukotien asukasprofiilin muuttuminen. Asukkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia, joten ns. tavallinen palveluasuminen siirtyy tehostetun palveluasumisen tieltä, ja asiakkaiden kanssa tapahtuva työ on entistä enemmän sairauksien hoitoon painottuvaa. Tulevaisuuden suhteen suurimpana haasteena pidettiin vanhusväestön kasvua, mistä syystä pitäisi vahvasti panostaa paitsi kotihoitoon myös ennaltaehkäisevään toimintaan. Päiväkeskus- tai resurssikeskustoimintaa pidettiin erittäin tärkeänä, koska sillä pystytään huolehtimaan myös ympäristön ikäihmisistä. Asukaslähtöisyyttä korostettiin runsaasti, ja siihen liittyen pidettiin tärkeänä myös yhteiskunnallisesti ikäihmisten arvon nostamista. Tärkeää olisi aktivoida myös vapaaehtoista väkeä vanhusten hoitoon - esimerkiksi eläkeikäisten tietotaitoa pitäisi hyödyntää.

7 4

8 5 SISÄLLYS ESIPUHE TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TAUSTA VANHUSASUMISEN TAUSTAA TAMPEREELLA Vanhusasumisen kehittyminen luvuilla Palveluasumisen buumi 1990-luvulla Palveluasumisen ihanne YHDISTYKSET PALVELUASUMISEN TUOTTAJINA Yhdistysten rooli Esimerkki: Kuusela Esimerkki: Viola-koti RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS PALVELUASUMISEN MURROSKOHDAT TÄMÄN HETKEN HAASTEITA JA TARPEITA IKÄIHMISTEN ASUMISEN SUUNNITTELU Asunto ja yhteiset tilat Asukaslähtöisyys Sosiaalinen aktiivisuus Tavoitetila PALVELUIDEN KILPAILUTTAMINEN Yhdistysten kokemukset Kaupungin näkökulmasta YHDISTYSTEN ASEMA NYT JA JATKOSSA SUHTAUTUMINEN VANHUKSIIN JA VANHUUTEEN HENKILÖSTÖN ASEMA YHTEISKUNNAN VASTUU JA LAADUNVALVONTA TULEVAISUUDEN HAASTEET LOPUKSI LIITE 1 Haastattelurunko LÄHTEET KIRJALLISUUS... 73

9 6

10 7 1 SELVITYKSEN TAUSTA Selvityksen tarkoitus on dokumentoida tamperelaisen vanhusten palveluasumisen historia ja murroskohdat aikalais- ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta. Vanhusten palveluasuminen on ollut suurten myllerrysten kourissa 2000-luvun kilpailutusten myötä ja tulevaisuus on epävarma. Vanhusten asumiseen ja palveluihin liittyvät asiat ovat erittäin ajankohtaisia ja akuutteja asioita, koska lähitulevaisuuden vanhusväestön kasvu asettaa monenlaisia haasteita yhteiskunnan eri tasoille. Palveluita pitäisi pystyä tuottamaan suurelle määrälle ikäihmisiä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Selvityksen keskeiset kysymykset ovat seuraavat: - Mistä tullaan eli miten ja miksi Tampereelle syntyi vanhusten palvelukoteja. o millaisia ideologioita taustalla vallitsi o millaisia suunnitteluperiaatteita käytettiin o millainen oli ajan henki ja miten päätökset syntyivät o mitkä ovat olleet palveluasumisen murroskohtia ja mitä murroskohdat ovat merkinneet - Missä ollaan eli millainen tilanne on nyt tamperelaisessa ikäihmisten palveluasumisessa. o miten kilpailuttaminen on vaikuttanut palvelukotien toimintaan o miten yritysten mukaantulo markkinoille koetaan o millaisia haasteita, ongelmia ja hyviä puolia tämän hetken tilanteessa on - Mihin ollaan menossa eli mitä pitäisi tehdä. o mitkä ovat lähitulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkakuvat o mitä eri tasoilla pitäisi tehdä, jotta ikäihmisten hoidosta selvitään kunnialla o millaisena ikäihmisten palveluasumisen tulevaisuus nähdään Aineiston analyysi tehtiin sisältölähtöisesti. Palveluasumisen ja vanhusten asumisen tarpeista on olemassa monia kirjallisia selvityksiä, joissa esitetään luvuin, prosentein ja toimenpide-ehdotuksin, miten vanhusten asumista tulisi kehittää. On myös olemassa monia, erilaisten työryhmien raportteja (esimerkiksi Vaarin eväät, 2008). Näissä raporteissa on hyvin samankaltaiset peruslinjat kuin mitä tämän tutkimuksen haastatteluissa tuli esiin. Tehostetun palveluasumisen tarve ja tarjonta tulee kasvamaan, ja kevyempi palveluasuminen joko loppuu tai muuttuu asukkaiden kokonaan itse maksamaksi. Senioriasunnot ja muu omarahoitteinen asuminen ja toiminta tulevat verovaroin ylläpidettyjen talojen ja palvelujen oheen. Ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä huomattavasti ja kotona asumista tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin, koska se on sitä mitä ehdottomasti suurin osa ikäihmisistä haluaa. Yhteiskunta tarvitsee asennemuutosta, sillä tulevaisuudessa tarvitaan omaisten panosta ja vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän. Asennemuutos vaikuttaa myös hoitotyön mielekkyyteen. Enemmän kuin edellä mainittuja, jo muualta tuttuja tuloksia, tässä raportissa haetaan vastauksia kysymykseen miksi. Tavoitteena oli selvittää, miten palveluasuminen on lähtenyt käyntiin Tampereella, millaisia ajatuksia, ihanteita ja ideoita silloin oli esillä ja miten olemassa oleviin ratkaisuihin päädyttiin. Nyt kun Tampere ja kaupungin palvelut ovat olleet suurten organisaatiomuutosten ja tilaaja tuottaja-mallin

11 8 tuomien haasteiden alla, on aika saada tuokiokuvia matkan varrelta. Mistä tähän on tultu? Miten asiat on koettu? Millaisia murroksia vanhusten palveluasuminen on Tampereella ja valtakunnallisesti läpikäynyt? Mitä on opittu? Mikä on pysynyt samana, mikä muuttunut? Miten jatketaan tästä eteenpäin? Selvitys on tehty vuoden 2009 aikana niin, että aineisto kerättiin huhti-elokuussa. Aineistona on 21 asiantuntijahaastattelua ja jonkin verran aiheesta saatavilla olevaa kirjallisuutta ja kaupungin raportteja. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina haastateltavien toimipaikoissa. Haastateltavina oli tamperelaisia päättäjiä ja virkamiehiä, tamperelaisen palveluasumisen konkareita sekä valtakunnallisen tason asiantuntijoita. Erityisesti haluttiin kuulla yhdistysväkeä. Selvitys on aikalaisten kertomaan perustuva dokumentaatio palveluasumisen vaiheista. Yritysten ja osin kaupunginkin näkökulma on jätetty pois tarkoituksella. Raportti on koostettu siten, että luvut ovat periaatteessa luettavissa itsenäisinä kokonaisuuksina. Aikalaisten ja asiantuntijoiden äänet on tuotu havainnollisesti esiin käyttämällä suoria lainauksia haastatteluista.

12 9 TAULUKKO 1 Selvityksen haastateltavat Haastateltava Aino Kantojärvi Sirkka Silvennoinen Esa Rönkkö Sirpa Andersson Eevaliisa Virnes Marja-Liisa Kunnas Pirkko Karjalainen Pertti Hjelm Seppo Rantanen Päivi Karjalainen Leena Salmijärvi Jari Ahvenainen Tiina Raiski Jorma Lehtisaari Nina Wihlman Anni Luokkala Tuomo Melin Satu Laitinen Marjatta Aittolahti Veikko Luhtanen Sirkka Merikoski Organisaatio, jossa vaikuttaa tai on vaikuttanut Viola-koti, tausta Invalidiliitossa Elämän puu ry:n palvelukoti, nyt Asumispalvelusäätiö ASPA Tampereen kaupunki ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kuntaliitto Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vanhustyön keskusliitto Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Viola-kotiyhdistys ry, Tampereen kaupunginvaltuusto Kaupunkilähetys, tausta Sopimusvuoressa Sopimusvuori ry Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen Logistiikka Kuusela, Elämän puu ry:n palvelukoti Sitra (palvelusetelihanke) Pirkanmaan senioripalvelut, Tampereen vanhuspalveluyhdistys, Kuusela Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Raha-automaattiyhdistys RAY Kehitysvammaisten Tukiliitto, Tampereen kaupunginvaltuusto, RAY:n hallitus sekä Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen hallitus

13 10 2 VANHUSASUMISEN TAUSTAA TAMPEREELLA 2.1 Vanhusasumisen kehittyminen luvuilla Tampereen vanhusasumisen kehittyminen alkoi 1950-luvulta, jolloin Finlaysonin tehtaan leskille järjestettiin huokeita vuokra-asuntokohteita. Vanhainkodit syntyivät sille pohjalle, että vanhusten asuminen oli huonolla tolalla: monet asuivat alkeellisissa oloissa, jopa ilman sisävessaa tai sisään tulevaa vettä. Vanhusasumista kehitettiinkin pitkään vanhainkoti- ja vuokra-asumisen pohjalle. Tampereella merkittäviä vanhusasumisen ja -palveluiden kohteita olivat ja ovat Koukkuniemen vanhainkoti sekä Pispan palvelukeskus (1982). Vanhusten asuminen ja palvelut olivat luvun loppupuolelle erillään. Vanhusten palveluiden järjestämisessä oli inhimilliset lähtökohdat: toivottiin yhteisöllisyyttä, sekä yksinäisille vanhuksille tekemistä. Palveluiden piiriin haluttiin myös terveitä vanhuksia, vaikka Esa Rönkön sanoin Siitä oli pientä kissanhännänvetoa noiden poliitikkojen kanssa, että kun hyväkuntoisia vanhuksia käy tansseissa tai elokuvissa. Vuonna 1970 perustettiin Sopimusvuoriyhdistys, jolla on tänä päivänä ryhmäkoteja mielenterveyskuntoutujille (joista osa vanhuksia) ja muistisairaille. Sopimusvuoren kodeissa on alusta asti ollut ideana asukkaiden osallistaminen toimintaan, kodinomaisuus ja hoitajien vahva läsnäolo asukkaiden elämässä. Ensimmäinen vanhusten kuntoutuskoti perustettiin vuonna 1982 ja ensimmäinen dementiahoitokoti perustettiin vuonna Dementiahoitokoteja on nyt 11. Sopimusvuoren kodeissa on nyt noin 130 vanhusta ja henkilökuntaa on sata henkeä. Sopimusvuori ry on Leena Salmijärven ja Pirkko Valmarin perustama yhdistys, joka on saanut paljon mainetta ja toiminut monen muun kunnan mielenterveys- ja vanhustyön innoittajana. Vuonna 1969 perustettiin Tampereen vanhustentaloyhdistys apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtisen ja Tampereen Hakan toimitusjohtajan Helge Danielssonin toimesta. He olivat saaneet tiedon, että Kelalta oli saatavissa yleishyödyllisille yhdistyksille lainaa vanhusten vuokra-asuntojen rakentamista varten. Kaupunki takasi lainat ja antoi tontit, pankit myönsivät lainaa ja Kela oli päärahoittajana. Vanhustentaloyhdistys perusti vuokra-asuntoja 1970-luvun alussa Taatalaan ja ne myytiin myöhemmin kaupungin Kotilinnasäätiölle. Vanhustentaloyhdistys herätettiin uudelleen henkiin 1980-luvun lopussa, kun Tampereella tiedostettiin vanhusväestön määrän kasvu. Sosiaalikeskuksen työryhmä oli laatinut suositukset, joiden mukaan avopalveluiden määrää ja palveluasumista oli lisättävä. Tuolloin puhuttiin tavoitteista, joiden mukaan Tampereella olisi vuonna 2000 noin 850 palveluasuntoa ja vuonna 2030 noin 2500 palveluasuntoa. Tampereen vanhuspalveluyhdistyksen nimellä jatkava yhdistys alkoi suunnitella palvelutalohanketta, jota kaavailtiin vuoden 1990 asuntomessujen kohteeksi. Talon suunnittelu alkoi jo 1987, ja optimistiset suunnitelmat pohjautuivat vahvasti sille tiedolle, että RAY oli aikeissa rahoittaa palvelukotien rakentamista. (Luokkala P. 1999, 26 27).

14 ja 80-luvuilla oli rakennettu vanhusten palvelukoteja erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa ei ollut varaa viedä palveluita ihmisten yksityisiin koteihin. Palvelukoteihin muutettiin myös heikkojen asumisolojen tähden. Eihän tämä historia hirveän vanha ole, ensimmäiset palvelutalot, joita Vanhustyön Keskusliiton jäsenyhteisöissä on rakennettu, tehtiin luvulla. Tässä on vuoden aikana tapahtunut huima kehitys siinä, että palvelutalo on se sitten kunnan tai järjestön niin siinä on sellainen lähtökohta, että arvostetaan sitä vanhaa ihmistä ja ajatellaan, että hänellä olisi hyvä, viihtyisä ja turvallinen ympäristö asua. Täytyy myös muistaa, että kun näitä ensimmäisiä on tehty, niin silloin vielä näihin taloihin muutti ihmisiä tosi kurjista omista asunnoista, niin kaupungeissa kuin peräkylissäkin. Siellä oli kannettavat vedet ja uunilämmitykset. Ei tarvitse mennä sadan vuoden taakse, riittää kun mennään viidenkymmenen vuoden taakse. Valtakunnallisesti 1980-luku oli vanhusasumisen kannalta mielenkiintoista aikaa, kuten Marja-Liisa Kunnas Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta toteaa. Silloin nähtiin, että vanhusten laitosasumiselle oli tehtävä jotakin, ja ajatus välimuotoisesta asumisesta syntyi. Vammaispuolelle oli syntynyt palveluasumista, ja samaa haluttiin vanhuspuolelle. Vanhainkoteja muutettiin palvelukodeiksi. Ajatus oli, että niissä ei tarvittaisi ympärivuorokautista hoivaa. Todellisuus tuli kuitenkin hyvin nopeasti vastaan. Etenkin jos palvelukodissa oli muistisairaita henkilöitä, niin he tarvitsivat hoitohenkilökuntaa myös yöllä. 70-luvulla mietittiin, pystyvätkö yhdistykset ylipäätään jatkamaan toimintaa ja puhuttiin mm. toimintojen kunnallistamisesta. Rahaautomaattiyhdistys pystyi kuitenkin jo 80-luvulla tukemaan toimintoja, silloin se puoli helpottui. 90-luvulla alkoi muutoksia tapahtua, viimeisten kahdeksan vuoden aikana eniten. Muutoksia on tapahtunut vähän kaikissa asioissa, voidaan puhua jatkuvasta muutosten syklistä. Kun katsotaan vuodelta 1987 peräisin olevaa vanhushuollon hoito- ja palvelujärjestelmää, niin kuva on melko toisenlainen kuin tänä päivänä. Palvelukeskuksissa (Nekala, Takahuhti ja Pispa) järjestettiin tuolloin ateria-, puhtaus ja virkistyspalveluita yli 50-vuotiaille tamperelaiseläkeläisille. Palveluasumista tarjottiin vain muutamissa kohteissa. Painotus oli vanhainkodeissa: yksityisissä laitoksissa ja Koukkuniemessä sekä kotisairaanhoidossa ja kotipalveluissa. Palveluasumisen lisäämisen tarve oli selvästi olemassa, sillä vanhusten kunnon huononeminen oli pantu merkille esimerkiksi Kotilinnasäätiön kohteissa, joissa esteettömyyteen ei juurikaan panostettu. (Luokkala A., 1987, 12 18). Tampereella oli vuonna 1988 vanhusten palveluasuntoja kaikkiaan vain 63, joita ylläpitivät De Gamlas Hem, Kaupunkilähetys ja NMKY (Luokkala P. 1999, 27).

15 Palveluasumisen buumi 1990-luvulla 1980-luvun lopussa herättiin ajatukseen palvelukotien rakentamisesta. Tässä oli taustalla vanhusväestön lisääntyminen ja se, että Raha-automaattiyhdistys päätti suunnata rahoitusta vanhusten palveluasumiseen. Oman osansa palvelukotien rankentamisbuumiin teki lama. Kotipalvelut eivät kehittyneet, joten syntyi tarve turvata vanhusten asuminen. RAY rahoitti palvelukoteja jo 1960-luvun lopussa, mutta varsinainen palvelukotien rakentamisen buumi ajoittuu 90-luvulle. Havaittiin, että vanhainkotiasumisen ja kotona asumisen väliin olisi hyvä saada sellainen asumismuoto, jossa vanhus voi elää kodinomaisesti, mutta saada aina tarvitessaan palveluita kuten hoiva- ja ruokapalveluita. Ensimmäinen RAY:n tukema vanhusten palvelukoti Tampereella oli 1990 perustettu Kuusela. Palvelukodille piti olla kaupungilta ns. Y-tontti eli tontti yleiselle rakennukselle. Palvelukotien rakennuttamisen edellytyksenä oli kaupungin lupa. Lisäksi kohteisiin saatiin Arava-lainaa, joka asetti ehtoja rakentamiselle, mm. asunnon koolle. Tämän lisäksi lääni on määritellyt henkilöstön määrän ja koulutustason. Raha-automaattiyhdistyksen tuki oli merkittävä. RAY:lla oli runsaasti käytettävissä olevia varoja 90-luvun vaihteessa ja RAY:n hallitus päätti satsata vanhusten asumiseen. Palveluasumisen malli otettiin kehitysvammapuolelta. RAY:n hallituksessa istui Kehitysvammaisten tukisäätiön Sirkka Merikoski, joka mm. myötävaikutti palvelukoti-nimitykseen. Tämä palvelukoti-nimitys lähti RAY:sta, olen yksi syyllinen nimeämiseen. Kyllähän palvelukoti sanoo enemmän, on ihmisen kodista kysymys. Toinen vaihtoehto, palvelutalo, on paljon epämääräisempi. Kuusela on tässä kaupungissa ollut tiennäyttäjä. Se taas osui, kuin oli asuntomessut täällä, niin me pääsimme RAY:ssa erityiskohteeksi. Sitä on sitten kopioitu, ainakin ajatuksia siitä, ympäri Suomea. Vuonna 1994 perustettiin Viola-kotiyhdistys. Yhdistystä oli perustamassa yhdeksän jäsentä, ja toiminta aloitettiin täysin tyhjältä pöydältä. Viola-koti nousi Tampellaan vuonna Idea palvelukodin perustamiselle syntyi vanhuspalveluiden tarpeen lisääntymisestä. Kun Viola-kotiyhdistys onnistui neuvottelemaan kaupungin kanssa tontin ja ostopalvelusopimuksen sekä saamaan RAY:n tuen, alkoi Viola-kodin rakentaminen. Sittemmin lähelle on noussut myös Willa Viola, jossa on ryhmäkoti ja senioreiden omistusasuntoja. Maailma odotti tällaista muutosta, että tulisi palvelukoteja. Ajatus on kypsynyt ja näitä on tullut, ja yhä enemmän varmaan tarvitaan. Tämä on kaikilla rintamilla mennyt eteenpäin. Virikkeellisyys on lisääntynyt, itsenäisyys, valinnanvapaus ja muut on mennyt eteenpäin tosi positiivisesti. Alkuaikojen oletuksena oli, että palvelukoteihin tulisi suhteellisen hyväkuntoisia ikäihmisiä. Kun 1900-luvun alussa palvelukodissa vietettiin vielä noin kuusi tai seit-

16 13 semän vuotta, niin 2000-luvulla kahdesta kolmeen vuotta on tavallista. Aika nopeasti siis tapahtui muutos, että asukkaat olivat vuosi vuodelta huonokuntoisempia ja iäkkäämpiä. Tehostetun palveluasumisen osuus lähti nousuun. Ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatusuosituksessa (2008) on lähtökohtana, että palvelukodit muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Ne ihanteet, jotka olivat jo silloin, että siellä voidaan viimeisiä elinvuosia suhteellisen hyväkuntoisena elää ja siellä on kotipalvelun henkilökunta, joka tarvittaessa auttaa, niin ne karisivat aika nopeasti. Palvelukoteja ei ollut alun perin suunniteltu siihen, että valtaosa asukkaista on hyvin huonokuntoisia. Panostukset viriketiloihin ja muihin yhteisiin tiloihin olivat ylimitoitettuja. Alkuvuosina asukkaat olivat suhteellisen hyväkuntoisia ja toimintakykyisiä: he pystyivät lähtemään esimerkiksi itsenäisesti torille. Nykyään asukkaat ovat niin huonokuntoisia, että he tarvitsevat apua lähes kaikessa. Tehostettu palveluasuminen muistuttaa laitosasumista sillä tavalla, että asukkaiden avuntarve on samankaltaista. Moni haastateltava totesi, että rajanveto tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen välillä on ollut vaikeaa. Kelan kanssa on käyty keskusteluita siitä, mikä on avoja mikä laitoshoitoa. Kela on kuitenkin hyväksynyt, että palveluasuminen on avohoitoa eli asumispalveluita tuotetaan kotiin. Palvelukotien synty oli hyvin asiantuntijavetoista. Asialla olivat poliitikot ja kaupunkien virkamiehet sekä RAY:n raha. Palveluasuminen on 1980-luvun tuote. 90-luvun puolivälissä oli suurin rakentamisen buumi. Palveluasuminen on tiettyjen asiantuntijoiden luomus. Asukaskyselyitä ei hirveästi käytetty, se ei kuulunut ajan henkeen. Ilman Raha-automaattiyhdistystä ja Avara-lainamahdollisuutta Suomessa ei olisi ollenkaan niin mittavaa palveluasuntokantaa kuin tänä päivänä on. Yhdistykset palvelukotien perustajina ovat olleet avainasemassa suomalaisen vanhusten palveluasumisen kehittäjinä. Vuoden 2001 lopussa Tampereella oli ostopalvelu- ja pysyväisavustusyhteisöjen palveluasuntoja seuraavilta toimijoilta: Koivupirtin säätiö, Kotipirtti ry, Tampereen Ensi- ja Turvakoti ry, Tampereen naisyhdistys, Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry, Viola-kotiyhdistys ry, Tampereen Tammenlehväsäätiö, Tampereen Sotainvalidien Veljeskoti, Sopimusvuorisäätiö sekä Kaupunkilähetys ry. Palveluasuntopaikkoja oli yhteensä 662. Vuonna 2005 Tampereella oli lähes tuhat ihmistä tavallisen ja tehostetun palveluasumisen piirissä (Andersson 2007, 33). 2.3 Palveluasumisen ihanne Palveluasumisen ihanne on elää itsenäisesti omassa kodissa. Palveluasunto on ihmisen oma koti, jota koskee mm. asumistuki, jota saa yksityistä asumista varten. Käytännössä kuitenkin asukasprofiilin muutos on murtanut tätä ihannetta, koska

17 14 asukkaat tarvitsevat paljon tukea päivittäin. Itsenäistä asumista ovat tulleet tänä päivänä paikkaamaan senioriasunnot. Käytännössä senioriasuntojakin kohtaa ongelma: mitä sitten tapahtuu, kun asukkaat vanhenevat ja alkavat todella kaivata palveluja? Miten turvataan palvelut ja kuka ne maksaa? Marja-Liisa Kunnas toteaa, että palveluasuntojen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi ei ole mutkatonta, koska palveluasunnot eivät vastaa laitosasumisen fasiliteetteja. Niissä ei pystytä samalla tavalla hoitamaan oikein huonokuntoisia vanhuksia. Suomessa on Kunnaksen mukaan osin käynyt niin, että ikäihmistä pompotellaan asuinpaikasta toiseen halvan hinnan perusteella. Pannaan asukas sinne, missä asuminen on kunnalle halvinta. Laatusuositukset ovat tätä vastaan, mutta käytäntö on kuntakohtaista. On käynyt myös niin, että vanhainkoteja on muutettu palveluasunnoiksi, koska palveluasumiseen saa Kelalta asumistukea. Kunnat pelaavat rahoitusmuodoilla: laitosasumisen maksavat kunnat mutta palveluasumiseen saa tukea valtiolta. Kotona asumisen tukeminen on ollut ihanteena aina, mutta osa haastateltavista totesi, että päätöksentekijät haluavat pitää kiinni laitoksista ja palvelukodeista siksi, että niiden kautta on tunne, että on saatu jotain näkyvää aikaan. Ne ovat tärkeitä toki myös omaisten kannalta, jotka voivat niiden myötä luovuttaa vastuutaan kunnalle ja tuntea olonsa hyväksi ja ikääntyneen elämän turvatuksi. Silloin kun aloittelimme, niin keski-ikä oli alle 81 vuotta ja nyt mennään päälle 85 vuotta. Se nousee koko ajan, hoito siirtyy koko ajan raskaampaan, että yhä iäkkäämpää ja yhä enemmän hoitoa tarvitsevaa väkeä tänne tulee. Repertuaari lähtee siitä, että joku asuu aivan itsenäisesti ja pikku hiljaa ottaa palveluita ja sitten meillä on saattohoito. Sirpa Anderssonin tekemässä selvityksessä vuodelta 2007 todetaan, että tavallista palveluasumista tarvitaan jatkossakin. Vanhuspalveluiden asiantuntijat korostavat, että sairaalahoidossa pitäisi hoitaa vain akuutit sairaudet ja terveyskeskuksissa tarjottaisiin kuntoutusta, mutta varsinainen eläminen tapahtuisi palvelukodissa. On olemassa sellaisia ongelmia, joiden takia vanhukset eivät pysty elämään omissa kodeissaan, esim. alkoholiongelmat tai talon hissittömyys, jolloin ikäihminen tarvitsee esteetöntä ja sosiaalista asuinympäristöä. (Andersson 2007, 35). Myös tämän selvityksen haastateltavat olivat sitä mieltä, että palveluasuminen on hyvä välimuoto ikäihmisen asumiseen. Toisaalta kuitenkin tiedostettiin, että taloudellisen tilanteen takia painotus siirtynee tehostettuun palveluasumiseen ja ryhmäkotiasumiseen. Taustalla on myös ihanne kotona asumisesta sekä kaupungin strategia kotipalveluiden lisäämisestä, joten vahvaa painotusta on myös kotipalveluita kohti. Haastatteluissa tuli ilmi, että tehostetun palveluasumisen ja laitosasumisen rajat ovat häilyvät ja samaa todetaan myös Anderssonin raportissa. Käytännössä näihin asumismuotoihin sijoitetaan suunnilleen samankuntoisia ihmisiä. Ero syntyy toimintakulttuureista: vanhainkodeissa toiminta on laitosmaisempaa ja tehostetun palveluasumisen piirissä korostetaan kodinomaisuutta. (Emt. 2007, 36).

18 15 Johtopäätökseksi ikäihmisten palveluasumisen tarpeista nousikin haastatteluiden pohjalta se, että palvelukotien on palveltava myös ympäristön ikäihmisiä, jotta talot säilyvät elinvoimaisina alueensa keskuksina ja jotta palvelukoti ylläpitää myös ympäristön ikäihmisten toimintakykyä ja ennaltaehkäisee ongelmien syntyä. Toinen tärkeä seikka on, että kaikki tämänhetkiset palveluasumisen paikat tarvitaan ja muutostöitä nykyisissä kohteissa on tehtävä (lähinnä palveluasuntojen muuttamista ryhmäkotiasumiseksi), jotta pystytään vastaamaan ikäihmisten palvelutarpeisiin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Kuten haastateltu Tampereen kaupungilla työskentelevä lääkäri Jari Ahvenainen sanoo: kaikki nykyiset resurssit on pidettävä ja lisää olisi jostain saatava, jotta tästä selvitään.

19 16 3 YHDISTYKSET PALVELUASUMISEN TUOTTAJINA 3.1 Yhdistysten rooli Palvelukodit Tampereella ovat kolmannen sektorin alkuun panemia hankkeita. Kolmannen sektorin mukanaoloa vanhusasumisen kentällä pidetään hyvin tärkeänä paitsi historiallisesti myös nykypäivänä. Ilman yhdistysten ja yhteisöjen olemassaoloa palvelukoteja ei olisi Tampereella samassa määrin kuin tänä päivänä. Erittäin merkittävä on ollut Raha-automaattiyhdistyksen tuki, jota on myönnetty yleishyödyllisille toimijoille. Yhdistysten avainhenkilöinä on usein kunnallispoliittisia vaikuttajia ja yhteydet kaupunkiin ovat olleet ilmeisiä. Kaupungin osallisuus on ollut esimerkiksi Vanhuspalveluyhdistyksen kohdalla merkittävä, olihan yhdistyksen johdossa pitkään Tampereen kaupungin virkamies Esa Rönkkö. Viola-kotiyhdistyksen taustahahmoissa on tamperelaisia kunnallispoliitikkoja kuten Seppo Rantanen ja Irja Tulonen. Moni haastateltava mainitsi, että palvelukotien rakentamisen taustalla oli vanhuspoliittisten tavoitteiden lisäksi jonkin verran myös puoluepoliittisia motiiveja. Kun yksi puolue sai palvelukodin aikaiseksi, halusivat muut puolueet saavuttaa saman. En tiedä onko se oikea ilmaisu, mutta kun on toi politiikan kenttä, niin vasemmiston ihmiset olivat olleet aktiivisia ja me mietittiin, että eikö me saada mitään aikaiseksi. Siinä oli sitten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, minä olin siinä lautakunnassa ja oli ryhmän puheenjohtaja. Siltä rintamalta löydettiin tämmöinen joukko, vaikka tämä ei ole millään muotoa poliittisesti sävyttäytynyttä. Yhdistysten rooli on ollut siinä mielessä kaksijakoinen, että toisaalta on haluttu korostaa itsenäisyyttä ja omaa arvopohjaa, mutta toisaalta ollaan oltu erittäin tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. Kaupunki on yleensä ollut palveluiden ainoa tilaaja, joten kaupunkia on haluttu miellyttää ja päätöksiä on tehty kaupungin toiveiden ja odotusten pohjalta. Silloin kun muodostettiin uudestaan vanha yhdistys, niin hallituksessa istui kaupungin juuri ne ihmiset, jotka olivat päättämässä näitä asioita. Entinen apulaiskaupunginjohtaja, tonttipäällikkö, Merikosken Seppo ja Esa Rönkkö, joka istui näiden asioiden päällä oikein vahvasti. Heitä ei ollut nimetty virallisesti vaan he olivat henkilöinä, mutta tietysti heidän asemansa teki sen, että he olivat vahvasti mukana kaupungin mandaatilla, vaikka mandaatti ei nyt ollutkaan kaupungin antama. Mutta käytännössä kuitenkin. Prosessi on koko ajan edennyt sen mukaan mikä on ollut kaupungin tarve. (Pertti Hjelm) Lähtökohtana palveluasumisen tuotannossa on toki ollut vanhusväestön kasvu ja tarve välimuotoiselle asumiselle. On ollut tarve löytää muita asumisen malleja kotona asumisen ja laitosasumisen välille.

20 luvun alkupuolella yhdistykset olivat hyvin itsenäisiä. Yhdistysten merkitystä kaikki haastatellut pitivät suurena. Kolmannen sektorin etuna pidetään sitä, että ne toimivat ideologian pohjalta ja yhdistysten työssä on enemmän kutsumusta ja ideologista innostusta kuin markkinavoimien pohjalta toimivien yritysten kulttuurissa. Yhdistystoiminta on kansalaisyhteiskuntatoimintaa. Ajatus tällaisesta toiminnasta, että on kansalaisyhteiskuntatoimintaa, jota tuetaan verovaroin ja sitä kautta löytyy tämmöinen palveluasumisen konsepti, se on erittäin hieno sosiaalinen innovaatio. Yhdistykset ovat olleet palveluasumisen saralla tärkeitä. Meidän palvelurakenteet olisivat voineet rapautua vielä enemmän, jos yhdistykset ja RAY:n avustukset olisivat olleet pois kuvioista 1990-luvulla. (Eevaliisa Virnes) Kaupunki alkoi vähitellen kokea tarvetta palveluasumisen laadun ja asukaslähtöisyyden tarkkailuun, ja sen moni yhdistys koki yksityiselle reviirille tunkeutumisena. Asukasohjaus siirrettiin Tampereen kaupungille ja se oli ensimmäinen askel kohti palveluntuottaja-ajattelua. Aiemmin oli vaan yhdistys ja asiakas, ja kaupunki vaan toi tällä yhdistykselle rahaa. Nyt siinä kiepautettiin se malli niin, että siinä oli yhdistys, asiakas ja kaupunki niin, että kaupunki antaa asiakkaalle verovaroja ja se menee yhdistyksen tiloihin ja sitten siinä on tietty toimintamalli, miten asiakas toimii. Samassa asiakasmaksutkin siirtyivät yhdistyksiltä kaupungille. Palveluasumistoiminta muuttui ammatillisemmaksi, kun kuvioon saatiin mukaan tarkasti laaditut sopimukset, läänintarkastukset, asiakasmaksu-uudistus sekä sosiaalihuoltolain mukaiset potilasasiakirjat. Hankintalaki ja kilpailuttaminen ovat kuitenkin yhdistysväelle suurin murros ikinä. Kilpailuttamisesta keskusteltiin haastatteluissa eniten, koska se on yhdistyksille elämän ja kuoleman kysymys. Myös valtakunnallisen tason asiantuntijat ottivat kilpailuttamisen haastattelun keskiöön ja suuria tunteita se aiheutti myös kaupungin haastateltavien keskuudessa. Kilpailuttaminen on ollut kaikille tahoille raskasta. Valtaosa haastatteluista näki kilpailuttamisen periaatteessa hyvänä asiana, mutta pitivät huonona sitä, että kilpailuttaminen on koskenut myös vanhoja palvelukoteja, joissa on vakiintuneet toimijat. Vakiintuneiden toimijoiden mielestä on heidän ansiotaan, että talo on noussut pystyyn, ja he ovat taloa ja toimintaa kehittäneet vuosikausia oman ideologiansa pohjalta. Kilpailutuksen myötä on pitänyt sopeutua siihen, että tiloihin voikin tulla ulkopuolinen palveluntuottaja. Yhdistysten ihmiset kokivat, että kilpailuttaminen on murentanut toimijoiden yhteishenkeä. Kilpailuttamisen malli on liian tekninen eikä ota riittävästi huomioon inhimillisiä tekijöitä. Yhdistysten edustajat kehuivat kovasti ennen kilpailuttamista vallinnutta yhteishenkeä.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta)

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote

Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon. sote sote Luovat ratkaisut ja omaishoito avuksi vanhustenhuoltoon Vanhustenhoidon tulevia kuluja maalaillaan suurin luvuin. Ikäihmisten osuus kasvaa, ja jo nykyisiä laitoshoidon kustannuksia yritetään karsia.

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot