Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia. Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia. Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia Eeva Juva Maisterintutkielma Kevät 2009

2 Kiitokset Tämän maisterintutkielman kirjoittamisen mahdollisti Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille -hanke. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Hanke toteutettiin yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Haluan kiittää hankkeen työryhmää, erityisesti Tarja Jutilaa ja Aino Launto-Tiuttua monista keskusteluista ja ideoista tutkielman kirjoittamisen eri vaiheissa. Kiitokset myös työryhmän Kaarina Knuutille ja Juha Ruipolle. Turun tulevaisuustutkimuksen Katariina Heikkilää ja Anna Kirveennummea kiitän keskusteluista ja tuesta työn alkuvaiheessa. Stakesin Katja Ilmarista kiitän kommenteista sekä hyvistä neuvoista ja lähteistä työhön. Helsingissä Eeva Juva

3 Sisällys 1 Johdanto Hoivapalveluiden järjestäminen hyvinvointivaltiossa Pohjoismainen hyvinvointimalli murroksessa Yksityinen hoivapalveluntuotanto Hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteet Hoivapalveluyrittäjyys ja asiakkaat Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjäksi ryhtyminen Hoivapalveluiden asiakkaat ja palvelun käyttäjän näkökulma Julkinen sektori asiakkaana Palvelun käyttäjät Maaseutu hoivapalveluympäristönä Maatilalta hoivapalveluyrittäjäksi Green Care Farm - Hoivamaatalous Tutkimusongelma ja aineisto Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmän valinta Aineiston analysointi teemoittain ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus ja aineiston kuvaus Tutkimuksen luotettavuus Hoivapalveluyrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjyyden haasteet Työ- ja yrittäjäkokemus vahvuutena, koulutus taustavaikuttajana Yrittäjyyteen työntävät ja vetävät tekijät Yritystoiminnan aloittamisessa jarruttavat tekijät Tiedonsaannissa ja neuvonnassa ilmenneet ongelmat Asiakashankinnan ja kilpailutuksen haasteet Markkinoinnin haasteet Maatilan merkitys hoivapalveluntuotannossa...73

4 6.1 Yrityksen sijainti Maatalouden työt Yrittäjien työssä jaksaminen Maatilan mahdollistamat virikkeet hoiva-alan yritystoiminnassa Rakennusten hyödyntäminen Tutkimuksen johtopäätökset...88 Lähteet...95 Liitteet Liite 1. Teemahaastattelurunko Liite 2. Taulukko haastatelluista yrittäjistä...108

5 1 1 Johdanto Suomen väestörakenne on murroksessa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ihmisten ennustettu elinikä pitenee, syntyvyys laskee ja työvoima vähenee. On nähtävissä, että hoivapalveluiden tarve tulee lisääntymään ja samalla niiden järjestäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kestävien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle alati kasvavan kysyntäpaineen edessä joudutaan miettimään uusia malleja. (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 76.) Yhdeksi vaihtoehdoksi julkisessa keskustelussa on ehdotettu yksityisen puolen tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa palveluiden turvaamiseksi. Yksityisten hoivapalveluyksiköiden määrä onkin lisääntynyt tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan (Stakes 2007). Suomen liittyminen Euroopan Unioniin merkitsi rakennemuutoksen aikaa maaseudulla. Avoimet markkinat edellyttävät suuruuden ekonomiaa maataloustuotannossa, tilakoot kasvavat ja pienet tilat lopettavat kannattamattomina. (Niemi 2005, 5.) Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen on jatkuvan haasteen alaisena. Suomalaisessa maaseutupolitiikassa maatiloilla tapahtuva muu yritystoiminta nähdään osana maaseudun elinkeinojen monipuolistamista ja on yksi keino vastata maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamiin muutospaineisiin. (Rantamäki-Lahtinen 2004, 11.) Maaseutuympäristön virikkeellisyys, luonto, rauha ja kiireettömyyden tuntu ovat tekijöitä, jotka luovat hyvät puitteet hoivayrittäjyydelle maaseudulla. Palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaamisessa harvaan asutuilla seuduilla voi yksityisellä yrittäjällä olla merkittävä rooli. Asiakkaan ei tarvitse muuttaa kaupunkiin palveluiden perässä vaan palvelun tuottaja voi toimia asiakkaan omalla kotiseudulla. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Maaseudulla toimivalla hoivapalveluyrittäjällä on merkitystä myös alueellisena työllistäjänä, erityisesti maaseudulla asuvan koulutetun naisväestön keskuudessa (Andersson & Simonen 1996, 57). Yksityisen palveluntuotannon vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen voivat olla merkittäviä. Hoivayrittäjyyttä tukemalla on mahdollista luoda työpaikkoja ja

6 2 vahvistaa näin maaseutuasumisen mahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta (Rissanen & Sinkkonen 2005, 68; Rantamäki-Lahtinen 2004, 11). Yksityisiä hoivapalveluyrittäjiä toimii jo useissa maaseutukunnissa tarjoten väestölle palveluita ja ne voivat tulevaisuudessa olla merkittävässä asemassa kunnan hyvinvointipalveluita järjestettäessä. Väestörakenteen murroksen ja maatalouden rakennemuutoksen myötä on syytä tarkastella maatilojen mahdollisuuksia hoivapalveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa keskitytään maatilayrittäjiin, jotka pohtivat nykyisen maatilayrityksensä rinnalle tai sijaan hoivapalveluyrittämistä tai joilla jo on toimiva hoiva-alan yritys maatilan yhteydessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat maatilalähtöisen hoivapalveluyrittäjyyden syntyyn ja mitkä ovat merkittävimmät kysymykset ja ongelmatekijät, joita yrittäjät kohtaavat hoivapalvelutoiminnan harjoittamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös mikä on maatalouden harjoittamisen ja maatalousympäristön rooli hoivapalveluntuotannossa. Tämän tutkimuksen taustalla on Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille -hanke. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena tutkimuksen osalta on saada tietoa hyvinvointialalle aikovista maatalousyrittäjistä ja selvittää aloittelevien yrittäjien taustoja, halukkuutta, motiiveja, asenteita ja odotuksia palveluyrittäjyyttä kohtaan. Tutkimuksen ensimmäinen pääluku johdattelee aiheeseen ja rajaa tutkimuksen kohteen maatilakytkentäisiin hoivapalveluyrittäjiin. Toisessa pääluvussa perehdytään suomalaisen hyvinvointivaltion erityispiirteisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Luvussa määritellään myös mitä yksityisillä hoivapalveluilla tarkoitetaan, pohditaan niiden roolia muuttuvassa palveluntarjontamallissa sekä avataan hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteita. Kolmannessa pääluvussa määritellään tarkemmin, mitä hoivapalveluntuotannolla ja hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan sekä perehdytään varsinaiseen hoivayrittämiseen, yrittäjyyden taustatekijöihin ja yrittäjien ominaisuuksiin. Luvussa perehdytään myös tämän tutkimuksen kannalta oleelliseen rajaustekijään eli maaseudulla ja maatiloilla tapahtuvaan yksityiseen hoivapalveluntuotantoon. Maaseudun

7 3 hoivapalveluntuotantoa selvitetään monialaisen maatilayritystutkimuksen ja Green Care Farm- eli Hoivamaataloustutkimuksen keskeisten tulosten avulla. Neljännessä pääluvussa esitellään käytetty tutkimusmenetelmä ja selvitetään, miksi sitä on päädytty käyttämään sekä esitellään tutkimusaineisto. Viidennessä ja kuudennessa pääluvussa esitellään tutkimuksen tuloksia. Viidennessä pääluvussa keskitytään erittelemään maatilataustaisen hoivayrittäjyyden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, sekä selvitetään haasteita ja ongelmia, joita yrittäjät kohtaavat yritystoiminnan eri vaiheissa. Kuudennessa pääluvussa tarkastellaan maatalouden ja sen ympäristön roolia ja merkitystä hoivapalvelutoiminnassa. Seitsemäs pääluku sisältää tutkimuksen johtopäätökset.

8 4 2 Hoivapalveluiden järjestäminen hyvinvointivaltiossa 2.1 Pohjoismainen hyvinvointimalli murroksessa Suomi on totuttu mieltämään hyvinvointivaltioksi. Pohjoismaisen mallin mukaiseksi hyvinvointivaltioksi Suomi rakentui ja 1980-luvuilla. Pohjoismaisella mallilla tarkoitetaan tiettyjä piirteitä, joita useissa empiirisissä tutkimuksissa on havaittu mailta löytyvän. Piirteet liittyvät yhdenmukaisiin sosiaalipoliittisiin tulonsiirtojärjestelmiin ja palvelujärjestelmään sekä kansalaisten hyvinvoinnin tasoon ja sen jakautumiseen. Julkisen sektorin ala on laaja, julkiset menot korkeaa tasoa ja verorahoituksen merkitys suuri. (Kautto 2005, ) Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusta on Suomessa kuntien järjestämissä, pääosin verovaroin ja asiakasmaksuin rahoitetuissa järjestelmissä, joiden tulee olla kattavasti kaikkien maassa asuvien saatavilla. Tämä on lakisääteinen velvollisuus ja se määrää kunnat järjestämään palvelut, mutta ei määrittele toiminnan laajuutta eikä tapaa miten palvelut tulee järjestää. Kunnat voivat tuottaa palvelunsa itse, olla mukana kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä tai ostaa palvelut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta, järjestöiltä tai yrityksiltä. (Kautto 2006, 17.) Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua nykyisenlaisen, laajaan julkiseen vastuuseen, perustuvan hyvinvointivaltion kestävyydestä niin taloudellisessa kuin sosiaalisessa merkityksessä. Suurin paine palvelujärjestelmässä kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille, jonka rahoittamiseen kuluu tällä hetkellä yli 50 prosenttia kuntatalouden resursseista. Nykyisillä olemassa olevilla kuntarakenteille osuuden ei ainakaan uskota laskevan (Lyytinen 2008, 15). Valtionvalta joutuukin pohtimaan, voidaanko kansalaisten hyvinvoinnin perusedellytyksistä huolehtia tulevaisuudessa tavalla, johon olemme tottuneet. Merkittävimmän haasteen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa tuo julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksien ja menopaineiden

9 5 välinen ristiriita. Samaan aikaan, kun verotusta on pyrittävä keventämään kovan kansainvälisen verokilpailun ja työnteon ja yrittämisen kannustimena, julkisen sektorin rahoitusvastuut kasvavat väestön ikääntymisen ja julkisen palveluiden kustannusten noustessa. Julkisten palveluiden kustannuksia nostaa muun muassa se, että julkisen palveluntuotannon tuottavuus kehittyy heikommin, kuin koko kansantalouden tuottavuus ja palkkataso. Julkinen valta pyrkii löytämään ongelmaan ratkaisun parantamalla julkispalveluiden tuottavuutta kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeessa eli niin sanotussa Paras-hankkeessa (Heikkilä, Kautto & Teperi 2005, 5.) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on ollut kuntien mahdollisuus valita ratkaisunsa palveluiden järjestämisessä itse. Uudistuksen keskeisin tavoite on turvata julkiset kuntapalvelut koko maassa tulevaisuuden kasvavien haasteiden edessä. Uudistus on poikinut 2007 voimaan tulleen puitelain, joka määrittelee puitteet kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Käytännön toteutus ja valittavat ratkaisut ovat kuntien päätettävissä lain asettamissa rajoissa. Uudistus ja siihen liittyvät velvoitteet on toteutettava vuoden 2012 loppuun mennessä. (Nyholm & Välikangas 2008, ) Alustavia arvioita Paras-hankkeen uudistusten etenemisestä on saatu kuntien valtioneuvostolle lähettämistä toimeenpanosuunnitelmista ja selvityksistä. Uudistukset liittyvät paljon julkisuudessakin käytyyn keskusteluun lisääntyvistä kuntaliitoksista sekä kuntien lisääntyvään yhteistyöhön palvelurakenteen ja palveluiden kehittämisessä erilaisin yhteistoiminta-aluein. Myös palvelulähtökohta on keskeisenä uudistuksen kohteena. Hyvinvointipalveluiden uudistamisessa asiakaslähtöisyys on keskeistä. Kunnissa tarvitaan laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös uusia palveluntuotannon rakenteita, uusia organisaatioita ja toimintatapoja. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi toivotaan lisääntyvää vuoropuhelua niin kuntasektorin, valtion, järjestöjen ja yritysten välillä. Yksityisille palveluntuottajille voi tarjoutua asiakas- ja laatulähtöisessä palvelumallissa monia uusia mahdollisuuksia. (Nyholm & Välikangas 2008, )

10 6 2.2 Yksityinen hoivapalveluntuotanto Sosiaali- ja terveyspalveluista käytetään kirjallisuudessa myös käsitteitä hoiva- ja hoitopalvelut. Hoivapalvelut voidaan määritellä eri väestöryhmille tarkoitetuiksi sosiaalipalveluiksi. Yleisimmin hoivapalvelut käsittävät vanhusten laitoshoidon, kotipalvelun ja asumista tukevat palvelut, työikäisillä toimintarajoitteisuuteen tai vajaakuntoisuuteen liittyvät palvelut ja lapsilla päivähoitoon ja neuvontaan liittyvät palvelut. Hoitopalveluilla tarkoitetaan terveyspalveluita, kuten sairaanhoitoa, kuntoutusta, hammashoitoa, mielenterveyspalveluita, erikoissairaanhoitoa ja työterveydenhuoltoa. (Kautto 2006, 20.) Toisinaan hoiva- ja hoitopalveluista puhuttaessa viitataan kapeasti ikääntyneiden hoivaan ja hoitoon liittyviin palveluihin. Tämän tutkimuksen tuloksia käsittelevissä luvuissa käytetään hoivapalvelutermiä ilman ikäryhmärajoitusta. Tutkimuksen luvuissa kaksi ja kolme käytetään molempia termejä (sosiaali- tai hoivapalvelut) tarkasteltavassa kirjallisuudessa, tilastoissa ja laskelmissa voimassa olevien käsiteerojen vuoksi. (Kautto 2006, 20.) Yksityisellä hoivapalveluntuottajalla tarkoitetaan järjestöjä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka tuottavat sosiaalipalveluita liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityiset palveluntuottajat voidaan jakaa vielä yritys- ja järjestökenttään oikeudellisen muodon mukaan. Yrityksiin luetaan yksityiset elinkeinonharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiitti- ja osakeyhtiöt sekä osuuskunnat. Järjestöihin luetaan aatteelliset yhdistykset ja säätiöt. (Kauppinen & Niskanen 2005, 23.) Järjestöt saavat yleishyödyllisinä yhteisöinä Rahaautomaattiyhdistyksen tukea toisin kuin puhtaasti elinkeinotoiminnan harjoittamiseen keskittyvät yksityiset yrittäjät (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 95). Sosiaalipalvelut jaetaan tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan kahteen luokkaan sen mukaan, ovatko ne majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita vai avopalveluita. Majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi kehitysvammalaitokset, vanhustenlaitokset, lasten ja nuorten laitokset,

11 7 päihdehuoltolaitokset sekä muut laitokset ja asumispalvelut. Avopalveluita ovat lasten päivähoito, kotipalvelut ja neuvolat. (Kautto 2006, 26.) Tähän tutkimukseen haastateltujen yrittäjien joukossa on mukana sekä majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita tarjoavia yrittäjiä, että avopalveluita tuottavia yrittäjiä. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa käytän majoituksen sisältävistä sosiaalipalveluista termiä asumispalvelut ja ei-majoituksen sisältävistä palveluista termiä avopalvelut. Vuonna 2006 yksityisiä sosiaalipalvelutoimintayksikköjä oli Suomessa 3726, joista majoituksen sisältäviä 2240 ja avopalveluita Yksityisten tuottamista majoituksen sisältävistä sosiaalipalveluista merkittävin ryhmä oli palvelutalot ja ryhmäkodit ja toiseksi lasten ja nuorten laitokset. Avopalveluista lasten päivähoito oli suurin ryhmä, toisena kotipalvelut. Yksityisistä sosiaalipalvelutoimintayksiköistä yritysten ylläpitämiä oli yli puolet. Loput olivat järjestöjen ylläpitämiä. Yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. Järjestöt tuottavat lähes kaikki yksityiset palvelut päihdehuollon, ensi- ja turvakotien ja päivätoimintayksiköiden osalta. (Stakes 2007.) Yksityistä hoivapalvelutuotantoa säätelee ja valvoo laki. Nykyinen laki ja asetus yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta on ollut voimassa vuodesta Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluita tarjoavan on saatava toiminalleen lupa lääninhallitukselta. Päivätoiminta palveluita tuottavilta riittää ilmoitus toiminnastaan kunnalle, jonka alueella palvelua tarjotaan (L 603/1996 ja A1208/1996). Laissa määritelty palveluiden valvonta kuuluu sen alueen lääninhallitukselle ja kunnalle missä palvelua tuotetaan. (Kauppinen & Niskanen 2005, 21). Yksityinen hoivapalveluntuotanto on lisääntynyt maassamme nopeasti 1990-luvulta lähtien. Merkittävimmäksi syyksi on nostettu 1993 toteutettu valtionosuusjärjestelmän uudistus ( /688) ja kuntalain muutokset (KunL /365). Uudistuksen myötä siirryttiin menoperusteisesta järjestelmästä laskentaperusteiseen järjestelmään. Tämä uudistus mursi kuntien monopolin palveluntuottajina. Aikaisemmin maksettu prosentin valtionapu kunnallisilla

12 8 palveluyksiköille poistui, ja tämä mahdollisti yksityisen palveluntuotannon pääsyn markkinoille. (Lemponen 1999, 19.) Hoivayrittäjyyden kasvuun ovat vaikuttaneet myös monet muut yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 16-20) esittävät teoksessaan Hoivayrittäjyys syitä yksityisten hoivapalveluiden synnylle ja kasvulle. Yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos, siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan, poliittisessa järjestelmässä tapahtuneet muutokset, siirtymät vasemmisto- ja oikeistoakselilla, sekä taloudessa, kasvu ja taantumat, tapahtuneilla muutoksilla on ollut vaikutuksensa yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvuun. Kovalaisen ja Simosen (1996, 9-10) mukaan laman aikainen taloudellinen kriisi toi mahdollisuuksia uusille rakenteille ja toimintamahdollisuuksille. Laman aikana viran, viransijaisuuksien ja muunkin työn saanti oli heikkoa ja siksi itsensä työllistäminen oli keskeinen motiivi yrittäjäksi ryhtymisessä. Väestön ikääntymisestä johtuva kasvava hoivapalveluiden tarve on merkittävä haaste julkiselle palveluntuotannolle. Kysyntä yksityisellä puolella tulee kasvamaan kunnan palveluresurssien riittämättömyyden vuoksi. Asiakkaan asema tulee myös korostumaan, sillä eri sukupolvien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistamien vaatimusten ja odotusten oletetaan muuttuvan. Yksityisellä puolella voi olla enemmän vapautta toteuttaa asiakaslähtöisempää palvelua kuin julkisella puolella, missä päätöksenteon hitaus verrattuna yksityissektoriin vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asiakkaiden toiveisiin voidaan vastata. Henkilöstön osaamisvaatimuksissa ja työhön kohdistuvissa odotuksissa on tapahtunut myös muutoksia. Hoivayrittäminen ei ole ainoastaan keino työllistyä vaan myös hyödyntää lisääntyvää osaamista ja saada motivaatiota sekä mielekkyyttä omaan työhön. (Rissanen & Sinkkonen 2004, )

13 9 2.3 Hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteet Tilastokeskuksen väestökehitysennusteiden mukaan Suomen väestömäärä kääntyy laskuun 2020-luvun lopulla. Ikärakenteen vanheneminen näkyy työmarkkinoilla jo nyt, ihmisiä poistuu enemmän kuin tulee tilalle. Ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita enemmän kuin nyt. Tämä tarkoittaa tuolloin neljännesosaa koko väestöstämme. Työikäisten määrä vastaavasti vähenee :lla. (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 76.) Kauton (2004, ) mukaan ikääntyneiden määrän kasvu sinänsä ei kuitenkaan ole ongelma, vaan niin sanottu huoltosuhteen muutos, työntekijöiden määrä suhteessa kokonaisväestöön vähenee. Ikääntyneiden määrän kasvu on positiivinen asia, sillä se kertoo hyvistä elinolosuhteistamme ja osoittaa, että maamme terveyttä ja toimintakykyä edistävä politiikka on ollut tavoitteidensa mukaista. Väestön väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että syntyvyys on uusiutumistason alapuolella. Huolen pitäisi siis kohdistua nyt enemmän siihen, että lasten ja työikäisten määrä vähenee, eikä siihen, että yli 65-vuotiaiden absoluuttinen määrä kasvaa. Väestörakenteen epätasapainoisuus aiheuttaa suuria taloudellisia haasteita. Haasteet kohdistuvat eläkkeiden rahoituksen järjestämiseen ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tasolla johon olemme tottuneet. Haasteena on siis kasvattaa työllisten tai tehtyjen työtuntien määrää, että työn tuottavuutta. (Kautto 2004, ) Taloudellisissa keskusteluissa herää kuva ikääntyneestä väestöstä taakkana, joka rasittaa talouskasvun edellytyksiä. Vanhusväestö voidaan nähdä myös voimavarana ja resursseina. Ikääntyneet ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia, kuluttajia ja palveluiden käyttäjiä. Osallistuminen työmarkkinoille iästä riippumatta, koti- ja hoivatyöpanos, osallistuminen yhteisölliseen elämään ja omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen voidaan kaikki yhdistää aktiivisen ikääntyneen käsitteeseen. (Kautto 2004, 140.)

14 10 Työvoiman väheneminen tulee aiheuttamaan paineita myös julkisen sektorin henkilöstöpolitiikan kehityksessä. Tunnetusti palkka- ja henkilöstöedut ovat tällä hetkellä yksityisellä sektorilla paremmat. Sosiaali- ja terveysalalta siirtyy eläkkeelle ammattilaista vuoteen 2010 mennessä. Ikäluokkien pienentyessä joka toisen työmarkkinoille siirtyvän uuden työntekijän olisi tultava julkishallinnon puolelle, jotta sen rakenteet pysyisivät nykyisellä tasolla. Kilpailu työntekijöistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä tulee kiristymään. (Myllys, Enlund & Träsk 2005, ) Haasteet palveluntuotannossa ja saatavuudessa maaseudulla Harvaan asutussa maassa huoli palveluiden tasaisesta saatavuudesta eri puolilla Suomea on keskeistä. Sosiaali- ja terveyskertomuksen (2006, 78) mukaan huoltosuhteen muutos näkyy maaseudulla jo nyt. Muuttoliike imee maaseudulta nuoria ikäluokkia ja erityisesti naisia. Naisten muuttoalttius on lähes joka ikäluokassa suurempi kuin miesten. Tämä vaikuttaa myös maaseutukuntien tulevaan väestökehitykseen suuresti, kun synnytysikäiset naiset vähenevät. Muuttoliike muovaa siis alueiden ikä- ja sukupuolirakennetta. Yhtäältä vanhusväestön kasvu, syntyvyyden lasku ja naisväen väheneminen aiheuttavat kasvavia paineita hoivapalveluiden järjestämisessä maaseutukunnissa. Volk (2005, ) näkee tulevaisuudessa kahdesta tekijästä muodostuvan alueellisen eriarvoisuuden uhan. Ensimmäinen on palveluiden saatavuuteen vaikuttavat tekijät, joita ovat väestön harveneminen alueellisesti niin paljon, että nykyisillä toimintamalleilla palveluiden ylläpito kallistuu tai niiden laatu kärsii. Toisaalta tähän voi tuoda apua teknologian kehittyminen, joka antaa uusia mahdollisuuksia järjestää palveluja uudella tavalla. Toinen uhka liittyy peruspalveluiden rahoitusjärjestelmään. Volkin (2005, ) mukaan alueellisesta näkökulmasta merkittävä asia on nimenomaan valtionosuusjärjestelmän toimiminen ja kehittäminen tulevina vuosina, kun menopaineet ikääntymisen vuoksi kasvavat. Kuntalaiset osallistuvat palveluiden rahoitukseen kunnallisveron kautta ja kunnallisveroprosentit vaihtelevat suuresti kunnittain, korkeiden veroprosenttien alueilla on matalat tulotasot, ei parhaimmat

15 11 palvelut. Verotulojen tasaus tasaa tällä hetkellä voimakkaasti erilaisen veropohjan vaikutusta ja kuntien välisiä eroja, mutta heikoimmat alueet ovat riippuvaisempia valtionosuuksista kuin omista verotuloista. Syrjäisempien alueiden näkökulmasta verotulojen tasaus on tulevaisuudessa keskeisempiä tekijöitä tasapuolisessa palvelujen rahoittamisessa. Muuttoliikkeiden vaikutuksia palveluiden saatavuuden alueellisiin eroihin ei ole juurikaan tutkittu. Voisi kuvitella, että negatiivisesta muuttoliikkeestä kärsivillä alueilla väestöjakauman muutoksella olisi vaikutuksensa palvelun laatuun, koska palvelusuhde joka tapauksessa muuttuu väestöjakauman muutoksen myötä. Ainakaan Heikkilän ym. (2003, 115) hyvinvoinnin alueellisia eroja tutkineessa selvityksessä ei havaittu harvaan asutulla maaseudulla puutteita tai vaikeuksia sosiaalipalveluiden saannissa. Sosiaalipalveluiden saatavuus koettiin harvaan asutulla maaseudulla jopa huomattavasti paremmaksi kuin kaupungeissa. Sosiaalipalveluilla tarkoitettiin tutkimuksessa lasten päivähoitoa, vanhusten palveluita ja sosiaalityötä. Terveyspalveluiden kohdalla tilanne oli kuitenkin jo päinvastainen. Heikkilän ym. (2003, 94) mukaan sosiaalipalveluiden heikompi saatavuus kaupungeissa tuskin kuitenkaan johtuu siitä, että palveluita ei olisi olemassa, vaan niiden saatavuus ei vastaa kysyntää. Lasten päivähoidossa palveluiden saatavuus koettiin heikoimmaksi kaupunkien läheisellä maaseudulla. Tätäkin tulosta selittää kysynnän ja tarjonnan huono vastaavuus, sillä kaupunkien läheisellä maaseudulla lapsiperheiden suhteellinen osuus kaikista perhetyypeistä on suurin. Kun otetaan tarkasteluun kaikki vanhusten tarvitsemat palvelut, on harvaan asuttu maaseutu huonossa asemassa. Julkisen liikenteen puuttuminen, kauppapalveluiden, sairaalapalveluiden ja terveyskeskuspäivystyksen puute vaivaavat harvaan asuttua maaseutua enemmän kuin kaupunkeja tai kaupungin läheistä maaseutua. Vaikka vanhusten huollon palveluita on harvaan asutulla maaseudulla hyvin saatavilla, se ei vaikuta kokonaistilanteeseen, jossa vanhuksen jokapäiväiseen elämään liittyvien palveluiden saanti on muilta osin heikkoa. (Heikkilä ym. 2003, 94.)

16 12 Heikkilä ym. (2005, 97) pohtivat raportissaan julkisen hyvinvointivastuun toteuttamista tulevaisuudessa nykyistä enemmän yksityisesti tuotetuilla palveluilla. Hyöty yksityisten palveluiden mukaan tulosta voisi tulla kilpailun kautta, mikä lisäisi tuottavuutta koko palveluntuotannossa omistuspohjasta riippumatta. Myös työllisyyden uskotaan paranevan yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä. Työvoimavaltaisena sektorina sosiaali- ja terveysala tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi työllistäjä Suomessa. Heikkilän mukaan tämä voisi tuoda helpotusta esimerkiksi maaseudun työttömyyteen. Vaikka yllä esitetty huoli naisten osuuden maaseudun väestöstä vähenevän, ei vielä kannata maalailla kuvaa maaseudun miehistyvästä työvoimasta. Högbackan (2005, 21) mukaan naisten osuus maaseudun työvoimasta on viime vuosina ollut nousussa. Elinkeinorakenteen muutosten myötä naiset ovat siirtyneet maatilan töistä palkansaajiksi. Myös maalle muuttajien joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. Hoiva-alan tulevaisuus maaseudulla on ainakin tämän potentiaalijoukon kasvun myötä mahdollista.

17 13 3 Hoivapalveluyrittäjyys ja asiakkaat 3.1 Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjyys on laajassa merkityksessä sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, jossa tuotetaan huolenpitoa, hoivaa ja hoitoa eri ikä- ja väestöryhmille. Hoivayrittäjyyttä on tarkastelemassani kirjallisuudessa nimitetty ilmiöksi, joka syntyi 1990-luvun aikana. (Asikainen, Kahila & Myllys 2005, ) Tämän tyyppisen yrittäjyyden syntyyn ja kasvuun on esitetty syitä luvussa 2.2 Yksityinen hoivapalveluntuotanto, joten keskityn nyt kuvaamaan hoivayrittäjyyttä ilmiönä sille nimettyjen ominaispiirteiden kautta. Hoivayrittäjyys ilmiönä on nopeasti muuttuva ja muotoa vaihteleva, uusia yrittäjiä tulee koko ajan markkinoille, mutta monet yritykset myös lopettavat. Täysin ajantasaisen tiedon saanti on vaikeaa. Pyrin kuitenkin muodostamaan hoivayrittäjästä muotokuvan viimeisempien selvitysten valossa. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 20-24) ovat nimenneet hoivayrittäjyyteen liittyviä erityispiirteitä, jotka erottavat sen muusta yrittäjyydestä. Hoivayrittäjyys on perinteisesti ollut pienyrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä ja vahvasti sidottu eettisyyden ja ammatillisuuden vaatimuksiin. Lainsäädännön voimakas vaikutus hoivayrittäjyyteen ja hoivamarkkinoiden epätäydellisyys ovat myös helposti tunnistettavia erityispiirteitä. Pienyrittäjyys on ollut hoivayrittäjyydelle tyypillistä alusta alkaen. Vuoden 2002 Stakesin tilastoista ilmenee, että neljä viidesosaa sosiaalipalveluyrityksistä työllistää alle viisi henkeä. Eli suurin osa yrityksistä toimii paikallisesti tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Yrityskoon kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä asumispalveluita tarjoavat suuremmat yritykset ovat yksityisistä sosiaalipalveluista kasvaneet suhteessa eniten viime vuosina. Asumispalveluiden lisääntynyt tarjonta on seurausta kysynnän kasvusta, mikä johtuu 1990-luvulla tapahtuneesta palvelurakenteen muutoksesta. Laitoshoidon sijaan tulee suosia erilaisia avo- ja

18 14 asumispalveluita, jotka ovat laitoshoitoa edullisempia toteuttaa. (Kauppinen & Niskanen 2005, 44.) Palvelurakenteen muutos vastaa myös asiakkaiden toiveisiin, sillä suurin osa vanhuksista haluaa asua kotona. Vaaraman, Luoman ja Ylösen (2006, 128) tutkimusten mukaan viidesosa voisi asua palvelutalossa, mutta vain kaksi prosenttia laitoshoidossa. Naisten yritystoiminta on Kovalaisen ja Simosen (1996, 192) mukaan pienimuotoista, työvoimaintensiivistä ja vain tietyille palvelualoille keskittyvää. Naiset toimivat myös useammin yksinyrittäjinä kuin työnantajayrittäjinä. Naisten omistamien yritysten keskimääräinen koko on pieni ja työllistävä vaikutus pienempi kuin miesten omistamissa yrityksissä. Vaikka naisten yritystoiminta on monipuolistunut ja kasvanut talouden muutosten myötä, leimaa naisyrittäjyyttä edelleen yksinyrittäjyys sekä yritystoiminnan keskittyminen palvelualalle, jossa hoivayrittäjyys on keskeinen (Rissasen ja Sinkkosen 2004, 21). Vuoden 2006 lopulla naisyrittäjiä oli kolmannes kaikista suomen yrittäjistä. Hoiva-alalla naisyrittäjät ovat kiistattomassa enemmistössä. Vuosina 2001 ja 2005 suoritetuissa kyselyissä kaikista vastanneista hoivayrittäjistä 84 prosenttia oli naisia. Tämä vastaa aika hyvin myös todellista naisten osuutta hoiva-alan yrittäjistä. (Rissanen, Tiirikainen & Hujala 2007, 9, 66.) Fisherin (2004, 679) mukaan naisyrittäjyyden menestystekijät muodostuvat naisten hyvistä kommunikaatio ja ihmissuhdetaidoista. Naiset ovat taidokkaita keräämään tietoa ympäristöstä ja yhdistelemään monipuolisesti eri tiedonlähteistä saatua informaatioita, kun taas miehet tuntuvat keskittyvät suoraviivaiseen ajatteluun ja vain siihen, minkä kokevat milläkin hetkellä olevan tärkeää. Fisherin mukaan naisten neuvottelutaidot ovat hyvät ja naiset pyrkivät miehiä enemmän win-win tilanteisiin ja tätä kautta pitkäkestoisiin ja harmonisiin suhteisiin yhteistyökumppaneiden kanssa. (Fisher, Kuratko & Hodgetts 2004, 679 mukaan.) Naisten hyvät ihmissuhdeja neuvottelutaidot pääsevät oikeuksiinsa erityisesti hoiva-alalla, jossa työvoimavaltaisuuden vuoksi tarvitaan johtamis- ja esimiestaitoja sekä myös neuvottelutaitoja palveluita ostavien sopimuskumppanien välillä. Hoiva-alan yrittäjyydelle on tyypillistä sen vahva sidos eettisyyden ja ammatillisuuden vaatimuksiin. Sosiaali-alalla asiakkaat voivat tulla helposti sekä

19 15 fyysisesti, että psyykkisesti hyvin riippuvaisiksi hoivayrittäjästä tai hoivayrityksen työntekijästä. Asiakkaan riippuvuus voi olla yksinyrittävälle psyykkisesti raskasta. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 22.) Lemposen (1999, 75) kotipalvelu- hoiva- ja pienkotiyrittäjien haastatteluista kootussa aineistossa työssä uupuminen korostuu yksinyrittäjillä. Yrittäjä saattaa olla vanhuksen ainoa ihmiskontakti. Raja työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää, jos vanhus alkaa soitella iltaisin ilman todellista avun tarvetta. Kun työtä tehdään hyvin läheisessä kontaktissa asiakkaaseen, työn ammatillisuus korostuu siinnä, ettei yrittäjä lähde liiaksi mukaan asiakkaan tunteisiin vaikeissa tilanteissa. Julkisella puolella työ on yhtä raskasta, mutta siellä luonnollinen työympäristö auttaa purkamaan työn henkistä rasittavuutta. Luonnollisen työympäristön puuttuessa yksinyrittäjällä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia keskustella työstään ja jaksamisestaan kollegoiden kanssa kuin suuremmissa työyhteisöissä. Hoivayrittäjät joutuvat toimimaan epätäydellisillä markkinoilla; epätäydellisten markkinoiden syntymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Lainsäädännön kautta valtion sekä kunnan ohjaus ja valvonta kohdistuvat hoivayrittäjyyteen sen luonteen vuoksi vahvemmin kuin muuhun yrittäjyyteen. Vahva ohjaus ja valvonta on yksi hoivayrittäjyyden erityspiirre, mutta myös markkinoiden epätäydellisyyteen vaikuttava asia. Hoivayrittäjän markkinoihin vaikuttaa myös joskus täydellisen kilpailun puuttuminen. Yhden kunnan alueella tietyn palvelun tuottajia ja tilaajia (kunta) ei välttämättä ole kuin yksi. Myös asiakkaan epärationaalinen toiminta ja hoivan tulosten vaikea mitattavuus vahvistaa markkinoiden epätäydellisyyttä. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Heinosen ym. (2006, 27) mukaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjän voisi kärjistäen kuvata 48-vuotiaaksi Etelä-Suomen kaupungissa asuvaksi perheelliseksi naiseksi, jolla on opistotason tutkinto, ja joka on osallistunut yrittäjäkoulutukseen. Hänen lähipiiristään löytyy myös muita yrittäjiä, mutta hänelle nykyinen yritys on ensimmäinen. Yrittäjällä on aikaisempaa työkokemusta samalta alalta kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Hoivapalveluyrittäjien koulutus on kirjava. Yrittäjillä on kuitenkin useimmiten terveys- ja sosiaalialan koulutusta tai palvelualojen koulutusta. Yrityspuolen kuviot

20 16 voivat kuitenkin olla vieraita ja tämän vuoksi ainakin jonkinlaisen yrittäjäkoulutuksen on käynyt yli puolet hoivapalveluyrittäjistä. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 69.) Lemposen (1999, 35) mukaan yrittäjillä on pääsääntöisesti pitkä ja monipuolinen työkokemus takanaan yrittäjäksi ryhtyessään. Työnantaja on yleisimmin ollut kunta tai kuntayhtymä ja yrittäjät ovat työskennelleet kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Näyttäisikin siltä, että yritys perustetaan alalle, jolta yrittäjällä on aikaisempaa työkokemusta. Heinonen ym. (2006, 76) ovat tutkineet yrittäjyyden taustoja sosiaali- ja terveysalalla ja yrittäjien polku on kulkenut palkkatyöstä yrittäjäksi. Sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyneet ovat olleet terveysalan yrittäjistä poiketen, useammin yksityisen sektorin palveluksessa, kuin julkisen sektorin. Lemposen (1999, 35) tutkimuksiin verrattuna muutosta on 2000-luvulla tapahtunut työnantajien osuudessa, aiemmin yrittäjäksi ryhdyttiin julkisen sektorin palkansaajan roolista, nykyään yhä useampi on työskennellyt yksityisellä sektorilla ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Yksityisten yritysten lisääntyminen 90-luvulta lähtien sosiaalialalla näkyy luonnollisesti myös muutoksena työnantajasuhteissa. Kaiken kaikkiaan palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyneitä oli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista. Loput 30 prosenttia on ollut työttömiä, opiskelijoita tai kotiäitejä. Yrittäjien mielestä koulutuksesta ja työkokemuksesta on ollut hyötyä yrittäjänä toimimisessa (Heinonen ym. 2006, 61). Vuonna 2005 yksityisten yrittäjien keskeisin toimiala oli kotipalvelu, 34 prosentilla vastaajista. Tehostettua palveluasumista tarjosi 21 prosenttia ja ympärivuorokautista laitoshoitoa 20 prosenttia. Yli puolet yrityksistä oli osakeyhtiömuotoisia, mikä on noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2001 selvityksessä. Vastaavasti toiminimellä toimivia oli 2005 noin viidesosa mikä on vähemmän kuin edellisessä kyselyssä vuodelta Miesten omistamat yritykset olivat useammin osakeyhtiöitä kuin naisilla ja miesten omistamien yritysten liikevaihto oli myös suurempia kuin naisilla. (Rissasen ja Helisten 2007, 68; Heinonen ym. 2006, 52-54) Yrittäminen on myös päätoimista. Vain neljä prosenttia sosiaalipalvelu yrittäjistä ilmoitti toimintansa olevan sivutoimista. 22 prosenttia yrittäjistä oli yksinyrittäviä,

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen. Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääsee Missä kaikkialla saa nykyisin hyvää hoitoa? Tätä tiedusteltiin kansalaisilta monivalintakysymyksellä. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaaloita,

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot