Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia. Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia. Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajaekonomia Hoivapalveluyrittäminen maatilan yhteydessä haasteita ja mahdollisuuksia Eeva Juva Maisterintutkielma Kevät 2009

2 Kiitokset Tämän maisterintutkielman kirjoittamisen mahdollisti Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille -hanke. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Hanke toteutettiin yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Haluan kiittää hankkeen työryhmää, erityisesti Tarja Jutilaa ja Aino Launto-Tiuttua monista keskusteluista ja ideoista tutkielman kirjoittamisen eri vaiheissa. Kiitokset myös työryhmän Kaarina Knuutille ja Juha Ruipolle. Turun tulevaisuustutkimuksen Katariina Heikkilää ja Anna Kirveennummea kiitän keskusteluista ja tuesta työn alkuvaiheessa. Stakesin Katja Ilmarista kiitän kommenteista sekä hyvistä neuvoista ja lähteistä työhön. Helsingissä Eeva Juva

3 Sisällys 1 Johdanto Hoivapalveluiden järjestäminen hyvinvointivaltiossa Pohjoismainen hyvinvointimalli murroksessa Yksityinen hoivapalveluntuotanto Hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteet Hoivapalveluyrittäjyys ja asiakkaat Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjäksi ryhtyminen Hoivapalveluiden asiakkaat ja palvelun käyttäjän näkökulma Julkinen sektori asiakkaana Palvelun käyttäjät Maaseutu hoivapalveluympäristönä Maatilalta hoivapalveluyrittäjäksi Green Care Farm - Hoivamaatalous Tutkimusongelma ja aineisto Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmän valinta Aineiston analysointi teemoittain ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen rajaus ja aineiston kuvaus Tutkimuksen luotettavuus Hoivapalveluyrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjyyden haasteet Työ- ja yrittäjäkokemus vahvuutena, koulutus taustavaikuttajana Yrittäjyyteen työntävät ja vetävät tekijät Yritystoiminnan aloittamisessa jarruttavat tekijät Tiedonsaannissa ja neuvonnassa ilmenneet ongelmat Asiakashankinnan ja kilpailutuksen haasteet Markkinoinnin haasteet Maatilan merkitys hoivapalveluntuotannossa...73

4 6.1 Yrityksen sijainti Maatalouden työt Yrittäjien työssä jaksaminen Maatilan mahdollistamat virikkeet hoiva-alan yritystoiminnassa Rakennusten hyödyntäminen Tutkimuksen johtopäätökset...88 Lähteet...95 Liitteet Liite 1. Teemahaastattelurunko Liite 2. Taulukko haastatelluista yrittäjistä...108

5 1 1 Johdanto Suomen väestörakenne on murroksessa. Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ihmisten ennustettu elinikä pitenee, syntyvyys laskee ja työvoima vähenee. On nähtävissä, että hoivapalveluiden tarve tulee lisääntymään ja samalla niiden järjestäminen muuttuu haasteellisemmaksi. Kestävien julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle alati kasvavan kysyntäpaineen edessä joudutaan miettimään uusia malleja. (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 76.) Yhdeksi vaihtoehdoksi julkisessa keskustelussa on ehdotettu yksityisen puolen tiiviimpää yhteistyötä kuntien kanssa palveluiden turvaamiseksi. Yksityisten hoivapalveluyksiköiden määrä onkin lisääntynyt tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan (Stakes 2007). Suomen liittyminen Euroopan Unioniin merkitsi rakennemuutoksen aikaa maaseudulla. Avoimet markkinat edellyttävät suuruuden ekonomiaa maataloustuotannossa, tilakoot kasvavat ja pienet tilat lopettavat kannattamattomina. (Niemi 2005, 5.) Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen on jatkuvan haasteen alaisena. Suomalaisessa maaseutupolitiikassa maatiloilla tapahtuva muu yritystoiminta nähdään osana maaseudun elinkeinojen monipuolistamista ja on yksi keino vastata maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamiin muutospaineisiin. (Rantamäki-Lahtinen 2004, 11.) Maaseutuympäristön virikkeellisyys, luonto, rauha ja kiireettömyyden tuntu ovat tekijöitä, jotka luovat hyvät puitteet hoivayrittäjyydelle maaseudulla. Palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaamisessa harvaan asutuilla seuduilla voi yksityisellä yrittäjällä olla merkittävä rooli. Asiakkaan ei tarvitse muuttaa kaupunkiin palveluiden perässä vaan palvelun tuottaja voi toimia asiakkaan omalla kotiseudulla. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Maaseudulla toimivalla hoivapalveluyrittäjällä on merkitystä myös alueellisena työllistäjänä, erityisesti maaseudulla asuvan koulutetun naisväestön keskuudessa (Andersson & Simonen 1996, 57). Yksityisen palveluntuotannon vaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen voivat olla merkittäviä. Hoivayrittäjyyttä tukemalla on mahdollista luoda työpaikkoja ja

6 2 vahvistaa näin maaseutuasumisen mahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta (Rissanen & Sinkkonen 2005, 68; Rantamäki-Lahtinen 2004, 11). Yksityisiä hoivapalveluyrittäjiä toimii jo useissa maaseutukunnissa tarjoten väestölle palveluita ja ne voivat tulevaisuudessa olla merkittävässä asemassa kunnan hyvinvointipalveluita järjestettäessä. Väestörakenteen murroksen ja maatalouden rakennemuutoksen myötä on syytä tarkastella maatilojen mahdollisuuksia hoivapalveluiden tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa keskitytään maatilayrittäjiin, jotka pohtivat nykyisen maatilayrityksensä rinnalle tai sijaan hoivapalveluyrittämistä tai joilla jo on toimiva hoiva-alan yritys maatilan yhteydessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat maatilalähtöisen hoivapalveluyrittäjyyden syntyyn ja mitkä ovat merkittävimmät kysymykset ja ongelmatekijät, joita yrittäjät kohtaavat hoivapalvelutoiminnan harjoittamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös mikä on maatalouden harjoittamisen ja maatalousympäristön rooli hoivapalveluntuotannossa. Tämän tutkimuksen taustalla on Maaseutu virkistyksen, levon ja rauhoittumisen tyyssijana - Menestyvää hyvinvointipalvelu-yrittäjyyttä maatiloille -hanke. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Hankkeen tavoitteena tutkimuksen osalta on saada tietoa hyvinvointialalle aikovista maatalousyrittäjistä ja selvittää aloittelevien yrittäjien taustoja, halukkuutta, motiiveja, asenteita ja odotuksia palveluyrittäjyyttä kohtaan. Tutkimuksen ensimmäinen pääluku johdattelee aiheeseen ja rajaa tutkimuksen kohteen maatilakytkentäisiin hoivapalveluyrittäjiin. Toisessa pääluvussa perehdytään suomalaisen hyvinvointivaltion erityispiirteisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Luvussa määritellään myös mitä yksityisillä hoivapalveluilla tarkoitetaan, pohditaan niiden roolia muuttuvassa palveluntarjontamallissa sekä avataan hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteita. Kolmannessa pääluvussa määritellään tarkemmin, mitä hoivapalveluntuotannolla ja hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan sekä perehdytään varsinaiseen hoivayrittämiseen, yrittäjyyden taustatekijöihin ja yrittäjien ominaisuuksiin. Luvussa perehdytään myös tämän tutkimuksen kannalta oleelliseen rajaustekijään eli maaseudulla ja maatiloilla tapahtuvaan yksityiseen hoivapalveluntuotantoon. Maaseudun

7 3 hoivapalveluntuotantoa selvitetään monialaisen maatilayritystutkimuksen ja Green Care Farm- eli Hoivamaataloustutkimuksen keskeisten tulosten avulla. Neljännessä pääluvussa esitellään käytetty tutkimusmenetelmä ja selvitetään, miksi sitä on päädytty käyttämään sekä esitellään tutkimusaineisto. Viidennessä ja kuudennessa pääluvussa esitellään tutkimuksen tuloksia. Viidennessä pääluvussa keskitytään erittelemään maatilataustaisen hoivayrittäjyyden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, sekä selvitetään haasteita ja ongelmia, joita yrittäjät kohtaavat yritystoiminnan eri vaiheissa. Kuudennessa pääluvussa tarkastellaan maatalouden ja sen ympäristön roolia ja merkitystä hoivapalvelutoiminnassa. Seitsemäs pääluku sisältää tutkimuksen johtopäätökset.

8 4 2 Hoivapalveluiden järjestäminen hyvinvointivaltiossa 2.1 Pohjoismainen hyvinvointimalli murroksessa Suomi on totuttu mieltämään hyvinvointivaltioksi. Pohjoismaisen mallin mukaiseksi hyvinvointivaltioksi Suomi rakentui ja 1980-luvuilla. Pohjoismaisella mallilla tarkoitetaan tiettyjä piirteitä, joita useissa empiirisissä tutkimuksissa on havaittu mailta löytyvän. Piirteet liittyvät yhdenmukaisiin sosiaalipoliittisiin tulonsiirtojärjestelmiin ja palvelujärjestelmään sekä kansalaisten hyvinvoinnin tasoon ja sen jakautumiseen. Julkisen sektorin ala on laaja, julkiset menot korkeaa tasoa ja verorahoituksen merkitys suuri. (Kautto 2005, ) Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusta on Suomessa kuntien järjestämissä, pääosin verovaroin ja asiakasmaksuin rahoitetuissa järjestelmissä, joiden tulee olla kattavasti kaikkien maassa asuvien saatavilla. Tämä on lakisääteinen velvollisuus ja se määrää kunnat järjestämään palvelut, mutta ei määrittele toiminnan laajuutta eikä tapaa miten palvelut tulee järjestää. Kunnat voivat tuottaa palvelunsa itse, olla mukana kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä tai ostaa palvelut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta, järjestöiltä tai yrityksiltä. (Kautto 2006, 17.) Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua nykyisenlaisen, laajaan julkiseen vastuuseen, perustuvan hyvinvointivaltion kestävyydestä niin taloudellisessa kuin sosiaalisessa merkityksessä. Suurin paine palvelujärjestelmässä kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille, jonka rahoittamiseen kuluu tällä hetkellä yli 50 prosenttia kuntatalouden resursseista. Nykyisillä olemassa olevilla kuntarakenteille osuuden ei ainakaan uskota laskevan (Lyytinen 2008, 15). Valtionvalta joutuukin pohtimaan, voidaanko kansalaisten hyvinvoinnin perusedellytyksistä huolehtia tulevaisuudessa tavalla, johon olemme tottuneet. Merkittävimmän haasteen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa tuo julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksien ja menopaineiden

9 5 välinen ristiriita. Samaan aikaan, kun verotusta on pyrittävä keventämään kovan kansainvälisen verokilpailun ja työnteon ja yrittämisen kannustimena, julkisen sektorin rahoitusvastuut kasvavat väestön ikääntymisen ja julkisen palveluiden kustannusten noustessa. Julkisten palveluiden kustannuksia nostaa muun muassa se, että julkisen palveluntuotannon tuottavuus kehittyy heikommin, kuin koko kansantalouden tuottavuus ja palkkataso. Julkinen valta pyrkii löytämään ongelmaan ratkaisun parantamalla julkispalveluiden tuottavuutta kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeessa eli niin sanotussa Paras-hankkeessa (Heikkilä, Kautto & Teperi 2005, 5.) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on ollut kuntien mahdollisuus valita ratkaisunsa palveluiden järjestämisessä itse. Uudistuksen keskeisin tavoite on turvata julkiset kuntapalvelut koko maassa tulevaisuuden kasvavien haasteiden edessä. Uudistus on poikinut 2007 voimaan tulleen puitelain, joka määrittelee puitteet kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Käytännön toteutus ja valittavat ratkaisut ovat kuntien päätettävissä lain asettamissa rajoissa. Uudistus ja siihen liittyvät velvoitteet on toteutettava vuoden 2012 loppuun mennessä. (Nyholm & Välikangas 2008, ) Alustavia arvioita Paras-hankkeen uudistusten etenemisestä on saatu kuntien valtioneuvostolle lähettämistä toimeenpanosuunnitelmista ja selvityksistä. Uudistukset liittyvät paljon julkisuudessakin käytyyn keskusteluun lisääntyvistä kuntaliitoksista sekä kuntien lisääntyvään yhteistyöhön palvelurakenteen ja palveluiden kehittämisessä erilaisin yhteistoiminta-aluein. Myös palvelulähtökohta on keskeisenä uudistuksen kohteena. Hyvinvointipalveluiden uudistamisessa asiakaslähtöisyys on keskeistä. Kunnissa tarvitaan laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi myös uusia palveluntuotannon rakenteita, uusia organisaatioita ja toimintatapoja. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi toivotaan lisääntyvää vuoropuhelua niin kuntasektorin, valtion, järjestöjen ja yritysten välillä. Yksityisille palveluntuottajille voi tarjoutua asiakas- ja laatulähtöisessä palvelumallissa monia uusia mahdollisuuksia. (Nyholm & Välikangas 2008, )

10 6 2.2 Yksityinen hoivapalveluntuotanto Sosiaali- ja terveyspalveluista käytetään kirjallisuudessa myös käsitteitä hoiva- ja hoitopalvelut. Hoivapalvelut voidaan määritellä eri väestöryhmille tarkoitetuiksi sosiaalipalveluiksi. Yleisimmin hoivapalvelut käsittävät vanhusten laitoshoidon, kotipalvelun ja asumista tukevat palvelut, työikäisillä toimintarajoitteisuuteen tai vajaakuntoisuuteen liittyvät palvelut ja lapsilla päivähoitoon ja neuvontaan liittyvät palvelut. Hoitopalveluilla tarkoitetaan terveyspalveluita, kuten sairaanhoitoa, kuntoutusta, hammashoitoa, mielenterveyspalveluita, erikoissairaanhoitoa ja työterveydenhuoltoa. (Kautto 2006, 20.) Toisinaan hoiva- ja hoitopalveluista puhuttaessa viitataan kapeasti ikääntyneiden hoivaan ja hoitoon liittyviin palveluihin. Tämän tutkimuksen tuloksia käsittelevissä luvuissa käytetään hoivapalvelutermiä ilman ikäryhmärajoitusta. Tutkimuksen luvuissa kaksi ja kolme käytetään molempia termejä (sosiaali- tai hoivapalvelut) tarkasteltavassa kirjallisuudessa, tilastoissa ja laskelmissa voimassa olevien käsiteerojen vuoksi. (Kautto 2006, 20.) Yksityisellä hoivapalveluntuottajalla tarkoitetaan järjestöjä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka tuottavat sosiaalipalveluita liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityiset palveluntuottajat voidaan jakaa vielä yritys- ja järjestökenttään oikeudellisen muodon mukaan. Yrityksiin luetaan yksityiset elinkeinonharjoittajat, avoimet yhtiöt, kommandiitti- ja osakeyhtiöt sekä osuuskunnat. Järjestöihin luetaan aatteelliset yhdistykset ja säätiöt. (Kauppinen & Niskanen 2005, 23.) Järjestöt saavat yleishyödyllisinä yhteisöinä Rahaautomaattiyhdistyksen tukea toisin kuin puhtaasti elinkeinotoiminnan harjoittamiseen keskittyvät yksityiset yrittäjät (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 95). Sosiaalipalvelut jaetaan tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaan kahteen luokkaan sen mukaan, ovatko ne majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita vai avopalveluita. Majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi kehitysvammalaitokset, vanhustenlaitokset, lasten ja nuorten laitokset,

11 7 päihdehuoltolaitokset sekä muut laitokset ja asumispalvelut. Avopalveluita ovat lasten päivähoito, kotipalvelut ja neuvolat. (Kautto 2006, 26.) Tähän tutkimukseen haastateltujen yrittäjien joukossa on mukana sekä majoituksen sisältäviä sosiaalipalveluita tarjoavia yrittäjiä, että avopalveluita tuottavia yrittäjiä. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa käytän majoituksen sisältävistä sosiaalipalveluista termiä asumispalvelut ja ei-majoituksen sisältävistä palveluista termiä avopalvelut. Vuonna 2006 yksityisiä sosiaalipalvelutoimintayksikköjä oli Suomessa 3726, joista majoituksen sisältäviä 2240 ja avopalveluita Yksityisten tuottamista majoituksen sisältävistä sosiaalipalveluista merkittävin ryhmä oli palvelutalot ja ryhmäkodit ja toiseksi lasten ja nuorten laitokset. Avopalveluista lasten päivähoito oli suurin ryhmä, toisena kotipalvelut. Yksityisistä sosiaalipalvelutoimintayksiköistä yritysten ylläpitämiä oli yli puolet. Loput olivat järjestöjen ylläpitämiä. Yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. Järjestöt tuottavat lähes kaikki yksityiset palvelut päihdehuollon, ensi- ja turvakotien ja päivätoimintayksiköiden osalta. (Stakes 2007.) Yksityistä hoivapalvelutuotantoa säätelee ja valvoo laki. Nykyinen laki ja asetus yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta on ollut voimassa vuodesta Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluita tarjoavan on saatava toiminalleen lupa lääninhallitukselta. Päivätoiminta palveluita tuottavilta riittää ilmoitus toiminnastaan kunnalle, jonka alueella palvelua tarjotaan (L 603/1996 ja A1208/1996). Laissa määritelty palveluiden valvonta kuuluu sen alueen lääninhallitukselle ja kunnalle missä palvelua tuotetaan. (Kauppinen & Niskanen 2005, 21). Yksityinen hoivapalveluntuotanto on lisääntynyt maassamme nopeasti 1990-luvulta lähtien. Merkittävimmäksi syyksi on nostettu 1993 toteutettu valtionosuusjärjestelmän uudistus ( /688) ja kuntalain muutokset (KunL /365). Uudistuksen myötä siirryttiin menoperusteisesta järjestelmästä laskentaperusteiseen järjestelmään. Tämä uudistus mursi kuntien monopolin palveluntuottajina. Aikaisemmin maksettu prosentin valtionapu kunnallisilla

12 8 palveluyksiköille poistui, ja tämä mahdollisti yksityisen palveluntuotannon pääsyn markkinoille. (Lemponen 1999, 19.) Hoivayrittäjyyden kasvuun ovat vaikuttaneet myös monet muut yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 16-20) esittävät teoksessaan Hoivayrittäjyys syitä yksityisten hoivapalveluiden synnylle ja kasvulle. Yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutos, siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan, poliittisessa järjestelmässä tapahtuneet muutokset, siirtymät vasemmisto- ja oikeistoakselilla, sekä taloudessa, kasvu ja taantumat, tapahtuneilla muutoksilla on ollut vaikutuksensa yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvuun. Kovalaisen ja Simosen (1996, 9-10) mukaan laman aikainen taloudellinen kriisi toi mahdollisuuksia uusille rakenteille ja toimintamahdollisuuksille. Laman aikana viran, viransijaisuuksien ja muunkin työn saanti oli heikkoa ja siksi itsensä työllistäminen oli keskeinen motiivi yrittäjäksi ryhtymisessä. Väestön ikääntymisestä johtuva kasvava hoivapalveluiden tarve on merkittävä haaste julkiselle palveluntuotannolle. Kysyntä yksityisellä puolella tulee kasvamaan kunnan palveluresurssien riittämättömyyden vuoksi. Asiakkaan asema tulee myös korostumaan, sillä eri sukupolvien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistamien vaatimusten ja odotusten oletetaan muuttuvan. Yksityisellä puolella voi olla enemmän vapautta toteuttaa asiakaslähtöisempää palvelua kuin julkisella puolella, missä päätöksenteon hitaus verrattuna yksityissektoriin vaikuttaa siihen kuinka nopeasti asiakkaiden toiveisiin voidaan vastata. Henkilöstön osaamisvaatimuksissa ja työhön kohdistuvissa odotuksissa on tapahtunut myös muutoksia. Hoivayrittäminen ei ole ainoastaan keino työllistyä vaan myös hyödyntää lisääntyvää osaamista ja saada motivaatiota sekä mielekkyyttä omaan työhön. (Rissanen & Sinkkonen 2004, )

13 9 2.3 Hoiva-alan lähitulevaisuuden haasteet Tilastokeskuksen väestökehitysennusteiden mukaan Suomen väestömäärä kääntyy laskuun 2020-luvun lopulla. Ikärakenteen vanheneminen näkyy työmarkkinoilla jo nyt, ihmisiä poistuu enemmän kuin tulee tilalle. Ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita enemmän kuin nyt. Tämä tarkoittaa tuolloin neljännesosaa koko väestöstämme. Työikäisten määrä vastaavasti vähenee :lla. (Sosiaali- ja terveyskertomus 2006, 76.) Kauton (2004, ) mukaan ikääntyneiden määrän kasvu sinänsä ei kuitenkaan ole ongelma, vaan niin sanottu huoltosuhteen muutos, työntekijöiden määrä suhteessa kokonaisväestöön vähenee. Ikääntyneiden määrän kasvu on positiivinen asia, sillä se kertoo hyvistä elinolosuhteistamme ja osoittaa, että maamme terveyttä ja toimintakykyä edistävä politiikka on ollut tavoitteidensa mukaista. Väestön väheneminen johtuu pääasiassa siitä, että syntyvyys on uusiutumistason alapuolella. Huolen pitäisi siis kohdistua nyt enemmän siihen, että lasten ja työikäisten määrä vähenee, eikä siihen, että yli 65-vuotiaiden absoluuttinen määrä kasvaa. Väestörakenteen epätasapainoisuus aiheuttaa suuria taloudellisia haasteita. Haasteet kohdistuvat eläkkeiden rahoituksen järjestämiseen ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tasolla johon olemme tottuneet. Haasteena on siis kasvattaa työllisten tai tehtyjen työtuntien määrää, että työn tuottavuutta. (Kautto 2004, ) Taloudellisissa keskusteluissa herää kuva ikääntyneestä väestöstä taakkana, joka rasittaa talouskasvun edellytyksiä. Vanhusväestö voidaan nähdä myös voimavarana ja resursseina. Ikääntyneet ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia, kuluttajia ja palveluiden käyttäjiä. Osallistuminen työmarkkinoille iästä riippumatta, koti- ja hoivatyöpanos, osallistuminen yhteisölliseen elämään ja omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen voidaan kaikki yhdistää aktiivisen ikääntyneen käsitteeseen. (Kautto 2004, 140.)

14 10 Työvoiman väheneminen tulee aiheuttamaan paineita myös julkisen sektorin henkilöstöpolitiikan kehityksessä. Tunnetusti palkka- ja henkilöstöedut ovat tällä hetkellä yksityisellä sektorilla paremmat. Sosiaali- ja terveysalalta siirtyy eläkkeelle ammattilaista vuoteen 2010 mennessä. Ikäluokkien pienentyessä joka toisen työmarkkinoille siirtyvän uuden työntekijän olisi tultava julkishallinnon puolelle, jotta sen rakenteet pysyisivät nykyisellä tasolla. Kilpailu työntekijöistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä tulee kiristymään. (Myllys, Enlund & Träsk 2005, ) Haasteet palveluntuotannossa ja saatavuudessa maaseudulla Harvaan asutussa maassa huoli palveluiden tasaisesta saatavuudesta eri puolilla Suomea on keskeistä. Sosiaali- ja terveyskertomuksen (2006, 78) mukaan huoltosuhteen muutos näkyy maaseudulla jo nyt. Muuttoliike imee maaseudulta nuoria ikäluokkia ja erityisesti naisia. Naisten muuttoalttius on lähes joka ikäluokassa suurempi kuin miesten. Tämä vaikuttaa myös maaseutukuntien tulevaan väestökehitykseen suuresti, kun synnytysikäiset naiset vähenevät. Muuttoliike muovaa siis alueiden ikä- ja sukupuolirakennetta. Yhtäältä vanhusväestön kasvu, syntyvyyden lasku ja naisväen väheneminen aiheuttavat kasvavia paineita hoivapalveluiden järjestämisessä maaseutukunnissa. Volk (2005, ) näkee tulevaisuudessa kahdesta tekijästä muodostuvan alueellisen eriarvoisuuden uhan. Ensimmäinen on palveluiden saatavuuteen vaikuttavat tekijät, joita ovat väestön harveneminen alueellisesti niin paljon, että nykyisillä toimintamalleilla palveluiden ylläpito kallistuu tai niiden laatu kärsii. Toisaalta tähän voi tuoda apua teknologian kehittyminen, joka antaa uusia mahdollisuuksia järjestää palveluja uudella tavalla. Toinen uhka liittyy peruspalveluiden rahoitusjärjestelmään. Volkin (2005, ) mukaan alueellisesta näkökulmasta merkittävä asia on nimenomaan valtionosuusjärjestelmän toimiminen ja kehittäminen tulevina vuosina, kun menopaineet ikääntymisen vuoksi kasvavat. Kuntalaiset osallistuvat palveluiden rahoitukseen kunnallisveron kautta ja kunnallisveroprosentit vaihtelevat suuresti kunnittain, korkeiden veroprosenttien alueilla on matalat tulotasot, ei parhaimmat

15 11 palvelut. Verotulojen tasaus tasaa tällä hetkellä voimakkaasti erilaisen veropohjan vaikutusta ja kuntien välisiä eroja, mutta heikoimmat alueet ovat riippuvaisempia valtionosuuksista kuin omista verotuloista. Syrjäisempien alueiden näkökulmasta verotulojen tasaus on tulevaisuudessa keskeisempiä tekijöitä tasapuolisessa palvelujen rahoittamisessa. Muuttoliikkeiden vaikutuksia palveluiden saatavuuden alueellisiin eroihin ei ole juurikaan tutkittu. Voisi kuvitella, että negatiivisesta muuttoliikkeestä kärsivillä alueilla väestöjakauman muutoksella olisi vaikutuksensa palvelun laatuun, koska palvelusuhde joka tapauksessa muuttuu väestöjakauman muutoksen myötä. Ainakaan Heikkilän ym. (2003, 115) hyvinvoinnin alueellisia eroja tutkineessa selvityksessä ei havaittu harvaan asutulla maaseudulla puutteita tai vaikeuksia sosiaalipalveluiden saannissa. Sosiaalipalveluiden saatavuus koettiin harvaan asutulla maaseudulla jopa huomattavasti paremmaksi kuin kaupungeissa. Sosiaalipalveluilla tarkoitettiin tutkimuksessa lasten päivähoitoa, vanhusten palveluita ja sosiaalityötä. Terveyspalveluiden kohdalla tilanne oli kuitenkin jo päinvastainen. Heikkilän ym. (2003, 94) mukaan sosiaalipalveluiden heikompi saatavuus kaupungeissa tuskin kuitenkaan johtuu siitä, että palveluita ei olisi olemassa, vaan niiden saatavuus ei vastaa kysyntää. Lasten päivähoidossa palveluiden saatavuus koettiin heikoimmaksi kaupunkien läheisellä maaseudulla. Tätäkin tulosta selittää kysynnän ja tarjonnan huono vastaavuus, sillä kaupunkien läheisellä maaseudulla lapsiperheiden suhteellinen osuus kaikista perhetyypeistä on suurin. Kun otetaan tarkasteluun kaikki vanhusten tarvitsemat palvelut, on harvaan asuttu maaseutu huonossa asemassa. Julkisen liikenteen puuttuminen, kauppapalveluiden, sairaalapalveluiden ja terveyskeskuspäivystyksen puute vaivaavat harvaan asuttua maaseutua enemmän kuin kaupunkeja tai kaupungin läheistä maaseutua. Vaikka vanhusten huollon palveluita on harvaan asutulla maaseudulla hyvin saatavilla, se ei vaikuta kokonaistilanteeseen, jossa vanhuksen jokapäiväiseen elämään liittyvien palveluiden saanti on muilta osin heikkoa. (Heikkilä ym. 2003, 94.)

16 12 Heikkilä ym. (2005, 97) pohtivat raportissaan julkisen hyvinvointivastuun toteuttamista tulevaisuudessa nykyistä enemmän yksityisesti tuotetuilla palveluilla. Hyöty yksityisten palveluiden mukaan tulosta voisi tulla kilpailun kautta, mikä lisäisi tuottavuutta koko palveluntuotannossa omistuspohjasta riippumatta. Myös työllisyyden uskotaan paranevan yksityistä palvelutuotantoa lisäämällä. Työvoimavaltaisena sektorina sosiaali- ja terveysala tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi työllistäjä Suomessa. Heikkilän mukaan tämä voisi tuoda helpotusta esimerkiksi maaseudun työttömyyteen. Vaikka yllä esitetty huoli naisten osuuden maaseudun väestöstä vähenevän, ei vielä kannata maalailla kuvaa maaseudun miehistyvästä työvoimasta. Högbackan (2005, 21) mukaan naisten osuus maaseudun työvoimasta on viime vuosina ollut nousussa. Elinkeinorakenteen muutosten myötä naiset ovat siirtyneet maatilan töistä palkansaajiksi. Myös maalle muuttajien joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. Hoiva-alan tulevaisuus maaseudulla on ainakin tämän potentiaalijoukon kasvun myötä mahdollista.

17 13 3 Hoivapalveluyrittäjyys ja asiakkaat 3.1 Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjyys on laajassa merkityksessä sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, jossa tuotetaan huolenpitoa, hoivaa ja hoitoa eri ikä- ja väestöryhmille. Hoivayrittäjyyttä on tarkastelemassani kirjallisuudessa nimitetty ilmiöksi, joka syntyi 1990-luvun aikana. (Asikainen, Kahila & Myllys 2005, ) Tämän tyyppisen yrittäjyyden syntyyn ja kasvuun on esitetty syitä luvussa 2.2 Yksityinen hoivapalveluntuotanto, joten keskityn nyt kuvaamaan hoivayrittäjyyttä ilmiönä sille nimettyjen ominaispiirteiden kautta. Hoivayrittäjyys ilmiönä on nopeasti muuttuva ja muotoa vaihteleva, uusia yrittäjiä tulee koko ajan markkinoille, mutta monet yritykset myös lopettavat. Täysin ajantasaisen tiedon saanti on vaikeaa. Pyrin kuitenkin muodostamaan hoivayrittäjästä muotokuvan viimeisempien selvitysten valossa. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 20-24) ovat nimenneet hoivayrittäjyyteen liittyviä erityispiirteitä, jotka erottavat sen muusta yrittäjyydestä. Hoivayrittäjyys on perinteisesti ollut pienyrittäjyyttä, naisyrittäjyyttä ja vahvasti sidottu eettisyyden ja ammatillisuuden vaatimuksiin. Lainsäädännön voimakas vaikutus hoivayrittäjyyteen ja hoivamarkkinoiden epätäydellisyys ovat myös helposti tunnistettavia erityispiirteitä. Pienyrittäjyys on ollut hoivayrittäjyydelle tyypillistä alusta alkaen. Vuoden 2002 Stakesin tilastoista ilmenee, että neljä viidesosaa sosiaalipalveluyrityksistä työllistää alle viisi henkeä. Eli suurin osa yrityksistä toimii paikallisesti tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Yrityskoon kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä asumispalveluita tarjoavat suuremmat yritykset ovat yksityisistä sosiaalipalveluista kasvaneet suhteessa eniten viime vuosina. Asumispalveluiden lisääntynyt tarjonta on seurausta kysynnän kasvusta, mikä johtuu 1990-luvulla tapahtuneesta palvelurakenteen muutoksesta. Laitoshoidon sijaan tulee suosia erilaisia avo- ja

18 14 asumispalveluita, jotka ovat laitoshoitoa edullisempia toteuttaa. (Kauppinen & Niskanen 2005, 44.) Palvelurakenteen muutos vastaa myös asiakkaiden toiveisiin, sillä suurin osa vanhuksista haluaa asua kotona. Vaaraman, Luoman ja Ylösen (2006, 128) tutkimusten mukaan viidesosa voisi asua palvelutalossa, mutta vain kaksi prosenttia laitoshoidossa. Naisten yritystoiminta on Kovalaisen ja Simosen (1996, 192) mukaan pienimuotoista, työvoimaintensiivistä ja vain tietyille palvelualoille keskittyvää. Naiset toimivat myös useammin yksinyrittäjinä kuin työnantajayrittäjinä. Naisten omistamien yritysten keskimääräinen koko on pieni ja työllistävä vaikutus pienempi kuin miesten omistamissa yrityksissä. Vaikka naisten yritystoiminta on monipuolistunut ja kasvanut talouden muutosten myötä, leimaa naisyrittäjyyttä edelleen yksinyrittäjyys sekä yritystoiminnan keskittyminen palvelualalle, jossa hoivayrittäjyys on keskeinen (Rissasen ja Sinkkosen 2004, 21). Vuoden 2006 lopulla naisyrittäjiä oli kolmannes kaikista suomen yrittäjistä. Hoiva-alalla naisyrittäjät ovat kiistattomassa enemmistössä. Vuosina 2001 ja 2005 suoritetuissa kyselyissä kaikista vastanneista hoivayrittäjistä 84 prosenttia oli naisia. Tämä vastaa aika hyvin myös todellista naisten osuutta hoiva-alan yrittäjistä. (Rissanen, Tiirikainen & Hujala 2007, 9, 66.) Fisherin (2004, 679) mukaan naisyrittäjyyden menestystekijät muodostuvat naisten hyvistä kommunikaatio ja ihmissuhdetaidoista. Naiset ovat taidokkaita keräämään tietoa ympäristöstä ja yhdistelemään monipuolisesti eri tiedonlähteistä saatua informaatioita, kun taas miehet tuntuvat keskittyvät suoraviivaiseen ajatteluun ja vain siihen, minkä kokevat milläkin hetkellä olevan tärkeää. Fisherin mukaan naisten neuvottelutaidot ovat hyvät ja naiset pyrkivät miehiä enemmän win-win tilanteisiin ja tätä kautta pitkäkestoisiin ja harmonisiin suhteisiin yhteistyökumppaneiden kanssa. (Fisher, Kuratko & Hodgetts 2004, 679 mukaan.) Naisten hyvät ihmissuhdeja neuvottelutaidot pääsevät oikeuksiinsa erityisesti hoiva-alalla, jossa työvoimavaltaisuuden vuoksi tarvitaan johtamis- ja esimiestaitoja sekä myös neuvottelutaitoja palveluita ostavien sopimuskumppanien välillä. Hoiva-alan yrittäjyydelle on tyypillistä sen vahva sidos eettisyyden ja ammatillisuuden vaatimuksiin. Sosiaali-alalla asiakkaat voivat tulla helposti sekä

19 15 fyysisesti, että psyykkisesti hyvin riippuvaisiksi hoivayrittäjästä tai hoivayrityksen työntekijästä. Asiakkaan riippuvuus voi olla yksinyrittävälle psyykkisesti raskasta. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 22.) Lemposen (1999, 75) kotipalvelu- hoiva- ja pienkotiyrittäjien haastatteluista kootussa aineistossa työssä uupuminen korostuu yksinyrittäjillä. Yrittäjä saattaa olla vanhuksen ainoa ihmiskontakti. Raja työn ja vapaa-ajan välille voi olla vaikea vetää, jos vanhus alkaa soitella iltaisin ilman todellista avun tarvetta. Kun työtä tehdään hyvin läheisessä kontaktissa asiakkaaseen, työn ammatillisuus korostuu siinnä, ettei yrittäjä lähde liiaksi mukaan asiakkaan tunteisiin vaikeissa tilanteissa. Julkisella puolella työ on yhtä raskasta, mutta siellä luonnollinen työympäristö auttaa purkamaan työn henkistä rasittavuutta. Luonnollisen työympäristön puuttuessa yksinyrittäjällä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia keskustella työstään ja jaksamisestaan kollegoiden kanssa kuin suuremmissa työyhteisöissä. Hoivayrittäjät joutuvat toimimaan epätäydellisillä markkinoilla; epätäydellisten markkinoiden syntymiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Lainsäädännön kautta valtion sekä kunnan ohjaus ja valvonta kohdistuvat hoivayrittäjyyteen sen luonteen vuoksi vahvemmin kuin muuhun yrittäjyyteen. Vahva ohjaus ja valvonta on yksi hoivayrittäjyyden erityspiirre, mutta myös markkinoiden epätäydellisyyteen vaikuttava asia. Hoivayrittäjän markkinoihin vaikuttaa myös joskus täydellisen kilpailun puuttuminen. Yhden kunnan alueella tietyn palvelun tuottajia ja tilaajia (kunta) ei välttämättä ole kuin yksi. Myös asiakkaan epärationaalinen toiminta ja hoivan tulosten vaikea mitattavuus vahvistaa markkinoiden epätäydellisyyttä. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Heinosen ym. (2006, 27) mukaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjän voisi kärjistäen kuvata 48-vuotiaaksi Etelä-Suomen kaupungissa asuvaksi perheelliseksi naiseksi, jolla on opistotason tutkinto, ja joka on osallistunut yrittäjäkoulutukseen. Hänen lähipiiristään löytyy myös muita yrittäjiä, mutta hänelle nykyinen yritys on ensimmäinen. Yrittäjällä on aikaisempaa työkokemusta samalta alalta kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Hoivapalveluyrittäjien koulutus on kirjava. Yrittäjillä on kuitenkin useimmiten terveys- ja sosiaalialan koulutusta tai palvelualojen koulutusta. Yrityspuolen kuviot

20 16 voivat kuitenkin olla vieraita ja tämän vuoksi ainakin jonkinlaisen yrittäjäkoulutuksen on käynyt yli puolet hoivapalveluyrittäjistä. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 69.) Lemposen (1999, 35) mukaan yrittäjillä on pääsääntöisesti pitkä ja monipuolinen työkokemus takanaan yrittäjäksi ryhtyessään. Työnantaja on yleisimmin ollut kunta tai kuntayhtymä ja yrittäjät ovat työskennelleet kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Näyttäisikin siltä, että yritys perustetaan alalle, jolta yrittäjällä on aikaisempaa työkokemusta. Heinonen ym. (2006, 76) ovat tutkineet yrittäjyyden taustoja sosiaali- ja terveysalalla ja yrittäjien polku on kulkenut palkkatyöstä yrittäjäksi. Sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyneet ovat olleet terveysalan yrittäjistä poiketen, useammin yksityisen sektorin palveluksessa, kuin julkisen sektorin. Lemposen (1999, 35) tutkimuksiin verrattuna muutosta on 2000-luvulla tapahtunut työnantajien osuudessa, aiemmin yrittäjäksi ryhdyttiin julkisen sektorin palkansaajan roolista, nykyään yhä useampi on työskennellyt yksityisellä sektorilla ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Yksityisten yritysten lisääntyminen 90-luvulta lähtien sosiaalialalla näkyy luonnollisesti myös muutoksena työnantajasuhteissa. Kaiken kaikkiaan palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyneitä oli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista. Loput 30 prosenttia on ollut työttömiä, opiskelijoita tai kotiäitejä. Yrittäjien mielestä koulutuksesta ja työkokemuksesta on ollut hyötyä yrittäjänä toimimisessa (Heinonen ym. 2006, 61). Vuonna 2005 yksityisten yrittäjien keskeisin toimiala oli kotipalvelu, 34 prosentilla vastaajista. Tehostettua palveluasumista tarjosi 21 prosenttia ja ympärivuorokautista laitoshoitoa 20 prosenttia. Yli puolet yrityksistä oli osakeyhtiömuotoisia, mikä on noin kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2001 selvityksessä. Vastaavasti toiminimellä toimivia oli 2005 noin viidesosa mikä on vähemmän kuin edellisessä kyselyssä vuodelta Miesten omistamat yritykset olivat useammin osakeyhtiöitä kuin naisilla ja miesten omistamien yritysten liikevaihto oli myös suurempia kuin naisilla. (Rissasen ja Helisten 2007, 68; Heinonen ym. 2006, 52-54) Yrittäminen on myös päätoimista. Vain neljä prosenttia sosiaalipalvelu yrittäjistä ilmoitti toimintansa olevan sivutoimista. 22 prosenttia yrittäjistä oli yksinyrittäviä,

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto

Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto Sisält ltöä: Uniikki hoiva valttina Sari Rissanen, yliassistentti Terveyshallinnon ja -talouden laitos, sari.rissanen@uku.fi,, 017 162 615 Kuopion yliopisto Taustaa ja joitakin muutostekijöit itä Miltä

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot