Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi Kainuun Etu Oy Hoivaverkostohanke Anna-Mari Korhonen Toteutus: Pro Lex Oy Anja Karvonen-Kälkäjä Pauli Alin

2 1 Johdanto Projektin tiedot Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Raportin tausta ja tavoite Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Yritysten määrä ja työllistävyys Yritysten palvelutuotevalikoimat Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Kainuun Hoivaverkostohanke Tehdyt toimenpiteet Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Verkoston alueellinen yhteistyö Verkkoliiketoiminnan hyödyntäminen Päätavoite: toimialaklusterin muodostaminen Hankkeen merkittävyys Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Ehdotukset maakunta- kuntayhtymälle Ehdotukset palveluntuottajille Lähteet...28

3 1 Johdanto 1.1. Projektin tiedot Projektin nimi Kainuun Hoivaverkostohanke Toiminta-aika: Yhteystiedot: Kainuun Etu Oy Lönnrotinkatu Kajaani Anna-Maria Korhonen projektipäällikkö Puh; Fax; ( 08) Tämän raportin toteutus on kilpailutettu ja raportin toteuttajaksi on valittu oululainen Pro Lex Oy. 1.2 Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama ja Kainuun yrittäjät ry:n hallinnoima Hoivapooliesiselvitys-hanke selvitti, onko Kainuussa tarvetta ns. Hoivapoolin perustamiseen. Yrityksille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa keskusteltiin toimialan yhteisen toiminnan areenasta, jossa nykyiset toimialayritykset, sekä muut alan toimijat voisivat tehdä yhteistyötä ja verkottua ja johon uusien yritysten ja uusien työntekijöiden olisi helppo sijoittua. Esiselvityksen tuloksena voitiin todeta, että Hoivapooli koettiin juuri sellaisena toimintatapana, joka avulla kainuulaiset hoiva-alan yrittäjät yhdessä pystyvät kehittämään

4 nykyistä tehokkaammin laajentuvaa toimintaympäristöään ja tehostaa keskinäistä yhteistyötään, sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Ajatus verkostoitumisesta oli elänyt jo usean vuoden ajan joidenkin kainuulaisten yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yrittäjien keskuudessa. Sen toteuttaminen oli kuitenkin lykkääntynyt ehkä kilpailutilanteen aiheuttaman varauksellisuuden vuoksi. Nyt oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa huomattiin, että yksityisten hoivapalveluiden tarve kasvaa ja työtä riittää kaikille alan yrittäjille. Verkostoitumisen taustalla oli halu yhdistää voimavarat ja käydä yhdistyksenä yhteisten ongelmien ja alalla havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Hoivapalveluita tuottavat yrityksethän olivat valtaosaltaan pieniä ja siitä johtuen oli ymmärrettävää, ettei yksittäisen yrityksen taloudelliset eivätkä henkilöstöresurssit riittäneet lähteä ajamaan koko toimialaa koskettavia kysymyksiä. Kainuu on maantieteellisesti laaja ja yrittäjiä oli jo tuolloin joka kunnassa. Verkostoitumisen yksi tavoite oli yrittäjien toisiinsa tutustuminen ja sitä kautta syntyvä vertaistuki. Yrittäjät perustivat oman hoivapooliyhdistyksensä, jonka nimeksi tuli Kainuun Hoivayrittäjät ry. Yhdistykseen liittyi sen perustamisvaiheessa 16 kainuulaista hoivapalveluyrittäjää, ja melko pian aloittamisen jälkeen yrittäjien määrä kasvoi 23 yrittäjään, jotka olivat sitoutuneet myös kaksivuotiseen Hoivaverkostohankkeeseen. Kainuun Etu Oy:n hallinnoimaa hanketta rahoitti 70% Euroopan Aluekehitysrahasto, Kainuun Etu Oy 15% ja mukana olevat hoivayrittäjät 15%. 1.3 Raportin tausta ja tavoite Tämän raportin keskeisin tavoite on tarkastella Kainuun hoivaverkostohankkeen tuloksia. Hoivaverkostohanke on hoivapalvelu-toimialoilla toimiville yrityksille tarkoitettu nelivuotinen, kahdessa vaiheessa ( ja ) verkostojen toiminnan jatkuvuutta päämääränä pitävä verkostoitumisprosessi. 1 Hankkeen keskeisenä 1 Hankkeen nettisivut:

5 tavoitteena on ollut sekä Kainuun alueen että koko Suomen markkinoille tähtäävien hoivapalveluita tuottavien yritysten ja yritysverkostojen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena oli 3 1. Luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja 2. Selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima 3. Käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi 4. Kehittää ydinverkostojen yhteistyön osaamista verkkoliiketoimintaa hyödyntämällä 5. Päätavoitteena on projektin avulla muodostaa toimialaklusteri, mikä kehittyy ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi hyvinvointipalvelujen turvaajana Raportti tarkastelee sitä, miten näissä tavoitteissa ollaan onnistuttu. Lisäksi raportti esittelee näkökulmia ja ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiselle sekä tarjoaa lyhyen katsauksen Kainuun hoivapalvelutoimialaan ja sen elinkeinopoliittiseen merkitykseen. Tutkimusta varten suoritimme yhteensä 14 lomakehaastattelua. Haastattelimme seitsemää (7) maakunta kuntayhtymän virkamiestä, kuutta (6) Hoivaverkostohankkeessa mukana olleen yrityksen edustajaa sekä hankkeen projektipäällikköä. Haastattelut toteutettiin ns. avointen kysymysten avulla, joissa haastateltavat saattoivat omin sanoin vastata kysymyksiin. Näihin hankkeen arviointiin liittyvien kysymysten lisäksi esitimme muutaman maakunta kuntayhtymän ja palveluntuottajien yhteistyöhön liittyvän 2 Hankkeen 1. osan painopistealueet vuosina olivat 1) toimialan kehittämisorganisaatio, 2) toimintaympäristön kehittäminen, 3) osaavan työvoiman saatavuuteen vaikuttaminen, 4) yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen, 5) toimialan imagon ja uskottavuuden parantaminen ja 6) osaamisen markkinointi myös maakunnan ulkopuolelle. Tässä raportissa hanketta arvioidaan pääosin 2. osan tavoitteiden onnistumisen kautta. 3 Kainuun Etu Oy:n verkkosivut:

6 lisäkysymyksen yhdelle virkamiehelle ja kolmelle Hoivaverkostohankeeseen kuuluvan yrityksen edustajalle.

7 2 Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Tässä luvussa kartoitetaan hoivapalvelurakenteen nykytilaa Kainuussa sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta. Tarkoituksena on hahmottaa sitä, minkälaisilla voimavaroilla kainuulaisia hoiva-alan palvelujen tarvitsijoita palvellaan. 2.1 Yritysten määrä ja työllistävyys Kainuun hoivaverkostoon kuuluu yhteensä 23 hoiva-alan yritystä. Vuonna 2004 Kainuussa toimii noin 123 sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia palveluja tarjoavaa yritystä. Tästä määrästä kotisairaanhoitoa, kotipalveluja ja asumispalveluja myyviä yrityksiä on yhteensä noin 70 ja ne työllistävät maakunnassa noin 400 henkilöä. Kainuun hoivaverkostoon kuuluvat yritykset työllistävät pysyvinä työpaikkoina noin 220 henkilöä. Yritysten ja henkilöstömäärän suhde on vuosien aikana vaihdellut, kun osa palveluja tarjoavista pienistä yrityksistä on lopettanut yrittäjien päästessä toisen työhön palkansaajaksi. Hoivaverkostohankkeeseen kuuluvat 23 yritystä työllistivät vuoden 2005 lopussa yhteensä 338 henkeä pysyvinä ja osa- tai määräaikaisina työpaikkoin ja vuoden 2006 marraskuussa 372 henkeä. Kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2006 oli 184 henkeä. Vuoteen 2002 verrattuna verkoston työllistävyys kasvoi marraskuuhun 2006 mennessä 262 työntekijällä. Kaiken kaikkiaan Hoivaverkoston yritykset tarjoavat työpaikan merkittävälle määrälle alan koulutettuja Kainuussa.

8 Henkilöstö Kuvio 1. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) työllistävyyden kehitys vuosina Yritysten palvelutuotevalikoimat Yhtenä Hoivaverkostohankkeen tavoitteena oli selvittää kainuulaisten hoiva-alan yritysten palveluvalikoimaa ja sen soveltuvuutta sekä maakunta -kuntayhtymän alueen tarpeisiin että mahdollisuuksien mukaan koko valtakunnan tarpeisiin. Palvelutuotevalikoimalla tarkoitetaan tässä yksinkertaisesti hoivayritysten tuottamien erilaisten palvelujen valikoimaa. Mikäli palvelutuotevalikoima on liian suppea, kaikilla kainuulaisilla palvelujen tarvitsijoilla ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita. Toisaalta jos valikoima on liian kattava, kaikille tarjotuille palveluille ei löydy asiakkaita. Yritysten edustajien haastattelujen perusteella Hoivaverkoston yritykset tarjoavat muun muassa asumis- ja hoivapalveluita (myös ympärivuorokautisena palveluna) vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, erilaisia kotipalveluja kuten kotisairaanhoitoa sekä kotihoitoa kuten kotisiivousta, kodin remonttipalvelua, ravitsemus- ja asiointipalveluita sekä virikepalveluita. Tämän lisäksi

9 yritykset tarjoavat erilaisia ruokala- ja kahvilapalveluja sekä lasten päivähoitoa ja koulutus- ja kokoustilojen vuokrausta. Lisäksi vastausten perusteella Kainuussa saattaisi olla tarvetta saattokotihoitopalveluille ja päihdeongelmaisille naisille kohdennetuille hoitokotipalveluille. Joidenkin vastaajien mielestä kaikilla Hoivaverkostohankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamilla palveluilla olisi kysyntää muuallakin Suomessa. Toisaalta haastattelujen perusteella nousi esiin se, että ainakin asumispalveluyrityksillä olisi resursseja laajentaa toimintaansa Kainuun ulkopuolellekin. 2.3 Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Kainuussa hoiva-alan kasvuun on vaikuttanut voimakkaasti kasvava palvelujen tarve ja toimintaympäristön kehittyminen. Kaikkien hoivaverkoston yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 noin 6,2 miljoonaa euroa; vuonna 2005 summa oli noussut noin 10 miljoonaan euroon.

10 Liikevaihto Kuvio 2. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) liikevaihdon kehitys vuosina Tarkemman kuvan Hoivaverkostoyritysten kehittymisestä saa tarkastelemalla yritysten liikevaihtojen keskiarvon kehittymistä. Kainuun Hoivaverkostohankkeessa kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2004 noin euroa ja vuonna 2005 noin euroa. 4 Koko verkoston liikevaihdon keskiarvon alenemista kymmenellä tuhannella eurolla vuodessa selittää tietenkin se, että vuonna 2005 aloittaneiden yritysten liikevaihto ei ollut ehtinyt kehittyä ensimmäisen vuoden aikana kovin suureksi. Näin ollen huomattavasti parempi Hoivaverkoston toimintaa kuvaava mittari olisikin verrata jo vuonna 2004 mukana olleiden yritysten liikevaihdon kehittymistä. Hankkeessa alusta asti mukana olleiden yritysten liikevaihtojen keskiarvo oli vuonna 2004 noin e (mediaani noin e), ja vuonna 2005 noin e (mediaani noin e). Toisin sanoen näyttää siltä, että hankkeen aikana yritysten liikevaihdot ovat kehittyneet 4 Hoivaverkostossa oli vuonna 2004 vain 21 yritystä; vuonna 2005 verkostoon liittyi kaksi uutta, ja näin ollen yritysten määrä nousi 23:een.

11 suotuisasti. Valtakunnallisesti kaikkien sosiaalialan yritysten liikevaihtojen mediaani oli vuonna 2004 noin euroa, joten Hoivaverkostohankkeen yritykset ovat liikevaihdolla mitattuna lähellä koko maan hoiva-alaa Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen perustuvan TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut(tol 8532). 6 Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin seuraavasti TOL 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut TOL Lasten- ja nuorten laitokset TOL Kehitysvammalaitokset TOL Vanhusten laitokset TOL Päihdehuoltolaitokset TOL Palvelutalot ja ryhmäkodit TOL Ensi- ja turvakodit TOL Muut laitokset ja asumispalvelut TOL 8532 Sosiaaliset avopalvelut TOL Lasten päivähoito TOL Päivätoiminta TOL Kotipalvelut TOL Työtoiminta ja työhön kuntoutus TOL85325 Neuvolat TOL85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus TOL Muu sosiaalitoiminta Kainuun maakunta -kuntayhtymä tarjoaa yllä mainitun TOL-luokituksen ulkopuolelta sosiaalipalveluiksi luokittelemiaan maahanmuuttajapalveluita. 7 Tässä raportissa keskitytään pääosin vanhushuoltoon ja lasten päivähoitoon liittyviin hoiva-alan sosiaalipalveluihin. 5 Koko maan keskiarvotiedot puuttuvat liikevaihdon osalta, samoin mediaani vuodelta Lähteet: sekä Kettunen (2005) 7 Lähde:

12 Vanhuspalveluiden alaan kuuluvia hoivapalveluita Kainuussa ovat muun muassa erilaiset kotona asumista tukevat palvelut, kuten kotipalvelu ja kotisairaanhoito; tukipalvelut kuten ateria-, vaatehuolto- kuljetus- ja turvapalvelut, omaishoidon tuki ja päivätoiminta. Kotiasumista tukevien palveluiden lisäksi maakunta -kuntayhtymä järjestää asumispalveluita, kuten lyhytaikaishoitoa hoitokodeissa tai terveyskeskuksissa sekä pitkäaikaista laitoshoitoa vanhainkodeissa, hoitokodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi vanhusasiakkaille järjestetään palveluohjausta ja sosiaalityöpalveluita. Vanhuspalvelut järjestetään seudullisesti siten, että palveluita tarjoavia seutuja on kolme: Kajaanin seutu ( Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki), Kuhmo-Sotkamo-seutu ja Ylä- Kainuu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi).Kuntayhtymä tuottaa itse pääosan palveluista. Ostopalveluita on eniten tukipalveluissa ja hoitokotiasumisessa. 2.5 Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kainuun hoivapalvelutoimiala vaikuttaa määrällisesti kattavalta. Toisin sanoen erilaisia hoivapalveluita on tarjolla sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamana. Erityisen hyvänä seikkana voidaan pitää sitä, että haastattelujen perusteella ainakin Hoivaverkostohankkeen piiriin kuuluvien yritysten palvelutuotevalikoima näyttäisi olevan tarpeeksi kattava ja monilta osin jopa vientikelpoinen. Tämän raportin puitteissa on mahdotonta arvioida hoivapalvelujen laatua yleisellä tasolla, mutta näyttäisi siltä, että ainakin erilaisilla laatukriteereillä mitattuna laatu on vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Toisaalta laatuun liittyen ongelmana vaikuttaisi olevan se, että eri toimijoiden laatua saatetaan mitata erilaisilla ja keskenään yhteensopimattomilla kriteereillä.

13 3 Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus hoivapalvelutuotannon kustannusrakenteisiin ja palvelutason laatuun. Hankintalainsäädännön mukaan julkista palveluntuotantoa kilpailutettaessa keskeinen tekijä on hankinnan kokonaisedullisuus, jolla siis tarkoitetaan mahdollisimman hyvää hinta-laatu suhdetta. Toisaalta kunnallisen palveluntuotannon kustannusten jakautumisesta olisi oltava tietoa ilman kilpailutusprosessiakin: kuntayhtymän olisi hyvä tietää, mitä mikäkin sen järjestämä tai tuottama palvelu todellisuudessa maksaa. Hankintalain lisäksi myös perinteinen talousteoreettinen näkökulma korostaa luonnollisesti minkä tahansa toiminnon kokonaisedullisuutta. Esimerkiksi niin kutsutussa transaktiokustannusteoriassa tuotteen tai palvelun kustannukset jaetaan valmistuskustannuksiin ja transaktio- eli vaihdantakustannuksiin. Vaihdantakustannuksilla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa sekä varsinaisen palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia että ulkoistetun palvelun johtamisesta ja valvonnasta kuntayhtymälle aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen palvelu kannattaisi tuottaa itse aina kun palvelun nimellinen ostohinta yhdistettynä kilpailuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin ylittää oman tuotannon kustannustason. 8 Maakunta -kuntayhtymän itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteen määrittäminen on kuitenkin monimutkaista. Kun uusi hankintalaki lähtee siitä, että julkisten hankintojen ostamisessa tulee noudattaa kokonaistaloudellisuuden periaatetta, tämän voisi katsoa tarkoittavan myös sitä, että tässä tapauksessa maakunta -kuntayhtymän tulisi kyetä arvioimaan yksityisten palveluntuottajien tuotannon lisäksi myös itse tuottamansa palvelun kokonaistaloudellisuutta. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on vähintäänkin haastavaa. Osa vastaajista 8 Lähde: Iivonen 2005

14 oli tosin sitä mieltä, että kokonaistaloudellisuutta pystytään maakunta -kuntayhtymässä määrittämään vähintäänkin kohtuullisesti, joskin kriteerien laadinta on vaativaa. Koska kokonaistaloudellisuuteen vaikuttaa nimellisten kustannusten lisäksi myös tuotetun palvelun laatu, haastattelujen perusteella selvitettiin myös sitä, miten kunta määrittää oman palvelutuotantonsa laatua. Joidenkin maakunta -kuntayhtymän virkamiesten mukaan kunnan palvelun laatua määritetään samalla kriteeristöllä kuin yksityistäkin tuotantoa. Osa yritysten edustajista oli kuitenkin sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit eivät ole yhteismitallisia yritysten laatukriteerien kanssa. Tähän epäkohtaan mainittiin poikkeuksena kuitenkin Kajaanin päiväkotipalvelut, joissa laatua mitataan samalla sapluunalla sekä kaupungin itse tuottamassa että ostamassa päivähoidossa. Päivähoitoesimerkkiä lukuun ottamatta yritysten edustajat olivat yleisesti sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit ja laadun seuranta ovat puutteellisia, eivätkä vertailukelpoisia yksityisen palvelutuotannon kanssa. Samoin koettiin ongelmaksi se, että yksityiseltä palveluntuottajalta laatua vaaditaan ja se on pystyttävä todentamaan, mutta sama ei koske julkista palveluntuotantoa. Vaikka haastatteluaineiston perusteella on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden problematiikkaan, yhteenvetona voitaneen kuitenkin todeta, että kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on parhaimmassakin tapauksessa erittäin haastavaa, ja että asiasta ei vallitse edes virkamiesten keskuudessa yksimielisyyttä. Maakunta -kuntayhtymän tulisi siis panostaa sekä kustannusrakenteiden kartoittamiseen että asiasta viestimiseen eri sidosryhmille.

15 4 Kainuun Hoivaverkostohanke Tässä luvussa esitellään keskeisimmät Kainuun Hoivaverkostohankkeen yhteydessä tehdyt toimenpiteet sekä arvioidaan näiden toimenpiteiden tuloksellisuutta peilaamalla niitä hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin. 4.1 Tehdyt toimenpiteet Hankkeen aikana ( ) neuvottiin yhteensä noin 50 yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä, joista 10 perustikin oman yrityksen. Näiden neuvottujen perustamat yritykset ovat kehittyneet siten, että seitsemästä yrityksestä neljä on kasvanut ja laajentanut liiketoimintaansa. Kolme yrityksistä on siinä määrin tuoreita, että niiden toiminnan tuloksista ei ole vielä tietoa. Hankkeen lopussa verkostoon kuului siis 23 yritystä, joista jokainen on ollut hankkeen aikana mukana eriaiheisissa koulutuksissa. Nämä koulutukset ovat liittyneet sekä yrityksissä tehtävän työn sisältöön että yritysten liiketoimintaosaamiseen. Lisäksi yritykset ovat hakeutuneet hankkeen ulkopuolisiin koulutuksiin samoihin aihepiireihin liittyen. Tämän lisäksi hankkeen tiimoilta rakentunutta ns. hyvinvointiklusteria on kehitetty vuodesta 2003 alkaen, ja hanke on tältä osin toteuttanut Kainuun hyvinvointistrategiassa 2002 esille nostettua hyvinvointifoorumin muodostumista. Haastatteluaineiston perusteella voidaankin esittää, että hankkeella on paitsi edistetty alan yritysten yhteistoimintaa ja liiketoimintaosaamista myös vaikutettu koko hoiva-alan kehittymismahdollisuuksiin. Tämä on osaltaan tapahtunut kehittämällä hoiva-alan yritysten yhteistyötä maakunta -kuntayhtymän sosiaali-ja terveystoimialan kanssa. Samoin hankkeessa on edistetty yritysten yhteistyötä tutkimus- ja koulutusektorin kanssa. Hoivaverkostohanke järjesti syksyllä 2005 hyvinvointiseminaarin, joka liittyi kiinteästi Kainuun maakuntasuunnitelmaan kirjattuun Hyvinvointifoorumitoimintaan. Hoiva-alan yritykset ovatkin foorumissa hyvin edustettuina, ja kun foorumin tavoitteena on tiivistää julkisen palvelujärjestelmän, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen

16 välistä yhteistyötä, voidaan todeta että Hoivaverkostohankkeen puitteissa toimivat yritykset ovat näin ollen ainakin omalta osaltaan olleet tukemassa Kainuun maakuntastrategiaa. 9 Maakuntastrategiaa konkretisoivassa maakuntaohjelmassa puolestaan linjataan, että yhtenä maakunnan strategiaa toteuttavana toimepidekokonaisuuna on elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. 10 Yhtenä keskeisenä keinona tämän päämäärän saavyttamiseksi maakuntaohjelma pitää Hoivaverkostohankkeen yhteydessä hyvin liikkeelle lähtenyttä hyvinvointiklusteria, joka on palvelujärjestelmän, yritysten sekä tutkimuksen että koulutuksen muodostama keskittymä, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. 11 Klusteriin on nyt valittu 40 yritystä, joiden yhteistoimintaa on tarkoitus edistää ja kehittää. Klusterin haasteina voidaan tällä erää mainita verkosto-osaamisen, sähköisen viestinnän ongelmat sekä palvelujen markkinointiin ja yhteiskunnan panokseen liittyvät haasteet. 4.2 Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Seuraavassa hankkeen tuloksia tarkastellaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kautta Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Ensimmäisenä tavoitteena hankkeella oli luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja. Hankkeen rooli alueen sosiaali- ja terveydenhoitoalan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön parantajana oli ensisijaisesti yhteyksiä avaava. Maakunta -kuntayhtymän 9 Lähde: Kainuun maakuntasuunnitelma Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006) 11 Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006)

17 toimijat kokivat, että alueen yritykset tulivat hankkeen aikana näkyviksi ja verkosto konkretisoitui. Tätä pidettiin hyvänä lähtökohtana tulevalle yhteistyölle ja verkoston kehittämiselle. Toisaalta maakunta -kuntayhtymän toimijoista hankkeeseen suoraa kosketuspintaa oli kohtalaisen kapealla toimijajoukolla, joten kokemukset hankkeen tavoitteista ja niiden toteutumisesta rajoittuivat toimijoihin, joiden suoraan vastuualueeseen hanke liittyy. Tämä on toisaalta tavoitetilan mukainen vastuujako, mutta laajemman toimijajoukon valtuuttaminen hankkeen ohjaukseen ja arviointiin saattaisi entisestään parantaa hoiva-alan alueellisen toimijaverkoston tunnettuutta ja tätä kautta toimintaedellytyksiä. Hankkeeseen osallistuneet yritykset kokivat lähes poikkeuksetta että tehty avaus verkoston yhteistyön ja alan toimijoiden välisen vuoropuhelun rikastamiseksi oli tarkoituksenmukainen ja tervetullut. Yrittäjät osallistuivat erilaisiin yritysten omista lähtökohdista suunniteltuihin koulutuksiin, saivat ohjausta, neuvontaa ja verkostotukea. Koulutusten aihevalinnat ja annettu ohjaus koettiin erittäin hyödylliseksi. Hankkeen aikana tehdyistä tukitoimenpiteistä koettiin olevan huomattavasti konkreettista hyötyä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle sekä verkostoon kuuluvien toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yksittäisistä parantuneista liiketoiminnan osa-alueista selkeimmin esille nousi liiketoiminnan ohjaukseen, seurantaan ja suunnitelmallisuuteen liittyvät asiat. Samalla kuitenkin nousi esille, että työ on vasta alussa. Yrittäjät kokivat hankkeen tärkeänä päänavauksena, mutta korostivat jatkuvuuden merkitystä. Henkilöstöpolitiikkaan, alueelliseen kilpailukykyyn ja julkiseen palvelunostopolitiikkaan liittyvät haasteet koettiin erittäin merkittäviksi tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia määrittäviksi tekijöiksi. Yritykset kokivat näiden haasteiden olevan heidän vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa ja näin ollen kokivat julkisen päätöksentekokoneiston olevan kriittinen tekijä mahdollistamassa tai ehkäisemässä liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa.

18 4.2.2 Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Toinen hankkeen tavoitteista oli selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima. Hankkeessa mukana olevien yritysten muodostaman verkoston tarjoama palveluvalikoima sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueilla on kattava (kts. luku 2.2. Yritysten palvelutuotevalikoimat). Palveluvalikoima tulee tässä vaiheessa määritelmällisesti erottaa palvelun tarjonnan määrästä. Verkoston yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet voimakkaasti Kainuun Hoivaverkosto -hankkeen aikana vuodesta 2004 alkaen. Haastateltavat yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti kysynnän ylittävän tarjonnan, mikä viittaisi siihen, että voimakkaasta kasvusta huolimatta yritysten koko ei ole kasvanut riittävän nopeasti kysynnän myötä. Koska valtaosa yritysten liikevaihdosta muodostuu julkisen sektorin ostoista, voi liikevaihdon kasvusta ja suuresta kysynnästä päätellä julkisen sektorin lisänneen yksityisten palvelujen käyttöä sitä mukaa kun alalla on voitu tarjota riittävän laadukkaita sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja. Toisaalta myös alan palvelujen kysyntä on lisääntynyt absoluuttisesti. Kyse ei siis ole ainoastaan siitä, että julkinen sektori on siirtänyt toimintojaan yksityiselle sektorille, vaan myös siitä, että kasvanut kysyntä on luonut tarjontaa yksityiselle sektorille. Suuri osa verkostossa mukana olevista yrityksistä määrittää palvelutarjontansa kohtalaisen laajaksi. Pienetkin yritykset tarjoavat kokonaisvaltaisia palvelutuotteita ruokalatoiminnasta kotihoitoon. Selkeärajaista ydinliiketoimintaa ei yleensä ole rajattu, vaan yritykset ovat laajentaneet palvelutarjoomaansa kysynnän myötä yhä uusille osaalueille. Tämä on liiketoiminnan kannalta luonnollinen valinta yksittäisiltä yrityksiltä, mutta alueellisesti ilmiö saattaa myös rajoittaa kokonaispalvelutarjonnan kasvua. Kysyntä on ohjannut yritykset tarjoamaan samankaltaisia palveluita ja tätä kautta luonut samankaltaisia yrityksiä palveluvalikoimaltaan ja palveluvolyymiltään. Verkostossa toimivien yritysten portaittainen erikoistuminen eri sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueille olisi omiaan mahdollistamaan verkostonlaajuisen

19 tarjonnan kasvua. Tämä edellyttäisi toisaalta pitkälle kehittynyttä yhteistyötä verkoston yritysten välillä sekä toisaalta palvelujen ostostrategian ohjaamisjärjestelmän uudelleenmäärittelyä maakunta -kuntayhtymän tasolla. Yritysten näkökulmasta maakunta -kuntayhtymä ostajan roolissa ohjaa voimakkaasti yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Yritysten palveluiden tuotteistaminen on toteutunut kilpailutuksissa käytettävien vertailukelpoisten kokonaisuuksien myötä. Ilman aktiivista dialogia palveluntarjoajat tarjoavat jatkossakin saman Tekeillä oleva uusi hankintalaki mahdollistaisi verkoston yrityksille paremmat instrumentit suunnitella keskinäistä työnjakoaan ja erikoistumista yhdessä muodostettujen tarjousten muodossa. Tässäkin tapauksessa maakunta -kuntayhtymä on kriittisessä roolissa määrittämässä minkä laajuisia palvelukokonaisuuksia kilpailutetaan. Mikäli kilpailutuskohteet ovat yksittäisiä osa-alueita, yritykset jatkavat samojen osaamisalueiden välistä kilpailua vähäisellä erikoistumisasteella. Jos taas kilpailutettavat kokonaisuudet ovat liian suuria, vain hyvin harva yritys tai yritysten yhteenliittymä voivat kilpailla kokonaisuuksista. Tämä puolestaan saattaisi johtaa joidenkin yksityisen sektorin toimijoiden alueelliseen dominointiin ja haitata avointa kilpailua yritysten kesken. Palveluverkoston potentiaali piilee yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaamisessa ja tämän potentiaalin valjastamisessa julkisen sektorin käyttöön. Koko maan markkinoilla kilpaillakseen yritysten on voitava tarjota riittävän laadukkaita palveluita riittävän kattavina kokonaisuuksina. Yksittäiseltä palveluverkostoon kuuluvalta yritykseltä tämä edellyttäisi hyvin voimakasta kasvua etenkin volyymin suhteen. Palveluvalikoimaltaan yritykset ovat jo monin osin kilpailukykyisellä tasolla. Verkoston menestyminen oman alueensa ulkopuolella edellyttää nykyistä voimakkaampaa erikoistumista ja keskinäisiä alihankinta- ja partnerisuhteita. Yritysten asteittaisen erikoistumisen myötä yksittäisten palvelualueiden tuottamisesta tulisi kustannustehokkaampaa ja määrätietoisen konseptoinnin myötä myös palvelun laadulla olisi hyvät mahdollisuudet parantua entisestään. Erikoistuneiden yritysten verkostolla

20 olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailutustilanteissa myös oman alueensa ulkopuolella kuin yksittäisellä yrityksellä, jonka koko on verkoston kokoon nähden huomattavasti pienempi. Yksi erikoistumisen mahdollistava tekijä on julkisen sektorin ulkopuolinen tulovirta verkoston yrityksiin. Kilpailu yksityisellä sektorilla vapauttaisi yritykset kilpailutuksen palvelutarjoomaan asettamilta rajoitteilta ja ohjaisi tarjontaa esimerkiksi kotitalouksien muodostaman kysynnän kautta erikoistumaan sellaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan osa-alueisiin, jotka ovat luontevasti julkisen sektorin osto-ohjauksen ulkopuolella Verkoston alueellinen yhteistyö Kolmas tavoite oli käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi. Verkoston sisäinen kanssakäyminen on oleellinen edellytys yhteismarkkinoinnille. Toimijoiden tutustuminen toisiinsa on tästä näkökulmasta arvokas askel, vaikka se ei vielä sinänsä johda yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Yhteismarkkinoinnissa on tärkeää että eri toimijat tuntevat toistensa liiketoimintamallit ja vahvuudet. Hankkeen yhteydessä alueen toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja yritysten välille on solmittu virallisia sekä epävirallisia yhteyksiä. Yhteismarkkinointi ei hankkeen aikana konkretisoitunut kovin laajassa mittakaavassa mikäli mittarina pidetään asiakaskontakteja ja yhteisiä myyntiponnistuksia. Sen sijaan hanke on onnistunut avaamaan keskusteluyhteyksiä niiden tahojen välille, joilla on potentiaalia tavoitella uutta liiketoimintaa ja uusia kasvumahdollisuuksia yhteismarkkinoinnin avulla. Markkinointi nousee sitä tärkeämpään rooliin yritysten menestyksen rakennusaineena mitä enemmän kohdemarkkinoina ovat yksityisen sektorin asiakasmassa. Maakunta - kuntayhtymä on ostajaroolissaan määräävässä asemassa alueen yritysten tärkeimpänä asiakkaana ja näin ollen suurimmat markkinointiponnistukset myös kohdistuvat

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot