Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi Kainuun Etu Oy Hoivaverkostohanke Anna-Mari Korhonen Toteutus: Pro Lex Oy Anja Karvonen-Kälkäjä Pauli Alin

2 1 Johdanto Projektin tiedot Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Raportin tausta ja tavoite Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Yritysten määrä ja työllistävyys Yritysten palvelutuotevalikoimat Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Kainuun Hoivaverkostohanke Tehdyt toimenpiteet Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Verkoston alueellinen yhteistyö Verkkoliiketoiminnan hyödyntäminen Päätavoite: toimialaklusterin muodostaminen Hankkeen merkittävyys Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Ehdotukset maakunta- kuntayhtymälle Ehdotukset palveluntuottajille Lähteet...28

3 1 Johdanto 1.1. Projektin tiedot Projektin nimi Kainuun Hoivaverkostohanke Toiminta-aika: Yhteystiedot: Kainuun Etu Oy Lönnrotinkatu Kajaani Anna-Maria Korhonen projektipäällikkö Puh; Fax; ( 08) Tämän raportin toteutus on kilpailutettu ja raportin toteuttajaksi on valittu oululainen Pro Lex Oy. 1.2 Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama ja Kainuun yrittäjät ry:n hallinnoima Hoivapooliesiselvitys-hanke selvitti, onko Kainuussa tarvetta ns. Hoivapoolin perustamiseen. Yrityksille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa keskusteltiin toimialan yhteisen toiminnan areenasta, jossa nykyiset toimialayritykset, sekä muut alan toimijat voisivat tehdä yhteistyötä ja verkottua ja johon uusien yritysten ja uusien työntekijöiden olisi helppo sijoittua. Esiselvityksen tuloksena voitiin todeta, että Hoivapooli koettiin juuri sellaisena toimintatapana, joka avulla kainuulaiset hoiva-alan yrittäjät yhdessä pystyvät kehittämään

4 nykyistä tehokkaammin laajentuvaa toimintaympäristöään ja tehostaa keskinäistä yhteistyötään, sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Ajatus verkostoitumisesta oli elänyt jo usean vuoden ajan joidenkin kainuulaisten yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yrittäjien keskuudessa. Sen toteuttaminen oli kuitenkin lykkääntynyt ehkä kilpailutilanteen aiheuttaman varauksellisuuden vuoksi. Nyt oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa huomattiin, että yksityisten hoivapalveluiden tarve kasvaa ja työtä riittää kaikille alan yrittäjille. Verkostoitumisen taustalla oli halu yhdistää voimavarat ja käydä yhdistyksenä yhteisten ongelmien ja alalla havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Hoivapalveluita tuottavat yrityksethän olivat valtaosaltaan pieniä ja siitä johtuen oli ymmärrettävää, ettei yksittäisen yrityksen taloudelliset eivätkä henkilöstöresurssit riittäneet lähteä ajamaan koko toimialaa koskettavia kysymyksiä. Kainuu on maantieteellisesti laaja ja yrittäjiä oli jo tuolloin joka kunnassa. Verkostoitumisen yksi tavoite oli yrittäjien toisiinsa tutustuminen ja sitä kautta syntyvä vertaistuki. Yrittäjät perustivat oman hoivapooliyhdistyksensä, jonka nimeksi tuli Kainuun Hoivayrittäjät ry. Yhdistykseen liittyi sen perustamisvaiheessa 16 kainuulaista hoivapalveluyrittäjää, ja melko pian aloittamisen jälkeen yrittäjien määrä kasvoi 23 yrittäjään, jotka olivat sitoutuneet myös kaksivuotiseen Hoivaverkostohankkeeseen. Kainuun Etu Oy:n hallinnoimaa hanketta rahoitti 70% Euroopan Aluekehitysrahasto, Kainuun Etu Oy 15% ja mukana olevat hoivayrittäjät 15%. 1.3 Raportin tausta ja tavoite Tämän raportin keskeisin tavoite on tarkastella Kainuun hoivaverkostohankkeen tuloksia. Hoivaverkostohanke on hoivapalvelu-toimialoilla toimiville yrityksille tarkoitettu nelivuotinen, kahdessa vaiheessa ( ja ) verkostojen toiminnan jatkuvuutta päämääränä pitävä verkostoitumisprosessi. 1 Hankkeen keskeisenä 1 Hankkeen nettisivut:

5 tavoitteena on ollut sekä Kainuun alueen että koko Suomen markkinoille tähtäävien hoivapalveluita tuottavien yritysten ja yritysverkostojen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena oli 3 1. Luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja 2. Selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima 3. Käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi 4. Kehittää ydinverkostojen yhteistyön osaamista verkkoliiketoimintaa hyödyntämällä 5. Päätavoitteena on projektin avulla muodostaa toimialaklusteri, mikä kehittyy ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi hyvinvointipalvelujen turvaajana Raportti tarkastelee sitä, miten näissä tavoitteissa ollaan onnistuttu. Lisäksi raportti esittelee näkökulmia ja ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiselle sekä tarjoaa lyhyen katsauksen Kainuun hoivapalvelutoimialaan ja sen elinkeinopoliittiseen merkitykseen. Tutkimusta varten suoritimme yhteensä 14 lomakehaastattelua. Haastattelimme seitsemää (7) maakunta kuntayhtymän virkamiestä, kuutta (6) Hoivaverkostohankkeessa mukana olleen yrityksen edustajaa sekä hankkeen projektipäällikköä. Haastattelut toteutettiin ns. avointen kysymysten avulla, joissa haastateltavat saattoivat omin sanoin vastata kysymyksiin. Näihin hankkeen arviointiin liittyvien kysymysten lisäksi esitimme muutaman maakunta kuntayhtymän ja palveluntuottajien yhteistyöhön liittyvän 2 Hankkeen 1. osan painopistealueet vuosina olivat 1) toimialan kehittämisorganisaatio, 2) toimintaympäristön kehittäminen, 3) osaavan työvoiman saatavuuteen vaikuttaminen, 4) yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen, 5) toimialan imagon ja uskottavuuden parantaminen ja 6) osaamisen markkinointi myös maakunnan ulkopuolelle. Tässä raportissa hanketta arvioidaan pääosin 2. osan tavoitteiden onnistumisen kautta. 3 Kainuun Etu Oy:n verkkosivut:

6 lisäkysymyksen yhdelle virkamiehelle ja kolmelle Hoivaverkostohankeeseen kuuluvan yrityksen edustajalle.

7 2 Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Tässä luvussa kartoitetaan hoivapalvelurakenteen nykytilaa Kainuussa sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta. Tarkoituksena on hahmottaa sitä, minkälaisilla voimavaroilla kainuulaisia hoiva-alan palvelujen tarvitsijoita palvellaan. 2.1 Yritysten määrä ja työllistävyys Kainuun hoivaverkostoon kuuluu yhteensä 23 hoiva-alan yritystä. Vuonna 2004 Kainuussa toimii noin 123 sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia palveluja tarjoavaa yritystä. Tästä määrästä kotisairaanhoitoa, kotipalveluja ja asumispalveluja myyviä yrityksiä on yhteensä noin 70 ja ne työllistävät maakunnassa noin 400 henkilöä. Kainuun hoivaverkostoon kuuluvat yritykset työllistävät pysyvinä työpaikkoina noin 220 henkilöä. Yritysten ja henkilöstömäärän suhde on vuosien aikana vaihdellut, kun osa palveluja tarjoavista pienistä yrityksistä on lopettanut yrittäjien päästessä toisen työhön palkansaajaksi. Hoivaverkostohankkeeseen kuuluvat 23 yritystä työllistivät vuoden 2005 lopussa yhteensä 338 henkeä pysyvinä ja osa- tai määräaikaisina työpaikkoin ja vuoden 2006 marraskuussa 372 henkeä. Kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2006 oli 184 henkeä. Vuoteen 2002 verrattuna verkoston työllistävyys kasvoi marraskuuhun 2006 mennessä 262 työntekijällä. Kaiken kaikkiaan Hoivaverkoston yritykset tarjoavat työpaikan merkittävälle määrälle alan koulutettuja Kainuussa.

8 Henkilöstö Kuvio 1. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) työllistävyyden kehitys vuosina Yritysten palvelutuotevalikoimat Yhtenä Hoivaverkostohankkeen tavoitteena oli selvittää kainuulaisten hoiva-alan yritysten palveluvalikoimaa ja sen soveltuvuutta sekä maakunta -kuntayhtymän alueen tarpeisiin että mahdollisuuksien mukaan koko valtakunnan tarpeisiin. Palvelutuotevalikoimalla tarkoitetaan tässä yksinkertaisesti hoivayritysten tuottamien erilaisten palvelujen valikoimaa. Mikäli palvelutuotevalikoima on liian suppea, kaikilla kainuulaisilla palvelujen tarvitsijoilla ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita. Toisaalta jos valikoima on liian kattava, kaikille tarjotuille palveluille ei löydy asiakkaita. Yritysten edustajien haastattelujen perusteella Hoivaverkoston yritykset tarjoavat muun muassa asumis- ja hoivapalveluita (myös ympärivuorokautisena palveluna) vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, erilaisia kotipalveluja kuten kotisairaanhoitoa sekä kotihoitoa kuten kotisiivousta, kodin remonttipalvelua, ravitsemus- ja asiointipalveluita sekä virikepalveluita. Tämän lisäksi

9 yritykset tarjoavat erilaisia ruokala- ja kahvilapalveluja sekä lasten päivähoitoa ja koulutus- ja kokoustilojen vuokrausta. Lisäksi vastausten perusteella Kainuussa saattaisi olla tarvetta saattokotihoitopalveluille ja päihdeongelmaisille naisille kohdennetuille hoitokotipalveluille. Joidenkin vastaajien mielestä kaikilla Hoivaverkostohankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamilla palveluilla olisi kysyntää muuallakin Suomessa. Toisaalta haastattelujen perusteella nousi esiin se, että ainakin asumispalveluyrityksillä olisi resursseja laajentaa toimintaansa Kainuun ulkopuolellekin. 2.3 Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Kainuussa hoiva-alan kasvuun on vaikuttanut voimakkaasti kasvava palvelujen tarve ja toimintaympäristön kehittyminen. Kaikkien hoivaverkoston yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 noin 6,2 miljoonaa euroa; vuonna 2005 summa oli noussut noin 10 miljoonaan euroon.

10 Liikevaihto Kuvio 2. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) liikevaihdon kehitys vuosina Tarkemman kuvan Hoivaverkostoyritysten kehittymisestä saa tarkastelemalla yritysten liikevaihtojen keskiarvon kehittymistä. Kainuun Hoivaverkostohankkeessa kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2004 noin euroa ja vuonna 2005 noin euroa. 4 Koko verkoston liikevaihdon keskiarvon alenemista kymmenellä tuhannella eurolla vuodessa selittää tietenkin se, että vuonna 2005 aloittaneiden yritysten liikevaihto ei ollut ehtinyt kehittyä ensimmäisen vuoden aikana kovin suureksi. Näin ollen huomattavasti parempi Hoivaverkoston toimintaa kuvaava mittari olisikin verrata jo vuonna 2004 mukana olleiden yritysten liikevaihdon kehittymistä. Hankkeessa alusta asti mukana olleiden yritysten liikevaihtojen keskiarvo oli vuonna 2004 noin e (mediaani noin e), ja vuonna 2005 noin e (mediaani noin e). Toisin sanoen näyttää siltä, että hankkeen aikana yritysten liikevaihdot ovat kehittyneet 4 Hoivaverkostossa oli vuonna 2004 vain 21 yritystä; vuonna 2005 verkostoon liittyi kaksi uutta, ja näin ollen yritysten määrä nousi 23:een.

11 suotuisasti. Valtakunnallisesti kaikkien sosiaalialan yritysten liikevaihtojen mediaani oli vuonna 2004 noin euroa, joten Hoivaverkostohankkeen yritykset ovat liikevaihdolla mitattuna lähellä koko maan hoiva-alaa Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen perustuvan TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut(tol 8532). 6 Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin seuraavasti TOL 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut TOL Lasten- ja nuorten laitokset TOL Kehitysvammalaitokset TOL Vanhusten laitokset TOL Päihdehuoltolaitokset TOL Palvelutalot ja ryhmäkodit TOL Ensi- ja turvakodit TOL Muut laitokset ja asumispalvelut TOL 8532 Sosiaaliset avopalvelut TOL Lasten päivähoito TOL Päivätoiminta TOL Kotipalvelut TOL Työtoiminta ja työhön kuntoutus TOL85325 Neuvolat TOL85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus TOL Muu sosiaalitoiminta Kainuun maakunta -kuntayhtymä tarjoaa yllä mainitun TOL-luokituksen ulkopuolelta sosiaalipalveluiksi luokittelemiaan maahanmuuttajapalveluita. 7 Tässä raportissa keskitytään pääosin vanhushuoltoon ja lasten päivähoitoon liittyviin hoiva-alan sosiaalipalveluihin. 5 Koko maan keskiarvotiedot puuttuvat liikevaihdon osalta, samoin mediaani vuodelta Lähteet: sekä Kettunen (2005) 7 Lähde:

12 Vanhuspalveluiden alaan kuuluvia hoivapalveluita Kainuussa ovat muun muassa erilaiset kotona asumista tukevat palvelut, kuten kotipalvelu ja kotisairaanhoito; tukipalvelut kuten ateria-, vaatehuolto- kuljetus- ja turvapalvelut, omaishoidon tuki ja päivätoiminta. Kotiasumista tukevien palveluiden lisäksi maakunta -kuntayhtymä järjestää asumispalveluita, kuten lyhytaikaishoitoa hoitokodeissa tai terveyskeskuksissa sekä pitkäaikaista laitoshoitoa vanhainkodeissa, hoitokodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi vanhusasiakkaille järjestetään palveluohjausta ja sosiaalityöpalveluita. Vanhuspalvelut järjestetään seudullisesti siten, että palveluita tarjoavia seutuja on kolme: Kajaanin seutu ( Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki), Kuhmo-Sotkamo-seutu ja Ylä- Kainuu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi).Kuntayhtymä tuottaa itse pääosan palveluista. Ostopalveluita on eniten tukipalveluissa ja hoitokotiasumisessa. 2.5 Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kainuun hoivapalvelutoimiala vaikuttaa määrällisesti kattavalta. Toisin sanoen erilaisia hoivapalveluita on tarjolla sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamana. Erityisen hyvänä seikkana voidaan pitää sitä, että haastattelujen perusteella ainakin Hoivaverkostohankkeen piiriin kuuluvien yritysten palvelutuotevalikoima näyttäisi olevan tarpeeksi kattava ja monilta osin jopa vientikelpoinen. Tämän raportin puitteissa on mahdotonta arvioida hoivapalvelujen laatua yleisellä tasolla, mutta näyttäisi siltä, että ainakin erilaisilla laatukriteereillä mitattuna laatu on vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Toisaalta laatuun liittyen ongelmana vaikuttaisi olevan se, että eri toimijoiden laatua saatetaan mitata erilaisilla ja keskenään yhteensopimattomilla kriteereillä.

13 3 Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus hoivapalvelutuotannon kustannusrakenteisiin ja palvelutason laatuun. Hankintalainsäädännön mukaan julkista palveluntuotantoa kilpailutettaessa keskeinen tekijä on hankinnan kokonaisedullisuus, jolla siis tarkoitetaan mahdollisimman hyvää hinta-laatu suhdetta. Toisaalta kunnallisen palveluntuotannon kustannusten jakautumisesta olisi oltava tietoa ilman kilpailutusprosessiakin: kuntayhtymän olisi hyvä tietää, mitä mikäkin sen järjestämä tai tuottama palvelu todellisuudessa maksaa. Hankintalain lisäksi myös perinteinen talousteoreettinen näkökulma korostaa luonnollisesti minkä tahansa toiminnon kokonaisedullisuutta. Esimerkiksi niin kutsutussa transaktiokustannusteoriassa tuotteen tai palvelun kustannukset jaetaan valmistuskustannuksiin ja transaktio- eli vaihdantakustannuksiin. Vaihdantakustannuksilla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa sekä varsinaisen palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia että ulkoistetun palvelun johtamisesta ja valvonnasta kuntayhtymälle aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen palvelu kannattaisi tuottaa itse aina kun palvelun nimellinen ostohinta yhdistettynä kilpailuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin ylittää oman tuotannon kustannustason. 8 Maakunta -kuntayhtymän itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteen määrittäminen on kuitenkin monimutkaista. Kun uusi hankintalaki lähtee siitä, että julkisten hankintojen ostamisessa tulee noudattaa kokonaistaloudellisuuden periaatetta, tämän voisi katsoa tarkoittavan myös sitä, että tässä tapauksessa maakunta -kuntayhtymän tulisi kyetä arvioimaan yksityisten palveluntuottajien tuotannon lisäksi myös itse tuottamansa palvelun kokonaistaloudellisuutta. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on vähintäänkin haastavaa. Osa vastaajista 8 Lähde: Iivonen 2005

14 oli tosin sitä mieltä, että kokonaistaloudellisuutta pystytään maakunta -kuntayhtymässä määrittämään vähintäänkin kohtuullisesti, joskin kriteerien laadinta on vaativaa. Koska kokonaistaloudellisuuteen vaikuttaa nimellisten kustannusten lisäksi myös tuotetun palvelun laatu, haastattelujen perusteella selvitettiin myös sitä, miten kunta määrittää oman palvelutuotantonsa laatua. Joidenkin maakunta -kuntayhtymän virkamiesten mukaan kunnan palvelun laatua määritetään samalla kriteeristöllä kuin yksityistäkin tuotantoa. Osa yritysten edustajista oli kuitenkin sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit eivät ole yhteismitallisia yritysten laatukriteerien kanssa. Tähän epäkohtaan mainittiin poikkeuksena kuitenkin Kajaanin päiväkotipalvelut, joissa laatua mitataan samalla sapluunalla sekä kaupungin itse tuottamassa että ostamassa päivähoidossa. Päivähoitoesimerkkiä lukuun ottamatta yritysten edustajat olivat yleisesti sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit ja laadun seuranta ovat puutteellisia, eivätkä vertailukelpoisia yksityisen palvelutuotannon kanssa. Samoin koettiin ongelmaksi se, että yksityiseltä palveluntuottajalta laatua vaaditaan ja se on pystyttävä todentamaan, mutta sama ei koske julkista palveluntuotantoa. Vaikka haastatteluaineiston perusteella on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden problematiikkaan, yhteenvetona voitaneen kuitenkin todeta, että kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on parhaimmassakin tapauksessa erittäin haastavaa, ja että asiasta ei vallitse edes virkamiesten keskuudessa yksimielisyyttä. Maakunta -kuntayhtymän tulisi siis panostaa sekä kustannusrakenteiden kartoittamiseen että asiasta viestimiseen eri sidosryhmille.

15 4 Kainuun Hoivaverkostohanke Tässä luvussa esitellään keskeisimmät Kainuun Hoivaverkostohankkeen yhteydessä tehdyt toimenpiteet sekä arvioidaan näiden toimenpiteiden tuloksellisuutta peilaamalla niitä hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin. 4.1 Tehdyt toimenpiteet Hankkeen aikana ( ) neuvottiin yhteensä noin 50 yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä, joista 10 perustikin oman yrityksen. Näiden neuvottujen perustamat yritykset ovat kehittyneet siten, että seitsemästä yrityksestä neljä on kasvanut ja laajentanut liiketoimintaansa. Kolme yrityksistä on siinä määrin tuoreita, että niiden toiminnan tuloksista ei ole vielä tietoa. Hankkeen lopussa verkostoon kuului siis 23 yritystä, joista jokainen on ollut hankkeen aikana mukana eriaiheisissa koulutuksissa. Nämä koulutukset ovat liittyneet sekä yrityksissä tehtävän työn sisältöön että yritysten liiketoimintaosaamiseen. Lisäksi yritykset ovat hakeutuneet hankkeen ulkopuolisiin koulutuksiin samoihin aihepiireihin liittyen. Tämän lisäksi hankkeen tiimoilta rakentunutta ns. hyvinvointiklusteria on kehitetty vuodesta 2003 alkaen, ja hanke on tältä osin toteuttanut Kainuun hyvinvointistrategiassa 2002 esille nostettua hyvinvointifoorumin muodostumista. Haastatteluaineiston perusteella voidaankin esittää, että hankkeella on paitsi edistetty alan yritysten yhteistoimintaa ja liiketoimintaosaamista myös vaikutettu koko hoiva-alan kehittymismahdollisuuksiin. Tämä on osaltaan tapahtunut kehittämällä hoiva-alan yritysten yhteistyötä maakunta -kuntayhtymän sosiaali-ja terveystoimialan kanssa. Samoin hankkeessa on edistetty yritysten yhteistyötä tutkimus- ja koulutusektorin kanssa. Hoivaverkostohanke järjesti syksyllä 2005 hyvinvointiseminaarin, joka liittyi kiinteästi Kainuun maakuntasuunnitelmaan kirjattuun Hyvinvointifoorumitoimintaan. Hoiva-alan yritykset ovatkin foorumissa hyvin edustettuina, ja kun foorumin tavoitteena on tiivistää julkisen palvelujärjestelmän, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen

16 välistä yhteistyötä, voidaan todeta että Hoivaverkostohankkeen puitteissa toimivat yritykset ovat näin ollen ainakin omalta osaltaan olleet tukemassa Kainuun maakuntastrategiaa. 9 Maakuntastrategiaa konkretisoivassa maakuntaohjelmassa puolestaan linjataan, että yhtenä maakunnan strategiaa toteuttavana toimepidekokonaisuuna on elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. 10 Yhtenä keskeisenä keinona tämän päämäärän saavyttamiseksi maakuntaohjelma pitää Hoivaverkostohankkeen yhteydessä hyvin liikkeelle lähtenyttä hyvinvointiklusteria, joka on palvelujärjestelmän, yritysten sekä tutkimuksen että koulutuksen muodostama keskittymä, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. 11 Klusteriin on nyt valittu 40 yritystä, joiden yhteistoimintaa on tarkoitus edistää ja kehittää. Klusterin haasteina voidaan tällä erää mainita verkosto-osaamisen, sähköisen viestinnän ongelmat sekä palvelujen markkinointiin ja yhteiskunnan panokseen liittyvät haasteet. 4.2 Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Seuraavassa hankkeen tuloksia tarkastellaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kautta Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Ensimmäisenä tavoitteena hankkeella oli luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja. Hankkeen rooli alueen sosiaali- ja terveydenhoitoalan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön parantajana oli ensisijaisesti yhteyksiä avaava. Maakunta -kuntayhtymän 9 Lähde: Kainuun maakuntasuunnitelma Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006) 11 Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006)

17 toimijat kokivat, että alueen yritykset tulivat hankkeen aikana näkyviksi ja verkosto konkretisoitui. Tätä pidettiin hyvänä lähtökohtana tulevalle yhteistyölle ja verkoston kehittämiselle. Toisaalta maakunta -kuntayhtymän toimijoista hankkeeseen suoraa kosketuspintaa oli kohtalaisen kapealla toimijajoukolla, joten kokemukset hankkeen tavoitteista ja niiden toteutumisesta rajoittuivat toimijoihin, joiden suoraan vastuualueeseen hanke liittyy. Tämä on toisaalta tavoitetilan mukainen vastuujako, mutta laajemman toimijajoukon valtuuttaminen hankkeen ohjaukseen ja arviointiin saattaisi entisestään parantaa hoiva-alan alueellisen toimijaverkoston tunnettuutta ja tätä kautta toimintaedellytyksiä. Hankkeeseen osallistuneet yritykset kokivat lähes poikkeuksetta että tehty avaus verkoston yhteistyön ja alan toimijoiden välisen vuoropuhelun rikastamiseksi oli tarkoituksenmukainen ja tervetullut. Yrittäjät osallistuivat erilaisiin yritysten omista lähtökohdista suunniteltuihin koulutuksiin, saivat ohjausta, neuvontaa ja verkostotukea. Koulutusten aihevalinnat ja annettu ohjaus koettiin erittäin hyödylliseksi. Hankkeen aikana tehdyistä tukitoimenpiteistä koettiin olevan huomattavasti konkreettista hyötyä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle sekä verkostoon kuuluvien toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yksittäisistä parantuneista liiketoiminnan osa-alueista selkeimmin esille nousi liiketoiminnan ohjaukseen, seurantaan ja suunnitelmallisuuteen liittyvät asiat. Samalla kuitenkin nousi esille, että työ on vasta alussa. Yrittäjät kokivat hankkeen tärkeänä päänavauksena, mutta korostivat jatkuvuuden merkitystä. Henkilöstöpolitiikkaan, alueelliseen kilpailukykyyn ja julkiseen palvelunostopolitiikkaan liittyvät haasteet koettiin erittäin merkittäviksi tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia määrittäviksi tekijöiksi. Yritykset kokivat näiden haasteiden olevan heidän vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa ja näin ollen kokivat julkisen päätöksentekokoneiston olevan kriittinen tekijä mahdollistamassa tai ehkäisemässä liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa.

18 4.2.2 Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Toinen hankkeen tavoitteista oli selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima. Hankkeessa mukana olevien yritysten muodostaman verkoston tarjoama palveluvalikoima sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueilla on kattava (kts. luku 2.2. Yritysten palvelutuotevalikoimat). Palveluvalikoima tulee tässä vaiheessa määritelmällisesti erottaa palvelun tarjonnan määrästä. Verkoston yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet voimakkaasti Kainuun Hoivaverkosto -hankkeen aikana vuodesta 2004 alkaen. Haastateltavat yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti kysynnän ylittävän tarjonnan, mikä viittaisi siihen, että voimakkaasta kasvusta huolimatta yritysten koko ei ole kasvanut riittävän nopeasti kysynnän myötä. Koska valtaosa yritysten liikevaihdosta muodostuu julkisen sektorin ostoista, voi liikevaihdon kasvusta ja suuresta kysynnästä päätellä julkisen sektorin lisänneen yksityisten palvelujen käyttöä sitä mukaa kun alalla on voitu tarjota riittävän laadukkaita sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja. Toisaalta myös alan palvelujen kysyntä on lisääntynyt absoluuttisesti. Kyse ei siis ole ainoastaan siitä, että julkinen sektori on siirtänyt toimintojaan yksityiselle sektorille, vaan myös siitä, että kasvanut kysyntä on luonut tarjontaa yksityiselle sektorille. Suuri osa verkostossa mukana olevista yrityksistä määrittää palvelutarjontansa kohtalaisen laajaksi. Pienetkin yritykset tarjoavat kokonaisvaltaisia palvelutuotteita ruokalatoiminnasta kotihoitoon. Selkeärajaista ydinliiketoimintaa ei yleensä ole rajattu, vaan yritykset ovat laajentaneet palvelutarjoomaansa kysynnän myötä yhä uusille osaalueille. Tämä on liiketoiminnan kannalta luonnollinen valinta yksittäisiltä yrityksiltä, mutta alueellisesti ilmiö saattaa myös rajoittaa kokonaispalvelutarjonnan kasvua. Kysyntä on ohjannut yritykset tarjoamaan samankaltaisia palveluita ja tätä kautta luonut samankaltaisia yrityksiä palveluvalikoimaltaan ja palveluvolyymiltään. Verkostossa toimivien yritysten portaittainen erikoistuminen eri sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueille olisi omiaan mahdollistamaan verkostonlaajuisen

19 tarjonnan kasvua. Tämä edellyttäisi toisaalta pitkälle kehittynyttä yhteistyötä verkoston yritysten välillä sekä toisaalta palvelujen ostostrategian ohjaamisjärjestelmän uudelleenmäärittelyä maakunta -kuntayhtymän tasolla. Yritysten näkökulmasta maakunta -kuntayhtymä ostajan roolissa ohjaa voimakkaasti yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Yritysten palveluiden tuotteistaminen on toteutunut kilpailutuksissa käytettävien vertailukelpoisten kokonaisuuksien myötä. Ilman aktiivista dialogia palveluntarjoajat tarjoavat jatkossakin saman Tekeillä oleva uusi hankintalaki mahdollistaisi verkoston yrityksille paremmat instrumentit suunnitella keskinäistä työnjakoaan ja erikoistumista yhdessä muodostettujen tarjousten muodossa. Tässäkin tapauksessa maakunta -kuntayhtymä on kriittisessä roolissa määrittämässä minkä laajuisia palvelukokonaisuuksia kilpailutetaan. Mikäli kilpailutuskohteet ovat yksittäisiä osa-alueita, yritykset jatkavat samojen osaamisalueiden välistä kilpailua vähäisellä erikoistumisasteella. Jos taas kilpailutettavat kokonaisuudet ovat liian suuria, vain hyvin harva yritys tai yritysten yhteenliittymä voivat kilpailla kokonaisuuksista. Tämä puolestaan saattaisi johtaa joidenkin yksityisen sektorin toimijoiden alueelliseen dominointiin ja haitata avointa kilpailua yritysten kesken. Palveluverkoston potentiaali piilee yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaamisessa ja tämän potentiaalin valjastamisessa julkisen sektorin käyttöön. Koko maan markkinoilla kilpaillakseen yritysten on voitava tarjota riittävän laadukkaita palveluita riittävän kattavina kokonaisuuksina. Yksittäiseltä palveluverkostoon kuuluvalta yritykseltä tämä edellyttäisi hyvin voimakasta kasvua etenkin volyymin suhteen. Palveluvalikoimaltaan yritykset ovat jo monin osin kilpailukykyisellä tasolla. Verkoston menestyminen oman alueensa ulkopuolella edellyttää nykyistä voimakkaampaa erikoistumista ja keskinäisiä alihankinta- ja partnerisuhteita. Yritysten asteittaisen erikoistumisen myötä yksittäisten palvelualueiden tuottamisesta tulisi kustannustehokkaampaa ja määrätietoisen konseptoinnin myötä myös palvelun laadulla olisi hyvät mahdollisuudet parantua entisestään. Erikoistuneiden yritysten verkostolla

20 olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailutustilanteissa myös oman alueensa ulkopuolella kuin yksittäisellä yrityksellä, jonka koko on verkoston kokoon nähden huomattavasti pienempi. Yksi erikoistumisen mahdollistava tekijä on julkisen sektorin ulkopuolinen tulovirta verkoston yrityksiin. Kilpailu yksityisellä sektorilla vapauttaisi yritykset kilpailutuksen palvelutarjoomaan asettamilta rajoitteilta ja ohjaisi tarjontaa esimerkiksi kotitalouksien muodostaman kysynnän kautta erikoistumaan sellaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan osa-alueisiin, jotka ovat luontevasti julkisen sektorin osto-ohjauksen ulkopuolella Verkoston alueellinen yhteistyö Kolmas tavoite oli käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi. Verkoston sisäinen kanssakäyminen on oleellinen edellytys yhteismarkkinoinnille. Toimijoiden tutustuminen toisiinsa on tästä näkökulmasta arvokas askel, vaikka se ei vielä sinänsä johda yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Yhteismarkkinoinnissa on tärkeää että eri toimijat tuntevat toistensa liiketoimintamallit ja vahvuudet. Hankkeen yhteydessä alueen toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja yritysten välille on solmittu virallisia sekä epävirallisia yhteyksiä. Yhteismarkkinointi ei hankkeen aikana konkretisoitunut kovin laajassa mittakaavassa mikäli mittarina pidetään asiakaskontakteja ja yhteisiä myyntiponnistuksia. Sen sijaan hanke on onnistunut avaamaan keskusteluyhteyksiä niiden tahojen välille, joilla on potentiaalia tavoitella uutta liiketoimintaa ja uusia kasvumahdollisuuksia yhteismarkkinoinnin avulla. Markkinointi nousee sitä tärkeämpään rooliin yritysten menestyksen rakennusaineena mitä enemmän kohdemarkkinoina ovat yksityisen sektorin asiakasmassa. Maakunta - kuntayhtymä on ostajaroolissaan määräävässä asemassa alueen yritysten tärkeimpänä asiakkaana ja näin ollen suurimmat markkinointiponnistukset myös kohdistuvat

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot