Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi

Transkriptio

1 Kainuun Hoivaverkoston toimialakatsaus yksityisten hoivayritysten ja julkisen sektorin toimenpide-ehdotukset yhteistyön kehittämiseksi Kainuun Etu Oy Hoivaverkostohanke Anna-Mari Korhonen Toteutus: Pro Lex Oy Anja Karvonen-Kälkäjä Pauli Alin

2 1 Johdanto Projektin tiedot Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Raportin tausta ja tavoite Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Yritysten määrä ja työllistävyys Yritysten palvelutuotevalikoimat Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Kainuun Hoivaverkostohanke Tehdyt toimenpiteet Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Verkoston alueellinen yhteistyö Verkkoliiketoiminnan hyödyntäminen Päätavoite: toimialaklusterin muodostaminen Hankkeen merkittävyys Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Ehdotukset maakunta- kuntayhtymälle Ehdotukset palveluntuottajille Lähteet...28

3 1 Johdanto 1.1. Projektin tiedot Projektin nimi Kainuun Hoivaverkostohanke Toiminta-aika: Yhteystiedot: Kainuun Etu Oy Lönnrotinkatu Kajaani Anna-Maria Korhonen projektipäällikkö Puh; Fax; ( 08) annamaria.korhonen@kainuunetu.fi Tämän raportin toteutus on kilpailutettu ja raportin toteuttajaksi on valittu oululainen Pro Lex Oy. 1.2 Kainuun Hoivaverkosto-hankkeen taustaa Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama ja Kainuun yrittäjät ry:n hallinnoima Hoivapooliesiselvitys-hanke selvitti, onko Kainuussa tarvetta ns. Hoivapoolin perustamiseen. Yrityksille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa keskusteltiin toimialan yhteisen toiminnan areenasta, jossa nykyiset toimialayritykset, sekä muut alan toimijat voisivat tehdä yhteistyötä ja verkottua ja johon uusien yritysten ja uusien työntekijöiden olisi helppo sijoittua. Esiselvityksen tuloksena voitiin todeta, että Hoivapooli koettiin juuri sellaisena toimintatapana, joka avulla kainuulaiset hoiva-alan yrittäjät yhdessä pystyvät kehittämään

4 nykyistä tehokkaammin laajentuvaa toimintaympäristöään ja tehostaa keskinäistä yhteistyötään, sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Ajatus verkostoitumisesta oli elänyt jo usean vuoden ajan joidenkin kainuulaisten yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yrittäjien keskuudessa. Sen toteuttaminen oli kuitenkin lykkääntynyt ehkä kilpailutilanteen aiheuttaman varauksellisuuden vuoksi. Nyt oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa huomattiin, että yksityisten hoivapalveluiden tarve kasvaa ja työtä riittää kaikille alan yrittäjille. Verkostoitumisen taustalla oli halu yhdistää voimavarat ja käydä yhdistyksenä yhteisten ongelmien ja alalla havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Hoivapalveluita tuottavat yrityksethän olivat valtaosaltaan pieniä ja siitä johtuen oli ymmärrettävää, ettei yksittäisen yrityksen taloudelliset eivätkä henkilöstöresurssit riittäneet lähteä ajamaan koko toimialaa koskettavia kysymyksiä. Kainuu on maantieteellisesti laaja ja yrittäjiä oli jo tuolloin joka kunnassa. Verkostoitumisen yksi tavoite oli yrittäjien toisiinsa tutustuminen ja sitä kautta syntyvä vertaistuki. Yrittäjät perustivat oman hoivapooliyhdistyksensä, jonka nimeksi tuli Kainuun Hoivayrittäjät ry. Yhdistykseen liittyi sen perustamisvaiheessa 16 kainuulaista hoivapalveluyrittäjää, ja melko pian aloittamisen jälkeen yrittäjien määrä kasvoi 23 yrittäjään, jotka olivat sitoutuneet myös kaksivuotiseen Hoivaverkostohankkeeseen. Kainuun Etu Oy:n hallinnoimaa hanketta rahoitti 70% Euroopan Aluekehitysrahasto, Kainuun Etu Oy 15% ja mukana olevat hoivayrittäjät 15%. 1.3 Raportin tausta ja tavoite Tämän raportin keskeisin tavoite on tarkastella Kainuun hoivaverkostohankkeen tuloksia. Hoivaverkostohanke on hoivapalvelu-toimialoilla toimiville yrityksille tarkoitettu nelivuotinen, kahdessa vaiheessa ( ja ) verkostojen toiminnan jatkuvuutta päämääränä pitävä verkostoitumisprosessi. 1 Hankkeen keskeisenä 1 Hankkeen nettisivut:

5 tavoitteena on ollut sekä Kainuun alueen että koko Suomen markkinoille tähtäävien hoivapalveluita tuottavien yritysten ja yritysverkostojen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena oli 3 1. Luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja 2. Selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima 3. Käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi 4. Kehittää ydinverkostojen yhteistyön osaamista verkkoliiketoimintaa hyödyntämällä 5. Päätavoitteena on projektin avulla muodostaa toimialaklusteri, mikä kehittyy ja kasvaa merkittäväksi toimijaksi hyvinvointipalvelujen turvaajana Raportti tarkastelee sitä, miten näissä tavoitteissa ollaan onnistuttu. Lisäksi raportti esittelee näkökulmia ja ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiselle sekä tarjoaa lyhyen katsauksen Kainuun hoivapalvelutoimialaan ja sen elinkeinopoliittiseen merkitykseen. Tutkimusta varten suoritimme yhteensä 14 lomakehaastattelua. Haastattelimme seitsemää (7) maakunta kuntayhtymän virkamiestä, kuutta (6) Hoivaverkostohankkeessa mukana olleen yrityksen edustajaa sekä hankkeen projektipäällikköä. Haastattelut toteutettiin ns. avointen kysymysten avulla, joissa haastateltavat saattoivat omin sanoin vastata kysymyksiin. Näihin hankkeen arviointiin liittyvien kysymysten lisäksi esitimme muutaman maakunta kuntayhtymän ja palveluntuottajien yhteistyöhön liittyvän 2 Hankkeen 1. osan painopistealueet vuosina olivat 1) toimialan kehittämisorganisaatio, 2) toimintaympäristön kehittäminen, 3) osaavan työvoiman saatavuuteen vaikuttaminen, 4) yhteistyön ja verkottumisen kehittäminen, 5) toimialan imagon ja uskottavuuden parantaminen ja 6) osaamisen markkinointi myös maakunnan ulkopuolelle. Tässä raportissa hanketta arvioidaan pääosin 2. osan tavoitteiden onnistumisen kautta. 3 Kainuun Etu Oy:n verkkosivut:

6 lisäkysymyksen yhdelle virkamiehelle ja kolmelle Hoivaverkostohankeeseen kuuluvan yrityksen edustajalle.

7 2 Palvelurakenteen nykytilanne Kainuussa Tässä luvussa kartoitetaan hoivapalvelurakenteen nykytilaa Kainuussa sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta. Tarkoituksena on hahmottaa sitä, minkälaisilla voimavaroilla kainuulaisia hoiva-alan palvelujen tarvitsijoita palvellaan. 2.1 Yritysten määrä ja työllistävyys Kainuun hoivaverkostoon kuuluu yhteensä 23 hoiva-alan yritystä. Vuonna 2004 Kainuussa toimii noin 123 sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia palveluja tarjoavaa yritystä. Tästä määrästä kotisairaanhoitoa, kotipalveluja ja asumispalveluja myyviä yrityksiä on yhteensä noin 70 ja ne työllistävät maakunnassa noin 400 henkilöä. Kainuun hoivaverkostoon kuuluvat yritykset työllistävät pysyvinä työpaikkoina noin 220 henkilöä. Yritysten ja henkilöstömäärän suhde on vuosien aikana vaihdellut, kun osa palveluja tarjoavista pienistä yrityksistä on lopettanut yrittäjien päästessä toisen työhön palkansaajaksi. Hoivaverkostohankkeeseen kuuluvat 23 yritystä työllistivät vuoden 2005 lopussa yhteensä 338 henkeä pysyvinä ja osa- tai määräaikaisina työpaikkoin ja vuoden 2006 marraskuussa 372 henkeä. Kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2006 oli 184 henkeä. Vuoteen 2002 verrattuna verkoston työllistävyys kasvoi marraskuuhun 2006 mennessä 262 työntekijällä. Kaiken kaikkiaan Hoivaverkoston yritykset tarjoavat työpaikan merkittävälle määrälle alan koulutettuja Kainuussa.

8 Henkilöstö Kuvio 1. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) työllistävyyden kehitys vuosina Yritysten palvelutuotevalikoimat Yhtenä Hoivaverkostohankkeen tavoitteena oli selvittää kainuulaisten hoiva-alan yritysten palveluvalikoimaa ja sen soveltuvuutta sekä maakunta -kuntayhtymän alueen tarpeisiin että mahdollisuuksien mukaan koko valtakunnan tarpeisiin. Palvelutuotevalikoimalla tarkoitetaan tässä yksinkertaisesti hoivayritysten tuottamien erilaisten palvelujen valikoimaa. Mikäli palvelutuotevalikoima on liian suppea, kaikilla kainuulaisilla palvelujen tarvitsijoilla ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita. Toisaalta jos valikoima on liian kattava, kaikille tarjotuille palveluille ei löydy asiakkaita. Yritysten edustajien haastattelujen perusteella Hoivaverkoston yritykset tarjoavat muun muassa asumis- ja hoivapalveluita (myös ympärivuorokautisena palveluna) vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille, erilaisia kotipalveluja kuten kotisairaanhoitoa sekä kotihoitoa kuten kotisiivousta, kodin remonttipalvelua, ravitsemus- ja asiointipalveluita sekä virikepalveluita. Tämän lisäksi

9 yritykset tarjoavat erilaisia ruokala- ja kahvilapalveluja sekä lasten päivähoitoa ja koulutus- ja kokoustilojen vuokrausta. Lisäksi vastausten perusteella Kainuussa saattaisi olla tarvetta saattokotihoitopalveluille ja päihdeongelmaisille naisille kohdennetuille hoitokotipalveluille. Joidenkin vastaajien mielestä kaikilla Hoivaverkostohankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamilla palveluilla olisi kysyntää muuallakin Suomessa. Toisaalta haastattelujen perusteella nousi esiin se, että ainakin asumispalveluyrityksillä olisi resursseja laajentaa toimintaansa Kainuun ulkopuolellekin. 2.3 Verkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto Kainuussa hoiva-alan kasvuun on vaikuttanut voimakkaasti kasvava palvelujen tarve ja toimintaympäristön kehittyminen. Kaikkien hoivaverkoston yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2004 noin 6,2 miljoonaa euroa; vuonna 2005 summa oli noussut noin 10 miljoonaan euroon.

10 Liikevaihto Kuvio 2. Kainuun Hoivaverkostoyritysten (23) liikevaihdon kehitys vuosina Tarkemman kuvan Hoivaverkostoyritysten kehittymisestä saa tarkastelemalla yritysten liikevaihtojen keskiarvon kehittymistä. Kainuun Hoivaverkostohankkeessa kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2004 noin euroa ja vuonna 2005 noin euroa. 4 Koko verkoston liikevaihdon keskiarvon alenemista kymmenellä tuhannella eurolla vuodessa selittää tietenkin se, että vuonna 2005 aloittaneiden yritysten liikevaihto ei ollut ehtinyt kehittyä ensimmäisen vuoden aikana kovin suureksi. Näin ollen huomattavasti parempi Hoivaverkoston toimintaa kuvaava mittari olisikin verrata jo vuonna 2004 mukana olleiden yritysten liikevaihdon kehittymistä. Hankkeessa alusta asti mukana olleiden yritysten liikevaihtojen keskiarvo oli vuonna 2004 noin e (mediaani noin e), ja vuonna 2005 noin e (mediaani noin e). Toisin sanoen näyttää siltä, että hankkeen aikana yritysten liikevaihdot ovat kehittyneet 4 Hoivaverkostossa oli vuonna 2004 vain 21 yritystä; vuonna 2005 verkostoon liittyi kaksi uutta, ja näin ollen yritysten määrä nousi 23:een.

11 suotuisasti. Valtakunnallisesti kaikkien sosiaalialan yritysten liikevaihtojen mediaani oli vuonna 2004 noin euroa, joten Hoivaverkostohankkeen yritykset ovat liikevaihdolla mitattuna lähellä koko maan hoiva-alaa Julkisen sektorin tarjoamat sosiaalipalvelut Kainuussa Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen perustuvan TOL toimialaluokituksen mukaan sosiaalipalvelut (TOL 853) koostuvat kahdesta pääryhmästä: majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut(tol 8532). 6 Nämä pääryhmät jakautuvat alaryhmiin seuraavasti TOL 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut TOL Lasten- ja nuorten laitokset TOL Kehitysvammalaitokset TOL Vanhusten laitokset TOL Päihdehuoltolaitokset TOL Palvelutalot ja ryhmäkodit TOL Ensi- ja turvakodit TOL Muut laitokset ja asumispalvelut TOL 8532 Sosiaaliset avopalvelut TOL Lasten päivähoito TOL Päivätoiminta TOL Kotipalvelut TOL Työtoiminta ja työhön kuntoutus TOL85325 Neuvolat TOL85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus TOL Muu sosiaalitoiminta Kainuun maakunta -kuntayhtymä tarjoaa yllä mainitun TOL-luokituksen ulkopuolelta sosiaalipalveluiksi luokittelemiaan maahanmuuttajapalveluita. 7 Tässä raportissa keskitytään pääosin vanhushuoltoon ja lasten päivähoitoon liittyviin hoiva-alan sosiaalipalveluihin. 5 Koko maan keskiarvotiedot puuttuvat liikevaihdon osalta, samoin mediaani vuodelta Lähteet: sekä Kettunen (2005) 7 Lähde:

12 Vanhuspalveluiden alaan kuuluvia hoivapalveluita Kainuussa ovat muun muassa erilaiset kotona asumista tukevat palvelut, kuten kotipalvelu ja kotisairaanhoito; tukipalvelut kuten ateria-, vaatehuolto- kuljetus- ja turvapalvelut, omaishoidon tuki ja päivätoiminta. Kotiasumista tukevien palveluiden lisäksi maakunta -kuntayhtymä järjestää asumispalveluita, kuten lyhytaikaishoitoa hoitokodeissa tai terveyskeskuksissa sekä pitkäaikaista laitoshoitoa vanhainkodeissa, hoitokodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi vanhusasiakkaille järjestetään palveluohjausta ja sosiaalityöpalveluita. Vanhuspalvelut järjestetään seudullisesti siten, että palveluita tarjoavia seutuja on kolme: Kajaanin seutu ( Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Vuolijoki), Kuhmo-Sotkamo-seutu ja Ylä- Kainuu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi).Kuntayhtymä tuottaa itse pääosan palveluista. Ostopalveluita on eniten tukipalveluissa ja hoitokotiasumisessa. 2.5 Yhteenveto Kainuun hoivapalvelutoimialasta Kainuun hoivapalvelutoimiala vaikuttaa määrällisesti kattavalta. Toisin sanoen erilaisia hoivapalveluita on tarjolla sekä julkisen että yksityisen sektorin tuottamana. Erityisen hyvänä seikkana voidaan pitää sitä, että haastattelujen perusteella ainakin Hoivaverkostohankkeen piiriin kuuluvien yritysten palvelutuotevalikoima näyttäisi olevan tarpeeksi kattava ja monilta osin jopa vientikelpoinen. Tämän raportin puitteissa on mahdotonta arvioida hoivapalvelujen laatua yleisellä tasolla, mutta näyttäisi siltä, että ainakin erilaisilla laatukriteereillä mitattuna laatu on vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Toisaalta laatuun liittyen ongelmana vaikuttaisi olevan se, että eri toimijoiden laatua saatetaan mitata erilaisilla ja keskenään yhteensopimattomilla kriteereillä.

13 3 Kustannusrakenteet ja palvelutason laatu Tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus hoivapalvelutuotannon kustannusrakenteisiin ja palvelutason laatuun. Hankintalainsäädännön mukaan julkista palveluntuotantoa kilpailutettaessa keskeinen tekijä on hankinnan kokonaisedullisuus, jolla siis tarkoitetaan mahdollisimman hyvää hinta-laatu suhdetta. Toisaalta kunnallisen palveluntuotannon kustannusten jakautumisesta olisi oltava tietoa ilman kilpailutusprosessiakin: kuntayhtymän olisi hyvä tietää, mitä mikäkin sen järjestämä tai tuottama palvelu todellisuudessa maksaa. Hankintalain lisäksi myös perinteinen talousteoreettinen näkökulma korostaa luonnollisesti minkä tahansa toiminnon kokonaisedullisuutta. Esimerkiksi niin kutsutussa transaktiokustannusteoriassa tuotteen tai palvelun kustannukset jaetaan valmistuskustannuksiin ja transaktio- eli vaihdantakustannuksiin. Vaihdantakustannuksilla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa sekä varsinaisen palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia että ulkoistetun palvelun johtamisesta ja valvonnasta kuntayhtymälle aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen palvelu kannattaisi tuottaa itse aina kun palvelun nimellinen ostohinta yhdistettynä kilpailuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin ylittää oman tuotannon kustannustason. 8 Maakunta -kuntayhtymän itse tuottamien palvelujen kustannusrakenteen määrittäminen on kuitenkin monimutkaista. Kun uusi hankintalaki lähtee siitä, että julkisten hankintojen ostamisessa tulee noudattaa kokonaistaloudellisuuden periaatetta, tämän voisi katsoa tarkoittavan myös sitä, että tässä tapauksessa maakunta -kuntayhtymän tulisi kyetä arvioimaan yksityisten palveluntuottajien tuotannon lisäksi myös itse tuottamansa palvelun kokonaistaloudellisuutta. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on vähintäänkin haastavaa. Osa vastaajista 8 Lähde: Iivonen 2005

14 oli tosin sitä mieltä, että kokonaistaloudellisuutta pystytään maakunta -kuntayhtymässä määrittämään vähintäänkin kohtuullisesti, joskin kriteerien laadinta on vaativaa. Koska kokonaistaloudellisuuteen vaikuttaa nimellisten kustannusten lisäksi myös tuotetun palvelun laatu, haastattelujen perusteella selvitettiin myös sitä, miten kunta määrittää oman palvelutuotantonsa laatua. Joidenkin maakunta -kuntayhtymän virkamiesten mukaan kunnan palvelun laatua määritetään samalla kriteeristöllä kuin yksityistäkin tuotantoa. Osa yritysten edustajista oli kuitenkin sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit eivät ole yhteismitallisia yritysten laatukriteerien kanssa. Tähän epäkohtaan mainittiin poikkeuksena kuitenkin Kajaanin päiväkotipalvelut, joissa laatua mitataan samalla sapluunalla sekä kaupungin itse tuottamassa että ostamassa päivähoidossa. Päivähoitoesimerkkiä lukuun ottamatta yritysten edustajat olivat yleisesti sitä mieltä, että julkisen sektorin laatukriteerit ja laadun seuranta ovat puutteellisia, eivätkä vertailukelpoisia yksityisen palvelutuotannon kanssa. Samoin koettiin ongelmaksi se, että yksityiseltä palveluntuottajalta laatua vaaditaan ja se on pystyttävä todentamaan, mutta sama ei koske julkista palveluntuotantoa. Vaikka haastatteluaineiston perusteella on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden problematiikkaan, yhteenvetona voitaneen kuitenkin todeta, että kustannusrakenteiden ja kokonaistaloudellisuuden määrittäminen on parhaimmassakin tapauksessa erittäin haastavaa, ja että asiasta ei vallitse edes virkamiesten keskuudessa yksimielisyyttä. Maakunta -kuntayhtymän tulisi siis panostaa sekä kustannusrakenteiden kartoittamiseen että asiasta viestimiseen eri sidosryhmille.

15 4 Kainuun Hoivaverkostohanke Tässä luvussa esitellään keskeisimmät Kainuun Hoivaverkostohankkeen yhteydessä tehdyt toimenpiteet sekä arvioidaan näiden toimenpiteiden tuloksellisuutta peilaamalla niitä hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin. 4.1 Tehdyt toimenpiteet Hankkeen aikana ( ) neuvottiin yhteensä noin 50 yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä, joista 10 perustikin oman yrityksen. Näiden neuvottujen perustamat yritykset ovat kehittyneet siten, että seitsemästä yrityksestä neljä on kasvanut ja laajentanut liiketoimintaansa. Kolme yrityksistä on siinä määrin tuoreita, että niiden toiminnan tuloksista ei ole vielä tietoa. Hankkeen lopussa verkostoon kuului siis 23 yritystä, joista jokainen on ollut hankkeen aikana mukana eriaiheisissa koulutuksissa. Nämä koulutukset ovat liittyneet sekä yrityksissä tehtävän työn sisältöön että yritysten liiketoimintaosaamiseen. Lisäksi yritykset ovat hakeutuneet hankkeen ulkopuolisiin koulutuksiin samoihin aihepiireihin liittyen. Tämän lisäksi hankkeen tiimoilta rakentunutta ns. hyvinvointiklusteria on kehitetty vuodesta 2003 alkaen, ja hanke on tältä osin toteuttanut Kainuun hyvinvointistrategiassa 2002 esille nostettua hyvinvointifoorumin muodostumista. Haastatteluaineiston perusteella voidaankin esittää, että hankkeella on paitsi edistetty alan yritysten yhteistoimintaa ja liiketoimintaosaamista myös vaikutettu koko hoiva-alan kehittymismahdollisuuksiin. Tämä on osaltaan tapahtunut kehittämällä hoiva-alan yritysten yhteistyötä maakunta -kuntayhtymän sosiaali-ja terveystoimialan kanssa. Samoin hankkeessa on edistetty yritysten yhteistyötä tutkimus- ja koulutusektorin kanssa. Hoivaverkostohanke järjesti syksyllä 2005 hyvinvointiseminaarin, joka liittyi kiinteästi Kainuun maakuntasuunnitelmaan kirjattuun Hyvinvointifoorumitoimintaan. Hoiva-alan yritykset ovatkin foorumissa hyvin edustettuina, ja kun foorumin tavoitteena on tiivistää julkisen palvelujärjestelmän, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen

16 välistä yhteistyötä, voidaan todeta että Hoivaverkostohankkeen puitteissa toimivat yritykset ovat näin ollen ainakin omalta osaltaan olleet tukemassa Kainuun maakuntastrategiaa. 9 Maakuntastrategiaa konkretisoivassa maakuntaohjelmassa puolestaan linjataan, että yhtenä maakunnan strategiaa toteuttavana toimepidekokonaisuuna on elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. 10 Yhtenä keskeisenä keinona tämän päämäärän saavyttamiseksi maakuntaohjelma pitää Hoivaverkostohankkeen yhteydessä hyvin liikkeelle lähtenyttä hyvinvointiklusteria, joka on palvelujärjestelmän, yritysten sekä tutkimuksen että koulutuksen muodostama keskittymä, joka edistää tehokkuutta, kasvattaa erikoistumista ja on kilpailuedun lähde. 11 Klusteriin on nyt valittu 40 yritystä, joiden yhteistoimintaa on tarkoitus edistää ja kehittää. Klusterin haasteina voidaan tällä erää mainita verkosto-osaamisen, sähköisen viestinnän ongelmat sekä palvelujen markkinointiin ja yhteiskunnan panokseen liittyvät haasteet. 4.2 Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Seuraavassa hankkeen tuloksia tarkastellaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kautta Ydinverkostot ja toimijoiden välinen yhteistyö Ensimmäisenä tavoitteena hankkeella oli luoda Kainuuseen sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja tarjoavien yritysten markkinointiin ja yhteistyöhön tähtääviä yritysten ydinverkostoja. Hankkeen rooli alueen sosiaali- ja terveydenhoitoalan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön parantajana oli ensisijaisesti yhteyksiä avaava. Maakunta -kuntayhtymän 9 Lähde: Kainuun maakuntasuunnitelma Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006) 11 Lähde: Kainuun maakuntaohjelma (2006)

17 toimijat kokivat, että alueen yritykset tulivat hankkeen aikana näkyviksi ja verkosto konkretisoitui. Tätä pidettiin hyvänä lähtökohtana tulevalle yhteistyölle ja verkoston kehittämiselle. Toisaalta maakunta -kuntayhtymän toimijoista hankkeeseen suoraa kosketuspintaa oli kohtalaisen kapealla toimijajoukolla, joten kokemukset hankkeen tavoitteista ja niiden toteutumisesta rajoittuivat toimijoihin, joiden suoraan vastuualueeseen hanke liittyy. Tämä on toisaalta tavoitetilan mukainen vastuujako, mutta laajemman toimijajoukon valtuuttaminen hankkeen ohjaukseen ja arviointiin saattaisi entisestään parantaa hoiva-alan alueellisen toimijaverkoston tunnettuutta ja tätä kautta toimintaedellytyksiä. Hankkeeseen osallistuneet yritykset kokivat lähes poikkeuksetta että tehty avaus verkoston yhteistyön ja alan toimijoiden välisen vuoropuhelun rikastamiseksi oli tarkoituksenmukainen ja tervetullut. Yrittäjät osallistuivat erilaisiin yritysten omista lähtökohdista suunniteltuihin koulutuksiin, saivat ohjausta, neuvontaa ja verkostotukea. Koulutusten aihevalinnat ja annettu ohjaus koettiin erittäin hyödylliseksi. Hankkeen aikana tehdyistä tukitoimenpiteistä koettiin olevan huomattavasti konkreettista hyötyä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle sekä verkostoon kuuluvien toimijoiden väliselle yhteistyölle. Yksittäisistä parantuneista liiketoiminnan osa-alueista selkeimmin esille nousi liiketoiminnan ohjaukseen, seurantaan ja suunnitelmallisuuteen liittyvät asiat. Samalla kuitenkin nousi esille, että työ on vasta alussa. Yrittäjät kokivat hankkeen tärkeänä päänavauksena, mutta korostivat jatkuvuuden merkitystä. Henkilöstöpolitiikkaan, alueelliseen kilpailukykyyn ja julkiseen palvelunostopolitiikkaan liittyvät haasteet koettiin erittäin merkittäviksi tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia määrittäviksi tekijöiksi. Yritykset kokivat näiden haasteiden olevan heidän vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa ja näin ollen kokivat julkisen päätöksentekokoneiston olevan kriittinen tekijä mahdollistamassa tai ehkäisemässä liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa.

18 4.2.2 Palveluvalikoiman menestystekijät koko maassa Toinen hankkeen tavoitteista oli selvittää yrittäjien koko maan markkinoille soveltuva palvelutuotevalikoima. Hankkeessa mukana olevien yritysten muodostaman verkoston tarjoama palveluvalikoima sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueilla on kattava (kts. luku 2.2. Yritysten palvelutuotevalikoimat). Palveluvalikoima tulee tässä vaiheessa määritelmällisesti erottaa palvelun tarjonnan määrästä. Verkoston yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet voimakkaasti Kainuun Hoivaverkosto -hankkeen aikana vuodesta 2004 alkaen. Haastateltavat yritykset ilmoittivat pääsääntöisesti kysynnän ylittävän tarjonnan, mikä viittaisi siihen, että voimakkaasta kasvusta huolimatta yritysten koko ei ole kasvanut riittävän nopeasti kysynnän myötä. Koska valtaosa yritysten liikevaihdosta muodostuu julkisen sektorin ostoista, voi liikevaihdon kasvusta ja suuresta kysynnästä päätellä julkisen sektorin lisänneen yksityisten palvelujen käyttöä sitä mukaa kun alalla on voitu tarjota riittävän laadukkaita sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluja. Toisaalta myös alan palvelujen kysyntä on lisääntynyt absoluuttisesti. Kyse ei siis ole ainoastaan siitä, että julkinen sektori on siirtänyt toimintojaan yksityiselle sektorille, vaan myös siitä, että kasvanut kysyntä on luonut tarjontaa yksityiselle sektorille. Suuri osa verkostossa mukana olevista yrityksistä määrittää palvelutarjontansa kohtalaisen laajaksi. Pienetkin yritykset tarjoavat kokonaisvaltaisia palvelutuotteita ruokalatoiminnasta kotihoitoon. Selkeärajaista ydinliiketoimintaa ei yleensä ole rajattu, vaan yritykset ovat laajentaneet palvelutarjoomaansa kysynnän myötä yhä uusille osaalueille. Tämä on liiketoiminnan kannalta luonnollinen valinta yksittäisiltä yrityksiltä, mutta alueellisesti ilmiö saattaa myös rajoittaa kokonaispalvelutarjonnan kasvua. Kysyntä on ohjannut yritykset tarjoamaan samankaltaisia palveluita ja tätä kautta luonut samankaltaisia yrityksiä palveluvalikoimaltaan ja palveluvolyymiltään. Verkostossa toimivien yritysten portaittainen erikoistuminen eri sosiaali- ja terveydenhoitoalan osa-alueille olisi omiaan mahdollistamaan verkostonlaajuisen

19 tarjonnan kasvua. Tämä edellyttäisi toisaalta pitkälle kehittynyttä yhteistyötä verkoston yritysten välillä sekä toisaalta palvelujen ostostrategian ohjaamisjärjestelmän uudelleenmäärittelyä maakunta -kuntayhtymän tasolla. Yritysten näkökulmasta maakunta -kuntayhtymä ostajan roolissa ohjaa voimakkaasti yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Yritysten palveluiden tuotteistaminen on toteutunut kilpailutuksissa käytettävien vertailukelpoisten kokonaisuuksien myötä. Ilman aktiivista dialogia palveluntarjoajat tarjoavat jatkossakin saman Tekeillä oleva uusi hankintalaki mahdollistaisi verkoston yrityksille paremmat instrumentit suunnitella keskinäistä työnjakoaan ja erikoistumista yhdessä muodostettujen tarjousten muodossa. Tässäkin tapauksessa maakunta -kuntayhtymä on kriittisessä roolissa määrittämässä minkä laajuisia palvelukokonaisuuksia kilpailutetaan. Mikäli kilpailutuskohteet ovat yksittäisiä osa-alueita, yritykset jatkavat samojen osaamisalueiden välistä kilpailua vähäisellä erikoistumisasteella. Jos taas kilpailutettavat kokonaisuudet ovat liian suuria, vain hyvin harva yritys tai yritysten yhteenliittymä voivat kilpailla kokonaisuuksista. Tämä puolestaan saattaisi johtaa joidenkin yksityisen sektorin toimijoiden alueelliseen dominointiin ja haitata avointa kilpailua yritysten kesken. Palveluverkoston potentiaali piilee yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhoitoalan osaamisessa ja tämän potentiaalin valjastamisessa julkisen sektorin käyttöön. Koko maan markkinoilla kilpaillakseen yritysten on voitava tarjota riittävän laadukkaita palveluita riittävän kattavina kokonaisuuksina. Yksittäiseltä palveluverkostoon kuuluvalta yritykseltä tämä edellyttäisi hyvin voimakasta kasvua etenkin volyymin suhteen. Palveluvalikoimaltaan yritykset ovat jo monin osin kilpailukykyisellä tasolla. Verkoston menestyminen oman alueensa ulkopuolella edellyttää nykyistä voimakkaampaa erikoistumista ja keskinäisiä alihankinta- ja partnerisuhteita. Yritysten asteittaisen erikoistumisen myötä yksittäisten palvelualueiden tuottamisesta tulisi kustannustehokkaampaa ja määrätietoisen konseptoinnin myötä myös palvelun laadulla olisi hyvät mahdollisuudet parantua entisestään. Erikoistuneiden yritysten verkostolla

20 olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailutustilanteissa myös oman alueensa ulkopuolella kuin yksittäisellä yrityksellä, jonka koko on verkoston kokoon nähden huomattavasti pienempi. Yksi erikoistumisen mahdollistava tekijä on julkisen sektorin ulkopuolinen tulovirta verkoston yrityksiin. Kilpailu yksityisellä sektorilla vapauttaisi yritykset kilpailutuksen palvelutarjoomaan asettamilta rajoitteilta ja ohjaisi tarjontaa esimerkiksi kotitalouksien muodostaman kysynnän kautta erikoistumaan sellaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan osa-alueisiin, jotka ovat luontevasti julkisen sektorin osto-ohjauksen ulkopuolella Verkoston alueellinen yhteistyö Kolmas tavoite oli käynnistää ydinverkostojen yhteismarkkinointi. Verkoston sisäinen kanssakäyminen on oleellinen edellytys yhteismarkkinoinnille. Toimijoiden tutustuminen toisiinsa on tästä näkökulmasta arvokas askel, vaikka se ei vielä sinänsä johda yhteisiin markkinointiponnistuksiin. Yhteismarkkinoinnissa on tärkeää että eri toimijat tuntevat toistensa liiketoimintamallit ja vahvuudet. Hankkeen yhteydessä alueen toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja yritysten välille on solmittu virallisia sekä epävirallisia yhteyksiä. Yhteismarkkinointi ei hankkeen aikana konkretisoitunut kovin laajassa mittakaavassa mikäli mittarina pidetään asiakaskontakteja ja yhteisiä myyntiponnistuksia. Sen sijaan hanke on onnistunut avaamaan keskusteluyhteyksiä niiden tahojen välille, joilla on potentiaalia tavoitella uutta liiketoimintaa ja uusia kasvumahdollisuuksia yhteismarkkinoinnin avulla. Markkinointi nousee sitä tärkeämpään rooliin yritysten menestyksen rakennusaineena mitä enemmän kohdemarkkinoina ovat yksityisen sektorin asiakasmassa. Maakunta - kuntayhtymä on ostajaroolissaan määräävässä asemassa alueen yritysten tärkeimpänä asiakkaana ja näin ollen suurimmat markkinointiponnistukset myös kohdistuvat