MENESTYSTEKIJÄT SOSIAALIALAN YRITTÄJYYDESSÄ

Transkriptio

1 MENESTYSTEKIJÄT SOSIAALIALAN YRITTÄJYYDESSÄ Teemahaastattelututkimus yrittäjille asiakkaina ikääntyneet Arja Kujala Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kujala, Arja. Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä. Teemahaastattelututkimus yrittäjille asiakkaina ikääntyneet. Järvenpää, syksy 2008, 61 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata menestystekijöitä yrityksissä, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ikääntyneille. Tutkimuksella pyrittiin löytämään yrityksen menestystä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen sisältyi kehittämishanke, jossa myös selvitettiin Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun. Tutkimukseen osallistui neljä sosiaalialan yritystä. Tutkimusaineisto muodostuu yrittäjille tehdyistä lomake- ja teemahaastatteluista. Aineisto on analysoitu sisällön analyysin menetelmällä. Tärkeimmät yrityksen menestystä edistävät tekijät ovat sosiaalipalvelujen kysyntä, yrityksen kannattavuus, yrittäjän arvojen toteutuminen yritystoiminnassa ja yrittäjän sopivuus sosiaalialan yrittäjäksi. Yrityksen menestystä heikentävät tekijät ovat pääosin vastakkaisia menestystä edistäville tekijöille. Keskeiset menestystä heikentävät tekijät ovat yrityksen heikko kannattavuus ja yrittäjän sopimattomuus sosiaalialan yrittäjäksi. Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa ja työikäisen väestön osuus vähenee. Kunnat tuottavat itse sosiaalipalveluja aiempaa vähemmän ja ostavat yhä enemmän sosiaalipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaalialan yrityksille on tilaa sosiaalipalvelumarkkinoilla. Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksen tuki ja neuvot olivat yrittäjille tärkeitä yrityksen perustamis- ja käynnistysvaiheessa. Sosiaalialan yrittäjyys on pääosin naisyrittäjyyttä. Sosiaalialan yrittäjät eivät tavoittele yrittäjyydellään suurta taloudellista menestystä. Esioletuksena oli se, että yrittäjän arvojen toteutuminen yrittäjyydessä voisi parantaa yrityksen menestystä. Esioletukselle löytyy vastaavuutta tästä tutkimuksesta. Yrittäjät olivat aidosti huolissaan julkisen sektorin sosiaalipalvelujen heikentymisestä ja siksi myös asiakkaiden hyvinvoinnista. Eettinen ristiriita omien arvojen ja palkkatyön rajoitusten välillä toimi työntövoimana yrittäjyyteen. Yrittäjälle merkittäviä arvoja olivat yksilöllinen ja kokonaisvaltainen asiakaspalvelu sekä yritysvision toteuttaminen parhaaksi katsomalla tavalla. Menestys merkitsee yrittäjille omien arvojen mukaista elämää. Lisätutkimusta kaivattaisiin arvojen ja menestyksen yhteydestä. Yritys ei menesty silloin, kun yritys ei tuota yrittäjälle toimeentuloa. Yrityksen tuloksia heikentää asiakkaitten tyytymättömyys ja tavoitteiden epäselvyys. Tukea yrittäjyyteen ei ole riittävästi tarjolla. Yrittäjien perusosaaminen oli vahvaa hoivatyössä, mutta puutteita oli yrittäjyysosaamisessa. Tutkimus osoitti, että yrittäjyyskoulutus on tarpeellista ja työnantajayrittäjät tarvitsevat koulutusta myös johtajuuteen. Avainsanat: menestyminen, sosiaaliala, hoiva, ikääntyminen, yrittäjyys, arvot, laadullinen tutkimus

3 ABSTRACT Kujala, Arja. Success factors in private social service enterprises. Theme interviews for entrepreneurs the aged as clients. 61 p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to find out and to describe success factors in enterprises which offer social services for the aged. Secondly, the aim of this study was to examine the factors which strengthen and on the other hand weaken the success of a social service enterprise. Four enterprises took part in the study. The enterprisers were clients of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency that supports and advises entrepreneurs to establish and to start a company. Thirdly, the objective of this study was also to examine the satisfaction of client services of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency. There was one hypothesis in the study: when the values of an enterpriser are fulfilled in one s own company, it improves the success of the firm. The final aim of the thesis was to investigate an analogy between the enterpriser s values and the success of the company. The study is a qualitative study. The data was collected by forms and theme interviews. There was a two-pronged interview: the first interviews took place in December 2007 and the second interviews in January The data analysis was done by using content analysis. The results of the study showed that the main factors, which improve the success of the enterprise, are a demand for social services and a profitability of an enterprise. In addition to that fulfilling values of an entrepreneur in the firm and a suitable character of an enterpriser make better success for the company. The main debilitating factors of the company success are a weak profitability of an enterprise and an unsuitable character of an enterpriser. There is space for new private enterprises in the social service market. The assistance of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency was important for enterprisers especially, when they were establishing and starting the private social company. The establishers of a social enterprise are usually women. The financial benefit is not the main goal for an entrepreneur. The study confirmed and clarified that the significant values for enterprisers are individual and comprehensive client service and a realization of the enterprise idea in her/his own way. Enterprisers had previously been worrying about the aged, because of unsatisfactory social services in the public sector. The ethical disagreement between one s own values of the enterpriser and paid work had a bearing on establishing a social service firm. The meaning of the success for enterprisers is to live according to their own values. Additional research would be required to find an analogy between values and success. An enterprise is not successful, when it does not give a living for an enterpriser. Unclear goals of an enterprise and dissatisfaction for client service decrease the profit of the firm. There is not enough support available for enterprisers. Enterprisers were good in nursing, but they had a lack of knowledge of an entrepreneurship. The research showed that training in entrepreneurship would be useful and employers would need also education for leadership. Keywords: success, social sector, care, aged, entrepreneurship, values, qualitative study

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOSIAALIALAN YRITTÄJYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Sosiaalialan yrittäjyys Sosiaalialan yrittäjyyden määritelmiä Sosiaalialan yrittäjyyden erityispiirteitä Sosiaalipalveluyrittäjän tulevaisuus Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä Yleiset menestystekijät Näkökulmia asiakkuuteen Ammattieettiset lähtökohdat Yrittäjyysosaaminen Liikeideasta toimivaksi yritykseksi Johtaminen ja innovointi Uusyrityskeskuksen palvelut Sosiaalipalvelut ikääntyneille Julkisen sektorin sosiaalipalvelut Yksityiset sosiaalipalvelut Väestön ikääntyminen ja väestöennusteet TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävä Kohderyhmän kuvaus Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Yritysten taustatekijät Yritysten menestystekijät Yrittäjien määritelmät ja arvioinnit menestymisestä Yrittäjyysosaaminen Hoivayrittäjän ja hoivayrittäjyyden ominaispiirteitä Yrittäjän tukiverkosto ja yrittäjänä jaksaminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...51 LIITE 1: Kyselylomake LIITE 2: Teemahaastattelulomake 1 LIITE 3: Teemahaastattelulomake 2 LIITE 4: Yhteenveto lomakehaastatteluista

5 1 JOHDANTO Sosiaalialaan yhdistetään harvoin tai ei lainkaan käsitettä menestyminen. Menestymisen kytkeminen sosiaalialan yrittäjyyteen saattaa herättää ristiriitaisia tunteita. Tässä tutkimuksessa sosiaalialan yrittäjät määrittelevät itse, mitä menestyminen yrittäjänä heidän mielestään on. Menestyminen liitetään usein vaurastumiseen, mutta menestymisen käsite saa tässä tutkimuksessa erilaisia ulottuvuuksia. Tutkimuksessa menestystekijöitä tarkastellaan sosiaalialan yrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa menestystekijöitä yrityksissä, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ikääntyneille. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata, millaisia ovat yrityksen menestystä edistävät ja heikentävät tekijät. Tässä tutkimuksessa menestystekijät jaotellaan yrityksen ulkopuolella ja yrityksen sisällä vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimukseen sisältyi kehittämishanke, jossa myös selvitettiin Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksessa asioineiden yrittäjien tyytyväisyyttä palveluun. Sieltä myönnettiin tutkimuslupa koko tutkimukselle. Kiinnostukseni tutkijana kohdistui myös siihen, miksi sosiaalialan työntekijä perustaa alan yrityksen. Esioletukseni oli, että yrittäjän arvojen toteutuminen yrittäjyydessä voisi parantaa yrityksen menestymistä. Voisiko mahdollisuus arvojen toteutumiseen myös motivoida yrityksen perustamiseen? Arvojen ja menestyksen kytkeytymisestä toisiinsa on varsin vähän tehty tutkimuksia Suomessa. Ikääntyneiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa ja työikäisen väestön osuus vähenee. Kuntien velvollisuus on järjestää sosiaalipalvelut kuntalaisille. Sosiaalialan palvelu muodostuu julkisista ja yksityisistä palveluista. Kunnat tuottavat itse sosiaalipalveluja aiempaa vähemmän ja ostavat yhä enemmän sosiaalipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset ja järjestöt. Sosiaalialan yrittäjyys on suhteellisen uusi ilmiö, sillä yrityksiä alettiin perustaa vasta 1990-luvulla. Sosiaalialan yritysten palveluille on kysyntää, ja sen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Sari Rissasen ja Sirkka Sinkkosen (2004, 23) mukaan sosiaaliala poikkeaa muusta yritystoiminnasta monien asiakkaiden elämäntilanteiden ja hoivan

6 6 tarpeiden vuoksi. Lisäksi julkinen valta ohjaa ja valvoo sosiaalialaa eri tavoin kuin muuta yritystoimintaa. Sosiaalialan eettiset arvot ovat työssä keskeisiä, koska osa asiakkaista ei itse pysty valvomaan omaa etuaan. Sosiaalialan yrittäjän täytyy hallita alan perusosaamisen lisäksi yrittäjyysosaaminen ja tarvittaessa myös yhteistyö kuntien kanssa. Sosiaalialan yrittäjyys on naisvaltaista, kaikki tutkimukseenkin osallistuneet yrittäjät olivat naisia. Naisten ja miesten yrittäjyys poikkeaa toisistaan jossain määrin. Perehdyin aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin menestystekijöistä ja sosiaalialan yrittäjyyden taustatekijöistä. Vanhusväestön määrän lisääntyminen ja kuntien sosiaalipalvelujen yksityistäminen luo suotuisat yhteiskunnalliset puitteet yrittäjyydelle. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan tutkimustehtävää useista eri näkökulmista. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen sisältyi lomakehaastattelu ja kaksivaiheiset teemahaastattelut yrittäjille. Sosiaalialan yrittäjyyden menestystekijöitä tutkittaessa tuntui perustellulta haastatella yrittäjiä ja näin saada heidän äänensä kuuluville. Opintoihini kuului Työ, työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuudessa jo aiemmin mainittu kehittämishanke, jossa tein tutkimuksen lomakehaastattelut ja ensimmäisen vaiheen teemahaastattelut. Tutkimusaineiston analysoin sisällön analyysin menetelmällä. Tutkimus oli tarpeellinen siksi, koska ikääntyneiden hoitoon tarvitaan lisää sosiaalialan yrityksiä jo lähitulevaisuudessa. Sosiaalialan yrittäjyyden myönteiset ulottuvuudet voidaan todenmukaisesti perustella ja ne olisi hyvä tiedostaa. Sosiaalialan yrittäjyys voi olla monelle alan työntekijälle sopiva ammatillinen vaihtoehto. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, tutkimus toivottavasti selventää sosiaalialan yrityksen menestysedellytyksiä ja tarkentaa niitä ominaisuuksia, jotka ovat yrittäjälle eduksi alalla menestymisessä. Tutkimuksen tarkoitus on myös rohkaista ja kannustaa sosiaalialan yrittäjiksi aikovia yrittäjyyteen. Tutkimuksella haluan herättää keskustelua arvojen ja menestyksen yhteydestä työelämässä.

7 7 2 SOSIAALIALAN YRITTÄJYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Sosiaalialan yrittäjyys Yrittäjän eläkelaki (YEL) määrittelee yrittäjän ammatin- tai liikkeenharjoittajaksi, avoimen yhtiön yhtiömieheksi, kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ja osakeyhtiön enemmistöosakkaaksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä edellisten lisäksi omistaa yrityksestä vähintään viisitoista prosenttia ja on johtavassa asemassa. (Köppä, Laukkanen & Santala 2000, 103.) Yritysten tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä on kasvanut huomattavasti 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Yritysten tuottamien palvelujen kysyntää on lisännyt julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamisen tarve, väestön ikääntymiseen liittyvä lisääntynyt hoidon tarve ja tiukentuneet laatuvaatimukset hoidon suhteen. Sosiaalipalveluyritykset kilpailevat yhdistysten ja säätiöiden palvelutuotannon kanssa. Yritysten menestymismahdollisuuksia ovat parantaneet Rahaautomaattiyhdistyksen uudet linjaukset tukipolitiikassa. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet myönteiset muutokset näkyvät sosiaalipalveluyritysten kasvuna. (Finnvera 2005.) Yksityissektorin osuus oli melkein 30 prosenttia vuoden 2006 sosiaalipalvelujen kokonaistuotoksesta, josta yritysten osuus oli noin 11 prosenttia. Kotipalveluyrityksiä perustettiin sosiaalipalveluyrityksistä eniten eli 184. Pieniä perhekoteja perustettiin 67. Sosiaalipalveluyritysten liikevaihdon lisäys oli 741 miljoonaa euroa ja liikevaihdon lisäys oli 26 prosenttia. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Sosiaalialan yrittäjyyden määritelmiä Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä puhuttaessa käytetään erilaisia käsitteitä kuten hoivayrittäjyys, hyvinvointiyrittäjyys, uusyrittäjyys tai hyvinvointialan palveluyrittäjyys. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 6) kysyvät kriittisesti, voidaanko hoiva eritellä sosiaali- ja terveyspalveluihin tai yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Esittelen tässä yhteydessä joitakin alan yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä.

8 8 Hoivayrittäjyyttä ei ole tarkemmin määritelty. Hoiva tarkoittaa nykysuomen sanakirjan (1985) mukaan hoitoa, vaalintaa ja huolenpitoa. Terveydenhuollossa käytetään hoitokäsitettä kun taas sosiaalipalveluihin liitetään huolenpidon käsite. Hoivan käsite on kulttuurisidonnainen. Hoiva merkitsee välittämistä ja vastuunottoa. Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa, joka keskittyy eri asiakasryhmien asumispalveluihin, kotihoitoon, lasten päivähoitoon ja lasten päiväkotiyrityksiin. Hoivayrittäjyys keskittyy lähinnä sosiaalipalveluihin. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 6-15.) Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan useimmiten sosiaalialan yrittäjyyttä, mutta myös terveysalan palvelutoimintaan liittyviä hoivatehtäviä (Kainlauri 2007, 16). Hyvinvointialan palveluyrittäjyydellä tarkoitetaan sellaista yritystoimintaa, joka tuottaa erilaisia hyvinvointiin liittyviä palveluja. Käsite on laajentunut sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös koulutus-, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluihin. (Mikkonen 2005.) Hyvinvointiala on monen palvelun ja toiminnan yläkäsite. Hoiva- ja hyvinvointialan yrittäminen voidaan jakaa seuraavasti: 1. Hoivakotipalveluja tuottavat yritykset, joiden palvelujen ostajana on kunta. 2. Hoivapalveluja asiakkaan kotiin tuottavat yritykset, joiden palvelujen ostajana ovat pääosin yksityiset asiakkaat. Asiakas voi saada tukea kotitaloustyön korvausjärjestelmän perusteella. (Tenhunen 2006, 63.) Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaalipalveluja tuottavat kuntien lisäksi lähinnä järjestöt. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluja on myös aikaisemmin tuotettu yksityisesti. (Mikkonen 2005.) Sosiaalialan yrittäjyyden erityispiirteitä Hoivayrittäjyydellä on tiettyjä erityispiirteitä kuten pienyrittäjyys, naisyrittäjyys, eettisyyden ja ammatillisuuden yhdistyminen, markkinoiden epätäydellisyys sekä valtion ja kuntien ohjaavat toimet (Rissanen & Sinkkonen 2004, 12 24). Lähes 90 prosenttia sosiaalipalveluyrityksistä on pieniä yrityksiä vuoden 2005 tilastojen mukaan. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä alle 10 henkilön työllistäviä

9 9 yrityksiä. Sosiaalipalvelualan myönteinen kehitys edellyttää kunnilta pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, mitkä palvelut ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta ja mitkä palvelut tuotetaan itse. Kuntien palvelurakenneuudistuksen tuloksena kunnat yhdistävät voimiaan ja tuolloin ostajana voi olla iso hankintaorganisaatio. Tuolloin pieni yritys yksin ei voi tuottaa palveluja, vaan sen on toimittava yhteistyössä muiden saman alan toimijoiden kanssa. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Naisten yritystoiminta on kasvanut ja monipuolistunut. Leimallista naisyrittäjyydelle on työskenteleminen mieluummin yksittäisyrittäjänä kuin työnantajayrittäjänä ja keskittyminen muutamalle palvelualalle, joista hoivayrittäjyys on keskeinen. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Naisyrittäjien vaikeimmat ongelmat liittyvät uran ja perheen yhdistämiseen. Tutkimusten mukaan naiset tukevat enemmän yrittäjämiehiään kuin miehet yrittäjänaisiaan. Naisyrittäjät kokevat ympäristön tuen yleensä riittämättömäksi. Naisten perustamille yrityksille on leimallista niiden pienimuotoisuus ja kasvuhaluttomuus. (Sutinen & Viklund 2004, ) Tilastot osoittavat, että hyvinvointialan yrittäjyys tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Yrittäjyydelle on luonteenomaista pienimuotoisuus ja paikallisuus. Erityisesti sosiaalialan palveluja tuotetaan lähellä asiakkaita. Hyvinvointialan yrittäjät ovat aloittaneet usein liiketoimintansa kutsumuksesta. Heillä on pitkä työkokemus sosiaali- tai terveydenhuollossa ja vahva näkemys siitä, miten työ tulisi tehdä. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita hoiva- ja hoitopalveluja asiakkaille. (Kainlauri 2007, ) Sosiaali- ja terveysalan palveluille on leimallista empatian, hoivan ja huolenpidon korostaminen ja ne ovat yrittäjyyden vaikeutena tämän päivän kilpailu- ja tuottavuusajattelumaailmassa. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien ura katkeaa useammin kuin muiden yrittäjien ja toisaalta taas sosiaalialan yrittäjien ura katkeaa useammin kuin terveysalan yrittäjien yrittäjyysura. (Heinonen, Kovalainen, Paasio, Pukkinen & Österberg 2006, ) Ammatillisuuden ja eettisyyden vaatimukset ovat vahvat hoivayrittäjyydessä. Sosiaalija terveydenhuollon eettinen arvopohja liittyy kiinteästi hoivapalvelujen myyntiin ja ostamiseen. Kattavan kilpailun puuttuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toisaalta joissakin tilanteissa jopa sen mahdottomuus vaikuttaa hoivayrittäjyyden markkinoihin. (Rissanen & Sinkkonen 2004, )

10 Sosiaalipalveluyrittäjän tulevaisuus Yrittäjän tulee seurata yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja arvioida niiden vaikutuksia yritystoimintaansa. Suomen taloudellinen ja poliittinen tilanne luovat hyvää pohjaa yrittäjyydelle. Yrityksille myönnetään nykyisin varoja tuotekehitykseen ja toimintamallien uudistamiseen. Naisyrittäjyyden tukemiseen on myös panostettu. Monilla paikallisilla kehittämishankkeilla on edistetty seudullista ja alueellista yrittäjyyttä. Paikallinen innovatiivisuus innostaa yrittäjiä kehittämään myös omia palvelujaan. (Kainlauri 2007, ) Väestön ikääntyminen ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen vaikuttaa sosiaalipalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Kunnissa ei ole vielä tarkennettu sitä, miten sosiaalipalvelujen järjestäminen hoidetaan tulevaisuudessa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sosiaalipalveluyrityksissä. Yritystoiminnalle myönteinen viesti edistää uusien yritysten perustamista. Kuntien olisi hyvä miettiä yrityssektorin tarjoamia mahdollisuuksia. (Kauppaja teollisuusministeriö 2007.) Hoivapalvelujen käyttäjien tasa-arvo merkitsee sitä, että hoidon saatavuus ja laatu eivät saa vaihdella asiakkaan varallisuuden tai asuinpaikan mukaan. Yksityisiä palveluja on arvosteltu siitä, että ne lisäävät asiakkaiden ja eri alueiden epätasa-arvoisuutta hoidon saatavuudessa ja laadussa. Hoivaa tarvitsevien oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu alueellisesti ja eri väestöryhmissä on huomattava ongelma ja kehittämishaaste myös nykyisessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Ollila, Ilva & Koivusalo 2003.) Kansainvälistyminen pienentää maailmaa ja yhtä tavallisimpia ovat ulkomaiset ja monikansalliset yhteistyökumppanit. Euroopan Unionin suosituksia ja toimintaa ohjaavia direktiivejä tulee voimaan mitä todennäköisimmin myös sosiaali- ja terveysalalla. Euroopan Unioni sallii vapaan työvoiman ja ihmisten liikkumisen EU-maiden sisällä. Kansainvälistymiskehitys vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuteen. (Metsämuuronen 2000, ) Globaali talous merkitsee sitä, että kilpailussa on mukana myös kansainvälisiä toimijoita. Monikulttuurisuus lisääntyy työyhteisöissä. Asiakkaina on eri maista tulleita ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet, vaatimukset ja asiakkaat eivät ehkä osaa puhua suomea. Työntekijöinä saattaa olla ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. (Närkki 2008.) Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden yhteinen suuri haaste. Uh-

11 11 kana nähdään myös se, että nuori ja koulutettu työvoima voi muuttaa ulkomaille. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Tulevaisuudessa teknologisten sovellusten käyttö lisääntyy huomattavasti. Teknologiset keksinnöt uudistavat hoitokäytäntöjä ja tuovat uudenlaisia logistisia sovelluksia. Tietotekniikka helpottaa hoitoketjujen ylläpitämistä, auttaa ikäihmisten kotona selviytymistä, omaehtoista hoitoa sekä etädiagnosointia ja etähoitoa. (Partanen 2004.) Teknologiset sovellukset tarkoittavat käytännössä yhteydenpitoa asiakkaisiin internetin välityksellä, sähköisiä tietojärjestelmiä ja toimitilojen turvateknisiä ratkaisuja. Erilaiset apuvälineet ja esteettömän kotiympäristön välineet auttavat kotihoidossa olevia vanhuksia. (Kainlauri 2007, 53.) 2.2 Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä Yleiset menestystekijät Yrityksen menestymisenä pidetään usein kilpailijoita parempaa suoritus- ja kilpailukykyä. Yrityksen liiketoiminnan tulos, markkinaosuus, asiakastyytyväisyys ja uskollisuus sekä julkinen imago kertovat ulkoisesta suorituskyvystä. Yrityksen uusiutuminen, työskentelyilmapiiri, uuden oppiminen, muutosvalmius ja henkilökunnan tyytyväisyys kertovat sisäisestä suorituskyvystä. (Heinonen & Vento-Vierikko 2002, ) Tärkeä menestymisen edellytys on osaaminen. Asenne kuitenkin ratkaisee, jos vertaillaan keskenään taidoiltaan ja tiedoiltaan samanlaisia ihmisiä. Yksilötasolla optimistisella asenteella on yhteyksiä menestymiseen. Vaikein este tehokkaammalle kapasiteetin käytölle ovat juuri mielessämme olevat ja meitä rajoittavat asenteet, uskomukset ja ajatusmallit. Menestymisen kannalta on tärkeää pohtia, mihin uskoo ja millaisia käsityksiä pitää yllä. (Åhman 2005, ) Yrittäjämäinen asenne on päämäärätietoista ja tahtovaa. Asenne toteutuu käytännössä tavoitehakuisena ahkerointina ja ponnisteluna. Sen avulla pyritään turvaamaan toimeentulo itselle ja mahdollisesti joillekin muille. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Yrittäjämäinen asennoituminen edellyttää kykyä organisoida ja suunnitella työtään ja yrityksen toimintaa sekä rohkeutta kyseenalaistaa asioita. Lisäksi yrittäjän täytyy kyetä

12 12 näkemään laajoja kokonaisuuksia ja samaan aikaan keskittyä hoitamaan yritystoiminnan arkea. Yrittäjä itse edustaa yritystään ulospäin ja siksi hänen toiminnallaan on suuri merkitys. Yrittäjän identiteetti ja toimintatapa rakentuvat vähitellen työn tekemiseen liittyvien kokemusten kautta. (Kainlauri 2007, ) Yrittäjälle ominaisia luonteenpiirteitä ovat seuraavat ominaisuudet: 1. vastuuntunto ja aloitteellisuus, 2. itsenäisyys, ahkeruus ja tehokkuus, 3. riskinottokyky ja halu ottaa riskejä, 4. tulostietoisuus ja tuloksentekohalu, 5. rohkeus ja halu kilpailla, 6. suuntautuminen ulospäin, 7. päämäärätietoisuus, 8. sosiaalisuus ja 9. myönteinen elämänasenne. Kovuus, itsekkyys, sukurakkaus ja haluttomuus työskennellä toisen palveluksessa ovat vähiten tärkeät ominaisuudet yrittäjyydessä. (Köppä ym. 2000, ) Yrittäjä itse on yritystoimintansa moottori. Yrittäjän tulee olla tavoitteellinen, omaaloitteinen, aktiivinen ja hänellä tulee olla itseluottamuksen lisäksi itsetuntemusta. Koska hyvänkin tuotteen saaminen markkinoille vie aikaa, yrittäjän on oltava pitkäjännitteinen, sitkeä ja kärsivällinen. Joissakin tilanteissa yrittäjän on nöyrryttävä tunnustamaan se tosiasia, että jokin idea ei mene läpi, vaan se kaipaa muutosta tai kokonaan vaihtamista. Yrittäjän on oltava riittävän herkkä aistimaan, mitä ajassa liikkuu ja oltava edellä aikaansa. Yrittäjä joutuu sietämään stressiä, koska joutuu toimimaan eri tahoihin nähden samanaikaisesti. Yrittäjän tulee olla joustava ja palveluhaluinen sekä myös yhteistyökykyinen. Asiakkaan luottamus ei synny ilman yrittäjän luotettavuutta. Yrittäjän on ehdottomasti osattava oma ammattinsa. Yrittäminen perustuu palveluun, ei pakkoon. (Parkkinen 1999, ) Tunnetilojen tunnistamisen merkitys on tärkeä menestymiselle. Epäonnistumiselle altistavia toimintatapoja ovat esimerkiksi opittu avuttomuus ja itseä vahingoittava strategia.

13 13 Itsensä tunteva ja itseään arvostava tasapainoinen ihminen pystyy yhteisölliseen toimintaan. (Åhman 2004, ) Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja ihmisten lisääntyvää yhteistyötä. Eri osapuolet saavuttavat yhteistyöllä sellaisia etuja, jotka eivät ole mahdollisia erikseen toimittaessa. Verkoston osapuolten tulee voida luottaa toistensa osaamiseen ja yhteistyökykyyn, vilpittömyyteen ja arvoperustaan. Verkostosta löytyy paremmin osaaja asiakkaan tarpeisiin, koska yhden yrittäjän aikataulu on kireämpi kuin yritysverkoston. Yksityisiltä palveluntuottajilta edellytetään monipuolista osaamista ja monensuuntaista yhteistyötä. Toisaalta sosiaalipalveluyritysten kehitys- ja kasvumahdollisuudet ovat riippuvaisia julkisen sektorin palvelutuotannon päätöksistä. (Kainlauri 2007, 10, ) Näkökulmia asiakkuuteen Lainsäädäntö turvaa asiakkaan aseman ja oikeudet. Potilasturvallisuutta varmistaa laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994, 1030/2000). Kiireellisen hoidon tarpeesta säädetään kansanterveyslaissa (66/1972). Henkilövahinkoihin liittyvät korvaukset määritellään potilasvahinkolaissa (585/1986) ja laeilla sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) määritellään asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) edellyttää, että kunnan on kilpailutettava palveluhankintansa, poikkeuksia voi tehdä vain erityisistä syistä. Kunnan rooli on toimia palvelujen ostajana ja valvojana. Asiakastyytyväisyydellä on huomattavaa merkitystä myöhemmin tehtävissä tarjouskilpailuissa. (Kainlauri 2007, 76.) Sosiaalialan ammattilaisen tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöisen toiminnan toteuttaminen kaikilla organisaation tasoilla ja epäkohtien poistaminen. Hän pitäisi toteuttaa vastuullisesti organisaationsa päämääriä asiakkaidensa hyväksi. Ammattilaisen tulisi edistää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia kertomalla asiat hänelle totuudenmukaisesti. Asiakkaalla on oikeus iästä riippumatta saada rehellistä tietoa omasta elämäntilanteestaan. (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö 2005.) Julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kehittämisen perustavoitteeksi on asetettu asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöinen toiminta luo asiakkaan ja ammat-

14 14 tilaisten välille aitoa, tasa-arvoista ja kahdensuuntaista vaikuttamista sekä vuoropuhelua. Toimintaan liittyvät säännöt ovat avoimia ja molempien tiedossa. Palvelut on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeisiin samalla huomioiden lähiyhteisö ja ympäristö. (Etelä-Suomen lääninhallitus 2003.) Palvelun tuotteistaminen tehdään joko asiantuntija- tai asiakaslähtöisesti. Asiantuntijalähtöinen tuotteistaminen perustuu ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen asiakasta unohtamatta. Asiakaslähtöinen tuotteistaminen pohjautuu asiakkaan tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin. Palvelun tuotteistaminen sisältää vastauksen palvelun toteuttamisen lähtökohdista ja odotuksista aina sen tuloksiin asti. Eri palveluntuottajien tuotteistamien toimintakokonaisuuksien hintoja ja laatua voidaan helpommin verrata keskenään, kun palveluratkaisut kuvataan mahdollisimman yksiselitteisesti eli tuotteistetaan. (Kainlauri 2007, 58.) Ammattieettiset lähtökohdat Etiikka tarkoittaa oppia hyvästä ja pahasta. Nykymuodossaan sillä tarkoitetaan oppia hyvästä jonkin inhimillisesti tärkeän arvon kannalta. Yhä enemmän keskustellaan arvojen ja asenteiden kovenemisesta. Tuolloin tarkoitetaan lähinnä sitä, että käsitys yksilön absoluuttisesta arvosta on kyseenalaistettu. Eettiset periaatteet torjuvat käsityksen siitä, että köyhyys tai syrjäytyneisyys olisi asianomaisten oma vika, eikä heistä sen vuoksi tarvitsisi välittää. (Ryynänen & Myllykangas 2000, 9-13.) Kehittyneeseen ammatillisuuteen kuuluu valmius työn ja työkäytäntöjen eettiseen arviointiin. Sosiaalialan työssä korostuu suhde etiikkaan ja ihmisoikeuksiin. Sosiaalialan työ keskittyy hyvän tekemiseen, ihmisten auttamiseen, puutteen ja kärsimyksen vähentämiseen sekä muutokseen ja kehitykseen. Ammattiasemaan liittyvä valta lisää eettisyyden vaatimusta. Sosiaalialan työ perustuu lainsäädäntöön, siksi toiminnan laillisuus on tärkeää. Sosiaaliala toteuttaa perustuslain (731/1999) mukaista yhteiskunnan velvoitetta huolehtia kaikista jäsenistään. Toiminnan on ehdottomasti oltava lakiin perustuvaa erityisesti silloin, kun joudutaan puuttumaan asiakkaan oikeuksiin. Ammattieettistä toimintaa ei voida pelkästään liittää tunteisiin tai yleiseen hyväksyttävyyteen. Sosiaalialan ammattilaisen tulee toimia asiallisesti ja neutraalisti. Eettinen toiminta perustuu asiakkaan ihmisarvon ja yksilöllisyyden ehdottomalle kunnioittamiselle. Ammattilaisen tulisi

15 15 olla mahdollisimman avoin ja rehellinen ja pystyä myös näkemään omat rajansa, tietämättömyytensä ja tuen tarpeensa. Hänen tulisi pohtia ja kyseenalaistaa omaa työtään sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja sen perusteita. Sosiaalialan ammattilainen käyttää työssään valtaa, jonka vaikutukset saattavat olla hyvin merkityksellisiä asiakkaan elämäntilanteeseen. Ammattieettinen lähtökohta sosiaalialan työssä on asiakkaiden oikeuksien puolustaminen ja asiakkaiden eduista huolehtiminen. Ammattilaisen tulee varmistaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oikeudet ja kuulluksi tuleminen. (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö 2005.) Metsämuuronen (2000, ) on luokitellut arvo-osaamisen ja eettinen osaamisen lähelle toisiaan. Arvo-osaamiseksi mielletään kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, suvaitsevaisuus ja työntekijän tasapaino arvojensa ja asenteidensa kanssa. Sekä terveys- että sosiaalialalla molempia osaamisen taitoja pidetään erittäin tärkeinä. Kyseiset osaamisen taidot auttavat työssä jaksamisessa. Ammattilaisen joutuessa tekemään vaikeita päätöksiä eettisen ja moraalisen selkärangan on oltava kestävä. Asiakkaiden hoito tulee olla korkeatasoista huolimatta asiakkaan arvomaailmasta. 2.3 Yrittäjyysosaaminen Työssä käyvistä ihmisistä 2/3 on yritysten palveluksessa. Yritykset tulevat tulevaisuudessa työllistämään yhä enemmän ihmisiä, koska julkisen sektorin merkitys työllistäjänä vähenee. Vastuu työllistämisestä siirtyy yhä enemmän yrityssektorille. Työmotivaatio on parempi yrityksissä. Hyvä työmotivaatio lisää työn tehokkuutta. Kilpailulla on kehitystä edistävä vaikutus. Kun kilpailu toimii ilman julkista tukea, kilpailu karsii markkinoilta pois elinkelvottomat yritykset. Yritysten elinehtona on kehittyminen, pysyminen ajan tasalla ja pyrkimys olla muita yrityksiä parempi. Yrittäjänä rikastuneita on yrittäjäksi ryhtyneistä hyvin pieni osa. Yrittämisestä tulee yrittäjälle oma ajattelutapansa, oma filosofiansa. (Sutinen & Viklund 2004, ) Liikeideasta toimivaksi yritykseksi Yrityksen toiminta perustuu huolellisesti suunniteltuun liikeideaan. Yritys ja sen työntekijät toimivat liikeidean mukaisesti. Liikeidea kuvaa, missä toiminnassa yritys on mu-

16 16 kana, mitkä ovat tärkeimmät asiakasryhmät ja minkälaisia toimintatapoja noudatetaan. Liikeideassa kuvataan myös yrityksen imago, joka tarkoitta asiakkaiden käsityksiä yrityksestä ja sen tuotteista. (Opetushallitus 2005.) Liikeidean kehittäminen edellyttää pitkää prosessointia. Hyvä liikeidea on markkinoilla uusi, se on innovatiivinen ja myös sovellettavissa. On etukäteen selvitettävä, onko tuotteelle tai palvelulle ostajia. Tuotteen tai palvelun tulisi olla ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Liiketoimintasuunnitelmassa esitellään liikeidea ja perustettava yritys. Samassa yhteydessä kartoitetaan markkinoita ja tuotteen tai palvelun mahdollisuuksia sekä pohditaan kilpailutekijöitä. Liiketoimintasuunnitelmaan on hyvä sisällyttää myös SWOT analyysi (Strenghts Weaknesses Opportunities Threads), jossa kartoitetaan yrityksen sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. (Tenhunen 2006, ) Liikeidean työstämiseen on käytettävä riittävästi aikaa. Liikeidea vastaa kolmeen peruskysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Yritystä suunnittelevan on määriteltävä se tuote tai palvelu, jota on kohderyhmälle tarjoamassa. Liikeidean määrittelemisen yhteydessä tehdään yleensä markkinatutkimus. Liikeideaa yksilöitäessä on hyvä selvittää tuotteen kohderyhmä. (Sutinen & Viklund 2004, ) Johtaminen ja innovointi Ympäristön muuttuminen vaikuttaa johtamiskäsitysten ja toimintatapojen muuttumiseen. Johtamistapa ei enää toimikaan uudessa ympäristössä. Johtamiskäsitys on sidoksissa omaan aikakauteensa. Tulevaisuuden johtaja työskentelee monimutkaisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Johtaminen perustuu uskomuksiin. Johtamisuskomukset kuvastavat kyseisen ajan totuutta. Jos johtaja uskoo siihen, että ihmiset tarvitsevat komentamista, hän ei todennäköisesti edistä työntekijöiden omaa vastuullisuutta ja itsensä johtamista. Uskomukset vaikuttavat elämän kaikilla aloilla. Jokaisella toimialalla on oleellista se, miten ihmiset saadaan näkemään toiminta tuoreista näkökulmista ja uudistumaan. Kaikissa organisaatioissa tulisi työntekijöillä olla kehittymismahdollisuuksia kaikilla tasoilla ja jatkuvasti. Yrityksen tärkein resurssi ovat ihmiset. Organisaatio menestyy, kun työntekijät voivat hyvin ja tuottavat. Henkilöstön vahvuudet tulee hyödyntää ja heikkoudet tulee tehdä ainakin osittain merkityksettömiksi. Hyvä johtami-

17 17 nen mahdollistaa organisaation ja sen työntekijöiden kasvamisen ja kehittymisen. (Åhman 2004, ) Selkeä strategia ja yhteiset tavoitteet luovat vahvan perustan hyvälle esimiestoiminnalle. Esimiehellä tulee olla tarpeeksi aikaa sekä työyhteisön että myös yrityksen toiminnan kehittämiselle. Esimiehen tulisi osallistua mahdollisimman säännöllisesti työyhteisön toimintaan. Menestyneet esimiehet korostavat ryhmän merkitystä ja vähättelevät omaa osuuttaan. Työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu luo pohjan turvallisen työyhteisön ja luottamuksen rakentamiselle. Esimiehen on hyvä rakentaa luottamukselliset suhteet kaikkiin työntekijöihin. Yrityksen vastuut ja velvoitteet tulisi jakaa työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Esimies voi omalla esimerkillään tukea myönteistä yhteisöllisyyttä. Myönteinen yhteisöllisyys tarkoittaa myötätuntoa, tilanteiden analysointia ja sitä, että pyritään näkemään asioiden valoisat puolet. (Kesti 2005, ) Suotuisissa olosuhteissa innovaatiot syntyvät itsestään. Yrityksissä tulisi miettiä, miten voitaisiin paremmin käyttää olemassa olevia resursseja. Työntekijöiden vahvuudet tulee tunnistaa ja osata käyttää vahvuuksia oikealla tavalla hyväksi. Alaiset tulee sijoittaa oikeille paikoille. Innovatiivisuus nousee itsestään silloin, kun ajatukset kulkevat yrityksen sisällä. Tuottava unelmointi edellyttää oikeanlaisten kysymysten esittämistä. Toimintaympäristön muutoksia täytyy ennakoida. Tulevaisuutta tulisi ajatella asiakkaiden oletettujen tarpeiden näkökulmasta. (Rauha 2007.) Yrittäjän innovatiivisuus tarkoittaa kykyä havaita toimintaympäristöstä nousevat mahdollisuudet sekä tarttua niihin. Yrittäjyyden merkitys korostuu yhteiskunnan muutostilanteissa. Yrittäjyyden asema on olla murtamassa vanhoja ja vakiintuneita toimintamalleja ja rakentaa niiden tilalle uusia toimintamalleja. (Heinonen & Vento-Vierikko 2002, 32.) Avoimella innovaatiolla tarkoitetaan sitä, että yritys tunnistaa, hyödyntää ja integroi eri tahoilta saamiaan tietoja oman yrityksensä kehittämistoiminnassa. Muualla tuotettujen innovaatioiden hyödyntäminen riippuu tiedon saatavuudesta ja yrityksen työntekijöiden kyvystä hyödyntää saamaansa tietoa. Työntekijöiden hiljaisella tiedolla on myös tärkeä rooli yrityksen innovaatioiden kehittämisessä ja niiden käyttöönotossa. Hiljainen tieto siirtyy parhaiten eteenpäin työntekijöiden tavatessa toisiaan. (Tilastokeskus 2007a.)

18 Uusyrityskeskuksen palvelut Yrityspaja on perustettu vuonna 1993 ja se on laatusertifioitu uusyrityskeskus. Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus kuuluu Yrityspajan toimipisteisiin, joista toinen sijaitsee Riihimäellä. Yrityspaja auttaa yrittäjyyttä suunnittelevaa rakentamaan yritysideastaan toimivan liiketoimintasuunnitelman, jotta yrityksen menestymisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. Palvelut ovat henkilökohtaisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. Yhteistyössä Yrityspajan kanssa toimivat alueen kunnat, kaupungit ja työvoimatoimistot sekä Uudenmaan ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskukset. (Yrityspaja 2007.) Suomen Jobs and Society ry perustettiin elinkeinoelämän toimesta vuonna Yhdessä alueellisten uusyrityskeskusten kanssa tämä yhteistoimintajärjestö edistää erityisesti uusyrittäjyyttä. Yhdistyksen taustayhteisöissä on laaja edustus koko yhteiskunnasta. (Uusyrityskeskukset 2007.) Uusyrityskeskukset toimivat Jobs and Society toimintamallin mukaan, jonka periaatteita ne toteuttavat: elinkeinoelämän asiantuntijoiden tietämyksen hyödyntäminen, jo toimivien yrittäjien osaamisen siirtäminen yritystä suunnitteleville, tavoitteena on syntyvän yritystoiminnan elinkelpoisuus, riskien minimoiminen, yhteistyö elinkeinoelämän, valtion, kuntien ja opetussektorin kanssa ja verkostomaisen toiminnan kustannustehokas hyödyntäminen. (Uusyrityskeskukset & Patentti ja rekisterihallitus 2006.) 2.4 Sosiaalipalvelut ikääntyneille Sosiaalialan palvelutuotanto muodostuu sekä julkisista että yksityisistä palveluista. Yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset ja järjestöt. Julkisella vallalla on perustuslain mukaan vastuu siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseen asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvointiyhteiskunta on jo pidempään ollut muutosprosessissa: kunnat eivät enää itse tuota hoivapalveluja siinä määrin kuin aikaisemmin, vaan ne ostavat osan hoivapalve-

19 19 luista yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalvelusopimukset ja eri tahojen voimavarojen yhdistäminen julkisen palvelutuotannon rinnalle on vahvistumassa. Tulevaisuudessa erityisesti vanhusten hoivapalvelujen tarve kasvaa huomattavasti. (Suomen sosiaalija terveysturvan keskusliitto 2005.) Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteellisin alue on tulevaisuudessa ikääntyneiden hoivaja huolenpito. Yli puolet sosiaalitoimista ja puolet terveyskeskuksista suuntaa tulevaisuudessa lisäresursseja vanhusten tilanteen parantamiseen. Myös Kansaneläkelaitos mainitsee ikääntyvät ja eläkeläiset lisäresursoinnin kohteena. Kunnissa on arvioitu kunta- ja palvelurakenneuudistustyön vaikutuksia sosiaalipalveluihin. Jotkut kuntien sosiaalijohtajista ovat arvioineet uudistusten vaikutuksia sosiaalipalveluihin vähäisiksi. Yleisimmin ollaan oltu huolestuneita lähipalvelujen vähenemisestä. Palvelujen keskittyminen saattaisi johtaa siihen, että lähiyhteisön ja paikallisten olosuhteiden tuntemus katoaa. Erityisesti on pohdittu sitä, mikä on heikoimmassa asemassa oleville ihmisille kohtuullinen etäisyys palveluihin. (Eronen, Londén, Perälahti, Siltaniemi & Särkelä 2007.) Kunnissa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata väestön tarpeita vastaavat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on kunnille haasteellista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet muita aloja enemmän. Palvelutarve on koettu rajattomaksi, mutta työvoiman saatavuus ja muut resurssit ovat rajallisia. (Suomen Kuntaliitto 2007.) Julkisen sektorin sosiaalipalvelut Kunnan on huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä (17 ): sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta (Sosiaalihuoltolaki 710/1982). Lainsäädäntö antaa kunnille melko vapaat kädet päättää sosiaalihuollon järjestämisestä. Kunta vastaa lakisääteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja päättää palvelujen järjestämistavan. Kunta voi järjestää toiminnan itse, kuulumalla kuntayhtymään, hankkimalla palvelun ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai an-

20 20 tamalla palvelusetelin. Kuntia on kannustettu erilaisiin welfare mix -tyyppisiin palveluratkaisuihin, jolloin käytössä on useamman palveluntuottajan tarjoamat palvelut. Kunnat ovatkin lisänneet sekä seudullista että kuntarajat kuin myös eri toimijatahot ylittävää yhteistyötään. Eri kuntien toimintamallit vaihtelevat paljon. (Suomen sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2005.) Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia sekä sosiaalihuoltolakia muutettiin vuoden 2004 alusta lukien siten, että ne mahdollistavat palvelusetelin käytön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee vastata sitä tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. (Suomen Kuntaliitto 2004; Kauppinen & Niskanen 2005, ) Ikääntyneiden palveluasuminen on asumisen muoto, jossa henkilökunta on paikalla vain päivisin, mutta joissa on yöllä turvahälytys. Asunnon lisäksi asiakkaalle tarjotaan sellaisia palveluja, jotka ovat välttämättömiä arjesta selviytymiseen. Ikääntyneiden tehostetusta palveluasumisesta on kysymys silloin, kun henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asunnon lisäksi asiakkaalle tarjotaan sellaiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä arjesta selviytymiseen. Kyseessä ovat tuolloin sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit. Vanhainkotihoidolla tarkoitetaan ikääntyneen lyhyt- tai pitkäaikaista laitoshoitoa. Yksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti tai asuntola. Kodinhoitoapu ja tukipalvelut sisältyvät kotipalveluun. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelun tukipalveluja ovat ateria-, kylvetys-, asiointi- ja kuljetuspalvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Mukaan kuuluvat sekä kotiin vietävät palvelut että esimerkiksi palvelukeskuksissa annetut tukipalvelut. (Kauppinen & Rissanen 2005, ) Yksityiset sosiaalipalvelut Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on pääosin luvanvaraista toimintaa. Lääninhallituksen toimintaluvan tarvitsevat yritykset, järjestöt ja yksityiset henkilöt, jotka ylläpitävät terveydenhuollon toimintayksikköä tai tuottavat ympärivuorokautisia