MENESTYSTEKIJÄT SOSIAALIALAN YRITTÄJYYDESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MENESTYSTEKIJÄT SOSIAALIALAN YRITTÄJYYDESSÄ"

Transkriptio

1 MENESTYSTEKIJÄT SOSIAALIALAN YRITTÄJYYDESSÄ Teemahaastattelututkimus yrittäjille asiakkaina ikääntyneet Arja Kujala Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kujala, Arja. Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä. Teemahaastattelututkimus yrittäjille asiakkaina ikääntyneet. Järvenpää, syksy 2008, 61 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata menestystekijöitä yrityksissä, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ikääntyneille. Tutkimuksella pyrittiin löytämään yrityksen menestystä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen sisältyi kehittämishanke, jossa myös selvitettiin Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun. Tutkimukseen osallistui neljä sosiaalialan yritystä. Tutkimusaineisto muodostuu yrittäjille tehdyistä lomake- ja teemahaastatteluista. Aineisto on analysoitu sisällön analyysin menetelmällä. Tärkeimmät yrityksen menestystä edistävät tekijät ovat sosiaalipalvelujen kysyntä, yrityksen kannattavuus, yrittäjän arvojen toteutuminen yritystoiminnassa ja yrittäjän sopivuus sosiaalialan yrittäjäksi. Yrityksen menestystä heikentävät tekijät ovat pääosin vastakkaisia menestystä edistäville tekijöille. Keskeiset menestystä heikentävät tekijät ovat yrityksen heikko kannattavuus ja yrittäjän sopimattomuus sosiaalialan yrittäjäksi. Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa ja työikäisen väestön osuus vähenee. Kunnat tuottavat itse sosiaalipalveluja aiempaa vähemmän ja ostavat yhä enemmän sosiaalipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sosiaalialan yrityksille on tilaa sosiaalipalvelumarkkinoilla. Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksen tuki ja neuvot olivat yrittäjille tärkeitä yrityksen perustamis- ja käynnistysvaiheessa. Sosiaalialan yrittäjyys on pääosin naisyrittäjyyttä. Sosiaalialan yrittäjät eivät tavoittele yrittäjyydellään suurta taloudellista menestystä. Esioletuksena oli se, että yrittäjän arvojen toteutuminen yrittäjyydessä voisi parantaa yrityksen menestystä. Esioletukselle löytyy vastaavuutta tästä tutkimuksesta. Yrittäjät olivat aidosti huolissaan julkisen sektorin sosiaalipalvelujen heikentymisestä ja siksi myös asiakkaiden hyvinvoinnista. Eettinen ristiriita omien arvojen ja palkkatyön rajoitusten välillä toimi työntövoimana yrittäjyyteen. Yrittäjälle merkittäviä arvoja olivat yksilöllinen ja kokonaisvaltainen asiakaspalvelu sekä yritysvision toteuttaminen parhaaksi katsomalla tavalla. Menestys merkitsee yrittäjille omien arvojen mukaista elämää. Lisätutkimusta kaivattaisiin arvojen ja menestyksen yhteydestä. Yritys ei menesty silloin, kun yritys ei tuota yrittäjälle toimeentuloa. Yrityksen tuloksia heikentää asiakkaitten tyytymättömyys ja tavoitteiden epäselvyys. Tukea yrittäjyyteen ei ole riittävästi tarjolla. Yrittäjien perusosaaminen oli vahvaa hoivatyössä, mutta puutteita oli yrittäjyysosaamisessa. Tutkimus osoitti, että yrittäjyyskoulutus on tarpeellista ja työnantajayrittäjät tarvitsevat koulutusta myös johtajuuteen. Avainsanat: menestyminen, sosiaaliala, hoiva, ikääntyminen, yrittäjyys, arvot, laadullinen tutkimus

3 ABSTRACT Kujala, Arja. Success factors in private social service enterprises. Theme interviews for entrepreneurs the aged as clients. 61 p., 4 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of the thesis was to find out and to describe success factors in enterprises which offer social services for the aged. Secondly, the aim of this study was to examine the factors which strengthen and on the other hand weaken the success of a social service enterprise. Four enterprises took part in the study. The enterprisers were clients of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency that supports and advises entrepreneurs to establish and to start a company. Thirdly, the objective of this study was also to examine the satisfaction of client services of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency. There was one hypothesis in the study: when the values of an enterpriser are fulfilled in one s own company, it improves the success of the firm. The final aim of the thesis was to investigate an analogy between the enterpriser s values and the success of the company. The study is a qualitative study. The data was collected by forms and theme interviews. There was a two-pronged interview: the first interviews took place in December 2007 and the second interviews in January The data analysis was done by using content analysis. The results of the study showed that the main factors, which improve the success of the enterprise, are a demand for social services and a profitability of an enterprise. In addition to that fulfilling values of an entrepreneur in the firm and a suitable character of an enterpriser make better success for the company. The main debilitating factors of the company success are a weak profitability of an enterprise and an unsuitable character of an enterpriser. There is space for new private enterprises in the social service market. The assistance of Hyvinkää-Riihimäki Region Enterprise Agency was important for enterprisers especially, when they were establishing and starting the private social company. The establishers of a social enterprise are usually women. The financial benefit is not the main goal for an entrepreneur. The study confirmed and clarified that the significant values for enterprisers are individual and comprehensive client service and a realization of the enterprise idea in her/his own way. Enterprisers had previously been worrying about the aged, because of unsatisfactory social services in the public sector. The ethical disagreement between one s own values of the enterpriser and paid work had a bearing on establishing a social service firm. The meaning of the success for enterprisers is to live according to their own values. Additional research would be required to find an analogy between values and success. An enterprise is not successful, when it does not give a living for an enterpriser. Unclear goals of an enterprise and dissatisfaction for client service decrease the profit of the firm. There is not enough support available for enterprisers. Enterprisers were good in nursing, but they had a lack of knowledge of an entrepreneurship. The research showed that training in entrepreneurship would be useful and employers would need also education for leadership. Keywords: success, social sector, care, aged, entrepreneurship, values, qualitative study

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SOSIAALIALAN YRITTÄJYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Sosiaalialan yrittäjyys Sosiaalialan yrittäjyyden määritelmiä Sosiaalialan yrittäjyyden erityispiirteitä Sosiaalipalveluyrittäjän tulevaisuus Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä Yleiset menestystekijät Näkökulmia asiakkuuteen Ammattieettiset lähtökohdat Yrittäjyysosaaminen Liikeideasta toimivaksi yritykseksi Johtaminen ja innovointi Uusyrityskeskuksen palvelut Sosiaalipalvelut ikääntyneille Julkisen sektorin sosiaalipalvelut Yksityiset sosiaalipalvelut Väestön ikääntyminen ja väestöennusteet TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävä Kohderyhmän kuvaus Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Yritysten taustatekijät Yritysten menestystekijät Yrittäjien määritelmät ja arvioinnit menestymisestä Yrittäjyysosaaminen Hoivayrittäjän ja hoivayrittäjyyden ominaispiirteitä Yrittäjän tukiverkosto ja yrittäjänä jaksaminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...51 LIITE 1: Kyselylomake LIITE 2: Teemahaastattelulomake 1 LIITE 3: Teemahaastattelulomake 2 LIITE 4: Yhteenveto lomakehaastatteluista

5 1 JOHDANTO Sosiaalialaan yhdistetään harvoin tai ei lainkaan käsitettä menestyminen. Menestymisen kytkeminen sosiaalialan yrittäjyyteen saattaa herättää ristiriitaisia tunteita. Tässä tutkimuksessa sosiaalialan yrittäjät määrittelevät itse, mitä menestyminen yrittäjänä heidän mielestään on. Menestyminen liitetään usein vaurastumiseen, mutta menestymisen käsite saa tässä tutkimuksessa erilaisia ulottuvuuksia. Tutkimuksessa menestystekijöitä tarkastellaan sosiaalialan yrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa menestystekijöitä yrityksissä, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ikääntyneille. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata, millaisia ovat yrityksen menestystä edistävät ja heikentävät tekijät. Tässä tutkimuksessa menestystekijät jaotellaan yrityksen ulkopuolella ja yrityksen sisällä vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimukseen sisältyi kehittämishanke, jossa myös selvitettiin Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskuksessa asioineiden yrittäjien tyytyväisyyttä palveluun. Sieltä myönnettiin tutkimuslupa koko tutkimukselle. Kiinnostukseni tutkijana kohdistui myös siihen, miksi sosiaalialan työntekijä perustaa alan yrityksen. Esioletukseni oli, että yrittäjän arvojen toteutuminen yrittäjyydessä voisi parantaa yrityksen menestymistä. Voisiko mahdollisuus arvojen toteutumiseen myös motivoida yrityksen perustamiseen? Arvojen ja menestyksen kytkeytymisestä toisiinsa on varsin vähän tehty tutkimuksia Suomessa. Ikääntyneiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa ja työikäisen väestön osuus vähenee. Kuntien velvollisuus on järjestää sosiaalipalvelut kuntalaisille. Sosiaalialan palvelu muodostuu julkisista ja yksityisistä palveluista. Kunnat tuottavat itse sosiaalipalveluja aiempaa vähemmän ja ostavat yhä enemmän sosiaalipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset ja järjestöt. Sosiaalialan yrittäjyys on suhteellisen uusi ilmiö, sillä yrityksiä alettiin perustaa vasta 1990-luvulla. Sosiaalialan yritysten palveluille on kysyntää, ja sen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Sari Rissasen ja Sirkka Sinkkosen (2004, 23) mukaan sosiaaliala poikkeaa muusta yritystoiminnasta monien asiakkaiden elämäntilanteiden ja hoivan

6 6 tarpeiden vuoksi. Lisäksi julkinen valta ohjaa ja valvoo sosiaalialaa eri tavoin kuin muuta yritystoimintaa. Sosiaalialan eettiset arvot ovat työssä keskeisiä, koska osa asiakkaista ei itse pysty valvomaan omaa etuaan. Sosiaalialan yrittäjän täytyy hallita alan perusosaamisen lisäksi yrittäjyysosaaminen ja tarvittaessa myös yhteistyö kuntien kanssa. Sosiaalialan yrittäjyys on naisvaltaista, kaikki tutkimukseenkin osallistuneet yrittäjät olivat naisia. Naisten ja miesten yrittäjyys poikkeaa toisistaan jossain määrin. Perehdyin aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin menestystekijöistä ja sosiaalialan yrittäjyyden taustatekijöistä. Vanhusväestön määrän lisääntyminen ja kuntien sosiaalipalvelujen yksityistäminen luo suotuisat yhteiskunnalliset puitteet yrittäjyydelle. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan tutkimustehtävää useista eri näkökulmista. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen sisältyi lomakehaastattelu ja kaksivaiheiset teemahaastattelut yrittäjille. Sosiaalialan yrittäjyyden menestystekijöitä tutkittaessa tuntui perustellulta haastatella yrittäjiä ja näin saada heidän äänensä kuuluville. Opintoihini kuului Työ, työelämä ja johtaminen -opintokokonaisuudessa jo aiemmin mainittu kehittämishanke, jossa tein tutkimuksen lomakehaastattelut ja ensimmäisen vaiheen teemahaastattelut. Tutkimusaineiston analysoin sisällön analyysin menetelmällä. Tutkimus oli tarpeellinen siksi, koska ikääntyneiden hoitoon tarvitaan lisää sosiaalialan yrityksiä jo lähitulevaisuudessa. Sosiaalialan yrittäjyyden myönteiset ulottuvuudet voidaan todenmukaisesti perustella ja ne olisi hyvä tiedostaa. Sosiaalialan yrittäjyys voi olla monelle alan työntekijälle sopiva ammatillinen vaihtoehto. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, tutkimus toivottavasti selventää sosiaalialan yrityksen menestysedellytyksiä ja tarkentaa niitä ominaisuuksia, jotka ovat yrittäjälle eduksi alalla menestymisessä. Tutkimuksen tarkoitus on myös rohkaista ja kannustaa sosiaalialan yrittäjiksi aikovia yrittäjyyteen. Tutkimuksella haluan herättää keskustelua arvojen ja menestyksen yhteydestä työelämässä.

7 7 2 SOSIAALIALAN YRITTÄJYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Sosiaalialan yrittäjyys Yrittäjän eläkelaki (YEL) määrittelee yrittäjän ammatin- tai liikkeenharjoittajaksi, avoimen yhtiön yhtiömieheksi, kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ja osakeyhtiön enemmistöosakkaaksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä edellisten lisäksi omistaa yrityksestä vähintään viisitoista prosenttia ja on johtavassa asemassa. (Köppä, Laukkanen & Santala 2000, 103.) Yritysten tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä on kasvanut huomattavasti 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Yritysten tuottamien palvelujen kysyntää on lisännyt julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon tehostamisen tarve, väestön ikääntymiseen liittyvä lisääntynyt hoidon tarve ja tiukentuneet laatuvaatimukset hoidon suhteen. Sosiaalipalveluyritykset kilpailevat yhdistysten ja säätiöiden palvelutuotannon kanssa. Yritysten menestymismahdollisuuksia ovat parantaneet Rahaautomaattiyhdistyksen uudet linjaukset tukipolitiikassa. Yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet myönteiset muutokset näkyvät sosiaalipalveluyritysten kasvuna. (Finnvera 2005.) Yksityissektorin osuus oli melkein 30 prosenttia vuoden 2006 sosiaalipalvelujen kokonaistuotoksesta, josta yritysten osuus oli noin 11 prosenttia. Kotipalveluyrityksiä perustettiin sosiaalipalveluyrityksistä eniten eli 184. Pieniä perhekoteja perustettiin 67. Sosiaalipalveluyritysten liikevaihdon lisäys oli 741 miljoonaa euroa ja liikevaihdon lisäys oli 26 prosenttia. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Sosiaalialan yrittäjyyden määritelmiä Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä puhuttaessa käytetään erilaisia käsitteitä kuten hoivayrittäjyys, hyvinvointiyrittäjyys, uusyrittäjyys tai hyvinvointialan palveluyrittäjyys. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 6) kysyvät kriittisesti, voidaanko hoiva eritellä sosiaali- ja terveyspalveluihin tai yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Esittelen tässä yhteydessä joitakin alan yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä.

8 8 Hoivayrittäjyyttä ei ole tarkemmin määritelty. Hoiva tarkoittaa nykysuomen sanakirjan (1985) mukaan hoitoa, vaalintaa ja huolenpitoa. Terveydenhuollossa käytetään hoitokäsitettä kun taas sosiaalipalveluihin liitetään huolenpidon käsite. Hoivan käsite on kulttuurisidonnainen. Hoiva merkitsee välittämistä ja vastuunottoa. Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan yrityspohjaista toimintaa, joka keskittyy eri asiakasryhmien asumispalveluihin, kotihoitoon, lasten päivähoitoon ja lasten päiväkotiyrityksiin. Hoivayrittäjyys keskittyy lähinnä sosiaalipalveluihin. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 6-15.) Hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan useimmiten sosiaalialan yrittäjyyttä, mutta myös terveysalan palvelutoimintaan liittyviä hoivatehtäviä (Kainlauri 2007, 16). Hyvinvointialan palveluyrittäjyydellä tarkoitetaan sellaista yritystoimintaa, joka tuottaa erilaisia hyvinvointiin liittyviä palveluja. Käsite on laajentunut sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös koulutus-, kulttuuri ja vapaa-ajan palveluihin. (Mikkonen 2005.) Hyvinvointiala on monen palvelun ja toiminnan yläkäsite. Hoiva- ja hyvinvointialan yrittäminen voidaan jakaa seuraavasti: 1. Hoivakotipalveluja tuottavat yritykset, joiden palvelujen ostajana on kunta. 2. Hoivapalveluja asiakkaan kotiin tuottavat yritykset, joiden palvelujen ostajana ovat pääosin yksityiset asiakkaat. Asiakas voi saada tukea kotitaloustyön korvausjärjestelmän perusteella. (Tenhunen 2006, 63.) Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaalipalveluja tuottavat kuntien lisäksi lähinnä järjestöt. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluja on myös aikaisemmin tuotettu yksityisesti. (Mikkonen 2005.) Sosiaalialan yrittäjyyden erityispiirteitä Hoivayrittäjyydellä on tiettyjä erityispiirteitä kuten pienyrittäjyys, naisyrittäjyys, eettisyyden ja ammatillisuuden yhdistyminen, markkinoiden epätäydellisyys sekä valtion ja kuntien ohjaavat toimet (Rissanen & Sinkkonen 2004, 12 24). Lähes 90 prosenttia sosiaalipalveluyrityksistä on pieniä yrityksiä vuoden 2005 tilastojen mukaan. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä alle 10 henkilön työllistäviä

9 9 yrityksiä. Sosiaalipalvelualan myönteinen kehitys edellyttää kunnilta pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, mitkä palvelut ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta ja mitkä palvelut tuotetaan itse. Kuntien palvelurakenneuudistuksen tuloksena kunnat yhdistävät voimiaan ja tuolloin ostajana voi olla iso hankintaorganisaatio. Tuolloin pieni yritys yksin ei voi tuottaa palveluja, vaan sen on toimittava yhteistyössä muiden saman alan toimijoiden kanssa. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Naisten yritystoiminta on kasvanut ja monipuolistunut. Leimallista naisyrittäjyydelle on työskenteleminen mieluummin yksittäisyrittäjänä kuin työnantajayrittäjänä ja keskittyminen muutamalle palvelualalle, joista hoivayrittäjyys on keskeinen. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Naisyrittäjien vaikeimmat ongelmat liittyvät uran ja perheen yhdistämiseen. Tutkimusten mukaan naiset tukevat enemmän yrittäjämiehiään kuin miehet yrittäjänaisiaan. Naisyrittäjät kokevat ympäristön tuen yleensä riittämättömäksi. Naisten perustamille yrityksille on leimallista niiden pienimuotoisuus ja kasvuhaluttomuus. (Sutinen & Viklund 2004, ) Tilastot osoittavat, että hyvinvointialan yrittäjyys tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Yrittäjyydelle on luonteenomaista pienimuotoisuus ja paikallisuus. Erityisesti sosiaalialan palveluja tuotetaan lähellä asiakkaita. Hyvinvointialan yrittäjät ovat aloittaneet usein liiketoimintansa kutsumuksesta. Heillä on pitkä työkokemus sosiaali- tai terveydenhuollossa ja vahva näkemys siitä, miten työ tulisi tehdä. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita hoiva- ja hoitopalveluja asiakkaille. (Kainlauri 2007, ) Sosiaali- ja terveysalan palveluille on leimallista empatian, hoivan ja huolenpidon korostaminen ja ne ovat yrittäjyyden vaikeutena tämän päivän kilpailu- ja tuottavuusajattelumaailmassa. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien ura katkeaa useammin kuin muiden yrittäjien ja toisaalta taas sosiaalialan yrittäjien ura katkeaa useammin kuin terveysalan yrittäjien yrittäjyysura. (Heinonen, Kovalainen, Paasio, Pukkinen & Österberg 2006, ) Ammatillisuuden ja eettisyyden vaatimukset ovat vahvat hoivayrittäjyydessä. Sosiaalija terveydenhuollon eettinen arvopohja liittyy kiinteästi hoivapalvelujen myyntiin ja ostamiseen. Kattavan kilpailun puuttuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toisaalta joissakin tilanteissa jopa sen mahdottomuus vaikuttaa hoivayrittäjyyden markkinoihin. (Rissanen & Sinkkonen 2004, )

10 Sosiaalipalveluyrittäjän tulevaisuus Yrittäjän tulee seurata yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja arvioida niiden vaikutuksia yritystoimintaansa. Suomen taloudellinen ja poliittinen tilanne luovat hyvää pohjaa yrittäjyydelle. Yrityksille myönnetään nykyisin varoja tuotekehitykseen ja toimintamallien uudistamiseen. Naisyrittäjyyden tukemiseen on myös panostettu. Monilla paikallisilla kehittämishankkeilla on edistetty seudullista ja alueellista yrittäjyyttä. Paikallinen innovatiivisuus innostaa yrittäjiä kehittämään myös omia palvelujaan. (Kainlauri 2007, ) Väestön ikääntyminen ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen vaikuttaa sosiaalipalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Kunnissa ei ole vielä tarkennettu sitä, miten sosiaalipalvelujen järjestäminen hoidetaan tulevaisuudessa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sosiaalipalveluyrityksissä. Yritystoiminnalle myönteinen viesti edistää uusien yritysten perustamista. Kuntien olisi hyvä miettiä yrityssektorin tarjoamia mahdollisuuksia. (Kauppaja teollisuusministeriö 2007.) Hoivapalvelujen käyttäjien tasa-arvo merkitsee sitä, että hoidon saatavuus ja laatu eivät saa vaihdella asiakkaan varallisuuden tai asuinpaikan mukaan. Yksityisiä palveluja on arvosteltu siitä, että ne lisäävät asiakkaiden ja eri alueiden epätasa-arvoisuutta hoidon saatavuudessa ja laadussa. Hoivaa tarvitsevien oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu alueellisesti ja eri väestöryhmissä on huomattava ongelma ja kehittämishaaste myös nykyisessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Ollila, Ilva & Koivusalo 2003.) Kansainvälistyminen pienentää maailmaa ja yhtä tavallisimpia ovat ulkomaiset ja monikansalliset yhteistyökumppanit. Euroopan Unionin suosituksia ja toimintaa ohjaavia direktiivejä tulee voimaan mitä todennäköisimmin myös sosiaali- ja terveysalalla. Euroopan Unioni sallii vapaan työvoiman ja ihmisten liikkumisen EU-maiden sisällä. Kansainvälistymiskehitys vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuteen. (Metsämuuronen 2000, ) Globaali talous merkitsee sitä, että kilpailussa on mukana myös kansainvälisiä toimijoita. Monikulttuurisuus lisääntyy työyhteisöissä. Asiakkaina on eri maista tulleita ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet, vaatimukset ja asiakkaat eivät ehkä osaa puhua suomea. Työntekijöinä saattaa olla ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. (Närkki 2008.) Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden yhteinen suuri haaste. Uh-

11 11 kana nähdään myös se, että nuori ja koulutettu työvoima voi muuttaa ulkomaille. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Tulevaisuudessa teknologisten sovellusten käyttö lisääntyy huomattavasti. Teknologiset keksinnöt uudistavat hoitokäytäntöjä ja tuovat uudenlaisia logistisia sovelluksia. Tietotekniikka helpottaa hoitoketjujen ylläpitämistä, auttaa ikäihmisten kotona selviytymistä, omaehtoista hoitoa sekä etädiagnosointia ja etähoitoa. (Partanen 2004.) Teknologiset sovellukset tarkoittavat käytännössä yhteydenpitoa asiakkaisiin internetin välityksellä, sähköisiä tietojärjestelmiä ja toimitilojen turvateknisiä ratkaisuja. Erilaiset apuvälineet ja esteettömän kotiympäristön välineet auttavat kotihoidossa olevia vanhuksia. (Kainlauri 2007, 53.) 2.2 Menestystekijät sosiaalialan yrittäjyydessä Yleiset menestystekijät Yrityksen menestymisenä pidetään usein kilpailijoita parempaa suoritus- ja kilpailukykyä. Yrityksen liiketoiminnan tulos, markkinaosuus, asiakastyytyväisyys ja uskollisuus sekä julkinen imago kertovat ulkoisesta suorituskyvystä. Yrityksen uusiutuminen, työskentelyilmapiiri, uuden oppiminen, muutosvalmius ja henkilökunnan tyytyväisyys kertovat sisäisestä suorituskyvystä. (Heinonen & Vento-Vierikko 2002, ) Tärkeä menestymisen edellytys on osaaminen. Asenne kuitenkin ratkaisee, jos vertaillaan keskenään taidoiltaan ja tiedoiltaan samanlaisia ihmisiä. Yksilötasolla optimistisella asenteella on yhteyksiä menestymiseen. Vaikein este tehokkaammalle kapasiteetin käytölle ovat juuri mielessämme olevat ja meitä rajoittavat asenteet, uskomukset ja ajatusmallit. Menestymisen kannalta on tärkeää pohtia, mihin uskoo ja millaisia käsityksiä pitää yllä. (Åhman 2005, ) Yrittäjämäinen asenne on päämäärätietoista ja tahtovaa. Asenne toteutuu käytännössä tavoitehakuisena ahkerointina ja ponnisteluna. Sen avulla pyritään turvaamaan toimeentulo itselle ja mahdollisesti joillekin muille. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Yrittäjämäinen asennoituminen edellyttää kykyä organisoida ja suunnitella työtään ja yrityksen toimintaa sekä rohkeutta kyseenalaistaa asioita. Lisäksi yrittäjän täytyy kyetä

12 12 näkemään laajoja kokonaisuuksia ja samaan aikaan keskittyä hoitamaan yritystoiminnan arkea. Yrittäjä itse edustaa yritystään ulospäin ja siksi hänen toiminnallaan on suuri merkitys. Yrittäjän identiteetti ja toimintatapa rakentuvat vähitellen työn tekemiseen liittyvien kokemusten kautta. (Kainlauri 2007, ) Yrittäjälle ominaisia luonteenpiirteitä ovat seuraavat ominaisuudet: 1. vastuuntunto ja aloitteellisuus, 2. itsenäisyys, ahkeruus ja tehokkuus, 3. riskinottokyky ja halu ottaa riskejä, 4. tulostietoisuus ja tuloksentekohalu, 5. rohkeus ja halu kilpailla, 6. suuntautuminen ulospäin, 7. päämäärätietoisuus, 8. sosiaalisuus ja 9. myönteinen elämänasenne. Kovuus, itsekkyys, sukurakkaus ja haluttomuus työskennellä toisen palveluksessa ovat vähiten tärkeät ominaisuudet yrittäjyydessä. (Köppä ym. 2000, ) Yrittäjä itse on yritystoimintansa moottori. Yrittäjän tulee olla tavoitteellinen, omaaloitteinen, aktiivinen ja hänellä tulee olla itseluottamuksen lisäksi itsetuntemusta. Koska hyvänkin tuotteen saaminen markkinoille vie aikaa, yrittäjän on oltava pitkäjännitteinen, sitkeä ja kärsivällinen. Joissakin tilanteissa yrittäjän on nöyrryttävä tunnustamaan se tosiasia, että jokin idea ei mene läpi, vaan se kaipaa muutosta tai kokonaan vaihtamista. Yrittäjän on oltava riittävän herkkä aistimaan, mitä ajassa liikkuu ja oltava edellä aikaansa. Yrittäjä joutuu sietämään stressiä, koska joutuu toimimaan eri tahoihin nähden samanaikaisesti. Yrittäjän tulee olla joustava ja palveluhaluinen sekä myös yhteistyökykyinen. Asiakkaan luottamus ei synny ilman yrittäjän luotettavuutta. Yrittäjän on ehdottomasti osattava oma ammattinsa. Yrittäminen perustuu palveluun, ei pakkoon. (Parkkinen 1999, ) Tunnetilojen tunnistamisen merkitys on tärkeä menestymiselle. Epäonnistumiselle altistavia toimintatapoja ovat esimerkiksi opittu avuttomuus ja itseä vahingoittava strategia.

13 13 Itsensä tunteva ja itseään arvostava tasapainoinen ihminen pystyy yhteisölliseen toimintaan. (Åhman 2004, ) Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja ihmisten lisääntyvää yhteistyötä. Eri osapuolet saavuttavat yhteistyöllä sellaisia etuja, jotka eivät ole mahdollisia erikseen toimittaessa. Verkoston osapuolten tulee voida luottaa toistensa osaamiseen ja yhteistyökykyyn, vilpittömyyteen ja arvoperustaan. Verkostosta löytyy paremmin osaaja asiakkaan tarpeisiin, koska yhden yrittäjän aikataulu on kireämpi kuin yritysverkoston. Yksityisiltä palveluntuottajilta edellytetään monipuolista osaamista ja monensuuntaista yhteistyötä. Toisaalta sosiaalipalveluyritysten kehitys- ja kasvumahdollisuudet ovat riippuvaisia julkisen sektorin palvelutuotannon päätöksistä. (Kainlauri 2007, 10, ) Näkökulmia asiakkuuteen Lainsäädäntö turvaa asiakkaan aseman ja oikeudet. Potilasturvallisuutta varmistaa laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994, 1030/2000). Kiireellisen hoidon tarpeesta säädetään kansanterveyslaissa (66/1972). Henkilövahinkoihin liittyvät korvaukset määritellään potilasvahinkolaissa (585/1986) ja laeilla sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) määritellään asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) edellyttää, että kunnan on kilpailutettava palveluhankintansa, poikkeuksia voi tehdä vain erityisistä syistä. Kunnan rooli on toimia palvelujen ostajana ja valvojana. Asiakastyytyväisyydellä on huomattavaa merkitystä myöhemmin tehtävissä tarjouskilpailuissa. (Kainlauri 2007, 76.) Sosiaalialan ammattilaisen tavoitteena tulisi olla asiakaslähtöisen toiminnan toteuttaminen kaikilla organisaation tasoilla ja epäkohtien poistaminen. Hän pitäisi toteuttaa vastuullisesti organisaationsa päämääriä asiakkaidensa hyväksi. Ammattilaisen tulisi edistää asiakkaan valinnan mahdollisuuksia kertomalla asiat hänelle totuudenmukaisesti. Asiakkaalla on oikeus iästä riippumatta saada rehellistä tietoa omasta elämäntilanteestaan. (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö 2005.) Julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kehittämisen perustavoitteeksi on asetettu asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöinen toiminta luo asiakkaan ja ammat-

14 14 tilaisten välille aitoa, tasa-arvoista ja kahdensuuntaista vaikuttamista sekä vuoropuhelua. Toimintaan liittyvät säännöt ovat avoimia ja molempien tiedossa. Palvelut on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeisiin samalla huomioiden lähiyhteisö ja ympäristö. (Etelä-Suomen lääninhallitus 2003.) Palvelun tuotteistaminen tehdään joko asiantuntija- tai asiakaslähtöisesti. Asiantuntijalähtöinen tuotteistaminen perustuu ammatilliseen osaamiseen ja asiantuntijuuteen asiakasta unohtamatta. Asiakaslähtöinen tuotteistaminen pohjautuu asiakkaan tarpeisiin, toiveisiin ja odotuksiin. Palvelun tuotteistaminen sisältää vastauksen palvelun toteuttamisen lähtökohdista ja odotuksista aina sen tuloksiin asti. Eri palveluntuottajien tuotteistamien toimintakokonaisuuksien hintoja ja laatua voidaan helpommin verrata keskenään, kun palveluratkaisut kuvataan mahdollisimman yksiselitteisesti eli tuotteistetaan. (Kainlauri 2007, 58.) Ammattieettiset lähtökohdat Etiikka tarkoittaa oppia hyvästä ja pahasta. Nykymuodossaan sillä tarkoitetaan oppia hyvästä jonkin inhimillisesti tärkeän arvon kannalta. Yhä enemmän keskustellaan arvojen ja asenteiden kovenemisesta. Tuolloin tarkoitetaan lähinnä sitä, että käsitys yksilön absoluuttisesta arvosta on kyseenalaistettu. Eettiset periaatteet torjuvat käsityksen siitä, että köyhyys tai syrjäytyneisyys olisi asianomaisten oma vika, eikä heistä sen vuoksi tarvitsisi välittää. (Ryynänen & Myllykangas 2000, 9-13.) Kehittyneeseen ammatillisuuteen kuuluu valmius työn ja työkäytäntöjen eettiseen arviointiin. Sosiaalialan työssä korostuu suhde etiikkaan ja ihmisoikeuksiin. Sosiaalialan työ keskittyy hyvän tekemiseen, ihmisten auttamiseen, puutteen ja kärsimyksen vähentämiseen sekä muutokseen ja kehitykseen. Ammattiasemaan liittyvä valta lisää eettisyyden vaatimusta. Sosiaalialan työ perustuu lainsäädäntöön, siksi toiminnan laillisuus on tärkeää. Sosiaaliala toteuttaa perustuslain (731/1999) mukaista yhteiskunnan velvoitetta huolehtia kaikista jäsenistään. Toiminnan on ehdottomasti oltava lakiin perustuvaa erityisesti silloin, kun joudutaan puuttumaan asiakkaan oikeuksiin. Ammattieettistä toimintaa ei voida pelkästään liittää tunteisiin tai yleiseen hyväksyttävyyteen. Sosiaalialan ammattilaisen tulee toimia asiallisesti ja neutraalisti. Eettinen toiminta perustuu asiakkaan ihmisarvon ja yksilöllisyyden ehdottomalle kunnioittamiselle. Ammattilaisen tulisi

15 15 olla mahdollisimman avoin ja rehellinen ja pystyä myös näkemään omat rajansa, tietämättömyytensä ja tuen tarpeensa. Hänen tulisi pohtia ja kyseenalaistaa omaa työtään sekä päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja sen perusteita. Sosiaalialan ammattilainen käyttää työssään valtaa, jonka vaikutukset saattavat olla hyvin merkityksellisiä asiakkaan elämäntilanteeseen. Ammattieettinen lähtökohta sosiaalialan työssä on asiakkaiden oikeuksien puolustaminen ja asiakkaiden eduista huolehtiminen. Ammattilaisen tulee varmistaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oikeudet ja kuulluksi tuleminen. (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö 2005.) Metsämuuronen (2000, ) on luokitellut arvo-osaamisen ja eettinen osaamisen lähelle toisiaan. Arvo-osaamiseksi mielletään kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, suvaitsevaisuus ja työntekijän tasapaino arvojensa ja asenteidensa kanssa. Sekä terveys- että sosiaalialalla molempia osaamisen taitoja pidetään erittäin tärkeinä. Kyseiset osaamisen taidot auttavat työssä jaksamisessa. Ammattilaisen joutuessa tekemään vaikeita päätöksiä eettisen ja moraalisen selkärangan on oltava kestävä. Asiakkaiden hoito tulee olla korkeatasoista huolimatta asiakkaan arvomaailmasta. 2.3 Yrittäjyysosaaminen Työssä käyvistä ihmisistä 2/3 on yritysten palveluksessa. Yritykset tulevat tulevaisuudessa työllistämään yhä enemmän ihmisiä, koska julkisen sektorin merkitys työllistäjänä vähenee. Vastuu työllistämisestä siirtyy yhä enemmän yrityssektorille. Työmotivaatio on parempi yrityksissä. Hyvä työmotivaatio lisää työn tehokkuutta. Kilpailulla on kehitystä edistävä vaikutus. Kun kilpailu toimii ilman julkista tukea, kilpailu karsii markkinoilta pois elinkelvottomat yritykset. Yritysten elinehtona on kehittyminen, pysyminen ajan tasalla ja pyrkimys olla muita yrityksiä parempi. Yrittäjänä rikastuneita on yrittäjäksi ryhtyneistä hyvin pieni osa. Yrittämisestä tulee yrittäjälle oma ajattelutapansa, oma filosofiansa. (Sutinen & Viklund 2004, ) Liikeideasta toimivaksi yritykseksi Yrityksen toiminta perustuu huolellisesti suunniteltuun liikeideaan. Yritys ja sen työntekijät toimivat liikeidean mukaisesti. Liikeidea kuvaa, missä toiminnassa yritys on mu-

16 16 kana, mitkä ovat tärkeimmät asiakasryhmät ja minkälaisia toimintatapoja noudatetaan. Liikeideassa kuvataan myös yrityksen imago, joka tarkoitta asiakkaiden käsityksiä yrityksestä ja sen tuotteista. (Opetushallitus 2005.) Liikeidean kehittäminen edellyttää pitkää prosessointia. Hyvä liikeidea on markkinoilla uusi, se on innovatiivinen ja myös sovellettavissa. On etukäteen selvitettävä, onko tuotteelle tai palvelulle ostajia. Tuotteen tai palvelun tulisi olla ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Liiketoimintasuunnitelmassa esitellään liikeidea ja perustettava yritys. Samassa yhteydessä kartoitetaan markkinoita ja tuotteen tai palvelun mahdollisuuksia sekä pohditaan kilpailutekijöitä. Liiketoimintasuunnitelmaan on hyvä sisällyttää myös SWOT analyysi (Strenghts Weaknesses Opportunities Threads), jossa kartoitetaan yrityksen sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. (Tenhunen 2006, ) Liikeidean työstämiseen on käytettävä riittävästi aikaa. Liikeidea vastaa kolmeen peruskysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Yritystä suunnittelevan on määriteltävä se tuote tai palvelu, jota on kohderyhmälle tarjoamassa. Liikeidean määrittelemisen yhteydessä tehdään yleensä markkinatutkimus. Liikeideaa yksilöitäessä on hyvä selvittää tuotteen kohderyhmä. (Sutinen & Viklund 2004, ) Johtaminen ja innovointi Ympäristön muuttuminen vaikuttaa johtamiskäsitysten ja toimintatapojen muuttumiseen. Johtamistapa ei enää toimikaan uudessa ympäristössä. Johtamiskäsitys on sidoksissa omaan aikakauteensa. Tulevaisuuden johtaja työskentelee monimutkaisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Johtaminen perustuu uskomuksiin. Johtamisuskomukset kuvastavat kyseisen ajan totuutta. Jos johtaja uskoo siihen, että ihmiset tarvitsevat komentamista, hän ei todennäköisesti edistä työntekijöiden omaa vastuullisuutta ja itsensä johtamista. Uskomukset vaikuttavat elämän kaikilla aloilla. Jokaisella toimialalla on oleellista se, miten ihmiset saadaan näkemään toiminta tuoreista näkökulmista ja uudistumaan. Kaikissa organisaatioissa tulisi työntekijöillä olla kehittymismahdollisuuksia kaikilla tasoilla ja jatkuvasti. Yrityksen tärkein resurssi ovat ihmiset. Organisaatio menestyy, kun työntekijät voivat hyvin ja tuottavat. Henkilöstön vahvuudet tulee hyödyntää ja heikkoudet tulee tehdä ainakin osittain merkityksettömiksi. Hyvä johtami-

17 17 nen mahdollistaa organisaation ja sen työntekijöiden kasvamisen ja kehittymisen. (Åhman 2004, ) Selkeä strategia ja yhteiset tavoitteet luovat vahvan perustan hyvälle esimiestoiminnalle. Esimiehellä tulee olla tarpeeksi aikaa sekä työyhteisön että myös yrityksen toiminnan kehittämiselle. Esimiehen tulisi osallistua mahdollisimman säännöllisesti työyhteisön toimintaan. Menestyneet esimiehet korostavat ryhmän merkitystä ja vähättelevät omaa osuuttaan. Työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu luo pohjan turvallisen työyhteisön ja luottamuksen rakentamiselle. Esimiehen on hyvä rakentaa luottamukselliset suhteet kaikkiin työntekijöihin. Yrityksen vastuut ja velvoitteet tulisi jakaa työntekijöiden vahvuuksien mukaan. Esimies voi omalla esimerkillään tukea myönteistä yhteisöllisyyttä. Myönteinen yhteisöllisyys tarkoittaa myötätuntoa, tilanteiden analysointia ja sitä, että pyritään näkemään asioiden valoisat puolet. (Kesti 2005, ) Suotuisissa olosuhteissa innovaatiot syntyvät itsestään. Yrityksissä tulisi miettiä, miten voitaisiin paremmin käyttää olemassa olevia resursseja. Työntekijöiden vahvuudet tulee tunnistaa ja osata käyttää vahvuuksia oikealla tavalla hyväksi. Alaiset tulee sijoittaa oikeille paikoille. Innovatiivisuus nousee itsestään silloin, kun ajatukset kulkevat yrityksen sisällä. Tuottava unelmointi edellyttää oikeanlaisten kysymysten esittämistä. Toimintaympäristön muutoksia täytyy ennakoida. Tulevaisuutta tulisi ajatella asiakkaiden oletettujen tarpeiden näkökulmasta. (Rauha 2007.) Yrittäjän innovatiivisuus tarkoittaa kykyä havaita toimintaympäristöstä nousevat mahdollisuudet sekä tarttua niihin. Yrittäjyyden merkitys korostuu yhteiskunnan muutostilanteissa. Yrittäjyyden asema on olla murtamassa vanhoja ja vakiintuneita toimintamalleja ja rakentaa niiden tilalle uusia toimintamalleja. (Heinonen & Vento-Vierikko 2002, 32.) Avoimella innovaatiolla tarkoitetaan sitä, että yritys tunnistaa, hyödyntää ja integroi eri tahoilta saamiaan tietoja oman yrityksensä kehittämistoiminnassa. Muualla tuotettujen innovaatioiden hyödyntäminen riippuu tiedon saatavuudesta ja yrityksen työntekijöiden kyvystä hyödyntää saamaansa tietoa. Työntekijöiden hiljaisella tiedolla on myös tärkeä rooli yrityksen innovaatioiden kehittämisessä ja niiden käyttöönotossa. Hiljainen tieto siirtyy parhaiten eteenpäin työntekijöiden tavatessa toisiaan. (Tilastokeskus 2007a.)

18 Uusyrityskeskuksen palvelut Yrityspaja on perustettu vuonna 1993 ja se on laatusertifioitu uusyrityskeskus. Hyvinkää-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus kuuluu Yrityspajan toimipisteisiin, joista toinen sijaitsee Riihimäellä. Yrityspaja auttaa yrittäjyyttä suunnittelevaa rakentamaan yritysideastaan toimivan liiketoimintasuunnitelman, jotta yrityksen menestymisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. Palvelut ovat henkilökohtaisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. Yhteistyössä Yrityspajan kanssa toimivat alueen kunnat, kaupungit ja työvoimatoimistot sekä Uudenmaan ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskukset. (Yrityspaja 2007.) Suomen Jobs and Society ry perustettiin elinkeinoelämän toimesta vuonna Yhdessä alueellisten uusyrityskeskusten kanssa tämä yhteistoimintajärjestö edistää erityisesti uusyrittäjyyttä. Yhdistyksen taustayhteisöissä on laaja edustus koko yhteiskunnasta. (Uusyrityskeskukset 2007.) Uusyrityskeskukset toimivat Jobs and Society toimintamallin mukaan, jonka periaatteita ne toteuttavat: elinkeinoelämän asiantuntijoiden tietämyksen hyödyntäminen, jo toimivien yrittäjien osaamisen siirtäminen yritystä suunnitteleville, tavoitteena on syntyvän yritystoiminnan elinkelpoisuus, riskien minimoiminen, yhteistyö elinkeinoelämän, valtion, kuntien ja opetussektorin kanssa ja verkostomaisen toiminnan kustannustehokas hyödyntäminen. (Uusyrityskeskukset & Patentti ja rekisterihallitus 2006.) 2.4 Sosiaalipalvelut ikääntyneille Sosiaalialan palvelutuotanto muodostuu sekä julkisista että yksityisistä palveluista. Yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset ja järjestöt. Julkisella vallalla on perustuslain mukaan vastuu siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseen asuinpaikasta riippumatta. Hyvinvointiyhteiskunta on jo pidempään ollut muutosprosessissa: kunnat eivät enää itse tuota hoivapalveluja siinä määrin kuin aikaisemmin, vaan ne ostavat osan hoivapalve-

19 19 luista yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalvelusopimukset ja eri tahojen voimavarojen yhdistäminen julkisen palvelutuotannon rinnalle on vahvistumassa. Tulevaisuudessa erityisesti vanhusten hoivapalvelujen tarve kasvaa huomattavasti. (Suomen sosiaalija terveysturvan keskusliitto 2005.) Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteellisin alue on tulevaisuudessa ikääntyneiden hoivaja huolenpito. Yli puolet sosiaalitoimista ja puolet terveyskeskuksista suuntaa tulevaisuudessa lisäresursseja vanhusten tilanteen parantamiseen. Myös Kansaneläkelaitos mainitsee ikääntyvät ja eläkeläiset lisäresursoinnin kohteena. Kunnissa on arvioitu kunta- ja palvelurakenneuudistustyön vaikutuksia sosiaalipalveluihin. Jotkut kuntien sosiaalijohtajista ovat arvioineet uudistusten vaikutuksia sosiaalipalveluihin vähäisiksi. Yleisimmin ollaan oltu huolestuneita lähipalvelujen vähenemisestä. Palvelujen keskittyminen saattaisi johtaa siihen, että lähiyhteisön ja paikallisten olosuhteiden tuntemus katoaa. Erityisesti on pohdittu sitä, mikä on heikoimmassa asemassa oleville ihmisille kohtuullinen etäisyys palveluihin. (Eronen, Londén, Perälahti, Siltaniemi & Särkelä 2007.) Kunnissa meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata väestön tarpeita vastaavat peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen on kunnille haasteellista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet muita aloja enemmän. Palvelutarve on koettu rajattomaksi, mutta työvoiman saatavuus ja muut resurssit ovat rajallisia. (Suomen Kuntaliitto 2007.) Julkisen sektorin sosiaalipalvelut Kunnan on huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä (17 ): sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta (Sosiaalihuoltolaki 710/1982). Lainsäädäntö antaa kunnille melko vapaat kädet päättää sosiaalihuollon järjestämisestä. Kunta vastaa lakisääteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja päättää palvelujen järjestämistavan. Kunta voi järjestää toiminnan itse, kuulumalla kuntayhtymään, hankkimalla palvelun ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai an-

20 20 tamalla palvelusetelin. Kuntia on kannustettu erilaisiin welfare mix -tyyppisiin palveluratkaisuihin, jolloin käytössä on useamman palveluntuottajan tarjoamat palvelut. Kunnat ovatkin lisänneet sekä seudullista että kuntarajat kuin myös eri toimijatahot ylittävää yhteistyötään. Eri kuntien toimintamallit vaihtelevat paljon. (Suomen sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2005.) Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia sekä sosiaalihuoltolakia muutettiin vuoden 2004 alusta lukien siten, että ne mahdollistavat palvelusetelin käytön sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelunkäyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut kunnan päättämään setelin arvoon saakka. Palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee vastata sitä tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. (Suomen Kuntaliitto 2004; Kauppinen & Niskanen 2005, ) Ikääntyneiden palveluasuminen on asumisen muoto, jossa henkilökunta on paikalla vain päivisin, mutta joissa on yöllä turvahälytys. Asunnon lisäksi asiakkaalle tarjotaan sellaisia palveluja, jotka ovat välttämättömiä arjesta selviytymiseen. Ikääntyneiden tehostetusta palveluasumisesta on kysymys silloin, kun henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asunnon lisäksi asiakkaalle tarjotaan sellaiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä arjesta selviytymiseen. Kyseessä ovat tuolloin sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit. Vanhainkotihoidolla tarkoitetaan ikääntyneen lyhyt- tai pitkäaikaista laitoshoitoa. Yksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti tai asuntola. Kodinhoitoapu ja tukipalvelut sisältyvät kotipalveluun. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelun tukipalveluja ovat ateria-, kylvetys-, asiointi- ja kuljetuspalvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Mukaan kuuluvat sekä kotiin vietävät palvelut että esimerkiksi palvelukeskuksissa annetut tukipalvelut. (Kauppinen & Rissanen 2005, ) Yksityiset sosiaalipalvelut Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on pääosin luvanvaraista toimintaa. Lääninhallituksen toimintaluvan tarvitsevat yritykset, järjestöt ja yksityiset henkilöt, jotka ylläpitävät terveydenhuollon toimintayksikköä tai tuottavat ympärivuorokautisia

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006

HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006 HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot