VA L M E T- R A U M A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VA L M E T- R A U M A"

Transkriptio

1 VALMET-RAUMA

2 Sisällys Valmet-Rauman muodostaminen Valmet-Rauma lyhyesti Johdon katsaus Liiketoimintojen kuvaus Kuitu- ja paperiteknologia Automaatio- ja säätöteknologia Koneteknologia Valmet-Rauman vuosi 1998, pro forma Tuloslaskelma Tase Kassavirtalaskelma Liikevaihto ja henkilöstö alueittain Liikevaihto ja liikevoitto liiketoiminnoittain Saadut tilaukset ja henkilöstö liiketoiminnoittain Tunnuslukuja Osakekohtaisia tunnuslukuja Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallitus ja organisaatio Toimipaikkoja ja osoitteita Taloudelliset katsaukset vuonna 1999 Sulautuvat yhtiöt Rauma Oyj ja Valmet Oyj ovat julkaisseet omat vuosikertomuksensa vuodelta Vuonna 1999 Rauma ja Valmet julkaisevat seuraavat taloudelliset tiedotteet: osavuosikatsaus tammi-maaliskuu osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 1999 Edellä mainittujen osavuosikatsausten yhteydessä julkaistaan myös Valmet-Rauman pro forma -luvut. Uusi yhtiö julkaisee: tammi-syyskuun 1999 osavuosikatsauksen Taloudelliset katsaukset ilmestyvät suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Niitä voi tilata Rauman ja Valmetin konserniviestinnästä (ks. takakansi).

3 VALMET-RAUMAN MUODOSTAMINEN Rauma Oyj:n ja Valmet Oyj:n hallitukset hyväksyivät sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Rauma ja Valmet sulautuvat kombinaatiosulautumisella perustamalla uuden yhtiön, josta ylimenokauden aikana käytetään nimeä Valmet-Rauma. Rauman ja Valmetin ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät sulautumisen Myös EU:n komissio sekä Yhdysvaltain ja Kanadan kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet sulautumisen. Sulautumislupa rekisteröidään kaupparekisteriin ja sulautuminen tulee voimaan Yhtiö hakee listautumista Helsingin Pörssin (HEX) päälistalle ja New Yorkin pörssiin (NYSE) siten, että kaupankäynti uuden yhtiön osakkeilla voi alkaa Tässä katsauksessa kuvataan Valmet-Rauma -konsernin rakennetta ja liiketoimintoja. Katsaukseen sisältyvä taloudellinen informaatio vuodelta 1998 on laadittu sulautuvien yhtiöiden keskeisten tilinpäätöstietojen yhdistelmänä (pro forma). Rauma Oyj Liikevaihto 1998 miljoonaa euroa miljoonaa markkaa Henkilöstön määrä Osakkeenomistajia, noin Valmet Oyj Liikevaihto 1998 miljoonaa euroa miljoonaa markkaa Henkilöstön määrä Osakkeenomistajia, noin Kombinaatiosulautuminen Valmet-Rauma Liikevaihto 1998 miljoonaa euroa miljoonaa markkaa Henkilöstön määrä Osakkeenomistajia, arviolta Valmet-Rauman muodostaminen 1

4 VALMET-RAUMA LYHYESTI Rauma Oyj:n ja Valmet Oyj:n sulautumisen tuloksena syntyy kansainvälisesti merkittävä teollisuuden prosessijärjestelmiin ja -automaatioon sekä koneiden kehittämiseen ja valmistamiseen erikoistunut yritys. Sulautuvien yhtiöiden liikevaihto (pro forma) oli vuonna 1998 noin 3,7 miljardia euroa (22 mrd. mk) ja liikevoitto 246 miljoonaa euroa (1,5 mrd. mk). Yhtiöillä oli yhteensä työntekijää. Valmet-Rauma muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta. Kuitu- ja paperiteknologian liiketoimintaryhmiä ovat Valmet paperikoneet (paperi-, kartonki- ja jatkojalostuskoneet), Sunds kuitutekniikka (kuitutekniikan laitteet ja prosessit) sekä näihin liittyvät Huoltopalvelut. Automaatio- ja säätöteknologian piiriin kuuluvat Valmet Automation (prosessiautomaatiojärjestelmät), Neles Controls (venttiilit ja virtauksen säätöjärjestelmät) sekä näitä täydentävät Huoltopalvelut. Koneteknologia sisältää neljä liiketoimintaryhmää: Timberjack metsäkoneet, Nordberg kivenmurskaus, Koneiden ja komponenttien valmistus (mm. teollisuusvaihteet ja hydraulimoottorit) sekä Valmet Automotive (henkilöautojen kokoonpano). Valmet-Rauma tulee olemaan johtava yritys kaikilla puukuitujen käsittelyyn liittyvillä alueilla metsäkoneista paperin jatkojalostuskoneisiin. Puukuitujen käsittelyssä yhtiön kilpailuetuna on asiakkaiden tuotantoprosessien ydinosien syvällinen tuntemus. Toinen keskeinen liiketoiminta- ja kasvualue on prosessiautomaatio ja virtauksensäätö. Valmet Automationin ja Neles Controlsin yhdistämisellä yhtiö voi saavuttaa vahvan aseman puunjalostus-, energia-, kemian- sekä öljy- ja kaasuteollisuuden automaatioratkaisujen toimittajana. Huolto- ja varaosatoiminta muodostaa Valmet-Rauman kolmannen tärkeän painopistealueen, jonka kasvun perustana on laaja toimitettu kone- ja laitekanta. Myös tuotantolinjojen modernisointi ja kunnossapito muodostaa selkeän kasvualueen. Valmet-Rauman toimituksista lähes kaksi kolmannesta menee metsäteollisuudelle. Muita merkittäviä asiakasteollisuuksia ovat rakennus- ja maanrakennusteollisuus, energia- ja prosessiteollisuus sekä kaivosteollisuus. Valmet-Rauma on maailmanlaajuinen yritys, jonka pro forma -liikevaihdosta 49 prosenttia tuli Euroopasta, 30 prosenttia Pohjois-Amerikasta ja 21 prosenttia muista maista vuonna Valmet-Raumalla on omaa tuotantoa 12 maassa, omia toimipisteitä 40 maassa sekä laaja jälleenmyyjä- ja edustajaverkosto Liikevaihto milj. e 400 Liikevoitto milj. e Valmet-Rauma lyhyesti

5 AVAINLUVUT Pro forma Milj. e Milj. e Milj. e Milj. e Mmk Liikevaihto Liikevoitto Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja Tilikauden tulos Saadut tilaukset Tilauskanta Investoinnit Tutkimus- ja kehitystoiminta Henkilöstön lukumäärä Oma pääoma Taseen loppusumma Gearing, % 6,8-1,8 15,5 14,6 14,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 19,0 22,6 23,0 16,1 16,1 Oman pääoman tuotto, % 21,9 23,3 22,5 15,8 15,8 Tulos/osake, euroa/markkaa 1,26 1,59 1,77 1,37 8,15 Osinko/osake, euroa/markkaa 0,33 0,47 0,55 (*) 0,59 3,50 (*) Oikaistu kaupantekokurssi , euroa/markkaa 10,82 14,21 12,85 11,43 67,98 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa/markkaa (*) Valmetin ja Rauman hallitusten ehdotukset Liikevaihto markkina-alueittain 1998 Liikevaihto liiketoimintaalueittain 1998 Henkilöstö alueittain 1998 Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue.. 15 % Muut maat % Kuitu- ja paperiteknologia.. 52 % Automaatio- ja säätöteknologia % Koneteknologia % Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue.. 2 % Muut maat % Valmet-Rauma lyhyesti 3

6 JOHDON KATSAUS Useilla teollisuuden toimialoilla meneillään olevat rakenteelliset muutokset ovat johtamassa kohti yhä suurempia maailmanlaajuisia yrityksiä. Tämä kehitys on alkanut ja sen odotetaan kiihtyvän myös metsäteollisuudessa. Yhä useammin asiakasyritystemme tuotantoprosessit sisältävät koko ketjun sellun ja valittujen paperilajien valmistuksesta jatkojalostukseen. Tällöin myös kone- ja järjestelmätoimittajan tulee hallita kokonaisuus mahdollisimman laajasti, vaikka yksittäiset investoinnit ja kehittämistoimenpiteet kohdistuisivatkin prosessin osiin. Kattava tuote- ja palveluvalikoima sekä eri markkina-alueille ulottuva myynti- ja huoltoverkosto vahvistavat yhdistyvän Valmet-Rauman kilpailukykyä entisestään. Laadukkaaseen tuotekehitykseen perustuva johtava asema tärkeimmillä tuotealueilla ja suuren yrityksen voimavarat ovat myös tekijöitä, joita uskomme asiakkaidemme arvostavan heidän kehittäessään oman toimintansa tehokkuutta ja kannattavuutta. 4 Johdon katsaus

7 Metsä- ja muun prosessiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa ja parantamisessa kehittyneen teknologian soveltaminen on avainasemassa. Tavoitteenamme on läheinen ja pitkäjänteinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa uusien tuotteiden ja tehokkaampien tuotantoprosessien kehittämisessä. Toisaalta voimme kohdistaa tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia laajempaan sovelluskokonaisuuteen ja kasvavaan asiakaskuntaan. Vastaavasti asiakkaamme voivat keskittyä tuotteidensa markkinointiin ja jakeluun. Rauman ja Valmetin liiketoimintojen yhdistämisellä parannetaan myös uuden yrityksen kasvuedellytyksiä. Prosessiautomaatio ja virtauksensäätöteknologia muodostavat kokonaisuuden, jolla on entistä vahvempi asema puunjalostus-, energia-, kemian-, sekä öljy- ja kaasuteollisuuden laajojen automaatioratkaisujen toimittajana. Suuri yhteinen asennettu konekanta ja toisiaan osittain täydentävät huoltoverkostot vauhdittavat vakaan ja kannattavan huoltotoiminnan kasvua. Orgaanisen kasvun lisäksi uudella vahvalla yhtiöllä on myös hyvät lähtökohdat strategisiin yritysostoihin ja toimialajärjestelyihin. Sulautuvat yritykset ovat kyenneet säilyttämään hyvän kannattavuustason parin viime vuoden aikana vallinneesta vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Uskomme uudella yrityksellä olevan entistä paremmat edellytykset kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen kaikissa markkinaolosuhteissa. Toimintojen yhdistämisellä saavutettavien vuosittaisten synergiaetujen määräksi olemme alustavasti arvioineet noin 70 miljoonaa euroa, mikä toteutuisi täysimääräisesti vuodesta 2001 alkaen. Kustannuksia voidaan säästää yhdistämällä myynti-, huolto- ja jakeluverkostoja. Hankinnoissa ja komponenttivalmistuksessa syntyy volyymietuja niin oman valmistuksen kuin alihankintojenkin osalta. Myös hallinto- ja tukitoiminnoissa voidaan säästää sekä konsernitasolla että liiketoimintayksiköissä. Molempien yhtiöiden osakkeenomistajat ovat yksimielisesti hyväksyneet sulautumissuunnitelman. Nyt työskentelemme mahdollisimman tehokkaasti suunnitelman toimeenpanemiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi laatimalla yksityiskohtaisia toimenpideohjelmia sekä määrittelemällä tehtäväkokonaisuuksia ja vastuualueita. On ensiarvoisen tärkeää, että toimintamme jatkuu häiriöttömästi muutoksista huolimatta. Valmet-Rauma on erikoistunut koneiden, järjestelmien ja huoltopalvelujen toimittamiseen prosessiteollisuudelle sekä erilaisiin tuotannollisiin käyttökohteisiin. Merkittävin asiakasryhmämme on tällä hetkellä metsäteollisuus. Kehittynyt teknologia, kattava tuote- ja palveluvalikoima sekä asiakkaiden toiminnallisen tehokkuuden jatkuva parantaminen ovat keskeisiä tekijöitä Valmet- Rauman kilpailukykyiselle ja kannattavalle toiminnalle. Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen ja kestävän kehityksen turvaaminen ovat niinikään tärkeä osa asiakkaille tarjottavaa palvelukokonaisuutta. Valmet-Rauman tavoitteena on olla vakiintuneilla toimialoillaan maailmanlaajuisesti johtava yritys. Osaamiselle haetaan jatkuvasti myös uusia sovelluskohteita teknologialtaan tai toimintatavaltaan lähellä olevista tuote- ja asiakasryhmistä, joissa on kokonaiskysyntään ja markkinaosuuteen perustuvia kasvumahdollisuuksia. Strategiamme perimmäisenä tavoitteena on luoda lisäarvoa Valmet-Rauman osakkeenomistajille hyvän sijoitetun pääoman tuoton ja hallitun kasvun kautta. Matti Sundberg Pääjohtaja Heikki Hakala Toimitusjohtaja Johdon katsaus 5

8 KUITU- JA PAPERITEKNOLOGIA Kuitu- ja paperiteknologia -liiketoiminta-alueessa yhdistyvät Valmetin mittava paperi-, paperinjalostus- ja jälkikäsittelykoneisiin liittyvä tietämys sekä Sunds Defibratorin vahva puukuidun jalostamisen osaaminen, jolloin muodostuu poikkeuksellisen laaja paperinvalmistuksen osaamiskokonaisuus. Yhdessä automaatio- ja säätöteknologiaan keskittyvän liiketoiminta-alueen kanssa se pystyy kehittämään alan parhaita prosessiratkaisuja eri puolilla maailmaa toimiville asiakkaille. Juhani Pakkala Viime vuosina sekä Rauma että Valmet ovat vahvistaneet asiakastukitoimintojaan. Aasialaiset asiakkaat ovat tuotantoa kasvattaessaan tilanneet ensisijaisesti uusia koneita, kun taas asiakkaat kypsillä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla ovat investoineet enemmän nykyisen konekannan tehokkuuden, tuotannon laadun ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen. Näin koneiden modernisoinnit, huolto ja uudet innovatiiviset ratkaisut ovat muodostuneet hyvin tärkeiksi sekä Valmet paperikoneille että Sunds Defibratorille. Uusi kuitu- ja paperiteknologiaan keskittyvä liiketoiminta-alue kokoaa nämä toiminnot yhteen ja luo hyvät puitteet kehittää asiakaspalvelua edelleen. Valmetin paperikoneet ja Sunds Defibratorin kuitulinjat ovat tunnetusti edelläkävijöitä alallaan. Tavoitteenamme on synergiaetuja täysimääräisesti hyödyntäen pitää etumatkamme ja luoda voimaltaan ja toimintakyvyltään huipputason kokonaisuus. Paperi- ja kartonkikoneet Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Paperi-, pehmopaperi- ja kartonkikoneet Paperinjalostusjärjestelmät Ilmajärjestelmät VALMET PAPERIKONEET Valmet paperikoneet on alansa johtava toimittaja maailmassa. Liiketoimintaryhmään kuuluvat paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneet, paperinjalostuskoneet, ilmajärjestelmät ja jatkojalostuskoneet. Valmet paperikoneiden toiminta perustuu maailmanlaajuiseen tuotantoverkostoon sekä tiimityöhön yli organisaatiorajojen. Liiketoimintaryhmän tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Italiassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, joiden lisäksi ryhmällä on lisenssivalmistussopimus japanilaisen Sumitomon kanssa ja yhteisyritys Kiinassa. Valmet paperikoneilla on myynti- ja huoltoyhtiöitä kaikilla merkittävillä markkina-alueilla Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. PAPERI- JA KARTONKIKONEET Paperi- ja kartonkikoneet -liiketoimintaryhmän tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat suuret ja keskisuuret paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneet, massankäsittelylaitteet sekä koneiden uusinnat, komponentit ja huolto. Ryhmään kuuluvat myös paperinjalostuskoneet, ilmajärjestelmät ja huoltopalvelut. Paperinjalostuskoneilla parannetaan paperin laatua ja painatusominaisuuksia sekä varmistetaan, että nämä ominaisuudet eivät kärsi paperirullien käsittelyssä. Ryhmään kuuluu paperin päällystyksessä, kiillottamisessa, paperirullien leikkaamisessa, pakkauksessa ja käsittelyssä tarvittavia koneita, laitteita ja järjestelmiä. Ilmajärjestelmien tuotteita käytetään paperinvalmistusprosessissa vedenpoistoon, koneen toiminnan varmistamiseen sekä energiankulutuksen, melun, pölyn ja kosteuden säätämiseen. Huoltopalveluihin kuuluvat asiakasprosessipalvelut, telat ja varaosat. Vuonna 1998 uusien koneiden myynnin osuus paperi- ja kartonkikoneiden liikevaihdosta oli noin 34 prosenttia. Uusintojen, jälkikäsittelyn ja ilmajärjestelmien osuus kasvoi lähes 44 prosenttiin. Huoltopalvelujen osuus oli noin 22 prosenttia. Uuden sukupolven paperikone tuotiin markkinoille Paperi- ja kartonkikoneiden merkittävin teknologiapanos syntyy omissa tutkimus- ja kehityskeskuksissa. Kesäkuussa 1998 markkinoille tuotiin uusi OptiConcept-paperinvalmistuslinja, joka sai erittäin hyvän vastaanoton asiakaskunnassa ympäri maailmaa. 6 Valmet paperikoneet

9 Valmet-paperikoneet Willamette Industries yhtiön hienopaperikone käynnistyi keväällä 1998 Hawesvillen tehtaalla. Valmetin toimittama paperikone oli merkittävimpiä uusien koneiden investointeja Yhdysvalloissa. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue. 20 % Liikevaihto milj. e Liikevoitto milj. e Kuitu- ja vesiprosessien hallinta on noussut paperinvalmistuksen tärkeäksi osaprosessiksi. Yhdessä Raisio Chemicalsin kanssa perustettiin vuonna 1998 Valmet Flootek, jonka tuotteilla parannetaan paperinvalmistusprosessien vesitaloutta. Paperi- ja kartonkikoneiden maailmanlaajuinen markkinointi- ja huoltoverkosto kattaa kaikki tärkeimmät markkina-alueet. Aasian myyntiverkoston rakentamisen jälkeen painopiste on siirtynyt Etelä-Amerikkaan, jossa vuoden 1998 alussa toimintansa aloitti Brasilian myyntikonttori. Huoltotoimintojen kehittämiseen panostettiin strategisten suunnitelmien mukaisesti. Tammikuussa 1998 Thaimaassa avattiin uusi teknologia- ja huoltokeskus, joka on erikoistunut telojen huoltoon, modernisointiin ja pinnoitukseen. Kesäkuussa käynnistyi uusittu huoltokeskus Melbournessa, Australiassa. 14 uutta paperikonetta Sellu- ja paperitehtaiden käyttöaste oli koko vuoden korkea. Markkinasellun hinta kääntyi selvään laskuun sellukapasiteetin lisäännyttyä. Lyhytkuituisen sellun hinta laski erityisen selvästi. Myös paperin hintataso laski lievästi koko vuoden lähinnä tarjonnan lisäännyttyä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla Aasian heikon kysynnän vuoksi. Sellun- ja paperinvalmistajat ovat markkinoiden tasapainottamiseksi pyrkineet edelleen siirtämään investointipäätöksiään. Paperi- ja kartonkikonemarkkinat ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Aasian markkinoilla ainoastaan Kiinassa ja Japanissa on edelleen vireillä uusia koneprojekteja. Pohjois-Amerikassa investoinnit ovat edelleen pääasiassa koneiden uusintoja. Euroopassa on ollut yleisestä markkinakehityksestä poiketen suhteellisen runsaasti investointiprojekteja. Vuonna 1998 Valmetilta tilattiin yhdeksän uutta paperi- ja kartonkikonetta, joista kaksi Kiinaan, kaksi Saksaan, yksi Japaniin, yksi Italiaan, yksi Ranskaan ja yksi Turkkiin. Tilauksista kuusi oli pehmopaperikoneita, yksi hienopaperikone, yksi sanomalehtipaperikone ja yksi kipsikartonkia valmistava kone. Suurin tilatuista pehmopaperikoneista oli ruotsalaisen SCA-konsernin saksalaisen tytäryhtiön SCA Hygiene Paperin tilaus kokonaisesta tehtaasta. Painopaperikonetilaukset edustavat uutta OptiConceptsuunnittelua. Nanping Paper Kiinasta tilasi suuren sanomalehtipaperikoneen ja saksalainen Haindl Papier maailman suurimman LWC-koneen. Jälkimmäinen tulee olemaan myös maailman nopein paperikone, sillä se on suunniteltu toimimaan 2000 metrin minuuttinopeudella. Uusi aluevaltaus oli Takasago Paperin tilaama kipsikartonkikone, joka on ensimmäinen Valmetin kartonkikoneen tilaus Japaniin. Paperi- ja kartonkikoneiden liikevaihto pieneni 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli miljoonaa euroa (1 535 milj. e vuonna 1997). Epäyhtenäinen markkina- ja kuormitustilanne on heikentänyt ryhmän liikevoittoa, joka laski 20 prosenttia ja oli 96 miljoonaa euroa (120 milj. e). Uusia tilauksia saatiin yhteensä miljoonan euron arvosta (1 272 milj. e), mikä oli kolme prosenttia Valmet paperikoneet 7

10 KUITU- JA PAPERITEKNOLOGIA Jatkojalostuskoneet Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Jatkojalostusleikkurit Tyhjömetallointilaitteet Syväpaino- ja fleksopainokoneet Auki- ja kiinnirullaimet Erikoispäällystys- ja laminointikoneet vähemmän kuin vuonna Tilauskannan arvo oli vuoden lopussa 788 miljoonaa euroa (962 milj. e) eli 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna Paperi- ja kartonkikoneet -ryhmän palveluksessa oli vuoden lopussa henkilöä (8 318 henkilöä). Valmetin toimittamia kokonaisia paperi- ja kartonkikoneita käynnistyi vuoden aikana 14 eli kolme enemmän kuin edellisenä vuonna. Kahdeksan konetta aloitti painopaperin, yksi kartongin ja viisi pehmopaperin valmistuksen. Merkittävimmät käynnistykset olivat UPM- Kymmenen Rauman tehtaan LWC-paperikone, Norske Skog Golbeyn sanomalehtipaperikone Ranskassa, Riau Andalan Pulp and Paper -yhtiön hienopaperikone Indonesiassa, Willametten hienopaperikone Yhdysvalloissa, Stora-konsernin Port Hawkesburyn tehtaan SC-paperikone Kanadassa ja Shandong Chenmingin hienopaperikone Kiinassa. Huoltopalvelujen kysyntä jatkui vakaana. Telahuoltoverstaiden investoinnit Pohjois-Amerikassa, Thaimaassa ja Australiassa ovat antaneet mahdollisuuden solmia mittavia telahuoltosopimuksia. Huoltopalvelujen tuotevalikoimaa ja palveluvalmiuksia on kehitetty edelleen paperiteollisuuden prosessien ja laitteiden käytettävyys- ja tehokkuusvaatimusten mukaan. Paperikonehuoltotoimintojen arvioidaan kasvavan noin 15 prosenttia vuodessa. Vuonna 1998 huollon osuus paperi- ja kartonkikoneiden liikevaihdosta oli noin viidennes, mikä on vuositasolla 300 miljoonaa euroa eli noin 1,8 miljardia markkaa. Lähiajan näkymät Paperi- ja kartonkituotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan vuonna 1999, joskin jonkin verran hitaammin kuin edellisenä vuonna. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on suunnitteilla joitakin paperikoneprojekteja, joiden ajoitus kuitenkin riippuu paperin hintatason kehityksestä. Aasiassa projekteja on vireillä etenkin Kiinassa. Vuonna 1999 liiketoiminnan painopisteen arvioidaan olevan koneiden uusinnoissa ja huollossa. JATKOJALOSTUSKONEET Jatkojalostuskoneita valmistavat italialainen Valmet Rotomec ja englantilainen Atlas Converting. Valmet Rotomec on erikoistunut pakkausteollisuuden syvä- ja fleksopainokoneisiin sekä erikoispäällystys- ja laminointikoneisiin. Rotomecin valmistamilla koneilla käsitellään erilaisia pakkausmateriaaleja, kuten paperia, kartonkia, alumiinia ja muovikalvoa. Rotomec tekee myös tapettien ja muiden sisustusmateriaalien valmistamiseen käytettäviä painokoneita. Atlas on erikoistunut pituus- ja arkkileikkureihin, rullaimiin, auki- ja kiinnirullauskoneisiin, automaattisiin saumauslaitteisiin sekä tyhjömetallointilaitteisiin, joilla kaikilla käsitellään mm. paperia, filmiä ja alumiinikalvoa. Atlas on maailman johtavia pituusleikkureiden valmistajia, jonka koneita käytetään pääasiassa filmi- ja pakkausteollisuudessa. Suuri kysyntä on lähes kaksinkertaistanut Atlaksen liikevaihdon viime vuosien aikana. Valmet on maailman suurimpia jatkojalostuskoneiden toimittajia ja alalla nähdään kiinnostavia kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia. Vahva tuotekehitys takaa kilpailukyvyn Jatkojalostuskoneet-yksikkö on kehittänyt menestyksellisesti uuden sukupolven syväpainokoneita, jotka yhdessä kattavan fleksopainokonevalikoiman kanssa vahvistavat Valmetin asemaa jatkojalostuksen painokoneiden toimittajana. Onnistunutta kehitystyötä edustaa Rotomec R -syväpainokone, jota on toimitettu kahden viime vuoden aikana lähes 30 eri puolille maailmaa. Valmet Rotomec on myös toimittanut kaikkien aikojen nopeimman tarrapaperin päällystyslinjan keskieurooppalaiselle asiakkaalle. Atlas Convertingin arkkileikkuriliiketoiminta on käynnistynyt lupaavasti ja ensimmäiset laitteet on toimitettu Saksaan, Turkkiin ja Kiinaan. Pituusleikkureiden kilpailukykyä on pidetty yllä tuoteparannusten ja kehitystyön avulla, mikä on mahdollistanut muun muassa leikkausnopeuden noston. Valmet on kehittänyt uuden sukupolven tyhjömetallointilaitteet pääasiassa elintarviketeollisuudessa käytettävien muovikalvojen metallointiin. Tuotekehityksellä on vähennetty metalloinnissa tarvittavan alumiinin kulutusta ja alennettu samalla materiaalikustannuksia. Jatkojalostuskoneet on myös hankkinut oikeudet uuteen päällystysteknologiaan, jonka odotetaan lisäävän erikoispäällystyskoneiden myyntiä. 8 Valmet paperikoneet

11 Valmet-jatkojalostus Atlas Converting on erikoistunut jatkojalostusteollisuuden pituus- ja arkkileikkureiden valmistukseen. Leikkureilla käsitellään muun muassa paperia, filmiä ja alumiinikalvoa. Vuoden 1998 tapahtumat Jatkojalostuskoneiden liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 185 miljoonaa euroa (145 milj. e). Liikevaihdon kasvu johtui pääasiassa konserniin liitettyjen Atlas-yhtiöiden laskemisesta mukaan alkaen. Ryhmän liiketappio oli yhdeksän miljoonaa euroa (liikevoitto 1 milj. e). Tuloksen heikkeneminen johtui pienemmistä toimitusmääristä, kiristyneestä kilpailusta sekä punnan vahvasta arvosta. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 961 (1009). Jatkojalostuskoneet sai uusia tilauksia 152 miljoonan euron arvosta (137 milj. e). Kasvua heikensi vähäinen kysyntä Aasian markkinoilla. Jatkojalostuskoneet on menestynyt kohtuullisen hyvin vaikeilla markkinoilla hyvien tuotteidensa ja tehokkaan tuotantonsa ansiosta. Jatkojalostuskoneiden tilauskanta oli vuoden lopussa 68 miljoonaa euroa (105 milj. e). Jatkojalostuskoneiden valmistamien arkkileikkureiden tilauskanta pysyi hyvänä, mutta pituusleikkureiden kysyntä oli heikompi. Sen sijaan painokoneiden toimitusmäärät ja markkinaosuudet ovat kasvaneet jatkuvasti onnistuneen tuotekehitystyön seurauksena. Lähiajan näkymät Markkinatilanne jatkuu kireänä myös vuonna 1999, vaikka tuoteparannukset ovatkin tuottaneet tulosta. Erityisesti Aasiassa on nähtävissä merkkejä kohentuneesta kysynnästä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa jatkojalostuskoneiden tilauskanta on kuitenkin tyydyttävä. Kannattavuuden parantamiseksi on käynnistetty kustannuksia vähentäviä toimenpiteitä. SUNDS KUITUTEKNIIKKA Sunds Defibrator on maailman johtavia puukuitujen jalostamiseen tarkoitettujen laitteiden ja prosessien toimittajia. Sunds Defibrator kehittää ja suunnittelee laitteita ja prosesseja kemialliseen, mekaaniseen ja kiertokuitupohjaiseen massanvalmistukseen sekä puunkäsittelyyn ja kuitulevyjen valmistukseen. Kaksi kolmasosaa toimituksista menee sellu- ja paperiteollisuudelle ja yksi kolmasosa kuitulevyteollisuudelle. Vara- ja kulutusosien sekä huoltopalvelujen myynti on vakaa ja kasvava osa liiketoimintaa. Sunds Defibrator valmistaa koneidensa ja laitteidensa tärkeimmät komponentit itse ja teettää loput alihankintana. Ydinkomponentteja valmistetaan Sundsvallissa, Ruotsissa ja Valkeakoskella, Suomessa. Tämän lisäksi kulutusosia kuten jauhinteriä tehdään Suomessa, Ruotsissa ja Japanissa. Tutkimus- ja tuotekehityskeskus sijaitsee Sundsvallissa. Sunds Defibrator käyttää alihankkijoina myös Valmet-Rauman koneiden ja komponenttien valmistus -liiketoimintaryhmän Porin ja Loviisan konepajoja. Vara- ja kulutusosia sekä huoltopalveluja tarjoavat asiakaspalvelukeskukset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Tuotteet myydään myyntiyhtiöiden, joita on 38 maassa, ja paikallisten edustajien muodostaman myyntiverkoston kautta. Kuitutekniikkaryhmä on organisoitu kolmeen päädivisioonaan Sunds kuitutekniikka -liiketoimintaryhmä on jaettu kolmeen divisioonaan: kemialliseen Sunds kuitutekniikka 9

12 KUITU- JA PAPERITEKNOLOGIA Sunds kuitutekniikka Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Puunkäsittelytekniikka Kemiallinen massatekniikka Mekaaninen massatekniikka Kiertokuitutekniikka Massankäsittelytekniikka Massan kuivaus- ja paalaustekniikka Kuitulevytekniikka Lastulevytekniikka massatekniikkaan, joka kattaa täydelliset puunkäsittelylinjat ja laitteet massan kuivaukseen ja paalaukseen sekä mekaaniseen massatekniikkaan ja kuitulevytekniikkaan. Kemiallinen massanvalmistus Kemiallisen massan valmistuksessa puuhakkeesta irrotetaan kemiallisesti paperinvalmistukseen soveltuvat puukuidut. Kemiallista massaa käytetään korkealaatuisten painopapereiden valmistukseen muun muassa sen vahvuuden, väriominaisuuksien ja hyvien painatusominaisuuksien vuoksi. Sunds Defibrator toimittaa kaikkia kemiallisen massan valmistuksessa tarvittavia laitteita sekä erikseen että kokonaisina kuitulinjoina. Sunds Defibrator on johtava eräkeittomenetelmän laitteiden toimittaja. Laatuominaisuuksilla ja prosessin joustavuudella mitattuna SuperBatch on tällä hetkellä tehokkain massan eräkeittomenetelmä. Kemiallisen massanvalmistuksen laitteet ja prosessit, jotka sisältävät puunkäsittelyn, massan kuivauksen ja paalauksen, muodostivat noin 50 prosenttia Sunds Defibratorin liikevaihdosta. Mekaaninen massanvalmistus Mekaanisen massan valmistuksessa puuhake muutetaan kuiduiksi mekaanisesti hiertämällä tai jauhamalla. Mekaaninen massanvalmistus kuluttaa runsaasti energiaa ja vaatii raaka-aineeksi mieluiten pitkäkuituista puuta, esimerkiksi kuusta tai mäntyä. Mekaanisesti valmistettua massaa käytetään lähinnä sanoma- ja aikakausilehtipaperin sekä joidenkin kartonkilaatujen valmistukseen. Sunds Defibrator on johtava kuumahierremassan (TMP), kemihierremassan (CTMP) ja kemimekaanisen massan (CMP) laitteiden ja prosessien toimittaja. Oleellinen osa mekaanisen massan valmistusta on jauhinterien valmistus ja kehitys. Jauhinterät vaikuttavat merkittävästi prosessin lopputuloksen laatuun ja energian kulutukseen. Mekaanisen massanvalmistuksen laitteet ja prosessit muodostivat noin 33 prosenttia liikevaihdosta. Sunds Defibrator toimittaa laitteita myös kiertokuitupohjaisen massan valmistukseen, jossa jätepaperista kerätään käyttökelpoinen kuitu poistamalla paperista muste ja ylimääräiset kuituainekset. Kiertokuitutekniikkaan perustuva massanvalmistus on tasaisesti kasvava liiketoiminnan alue. Levyteollisuus Levyteollisuusdivisioona toimittaa kuitulevyn, pääasiassa MDF-levyn (medium density fiberboard), lastulevyn sekä OSB-levyn (oriented strand board) valmistukseen tarkoitettuja tehtaita ja laitteita. Sunds Defibrator on maailman johtavia MDF-tuotantolaitosten toimittajia. Levyjä käytetään lähinnä rakennus- ja huonekaluteollisuudessa. Levyteollisuus muodosti noin 17 prosenttia Sunds kuitutekniikkaryhmän liikevaihdosta. Tuotekehitys tähtää kokonaisvaltaiseen teknologiseen paremmuuteen Sunds Defibratorin tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy asiakkaan prosessien tuottavuuden lisäämiseen, ympäristövaikutusten pienentämiseen ja lopputuotteiden laadun parantamiseen. Viimeisimpiä kehitysprojekteja ovat valkaistun kemiallisen massan tuotantoon kehitetty Twin- Roll-kuitulinja, aiempaa vähemmän energiaa kuluttava mekaanisen massan Thermopulp - valmistusmenetelmä ja uusi MDF-levyjen valmistusmenetelmä, joka pienentää tuotantokustannuksia ja parantaa tuotteiden laatua. Laiteuusinnat ja hyvä huoltopalvelujen kysyntä leimasivat vuotta 1998 Selluteollisuus investoi vuonna 1998 etupäässä prosessien tuottavuuteen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Mittavia uusinvestointeja ei käynnistetty. Kuitutekniikan laitteiden ja tuotantolaitosten kysyntä oli vaimeaa. Tärkeiden Kaakkois-Aasian markkinoiden laman vaikutukset näkyivät läpi vuoden. Joitakin uusia projekteja oli vireillä lähinnä Etelä- Amerikassa ja Euroopassa. Sellutehtaiden melko korkeat käyntiasteet pitivät kuitenkin korvaus- ja uusintainvestointien sekä varaosien ja huoltopalvelujen kysynnän hyvänä. Kuitulevyteollisuuden laitteiden ja prosessien kysyntä oli edelleen vähäistä. Sunds Defibratorin liikevaihto vuonna 1998 laski 27 prosenttia 408 miljoonaan euroon (557 milj. e). Liikevaihdon lasku johtui lähinnä isojen projektitoimitusten vähäisyydestä, sillä olemassa olevien tehtaiden tuotantoprosessin osia uusittiin edelleen sekä varaosia ja huoltopalveluja myytiin hyvin. Alkuvuoden aikana toimitettiin viimeiset erät vuonna 1997 saadusta mittavasta Kaakkois-Aasian projektitilauksesta Musin sellutehtaaseen. Pääosa vuoden toimituksista muodostui useista pienemmistä laitetoimituksista Eurooppaan ja Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Liikevoitto oli 24 miljoonaa euroa (31 milj. e). 10 Sunds kuitutekniikka

13 Sunds kuitutekniikka Heinäkuussa Sunds Defibrator vahvisti asemaansa levyteollisuuden kokonaisten tuotantoratkaisujen toimittajana hankkimalla ABB Fläkt Industri AB:ltä puukuitujen kuivaus- ja sirottelutekniikkaan liittyvät toiminnot. Niinikään heinäkuussa solmittiin sopimus Twin- Wire-puristinten tuoteoikeuksien ostamisesta Kvaerner Pulp and Paperilta. TwinWire-puristimia käytetään pääasiassa mekaanisessa ja kiertokuitupohjaisessa massan valmistuksessa. Puristintekniikan merkitys on keskeinen ympäristöystävällisempien valkaisumenetelmien kehittämisessä. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue. 32 % Muut % Liikevaihto milj. e 800 Sunds Defibrator toimitti syyskuussa täydellisen TMP-tehtaan sanomalehtipaperin valmistukseen Industrias Forestales S.A.:lle (Inforsa) Nacimientoon, Chileen. Lähiajan näkymät Sunds Defibratorille tärkeitä massa- ja paperiteollisuuden maailmanmarkkinoita leimaa edelleen epävarmuus, mikä näkyy investointipäätösten varovaisuutena. Euroopassa on joitakin merkkejä investointihalukkuuden lisääntymisestä ja vireillä eräitä uusia massa- ja paperiteollisuuden projekteja. Pohjois-Amerikassa investointien odotetaan edelleen kohdistuvan lähinnä nykyisten tehtaiden tehokkuuden parantamiseen. Kaakkois-Aasian markkinoilla tilanne on vakiintunut, mutta markkinoiden ei uskota selkeästi elpyvän aivan lähitulevaisuudessa. Etelä-Amerikassa on ollut vireillä sekä sellu- että levyprojekteja, mutta viime aikaiset Brasilian talousvaikeudet saattavat lykätä investointipäätöksiä. Levyteollisuuden näkymät ovat varovaisen optimistiset etenkin Euroopassa. Varaosa- sekä huoltopalvelutoiminnan arvioidaan jatkuvan vahvana Liikevoitto milj. e Uusia tilauksia saatiin 333 miljoonan euron arvosta (408 milj. e). Isojen projektitilausten puuttuminen laski uusien tilausten määrää 18 prosenttia viime vuodesta. Vuoden 1998 aikana saadut tilaukset olivat lähinnä selluteollisuuden prosessien tehokkuutta ja tuottavuutta parantavia sekä ympäristövaikutuksia pienentäviä uusintainvestointeja. Vuoden merkittävimpiä yksittäisiä tilauksia oli puuvaraston modernisointi ja sellulinjan laajennus saksalaiselle Zellstoff und Papierfabrik Rosenthal GmbH & Co:lle. Tilauskanta oli vuoden lopussa 154 miljoonaa euroa (233 milj. e) Sunds kuitutekniikka 11

14 AUTOMAATIO- JA SÄÄTÖTEKNOLOGIA Valmet Automationilla ja Neles Controlsilla on prosessiautomaatio- ja virtauksensäätöratkaisujen toimittajina vahva maailmanlaajuinen asema. Näiden toimintojen yhdistäminen luo osaamiskokonaisuuden, joka kattaa kaikki kolme liiketoiminnan pääaluetta - automaatiojärjestelmät, automaatti- ja säätöventtiilit sekä prosessimittaukset ja analysaattorit. Prosessiautomaatiomarkkinat ovat muuttumassa digitaalisten tuotteiden ja sovellusten nopean kehityksen myötä. Kehityssuunta tarjoaa Automaatio- ja säätöteknologia -liiketoiminta-alueelle uusia mahdollisuuksia ratkaista nykyisten asiakasteollisuuksien tarpeita ja vallata myös uusia markkinoita. Arto Aaltonen Neles Controlsin ja Valmet Automationin yhteistyön perustana on vankka teknologinen osaaminen, maailmanlaajuinen verkosto ja hyvät taloudelliset mahdollisuudet teknologian ja tuotteiden innovatiiviseen kehittämiseen. Myynti- ja huoltoverkostojen yhdistäminen tehostaa myyntiä ja säästää kustannuksia. Valmet Automation Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Automaatiosovellukset ja -ratkaisut Prosessimittaukset Käynnin ja kunnonvalvonnan järjestelmät Kaukokäyttöjärjestelmät VALMET AUTOMATION Valmet Automation kilpailee kansainvälisillä markkinoilla maailman suurimpien automaatiotoimittajien kanssa erikoistumalla ja soveltamalla uusinta teknologiaa. Valmet Automation toimii maailmanlaajuisesti asiakassegmentointiin perustuvan rakenteen mukaisesti. Yhtiö kehittää, toimittaa ja huoltaa laajoja, tarvittaessa koko tehtaan kattavia mittaus- ja automaatioratkaisuja. Niitä käytetään paperi- ja sellutehtaiden, voimalaitosten, rikinpoistolaitosten, öljy- ja kaasuputkistojen sekä muiden teollisuusprosessien mittaamiseen, valvontaan, automaattiseen ohjaukseen sekä prosessitiedon hallintaan. Valmet Automation edelläkävijä uuden teknologian hyödyntäjänä Valmet Automation hyödyntää tuotteissaan uusinta teknologiaa ja on viimeisen viiden vuoden aikana käyttänyt tuotekehitykseen yhteensä yli 94 miljoonaa euroa. Tuotekehityksen painopiste on suurelta osin siirretty ohjelmistoihin, erikoismittauksiin sekä teollisuuskohtaisiin sovellutuksiin. Valmet Automationista on viime vuosina tullut alansa edelläkävijä uusien teknologioiden soveltajana prosessiautomaatiossa. Tuotevalikoima on valituilla erikoistumisalueilla kattava käsittäen mm. suuret automaatiojärjestelmät, kaukokäytön, prosessien käytettävyyden ja kunnonvalvonnan, suoraan prosesseista tehtävät erikoismittaukset, laboratoriomittaukset, säätöjärjestelmät, sekä tehtaiden tietojenkeruun, informaationkäsittelyn ja systeemi-integroinnin ohjelmistot. Toimitukset tapahtuvat asiakasprojekteina, joihin liittyy huomattava määrä suunnitteluja käyttöönottotyötä. Toimitusten jälkeisen asiakaspalvelun osuus kasvoi viime vuonna noin viidennekseen liikevaihdosta. Huoltoa ja asiakaspalvelua hoidetaan maailmanlaajuisen, 30 maassa toimivan verkoston avulla. Valmet Automation on avannut internetverkkoon perustuvan sähköisen palvelukonseptin. Automation@Store palvelukokonaisuuden välityksellä asiakkaat voivat tilata laitteita ja niiden varaosia, ohjelmistoja, tuotedokumentteja, käsikirjoja ja koulutuspalveluja, sekä käyttää näihin pohjautuvia palveluja. Automation@Store on maailmanlaajuisesti eräs automaatioalan kattavimmista sähköisen kaupankäynnin ja palvelutuotannon sovelluksista. Elokuussa esiteltiin paperikoneen märkäosan mittaukseen ja hallintaan kehitetty Rmi, joka korvaa markkinajohtajuuden saavuttaneen Kajaani RM-200-analysaattorin. Samoin elokuussa esiteltiin Valmet PaperLabi, paperitehtaille tarkoitettu laboratorioautomaatti, joka korvaa pitkään markkinoilla olleet Kajaani PaperLab-tuotteet. Uudessa PaperLabi:ssä on lisätty mittausnopeutta sekä kehitetty tietojenkäsittelyn, raportoinnin ja internetin kautta tapahtuvan tiedonsiirron ominaisuuksia. Loka- 12 Valmet Automation

15 Valmet Automation Valmet Automationista on viime vuosina tullut alansa edelläkävijä uusien teknologioiden soveltajana prosessiautomaatiossa. Damatic XDi-automaatiojärjestelmä kattaa UPM-Kymmenen Rauman paperitehtaan PK4:n kaikki toiminnot. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue.. 6 % Muut % Liikevaihto milj. e Liikevoitto milj. e kuussa esiteltiin automaatiojärjestelmä Damatic XDi:n uusin versio, seuraava askel kohti avointa prosessiautomaation, tiedonhallinnan ja tehtaanlaajuisen tietojenkäsittelyn kokoavaa järjestelmäarkkitehtuuria. Uuden sukupolven käynnin- ja kunnonvalvontajärjestelmä, Sensodec 6S, valvoo ja analysoi koneen osien kuntoa sekä antaa kattavan kuvan kunnonvalvonnan kannalta tärkeistä kohteista. Sensodec 6S:n käyttöalue kattaa paperikoneiden lisäksi myös muut koneet ja laitokset. Valmet Automationin patentoidulle IQTension-menetelmälle myönnettiin lokakuussa Ranskan paperi- ja sellutehtaiden yhdistyksen ATIPin arvostettu innovaatiopalkinto. IQTension mittaa paperiradan poikittaisen kireyden ilman liikkuvia osia. Paperiradan kireyden vaihtelut aiheuttavat painokoneissa painojäljen laadun vaihtelua ja paperiradan katkoja. Vuoden 1998 tapahtumat Vuonna 1998 Valmet Automationin liikevaihto kasvoi ja oli 274 miljoonaa euroa (273 milj. e). Liikevaihdon kasvua rajoitti epätyydyttävä kysyntä vuoden 1997 loppupuolella ja siitä johtuva alkuvuoden 1998 tuotannon matala kuormitus. Liikevoitto pieneni 13 prosenttia ja oli 15 miljoonaa euroa (17 milj. e). Tulos heikkeni, koska vuoden alkupuolen kapasiteetin käyttöaste jäi matalaksi, tervehdyttämistoimista aiheutui kertakustannuksia ja hintakilpailu jatkui tiukkana. Vuoden 1998 kolmannen vuosikolmanneksen laskutus ja tulos oli kuitenkin hyvä. Saatujen tilausten määrä kasvoi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja oli 282 miljoonaa euroa (249 milj. e). Tilauskanta oli vuoden lopussa 125 miljoonaa euroa (122 milj. e). Valmet Automationin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa (2 058). Markkinatilanne oli poikkeuksellisen epäyhtenäinen ja vaihteleva Aasian kysynnän nopean pudotuksen jälkeen. Manner-Euroopassa kysyntä elpyi odotettua enemmän ja osittain korvasi muiden markkinoiden alavireisyyttä. Merkittäviä tilauksia saatiin sekä Etelä-Amerikasta että Aasiasta, erityisesti Kiinasta. Kotimaan kysyntä heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Marraskuussa ostettiin GSE-yhtiöltä kilpaileva SCADA-toiminta. Uutena aluevaltauksena aloitettiin VISI-liiketoiminta (Valmet Information System International), joka kohdistetaan Pohjois-Amerikan energiateollisuuden säännöstelyn purkamisen myötä syntyviin uusiin mahdollisuuksiin. Näistä tärkeimpiä ovat Internetiin perustuvat asiakastietojen hallinta- ja kaupankäyntijärjestelmät sekä reaaliaikaisen tuotantotiedon, eli SCADA-järjestelmistä saatavan tiedon yhdistäminen elektronisiin kauppapaikkoihin. Lähiajan näkymät Vuoden alun tilauskanta on tyydyttävä, mutta painottuu vuoden jälkipuoliskon toimituksiin. Alkuvuoden kysynnän oletetaan pysyvän viime vuoden vastaavan ajankohdan hyvällä tasolla. Uusien ja uudistettujen tuotteiden arvioidaan kasvattavan osuuttaan tilauskannassa. Toteutetut tervehdyttämistoimet nostavat tuottavuutta ja pienentävät laatukustannuksia. Valmet Automation 13

16 AUTOMAATIO- JA SÄÄTÖTEKNOLOGIA Neles Controls Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Säätö- ja sulkuventtiilit Toimilaitteet Asennoittimet Digitaaliset venttiiliohjaimet Ohjelmistotuotteet NELES CONTROLS Neles Controls on maailman johtavia prosessiteollisuuden venttiilien ja säätöratkaisujen toimittajia. Tärkeimmät asiakastoimialat ovat sellu- ja paperiteollisuus, öljynjalostus- sekä petrokemian- ja kemianteollisuus. Tuotevalikoima kattaa sekä perinteiset sulkuventtiilit että älykkäät säätöventtiilit sekä niihin liittyvät ohjelmistotuotteet. Vuonna 1997 uudistetun strategian, rakenteen ja nimen mukaisesti Neles Controls keskittyy säätöventtiilien ja digitaalisten säätöratkaisujen kehittämiseen. Asiakkaille tuotetaan ratkaisuja prosessien virtauksia koskevan tiedon tehokasta keräämistä ja analysointia varten. Neles Controls on edelläkävijä digitaalisen venttiiliteknologian kehittäjänä. Neles Controlsilla on tuotantolaitokset Suomessa, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Brasiliassa ja Ranskassa sekä yhteisyritys Kiinassa. Tuotteet myydään maailmanlaajuisen jakeluverkoston kautta, johon kuuluu omia myyntiyhtiöitä 30 maassa ja paikallisia jakelijoita. Huoltopalvelukeskuksia on 31 eri puolilla maailmaa. Toiminta organisoitu asiakastoimialojen mukaan Neles Controls toimii tärkeimpien asiakasteollisuuksien mukaan jakaantuneena maailmanlaajuisesti toimiviin prosessi- ja energiadivisioonaan sekä puunjalostusdivisioonaan. Divisioonat kehittävät ja markkinoivat räätälöityjä tuote- ja prosessinsäätöratkaisuja asiakkaidensa erityistarpeiden mukaan. Divisioonat toimivat yhdessä urakoitsijoiden, insinööritoimistojen, laitetoimittajien ja loppuasiakkaiden kanssa. Prosessi- ja energiadivisioona palvelee öljynjalostuksen, petrokemian ja kemianteollisuuden parissa toimivia yrityksiä, jotka edellyttävät vaativiin prosessiolosuhteisiin soveltuvia säätöventtiiliratkaisuja. Divisioonan osuus Neles Controlsin toimituksista oli yli 40 prosenttia. Puunjalostusdivisioona kuuluu maailman johtaviin venttiilien ja virtauksen säätöratkaisujen toimittajiin. Asiakaskuntaan kuuluvat lähes kaikki merkittävät sellu- ja paperiyhtiöt sekä tärkeimmät laitevalmistajat. Puunjalostusdivisioonan osuus kaikista Neles Controlsin toimituksista oli lähes 30 prosenttia. Neles Controlsin kolmas, Pohjois-Amerikassa toimiva Jamesbury-divisioona, toimittaa asiakkailleen perinteisiä käsikäyttöisiä ja automaattisia sulkuventtiileitä itsenäisten jälleenmyyjien kautta. Jamesburyn osuus Neles Controlsin toimituksista oli noin 30 prosenttia. Neles Controlsiin kuuluva Control CAD Oy on erikoistunut säätöteknologian ohjelmistoihin sekä prosessien mallintamiseen ja simulointiin. Tuotekehitys keskittyy digitaalisen säätötekniikan soveltamiseen Neles Controls on kehittänyt uusia, asiakkaidensa prosessien hallittavuutta parantavia digitaalisen säätötekniikan tuotteita, ohjelmistoja ja järjestelmiä. Kenttälaitteiden luotettavuutta ja käyttöikää lisäävät erityisesti tuotteiden ennakoivaan kunnossapitoon liittyvät ominaisuudet. Vuonna 1998 markkinoille tuotiin useita uutta teknologiaa soveltavia tuotteita. Field Browser järjestelmällä valvotaan automaattisesti ns. älykkäiden kenttälaitteiden kuntoa laitoksen käydessä, jolloin voidaan ennakoida mekaanisia ongelmia ja välttää turhat seisokit. Järjestelmä kerää prosessilaitoksen kenttälaitteiden kanssa tietoa säätöventtiilien toiminnasta ja välittää hälytysrajan ylittävät tiedot huoltohenkilöstön sähköpostiin tai matkapuhelimeen ennen häiriöiden syntymistä. Yhdistetyllä säätöventtiilillä ja virtausmittarilla, NelFlowlla, voidaan mitata selvästi aiempaa edullisemmin erityisesti suurten putkien virtauksia ja virtauksia, joiden mittaaminen on ollut teknisesti vaikeaa. Kannattavuus parani sisäisillä toimilla Prosessi- ja energiateollisuudessa lähinnä petrokemian teollisuus investoi vuonna 1998 nykyisten tuotantolaitosten ylläpitoon ja uusiin laitoksiin. Myös petrokemian teollisuuden venttiilien ja virtauksen säätöjärjestelmien kysyntä oli hyvä. Sellu- ja paperiteollisuuden investoinnit sen sijaan keskittyivät pääasiassa prosessien tehokkuutta parantaviin uusinta- ja täydennysinvestointeihin. Uusinvestointien vähäisyys heikensi venttiilien ja säätöratkaisujen kysyntää. Sellu- ja paperiteollisuuden korkeat käyttöasteet pitivät kuitenkin yllä tasaista varaosien ja huoltopalveluiden kysyntää. Ennusteet USA:n talouskasvun heikentymisestä vähensivät Jamesburyn tuotteiden kysyntää vuonna Neles Controls

17 Neles Controls Neles Controlsin suorituskykyistä Finetrol-kiertoistukkasäätöventtiiliä voidaan käyttää käytännöllisesti katsoen kaikissa teollisuuden prosesseissa. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue.. 13 % Muut % Liikevaihto milj. e Liikevoitto milj. e Neles Controlsin liikevaihto oli 323 miljoonaa euroa (325 milj. e) eli vajaan prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Prosessi- ja energiadivisioonan liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Puunjalostusteollisuusdivisioonan liikevaihto puolestaan laski sellu- ja paperiteollisuuden investointiaktiviteetin ja erityisesti Kaakkois-Aasian markkinoiden hiljennyttyä. Jamesburyn liikevaihto laski vuoteen 1997 verrattuna. Vuoden 1998 liikevoitto kasvoi merkittävästi 42 prosenttia 23 miljoonaan euroon (16 milj. e). Kannattavuuden nousu oli erityisesti toiminnan sisäisen tehostamisen ja vuoden 1997 lopun organisaation uudistamisen ansiota. Myös viime vuoden alussa käynnistyneestä Quickon-Time -projektista syntyi merkittäviä tuloksia etenkin Pohjois-Amerikassa. Projektin tavoitteena oli toimitusaikojen puolittaminen ja toimitusvarmuuden lisääminen. Neles Controlsin uusi asennoitintehdas käynnistettiin syyskuussa Helsingissä. Uusi tehdas vahvistaa Neles Controlsin asemaa digitaalisten säätö- ja automaatioratkaisujen sekä niihin liittyvien palvelujen tuottajana. Tämän tuotesegmentin toimitusmäärät ovat olleet nopeassa kasvussa. Uusia tilauksia saatiin 306 miljoonan euron arvosta eli 11 prosenttia edellisvuotista vähemmän (344 milj. e). Uusien tilausten väheneminen johtui lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden venttiilien aiempaa heikommasta kysynnästä kaikilla markkina-alueilla sekä Jamesbury-divisioonan tuotteiden kysynnän laskusta. Puunjalostusdivisioonan tärkeimmät tilaukset tulivat Euroopasta. Prosessi- ja energiadivisioona sai uusia tilauksia hyvin viimeistä vuosineljännestä lukuunottamatta, jolloin venttiilien ja virtauksen säätöjärjestelmien kysyntä kääntyi laskuun. Uusia tilauksia saatiin eniten Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, mutta edelleen myös esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta. Jamesburyn tuotteiden kysyntä oli Pohjois-Amerikassa hyvä ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, mutta vaimeni toisella puoliskolla. Neles Controlsin tilauskanta laski vuoden alun tasosta ja oli 67 miljoonaa euroa (89 milj. e) vuoden lopussa. Lähiajan näkymät Öljyn ja muoviraaka-aineiden matalien hintojen sekä alan nopean konsolidoitumisen arvioidaan hidastavan prosessi- ja energiateollisuuden investointitahtia. Prosessi- ja energiateollisuuden venttiilien ja virtauksen säätöjärjestelmien kysynnän arvioidaan jatkuvan hieman vuotta 1998 vaimeampana. Epävarmuus sellu- ja paperimarkkinoilla piti teollisuuden investointiaktiviteetin vähäisenä ja venttiilien kysynnän lievässä laskussa vuonna Kysynnän ei odoteta nopeasti kääntyvän kasvuun. Jamesburyn tuotteiden kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 1998 tasolla Neles Controls 15

18 KONETEKNOLOGIA Timberjack Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Harvesterit Kaatokasauskoneet Kuormatraktorit Runkojuontokoneet Puutavaranosturit Metsäkoneiden lisälaitteet Puutavaran- ja hakkeenkuljetusperävaunut, erikoiskuljetuskalusto TIMBERJACK METSÄKONEET Timberjack suunnittelee, valmistaa ja markkinoi metsäkoneita puun kaatoon, kuljetukseen ja lastaukseen. Lisäksi se tarjoaa jälleenmyyjiensä kautta asiakkailleen monipuolisia huolto-, varaosa- ja koulutuspalveluja. Vuonna 1998 Timberjack oli maailman johtava metsäkonevalmistaja. Sen osuus maailman metsäkonemarkkinoista oli lähes 30 prosenttia. Tärkeimpiä loppuasiakkaita ovat yksityiset urakoitsijat, esimerkiksi Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, sekä metsäyhtiöt, lähinnä Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Timberjackin metsäkoneita käytetään yli 80 maassa. Timberjack valmistaa metsäkoneitaan Suomessa, Kanadassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Tuotevalikoima kattaa noin 90 prosenttia maailman koneellisen puunkorjuun tarpeista. Timberjackin päämarkkinat ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta Etelä-Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Venäjän markkinat ovat merkittäviä potentiaalisia kasvualueita. Organisaatio myötäilee maailmanlaajuista liiketoimintaa Timberjackin tuotekehityksestä, materiaalihallinnasta, kokoonpanosta ja muista tuotantoon liittyvistä toiminnoista vastaa Tuotekehitys- ja tuotantosektori. Sektoriin kuuluu kolme maailmanlaajuisesti toimivaa tuoteryhmää: harvesteriryhmä, kuljetuskoneryhmä ja lastauskoneryhmä. Metsäkoneiden lisäksi Timberjack valmistaa ja myy kaato- ja harvesteripäitä omiin koneisiinsa, vaihto-osiksi sekä lisälaitteina muille metsäkonevalmistajille. Markkinointi- ja asiakaspalvelusektorin neljä alueellista markkinointikeskusta vastaavat jakelun kehittämisestä, markkinoinnista, varaosapalvelusta ja teknisestä tuesta. Keskukset sijaitsevat Atlantassa, Yhdysvalloissa; Tukholmassa, Ruotsissa; Singaporessa ja Sao Paulossa, Brasiliassa. Pohjoismaissa, Brasiliassa ja Uudessa-Seelannissa metsäkoneita myydään omien markkinointiyhtiöiden kautta. Muilla markkinoilla myynnistä ja asiakaspalvelusta huolehtii noin 70 itsenäistä jälleenmyyjää, joilla on yhteensä yli 250 toimipistettä. Timberjack-ryhmään kuuluu myös Pohjois- Amerikassa toimiva Peerless Corporation, joka valmistaa hake- ja puutavaraperävaunuja sekä erikoisperävaunuja. Tuotekehitys painottuu tuottavuuden parantamiseen Timberjackin tuotekehityksen pääpaino oli myös vuonna 1998 puunkorjuukaluston tuottavuuden ja monipuolisuuden kehittämisessä. Samalla metsäkoneiden ympäristöominaisuuksia ja kuljettajaergonomiaa kehitettiin edelleen. Vuonna 1998 markkinoille tuotiin useita uusia tuotteita. Suosittua kuormatraktorien tuoteperhettä laajennettiin kahdella keskikokoisella koneella, ja lastauskonevalikoimaan liitettiin uusi puutavaranosturi. Markkinoille tuotiin myös uusia harvestereita ja kaatokasauskoneita. Lisäksi Timberjack esitteli harvesterikuljettajien koulutukseen tarkoitetun simulaattorin. Metsäkoneryhmän vuosi 1998 oli kannattava Sellu- ja paperiteollisuuden korkeat käyntiasteet ja niistä johtuva tasainen puuraakaaineen tarve pitivät metsäkoneiden kysynnän hyvänä koko vuoden. Myös lähinnä Pohjois-Amerikassa hyvänä jatkunut sahatavaran kysyntä piti yllä metsäkonekauppaa. Timberjackin liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia viime vuodesta ja oli 530 miljoonaa euroa (500 milj. e). Liikevaihto kasvoi erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Suurin osa liikevaihdosta kertyi Euroopasta ja Pohjois- Amerikasta. Kuormatraktoreita ja lastauskoneita myytiin hyvin koko vuoden, ja markkinaosuudet vahvistuivat Pohjois-Amerikassa. Toimitukset Etelä-Amerikkaan kasvoivat viime vuodesta. Sitä vastoin toimitukset Aasiaan ja Venäjälle jäivät viimevuotista pienemmiksi. Toimialan liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 42 miljoonaa euroa, mikä oli 21 prosenttia viime vuoden liikevoittoa parempi (35 milj. e). Suotuisaan kehitykseen vaikuttivat lähinnä toimitusmäärän kasvu sekä laadun ja tuotekustannusten hallintaan liittyneet panostukset, jotka nyt toivat tulosta. Heinä-elokuussa Kanadassa sijaitseva Woodstockin tehdas modernisoitiin ja järjestettiin uudelleen tuotanto- ja kokoonpanoyksiköi- 16 Timberjack

19 Timberjack metsäkoneet Ergonomisesti suunniteltu 870B:n ohjaamo tarjoaa kuljettajalle mukavat olosuhteet tuottavaan työskentelyyn. Liikevaihto markkina-alueittain Suomi % Muut Pohjoismaat % Muu Eurooppa % Pohjois-Amerikka % Etelä-Amerikka % Aasia ja Tyynenmeren alue... 1 % Muut % Liikevaihto milj. e Liikevoitto milj. e hin tehtaan kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Järjestelyn vuoksi toimitusmäärät pienenivät heinä-elokuussa, mikä laski kolmannen neljänneksen liikevaihtoa ja liikevoittoa. Elokuun jälkeen tehdas toimi suunnitellusti. Toukokuussa metsäkoneryhmä osti uusiseelantilaisen jälleenmyyjänsä Trackwell Group Ltd:n, joka on saavuttanut Timberjackin koneilla vakaan markkina-aseman Uuden-Seelannin metsäkonemarkkinoilla. Heinäkuussa Timberjackin Suomen markkinointiyhtiö laajensi palvelualuettaan Venäjän lähialueille. Uusia metsäkonetilauksia saatiin 490 miljoonan euron arvosta (542 milj. e), mikä on 10 prosenttia viimevuotista vähemmän. Vuoden 1997 keväällä alkanut vahva kysyntä jatkui alkuvuodesta 1998, ja uusia metsäkonetilauksia kirjattiin erittäin hyvin molemmilta päämarkkinoilta Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Kesäkuukausina uusien tilausten saanti Pohjois-Amerikasta tasaantui ja kääntyi laskuun. Osaltaan tähän vaikutti se, että Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät tyhjensivät varastojaan kesän aikana. Myös loppuvuodesta metsäkoneiden kysyntä laski. Euroopasta metsäkonetilauksia saatiin hyvin läpi vuoden. Kysyntä oli vilkasta erityisesti Pohjoismaissa. Etelä-Amerikasta saatiin uusia tilauksia vaatimattomasti, ja Aasian ja Venäjän markkinat olivat lähes pysähtyneet. Toimialan tilauskanta oli vuoden lopussa 45 miljoonaa euroa (85 milj. e). Lähiajan näkymät Sekä kuitupuun että sahatavaran kysynnän arvioidaan alkuvuodesta 1999 heikkenevän ja vähentävän jonkin verran hakkuumääriä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Tämän vuoksi metsäkoneiden kysynnän odotetaan heikentyvän alkuvuodesta vuoden 1998 tilanteeseen verrattuna Pohjois-Amerikassa, jossa jälleenmyyjien varastot olivat vuoden vaihteessa keskimääräistä suuremmat. Myös Euroopassa kysynnän odotetaan heikkenevän kevään kuluessa. Aasiassa kysynnän uskotaan elpyvän hieman. Etelä-Amerikan ja Venäjän metsäkonemarkkinoilla kysynnän odotetaan jatkuvan hiljaisena Timberjack 17

20 KONETEKNOLOGIA Nordberg Avainluvut 1998 Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Saadut tilaukset, milj. e Tilauskanta , milj. e Henkilöstön määrä Päätuotteet Kiinteät, siirrettävät ja liikkuvat murskauslaitokset Leuka-, kartio-, kara- ja iskupalkkimurskaimet Jauhinmyllyt ja hienonnusprosessit Uusiomurskausyksiköt Seulat, syöttimet ja kuljettimet Siirrettävät ja liikkuvat seulat NORDBERG KIVENMURSKAUS Nordberg on maailman johtava kiven ja muiden vastaavien materiaalien murskaus-, jauhatus- ja lajitteluratkaisujen suunnittelija ja toimittaja. Toimialan tuotevalikoimaan kuuluvat murskaimet sekä murskeen käsittelyyn liittyvät oheislaitteet kuten seulat, syöttimet ja kuljettimet. Tuotteet toimitetaan entistä useammin avaimet käteen -periaatteella valmiin laitoksen osana tai siirrettävinä murskaus- ja seulayksikköinä. Yksittäisiin tuotteisiin, kokonaisiin laitoksiin ja yksiköiden toimituksiin liittyvä automaatio on nousemassa entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Kasvava osa liikevaihdosta tulee vara- ja kulutusosien sekä huoltopalveluiden myynnistä. Merkittävimmän Nordbergin asiakassegmentin muodostavat louhokset ja soraurakoitsijat. Suurten rakennuskohteiden maanrakennusurakoitsijat ovat liiketoimintaryhmän nopeimmin kasvava asiakasryhmä. Louhokset sekä sora- ja maanrakennusurakoitsijat kattavat kolme neljäsosaa Nordbergin toimituksista ja kaivosteollisuus neljänneksen. Kivi- ja rakennusjätteen uusiomurskauksen, seulonnan ja lajittelun osuus on kahtena viime vuonna ollut runsaat viisi prosenttia toimituksista. Vajaa kolmannes Nordbergin liikevaihdosta tulee kulutus- ja varaosista sekä huoltopalveluista. Kehittäminen ja valmistus keskitetty tuotedivisiooniin Murskausratkaisujen ja -tuotteiden kehittäminen ja valmistus on organisoitu neljäksi tuotedivisioonaksi, jotka ovat Murskainlaitedivisioona, Mobilelaitteet-divisioona, Mineraali- ja kaivosdivisioona sekä Seula- ja murskauslaitosdivisioona. Murskainlaitedivisoona kehittää murskausratkaisuja ja vastaa murskainyksiköiden kuten leuka-, kartio-, kara- ja iskupalkkimurskainten kehittämisestä ja valmistamisesta kaikille asiakassegmenteille. Divisioonan valmistusyksiköt sijaitsevat Suomessa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja siihen kuuluvat myös Lokomon terästehdas ja Parkanon konepaja Suomessa sekä vuoden 1998 lopussa toimintansa aloittanut murskaintehdas Kiinassa. Brasilian ja Etelä- Afrikan yksiköissä valmistetaan murskaimia paikallisia markkinoita varten. Mobilelaitteet-divisioona vastaa siirrettävien, pyörä- ja tela-alustaisten murskaus- ja seulontaratkaisujen kehittämisestä ja valmistamisesta. Ryhmä on Nordbergin voimakkaimmin kasvava tuotesegmentti. Divisioonan päävalmistusyksiköt sijaitsevat Suomessa ja Yhdysvalloissa. Nordbergin jakeluverkoston kautta myydään myös kaikki pohjoisirlantilaisen Masterskreenin valmistamat seulayksiköt. Mineraali- ja kaivosdivisioona vastaa kaivosteollisuuden murskaus- ja jauhatusratkaisujen sekä niihin liittyvien tuotteiden kuten suurten kartiomurskainten, esikarojen ja jauhinmyllyjen kehittämisestä ja toimittamisesta maailmanlaajuisesti. Suuret kartiomurskaimet valmistetaan pääasiassa Milwaukeen tehtaalla Yhdysvalloissa. Muut tuotteet ostetaan komponentteina alihankkijoilta ja kootaan paikan päällä asiakkaiden laitoksissa. Seula- ja murskauslaitosdivisioona vastaa murskauslaitosten ja niissä käytettävien tuotteiden, kuten seulojen ja kuljettimien kehittämisestä ja valmistuttamisesta. Divisioona myös kehittää itse tai yhteistyökumppaneidensa kanssa ratkaisuja muihin laitostoimitusten osaprosesseihin, esimerkiksi pölyn käsittelyyn, hiekan tuottamiseen ja laitoksen automaatioon. Nordbergin tuotteet myydään neljän itsenäisen alueorganisaation kautta, jotka ovat Nordberg Americas, Nordberg Europe, Nordberg Asia-Pacific ja Nordberg South. Nordbergin 25 oman myyntiyhtiön ja paikallisten jälleenmyyjien kautta rakentuu eri puolilla maailmaa sijaitseville asiakkaille ja markkinoille kattava palveluverkosto. Tutkimus- ja kehityskeskus tukee tuotekehitystä Vuoden tärkeimmät tuotekehityshankkeet olivat liikuteltavien seulontayksiköiden tuoteryhmän kehittäminen ja murskainyksiköiden automatisointi. Molemmat lanseerataan vuoden 1999 aikana. Vuoden 1998 alussa Milwaukeessa, Yhdysvalloissa käynnistetyssä tutkimus- ja kehityskeskuksessa voidaan tutkia ja kehittää kaikkien murskaintyyppien murskausja seulontaprosesseja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Keväällä 1999 keskukseen asennetaan jauhinmylly, minkä jälkeen keskuksessa on koko murskaus- ja jauhatusprosessi. 18 Nordberg kivenmurskaus

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Määrätietoisesti eteenpäin. 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Määrätietoisesti eteenpäin 5. maaliskuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuoden 2011 kohokohdat Markkina- ja liiketoimintanäkymät

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2012 19. heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q2 2012: Vahva kehitys jatkui Q2/2012 Q2/2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2011. 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2011 26. tammikuuta 2012 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä Q4/2011 Q4/2010 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Valmet-Rauman pro forma osavuosikatsaus 1.1. 30.6.1999: MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET KUSTANNUSTEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI KÄYNNISTETTY

Valmet-Rauman pro forma osavuosikatsaus 1.1. 30.6.1999: MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET KUSTANNUSTEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI KÄYNNISTETTY Valmet-Rauma Oyj Pörssitiedote Julkisuuteen 10.8.1999 klo 10.00 Valmet-Rauman pro forma osavuosikatsaus 1.1. 30.6.1999: MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET KUSTANNUSTEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI KÄYNNISTETTY Valmet-Rauman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3-KATSAUS 2007 7-9/2007 7-9/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 926,3 742,0 25 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 473,6 2

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2012 23. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q3 2012: Myönteinen kehitys jatkui ja rahavirta oli ennätystasolla Q3/2012 Q3/2011 Historiallinen muutos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Metson uusi venttiilitehdas Hakkilaan Jukka Packalén

Metson uusi venttiilitehdas Hakkilaan Jukka Packalén Metson uusi venttiilitehdas Hakkilaan 17.4.2012 Jukka Packalén Sisältö Metso lyhyesti Metso Automation ja asiakasteollisuudet Miksi Metso investoi venttiilitehtaaseen Suomessa? Helsingin venttiiliteknologiakeskuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2009 29.4.2009 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Kysyntä edelleen alhaisella tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne jatkuu heikkona kaikilla markkina-alueilla Rakentamisen aktiivisuudesta

Lisätiedot

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 15.2.2017 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suunta epävarma Rakentamisen aktiviteetti alhaisella tasolla kaikilla

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2011 20. lokakuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q3 2011: Myönteinen kehitys jatkui haastavassa ympäristössä Q3/2011 Q3/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2018 Ensimmäisen neljänneksen tulos 25.4.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.10.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikassa rakentamisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011 1.11.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinat Liiketoimintaympäristö: Alkuvuoden aikana koettu vanerin kysynnän elpyminen tasaantunut viime kuukausina ja muutamilla

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Puolivuositulos 2018 January 1 June 30 Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.7.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu 2007 Tammi syyskuu kehittyi tammi syyskuussa odotusten mukaisesti ja oli 56,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu 2006: 52,6 miljoonaa euroa). Edellisvuoden vastaavan

Lisätiedot

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi syyskuun 2014 osavuosikatsaus 23.10.2014. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi syyskuun 214 osavuosikatsaus 23.1.214 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä Saadut tilaukset kasvoivat 15 % y-o-y 829

Lisätiedot

2017 Q4 ja koko vuoden tulos. 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017

2017 Q4 ja koko vuoden tulos. 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017 2017 Q4 ja koko vuoden tulos 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2013 25. helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2012: Vahvaa kehitystä ja ennätyskorkea rahavirta 2012 2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 11.2.2009 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2008 Tapani Kiiski toimitusjohtaja Markkinatilanne jatkuu vaikeana Vaneriteollisuuden markkinatilanne heikentyi voimakkaasti toisella vuosipuoliskolla Markkinatilanne oli Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 19.7.212 Tammi kesäkuun 212 osavuosikatsaus Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Strateginen perusta Aasiassa luotu Saadut tilaukset kasvoivat 17 % y-o-y Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Q3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Q3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Q3/2018 tulos Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.10.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja TAMMI-KESÄKUU 21 22.7. 21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Katsaus vuoden 21 ensimmäiseen vuosipuoliskoon Katsaus liiketoimintaryhmittäin Konsernin taloudellinen asema Vuoden 21 näkymät

Lisätiedot

Vuoden 2009 tulos Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO PRESENTATION-TITLE

Vuoden 2009 tulos Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO PRESENTATION-TITLE Vuoden 29 tulos 2.2.21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 117 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoteen 29 Visio 22 Katsaus liiketoimintaryhmiin Konsernin taloudellinen

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007

2006 Tilinpäätöstiedote. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 30.1.2007 2006 Tilinpäätöstiedote Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeiset luvut vuodelta 2006 Saadut tilaukset kasvoivat merkittävästi 2 910 (pro 2005: 2 385) milj. euroon. Q4 aikana tilauksia saatiin 716 milj.

Lisätiedot

Taloudelliset tavoitteet ja tulos

Taloudelliset tavoitteet ja tulos Taloudelliset tavoitteet ja tulos Kannattavuus Tavoite keskimäärin Voitto ennen veroja, milj. euroa 3,9 38,6 5,2 76,5 13,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,4 26,9 31,9 42,4 45,4 2, Tuotto Tulos/osake, euroa,355,45,58,88

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008 Tilinpäätöstiedote 2007 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä 2007 Koko vuoden saadut tilaukset kasvoivat yli 40 % nousten 4 106 (1-12/2006: 2 910) milj. euroon. Q4 tilaukset ennätykselliset 1 214

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Q1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Q1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Q1/2019 tulos Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja 25.4.2019 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät

Lisätiedot

Metson osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2000: TILAUSTEN OTTO JATKUI VAHVANA JA KANNATTAVUUS PARANI MERKITTÄVÄSTI

Metson osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2000: TILAUSTEN OTTO JATKUI VAHVANA JA KANNATTAVUUS PARANI MERKITTÄVÄSTI LEHDISTÖTIEDOTE Julkisuuteen klo 8.00 Tarja Kivelä, viestintäjohtaja, Metso-konserni puh. 020 484 3003 Metson osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2000: TILAUSTEN OTTO JATKUI VAHVANA JA KANNATTAVUUS PARANI MERKITTÄVÄSTI

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja

Lisätiedot

Glaston tammi-joulukuu 2016

Glaston tammi-joulukuu 2016 Glaston tammi-joulukuu 2016 10.2.2017 Glaston Oyj Abp Q4 lyhyesti Saadut tilaukset: 33,6 milj. euroa, +39 % Liikevaihto: 35,1 milj. euroa, +8 % Vertailukelpoinen liiketulos: 2,7 milj. euroa, +384% Tilauskanta:

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu

Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 218 9.8.218 Q2 lyhyesti Saadut tilaukset: 25,4 milj. euroa, -4 % Liikevaihto: 25,6 milj. euroa, -12 %*) Vertailukelpoinen liikevoitto:,8 milj. euroa (1,5 milj. euroa)

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus

Puolivuosikatsaus Puolivuosikatsaus 1.1. 30.6.2017 1.8.2017 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Liiketoimintaympäristö Yleiskuvassa ei muutoksia maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne jatkuu epävarmana rakentamisen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012 24. huhtikuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2012: Vahva alku vuodelle Q1/2012 Q1/2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008 Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi-maaliskuussa 2008 Saadut tilaukset kasvoivat yli 26 % ja olivat 1 155 (1 3 /2007: 915) milj. euroa Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2013. Thomas Ekström 15.8.2013

Osavuosikatsaus 1-6/2013. Thomas Ekström 15.8.2013 Osavuosikatsaus 1-6/2013 Thomas Ekström 15.8.2013 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Marimekko avasi 14 uutta myymälää, joista 9 Suomen ulkopuolella. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Sulkavan ja Kiteen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2015 22. lokakuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja Q3 2015: Kannattavaa kasvua ja vahva rahavirta Q3/2015 Q3/2014 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010 28.10.2010 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinatilanne ennallaan Liiketoimintaympäristö: Yleisestä talouden taantumasta johtuen rakentamisen ja kuljetusvälineteollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9 / 2001

Osavuosikatsaus 1-9 / 2001 Osavuosikatsaus 1-9 / 2001 Tunnusluvut JOT Automation liiketoiminta-alueet Tuotantoautomaation kehitysnäkymiä 1. marraskuuta 2001 Teijo Fabritius, toimitusjohtaja JOT Automation Group Oyj Tunnuslukuja

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot