SIBEllUS-AKATEMIA. DIETERICHBUXTEHUDE JUHLAVUODENKONSERTTISARJA Urkumusiikkia Vokaalimusiikkia Kamarimusiikkia. :: luu

Transkriptio

1 SIBEllUS-AKATEMIA DIETERICHBUXTEHUDE JUHLAVUODENKONSERTTISARJA Urkumusiikkia Vokaalimusiikkia Kamarimusiikkia :: luu

2 Natalitia Sacra - joulua kohti BUXTEHUDENJUHLAVUODENKONSERITI VI Ensemble Plein-Jeu,johtaa Kati Hämäläinen Sanna Vuolteenaho, sopraano Päivi Järviö, sopraano Juha Karvonen, basso Kreeta- Maria Kentala, barokkiviulu Viola Räisänen, barokkiviulu Markus Kuikka, viola da gamba Kati Hämäläinen, cembalo Olli Porthan, urut Perjantaina klo Helsingin Tuomiokirkon kryptassa

3 Dieterich Buxtehude ( ): Toccata in d (BuxWV 155) Wie soll ich dich empfangen (BuxWV 109), kantaatti kahdelle sopraanolle, bassolle, kahdelle viululle ja basso continuolle Wie schön leuchtet der Morgenstern (BuxWV 223) Fiirchtet euch nicht (BuxWV 30), kantaatti bassolle, kahdelle viululle ja basso continuolle sopraanolle, Nun komm, der Heiden Heiland (BuxWV 211) Salve Jesu (BuxWV 94), kantaatti kahdelle sopraanolle, kahdelle viululle ja basso continuolle Praeludium in F (BuxWV 145) In dulcijubilo (BuxWV 52), kantaatti kahdelle sopraanolle, bassolle, kahdelle viululle ja basso, continuolle In dulcijubilo (BuxWV 197)

4 Tiedot Dieterich Buxtehuden elämästä ovat melko niukat. Tanskalaissyntyinen Buxtehude tunnetaan erityisesti liki nelikymmenvuotisesta urastaan Lyypekin Mariankirkon urkurina ja tuotteliaana säveltäjänä. Jopa Bach ja Hande1 tekivät aikoinaan opintomatkat Lyypekkiin kuullakseen tätä maineikasta muusikkoa. Vaikka Buxtehuden henkilö jää osin arvoitukseksi, hänen sävellystyönsä on dokumentoitu harvinaisen laajasti. Ajan tavan mukaan painettua aineistoa on vähän, mutta kollegoiden into kopioida Buxtehuden teoksia kertoo niiden merkittävyydestä. J. S. Bachin lähipiiri tallensi suuren valikoiman urkuteoksia ja Tukholmass~ toiminut Gustaf Diiben erityisesti vokaaliteoksia. Buxtehuden. itsensä julkaisemien jousisoitinteosten ohella muutakin kamarimusiikkia on säilynyt, ja painetut libretot Buxtehuden kirjoittajilta kertovat Lyypekin oratorioesityksistä samaan aikaan kun Hampurin ooppera otti ensi askeleitaan. Buxtehuden sävellykset ovat syntyneet moniin tå:rpeisiin. Buxtehude oli taitava improvisoija, kuten urkurien vaatimuksiin tuolloin keskeisesti kuului. Onneksi hän oli myös kysytty opettaja, mikä pakotti kirjoittamaan teoksia muistiin pedagogisia tarpeita varten. Luterilainen jumalanpalvelusmusiikki tarvitsi uruilla soitettavien vapaitten preludien, fuugien ja toccatojen lisäksi runsaasti virsiin säveuettyjä alkusoittoja ja vuorolaulukoraaleita. Kantaatit. taas olivat keskeistä liturgista vokaalimusiikkia ja pohjautuivat Raamatun teksteihin tai vapaisiin hengellisiin runoihin ja kuuluivat myös häihin ja hautajaisiin. Buxtehuden kamarimusiikki tarjosi puolestaan haastavaa viihdytystä kotimusisointiin. Tämän konsertin otsikko viittaa Lyypekin Mariankirkossa käytettyyn, vuoden 1682 joulunajan musiikin tekstikäsikirjaan Natalitia Sacra, joka on ainutlaatuinen dokumentti musiikin asemasta liturgiassa. Juuri siihen liittyvää musiikkia ei ole säilynyt, mutta konsertin ohjelma on koottu muista Buxtehuden adventtia ja joulua varten säveltämistä kantaateista ja koraalialkusoitoista. Adventin aikana kirkossa musisoimisen tuli olla kohtuullista sekä välttää ylenpalttista loistoa ja runsasta instrumentointia. Buxtehuden adventtia ja joulua varten säveltämän musiikin määrä ei siten ole niin suuri kuin kirkkovuoden muita aikoja varten tarkoitettu tuotanto. Sen ytimen muodostavat pienimuotoiset kantaatit sekä lyhyet koraalisävellykset. Wie sall ich dich empfangen ("Sua kuinka vastaan käynen" edellisestä suomalaisesta virsikirjasta) on adventtivirren kuuden säkeistön sovitus. Jokaisen säkeistön välissä kertautuu lyhyt instrumenttivälisoitto.

5 Kantaatti Fiirchtei euch nich ABA-muodossa kertoo jouluevankeliumin siikein enkelin ilmoituksesta, mitä on täydennetty yhdellä virsisäkeislöllä. Salve.Jesun latinankielinen teksti on tuntemattoman rurll»)lijan. Jeesusta kohtaan tunnetun rakkauden ilmaisujen lomassa kauhistellaan hänen (tulevia) kärsimyksiään. Kantaatin pietistinen teksti on inspiroinut Buxtehudea käyttämään sellaista dramatiikk;.q, joka on jolllumusiikissa harvinaista. Erityisesti Jeesus-lapsen palekmista sekä ukkosen ja salaman lyöntejä kuvaavat viulujen norm<.1alisal~cissaharvinaisetjousivibratot, repetitiotja asteikot. [n dulci jubilo on hikkialla kristikunnassa tunnettu joululaulu. Senkin Buxtehude on sovitt,!ilut säkeistö säkeistöltä. Mutta tässä säkeistöjen musiikki pysyy sa!1~3.na ja vaihtelua aikaansaavat viulujen aina Inonimutkaisemmikt:j muuttuvat säestys ja välisoitot. Ruxtehude sovitti joitakin adventti- ja jouluvirsiä uruille. Niiden suppea muoto kertoo niiden sopivan alku-, väli- tai loppusoitoiksi. Huolimatta..lyhyestä kestostaan ne ovat mitä mestarillisimpia sävellyksiä, joissa kyrseisen virren affekti on aina sommiteltu huolella ja taidokkaasti vastaamaan tekstin j~1kirkkovuoden ajan vaatimuksia. Loppiaisvirsi Wie schön leuchtet der Mc rgenstern ("Oi kirkas aamutähti nyt", virsi 43) on saanut hiukan la[ljemman, tavanomaisesta poikkeavan muodon: "fantasia" ja kaksi milunnelmaa. Koraaleissa Nun komm, der Heiden Heiland ("Jeesus Kristus meille nyt", virsi 16) ja 1n dulcijubilo melodia on ylimmässä ääness;.; koristeltuna. Ns. vapaissa urkusä-,'el1yksissä - siis niissä, joita ei ole sidottu johonkin koraaliin tai gregodaaniseen sävejmään - Buxtehude osoittaa paitsi ottaneensa varteen kaikki uuden musiikin suuntaukset myös kehittäneensä preludi ja fuuga -muotoa. Niissä hän yhdistää vapaata, improvisointia muisi!lttavaa musiikkia ankarassa tyylissä olevien fuugien kanssa. On arveltu -- vaikka täsmälliset tiedot tästä puuttuvatkin - että nämä Buxtehuden sävellykset noudattavat klassisesta retoriikasta tunnettua puheen muotoa. Tämä musiikki voidaan helposti ymmärtää puheena, jossa asiac esittelyn ja argumentoinnin jälkeen kumotaan 'lastaväitteet, saavutel.tan varmuus ja lopuksi vielä vedotaan kuulijoiden tunteisiin. Kuulijat ',:oivat halutessaan huvittaa itseään tarkkailemalla näitä piirteitä, mutt,l mikään muodon töi sävellystekniikan analyysi ei kuitenkaan pysty se":tämään kokonaan tämän yli 300 vuoden takaisen musiikin vaikuuavullt~aja suioisumta. Kati Hämälämen

6 Wie soll ich dich empfangen Wie soll ieh dieh empfangen und wie begegn ieh dir, aller Welt Verlangen, o meiner Seelen Zier? o Jesu, Jesu, setze mir selbst die Fakkel bei, damit, was dieh ergötze, mir kund und wissend sei. Dein Zion streut dir Palmen und griine Zweige hin, und ieh will dir in Psalmen ermuntern meinen Sinn. Mein Herze sall dir griinen in stetem Lob und Preis und deinem Namen dienen, so gut es kann und weib. Was hast du unterlassen zu meinem Trost und Freud, als Leib und Seele saben in ihrem gröbten Leid? Als mir das Reieh genommen, da Fried und Freude ldeht, da bist du, mein Heil, kommen und ha~t mieh froh gemaeht. Ieh lag in sehweren Banden, du kommst und maeht mieh los; ieh stand in Spolt und Sehanden, du kommst und maeht mieh grob und hebst mich hoeh zu Ehren und schenkst mir grobes Gut, das sieh nieht läbt verzehren, wie irgend Reichtum tut. Niehts, niehts hat dieh getrieben zu mir vom Himmelszelt als das geliebte Lieben, damit du alle Welt in ihren tausend Plagen und gro13enjammers Last, die kein Mund kann aussagen, so fest umfangen hast. Das sehreib dir in dein Herze. du hoehbetrlibles Heer, bei denen Grahl unel Sehmerze sieh häuft je mehr uud mehr; Sua kuinka vastaan käynen, sä, sielun ihastus! Sua tulostasi kiitän, Maailman odotus. Oi Jeesus Kristus itse valaise mieleni, mä että tervehtäisin Sua otollisesti. Kuin kerran Siion tielles levitti vaatteita, hajoitti palmupuista Tuoreita oksia, niin tahdon virsilläni tuloas ilmoittaa, riemuiten sydämeni Sinulle valmistaa. Sä kaikki täysin tehnyt oot puolestani mun, mun synnin valtaan syöstyn Ja kuoloon kahlitun. Kun rauha oli poissa ja ilo kaukana, sä, rauhantuoja, riensit, Toit ilon taivaasta. Mua synnin sitehistä sä saavuit auttamalln, näin alta pilkan, vaivan, mun saatoit kunniaan. Ja kalliit aarteet taivaan sun armos TTiulletoi, ei niitä varkaat kaiva, Ei.ruoste syö, ei koi. Niin suuresti sä meitä, oi Jeesus, rakastit, ett' itses, taivaan Herra, orjaks alensit. Sua vaatinut on siihen vain rakkaulesi. Sä säälit kuriuuttamme Ja riensrr avijksi. Ah, näitä, sielu, muista suruissas, murheissas, äl' epäilyksiin vaivu sä ahdistuksissas,

7 seid unverzagt, ihr habet die Hilfe vor der Tiir; der eure Herzen labet und tröstet, steht allhier. (Paul Gerhard 1653) vaan ole pelkäämättä, lähellä apus on, se surun, murheen poistaa Ja hädän, ahdingon. (Virsikirja 1938) Fiirehtet eueh nieht Fiirchtet euch nicht, Älkää peljätkö; siehe, ich verkiindige euch grol3e Freude, sijiä katso, minä ilmoitan teijie suuren die allem Volk widerfahren wird; ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: denn euch ist heute der Heiland geboren, teijie on tänä päivään syntynyt welcher ist Christus der Herr in der Stadt David. Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, (Luuk. 2:1Q-ll) Daavidin kaupungissa. o gnadenreiches Leben! freudenreiche Zeit, darin wir itzund schweben, freu dich von Herzen heut! o geistlichs Israel, du bist nicht mehr verjoren; denn Gott ist Mensch geboren, unser Immanuel. (Adam Olearius) Oi elämä armoa täynnä! Oi riemunrikas aika, jossa nyt leijumme, Iloitse tänään täydestä sydämestä! Oi hengen Israel, et ole enää kadotuksessa; sijiä Jumala on tullut ihmiseksi, Hän on Immanuel. Salve Jesu Salve Jesu, Patris gnate unigenite, salve nectar lacteum, salve sponse mi animule. Pectus meum do tibi soli; salve sponse mi animule. Quicquid vis en tibi cedo inter haec praesepia; salve sponse mi animule. o vis amoris tui, Jesu, maxima! Cuius vellingua illam enarrare velm~ns percipere unquam valeat? Cur fasciis te involvis laceris, Jesule, cur saeva frigora grassantur in artus tenellos? Cur alges, qui fulmina dira vibras, qui coeli culmina terres fragore tonitruum? Ole tervehditty, Jeesus, Isän ainosyntyinen poika, ole tervehditty, maitonektari, Ole tervehditty, ylkä, minun sieluni. Annan sydämeni yksin sinulle; Ole tervehditty, ylkä, minun sieluni. Luovutan sinulle nyt kaiken, mitä haluat, tämän seimen keskelle; Ole tervehditty, ylkä, minun sieluni. Voi rakkautesi suurenmoista voimaa, Jeesus! Kenen kieli voisi kuvata Tai kenen mieli voisi sen ikinä tajuta? Miksi olet kiedottuna repaleisiin Kapaloihin, Jeesus-lapsonen? Miksi tunkeutuvat kauhea pakkaset hentoihin raajoihisi? Miksi palelet sinä, joka singautat I

8 hirveitä salamoita, joka kauhistutat korkeudet ukkosen jyrinällä? o suavis, 0 grandis amor, 0 fortis amor, quo feror, quo trahor, quo rapior! Oi suloinen, oi suuri, oi väkevä rakkaus, joka minua kantaa, joka minua vetää, joka tempaa minut mukaansa! Jesu, opstupesco, in quem amorem tui colliquesco. Jeesus, huumaannun rakkaudesta sinuun, johon minä sulaudun (suom. Tuomo Pekkanen) In dulcijubilo In dulcijubilo und singet und seid froh! Unser's Herzens Wonne liegt in praesepio und leuchtet als die Sonne matris in gremio. Alpha es et O. o Jesu pq1'vule, nach dir ist mir so weh. Tröst mir mein Gemiite, o puer optime, durch alle deine Giite, o princeps gloriae. Trahe me post te. o patris caritas, o nati lenitas! Wir wären all verloren per nostra crimina, so hat er uns erworben coelorum gaudia. Eia wärn wir da! Ubi sunt gaudia? Nirgend mehr denn da, da die Engel singen nova cantica und die Schellen klingen in regis curia. Eia wärn wir da! Nyt on suloinen juhla-aika, nyt on iso ilo, maailman Messias makaa seimessä, paistaa kuin aurink' armas äidin helmassa. Hän on alkuja loppu. Oi sinä pienoinen Jeesus, Sinua me rukoilem'. Anna armas aina, oi sinä kaikkein paras poika, ja sanas meille lainaa, Oi sinä kunnian ruhtinas. Vedä minua tykösi. Oi isän hellyys, oi pojan lempeys! Pirun rumat meit' kaasit rikkomustemme tähden, siis sinä meille saatit taivoitten ilot. Auta sinn' Herra! Siellä missä riemut ovat, ei surun sieii' siaa, kusa enkelit laulavat uutta virttä ja taivaat kaikki kajaavat Kuninkaan salissa. Auta sinn' Herra! (Virsikirjan 1701 mukaan)