HUS-Kiinteistöt Oy lyhyesti

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 HUS-Kiinteistöt Oy lyhyesti Meilahden tornisairaalan peruskorjaus vastaanotettiin loppuvuodesta 214. Tornisairaalan suunnitteluratkaisuilla pienennetään merkittävästi energiankulutusta, samalla kun vuonna 1965 valmistuneen vuodeosaston olosuhteet nostettiin nykyvaatimusten mukaiselle korkealle tasolle. HUS-Kiinteistöt Oy on kuntayhtymän omistama voittoa tavoittelematon tytäryhtiö, joka vastaa HUS:n hankintayksikkönä sopimuksen mukaisten HUS:n kiinteistöjen ylläpidon, rakennuttamisen sekä turva- ja tilapalveluiden tuottamisesta. Arvomme Asiakastyytyväisyys Ammattitaito Kustannustehokkuus Ympäristövastuu HUS-Kiinteistöt Oy tuottaa ja ostaa omistajansa tarpeiden mukaisia erikoisosaamista vaativia sairaalakiinteistötoimen palveluja. Palveluiden tuottamisessa, ostamisessa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa korostuu omistajalle, asiakkaille ja ympäristölle saavutettava kokonaishyöty. HUS-Kiinteistöt Oy on sairaalakiinteistötoimen osaamiskeskus, jonka strategisina päämäärinä ovat palveluun tyytyväiset asiakkaat ja omistaja, sairaalatoiminnan häiriöttömyys, kilpailukykyiset palveluprosessit ja vetovoimaisuus työpaikkana. Yhtiön erikoisosaamisen taustalla on monivuotinen kokemus ja ymmärrys häiriöttömän sairaalatoiminnan erityishaasteista. Käytössä olevan tilaaja tuottaja-mallin mukaisesti yhtiö vastaa kokonaisvaltaisten palvelujen laadusta sekä omistajalle, tilaajalle että loppukäyttäjälle. Yhtiön visiona on toimia sairaalakiinteistönpidon parhaana ja kilpailukykyisenä yhteistyökumppanina, tuottaen asiakkaiden tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Maan johtavana sairaalakiinteistöpalvelujen tuottajana HUS-Kiinteistöt Oy toimii asiakaskeskeisesti, kilpailukykyisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristövastuullisesti sekä kehittää pitkäjänteisesti henkilöstöään ja toimintaansa. 2 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

3 214 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus SISÄLTÖ Kestävää menestystä 6 Toimitusjohtajan katsaus Osaaminen ja tehokkuus luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle 8 26 hanketta Uudenmaan hyväksi 1 Kustannukset kohtuullisiksi resurssien optimoinnilla 12 Rakennuttamispalvelut Moderni sairaalarakentaminen lisää energia- ja kustannustehokkuutta 14 Kiinteistöpalvelut Kustannustehokasta ja kehittyvää palvelua 16 Kunnossapitopalvelut Toimivampi sairaalaympäristö proaktiivisella kunnossapidolla 18 Turvapalvelut Käytännön kehittämistyöllä kohti edistyksellistä turvallisuuskulttuuria 2 Asuntopalvelut Laadukkaat asunnot ovat HUS:n rekrytoinnin vetovoiman tekijä 22 Hallitus ja organisaatio 23 Resumé 24 Tilinpäätös 3

4 Hallituksen puheenjohtajalta KESTÄVÄÄ MENESTYSTÄ HUS-Kiinteistöt Oy:n menestyksekäs tarina jatkui kertomusvuonna. Oman erikoisalaosaamisensa kautta yhtiö on kyennyt lisäämään häiriöttömän sairaalatoiminnan edellytyksiä merkittävästi. 133 M Yhtiö palautti HUS:lle 1,2 miljoonaa euroa Yhtiö on vuosien varrella nostanut säännönmukaisesti tuottavuuttaan ja lähes poikkeuksetta palauttanut omistajalleen ylijäämää. Niin tapahtui myös vuonna 214, jolloin HUS:lle palautettiin ennätykselliset 1,2 M. Samalla tyytyväisyys yhtiöön niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin keskuudessa pysyi korkealla tasolla. Vaikka HUS-Kiinteistöjen menestys on jatkunut jo pitkään, ei positiivinen kehitys ole itsestäänselvyys. Sen luomiseen tarvitaan vahvaa erikoisalaosaamista ja tavoitteellista näkemyksellisyyttä. Noin 2 uutta työsuhdeasuntoa lähivuosina Toimintavuoden aikana yhtiö vei menestyksekkäästi eteenpäin HUS:n hallituksen sille tammikuussa vastuuttamaa työsuhdeasuntojen lisäämiseen tähtäävää selvitystä. Projektin seurauksena lähivuosina valmistuvat noin 2 palvelussuhdeasuntoa lisäävät merkittävästi HUS:n vetovoimaa työnantajana ja tukevat uusien osaajien rekrytointia erityisesti HYKS-alueella. LIIKEVAIHTO (M ) HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

5 Potilastorni valmistui Meilahden potilastornin peruskorjaus valmistui asiantuntevan projektinhallinnan avulla kutakuinkin kustannusarviossaan ja aikataulussaan. Lähitulevaisuudessa tulisi keskittyä HUS:n rakennuskannan tilan selvittämiseen ja niiden pohjalta panostaa välttämättömiin peruskorjauksiin tarvittavan uudisrakentamisen ohella. Sairaalahenkilöstön ja potilaiden turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Siksi Meilahden Turvakeskushankkeesta kaivataan pikaista päätöstä. Sairaalaturvallisuus suuressa roolissa Sairaaloiden toimintaedellytysten kannalta sekä henkilöstön että potilaiden turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Meilahden kasvavien potilas- ja asiakasmäärien sekä laajenevan sairaala-alueen myötä turvapalveluiden rooli korostuu. Sairaalaturvallisuutta ei voida taata vanhaan tekniikkaan perustuvilla ja ajastaan jälkeen jääneillä järjestelmillä, vaan tehokkaaseen toimintaan tarvitaan nykytilannetta palvelevia teknisiä ratkaisuja. Muun muassa näitä syistä Meilahden Turvakeskushankkeen lykkääntyminen varojen jäätyä myöntämättä oli takaisku. Nyt kaivataankin pikaisesti päätöstä Turvakeskuksen peruskorjauksesta ja alueen turvatoiminnan saattamisesta ajan tasalle. Hallituksen puheenjohtaja Reijo Vuorento 5

6 Toimitusjohtajalta Meilahden tornisairaalan sydänkirurginen teho-osasto. OSAAMINEN & TEHOKKUUS LUOVAT EDELLYTYKSIÄ KESTÄVÄLLE KASVULLE Toimintavuoden 214 aikana saavutettiin monia merkityksellisiä virstanpylväitä: HUS:n historian suurin rakennushanke valmistui, tietoteknisiä järjestelmiä kehitettiin ja yhtiön kustannustehokkuudesta saatiin kiistatonta tutkimustietoa. Läpivietyjen hankkeiden ohella HUS-Kiinteistöt Oy panosti vahvasti HUS:n palvelussuhdeasuntotarjonnan parantamiseen Helsingin alueella. Yhtiön tekemään selvitykseen pohjautuen HUS:n hallitus teki tammikuussa 214 päätöksen henkilöstöasuntojen lisäämisestä. Päätöksen seurauksena yhtiö aloitti ripeästi toimet suunnitelmien tarkentamiseksi ja realisoimiseksi. Tammikuun lopulla yhtiö perusti asiantuntijoista koostuvan asuntoseurantaryhmän, jonka tehtävänä on edistää erityisesti asuntotonttien saamista. Elokuussa HUS saikin Helsingin kaupungilta tonttivarauksen asuinkerrostalolle Jätkäsaaresta. Suunnitelmien mukaan loppuvuodesta 216 valmistuvaan kohteeseen on tarkoitus toteuttaa noin sata uutta asuntoa, joista suurin osa tulee olemaan yksiöitä ja kaksioita. 6 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

7 Jätkäsaaren talon lisäksi noin sadan uuden asunnon täydennysrakentamiskohteen kaavoitusta valmisteltiin ja Tukholmankadulla sijaitsevan, lähivuosina vapautuvan ammattikorkeakoulurakennuksen mahdollista hyödyntämistä asumiseen ja potilaskotikäyttöön ideoitiin alustavasti. Toinen vuoden merkittävimmistä tapahtumista oli Meilahden potilastornin peruskorjaushankkeen valmistuminen. HUS:n historian suurimman rakennushankkeen myötä uudistettu 18-kerroksinen sairaalarakennus toimii hyvänä esimerkkinä rakennuttamisen vaikutuksista käytönaikaiseen energiatehokkuuteen: uusi kaksoisjulkisivurakenne, seinien lämmöneristyksen uusiminen, katolle asennetut aurinkokeräimet sekä esimerkiksi kallioon varastoituneen maaenergian hyödyntäminen ovat vain osa rakennushankkeessa toteutetuista tehostamistoimista. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tornisairaalasta luotiin tietomalli, jota hyödynnettiin nykyaikaisten talotekniikkajärjestelmien sovittamisessa olemassa olevaan tiukkaan rakennusrunkoon. LVI-suunnittelussa hyödynnettiin myös olosuhdesimulaatioiden käyttöä. Uudistunut potilastorni otettiin operatiiviseen käyttöön huhtikuussa 215. Turvakeskushanke siirtyi Monien hankkeiden edetessä jouduttiin toisissa jäämään odottavalle kannalle. Meilahteen suunnitellun Turvakeskuksen uudistus- ja laajennushankkeelle ei myönnetty konsernin investointiohjelmassa varoja vuodelle 215. Käytännössä 198-luvun tarpeisiin suunniteltu nykyinen Turvakeskus on auttamatta jäänyt kapasiteetiltaan liian pieneksi, eikä se siten vastaa nykyisen sairaalaturvallisuuden asettamiin vaateisiin. Muun muassa eri rakennuksiin investoidun uuden tekniikan hyödyntämisen näkökulmasta tarve turvakeskusuudistukselle on ilmeinen. Kunnossapidon osalta huomionarvoista on etenkin pitkän aikavälin kehitys korjauskuluissa: kymmenessä vuodessa korjauskulut ovat lähes kaksinkertaistuneet. Kiireellisten korjausten määrää olisi mahdollista merkittävästi pienentää mm. ennakoivilla investoinneilla. Vuoden aikana suoritettiin merkittävä sukupolvenvaihdos kiinteistöpalveluiden käyttämässä huoltokirjaohjelmistossa. Järjestelmämuokkaukset rasittivat vuoden aikana erityisesti kiinteistöpalveluiden työtä, mutta viimeistelyn jälkeen järjestelmä tulee tarjoamaan etuja etenkin yhtiön asiakasrajapintaan. Moderni ja laaja järjestelmä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden seurata mm. palvelupyyntöjensä edistymistä, samalla mahdollistaen valtakunnankin mittakaavassa poikkeuksellisen edistyneen mobiililaitteiden käytön henkilöstön toimesta ASIAKASTYYTYVÄISYYS (asteikko 1 5) Toimitusjohtaja Ilkka Marttila Yhtiö palautti omistajalle historiansa suurimman summan, 1,18 M (213:,85 M ). Ennätyksellisen palautuksen taustalla on pitkäjänteinen työ tavoitteellisen tulosjohtamisen ja prosessien kehittämisen saralla. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle, joka on työllään tehnyt menestymisemme mahdolliseksi. ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS 3,88 Ennätyksellinen vuositulos Toimintavuoden osalta yhtiö palautti sopimuksen mukaisena vuosialennuksena omistajalle historiansa suurimman summan, 1,18 M (213:,85 M ). Ennätykselliseen tulokseen on vaikuttanut ennen kaikkea yhtiön pitkäjänteinen työ tavoitteellisen tulosjohtamisen ja prosessien kehittämisen saralla. Tästä on luonnollisesti kiittäminen koko yhtiön henkilöstöä, joka on työllään tehnyt menestymisemme mahdolliseksi. 4 3 HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS (asteikko 1 5) HENKILÖSTÖ- TYYTYVÄISYYS 3,7 Kiistattomia todisteita yhtiön tehokkuudesta saatiin vuoden aikana valmis- 2 tuneen, Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä toteutetun benchmarking-tutkimuksen myötä. Projektin tarkoituksena oli luoda 1 yhteismitallinen, jatkuva vertailumalli sairaala- ja terveydenhuoltokiinteistöjen ylläpitotoiminnan tarkasteluun ja tätä kautta kehittää toimintaa parhaiden käytäntöjen tunnistamisen kautta. Tutkittujen viiden suomalaisen yliopistosairaalan joukosta HUS-Kiinteistöt todettiin ylläpitokustannusten osalta edullisimmaksi. 7

8 Suuret rakennushankkeet 26 HANKETTA UUDENMAAN HYVÄKSI HYKS Jorvin sairaala Päivystyslisärakennus, kustannusarvio 56,9 M, toteuma 214: 2,4 M Putkipostin peruskorjaus, kustannusarvio 1,3 M, toteuma,8 M Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 7,2 M, toteuma 214:,3 M Lastenklinikka Vesikatto, A-osa, kustannusarvio 1,9 M, toteuma 214: 1,1 M Meilahden tornisairaala ja alueen infra Potilastornin peruskorjaus, kustannusarvio 99 M, toteuma 214: 26,2 M TP-siiven p-krs peruskorjaus, vaihe 1, kustannusarvio 4,7 M, toteuma 214:,7 M Maanalainen huoltopiha, kustannusarvio 34 M, toteuma 214: 7,2 M Pysäköintilaitos P3, kustannusarvio 37 M, toteuma 214: 7,3 M Sähköjakeluverkon liittymän vahvistus, kustannusarvio 5,2 M, toteuma 214: 1,6 M Putkipostin peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 1,3 M, toteuma 214:,3 M Tornisairaalan varavoima, kustannusarvio 1, M, toteuma 214:,5 M Cook & chill -järjestelmän rakentaminen kustannusarvio 1,2 M, toteuma 214: 1, M Leikkaussalien varustelu, kustannusarvio 3,1 M, toteuma 214:,7 M Naistenklinikka Lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus, kustannusarvio 36,2 M, toteuma 214: 6,6 M 8 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

9 Meilahden sairaala-alueella syntyy jätettä yli 2 8 tonnia vuodessa. Uusi maanalainen jäteasema tuo lisää tehokkuutta jätteiden käsittelyyn. Jäteaseman ytimen muodostaa viisi läpimitaltaan yli kaksi metristä jätekuilua puristimineen. Jätteet pudotetaan neljään kuiluun Meilahden tunnelitasolta ja yhteen maanpinnalta. Maanalainen huoltopihahanke sisältää lisäksi koko Meilahden sairaala-aluetta palvelevan tunneliverkoston laajennuksen, huoltopihan, jäteaseman, erityisvaraston ja tilan syväjääpakastimille sekä 45-paikkaisen pysäköintilaitoksen. LOHJA 2 HYVINKÄÄ 4 Hyvinkää Mäntsälä Lapinjärvi Hanko Raasepori Karkkila Askola Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Vihti Kerava Porvoo Lohja Sipoo Vantaa Espoo Helsinki Kauniainen Siuntio Kirkkonummi Inkoo HYKS 17 PORVOO 3 Loviisa Syöpätautien klinikka Lineaarikiihdyttimet 9 ja 1 tilat, kustannusarvio 6 M, toteuma 214: 2, M Lineaarikiihdyttimet 1 ja 2 tilat, kustannusarvio 1, M, toteuma 214:,6 M Peijaksen sairaala E-osan varavoima, kustannusarvio,8 M, toteuma 214:,5 M LOHJAN SAIRAALA Psykiatrian uudisrakennus, kustannusarvio 14,8 M, toteuma 214:,2 M Vuodeosasto 2, vaihe 2, kustannusarvio 3,6 M, toteuma 214:,7 M HYVINKÄÄN SAIRAALA Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 3,8 M toteuma 214: 2,2 M Muuntamohanke, kustannusarvio 1,2 M toteuma 214:,2 M Kellokosken sairaala Ohkolan sairaalan peruskorjaus, vaihe 2, kustannusarvio 3,5 M toteuma 214: 3,4 M Muuntamon uusiminen, kustannusarvio,8 M toteuma 214:,5 M PORVOON SAIRAALA Vuodeosastojen peruskorjaus, vaihe 1, kustannusarvio 4,3 M toteuma 214: 3,4 M MR-tilan rakentaminen ja fysioterapian tilat, kustannusarvio 1,9 M toteuma 214: 1,1 M Vuodeosastojen peruskorjaus, vaihe 2, kustannusarvio 3,6 M toteuma 214:,1 M 9

10 Toiminta laajenee ja tehokkuus kasvaa KUSTANNUKSET KOHTUULLISIKSI RESURSSIEN OPTIMOINNILLA Yhtiön vastuulle kuuluvien kiinteistöjen ylläpitokustannukset on jatkuvalla toiminnan tehostamisella voitu pitää kohtuullisina ja reaalisesti alentuvina jo pitkään, vaikka valtakunnallinen ylläpitoindeksi on noussut. Positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut erityisesti yhtiön kiinteistöpalveluiden järjestelmällinen ja tavoitteellinen työ resurssien oikeanlaiseksi mitoittamiseksi. Vuonna 214 kiinteistöpalveluyksikön työntekijämäärää ratio- noitiin ja se oli vuoden lopussa 152 henkilöä (213: 158). Konkreettisen kustannuskehityksen lisäksi yhtenä osoituksena resurssien optimoinnin onnistumisesta toimii kertomusvuonna valmistunut benchmarking-tutkimus, jossa vertailtiin viiden yliopistosairaalan kiinteistöjen ylläpitoa, teknistä päivystystä, energiankulutusta sekä lääkintätekniikkaa. Tutkimuksen mukaan HUS-Kiinteistöt Oy:n ylläpitokustannukset olivat vertailussa edullisimmat. HUS-KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO- KUSTANNUKSET EDULLISIMMAT Lähde: viiden yliopistosairaalan benchmarking-tutkimus 1 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

11 HOIDETTAVIEN TILOJEN JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Hoidettavia neliöitä 93 brm 2 Henkilöstömäärä YLI TUPLASTI HOIDETTAVIA NELIÖTÄ 15 VUODESSA SEKÄ YHÄ TYYTYVÄISEMPI HENKILÖSTÖ JA ASIAKASKUNTA HENKILÖSTÖ- TYYTYVÄISYYS 3,7 (2: 3,4) ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS 3,9 (2: 3,8) TEHOKAS TEKNIIKKA JA TOIMIVA PROSESSI MAHDOLLISTAVAT 2 9 NELIÖTÄ PER TYÖNTEKIJÄ Meilahden uuden tornisairaalan vuosina toteutetun peruskorjauksen valmistumisen jälkeen arvioidaan lämmitysenergian ominaiskulutuksen pienenevän noin 25 % ja sähköenergian ominaiskulutuksen noin viidellä prosentilla. 11

12 Rakennuttamispalvelut MODERNI Meilahden tornisairaalan sydänkirurginen teho-osasto. SAIRAALARAKENTAMINEN LISÄÄ ENERGIA- JA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA Vuoden aikana valmistui HUS:n historian suurin rakennushanke, Meilahden 18-kerroksisen potilastornin peruskorjaus. Mittavat rakennustyöt olivat käynnissä myös muun muassa Jorvissa, Naistenklinikalla ja Meilahden maanalaisissa tiloissa, jotka palvelevat koko Meilahden sairaalaaluetta. Toimintavuoden aikana valmistui Meilahden tornisairaalan peruskorjaus (kustannusennuste 99 M ). Hankkeessa toteutettiin runsaasti energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, joiden tavoitteena on laskea merkittävästi rakennusosan ominaisenergian kulutusta. Samanaikaisesti rakennettiin maanalaisiin tiloihin 49:n energiakaivon kenttä, jota hyödynnetään tornisairaalan lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Tornisairaala otettiin käyttöön huhtikuussa 215. Lisäksi vuoden 214 lopussa valmistui tornisairaalan varavoimahanke, joka tukee sairaala-alueen hajautettua varavoimatuotantoa. HYKS Syöpätautien klinikan viereen, maan alle, valmistuivat lineaarikiihdyttimien 9 ja 1 tilat. Lineaarikiihdyttimien tilat vaativat niiden tuottaman gammaja neutronisäteilyn vuoksi ympärilleen massiivisia betoni- ja teräsrakenteita, jotka hyväksytettiin Säteilyturvakeskuksella. Kellokoskella valmistuivat Ohkolan sairaalan peruskorjauksen 2. vaiheen työt, joihin sisältyivät nuorisopsykiatrian rakennuksen kellaritilat ja ensimmäinen kerros, jossa toimii mm. Tuusulan kunnan ylläpitämä sairaalakoulu. Porvoon sairaalassa puolestaan valmistui vuodeosastojen peruskorjauksen ensimmäinen vaihe. 12 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

13 RAKENNUTTAMISPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 9 % 8 % 7 % 6 % Vesa Vainiotalo, rakennuttamispäällikkö Rakennushankkeiden toteutuneet kust./ kustannusarvio 12,3 % 5 % 4 % 3 % 2 % 2 1 Aikataulussa pysyminen 86 % Asiakastyytyväisyys 3,8 (asteikko 1 5 ) Ennätyssuuri rakennushanke, Meilahden 18- kerroksisen potilastornin peruskorjaus valmistui. 1 % Henkilöstötyytyväisyys 3, (asteikko 1 5 ) Suuria hankkeita rakennusvaiheessa Mittavimpia rakennusvaiheessa olevia investointihankkeita toimintavuoden aikana olivat Meilahden alueen maanalaiset tilat, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus sekä Meilahdessa Naistenklinikan L-osan peruskorjaus ja laajennus. Maanalaisten tilojen hankkeessa on suunniteltu koko Meilahden sairaalaaluetta palveleva huoltopiha ja jäteasema sekä uusi pysäköintilaitos P3, joka käsittää 45 autopaikkaa. Maanalaiset tilat valmistuivat maaliskuussa 215. Jorvissa rakennetaan tilat Espoon alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnalle, teho-osastolle, valtakunnalliselle palovammojen hoidolle sekä keskitetylle välinehuollolle. Uudet tilat valmistuvat lokakuussa 215. Hankkeen johdosta vanhan sairaalan tiloja voidaan tyhjentää, joka osaltaan mahdollistaa niiden tulevat peruskorjaukset. Naistenklinikan L-osan peruskorjaus- ja laajennushankkeessa korotetaan nykyistä peruskorjattavaa L-osaa yhdellä toiminnallisella sekä yhdellä tekniikkakerroksella. Tilat tulevat Naistenklinikan leikkausosaston, synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston käyttöön. Hankkeen rakennustyöt keskeytyivät pääurakoitsijan konkurssiin joulukuun alussa 214. Konkurssin johdosta hanke tulee viivästymään alkuperäisestä aikataulustaan. Toimintavuonna rakennusvaiheessa olivat lisäksi Meilahden sairaalan toimenpidesiiven peruskorjauksen ensimmäinen vaihe sekä koko Meilahden alueen sähkönjakelun luotettavuutta parantava sähköverkon vahvistaminen. Hyvinkäällä puolestaan käynnistyi HUS:n ja Hyvinkään kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus ja Porvoossa MR-tilojen rakentaminen. Suunnitteluvaiheessa olivat mm. Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennus sekä Jorvin sairaalan keittiön peruskorjaus ja laajentaminen. Traumakeskus ja syöpäkeskus -hanketta valmisteltiin loppuvuoden aikana käynnistyneellä arkkitehtuurikilpailulla. Yksikön liikevaihto 832 M suuret hankkeet 96 % pienet hankkeet 2 % kiinteistökorjaukset 1 % muut 1 % 13

14 Kiinteistöpalvelut KUSTANNUSTEHOKASTA JA KEHITTYVÄÄ PALVELUA Pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen on mahdollistanut yksikön alhaisen kustannustason ja siten korkean kustannustehokkuuden kiinteistöpalvelujen tarjonnassa. Jukka Hakkila, kiinteistöpalvelupäällikkö Yhtiön strategisiin valintoihin perustuva kiinteistöpalveluyksikön vuosittainen kehittämisohjelma pitää yllä tavoitteellista kehitystä tavoitteiden jalkauttamiseksi operatiiviseen toimintaan. Vuoden 214 painopisteinä kehittämisohjelmassa olivat Help Desk asiakasrajapinnassa, riskien hallinta, kustannustehokkuus, yhteistyön kehittäminen projekteissa ja henkilöstön kouluttaminen. Kehittämisohjelman lisäksi kiinteistöpalveluiden toimintaa on tehostettu viime vuosina merkittävästi mm. mobiililaitteiden käyttöönotolla. Mobiililaitteita hyödyntämällä kiinteistövalvonnan, ennakkohuoltojen, Help Desk -palveluiden tuottaminen ja kuittaukset kyetään hoitamaan kentältä käsin. Yksikön henkilöstöllä on tällä hetkellä käytössä yli 1 tablettitietokonetta. Yksikön kustannustehokkuus pysyi edelleen hyvällä tasolla. Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen koordinoima, viiden eri yliopistosairaalan kiinteistöjen ylläpitotoimintoja kartoittanut benchmarking-tutkimus valmistui toimintavuoden aikana: ylläpitokustannusten vertailussa HUS-Kiinteistöt todettiin edullisimmaksi. Kustannustason nousu on kyetty välttämään jo useamman vuoden ajan, valtakunnallisen ylläpitoindeksin noususta huolimatta. Taloautomaatiojärjestelmien seurannalla (HUSe) sekä toiminnan pitkäjänteisellä kehittämisellä ylläpidetään vastaavasti laatua. Viiden eri yliopistosairaalan kiinteistöjen benchmarking-tutkimus valmistui toimintavuoden aikana ylläpitokustannusten vertailussa HUS-Kiinteistöt todettiin edullisimmaksi. 14 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

15 KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO- KUSTANNUSTEN KEHITYS Yleinen kiinteistöjen pisteluku Yksikön liikevaihto 22 M ylläpito 69 % investointikohteet 1 % kiinteistökorjaukset 3 % pienkorjaukset, irtaimisto- ja laitehuolto, erityisjätehuolto ja erillislaskutus 27 % * Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia, indeksi v. 21=1 ** Perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia. 2 1 HUS:n kiinteistöjen ylläpitokustannukset 1,85 / brm 2 /kk HUS:n kiinteistöjen pisteluku 18 Auditoinnit ja analyysit tehostamisen pohjana Toimintavuoden aikana suoritettiin teknisen huoltohenkilökunnan toiminnan auditointi ja analysointi ulkopuolisen kartoittajan toimesta. Auditointi oli ensimmäinen osa kaksivaiheisesta arviointiprosessista, jonka toinen vaihe toteutetaan vuonna 215. Ensimmäisessä vaiheessa teknisen toiminnan todettiin olevan hyvällä tasolla, ja mm. tilojen siisteyteen tullaan myös jatkossa kiinnittämään huomiota. Yhtiön energia-asiantuntijan ohjauksessa operatiivista energianseurantaa ja ohjausta tehostettiin edelleen. HUSe-raportointijärjestelmä saatiin pääosin toimintakuntoon ja sen aktiivinen käyttö aloitetaan 215 alusta mm. hälytysseurannan osalta. Järjestelmällä kyetään keskitetysti ja reaaliaikaisesti seuraamaan ja johtamaan myös energiankulutusta ja olosuhteita. Uuden huoltokirjajärjestelmän päivittäminen toi puolestaan mukanaan merkittäviä haasteita. Aiempi yksikön toimintaan räätälöity järjestelmä muutettiin www-pohjaiseksi ja samalla ohjelmaa yhtenäistettiin laajemmalla tasolla. Muutoksen läpivienti HUS:n vakioidussa verkkoympäristössä oli haasteellista ja ohjelmatasolla monista kehitetyistä toiminnoista jouduttiin tinkimään. Prosessi oli vaikea niin Help Deskin kuin ennakkohuollon ja rekisterien osalta ja se rasitti merkittävästi myös asiakkaiden saamia palveluja. KIINTEISTÖPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Järjestelmäriskien kartoittamista ja vähentämistä Kaikkien HUS-sairaaloiden lääkkeellisen paineilman ja sairaalakaasujen järjestelmät käytiin vuoden aikana läpi riskien kartoittamiseksi. Jakelussa esiintyneiden merkittävien häiriötilanteiden vuoksi teknisten järjestelmien ohella arvioitiin myös sairaalahenkilökunnan ja teknisen henkilökunnan yhteistyö ja osaaminen. Jatkossa paineilmaverkostoja tullaan esimerkiksi Meilahden alueella yhdistämään, jolloin käyttöhäiriöriskit pienenevät. Kartoitusten pohjalta parannetaan myös ohjeistusta kiinteistöpalveluiden toimintakäsikirjaan. Energiankulutus ja sisäilma Merkittävin yksittäinen energiankulutuksen tehostamistoimi oli lämmöntalteenottojärjestelmien auditoinnin loppuvaihe ja tarvittavien korjausten toteutus. Huolimatta rakentamisen ja sisäilmaongelmien vaatimasta lisäenergian tarpeesta kulutus saatiin pysymään edellisen vuoden tasolla. Leikkaussalien osalta selvitettiin ilmastoinnin käyttöä leikkaussalitoiminnan ulkopuolella, yhdessä infektioturvaryhmän kanssa. Salien ilman puhtaus palautui nopeasti heti, kun ilmastointi kytkettiin täydelle teholle. Tämä mahdollistaa säästöt ilmastointilaitteiden minimikäytöllä leikkaustoiminnan ulkopuolella. Sisäilman tasosta ei tässäkään yhteydessä tingitä. 1 % Huoltosuunnitelman toteutuminen 99 % Help desk, kiinteistönhoitoyksiköiden vasteaika 4 vrk Asiakastyytyväisyys 3,7 (asteikko 1 5 ) Henkilöstötyytyväisyys 3,7 (asteikko 1 5 ) 15

16 Kunnossapitopalvelut TOIMIVAMPI SAIRAALAYMPÄRISTÖ PROAKTIIVISELLA KUNNOSSAPIDOLLA Loppuvuodesta käyttöön otettu PTS-järjestelmä kehittää raportointia ja helpottaa projekti- ja kiinteistökohtaista tiedonsaantia. Ensimmäistä kertaa HUS:ssa sairaalakohtainen kunnossapitohistoria kootaan yhteen paikkaan, josta se on kaikkien asianosaisten saatavilla. Kuvassa osa Meilahden maanalaisten tilojen sprinklerilaitteistoa. Kunnossapitopalveluiden sähköinen PTS-järjestelmä otettiin käyttöön kunnossapitokorjausten ja pienien investointien osalta. Järjestelmän käyttöönoton tavoitteena on sairaalarakennusten korjaushistorian säännönmukainen ohjelmointi ja dokumentointi sekä tarvittavien korjausten suunnittelu ja priorisointi. Samalla korjaukset kategorioidaan kolmeen eri luokkaan: sisäympäristöongelmiin, hätäkorjauksiin tai ennallistaviin korjauksiin. Kategoriointi mahdollistaa mm. tehtyjen korjausten suodatuksen tarkemman korjaushistorian selvittämiseksi. Tehokasta sisäympäristöongelmien torjuntaa Ilmoitusperäisiä sisäympäristöongelmakohteita oli toimintavuoden lopussa 194 kappaletta (213: 185). Näistä seurannassa oli 74 kohdetta (213: 51) ja toimenpiteet olivat käynnissä 12:ssa kohteessa (213: 51). Selvityksen alla oli 18 kohdetta (213: 83). Toimintavuoden aikana uudet sisäympäristötyöryhmät aloittivat toimintansa Silmä-Korvasairaalassa, Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla. Näiden myötä sairaalakohtaisten sisäympäristötyöryhmien yhteismäärä nousi seitsemään, aiemmin (213) perustettujen toimiessa edelleen aktiivisesti Kirurgisessa sairaalassa, Porvoossa, Kellokoskella ja Hyvinkäällä. 16 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214

17 Yksikön liikevaihto 22 M suuret hankkeet 4 % pienet hankkeet 54 % ylläpito 11 % pienkorjaukset 4 % kiinteistökorjaukset 25 % muut 2 % Sisäympäristötyöryhmien toiminnan ansiosta klinikoiden henkilöstön tietoisuus sisäympäristöongelmista on lisääntynyt, ja tapausten sairaalakohtainen käsittely on selkeyttänyt ongelmien prosessointia. Lisäksi mahdollisia sisäympäristöongelmien aiheuttajia, kuten tuloilmakanavia ja rakennusteknisiä komponentteja, on kartoitettu ja tutkittu ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Jatkossa yksikössä tulee toimimaan myös kaksi sisäilma-asiantuntijaa aiemman yhden sijaan. Kiireiset korjaukset edelleen kasvussa Operatiivisten ja medisiinisten yksiköiden sekä liikelaitosten tilausten perusteella, niiden omilla toimintavaroilla toteutettavien pienkorjausten osalta laskeva trendi jatkui edelleen: toimintavuonna niitä toteutettiin,76 M :lla (213: 1,3 M ). Korjaukset käsittivät pääosin pieniä tilojen käyttötarkoitusmuutoksia, henkilöturvan ja intimiteettisuojan parantamista sekä taloteknisten järjestelmien tilakohtaisia lisäyksiä. Kiinteistökorjauksissa sen sijaan tapahtui kasvua. Niitä toteutettiin yhteensä 412 kappaletta 5,2 M :lla (213: 345 kpl, 4,96 M ). Tyypillisimpiä olivat kosteusvauriokorjaukset, märkätilojen saneeraukset sekä sisäympäristöongelmiin, ilmanvaihtoon ja viemäriverkostoon liittyvät korjaavat toimenpiteet. Kiinteistökorjausten osalta taloudellista tehokkuutta kehitettiin lisäämällä puitesopimustoimittajien minikilpailutusta. Jatkossa kilpailutettavien korjausten rajaa korotetaan kertomusvuonna käytössä olleesta 3 :sta. Ylläpitosopimuksen rahoituksella tehtäviä kunnossapitotöitä ja teknisiä pienkorjauksia toteutettiin 1,5 M :lla (213: 1,63 M ). Kunnossapitoyksikkö osallistui myös ylläpitosopimuksen mukaisiin kiinteistönhoitotöihin lähinnä lääkintätilojen mittauksilla, kaasukeskusten huolloilla, leikkaussalien hepasuodattimien vaihdoilla sekä hoitajakutsujärjestelmien huolloilla (,6 M ; 213:,46 M ). Asuntokorjaukset puolestaan koskivat lähinnä kosteusmittausten ja -kartoitusten perusteella tehtyjä kosteusvauriokorjauksia märkätiloissa ja keittiökalusteiden uusimisia. Luuvaniementie 4 AB ja 4 CD rakennuksiin teetettiin 1-vaiheen viemäriverkoston putkipinnoitusurakka. Suuriin investointihankkeisiin kunnossapito teki töitä,88 M :lla (213: 1,37 M ). Hankkeet olivat pääsääntöisesti kuvantamisen röntgenlaitehankintojen ja röntgenlaitesiirtojen, kuten Meilahden angiografialaitteen ja Jorvin magneettikuvauslaitteen vuoksi tehtyjä tilamuutoksia. Pienet investointihankkeet (22 kpl, 1,79 M ; 213: 248 kpl, 11,52 M ) koostuivat teknisistä ja toiminnallisista korjauksista. Näistä mittavimpia olivat Kirurgisen sairaalan hulevesijärjestelmän uusiminen, Jorvin sairaalan Leiko-poliklinikan muutokset, Töölön sairaalan V-osan julkisuvun saneeraus, Meilahden tarkkailutilan rakentaminen, Peijaksen sairaalan laboratorion näytteenottotilat ja Jorvin tunnelikerroksen savunpoiston lisäys. Tapio Rautiainen, kunnossapitopäällikkö Vajaassa 5 vuodessa korjauskulut ovat lähes kaksinkertaistuneet. Kiireellisten korjausten määrän ja siten korjausvelan kasvua on mahdollista hillitä mm. ennakoivalla toiminnalla ja teknillisillä investoinneilla. KUNNOSSAPITOPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Kiinteistökorjauksien budjetin toteuma 118 % Aikataulujen pitävyys 4, Asiakastyytyväisyys 4,2 Henkilöstötyytyväisyys 3,8 (asteikko 1 5 )

18 Turvapalvelut KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖLLÄ KOHTI EDISTYKSELLISTÄ TURVALLISUUS- KULTTUURIA Vuoden alussa alkanut uusi vartiointitoimeksianto Kätilöopiston ja Kirurgisen sairaalan sekä psykiatriakeskuksen vartioimistoiminnan tehostamiseksi tarkoitti viiden uuden vartijan rekrytoimista. Yksikön liikevaihto 6,4 M Aaro Toivonen, turvallisuuspäällikkö Vuoden aikana Turvapalvelut järjesti reilusti yli sata sairaalahenkilöstön turvallisuusosaamista ja sairaanhoitopiirin turvallisuuskulttuuria vahvistavaa koulutusta. Henkilöstöturvallisuuden koulutustilaisuuksien (29 kpl), uudenmuotoisten fyysinen irtautuminen väkivaltatilanteissa -koulutusten (8), paloturvallisuuskoulutusten (65) sekä pelastusharjoitustapahtumien (yli 2) myötä HUS:n henkilöstö kykenee yhä paremmin ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan tarvittaessa kunkin tilanteen vaatimalla tavalla. Harjoitusten tulokset käsitellään harjoituksiin osallistuneiden kanssa palauteja purkutilaisuuksissa, jolloin sekä harjoituksen osallistujat että järjestäjät saavat välittömästi palautteen. Näin myös oppiminen on tehokasta. Harjoituksista laaditaan kirjalliset raportit, joita käytetään hyväksi kiinteistökohtaisia pelastussuunnitelmia ja poistumisturvallisuusselvityksiä laadittaessa ja kiinteistöjen paloturvallisuusratkaisuja kehitettäessä. Palo- ja henkilöturvallisuuskoulutuksista saatu palaute oli kiitettävää kaikilla alueilla. Myös Turvapalveluiden oman henkilöstön koulutukseen panostettiin: vartijoiden voimankäytön kertauskoulutukset toteutettiin lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Yksikkö on ollut myös aktiivisesti tukemassa ja ohjaamassa Laurea ammattikorkeakoulun sairaalaturvallisuuteen ja kriisiviestintään liittyviä opinnäytetöitä. Vahvempaa tunnistautumista ja seurantaa Turvapalvelut on HUS-Tilakeskuksen toimeksiannosta laatinut ohjeistuksen teknisten turvajärjestelmien vaatimusmäärittelyiksi HUS:n omistamissa ja hallinnoimissa kohteissa. Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa hankittavan turvatekniikan teknistä yhteensopivuutta sekä määrittää teknistä turvatasoa HUS:n kiinteistöissä. Turvateknisiä järjestelmiä ajantasaistettiin vuoden aikana merkittävästi mm. Meilahden murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmän osalta. Kaikille huslaisille yhteisen mallin mukaan tuotettava henkilökortti otettiin käyttöön HYKS-alueella loppuvuodesta. Uusien henkilökorttien ja niiden ajanmukaistetun hallintaprosessin tavoitteena on henkilöstön entistä vahvempi tunnistautuminen. Jatkossa ulkoasultaan ja tuotantoprosessiltaan yhdenturvapalvelut 72 % pysäköinti 28 % 18 HUS-KIINTEISTÖT OY VUOSIKERTOMUS 214