Dramapedagogiska arbetssätt. Sol-Britt Arnolds-Granlund

Transkriptio

1 Dramapedagogiska arbetssätt Sol-Britt Arnolds-Granlund

2 Genrer Processdrama (DIE, Drama in Education) Teater i undervisningen(tie eli Theatre in Education) Improvisationsteater Berättelseteater (Playback Theatre) Rollspel (Role Play) Storyline Berättande(Storytelling) Dramalek Forumteater Samfundsteater Från idé till föreställning Framställning av teater från en text Performance Digital dramapedagogik Skriva dramatext Østern,

3 Processdrama Prosessidraama (O'Neill 1995) tarkoittaa pretekstin pohjalta rakennettua tutkivaa draamaopetusjaksoa, jonka päämääränä jonkin asian ymmärtäminen. Opettaja rakentaa oppijoiden kanssa fiktion, ja reflektio tapahtuu usein fiktion sisällä. Opettaja suunnittelee jakson rakenteen ja etenemisvaiheet selvästi. Neelandsin mukaan opettaja, joka työstää prosessidraamaa suunnitelman pohjalta, toimii kehittyneemmässä prosessidraaman muodossa, jota Neelands kutsuu opetussuunnitelmadraamaksi. Neelandsilla ehdottaa prosessidraamalle toista nimeä, Conventions Approachia eli konventioihin perustuvaa lähestymistapaa. Prosessidraama on kehitetty Boltonin ja Heathcoten luokkahuonedraamasta (Drama for Understanding). Prosessidraama on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 3

4 Teater i undervisningen Teatteri opetuksessa on Englannissa kehitetty genre (Jackson 1993). Tässä genressä keskeistä on jonkun ongelman, idean tai käsityksen tutkiminen ja tekeminen näkyväksi. Näyttelijäopettajien ryhmä valmistaa teemasta teatteriesityksen. Esitys viedään johonkin oppilaitokseen tai muuhun kasvatusympäristöön. Esitys voi pohjautua valmiin tekstiin, mutta yhtä tavallista on, että ryhmä tutkii asiaa ja kirjoittaa itse näytelmän tulostensa pohjalta. Katsojat osallistuvat työhön tai pohdintaan ennen esitystä, esityksen aikana tai sen jälkeen. Valmiita vastauksia ei anneta. Jyväskylässä Pipsa Teerijoki on ohjannut TIE-produktioita. Produktiot ovat käsitelleet esimerkiksi päihderiippuvuutta, väkivaltaa, ystävyyttä, pelkoja ja ammatinvalintaa. Teatteri opetuksessa on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 4

5 Improvisationsteater Improvisaatiota käytetään strategiana kaikissa draamapedagogiikan genreissä, mutta se on myös itsenäinen genre (Johnstone 1985, 1999). Improvisaatioteatteri dramaturgisesti kuuluu esittäviin muotoihin. Improvisaatioteatterissa luodaan fiktiivisiä kohtauksia yleisön avulla. Yleisö määrää paikan, hahmot, teeman ja muodon. Näyttelijäryhmä toimii tiiviisti yhdessä. Toiminnan lähtökohta on suostua spontaanisti kaikkiin yleisön ehdotuksiin ja ohjeisiin, ei torjua niitä. Improvisaatioteatteri on leikkivä genre ja siinä näytellään usein farssin tyylisesti. Vaikka improvisaatioteatteri on lähellä leikkiä, siinä samanaikaisesti työstetään suuria yhteiskunnallisia ongelmia. Roolin status on improvisaatiossa erittäin tärkeä. Improvisaatioteatteri on luonteeltaan karnevalistista, epävirallista, parodista ja groteskia. Kuitenkin se sisältää lämmintä huumoria. Improvisaatioteatteri on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 5

6 Playbackteater Tarinateatteri on Jonathan Foxin luoma genre (Fox 1986; Salas 1996). Sen päästrategiana on improvisaatio, kuten edellisessäkin genressä. Dramaturgisesti tarinateatteri kuuluu sekä dramaattisen että simultaanisen teatterin lajiin. Tarinateatterissa on ohjaaja, tarinankertoja ja näyttelijät. Ohjaaja kerää yleisöltä tarinoita. Ohjaaja haastattelee tarinakertojaa, ja näyttelijät toteuttavat (play back) tarinan ydintapahtumat ja -olemuksen draamallisessa muodossa. Näyttelijät improvisoivat ja ilmentävät enimmäkseen miimisesti kertojan tunteita. Tarinateatteri on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 6

7 Rollspel Roolileikin pohjana on roolisabloni ja tarina. Ne voivat olla opettajan tai osallistujien ehdotuksia. Hyvä roolileikin rakentaminen vaatii opettajalta perustietoa teemasta ja genrestä. Erilaisissa koulutuksissa käytetään roolileikkiä tai sosiodraamaa tulevan ammatin harjoitteluun. Roolileikissä harjoitellaan esimerkiksi sitä, miten sairaanhoitaja pysyy puhumaan vakavasti sairaan ihmisen kanssa kuolemasta tai miten opettaja puhuu oppilaasta vanhempien kanssa arviointikeskustelussa. Roolileikin undergroundgenre on roolipeli eli larppaus (Live Action Role Play). (Grasmo 1998.) Roolipelit kiinnostavat suuria ryhmiä, ja siksi draamaopettajan on perehdyttävä myös tähän suuntaukseen. Roolileikki on psykodraaman pääasiallisin työmuoto Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 7

8 Storyline Storylinea kutsuttiin aluksi The Topic Approach -työmuodoksi (Eik 1999). Skotlannissa uudistettiin opetussuunnitelma Uudistuksessa pyrittiin analysoimaan sitä, miten oppiminen tapahtuu. Haluttiin tukea aktiivista oppimista, tuloksellisia oppimisprosesseja ja hyvää oppimiskontekstia. Työmuodoiksi valittiin projekti- ja teematyö. Tämän uudistuksen yhteydessä syntyi Storyline-menetelmä. Kertomuksen ja sen teeman (storylinen) avulla luodaan yhteinen kuvitteellinen maailma, jossa oppilaat työstävät omaa todellisuuttaan. Storyline on genre, jossa draama voidaan integroida opetukseen. Storyline pohjautuu vahvasti pedagogiseen ajatteluun: opetus etenee avainkysymysten kautta ja näin laajentaa oppilaiden ymmärrystä maailmasta. Oppilailla on mahdollisuus kokea, että heidän oma luova ja argumentoiva ajattelunsa on arvokasta Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 8

9 Berättande Tarinan kerronta voi olla sekä draamapedagogiikan metodi että oma genrensä. Tarinoita voi rakentaa yksin monologissa tai pienryhmissä dialogissa. Kun osallistujat ovat oppineet tarinankerronnan "kieliopin" perusteet, heidän tarinansa sopivat paremmin jaettavaksi. Tarinankerronta on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 9

10 Dramalek Lapsilla on oma draamagenrensä, joka on spontaani roolileikki. Lasten spontaania roolileikkiä on tutkittu varsin paljon (esim. Guss 2000). Draamatapahtumaa on kehitetty pedagogisesti siten, että se on lähellä lasten spontaania draamaleikkiä (Lindqvist 1997). Opettaja voi leikkiä lasten kanssa junamatkaa tai laivamatkaa. Draamaleikki voidaan periaatteessa rakentaa prosessidraaman tapaan. Draamaleikki on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 10

11 Forumteater Augusto Boal on kehittänyt teatterimuodon, jota hän itse kutsuu sorrettujen teatteriksi. Hän on kehittänyt erilaisia konventioita, mm. patsasdraaman (Still Images), jota käytetään paljon erilaisissa genreissä. Foorumiteatterin näyttelijäryhmä tekee pienen näytelmän, missä on selvä konflikti ja sorrettu ihminen. Kohtaus päättyy sorretun kannalta onnettomasti. Jokeri keskustelee yleisön kanssa juuri nähdystä kohtauksesta ja pyytää apua. Kuka on sorrettu? Miten tämä ihminen voisi päästä parempaan elämäntilanteeseen? Yleisön korjaavia ehdotuksia kokeillaan näyttelemällä kohtaus uudelleen toisella tavalla. Yleisö voi myöskin vaihtaa paikkaa näyttelijän kanssa ja näytellä itse. Boal on luonut uuden termin spectactor, ja tarkoittaa sillä katsojaa, joka ottaa aktiivisesti osaa tapahtumien kulkuun. Foorumiteatteri on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 11

12 Community theatre Yhteisöteatteri on työskentelyn tapa, jossa tuotetaan draamallista tekstiä jonkun yhteisön tai ryhmän kanssa. Teemana on ryhmän oma tilanne. Osanottajat kertovat oman tarinansa, ja sen pohjalta rakennetaan improvisaatioita, joista voi tulla teatteriesitys. Yhteisöteatterin työympäristönä voi olla vankila, työttömien ryhmä, väkivallan uhrien ryhmä, vanhainkoti tai nuorisotila. Yhteisöteatteri voi olla myös toisen genren (ideasta esitykseen) osa. Yhteisöteatteri on osallistuvan teatterin laji Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 12

13 Från idé till föreställning Ideasta esitykseen pohjautuu improvisointiin. Syntyneestä perusideasta luodaan valmis esitys. Opettajalla on oltava laaja valikoima erilaisia metodeja, jonka avulla osanottajat voivat tuottaa valitusta teemasta merkityksellistä aineistoa. Dramatisointi on usein käytetty työskentelymuoto. Dramatisoinnissa transformoidaan ja adaptoidaan ei-draamallista tekstiä, kuvia, musiikkia ja muistoja draamalliseen muotoon Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 13

14 Teaterproduktion från text Työn lähtökohta on valmiiksi kirjoitettu teksti, jonka perusteella ryhdytään suunnittelemaan näytelmää. Tässä genressä opettajan tehtävänä on olla dramaturgi ja ohjaaja Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 14

15 Performance Performanssissa työstetään ideaa kollaasimaisesti ja luodaan siitä kompositio. Performanssi on rajoja rikkova metafiktiivisen dramaturgian laji. Siinä toimitaan roolissa tai ei-roolissa ja fiktiossa ja ei-fiktiossa. Fiktiolla toisin sanoen leikitään. Kun performanssi liitetään muihin taideaineisiin, korostuu siinä erityisesti draaman didaktinen tehtävä Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 15

16 Digital dramapedagogik Digitaalinen draamapedagogiikka on hybridi. Digitaalisessa draamapedagogiikassa digitaalimedioita käytetään interaktiivisesti. Multimediaohjelma voi koostua erilaisista draamapedagogisten genrejen työskentelymuodoista. Interaktiivisuus tarkoittaa sitä, että oppilaat tuottavat ohjelman digitaalisessa muodossa. He oppivat narratiivisen ja manifestoivan esityksen erot Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 16

17 Skapande av dramatisk text Viimeiseksi genreksi haluan nostaa draamatekstin kirjoittamisen. Kun draama kehittyy taideaineena, kirjoittajan työ nousee draamaopetuksen erityisalueeksi. Draamaopetuksessa tuotetaan tekstejä, joita ei yleensä kirjoiteta eikä tallenneta. Dramaatikkona toimiminen on kognitiivisesti haastava tehtävä, ja se edesauttaa aineen itsereflektiota. Jo kirjoitetun tekstin lukeminen vaatii lukijalta kyky lukea kahdentamalla. Toisien sanoen kun lukija lukee, hänen ajatuksissaan syntyy kuva, joka on käsitys luetusta. Hänellä on päässään oma versio fiktiosta, ikään kuin oma näyttämökuva. Kirjallisuuden opetuksessa korostetaan, kuinka tärkeää on oppia lukemaan kahdentamalla (with doubling, med fördubbling) Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 17

18 Kategorisering enl. Heikkinen Åskådarnas drama Deltagarnas drama Dramapedagogik Tillämpad drama Heikkinen, Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 18

19 Åskådarnas drama Från idé till föreställning Teaterproduktion från text Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 19

20 Deltagarnas drama Processdrama Teater i undervisningen Forum teater Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 20

21 Tillämpad drama Improvisationsteater Berättande Perfomance Digital dramapedagogik Skapande av dramatisk text Playbackteater Sociodrama Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 21

22 Dramatiska konventioner Neelands, J. Kontextbyggande ak2viteter a6 sä6a scenen Poe2ska Aktviteter symbol- och metaforskapande Narra2va Ak2viteter berä6a berä6elsen Reflek2va Ak2viteter inre tal, insikter Neelands, 1990

23 Kontextbyggande aktiviteter skapar miljön för dramat Exempelvis sound tracking, defining space and still-image

24 Narrativa aktiviteter Diskuterar berättelsen och fortsättningen Vad hände sedan? meetings, a day in the life och hotseating

25 Poetiska aktiviteter Läraren tar exempelvis en dikt och gruppen söker meningen bakom texten Också en berättelse som berättats om och om igen kan omformuleras och nya betydelser sökas i texten forum theatre, mimed activity, and prepared roles

26 Reflektiva aktiviteter Hjälper studerande att betrakta sin rollkaraktär på djupet och reflektera över hur karaktären kan ha känt sig, hur han/hon talar eller agerar Reflective narration, thought-tracking och voices in the head

27 Gruppuppgift Gruppen får 5 genrer att diskutera Fördjupa er i artiklarna om genrer Diskutera hur dessa genrer kunde förverkligas i praktiken Diskutera också vilka konventioner bäst kunde lämpa sig att användas inom olika genrer Ge gärna exempel på genrer och konventioner som inte finns med i förteckningen Åbo Akademi - Strandgatan Vasa 27