Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia

Transkriptio

1 Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Toukokuu 2014 n ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimustiimi

2 Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun toimeenpanon seurannassa ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämisessä nuorisotakuun I toimeenpanovuonna 2013 toteutti yhteistyössä Diakonia-ammattikorkea-koulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksen kanssa nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen hankkeen. Hanke alkoi maaliskuussa 2013 ja päättyi maaliskuussa Tutkimuksellisen tuen avulla on seurattu ja arvioitu nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa sekä kehitetty sen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävät indikaattorit. Hankkeessa on hyödynnetty kirjallisen aineiston analyysiä, rekisteritutkimusta, kyselyjä ja haastatteluja sekä kehittämistyöpajoja

3 Tutkimustiimiin kuuluivat 1) stä: vanhempi asiantuntija YTL Matti Tuusa, vastuu- ja yhteyshenkilönä projektipäällikkö YTM Sari Pitkänen erikoistutkija VTT, FM Riikka Shemeikka tutkija VTM Johanna Korkeamäki arviointipäällikkö YTM Henna Harju tutkimusavustaja VTK Aurora Saares 2) Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksesta: tutkija-kehittäjä TtM (terveystaloustiede) Marjo Pulliainen tutkija VTT Aija Kettunen tutkija-yliopettaja YTT Keijo Piirainen

4 Johtopäätökset

5 Nuorisotakuun ensimmäinen vuosi Kiteytetysti arvioiden nuorisotakuun alkuvaiheessa on tapahtunut selvää muutosta siinä, että nuoriin, heidän palvelutarpeisiinsa ja palvelujen kehittämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomioita. Tietoisuuden lisääntymisen ohella myös yhteistyön lisääntyminen nuorten palveluissa toimivien tahojen välillä on ollut merkittävä muutos Nuorten tilanteeseen vaikuttavat nuorisotakuun toimenpiteiden lisäksi monet muut asiat. Nuorten työttömyys vaihtelee herkästi esimerkiksi taloudellisten suhdanteiden mukaan, kuten aikasarjat osoittavat. Nuorisotakuu on vasta käynnistynyt ja pääsemässä vauhtiin ja esimerkiksi nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteerit muuttuvat vasta vuonna

6 Nuorisotakuun tunnettuus Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen avulla tavoitetut nuoret ja työnantajat tuntevat nuorisotakuun, mutta sekä nuorten että työnantajien mielestä kaivataan enemmän sen sisällöstä kertovaa konkreettista tietoa Pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret tuntevat nuorisotakuuta keskimääräistä huonommin. Työnantajat toivoisivat saavansa enemmän konkreettista tietoa nuorisotakuusta etenkin TE-toimistoilta

7 Nuorisotakuun tunnettuus Tutkimuksellisen tuen hankkeessa tavoitetut nuoret kokivat yleisemmin, ettei nuorisotakuu ole vaikuttanut heidän omaan elämäänsä. Nuorisotakuulla uskotaan olevan kuitenkin yleisempiä vaikutuksia nuorten tulevaisuudensuunnitelmien selkiytymiseen ja motivoitumiseen sekä nuorten kulutukseen ja työhön hakeutumiseen. Nuoret kokevat kavereiden ja perheen lisäksi oppilaanohjauksen merkityksellisenä omiin tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvän avun ja tuen saannissa Internet toimii parhaiten lukion suorittaneiden ja korkeakoulutettujen nuorten tiedon ja tuen kanavana, kun taas vähemmän koulutetut nuoret tarvitsisivat lähelle heidän elinpiiriään tulevaa viestintää nuorisotakuusta ja siihen liittyvistä palveluista

8 Palvelujen saatavuus ja toimivuus Enemmistö nuorten palveluja järjestävien organisaatioiden johtajista ja henkilöstöstä kokee nuorisotakuun nykyiset toteuttamismahdolli-suudet vähintään kohtalaisina ja niiden uskotaan parantuvan lähitulevaisuudessa. Koulutustakuun toteuttamista pidetään tavoitteiltaan helpommin toteutettavana sekä nykyisin että tulevaisuudessa kuin muita nuorisotakuun osioita. Sekä nuoret että viranomaiset kokevat yleisen työmarkkinatilanteen ja sopivien koulutuspaikkojen puutteen vaikeuttavan eniten nuorisotakuun toteuttamista Lisäksi nuoret kokevat, että on vaikea löytää tietoa palveluista ja erilaisista tukimuodoista

9 Palvelujen saatavuus ja toimivuus Nuorisotakuun myötä organisaatioissa on panostettu ja resursoitu nuorten palveluihin. Nuorisotakuun toteuttamisen edellytyksenä on koulutuksen sekä nuorisopalvelujen, kuten nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön riittävä saatavuus. Nämä ovat tutkimuksellisen tuen havaintojen perusteella eniten lisäresursseja saaneita palveluja, resurssit ovat lisääntyneet etenkin työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä; ja ne koetaan myös nuorisotakuun toteuttamisen kannalta toimivimmiksi palveluiksi

10 Palvelujen saatavuus ja toimivuus Nuorisotakuu on vaikuttanut myönteisesti nuorten palveluja tuottavien organisaatioiden omaan toimintaan: Keskimäärin yli puolessa organisaatioista arvioidaan toimintamallien muuttuneen nuorisotakuun myötä, oppilaitoksissa on muutosta tapahtunut muihin verrattuna keskimääräistä vähemmän. Nuorisotakuu on vaikuttanut organisaatioiden resurssien lisääntymiseen, yhteistyön kehittymiseen nuorten palveluita tuottavien tahojen kanssa ja työnantajien kanssa, nuorten palvelutarjonnan kehittymiseen sekä nuorten palveluohjauksen paranemiseen. Eri toimijoiden välisessä tietojen vaihdossa on suuria haasteita erityisesti silloin, kun pyritään rakentamaan tavoitteellisia sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Tietojen siirron ja vaihdon ongelmat hankaloittavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä, nuoria ei tavoiteta, tehdään turhaa päällekkäistä työtä, palvelujen sujuvuus kärsii tai palveluprosessit katkeavat

11 Monialainen yhteistyö Eri toimijoiden välinen hyvä yhteistyö on keskeisin edellytys nuorisotakuun toteuttamiselle. Yhteistyö on tiivistynyt takuun toteuttamisen ensimmäisen vuoden aikana sekä nuorten palveluja järjestävien organisaatioiden sisällä että oppilaitosten sekä työnantajien suuntaan, mikä tarjoaa hyvän lähtökohdan nuorisotakuun mukaisen kumppanuusmallin kehittämiseen. Vaikka nuorisotakuun toteutus on käynnistynyt varsin epätasaisesti eri paikkakunnilla, on nuorisotakuu nostettu useilla paikkakunnilla ja seuduilla poliittisella tasolla keskeiseksi painopisteeksi. Monet kunnat ovat ottaneet kokonaisvastuun ja koordinaattorin roolin nuorten palveluissa, ja panostaneet paljon nuorisotakuun toimeenpanoon ja siihen liittyvään eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Monissa kunnissa on tehty selvityksiä nuorten tarpeista ja palvelujen toimivuudesta ja niiden kehittämisestä, laadittu tältä pohjalta konkreettinen toimenpideohjelma ja lisätty asian tunnettuutta erilaisten viestintäkampanjoiden, tilaisuuksien ja medianäkyvyyden avulla. Useimmiten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on ollut tässä avaintoimijana

12 Monialainen yhteistyö Yhden luukun periaatteella toimivat matalan kynnyksen palvelupisteet tekevät tehokasta nuorten syrjäytymisen ehkäisytyötä. Olennaista niiden toiminnassa on kopin ottaminen nuoresta ja nuorten pallottelua palvelupisteestä toiseen estävä palveluohjaus ja prosessin seuranta. Tällaisia monialaisia yhden luukun -periaatteella toimivia palvelupisteitä on käynnistetty viime vuosina useille paikkakunnille, muun muassa Ouluun, Mikkeliin, Tampereelle ja Järvenpäähän, myös Joensuun seudun ammatillisen koulutuksen ja opinto-ohjauksen kautta rakentunut Ohjaamomalli kuuluu tähän palvelukonseptiin. Monialaiseen yhteistyöhön liittyvinä hyvinä käytäntöinä voidaan myös nostaa erilaiset nivelvaiheiden saattaen vaihtamisen periaat-teella toteutetut yhteistyömallit, joiden avulla varmistetaan systemaattisesti nuorten pääsy palvelu- työ tai koulutuspolullaan eteenpäin

13 Koulutustakuun toteutuminen Koulutustakuun toteutumisen ja koulutukseen pääsyn osalta yhteishaun tiedot osoittavat, että vuonna 2013 hieman edellistä vuotta suurempi osuus peruskoulun päättäneistä jatkoi opintojaan toisella asteella koko maassa keskimäärin. Tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin hakematta jättäneiden, opiskelupaikkaa ilman jääneiden ja opiskelupaikan vastaanottamatta jättäneiden osuus pieneni vuoteen 2012 verrattuna. Vain perusasteen suorittaneita vuotiaita, eli nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmään kuuluvia, oli noin nuorta vuonna Heidän osuutensa oli 14,6 prosenttia koko ikäluokasta. Vain perusasteen suorittaneiden nuorten osuus vaihteli maakunnittain, suurin se oli Uudellamaalla

14 Koulutustakuun toteutuminen Kyselyaineiston perusteella nuorten palveluissa toimivat ammattilaiset ovat tyytyväisiä ammatillisen koulutuksen saatavuuteen sekä oppilaan- ja opintoohjauksen ja opiskelijahuollon palveluihin. Nuorisotakuun toteuttamisessa pidetään haasteena sitä, että ammatillisen koulutuksen paikat ovat jakautuneet alueellisesti hyvin epätasaisesti. Nuorten koulutukseen pääsyn ja kouluttautumisen tukemisessa ovat oppilaitosten, etsivän nuorisotyön, nivelvaiheen koulutuspalveluiden ja työpajojen väliset yhteistyömallit osoittautuneet tuloksellisiksi. Esimerkiksi joillakin seuduilla varmistetaan yhteistyöverkoston avulla systemaattisesti koko ikäluokan opiskeluun tai muihin palveluihin siirtymiä

15 Koulutustakuun toteutuminen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa ovat osoittautuneet tuloksellisiksi oppilashuollon tehostettu toiminta, työssäoppimisen laajentaminen ja työpajojen kanssa tehtävä yhteistyö. Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutuksessa on monilla seuduilla ollut haasteena kohderyhmän tavoittaminen. Onnistumisen avaimena tässä työssä on oppilaitosten yhteistyöverkostojen toimivuus. Nuorten kouluttautumista tai työllistymistä tukevaan ohjaustyöhön saadaan uudenlaista systematiikkaa ja tavoitteellisuutta sekä TE-toimistoissa, työvoiman palvelukeskuksissa ja monissa muissa työllistymistä tukevissa palveluissa käyttöön otettavan Tutka-menetelmän avulla

16 Työllistymisen tukeminen Työvoimatutkimuksen tietojen perusteella näyttää siltä, että nuorten, eli alle 25-vuotiaiden, työttömyysaste oli vuonna 2013 korkeampi kuin edellisenä vuonna mutta alhaisempi kuin vuosina TEM:n työnvälitystilastot osoittavat, että nuorisotakuun kannalta keskeisten ryhmien, alle 25-vuotiaiden työttömien ja vuotiaiden vastavalmistuneiden työttömien, lukumäärä oli nuorisotakuun ensimmäisen vuoden lopussa (joulukuussa 2013) suurempi kuin ennen nuorisotakuun alkua (joulukuussa 2012). Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaista oli suurin Lapin, Kainuun ja Keski-Suomen ELY-keskusten alueilla. Myös nuorten rakennetyöttömien osuus ikäryhmästä on kasvanut vuoden 2013 aikana. Vuonna 2013 alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden työttömyyksistä keskimäärin 26 prosenttia ylitti kolmen kuukauden rajan. Tämä osuus oli suurempi kuin edellisenä vuonna

17 Työllistymisen tukeminen TE-palvelujen, TE-toimistojen asiakaspalvelun organisoinnin ja toimistoverkon muutokset, valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutukset resursseihin sekä samanaikaisesti kasvanut nuorten työttömyys ovat olleet isoja haasteita nuorten työllistymisen tukemisessa. Nuorten työllistymistä tukevien palveluiden saatavuus ja sen myötä toimivuus on parantunut nuorisotakuun ensimmäisen vuoden 2013 alusta kevääseen 2014 mennessä

18 Työllistymisen tukeminen Nuorten työllistymistä tukevissa hyvissä käytännöissä korostuu työpajatoiminta ja sen palveluverkostossa tehtävä monialainen yhteistyö. Nuorisotakuun ensimmäinen toimintavuosi on ollut kuitenkin työpajojen toimintaedellytysten kannalta monin tavoin huolestuttava, koska TEtoimistojen palveluvalikoiman ja toimistoverkon muutosten vuoksi nuorten ohjautuminen pajoille on vaikeutunut. Haasteita on ollut etenkin työkokeilussa, joka ei edelleenkään täysin vastaa ammattikoulutettujen eikä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kouluttamattomien nuorten tarpeisiin. Nuorisotakuun toteutuksen kannalta työpajojen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää

19 Nuorten sosiaali-, terveys ja kuntoutuspalvelut Nuorisotakuun ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana sosiaali-, terveysja kuntoutuspalvelujen painoarvo on jäänyt vähäiseksi. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden, Kelan ammatillisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan saatavuus koetaan kyselyaineiston perusteella heikoksi, eivätkä nämä kuntouttavat palvelut toimi nykyisellään nuorisotakuuta edistävästi. Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistui vuotiaista 7,2 promillea ikäluokasta. Kuntoutuksesta 72 prosenttia myönnettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsy lisääntyi hieman Pitkäaikaisesti toimeentulotukea sai noin kolme prosenttia vuotiaista nuorista vuonna Toimeentulotukea saavien osuus oli suurin Kymenlaaksossa ja pienin Pohjanmaalla. Työttömien ja ns. ulkopuolisten nuorten osuus vuotiaista nuorista oli 13,2 prosenttia vuonna

20 Kehittämisehdotukset

21 Monialaisen yhteistyön kehittäminen Nuorisotakuun toteutuksessa on onnistuttu hyvin monilla paikkakunnilla. Tämä kehitys pitäisi ulottaa jokaiseen kuntaan. Onnistumisen avaimena tässä kehittämistyössä on, että kunnissa lähdetään liikkeelle yhteisen strategian ja tahtotilan luomisesta. Tavoitteena on saada paikkakuntakohtaiset yhteistyömallit ja palveluprosessit koordinoiduiksi, yhdessä sovituiksi ja sujuvasti toimiviksi. Nuorten palvelut integroivan palvelumallin kehittämisen lähtökohtana voi toimia esimerkiksi paikallinen tai seudullinen palvelutarjotin ja toimijakartta. Jatkossa tarvitaan yhteisen näkemyksen ja konkreettisten toimien kirkastamista sekä toimintamallien muutosten seurantaa myös valtakunnan tasolla. Nuorisotakuun toteuttamista ja seurantaa varten tarvitaan tulosten seurannan ohella myös eri toimijoiden roolien, prosessien ja yhteistyön määrittämistä ja selkiyttämistä

22 Nuorisotakuuta tukevien palvelujen kehittäminen Jatkossa tarvitaan nuorisotakuuta tukevien palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä, uusien nuorten tarpeisiin paremmin vastaavien palveluiden kehittämistä sekä muutosta organisaatioiden toimintatavoissa. Nuorisotakuun toimeenpanon tehostamiseksi tarvitaan jokaiselle paikkakunnalle tai seudulle ennalta ehkäisevällä otteella toimiva monialainen matalan kynnyksen palvelupiste, jonka avulla voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjota nuorelle tukea ja ohjausta ja estää hänen ongelmiensa pitkittyminen ja mutkistuminen. TE-hallinnon työkokeilun linjauksia ja ohjeita tulisi muokata edelleen nykyistä joustavammaksi sekä palvelun kohderyhmien, tavoitteiden että toteutuksen osalta. Jatkossa tarvitaan nuorten työelämään ja koulutukseen valmentaville palveluille, elämänhallintaa tukeville sosiaalisen kuntoutuksen sekä ammatillisen kuntoutuksen palveluille nykyistä selkeämmät määrittelyt ja profiilit

23 Nuorisotakuuta tukevien palvelujen kehittäminen Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan nykyistä joustavampaa ja nopeasti koulutustarpeisiin reagoivaa koulutustarjontaa. Hankemuotoisesti kehitettyjen uudenlaisten räätälöityjen ja työelämälähtöisten koulutusmallien käyttö ja saatavuus pitää levittää koko maahan. Jatkossa nuorisotakuun toimeenpanossa on panostettava nuorille kohdennettujen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen palvelujen kehittämiseen Jotta nuorten palveluissa pystytään aidosti rakentamaan pitkäkestoisia, yksilöllisiä ja paremmin toisiinsa yhteydessä olevia palvelukokonaisuuksia, tulee sähköisiä tietojärjestelmiä kehittää sellaisiksi, että ne mahdollistavat eri toimijoiden välisen tietojen yhteiskäytön. Nuorisotakuun toimeenpanossa pitäisi tehostaa hyvien käytäntöjen levittämistä ja hyödyntämistä

24 Nykyistä parempien edellytysten kehittäminen vaikuttavuuden arvioinnille Indikaattorityön jatkon ja indikaattoreiden hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää, että tiedon keruuta jatketaan ja että kehitetyistä indikaattoreista julkaistaan säännöllisesti ajantasaiset tiedot. Nuorisotakuun taloudellisen tarkastelun avulla ei päästy kiinni taloudelliseen vaikuttavuuteen, koska nykyinen määrärahojen, resurssien ja palvelujen tilastointi ja seuranta ei tuota tarvittavaa tietoa Jotta vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä, tarvitaan muutoksia tilastoinnissa ja tietojen saatavuudessa. Tilastointia ja seurantajärjestelmiä pitää kehittää siten, että se mahdollistaa tietojen saannin palveluiden tuottamiskustannuksista ja käyttömääristä sekä eri ryhmien välisen vertailun. Tarvitaan uudenlaisia seurantajärjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida paljonko on panostettu erilaisiin palveluihin ja toimintaan, ja mitä juuri näillä resursseilla ja toimilla on aikaansaatu

25 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset (1/2) n nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaikuttavuutta koskeva tutkimus 2013/ Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö : Nykyiset palvelujärjestelmät joko tunnistavat riskit heikosti tai puuttuvat niihin riittämättömästi. Palvelut tulevat liian myöhään ja usein myös liian monen lähetteen tai luukun kautta. Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tulee auttaa matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluilla. Lapselle tai nuorelle on nimettävä oma vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on huolehtia monniammatillisen avun saannista ja tiedonkulusta. Valiokunta pitää hallituksen ja opposition saavuttamaa SOTE-sopua poikkeuksellisen tärkeänä mahdollisuutena korjata nykyjärjestelmän vakavat virheet. Valiokunnan ponsissa asetetaankin suoria hallitusta velvoittavia vaatimuksia nyt tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä koskee sekä hyvien matalankynnyksen käytänteiden levittämistä koko maahan että vääränlaisen osaoptimoinnin purkua

26 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön ehdotukset (2/2) Valiokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi päätösehdotuksen, johon on kirjattu seitsemän hallitusta velvoittavaa toimenpide-ehdotusta muutosten aikaansaamiseksi. : 1. Sote-uudistuksessa painopisteen siirto korjaavasta toiminnasta ennalta ehkäisevään toimintaan. 2. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville henkilöille järjestettävä tarvittava apu varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelujen sekä nuorelle sovittavan yhteyshenkilön avulla. 3. Varhaiskasvatuslain uudistukseen sisällytettävä varhaisen puuttumisen, tuen jatkuvuuden ja moniammatillisen yhteistyön periaatteet. 4. Yhtenäisen sähköisen asiakirjahallinnon luominen ja moniammatillisen yhteistyön esteiden poistaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytyneiden nuorten auttamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja koskevissa tietosuoja- ja salassapitoasioissa valmistelu on määrättävä yhdelle ministeriölle. 5. Tiedonkulun varmentaminen ja tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjen yhtenäistäminen viranomaisyhteistyössä määräyksin, ohjein ja koulutuksella. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusjärjestelmää uudistaessa huomioitava, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaatimat ennalta ehkäisevät ja korjaavat palvelut järjestetään kokonaisuutena matalalla kynnyksellä, yhdeltä luukulta ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. 7. Yli hallinnonrajojen ulottuvan yhtenäisen toimintatavan käyttöönotto, jonka avulla voidaan käytännön työssä tehokkaasti toteuttaa lasten ja nuorten ongelmiin varhainen puuttuminen, tiedonkulku ja toimenpiteiden seuranta sekä estää ongelmien paheneminen

27 Kiitos!