Suomen museoliitto edustaa Suomen. Tulot Menot Vuonna 2013 Suomen museoliitto juhli 90-vuotista taivaltaan. Jäsenmaksut 11% Valtionavustus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013 Edunvalvontapalvelut 3 Koulutus- ja kehittämispalvelut 3 Museo Viestintäpalvelut 3 Tukipalvelut 3 Jäsenet 3 Tilinpäätös 3 Suomen museoliitto kuvina 3 Edunvalvontapalvelut 3 Koulutus- ja kehittämispalvelut 5 Viestintäpalvelut 9 Hallinto- ja tukipalvelut 14 Jäsenet 17 Tuloslaskelma 22 Tilintarkastuskertomus 25 Suomen museoliiton 90-vuotisjuhlat 26

2 Tulot 2013 Jäsenmaksut 11% Vuonna 2013 Suomen museoliitto juhli 90-vuotista taivaltaan. Suomen museoliitto edustaa Suomen museolaitosta ja käyttää sen ääntä. Museoliiton toiminta jakautuu jäsenistön edunvalvonta-, viestintä- sekä koulutus- ja kehittämispalveluihin sekä Museoliiton toimintaa ylläpitäviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2013 toiminta perustui Suomen museoliiton strategiaan 2017 sekä Suomen museoliiton hallituksen laatimaan ja vuosikokouksen vahvistamaan toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2013 toimintaa sävytti Suomen museoliiton 90. toimintavuosi, jota vietettiin työn merkeissä. Juhlavuoden hankkeet painottuivat Suomen museoliiton viestintäpalveluihin. Näistä näkyvin oli Miljoona uutta kävijää -nimellä aloitettu ohjelma, jonka tavoitteeksi asetettiin museoiden yhteisen kävijämäärän nostaminen yli kuuteen miljoonaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Muita juhlavuoden hankkeita olivat Vaasan yliopiston Levón-instituutin kanssa tuotettu tutkimus museoiden aluetaloudellisista vaikutuksista, ICOM:in Suomen komitean kanssa perustetut Museopalkinnot, Seinätön museo -tuotteen kehittäminen, Suomen museoliiton apurahojen jakaminen sekä Suomen museoliiton toimistotilan uudistaminen. Lisäksi juhlavuonna jatkettiin Museokortti-tuotteen kehittämistä. Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden 2013 lopussa 201 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 56, II luokassa 32 ja III luokassa 80. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä on Menot 2013 Valtionavustus 18% Viestintäpalvelut 3% Hallintoja tukipalvelut 26% Viestintäpalvelut 10%

3 Arvot Muu 2% Suomen museoliiton toiminnan peruskivet ovat jäsenkeskeisyys, uteliaisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Sen periaatteita ovat ystävällisyys, luotettavuus, jokaisen kunnioittaminen ja tasapuolisuus. Missio Koulutus- ja kehittämispalvelut 66% Suomen museoliiton missio on auttaa museoita menestymään. Visio Satavuotias Suomen museoliitto on vaikuttajana ja osaamisen kehittäjänä alansa edelläkävijä Euroopassa. Edunvalvontapalvelut Edunvalvonta 2% Edunvalvontapalveluillaan Suomen museoliitto vaikuttaa museoalan toimintaympäristöön siten, että museoiden on mahdollisuus toimia menestyksellisesti ja kehittää omaa toimintaansa proaktiivisesti. Koulutus- ja kehittämispalvelut 62% TAITTO: Seppo HONKANEN Edunvalvontapalveihin kuuluu jäsenten edustaminen ja edunvalvonta: - museoalan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön ja muiden viranomaismääräysten valmistelussa - museoalan kansallisten ja kansainvälisten rahoitusratkaisujen valmistelussa - koko museoalaa koskevien järjestelmien ja käytäntöjen valmistelussa - museoalan kansainvälisissä järjestöissä 3

4 Suomen museoliiton edunvalvonnan toteuttamisessa viestintä nostettiin entistä keskeisempään rooliin. Käytännössä tämä näkyi edunvalvonnallisten tavoitteiden ja hankkeiden esiintuomisessa ja edunvalvonnan organisoimisena myös osaksi viestintäpalvelujen tehtäviä. Edunvalvonnan päätehtävä on ottaa kantaa toimialan ajankohtaisiin asioihin virallisten lausuntojen ja kannanottojen muodossa, mutta ennen muuta asiantuntijalausuntoina jäsenistölle, medialle ja muille vaikuttajille. Vuoden aikana yksittäisistä edunvalvontatehtävistä merkittävin oli opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama valtionosuusuudistus ja siihen liittyvän kannustavuusmittariston käyttöönotto. Uudistukseen liittyviä lausuntoja ja muita kannanottoja valmisteli Mittaristotyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Kimmo Levä ja jäseninä Kalle Kallio, Päivi Partanen, Kirsi Niku, Juhani Ruohonen ja Tarja Raninen-Siiskonen (5/2014 saakka). Edunvalvontapalveluista vastasi pääsihteeri Kimmo Levä ja hänen varahenkilönään viestintäpäällikkö Seppo Honkanen. Lausunnot ja kannanotot: Suomen museoliitto antoi toimintavuonna seuraavat lausunnot ja kannanotot: : Lausunto tekijänoikeuslain muuttamisesta ja laiksi orpoteosten käyttämisestä, opetus- ja kulttuuriministeriö : Lausunto museoista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriö : Lausunto kulttuuriympäristöstrategiaa koskevasta työryhmän esityksestä, ympäristöministeriö : Lausunto museoesineiden luvattomasta maastaviennin säädöksistä, eduskunnan sivistysvaliokunta : Lausunto kulttuurialan rahoitukseen liittyvistä laeista, eduskunnan sivistysvaliokunta : Vuoden 2014 valtionosuuksien tasausleikkaukset käsiteltävä uudelleen, Opetus- ja kulttuuriministeriö : Kannustavuusosa ei ole valmis käyttöönotettavaksi, opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunnot julkaistiin lähettämisen yhteydessä Suomen museoliiton verkkosivuilla ja niiden julkisuutta lisättiin Museoliiton Facebook-sivun ja Twitter-tilin kautta. Lisäksi poliittisten päättäjien huomioita kiinnitettiin museoalan ajankohtaisiin asioihin kansanedustajille lähetetyillä kirjeillä kesä- ja joulukuussa. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Työ-, ohjaus- ja johtoryhmät: Vuonna 2013 Suomen museoliiton edustajat olivat mukana alan edunvalvojina ja asiantuntijoina seuraavissa työ-, ohjausja johtoryhmissä: - Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) ohjausryhmä ja Finnan konsortioryhmä - Museo hankkeen johtoryhmä - Veikkauksen edunvälittäjien työryhmä - Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) EU:n kulttuuriohjelman asiantuntijaryhmä - Kulttuuriympäristöstrategian työpaja - Kulttuurimatkailun asiantuntijaryhmä (Culture Finland) - Kulttuurialan neuvottelukunta - Kulttuuria kaikille -palvelun ohjausryhmä - Avara museo kehittyvä oppimisympäristö -hankkeen ohjausryhmä - MATK (museot, arkistot, tiedekeskukset, kirjastot) pedagogiikan koulutusohjelman suunnittelutyöryhmä (Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia) -Tekniikan museon Pienten paja -projektin ohjausryhmä - EU-jaosto 31 (OKM) - Museoviraston kulttuuriperintöalan neuvottelukunta - The Nordic centre of heritage learning and creativity Ab, Reference group Kansainvälisissä edunvalvontatehtävissä keskeistä oli toimiminen Euroopan museoliittojen neuvostossa (NEMO). Lisäksi Suomen museoliitto solmi kahdenväliset yhteistyösopimukset vuonna 2013 Venäjän museoliiton ja Pakistanin museoliiton kanssa. Sopimukset sisältävät pääosin kulttuurivaihtoon ja -vientiin liittyviä tavoitteita, mutta ne ovat myös merkittävä osa Suomen museoliiton kansainvälistä edunvalvontayhteistyötä. Vuoden 2013 aikana Suomen museoliiton edustajat ovat osallistuneet myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden lakimiesten työryhmään (KAM-ryhmä), jossa käydään valmistelevaa keskustelua meneillään olevista muistiorganisaatioita koskevista kansallisista ja kansainvälisistä lakiuudistuksista. Henkilöjäseninä Suomen museoliiton työntekijät ovat edustettuna ICOMin Suomen komitean hallituksessa (Leena Tokila), ICOMin museoalan koulutuksen komitean ICTOPin hallituksessa (Leena Tokila) ja ICOMin johtamisen kehittämisen komitean INTERCOMin hallituksessa (Kimmo Levä). 4

5 Koulutus- ja kehittämispalvelut Koulutus- ja kehittämispalveluillaan Suomen museoliitto ylläpitää asiakkaidensa ammatillista pätevyyttä ja laajentaa heidän osaamistaan uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Vuoden 2013 koulutustilaisuuksien teemat liittyivät monipuolisesti museotyön eri osa-alueisiin: näyttelyihin, kokoelmiin, viestintään ja markkinointiin, museopedagogiikkaan, yleisötyöhön ja museoiden hyvinvointivaikutuksiin. Koulutuspalvelujen tuotteistamista vietiin eteenpäin uudistamalla palvelujen ilme M koulutuspalvelut -tunnuksen kautta. Koulutuspalvelujen markkinointi ja myynti oli keskeinen osa Museoliiton hallinto- ja tukipalvelujen tehtävää. Koulutus- ja kehittämispalvelujen toteuttamisesta vastasi koulutuspäällikkö Leena Tokila ja hänen opintovapaansa ( ) aikana vs. koulutuspäällikkö Leena Tornberg. Avara museo -hankkeeseen kuuluvista koulutuksista ja verkkokoulutuksesta vastasi projektikoordinaattori, koulutussuunnittelija Pauliina Kinanen. Koulutuksen sisällön suunnittelun tukena toimi koulutustyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli Janne Vilkuna ja jäseninä Olli Immonen, Helka Ketonen, Marjo Mikkola, Johanna Lehto-Vahtera ja esittelijänä Leena Tokila. Koulutus- ja kehittämispalveluja ovat: - täydennyskoulutustilaisuudet, verkkokoulutus, koulutuspolut ja koulutusohjelmat - yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien konsultointi - koulutusjärjestelyt (koulutuksen sisällöstä vastaa yhteistyökumppani) - tutkimus- ja julkaisutoiminta - museoalan kehittämishankkeiden toteuttaminen - neuvontapalvelut - Suomen museoliiton käsikirjasto Miljoona uutta kävijää -ohjelman aloitusseminaarissa pääpuhujina olivat brändi-, mainos- ja Venäjäasiantuntijat. Seminaariin osallistui lähes 90 henkilöä. Koulutustilaisuudet Keväällä järjestettiin Miljoona uutta kävijää -ohjelman aloitusseminaari, jossa pääpuhujina olivat brändi-, mainos- ja Venäjä-asiantuntijat. Seminaariin osallistui lähes 90 osanottajaa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi työpajaa teemalla museot sosiaalisessa mediassa. Työpajat olivat osa vuonna 2012 alkanutta sosiaalisen median koulutuskokonaisuutta. Uutena koulutusteemana oli hankerahoitus keväällä. Syksyllä järjestettiin kokoelmapolitiikkakoulutus ja perehdyttiin avoimen datan kysymyksiin museoissa. Museokokemuksen hyvinvointivaikutuksia tarkasteltiin seminaarissa, jonka Aboa Vetus & Ars Nova -museo järjesti yhteistyössä Museoliiton ja Turun yliopiston museologian oppiaineen kanssa. Valtakunnallisilla museopäivillä Kouvolassa juhlittiin 90-vuotiasta Suomen museoliittoa teemalla Kokoelmat vastuuna, vaivana ja vahvuutena. Museopäivät toteutettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin ja Poikilo-museoiden kanssa. Museolehtoripäivät eli Taitoja museoon museopedagogisia menetelmiä yleisötyöhön -koulutus toteutettiin yhteistyössä Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n ja jyväskyläläisten museoiden kanssa Jyväskylässä. Näyttelycafé toteutettiin yhteistyössä äskettäin avatun Suomen luontokeskus Haltian kanssa ja teemana olivat näyttelytekniikan mahdollisuudet ja haasteet moniaististen näyttelyiden toteuttamisessa. Kookkaat koneet II -koulutus toteutettiin Tikkakoskella, jossa yhteistyökumppanina oli Keski-Suomen ilmailumuseo. Vuoden aikana alkoi uusi viestinnän koulutuspolku. Koulutus koostui aloitusseminaarista sekä kahdesta moduulista, joiden teemat olivat käytännön kirjoittaminen sekä museoiden ulkoinen viestintä ja sidosryhmät. Viestinnän koulutuspolun kaksi viimeistä moduulia toteutetaan vuonna Vuonna 2012 alkaneeseen Museoalan johtajakoulutusohjelmaan osallistui 23 opiskelijaa. Johtajakoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena (tutkintona Yritysjohtamisen erikois- 5

6 ammattitutkinto YJEAT) ja se päättyy vuonna Monimuoto- ja verkkokoulutuksena toteutettiin edelleen suositut Museologian kurssit Verso 1 ja 2. Näiden lisäksi toteutettiin Museotyön perusteet -verkkokurssi suomeksi ja ruotsiksi. Se on tarkoitettu museoalalle tuleville uusille työntekijöille ja museossa jo työskenteleville, joilla ei ole museoalan koulutusta. Ilmoittautuneita oli vuoden aikana 11. Kurssin suoritti loppuun 6. Koulutustilaisuuksia järjestettiin toimintavuonna yhteensä 23. Lähipäiviä oli 46. Osallistujia koulutuksissa oli kaikkiaan 1090 (vuonna ). Keskimääräinen osallistuja määrä oli 47/tilaisuus (vuonna ). Museoliiton koulutukset (osallistujat): Museologian kurssi, Verso I, lähipäivät Helsingissä Museot sosiaalisessa mediassa: Some pintaa syvemmältä, vasta-alkajille ja konkareille, Helsinki Museot sosiaalisessa mediassa: Sosiaalinen media ja museonäyttelyt, Helsinki Hämmennys ja huippuhetki tuottaako museokokemus hyvinvointia? Turku Ajankohtaispäivä: Miljoona uutta kävijää -ohjelman käynnistysseminaari, Helsinki Hankerahoituskoulutus, Helsinki, myös etäosallistumismahdollisuus Viestintämoduuli I, viestinnän koulutuspolku, Helsinki Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 90. vuosikokous, Kouvola Museopalveluiden tuotteistamistyöpaja, Helsinki, myös etäosallistumismahdollisuus Museonjohtajapäivät, Espoo, Nuuksio Museologian kurssi Verso 2, Helsinki Viestintämoduuli II, Kirjoittamisen työpaja, Helsinki Kookkaat koneet II, Tikkakoski Ajankohtaispäivä, Helsinki CREA.M-hankkeen mentoroinnin webinaari Kokoelmapolitiikkakoulutus, Helsinki Näyttelycafe, Espoo Avoin data ja avoimet sisällöt museossa, Helsinki, myös etäosallistumismahdollisuus, Taitoja museoon museopedagogisia menetelmiä yleisötyöhön (museolehtoripäivät), Jyväskylä, Viestintämoduuli III, Helsinki, Tietopäivä ja Museoliiton jouluvastaanotto, Helsinki etäosallistumismahdollisuus, 96 Jatkuva: Museotyön perusteet / Grundkurs i museikunskap Museoalan johtajakoulutusohjelma (YJEAT Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto), MIF Kirkkonummi 23 Koulutusta järjestettiin seitsemällä eri paikkakunnalla. Viiteen tilaisuuteen oli mahdollista osallistua etäyhteyden kautta. Etäosallistumismahdollisuuksien lisääminen on yksi Suomen museoliiton keskeisimmistä koulutuspalvelujen strategisista tavoitteista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut erillisellä avustuksella tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämiseen liittyvää koulutusta. Vuonna 2013 tällaisia olivat sosiaalisen median käytön osaamista parantava koulutus sekä museologian kurssit. Kehittämishankkeet Museo 2015 Museo 2015 on Museoviraston yhteistyössä Valtion taidemuseon ja Suomen museoliiton kanssa johtama valtakunnallinen hanke, joka toteutetaan vuosina Suomen museoliitto osallistuu hankkeen toteutukseen tarjoamalla projektitiimin hankkeeseen. Museo hankkeen keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin laatiminen, luetteloinnin kehittäminen sekä yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän vaatimusmäärittely, hankinta ja käyttöönotto. Lisäksi hanke antaa museoille tukea heidän siirtäessään aineistojaan Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna-asiakasliittymään ja Museoiden Finnaan. Museo hankkeen keskeisten tehtäväkokonaisuuksien työstämiseen on osallistunut runsaasti museoammattilaisia ja muita asiantuntijoita. Vuonna 2013 työtään jatkoi luettelointityöryhmä (16 henkilöä) ja luettelointityöryhmän kommenttiryhmä (84 henkilöä). Vuonna 2012 aktiivisesti toiminut vaatimusmäärittelytyöryhmä ja sen kommenttiryhmä lopettelivat toimintaansa vuoden 2013 alussa. Tammikuussa julkaistiin Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri 1.0, joka havainnollistaa, miten museoiden kokoelmahallinta kokonaisuutena Suomessa toimii ja millaisia siihen liittyvät tiedot, järjestelmät ja prosessit ovat. Hankkeen luettelointityöryhmässä kehitettiin SPECTRUMstandardiin pohjautuvaa Museoiden luettelointiohjetta. Luettelointityöryhmän rinnalla työskenteli sanastoasiantuntijakokous, jonka verkkojulkaisu Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa julkaistiin maaliskuussa Museo hankkeeseen kuuluva kokoelmahallintajärjestelmän hankinta käynnistyi vuonna Kokoelmahallintajärjestelmän hankintailmoitus julkaistiin toukokuussa. Hankintamenettelyksi valittiin neuvottelumenettely, jossa neuvotteluihin valittiin viisi järjestelmäntoimittajaa. Loka-marraskuussa pidetyissä neuvotteluissa käytiin läpi muun muassa järjestelmän vaatimusmäärittelyjä ja sopimusluonnok- 6

7 Museo 2015 on Museoviraston, Valtion taidemuseon ja Suomen museoliiton yhteistyössä toteuttama valtakunnallinen hanke. sia. Lopullinen tarjouspyyntö lähetettiin joulukuussa 2013 ja päätös uudesta kokoelmahallintajärjestelmästä tehdään alkuvuonna Kokoelmahallintajärjestelmää pilotoivat museot valittiin syksyllä Pilottimuseoiden edustajat kokoontuivat pilotin aloitustyöpajaan marraskuussa. Pilottiin valittiin viisi museota: Arkkitehtuurimuseo, Museoviraston kuvakokoelmat (Journalistinen kuva-arkisto), Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Valtion taidemuseo (Kuvataiteen keskusarkisto) ja Tuusulan taidemuseo. Suomen museoliiton kulttuurivienti perustui Museoliiton kulttuurivientistrategiassa määriteltyihin kehityslinjoihin sekä vuoteen 2017 ulottuvaan toimintastrategiaan, jossa museoalan kansainvälistymisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Suomen museoliitto rakensi kahdenvälisiä kumppanuuksia, joiden tavoitteena on säännöllisen ja sopimuksiin perustuvan osaamisen vaihdon toteuttaminen. Suomen ja Venäjän museoliitot allekirjoittivat Pietarissa yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding), johon sisältyy muun muassa Suomalais-venäläisten museopäivien vastavuoroinen järjestelyvastuu kummassakin maassa sekä suomalaisten ja venäläisten museoiden yhteistyöhankkeiden ja osaamisen vaihdon edistämistä. Päivien järjestämisestä neuvoteltiin Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Novgorodissa Venäjällä. Kulttuurifoorumin Museo-työryhmässä koulutuspäällikkö Leena Tokila esitteli Museoliiton museoiden kansainvälistymistä tukevia hankkeita. Suomen museoliitto ja Lyallpur Museum Faisalabad allekirjoittivat yhteistyösopimuksen (Memorandum of Understanding), jonka tavoitteena on kehittää museoalan koulutusta ja museoiden välistä yhteistyötä Pakistanissa. Pakistanin museoliiton perustamisen jälkeen lokakuussa sopimus päivitettiin liittojen väliseksi sopimukseksi vuosille Pääsihteeri Kimmo Levä ja koulutuspäällikkö Leena Tokila osallistuivat Pakistanissa lokakuussa kansainväliseen museoalan konferenssiin sekä kymmenpäiväiseen workshoppiin luennoitsijoina ja kouluttajina. Museoliiton edustajat konsultoivat myös museoliiton perustamista sekä museoammattilaisten täydennyskoulutuksen organisointia. Yhteistyön käynnistämisessä tehtiin läheistä yhteistyötä Suomen Pakistanin suurlähetystön kanssa. Kulttuuria kaikille -palvelu Museoliitto rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella Kulttuuria kaikille -palvelun toimintaa, josta vastasi Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet -yksikkö, Kehys. Palvelu tarjosi tietoja ja esimerkkejä kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehittämiseen. Kulttuuria kaikille -palvelun ylläpitämiseksi perustettiin loppuvuodesta 2012 Yhdenvertaisen kulttuuri puolesta ry. yhdessä muiden kulttuurijärjestöjen kanssa. Yhdistys rekisteröitiin keväällä 2013 ja Kimmo Levä valittiin yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajaksi. Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille Kulttuurivienti Suomen museoliitto koordinoi Avara museo kehittyvä oppimisympäristö aikuisille ESR-hanketta Hankkeen rahoittajana ja valvojana toimi Lapin ELY-keskus. Hankkeen osatoteuttajia olivat Porin taidemuseo, Satakunnan Museo, Tampereen museoiden museopedagoginen TAITE-yksikkö, Tekniikan museo, Työväenmuseo Werstas sekä CICERO Learning -verkosto/helsingin yliopisto. Hankkeen avulla lisättiin museoammattilaisten aikuispedagogista osaamista sekä kehitettiin uusia toimintamalleja ja palveluita museoiden aikuiskävijöille. Vuosi 2013 oli hankkeen jatkoaikaa, joka kesti saakka. Jatkoajan päätavoitteena oli jatkaa hankkeen aikana aloitettua palveluiden tuotteistamistyötä ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä. Kevään 2013 aikana järjestettiin kolme hankkeen sisäistä tuotteistamispäivää, joihin osallistui kustakin hankemuseosta yksi työntekijä. Tuotteistamispäivien koulutuksesta vastasi FT Marja Toivonen. Kimmo Levä luennoi palveluiden markkinoinnista ja myynnistä. Tuotteistamispäivien välisenä aikana museoiden työntekijät työskentelivät museoissa edistäen tuotteistamisprosessia ja jakaen saavutettua osaamista organisaation henkilökunnalle. Tuotteistamisen prosessikuvaus ja esimerkit museoiden tuotteistamisprosesseista julkaistiin verkossa otsikolla Opas museopalveluiden asiakaslähtöiseen tuotteistamiseen. Avara museo -hanke järjesti kesäkuussa 2013 avoimen seminaarin Museopalveluiden tuotteistamistyöpaja. Osallistujia oli 7

8 Museoliiton koulutuksissa opiskeltiin vuonna 2013 monenlaisia asioita. Valokuvaaja: Sampsa Pärnänen Suomen museoliiton toimisto remontoitiin vuonna Kuvateksti tähän. 8

9 48 paikan päällä ja etänä. Kesällä ja alkusyksyllä hanke osallistui kahteen AKTIIVI- Plus-koordinaatiohankkeen vetämään itsearviointityöpajaan. Syksyllä tehtiin hankkeen viimeisiä raportointeja. Hankkeen projektikoordinaattorina ja ohjausryhmän sihteerinä oli Pauliina Kinanen. Ohjausryhmä kokoontui kerran Suomen museopedagoginen yhdistys Pedaali ry. myönsi Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon Avara museo -hankkeelle. Palkinnon perusteissa painotettiin sitä, että hankkeessa huomioitiin aikuis- ja seniori-ikäisille suunnattu yleisötyö, joka ei välttämättä julkisuudessa nouse erikseen esille. Erityisenä ansiona nähtiin myös Avara museo -hankkeen järjestämät koulutukset, maantieteellinen kattavuus ja sen luomat yhteistyöverkostot. LEM The Learning Museum Network Project Suomen museoliitto oli partnerina EU:n Elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelmasta rahoitetussa verkostoprojektissa Projektin tavoitteena oli rakentaa pysyvä verkosto elinikäisestä oppimisesta kiinnostuneiden museoiden, kulttuuriperintöorganisaatioiden ja aikuiskouluttajien käyttöön. Museoliitto toimitti projektin verkkosivuille elinikäiseen oppimiseen ja museoihin liittyvää aineistoa Suomesta sekä tiedotti projektista suomalaisille viiteryhmille. Museoliitto osallistui Audience research, visitor relation management and learning styles -työryhmän toimintaan ja työryhmän raportin Audience research as an essential part of building a new permanent exhibition. Stories from the field kirjoittamiseen yhdessä Forssan museon kanssa. Museoliitto osallistui projektin tapaamiseen toukokuussa Manchesterissä ja projektin päätöskonferenssiin syyskuussa Bolognassa. Projektin koordinaattorina Museoliitossa oli Pauliina Kinanen. CREA.M Creative blended mentoring for cultural managers Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hanke lisää museoiden ja matkailuyrittäjien yhteistyötä kulttuurimatkailun kehittämisessä. Suomen museoliitto osallistui yhdessä seitsemän eurooppalaisen kulttuurialan organisaation kanssa EU:n Elinikäisen oppimisen Leonardo da Vinci -ohjelmasta rahoitettuun projektiin, jonka tavoitteena oli selvittää kulttuurialalla tarvittavaa osaamista sekä kehittää alan työllistymistä edistävä, vastavalmistuneille suunnattu mentorointiohjelma. Vuoden 2013 aikana toteutettiin mentorointiohjelman pilottitestaus yhdessä kolmen mentoriparin kanssa, julkaistiin mentoroinnin työvihko, tehtiin projektin vaikuttavuuden arviointi sekä järjestettiin kansainvälinen, projektin tulokset kokoava päätösseminaari. Suomessa tietoa välitettiin muun muassa järjestämällä kaikille avoin mentorointiin liittyvä webinaari. Projektikokoukset pidettiin Denizlissä, Helsingissä ja Antwerpenissä. Projektin vetäjä oli italialainen tutkimuslaitos Istituto Luigi Sturzo. Projekti alkoi ja päättyi Projektin koordinaattorina Museoliitossa oli Tuuli Rajavuori. Valtakunnallinen museohistoriahanke Museohistoriahankkeen tietokantaa ylläpidetään Museoliiton verkkosivuilla osoitteessa Tietokanta on karttuva ja siinä on lähes 600 tietuetta. Haastattelutietokannassa oli vuoden loppuun mennessä yli 50 haastattelua. Tietokannasta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Taidetta kotisivuille Taidetta kotisivuille -projektissa selvitettiin taidemuseoiden kokoelmissa olevien tekijänoikeussuojan alaisen materiaalin ja oikeuden omistajien määrä. Lisäksi keskusteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kuvasto ry:n edustajien kanssa mahdollisuuksista helpottaa tekijänoikeudellisen suoja-ajan piirissä olevan materiaalin esille laittamista museoiden internet- ja mobiilipalvelujen kautta. Taidetta kotisivuille -hanketta koordinoi Kimmo Levä. Hankkeeseen liittyvistä kyselyistä ja analyyseista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Museot kulttuurimatkailun kärkeen Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen tavoitteena on lisätä museoiden ja matkailuyrittäjien yhteistyötä kulttuurimatkailun kehittämisessä ja palvelujen toteuttamisessa. Hanke alkoi elokuussa 2013 ja se toteutetaan yhteistyössä Matkailun edistämiskeskuksen Culture Finland -kulttuurimatkailuohjelman kanssa. Elokuussa 2013 alkaneen hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen aikana kehitetään parhaita käytäntöjä museoiden ja matkailualan yhteistyön lisäämiseksi alueellisten pilottihankkeiden kautta. Pilottialueiksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjala, Lappi, Keski-Uusimaa sekä Turun alue. 9

10 Lisäksi hanke parantaa museoiden valmiuksia venäläisille suunnattujen palvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tätä tavoitetta toteutettiin pilottiyhteistyöllä seitsemän pääkaupunkiseudulla toimivan museon kanssa. Tämän pilotin yhteydessä museot perustivat yhteisen verkossa toimivat VKontaktsivun ja toteuttivat venäläisille museokävijöille suunnatun kävijätutkimuksen. Kyselylomake voitiin täyttää joko museossa tai internetin kautta. Kyselylomake oli mahdollista avata myös mobiililaitteella QR-koodin kautta. Projektin koordinaattorina oli Leena Tornberg. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksella selvitettiin vaikutukset, joita museotoiminta saa aikaan ympäröivään aluetalouteen ja koko kansantalouteen. Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteutti Vaasan yliopiston Levón-instituutti Suomen museoliiton tilauksesta. Tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta eurolla. Tutkimus julkaistiin Suomen museoliiton sivuilla ja painettuna versiona. Tutkimuksen myönteiset tulokset saatiin näkyvästi esille tiedotusvälineissä eri puolella Suomea ja museoita kannustettiin esittelemään tutkimuksen tietoja oman alueensa päättäjille. Museobarometri Suomen museoliitto teki jäsenistölleen kartoituksen museoiden talouden ja toiminnan odotuksista vuosille Kyselyyn vastasi 70 museota. Lähes puolet vastaajista arveli avustusten määrän vähenevän tulevaisuudessa. Yli puolet barometriin vastanneista oli sitä mieltä, että museon henkilöstömäärä pysyy ennallaan. Lähes viidennes arveli henkilöstömäärän vähenevän. Hankkeesta vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Kirjasto ja arkisto Museoliiton kirjastoa kartutettiin keskeisellä museologisella kirjallisuudella sekä ulkomaisilla ja kotimaisilla museoalan lehdillä. Museologisen kokoelman laajuus on 1454 nidettä. Museoliiton arkiston muodostaa liiton toiminnan tuloksena vuodesta 1923 lähtien karttuva aineisto. Käsikirjasto ja arkisto ovat jäsenten, tutkijoiden ja alan opiskelijoiden käytettävissä. Kirjasto- ja arkistopalveluista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Viestintäpalvelut Museoväki-tutkimukseen vastasi 909 museoalan ammattilaista. Museoväki-tutkimuksissa on alusta lähtien seurattu, miten museotyön koetaan vastaavan koulutusta. Arviot ovat kymmenessä vuodessa parantuneet siten, että 59 % työntekijöis- Viestintäpalveluillaan Suomen museoliitto Museoväki tutkimus rakentaa ja vahvistaa museoalan brändiä, parantaa jäsentensä tunnettuutta, tuo esille uusimman tiedon museoiden toimintaa koskevista asioista ja nostaa julkiseen keskusteluun museoalan edunvalvonnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. tä katsoi koulutustaustansa vastaavan enimmäkseen nykyisiä Suomen museoliiton viestinnän kohde- tehtäviä. Vain kolme prosenttia oli sitä mieltä, että koulutus ei lainkaan vastannut nykyistä työtä. Vaikka työ ja koulutus eivät täysin kohtaa toisiaan, tulosten parantuminen kertoo sekä koulutuksen että museotyön muuttumisesta. Museoväki-tutkimuksen teki Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, Museoliiton varapuheenjohtaja Kalle Kallio. Seinätön museo Seinätön museo -hankkeen tavoitteena on kehittää palvelu, jolla museot voivat opastaa kävijöitä museorakennuksen ulkopuolisten taideteosten, kulttuurihistoriallisten rakennusten ja muiden kohteiden äärelle sekä kertoa niistä. Palvelua kehitettiin yhdessä 10 pilottimuseon kanssa. Seinätön museo -tuote päätettiin ottaa osaksi Suomen museoliiton palvelutarjontaa ja sille tuotettiin oma graafinen ilme ja varattiin domain-tunnus. Hankkeesta vastasi Leena Tokila. 10 ryhmiä ovat jäsenmuseot ja museoalan edustajat (alan sisäinen viestintä) sekä museoiden toimintaympäristön sidosryhmät ja suuri yleisö (ulkoinen viestintä). Viestinnästä suuri osa on kuitenkin sellaista, jota on vaikea luokitella puhtaasti sisäiseksi tai ulkoiseksi. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Museoliiton päivityksiä seuraa heterogeeninen yleisö, johon kuuluu sekä museoalan edustajia, museoista kiinnostuneita kansalaisia, toimittajia että muita sidosryhmien edustajia. Viestintäpalvelut vuonna 2013: Viestintäpalvelujen toteuttamisesta vastasi viestintäpäällikkö Seppo Honkanen. Museo-lehden sisällön suunnittelun tukena toimi viestintätyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli Kalle Kallio. Viestintätyöryhmän jäseniä olivat Heli Heinäaho, Marjo Mikkola ja Antti Mäkinen. Toukokuuhun saakka ryhmään kuului Merja Herranen ja syksystä lähtien Hanna-Kaisa Melaranta.

11 PIEKKOLA SUOJANEN VAINIO: MUSEOIDEN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS LEVÓN HANNU PIEKKOLA OTTO SUOJANEN ARTTU VAINIO Museoiden taloudellinen vaikuttavuus LEVÓN 139 ÄÄNESTÄ PARASTA MUSEOPROPAGANDAA! KATSO VIDEOT, KUVAT JA IDEAT! ÄÄNESTYSAIKAA SAAKKA. FACEBOOK.COM/PROPAGANDAPROJEKTI 11

12 Sisäinen viestintä Museoliitto.fi-verkkosivuston kautta Suomen museoliitto välittää jäsenilleen tietoa toiminnasta, koulutuksesta, projekteista sekä alan yleisistä kysymyksistä ja avoimista työpaikoista. Julius-uutiskirje Jäsenille lähetettiin Julius-uutiskirje, jossa oli nostoja huomionarvoisista aiheista. Vuoden 2013 lopussa uutiskirjeen tilaajia oli (2012: 1713). Uutiskirje ilmestyi 17 kertaa (edellisenä vuonna 16 kertaa). Uutiskirjeen ovat oikeutettuja tilaamaan Suomen museoliiton jäsenmuseoiden henkilökunta sekä keskeisimpien sidosryhmien edustajat. Uutiskirjeen toimittamisesta vastasi Tuuli Rajavuori. Museoposti Museoposti-sähköpostilistalla oli vuoden loppuun mennessä rekisteröitynyttä käyttäjää (2012: 3 213). Museopostin on todettu olevan yksi tehokkaimmista tavoista välittää tietoa museoalan sisällä. Listalle voi liittyä kuka tahansa museoalan sisäisestä keskustelusta kiinnostunut. Julius-paperijulkaisu Museopäivien puheenvuorojen pohjalta toimitettiin paperinen Julius-lehti, joka postitettiin syksyllä kaikille Museopäiville osallistuneille ja Museoliiton jäsenille. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän avulla lisätään museoalan ja Museoliiton tunnettuutta kaikkien sidosryhmien keskuudessa ja tuodaan esiin museoalan myönteistä merkitystä. Suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä tavoitteena on museoalan näkyvyyden lisääminen ja museoiden kävijämäärien kasvattaminen. Mediaa palvellaan tiedottamalla huomion arvoisista museoalan aiheista. Ulkoisen viestinnän painopiste on verkossa. Museoliitto.fisivustolta löytyvät muun muassa tiedotteet, lausunnot ja ajankohtaiset hankkeet ja sinne on vuoden 2013 alussa integroitu myös sosiaalisen median (tällä hetkellä Facebook ja Twitter) ja P.S.-blogin syötteet. Sosiaalisen median rooli Museoliiton viestinnässä on kasvanut jatkuvasti. Museot.fi-sivustolla on yli 900 museota kattava museohaku, museoiden näyttelykalenteri ja muuta museoalaa koskevaa tietoa. Näyttelypostilista on museoalasta kiinnostuneiden sähköpostipalvelu, ja se toimii Museopostin rinnakkaispalveluna. Näyttelypostista löytyvät museoiden näyttely- ja tapahtumatiedot. Vuoden 2013 lopussa palvelussa oli 577 jäsentä. 12 Verkkosivut Museoliitto.fi-sivulle päivitettiin Museoliiton tiedotteet, tapahtumat, kannanotot ja muut uutiset. Sivusto ladattiin kuukausittain lähes kertaa. Museoiden näyttelyistä kertova Museot.fi-sivusto keräsi kuukausittain keskimäärin latausta. Sivuille on koottu yleistä tietoa museoalasta, kattava museohakutietokantapalvelu sekä näyttelykalenteri. Vuoden 2013 lopussa näyttelykalenterissa oli kaikkiaan noin 500 tulevan näyttelyn ja tapahtuman tiedot. Blogi P.S.-blogi on Suomen museoliiton epävirallinen äänitorvi, jossa nostetaan esille museoalan ajankohtaisia kysymyksiä. Blogiin lisättiin vuoden 2013 aikana 43 kirjoitusta. Kirjoitusten lukijamäärä vaihteli seitsemästä kymmenestä yli viiteen tuhanteen. Eniten lukijoita keräsi pääsihteeri Kimmo Levän kirjoitus Museoviraston kiinteistöjen siirrosta Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen hallinnoitavaksi. Sosiaalinen media Suomen museoliitto liittyi Facebookiin ja Twitteriin maaliskuussa Kyseisissä palveluissa Museoliitto on pyrkinyt olemaan läsnä aktiivisesti ja keskustelevasti. Ne toimivat nopeina tapoina tuoda esille ajankohtaisia asioita, kerätä kommentteja ja viestiä museoalan kysymyksistä matalalla kynnyksellä. Vuoden 2013 päättyessä Facebook-seuraajia oli ja Twitter-seuraajia noin 650. Mobiilipalvelut Museot.fi-sivuston Museohaku- ja Näyttelykalenteri -palvelujen mobiililaitteilla toimiva versio m.museot.fi-sivusto avattiin tammikuussa Helsingin Matkamessujen yhteydessä. Projektin aikana päivitettiin museoiden Museot.fi-tietokannassa olevia tietoja ja niihin lisättiin karttakoordinaatit. Museo-lehti Jäsenetuna julkaistu Museo-lehti ilmestyi neljä kertaa. Ensimmäinen (teemana Komeat kokoelmat ) ja kolmas numero (teemana Museo-osaaminen ) suunnattiin ensisijaisesti museoissa työskenteleville alan ammattilaisille. Näiden lehtien osana julkaistiin Markkinapaikka -ilmoitusliitteet. Syksystä 2013 lähtien Museo-lehden ns. yleisönumerojen (numerot 2 ja 4) saatavuutta parannettiin laittamalle lehti näköisversiona ladattavaksi Suomen museoliiton verkkosivuille. Ensimmäinen verkkosivuilla julkaistu lehti oli MuseoTalvi-lehti 4/2013.

13 Toukokuussa ilmestynyt toinen numero (teemana Upeat museot ) ja neljäs (teemana Valokuvat museoissa ) kohdistettiin erityisesti suurelle yleisölle. Näissä lehtien osana julkaistiin näyttelykesä- ja näyttelytalviliitteet. Numeroiden painosmäärät olivat: nro 1, kpl, nro 2, kpl, nro 3, kpl, nro 4, kpl. Museoiden suurelle yleisölle tarkoitetut lehdet MuseoKesä ja Museo- Talvi olivat jaossa lehdissä ilmoittaneissa museoissa. Lisäksi lehtiä jaettiin kirjastoissa ja matkailutoimistoissa. Lehdille teetettiin lehtikotelo jakelua helpottamaan. Museo-lehden päätoimittajana toimi pääsihteeri Kimmo Levä ja toimitussihteerinä viestintäpäällikkö Seppo Honkanen. Sisältösuunnitteluun osallistui viestintätyöryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ehdotuksia sisältöön kysyttiin myös Museoliiton jäseniltä esimerkiksi Museopostilistan ja sosiaalisen median avulla. Museo-lehden taittajina toimivat graafikot Kirmo Kivelä ja Inari Savola. Markkinapaikka- ja näyttelyliitteiden tuottamisesta sekä muusta lehteen liittyvistä myynti- ja markkinointitehtävistä vastasi yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen. Lehden tilaajarekisterissä on tilaajaa (2012: 2500), joista maksullisia on 261 kpl ja jäsenetuna lähetetään kpl. Yhteistyökumppanille ja medialle lehtiä postitetaan 145 kpl. Museoviikko Valtakunnallista Museoviikkoa vietettiin teemalla Yhdessä museoon! Kansainvälinen museopäivä oli 18.5., joka osui sopivasti Museoviikon lauantaihin. Useisiin museoihin oli vapaa sisäänpääsy ja museoissa vietettiin Museoiden yötä erilaisin tapahtumin ja pidennetyin aukioloin. Teemaviikkoon osallistui lähes yhdeksänkymmentä museota ympäri maan. Useat museot kertoivat museon päässeen hyvin esille paikallisissa tiedotusvälineissä viikon aikana. Tapahtumat keräsivät paikalle myös uutta yleisöä, joka ei tavallisesti käy museossa. Museoviikon koordinoinnista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Mennään museoon! -koululaisten ja opiskelijoiden museoviikko Koululaisten ja opiskelijoiden omaa museoviikkoa vietettiin Viidettä kertaa järjestettyyn teemaviikkoon osallistui yli 50 museota eri puolilla Suomea. Viikon ohjelmaan kuului työpajoja, teemaopastuksia ja erilaisia pelejä. Taiteeseen tutustuttiin katsomalla, kokemalla ja tekemällä. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda museoita esiin useaan oppiaineeseen sopivana avoimena oppimisympäristönä. Viikon koordinoinnista vastasi Eeva-Liisa Taivassalo. Kampanjat ja tapahtumat Propagandaprojekti Suomen museoliitto käynnisti toukokuussa 2013 Propagandaprojektin, jonka tarkoituksena oli kannustaa museoita kokeilemaan uusia verkkoviestinnän keinoja, esimerkiksi videoita. Kampanja alkoi Museoliiton toteuttamalla propagandavideolla, joka havainnollisti museoille, että videoiden toteuttaminen ei ole mahdotonta pienilläkään resursseilla. Propagandaprojektiin osallistui 44 museojoukkuetta eri puolilta Suomea. Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvottiin Suomen poliisimuseon tiloissa viisi Ipad-taulutietokonetta. Projektia varten perustettuun Facebook-ryhmään liittyi 698 jäsentä. Kirjamessut Museoliitto osallistui Turun kirjamessuille Osastoa isännöivät Forum Marinum ja Rauman Merimuseo. Merihenkisellä osastolla otettiin innostuneena vastaan jaossa olleet Museo-lehdet ja kännykän näytönpuhdistaja, jolla tehtiin tunnetuksi museoiden mobiilihakupalvelua m.museot.fi. Museopalkinnot Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea jakavat vuosittain kaksi museoalan tunnustuspalkintoa: Vuoden museo -palkintoa ja vuoro vuosittain jaettavaa Vuoden museojulkaisu- ja Vuoden museoviestintäteko -palkintoa. Lisäksi palkintolautakunta voi halutessaan jakaa Vuoden erikoispalkinnon. Ensimmäiset palkinnot jaetaan valtakunnallisilla museopäivillä Savonlinnassa Palkintoehdotuksien jättäminen päättyi

14 Julkaisut Tammikuussa julkaistiin Soimu Museoalan puhelinmuistio Toimituksesta vastasi Helena Piipponen. Lokakuussa julkaistiin CREA.M-hankkeen työkirja, joka esittelee projektin aikana kehitetyn mentorointiohjelman työkalut. Maksuttoman kirjan voi tilata Museoliitosta. Kirja julkaistiin myös verkkoversiona. Joulukuussa julkaistiin Museoiden taloudelliset vaikutukset -tutkimus sekä painettuna että verkkoversiona. Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluilla huolehditaan Suomen museoliiton muiden palvelujen resursoimisesta ja ohjaamisesta, hallinnosta ja toimiston ylläpidosta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä sekä toteutetaan Museoliiton tekemien kansallisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten tavoitteet. Hallinto- ja tukipalvelut sisältävät: Hallinnon (vuosikokous, hallitustyöskentely, työryhmien työskentely, jäsenkirjanpito, järjestöjen ja muiden organisaatioiden välinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö) Toimistopalvelut Henkilöstö- ja taloushallinto Markkinointi- ja myyntipalvelut Jäsenet Suomen museoliiton jäseninä oli vuoden 2013 lopussa 201 museotoimintaa harjoittavaa yhteisöä, joiden hallinnassa on 384 museokohdetta. Näistä on liittojäseniä I luokassa 56, II luokassa 32 ja III luokassa 80. Kannattavien yhteisöjäsenten lukumäärä oli 33. Vuonna 2013 jäsenmaksu oli 0,25 % museon Museotilastossa ilmoittamasta palkkasummasta, kuitenkin vähintään 300 euroa ja enintään euroa. 14 Omistajayhteisöjen muutoksia tapahtui kolmen jäsenyhteisön osalta siten, että Suomen tykistömuseon ylläpito vaihtui Tykkimiehet ry:stä Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseo ry:lle ja museon nimi vaihtui Museo Militariaksi. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo erosi I liittojäsenluokan jäsenyydestä ja Helsingin yliopistomuseon jäsenyys jatkui I liittojäsenluokan jäsenenä. Itella Oyj siirsi postimuseotoimintansa Postimuseosäätiölle ja erosi liiton jäsenyydestä. Postimuseosäätiö liittyi liiton jäseneksi I liittojäsenluokkaan. Kolmannen liittojäsenluokan jäsenet Kullaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry ja Somero-Seura sekä kannattava jäsenyhteisö Varsinais-Suomen museot ry erosivat liiton jäsenyydestä. Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin III liittojäsenluokkaan Ilmatorjuntasäätiö Tuusulasta sekä Lauri ja Lasse Reitzin säätiö Helsingistä. Kannattaviksi jäseneksi hyväksyttiin Nukke- ja lelumuseo Suruton Savonlinnasta, Museovirasto ja sen museot sekä Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto SAHK ry. Henkilöjäsenten lukumäärä oli 23. Näistä ainaisjäseniä on 18, joista 17:llä on äänioikeus sekä kannattavia henkilöjäseniä viisi, joista kahdella on äänioikeus. Liiton kunniajäsenet ovat professori Unto Salo, opetusneuvos Matti Rossi ja suurlähettiläs Heikki Talvitie. Kannattava henkilöjäsen Ritva Palo-Oja erosi liiton jäsenyydestä. Toimintavuoden aikana edesmenneitä liiton ainaisjäseniä olivat FT Knut Drake ja FM Marja Mäkelä. Kunnianosoitukset Museoliiton ansiomitali luovutettiin Valtakunnallisilla museopäivillä Anjala-seuralle, Helsingin yliopiston Kymenlaakson osakunnalle, Elimäen pajan lahjoittajasuvulle, Eero Niinikoskelle, Vesa Harsille ja Helena Jetsulle. Liiton pronssinen merkki annettiin erovuorossa olleille hallituksen jäsenille Merja Herraselle, Arto Luttiselle ja Tarja Raninen-Siiskoselle sekä vuosikokouksen puheenjohtajana toimineelle Jouko Leppäselle. Kultainen ansiomerkki 30 vuoden mittaisesta palveluksesta museoalalla myönnettiin kirvesmies Karl-Erik Bergille Stundars museosta, erityisasiantuntija Marja-Liisa Pohjanvirralle Suomen museoliitosta, museonjohtaja Leena Passille Nelimarkka-museosta ja museolehtori Hilkka Vallisaarelle Helsingin kaupunginmuseosta. Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden mittaisesta palveluksesta museoalalla myönnettiin intendentti Peter Båskille Stundars museosta, amanuenssi Irmeli Soiniselle Savonlinnan maakuntamuseosta, museolehtori Margaretha Jämbäckille Porvoon museosta, toimistonhoitaja Milja Lipiäiselle Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiöstä, toimistovirkailija Sari Siepille Kultamuseosäätiöstä, museolehtori Anna Finnilälle, museomestari Jari Hiltuselle, tutkija Kati Selänniemelle ja museolehtori Marjukka Sihvoselle Helsingin kaupunginmuseosta sekä tietoasiantuntija Irmeli Isomäelle ja kirjastoamanuenssi Ari Latville Valtion taidemuseosta.

15 90 vuotta SUOMEN MUSEOLIITTO Vuosikokous Liiton 90. vuosikokous järjestettiin Kouvolassa Kokoukseen osallistui 113 liittojäsenten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kouvolan aikuisväestölautakunnan puheenjohtaja Jouko Leppänen ja sihteerinä pääsihteeri Kimmo Levä. Kokous vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen sekä euroon päätyvän talousarvion vuodelle Jäsenmaksut vuodelle 2014 hyväksyttiin siten, että jäsenmaksu on I luokassa välillä euroa, II luokassa välillä euroa ja III luokassa välillä euroa. Kannattavien yhteisöjen jäsenmaksu on 200 euroa ja kannattavien henkilöjäsenten jäsenmaksu on 60 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi. Hallituksen jäsenistä oli erovuorossa kahden kolmivuotiskauden jälkeen museonjohtaja Merja Herranen ja museotoimenjohtaja Tarja Raninen- Siiskonen sekä yhden kolmivuotiskauden jälkeen Arto Luttinen, joka ei asettunut uudelleen ehdokkaaksi. Uusina jäsenenä hallitukseen valittiin museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta Varkaudesta, museonjohtaja Kirsi Niku Kotkasta ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera Turusta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi vuosikokouksessa päätettiin perustaa yhteistyössä Suomen ICOM komitean kanssa vuosittain jaettavat museopalkinnot. Hallinto Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi vuosikokoukseen saakka maaherra Pirjo Ala-Kapee (kokousosallistuminen 4/4) ja vuosikokouksen jälkeen kansanedustaja, varapuhemies Pekka Ravi (kokousosallistuminen 4/4). Hallituksen varapuheenjohtajana toimi koko vuoden museonjohtaja Kallio Kallio Työväenmuseo Werstaasta (kokousosallistuminen 8/8). Hallituksen muut jäsenet: museonjohtaja Heli Heinäaho, Kultamuseo (5/8) museonjohtaja Merja Herranen, Porvoon museo (4/4) museotoimenjohtaja Olli Immonen, Turun museokeskus (5/8) kulttuurijohtaja, Helka Ketonen, Maaseudun sivistysliitto (5/8) museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, Aboa Vetus & Ars Nova -museo (4/4) yli-intendentti Arto Luttinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo (4/4) museonjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta, Varkauden museot (3/4) museonjohtaja Marjo Mikkola, Tekniikan museo (8/8) museonjohtaja Antti Mäkinen, Kainuun museo (6/8) museonjohtaja Kirsi Niku, Kymenlaakson museo (3/4) museonjohtaja Päivi Partanen, Etelä-Karjalan museo (6/8) museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, Joensuun museot (3/4) museonjohtaja Juhani Ruohonen, Satakunnan museo (7/8) professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto (6/8) Hallituksen ja toimivan johdon välistä tehtävien ja vastuiden jakoa tarkennettiin vuonna 2013 laaditulla ja hyväksytyllä Suomen museoliiton johtosäännöllä. Hallituksen nimeämiä työryhmiä vuoden 2013 aikana olivat viestintätyöryhmä, koulutustyöryhmä ja mittaristotyöryhmä. Lisäksi vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa perustettiin kansainvälisten asioiden työryhmä. Suomen museoliiton nimeämät edustajat muiden organisaatioiden hallinnossa: Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, hallitus: Helka Ketonen Helsingin yliopistomuseon säätiö, edustajisto: Janne Vilkuna Hotelli- ja ravintolamuseon säätiön edustajisto: Marjo Mikkola Hotelli- ja ravintolamuseon hallitus: Olli Immonen Kellomuseosäätiö, hallitus: Martti Piltz Peuran museosäätiö, hallitus: Janne Vilkuna Postimuseosäätiö, hallitus: Kimmo Levä Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedekeskussäätiön edustajisto: Olli Immonen Suomen Rautatiemuseon Säätiön valtuuskunta: Kimmo Levä Teatterimuseon Säätiö, edustajisto: Merja Herranen (10/2013 saakka), Helka Ketonen (10/2013 alkaen) Tekniikan museon säätiö, valtuuskunta: Timo Kukko Tekniikan museon säätiö, hallitus: Kimmo Antila Turun kirjamessut, päätoimikunta: Eeva-Liisa Taivassalo Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry: Kimmo Levä Tilintarkastajat: Suomen museoliiton tilintarkastajina toimivat ekonomi, KHT Lasse Holopainen ja ekonomi, HTM Reijo Salonen sekä varalla KHT Jari Härmälä ja ekonomi, KHT Kai Salli. 15

16 Toimistopalvelut Toimistopalveluista vastasivat yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen ja taloussihteeri Marja Rissanen. He huolehtivat myös Suomen museoliiton toimitilojen uudistamisesta. Remontin yhteydessä uudistettiin henkilöstön työpisteiden kalusteita sekä parannettiin tilojen toimivuutta. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi taloushallintajärjestelmä ja koulutustilaisuuksien varausjärjestelmä. Lisäksi edellisen vuoden lopulla hankittu työajanhallintajärjestelmä otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnosta vastasivat pääsihteeri Kimmo Levä ja taloussihteeri Marja Rissanen. Suomen museoliitossa noudatetaan Valtion työehtosopimusta ja siihen liittyvää palkkajärjestelmää. Vuoden 2013 aikana Museoliiton palkkajärjestelmän rakenne päivitettiin siten, että palkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuusluokan lisäksi henkilökohtainen osaaminen ja suoriutuminen. Museoliiton henkilökunta: pääsihteeri FM Kimmo Levä koordinaattori DI Toni Bärman, Museo hanke koordinaattori FM Leena Furu, Museo hanke IT-suunnittelija yo Eero Heikkinen, Museo hanke ( asti) projektiassistentti VTM Andréa Högberg, Museo hanke ( ) viestintäpäällikkö yht. kand. Seppo Honkanen projektikoordinaattori, koulutussuunnittelija FM Pauliina Kinanen (projektisuunnittelija asti) IT-suunnittelija FM Pekka Korhonen, Museo hanke ( alkaen) IT-suunnittelija FM Tomi Orre, Museo hanke yhteistyökoordinaattori merkonomi, markkinointiassistentti Helena Piipponen erikoisasiantuntija FL Marja-Liisa Pohjanvirta ( asti) projektikoordinaattori, tiedottaja FM Tuuli Rajavuori (projektisuunnittelija asti) taloussihteeri yo. merkonomi Marja Rissanen projektipäällikkö FM Satu Savia, Museo hanke ( asti) tiedottaja FM Riikka Sainio, Museo hanke ( alkaen) projektisuunnittelija FK Eeva-Liisa Taivassalo koulutuspäällikkö KM, FM Leena Tokila (opintovapaalla ) vs. koulutuspäällikkö FM Leena Tornberg ( ), projektikoordinaattori (12.8. alkaen) I Love Museums -tuotesarjaan kuuluu valkoisesta muovipallosta löytyvä sadeviitta. Markkinointija myyntipalvelut Suomen museoliitto osallistui Matka-messuille Messuilla lanseerattiin mobiiliversio museot.fi-sivustosta. Lisäksi messuyleisölle jaettiin MuseoTalvi-lehtiä sekä puhelimeen kiinnitettävää näytönpuhdistajaa, jossa on teksti Mobiilisti museoon m.museot.fi. Miljoona uutta kävijää -kampanjaa vauhditettiin markkinoimalla Museoviikkoa Nelonen Median radiokanavilla (Radio Rock, Groove, Radio Helsinki ja Metro FM) yhdessä EM- MA - Espoon modernin taiteen museon, Suomen kansallismuseon, Tuusulan museoiden ja Merikeskus Vellamon kanssa. Radiokampanja oli käynnissä Suomen museoliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tuotettiin I love Museums -tuotesarja museokauppoihin. Tuotesarjaan kuuluu sadeviittapallo, avainkaulanauha ja T-paidat naisille ja miehille. I love Museums -tunnusta käytettiin Museoliiton markkinointiviestinnässä ja se on jaettu myös jäsenten käyttöön. Markkinointi- ja myyntipalveluista vastasi Helena Piipponen. 16

17 Rahastot Taloushallinto Suomen museoliitolla on Julius Ailion (perustettu 1933), Riitta ja Jorma Heinosen (1980/1984) ja C.J. Gardbergin rahastot (1986). Lisäksi on museolaitoksen historian kirjoittamista varten perustettu Historiankirjoitusrahasto (1993) sekä Viestintärahasto (2005), jonka varoilla kehitetään markkinointia, julkaisutoimintaa ja verkkoviestintää. Stipendirahastoja kartutetaan Museoliiton adressin myyntituloilla. Stipendirahastoista jaettiin apurahoja vuonna 2013 yhteensä euroa. Apurahat stipendirahastosta: Julius Ailion rahasto euroa Riitta ja Jorma Heinosen rahasto euroa C.J. Gardbergin rahasto euroa. Apurahojen saajia olivat Maija Ekosaari, Anu Forss, Leena Hannula, Mari Jalkanen, Helena Jern, Arja Jomppanen, Jenni Ronkainen, Kristiina Paatero, Erja Salo ja Minna Tuulas- Inkinen. Suomen museoliiton toimintaan saatu harkinnanvarainen valtionapu oli euroa. Koulutus- ja kehittämispalvelujen projektiavustukset olivat euroa, koulutustilaisuuksien tulot olivat euroa ja muut tulot euroa. Viestintäpalveluissa Museo-lehden tulot olivat euroa ja varsinaisen toiminnan muut tulot olivat euroa. Jäsenmaksutulot olivat euroa. Varainhankinnan muut tulot, sijoitustulot ja rahastosiirrot olivat yhteensä euroa. Tulojen kokonaismäärä oli euroa ja kulujen euroa, joten alijäämäksi muodostui euroa. Alijäämä on vuosikokouksen vahvistaman talousarvion mukainen. Suunniteltu alijäämä syntyi Suomen museoliitto 90 vuotta -hankkeiden vuoksi. Edunvalvontapalveluihin käytettiin euroa (2 % kokonaiskuluista), koulutus- ja kehittämispalveluihin euroa (62 %), viestintäpalveluihin euroa (10 %) ja hallintoja tukipalveluihin euroa (26 %). Talouden tarkemmat erittelyt on esitetty toimintakertomuksen liitteenä olevassa tuloslaskelmassa. Taloutta ja kirjanpitoa hoiti Marja Rissanen. Suomen museoliiton jäsenet 2013 I. Liittojäsenluokka Alvar Aalto -säätiö, Jyväskylä Alvar Aalto -museo Alvar Aallon ateljee Alvar Aallon kotitalo Espoon kaupunki Espoon kaupunginmuseo KAMU Glims talomuseo Lagstadin koulumuseo Villa Rulludd Espoon taidemuseosäätiö EMMA - Espoon modernin taiteen museo Forum Marinum -säätiö Forum Marinum Föreningen konstsamfundet, Helsingfors Amos Andersonin taidemuseo Söderlångviks museum Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä- Vilppula Serlachius-museot Gustaf ja Gösta Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila Ratikkamuseo Ruiskumestarin talo Sederholmin talo Työväenasuntomuseo Helsingin taidemuseo Kluuvin galleria Meilahti Tennispalatsi Helsingin yliopisto Helsingin yliopistomuseo Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Palanderin talo Vankilamuseo Hämeenlinnan taidemuseo Sibeliuksen syntymäkoti Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunginmuseo Hyvinkään taidemuseo Valvilla tehdasmuseo Itella Oyj, Helsinki Postimuseo Joensuun kaupunki Joensuun taidemuseo Pohjois-Karjalan museo Joensuun bunkkerimuseo Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen museo Heiskan taiteilijakoti Jyväskylän lyseon museo Niitynpään työläiskotimuseo Pienmäen talomuseo Jyväskylän taidemuseo Suomen käsityön museo Jyväskylän yliopiston museo Keski-Suomen luontomuseo Kulttuurihistoriallinen museo Kajaanin kaupungin museotoimi Kainuun Museo Kajaanin taidemuseo 17

18 Kemin kaupunki Kemin historiallinen museo Kemin taidemuseo Kemin työläismuseo ja Kähertäjämuseo Kokkolan kaupunki K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Kaarlelan kotiseutumuseo Lohtajan kotiseutumuseo Kieppi. Kokkolan luonnontieteellinen museo Kotkan kaupunki Kymenlaakson museo Kouvolan kaupunki Poikilo-Kouvolan taidemuseo Poikilo-museot Elimäen kotiseutumuseo Suomen Puotimuseo Kuopion kaupunki Kuopion museokeskus J. V. Snellmanin kotimuseo Kuopion korttelimuseo Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kuopion luonnontieteellinen museo Kuopion taidemuseo Lahden kaupunki Lahden kaupunginmuseo Hiihtomuseo Historiallinen museo Julistemuseo Radio- ja tv-museo Taidemuseo Lappeenrannan kaupunki Etelä-Karjalan museo Ratsuväkimuseo Wolkoffin talomuseo Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois- Suomen aluetaidemuseo Joutsenon pitäjäntupa Nuijamaan museo Pätärin talomuseo Matti Koivurinnan säätiö, Turku Aboa Vetus & Ars Nova -museo Metsähallitus, Vantaa Suomen luontokeskus Haltia Mikkelin kaupunki Mikkelin kaupungin museot Harjukosken vesimylly Kivisakasti Mikkelin taidemuseo - Etelä-Savon aluetaidemuseo Suur-Savon museo Viestikeskus Lokki Mobilia säätiö, Kangasala 18 Mobilia Oulun kaupunki Museo- ja tiedekeskus Luuppi: Oulun taidemuseo Pohjois-Pohjanmaan museo Merimiehenkotimuseo Pateniemen sahamuseo Turkansaaren ulkomuseo Oulunsalon kotiseutumuseo Oravan koulumuseo Tiedekeskus Tietomaa Porin kaupunki Porin taidemuseo Satakunnan Museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Rosenlew-museo Porvoon museoyhdistys Porvoon museo Puolustusvoimat, Helsinki Sotamuseo Maneesi Sukellusvene Vesikko Raaseporin kaupunki Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Snappertunan talomuseo Tammisaaren museokeskus EKTA Rautatiemuseon Säätiö sr, Hyvinkää Suomen Rautatiemuseo Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunginmuseo Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntamuseo Rovaniemen taidemuseo Salon kaupunki Salon taidemuseo - Veturitalli Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU Sami Museua - Saamelaismuseosäätiö, Inari Saamelaismuseo Siida Savonlinnan kaupunki Savonlinnan maakuntamuseo Punkaharjun kotiseutumuseo Suomen järvikalastusmuseo Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Riihimuseo Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo Suomen arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö, Helsinki Arkkitehtuurimuseo Suomen Metsämuseosäätiö, Punkaharju Lusto Suomen Metsämuseo Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry, Riihimäki Suomen Metsästysmuseo Suomen urheilumuseosäätiö, Helsinki Suomen Urheilumuseo Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki Suomen valokuvataiteen museo Taideteollisuusmuseon säätiö, Helsinki Arabian museo Designmuseo Iittalan lasitehtaan museo Tampereen kaupunki Amurin työläismuseokortteli Museokeskus Vapriikki Kenkämuseo Nukkemuseo Luonnontieteellinen museo Suomen Jääkiekkomuseo Tampereen kivimuseo Mediamuseo Rupriikki Sara Hildénin taidemuseo Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo Muumilaakso TR1 Taidehalli Teatterimuseon säätiö, Helsinki Teatterimuseo Tekniikan museon säätiö, Helsinki Tekniikan museo Tiedekeskussäätiö, Vantaa Heureka Tornion kaupunki Aineen taidemuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Turun kaupunki Turun museokeskus Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Kuralan Kylämäki Luostarinmäen käsityöläismuseo Turun Biologinen museo Turun linna ja Turun kaupungin historiallinen museo Wäinö Aaltosen museo Paattisten kotiseutumuseo Turun taideyhdistys Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo Tuusulan kunta Halosenniemi Kotiseutumuseo Klaavola

19 Taidekeskus Kasarmi, Tuusulan taidemuseo Taiteilijakoti Erkkola Työväen museoyhdistys ry, Tampere Työväenmuseo Werstas Vaasan kaupunki Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus Sundomin kotiseutumuseo Nelin-Cronströmin taidekoti Vaasan taidehalli Vanhan Vaasan museo Tikanojan taidekoti Kuntsi modernin taiteen museo Valtion taidemuseo, Helsinki Ateneumin taidemuseo Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo Vantaan kaupunki Vantaan kaupunginmuseo Vantaan taidemuseo 2. Liittojäsenluokka Akseli Gallen-Kallelan museosäätiö, Espoo Gallen-Kallelan Museo Emil Cedercreutzin säätiö, Harjavalta Emil Cedercreutzin museo Heinolan kaupunki Heinolan kaupunginmuseo Heinolan taidemuseo Lääninkivalteri Aschanin talo Helinä Rautavaaran etnografisen museon säätiö, Espoo Helinä Rautavaaran museo Helsingin Sanomain Säätiö, Helsinki Päivälehden museo Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö, Helsinki Hotelli- ja ravintolamuseo Keravan kaupunki Heikkilän kotiseutumueo Taide- ja museokeskus Sinkka Keravan museo Keravan taidemuseo Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö, Jyväskylä Keski-Suomen Ilmailumuseo Kultamuseosäätiö, Sodankylä Kultamuseo Liedon Vanhalinna -säätiö Liedon Vanhalinna Lieksan kaupunki Pielisen museo Lohjan kaupunki Lohjan museo Lotta Svärd Säätiö, Helsinki Lottamuseo Pietarsaaren kaupunki Pietarsaaren kaupunginmuseo Malmin talo Runebergin tupa Tupakkamakasiini Tupakkamuseo Westmanin muorin tupa Pirkanmaan ELY, Tampere Tienpidon perinnetoiminta Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere Poliisimuseo Rauman kaupunki Rauman museo Kirsti Marela Savenvalajan verstas Rauman taidemuseon säätiö Rauman Taidemuseo Saarijärven kaupunki Saarijärven museo Juhola Kivikauden kylä Säätyläiskotimuseo Sagalunds museistiftelse, Kimto Björkboda låsmuseum Sagalundin Museo Taalintehtaan ruukinmuseo Stiftelsen för Åbo Akademi/Sibeliusmuseum Sibelius-museo Stundars rf, Korsholm Stundars museo ja Kulttuurikeskus Suomen Ilmailumuseosäätiö, Vantaa Suomen Ilmailumuseo Suomen lähetysseura ry, Helsinki Kumbukumbu Suomen Lähetysseuran museo Suomen maatalousmuseosäätiö, Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen ortodoksinen kirkkomuseon säätiö Kuopio Suomen Ortodoksinen kirkkomuseo Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseo ry, Helsinki Museo Militaria Suomi-Venäjä-Seura - Samfundet Finland-Ryssland ry, Helsinki Lenin-museo Teresia ja Rafael Lönnströmin säätiö, Rauma Lönnströmin taidemuseo Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo UPM-Kymmene Oyj, Helsinki Verlan tehdasmuseo Varkauden kaupunki Varkauden museo Varkauden taidemuseo Visavuoren museosäätiö, Valkeakoski Kauppilanmäen museo Myllysaaren museo Visavuoren museo 3. Liittojäsenluokka Ainolasäätiö, Helsinki Ainola Akaan kaupunki/museoveturiseura Veturimuseo Alajärven kaupunki Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi Ehrensvärd-Seura Samfundet Ehrensvärd rf, Helsinki Ehrensvärd-museo Emil Aaltosen Säätiö, Tampere Emil Aaltosen museo Fiskars Hembygdsförening rf Fiskarsin Museo Forssan kaupunki Forssan museo Forssan tekstiilimuseo Tyyki Halosten museosäätiö, Lapinlahti Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo Haminan kaupunki Haminan kauppiaantalomuseo Haminan kaupunginmuseo Vehkalahden kotiseutumuseo Hangon kaupunki Hangon museo Huittisten kaupunki Huittisten museo Hyrynsalmen kunta Kaunislehdon talomuseo Ilmatorjuntasäätiö, Tuusula Ilmatorjuntamuseo Ilomantsin Museosäätiö Ilomantsin erä- ja eläinmuseo Möhkön ruukkimuseo Parppeinvaaran runokylä Imatran kaupunki Imatran kaupunginmuseo Imatran taidemuseo Teollisuustyöväen asuntomuseo 19

20 Itä-Hämeen museoyhdistys ry, Hartola Itä-Hämeen museo Jalkaväen säätiö, Helsinki Jalkaväkimuseo Joroisten kunta Karhulahden kotiseutumuseo Järvenpään kaupunki Järvenpään taidemuseo Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunginmuseo Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Helsinki Elävän kuvan museo Karkkilan kaupunki Karkkilan ruukkimuseo Senkka Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuni Karkkila-Högforsin työläismuseo Kauhavan kaupunki Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseo Kortesjärven luontomuseo Suomen Jääkärimuseo Ylihärmän kotiseutumuseo Kellomuseosäätiö, Espoo Suomen Kellomuseo Keskusrikospoliisi, Helsinki Rikosmuseo Keuruun museosäätiö Keuruun museo Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä Kristiinankaupunki Carlsron museo Kuhmon kaupunki Tuupalan museo Talvisotamuseo Kurikka-seura ry Kurikan museo ja Kotiseututalo Kustaa Hiekan säätiö, Tampere Hiekan taidemuseo Kuusamon kaupunki Kuusamon kotiseutumuseo L. Pohjanheimon Asekokoelmasäätiö, Helsinki Lapin metsämuseoyhdistys ry, Rovaniemi Lapin metsämuseo Lapuan kaupunki Lapuan Patruunatehtaan museo Lapuan Taidemuseo Lapuanliikkeen museo Pyhälahden Valokuvaamomuseo Lauri ja Lasse Reitzin säätiö, Helsinki Reitzin Säätiön kokoelmat 20 Leppävirran kunta Leppävirran kotiseutumuseo Loimaan kaupunki Vesikosken museomylly Loviisan kaupunki Loviisan kaupunginmuseo Maanmittauslaitos Maanmittausmuseo Mannerheim-säätiö, Helsinki Mannerheim-museo Marie Louise ja Gunnar Didrichsenin taidesäätiö, Helsinki Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo Mäntsälän kunta Mäntsälän kotiseutumuseo Sepänmäen käsityömuseo Mäntyharjun kunta Mäntyharjun Museo Naantalin kaupunki Naantalin museo Rymättylän kotiseutumuseo Nautelankoski-säätiö, Lieto Nautelankosken museo Nivala-seura Kyösti Wilkunan työhuonemuseo Nivalan museo Katvala Nordea Pankki Suomi Nordean pankkimuseo Nurmeksen kaupunki Nurmeksen museo Nurmijärven kunta Aleksis Kiven syntymäkoti Nukarin koulumuseo Taaborinvuoren museoalue Näkövammaisten Keskusliitto ry, Helsinki Näkövammaismuseo OJ-säätiö, Kiiminki O. Jauhiaisen taidemuseo Orimattilan kaupunki Orimattilan kotiseutumuseo Orimattilan taidemuseo Outokummun kaupunki Outokummun kaivosmuseo Panssarimuseosäätiö, Hattula Panssarimuseo Pargas Hembygdsförening rf Paraisten kotiseutumuseo Paraisten teollisuusmuseo Perinneyhdistys Elektra ry, Hämeenlinna Sähkömuseo Elektra Peuran museosäätiö, Rautalampi Rautalammin museo Pielaveden kunta Pielaveden kotiseutumuseo Punkalaitumen museo- ja kotiseutuyhdistys ry Talonpoikaismuseo Yli-Kirra Raahen kaupunki Raahen museo Laivapatruunin koti ja Soveliuksen talon näyttelytila Ojalan kotiseutumuseo Olkijoen Rauhanpirtti Saloisten kotiseutumuseo Wanha Apteekki Raision kaupunki Krookilan kotiseutukeskus Raision museo Harkko Raumanmeren merimuseosäätiö, Rauma Rauman merimuseo Siilinjärven kunta Harjamäen sairaalamuseo Pöljän kotiseutumuseo Somero-Seura ry Pajulan koulumuseo Peltotyökalumuseo Sauhutupa Savenvalajamuseo Someron Pitäjänmakasiinit Someron Torppamuseo Suomen kirjainstituutin säätiö, Sastamala Sastamalan seudun Museo Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Suomen kulttuurirahasto, Helsinki Taidekoti Kirpilä Suomen Pankki, Helsinki Suomen Pankin rahamuseo Särestöniemen museosäätiö, Kittilä Särestöniemi-museo Taipalsaaren kunta Taipalsaaren kotiseutumuseo Röytyn kotiseututalo Teatteri Hevosenkengän Kannatusyhdistys ry, Espoo Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä Tulli, Helsinki Tullimuseo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun tuomiokirkkomuseo Ulvilan kaupunki Friitalan Nahkamuseo Uudenkaarlepyyn kaupunki Kuddnäs museum Majniemi Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin kulttuurihis-