V U O S I K E R T O M U S
|
|
- Leo Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 V U O S I K E R T O M U S
2 SISÄLTÖ Poliisi vuonna Poliisiylijohtajan katsaus 4 Valvonta ja hälytystoiminta 7 Rikostorjunta 11 Lupapalvelut 14 Kansainvälinen yhteistyö 16 Henkilöstö 18 Talous 21 Sammandrag på svenska 24 Toimittaja Valokuvat Ulkoasu ja taitto Paino Aija Tiainen Esko Jämsä, Aija Tiainen, Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, liikkuva poliisi, Pohjolan Sanomat/Helena Laakso Juha Räty/J-Form T:mi Edita Prima oy
3 POLIISI VUONNA 2006 Poliisille vuosi 2006 oli haasteellinen. Suomen EU-puheenjohtajuuden turvajärjestelyt sekä poliisin johtovastuulla olleet kansainväliset kokoukset työllistivät poliisin kaikkia yksiköitä. Puheenjohtajakauden kokousten turvajärjestelyt sujuivat suunnitellusti. Turvajärjestelyt pysyivät oikeissa mittasuhteissa, eivätkä ne vieneet huomiota kokouksissa käsitellyiltä asioilta. Turvatoimet mitoitettiin ulkomaisten tarpeiden mukaan, mutta ne pyrittiin toteuttamaan Suomessa totutulla tavalla. Suomen puheenjohtajuuden aikana poliisin toiminnan kannalta merkittävimpiä sisällöllisiä uudistuksia olivat Prümin sopimukseen liittyminen sekä Schengenalueen laajenemisen ja siihen liittyvän uuden tietojärjestelmän käyttöönoton eteneminen. Suomen EU-puheenjohtajuus oli kokonaisuutena suurin Suomessa koskaan järjestetty, kansainvälisen tason turvatoimien edellyttämä kokonaisuus. Vastaavasti Helsingissä syyskuun alussa järjestetty Euroopan ja Aasian maiden päämiesten konferenssi ASEM6 oli laajin Suomessa koskaan järjestetty kokous. Turvatoimien tarpeellisuutta lisäsivät mm. Euroopan Unionin alueella viime vuosina tapahtuneet terroriteot. Venäjän presidentin Vladimir Putinin osallistuminen EU:n jäsenvaltioiden päämiesten epäviralliseen tapaamiseen lokakuussa Lahdessa tiukensi turvatoimia entisestään. Poliisi tiivisti yhteistyötään muiden viranomaisten kanssa. Poliiseille ja syyttäjille ryhdyttiin järjestämään yhteisiä koulutustilaisuuksia esitutkintayhteistyön kehittämisestä. Vuoden aikana koulutettiin yli 600 syyttäjää ja tutkinnanjohtajana toimivaa poliisia eri puolilta Suomea. Vuoden 2006 aikana poliisin tietoon tuli rikosta eli noin 3 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Poliisi selvitti vuonna 2006 yhteensä rikosta. Valtaosa selvitysprosenteista parani edellisiin vuosiin verrattuina. Yleinen järjestys ja turvallisuus säilyivät koko maassa hyvänä, vaikka poliisin voimia keskitettiinkin puheenjohtajuuden kokouspaikkakunnille. Myös rikostorjunnan tulokset paranivat. Vuoden aikana käynnistettiin useita poliisin tulevaisuuden kannalta merkittäviä hankkeita, kuten poliisin hallintorakenteen uudistaminen sekä poliisin esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistuksen taustaselvitys. Lisäksi poliisin koulutuksen uudistaminen ja oppilaitosten yhdistäminen etenivät. Poliisin toiminnan painopistealueena oli väkivaltarikollisuuden torjunnan tehostaminen. Tavoitteena on vähentää väkivaltarikollisuutta muun muassa paljastamalla piiloon jäävää väkivaltarikollisuutta, tiivistämällä eri viranomaisten yhteistyötä sekä parantamalla poliisityön laatua esimerkiksi kotihälytyksissä sekä esitutkinnassa. Poliisin tietoon tullut vakavin väkivaltarikollisuus väheni vuoden aikana. Poliisille ilmoitettiin aiempaa enemmän tyypillistä piilorikollisuutta, kuten seksuaalirikoksia. Viime vuoden aikana väkivaltarikosten selvitysprosentit paranivat. Alkoholin kulutuksen kasvu näkyi poliisin väkivaltatilastoissa lähinnä kotihälytysten määrän lisääntymisenä. Vuonna 2006 poliisi hoiti kotihälytystehtävää, joista perheväkivallaksi luokiteltuja oli Perheväkivallasta poliisi kirjasi rikosilmoitusta, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Myös aiempien vuosien painopistealueiden eli omaisuus- ja talousrikosten torjuntatoimia jatkettiin
4 POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2006 poliisi saavutti parhaan toiminnallisen tuloksensa viiteentoista vuoteen. Onnistumisen taustalla olivat poliisin johtamisen, tulosohjauksen ja seurannan jäntevöittäminen sekä keskittyminen vuosittain yhden painopistealueen kehittämiseen. Poliisin taloudellinen tilanne pysyi hallittuna, vaikka esimerkiksi EU-puheenjohtajuus ja biometrisen passin käyttöönotto aiheuttivat lisäpaineita. Poliisimiesten määrä ylitti rajaksi asetetun vuoden 2002 tason. Vuoden aikana poliisikoulusta valmistuneita poliiseja palkattiin mm. määräaikaisesti EU-puheenjohtajakauden turvallisuustehtäviin. Vuoden päättyessä osalle heistä ei heti löytynyt uusia tehtäviä. Pitkäaikainen työttömyys ei kuitenkaan uhkaa vastavalmistuneita poliiseja, koska suurten ikäluokkien eläköitymisen takia lähivuosina tarvitaan runsaasti uusia poliiseja. Elokuussa otettiin käyttöön uudet biometrisen tunnisteen sisältävät passit. Uusien passien käyttöönotto onnistui nopeasta aikataulusta huolimatta hyvin. Hallinnon uudistus käyntiin Vuonna 2006 poliisiosaston valmisteluvastuulla olleita lakiuudistuksia olivat muun muassa: poliisin hallinnosta annetun lain muuttaminen (100/2007) laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta (841/2006) passilain (671/2006) ja henkilökorttilain muuttaminen (biometriset tunnisteet) järjestyksenvalvojista annetun lain muuttaminen (104/2007) rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muuttaminen (EY:n III rahanpesudirektiivi) arpajaislain muuttaminen talousrikosten ja harmaan talouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön kehittäminen laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta Poliisin hallinnosta annetun lain muuttaminen hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa Lakimuutoksella mahdollistetaan poliisilaitosten välisen yhteistoiminnan lisääminen ja myös poliisilaitosten toimialueiden laajentaminen. Paikallispoliisin hallintorakenteiden uudistaminen käynnistettiin loppuvuodesta Tavoitteena on organisaatio, jossa mahdollisimman kevyillä hallinto- ja johtamisrakenteilla pystytään turvaamaan poliisipalvelut koko maassa. Pyrkimyksenä on myös varmistaa poliisin riittävät kenttäresurssit. Joulukuussa valmistuivat esitykset paikallispoliisin uusiksi hallintorakenteiksi. Lähtökohtana on vähentää poliisilaitosten määrä 90:stä noin 30:een. Selvityshenkilö OTL Klaus Helmisen selvitys Turvallisuusviranomaisten toimivaltuussäännöstöjen uudistamistarpeesta valmistui heinäkuussa Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat sopineet perustavansa toimikunnan, jonka tehtävänä on käynnistää poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain kokonaisuudistus. Laillisuusvalvonnan kehittämistä jatkettiin Poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan kehittämistä jatkettiin vuonna Jokaisessa läänissä ja poliisin valtakunnallisissa yksiköissä suoritettiin tarkastukset suunnitelmien mukaisesti. Myös poliisilaitoksen johdon roolia laillisuusvalvonnan eturintaman toimijana painotettiin
5 Laillisuusvalvonta tähtää poliisin toiminnan laadun ja kansalaisten luottamuksen ylläpitämiseen sekä virheiden ennalta estämiseen ja tarvittaessa niiden tutkintaan saattamiseen. Valvonnan painopiste on organisaation sisällä. Sitä täydentää ylimpien laillisuusvalvojien valvonta. Myös tietosuojavaltuutetulla on oma tehtävänsä valvoa rekistereiden asianmukaista ylläpitoa ja käyttöä. Sisäinen laillisuusvalvonta on osa normaalia johtamista. Ratkaiseva vastuu valvonnan käytännön toteutuksesta on poliisilaitoksilla. Poliisin lääninjohtojen asiana on valvoa paikallistason valvonnan tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Poliisin ylijohto valvoo lääninjohtojen toimintaa sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin, suojelupoliisin ja poliisin tietohallintokeskuksen toimintaa. Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvonnan kehittämistä jatkettiin muun muassa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan vuonna 2004 tekemän selvityksen sisältämien toimenpidesuositusten pohjalta. Poliisista tehtyjen kanteluiden määrä ennallaan Poliisin lääninjohtojen tarkastustoimintaa kehitettiin systemaattisemmaksi. Painopistealueina olivat edelleen esitutkinnassa käytettävien pakkokeinojen käytön asianmukaisuuden tarkastaminen. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että pakkokeinojen käyttö on ollut rikosten selvittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tällä on merkitystä mm. rikoksen uhrin oikeusturvan toteutumisen kannalta. Poliisin toiminnasta tehtyjen kanteluiden määrä ei muuttunut merkittävästi vuoden 2006 aikana. Kanteluita tehdään vuosittain yhteensä noin kappaletta. Ylimmille laillisuusvalvojille niitä tehdään noin 600, poliisin lääninjohdoille, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen johdolle sekä valtakunnallisten yksiköiden johdoille noin 450 ja poliisin ylijohdolle noin 250. Näistä valtaosa liittyy rikosten esitutkintaan. Kanteluratkaisuissa kiinnitetään huomiota puhtaasti toiminnan juridisen puolen lisäksi menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Moitteeseen tai ohjaavaan kannanottoon päädytään noin 5 10 prosentissa tapauksista. Mikäli virheellisessä menettelyssä havaitaan syytä epäillä virkarikosta, määrätään toimitettavaksi esitutkinta. Vuonna 2006 poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista kirjattiin 646 rikosilmoitusta. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta noin sadalla ilmoituksella. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa aina virallinen syyttäjä. Poliisin tietoturvan kehittäminen jatkui Poliisihallinnon tietoturvaperiaatteet tulivat voimaan Tietoturvaperiaatteiden tarkoituksena on tarkentaa poliisin tietoturvapolitiikassa määriteltyjä toimintalinjauksia, yhtenäistää menettelyjä sekä lisätä suunnitelmallisuutta. Tietoturvallisuuden auditointia kehitettiin. Poliisiin asetettiin poliisin tietoturvallisuuden johtoryhmän alainen katselmointiryhmä, jonka päätehtävänä oli tuottaa tietojärjestelmäkehityksen ja ylläpidon tarpeisiin turvallisuusmäärittelyrunko. Toukokuussa 2006 järjestettiin ISO ja ISO tietoturvastandardikoulutus. Koulutukseen osallistui yhteensä 85 henkilöä, joista 51 suoritti vapaaehtoisen tentin. Jatkokoulutuksen suoritti ja sisäisen tietoturva-auditoijan pätevyyden sai 20 poliisihallinnon työntekijää. Poliisin tietoturvallisuuden vastuuhenkilöiden koulutusohjelma vietiin loppuun. Neljän viikon mittaisen kokonaisuuden suoritti 16 poliisin henkilöä ja yksi henkilö sidosryhmistä. Koulutusohjelma saa vuonna 2007 jatkoa poliisin ja puolustusvoimien yhteiskurssina. Poliisihallinnon tietoturvallisuuden kausiraportointi käynnistettiin. Raportoinnin avulla on mahdollista antaa kokonaiskuva tietoturvallisuudesta siitä vastaaville henkilöille ja poliisiyksikköjen johdoille. Poliisiasiat kiinnostivat tiedotusvälineitä Poliisin ja tiedotusvälineiden suhdetta kehitettiin aktiivisesti koko maassa. Kaikkiin poliisin yksiköihin nimettiin viestintävastaavat, joille järjestettiin valtakunnallinen koulutustilaisuus. Myös läänit kouluttavat viestintävastaaviaan. Tiedotusvälineiden kiinnostus poliisia kohtaan jatkui aktiivisena sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Poliisihallinnolle yhteinen intranet Seitti Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön koko poliisihallinnon yhteinen operatiivinen intranet Seitti. Poliisin henkilöstö- ja sidosryhmälehdestä Poliisi-lehdestä tehtiin lukijatutkimus. Tulosten mukaan suuri osa lukijoista pitää lehteä kiinnostavana ja vähintään melko tärkeänä tiedonsaantikanavana. Markku Salminen poliisiylijohtaja
6 VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA Tulostavoitteet EU-puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät Turvajärjestelyjä ohjataan ja sovitetaan yhteen. Kenttä- ja hälytystoiminta Poliisin hälytystehtävien käsittely hätäkeskuksissa ohjeistetaan. Liikenneturvallisuus Automaattisen liikennevalvonnan lisäämisen vaatimat toiminnan uudelleenjärjestelyt ja määräykset toteutetaan sekä laajennetaan valvontaa. Poliisin ulkomaalaisasiat Laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaa torjutaan. Terrorismin torjunta Poliisin valmius- ja erityistilannesuunnitelmat ajanmukaistetaan. Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana poliisin vastuulla olleiden 36 kokouksen turvajärjestelyt onnistuivat suunnitellusti ilman yllättäviä turvallisuusuhkia. Poliisi sai paljon kiitosta toiminnastaan, mikä osaltaan vahvisti Suomen puheenjohtajakauden eri kokousten ja tapaamisten luomaa myönteistä kuvaa Suomesta ja sen viranomaisten toiminnasta. Kahdeksalla eri paikkakunnalla järjestettyjen kokousten edellyttämät turvajärjestelyt olivat kaikkien aikojen laajimmat ja koskettivat suoraan tai epäsuorasti koko poliisihallintoa. Kokoukset oli luokiteltu kolmeen turvaluokkaan suojelupoliisin tekemän arvion perusteella. Ensimmäisen turvaluokan kokouksia oli 5, toisen 9 ja kolmannen 13. Suurimmat kokoukset olivat ulkoministerien epävirallinen kokous Lappeenrannassa, ASEM6-huippukokous Helsingissä, valtion/hallitusten päämiesten epäviralli- Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä, minuuttia Etelä-Suomen lääni 11,0 10,7 11,2 11,0 11,3 Länsi-Suomen lääni 12,5 13,8 12,7 13,3 14,6 Itä-Suomen lääni 13,6 13,8 15,5 14,8 14,8 Oulun lääni 9,8 9,4 10,4 10,3 15,2 Lapin lääni 11,8 13,0 15,6 17,3 17,7 Helsinki 7,9 7,6 7,9 8,0 10,4 Keskiarvo 11,1 11,2 11,4 12,1 13,4 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä
7 nen tapaaminen Lahdessa sekä Barcelonan prosessin seurantaa koskeva ulkoministerikokous Tampereella. Suurimpien kokousten turvatehtäviin osallistui tuhansia ja pienempiin kokouksiin satoja poliisimiehiä eri puolilta Suomea. Poliisille antoivat virka-apua mm. puolustusvoimat, rajavartiolaitos, ilmailuviranomaiset sekä tulli. Viranomaisyhteistyö sujui erittäin hyvin. Turvajärjestelyiden kustannukset olivat lähes kymmenen miljoonaa euroa. Hälytystehtävien määrä kasvoi edelleen Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä kasvoi edellisten vuosien tapaan. Hälytystehtäviä oli vuoden mittaan Lisäystä on edelliseen vuoteen verrattuna noin hälytyksen verran. Kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli 3 % hälytystehtävien kokonaismäärästä. Poliisia työllistivät eniten päihtyneet henkilöt, häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta sekä kotihälytykset. Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa sellaisenaan rikosnimikkeitä. Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Vuonna 2006 poliisi hoiti aiempaa enemmän kotihälytystehtäviä eli yhteensä kotihälytystehtävää, joista perheväkivallaksi luokiteltuja tehtäviä oli joka viides. Perheväkivallan osalta poliisi kirjasi rikosilmoituksia Määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Katuturvallisuusindeksi on parantunut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2006 se oli 91,66, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 91,51. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Turvallisuus on sitä parempi, mitä suurempi tämä luku on. Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä oli 13,4 minuuttia, mikä on jonkun verran edellisvuotta huonompi. Pisimpään poliisipartion paikalle tulo kesti Lapin (17,7 min.) ja Oulun (15,2 min.) lääneissä. Helsingissä poliisi oli paikalla 10,4 minuutissa. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon poliisilla on käytössään hälytyspartioita ja mitkä ovat ajoetäisyydet. Paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyötä hälytystehtävien hoidossa on tehostettu paikallistasolla yhteistoimintasopimuksin. Alkoholiveron alennus vaikutti yhä Vuoden 2004 keväällä tehty alkoholiveron alentaminen näkyi jo saman vuoden tilastoissa sekä poliisin tehtävissä että poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa. Tuolloin poliisin säilöön ottamien päihtyneiden henkilöiden määrä kasvoi edellisistä vuosista huomattavasti, erotus oli noin henkilöä edellisiin vuosiin verrattuina. Säilöön otettujen määrä on tämän jälkeen vuosittain laskenut, mutta se ei ole kuitenkaan yltänyt veromuutosta edeltävien vuosien tasolle. Vuonna 2006 poliisi säilytti tiloissaan päihtynyttä. Määrä laski edellisestä vuodesta runsaalla henkilöllä ja vuodesta 2004 runsaalla henkilöllä. Katuturvallisuusindeksi ,19 93,71 90,52 90,51 91,66 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Hälytystehtävät Päihtyneet henkilöt Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Kuljetustehtävät Kotihälytykset Liikennejuopumukset Vahingonteot Kotihälytykset Yhteensä Perheväkivalta Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Kaikki hälytystehtävät A-luokan hälytystehtävät* Lähde: Poliisin tulotietojärjestelmä * Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä
8 Hätäkeskuksia ohjeistettiin Suomalaisten käsityksiä oman asuinalueensa turvallisuudesta viikonloppuiltaisin Vuoden 2005 aikana saatiin valmiiksi valtakunnallinen hätäkeskusuudistus. Uudistuksessa poliisin hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset korvattiin yhteisillä valtion hätäkeskuksilla, joihin on keskitetty kaikki poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireelliset hätäpuhelut. Poliisin virkoja hätäkeskuksiin on siirtynyt noin 170. Vuonna 2006 päivitettiin poliisin hälytys- ja kenttätoimintaa koskeva ohje hätäkeskuksille. Ohjeella pyritään yhdenmukaistamaan poliisin tehtäväilmoitusten kirjaamiskäytännöt tehtäviä välitettäessä. Tämän lisäksi poliisi ohjeistaa hätäkeskuksia paikallisesti. Liikenneturvallisuus koheni Liikenneturvallisuusindeksi Vuosi 1997 = 100 Liikenneturvallisuus parani huomattavasti liikenneturvallisuusindeksillä mitattuna. Vuonna 2006 indeksin arvo oli 150, kun vastaava arvo vuotta aikaisemmin oli 136. Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. Vuonna 2006 liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 330 henkilöä eli 36 henkilöä edellistä vuotta vähemmän (366). Myös liikenteessä loukkaantuneita oli 479 vähemmän. Vuonna 2006 liikenteessä loukkaantui ihmistä. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa (0,15 %) pysyi samalla tasolla kuin vuonna Kiinni otettujen rattijuoppojen määrä väheni noin 200:lla. Kiinni jääneitä rattijuoppoja oli Vuonna 2005 rattijuoppojen määrä oli Samaan aikaan rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantuneet vähenivät 1114:stä 983:een eli 131:llä. Rattijuopumus vaikuttaisi näiden lukujen perusteella olevan hieman vähenemässä. Poliisin rattijuopumusvalvontaan käytetty työaika väheni noin tunnilla EU:n puheenjohtajuuskauden kokousten turvaamisten takia. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Huumeiden testaukseen tehokkaita laitteita Liikenteen huumetapauksiin puuttumista parannettiin ottamalla käyttöön entistä tehokkaampia huumeiden pikatestauslaitteita. Poliisi osti vuonna 2006 noin kertakäyttöistä pikatestauslaitetta. Huumeita tai lääkkeitä todettiin noin tapauksessa. Määrä lisääntyi noin 600:lla vuoteen 2005 verrattuna. Poliisi selvitti mahdollisuutta ottaa käyttöön poliisiautoihin sijoitettavia tarkkuusalkometrejä, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman rattijuopumusvalvonnan. Selvitystyötä jatketaan vuonna 2007 poliisiveneissä
9 Raskaan liikenteen valvonta nostettiin nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja turvalaitteiden käytön valvonnan ohella tärkeimmäksi valvontakohteeksi. Paikallispoliisin liikennevalvonnan kehittämishankkeessa laadittiin loppuraportti, jossa esitettyjä keinoja otetaan käyttöön vuonna Liikennevalvonnan näkyvyyttä parannetaan mm. valvonnasta ilmoittavilla tauluilla. Käytössä 60 automaattista valvontakameraa Vuonna 2006 poliisilla oli 60 automaattista valvontakameraa, joita käytettiin 440 kiinteässä valvontatolpassa. Kameravalvottuja teitä oli yhteensä kilometriä. Kameravalvonnan on sekä kotimaisen kokemuksen että kansanvälisten tutkimusten mukaan todettu estävän liikenneonnettomuuksia. Kameravalvotuilla tieosuuksilla törkeimpien ylinopeuksien määrä vähenee selvästi ja kuolonkolareitakin sattuu vähemmän. Tyypillinen kameravalvontarikkomus on km/h:n ylinopeus. Poliisilla oli käytössään myös 15 autoihin sijoitettua nopeusvalvontayksikköä. Niillä tehostetaan pääasiassa taajamien valvontaa sellaisissa paikoissa, joissa liikenneonnettomuuksia tapahtuu eniten. Terrorismin torjuntavalmius hyvä Terrorismin torjunta perustuu Euroopan unionin strategisiin linjauksiin. Näitä ovat kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, terrorismin rahoituksen selvittäminen ja estäminen sekä Euroopan unionin elinten ja jäsenvaltioiden valmiuksien lisääminen terrorismin paljastamisessa, tutkinnassa ja syyttämisessä. Tavoitteena on mahdollisten uusien terroritekojen estäminen, kansainvälisen liikenteen turvaaminen ja rajaturvallisuuden varmistaminen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimintavalmiuksien lisääminen terroritekojen tapahduttua. Lisäksi pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka lisäävät terrorismin tukijoita ja varsinaisia terroristeja. Erityisen tärkeää on yhteistyön lisääminen terrorismin torjunnassa kaikkein tärkeimmiksi arvioitujen kolmansien valtioiden kanssa. Kansainvälisen terrorismin torjunta edellyttää tiivistä kansallista ja pääasiassa tiedustelupalvelujen ja poliisiorganisaatioiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on pääasiassa tietojen keräämistä, yhdistämistä ja analysointia. Vaikka terroriteon uhka Suomessa on tällä hetkellä vähäinen, on terrorismin torjuntavalmius kansallisella tasolla pidettävä korkeana. Suomi ei ole syrjäisen sijaintinsa tai muiden erityistekijöidensä vuoksi terroristeille helppo kohde. Poliisin terrorismirikosten torjunnan toimintasuunnitelmat ovat ajan tasalla. Ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin Maan sisäistä ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin ja suunnitelmallisuutta lisättiin mm. antamalla poliisille uusi ohje ulkomaalaisvalvonnasta joulukuussa Samanaikaisesti ryhdyttiin tekemään säännöllisesti päivitettäviä tiivistelmiä ulkomaalaisten kenttävalvontaan. Näillä sekä koulutuksella parannettiin kenttäpartioiden valmiuksia ulkomaalaisvalvonnassa. Poliisi osallistui sisäasiainministeriön Suomen ja Venäjän maahanmuuttoviranomaisten yhteistyön kehittämiseen tähtäävään hankkeeseen. Tavoitteena on Suomen ja Venäjän maahanmuuttoviranomaisten käytännön yhteistyön vahvistaminen luomalla pysyviä yhteistyöjärjestelmiä, joiden avulla pyritään edistämään hallittua maahanmuuttoa ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. Poliisi on toteuttanut yhdessä muiden viranomaisten kanssa sisäasiainministeriön kansallista ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa, joka perustuu valtioneuvoston hyväksymään Suomen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Tavoitteena on ihmiskaupan torjunta sekä uhrien nopea tunnistaminen ja auttamisen aloittaminen. 13 vuotta kansainvälistä siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaa Suomen poliisi on osallistunut 13 vuoden ajan kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaan yhteensä 403 henkilötyövuoden verran. Vuodesta 1994 alkaen on suomalainen poliisi ollut mukana 351 kertaa yhteensä 245 henkilön voimin. Vuoden 2006 lopussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävissä oli 23 suomalaista, 8:ssa eri operaatiossa tai projektissa kolmessa maanosassa. Vuoden 2006 touko-kesäkuussa järjestettiin Poliisikoulussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentava kurssi 26 osanottajalle, joista yksi oli Ruotsin poliisista. Vuoden aikana lähetettiin osanottajia Euroopan Poliisiakatemian (CEPOL) ym. tahojen järjestämille siviilikriisinhallinnan kursseille. Koulutuksissa oli myös suomalaisia kouluttajia. Kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävistä palaaville järjestettiin viikon pituisia kotiutumiskoulutuspäiviä Poliisikoulussa. Poliisihallinnon edustajia osallistui myös Multinational Experiment 5 -kokeilutoiminnan suunnitteluun sekä Euroopan Unionin Civilian Headline Goal suunnittelukokouksiin
10 RIKOSTORJUNTA Tulostavoitteet Väkivaltarikollisuutta vähennetään ja väkivaltarikollisuuden vähentämiseen tähtäävän rikoksentorjuntaohjelman poliisia koskevien toimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Talousrikostorjunnan ja harmaan talouden torjunnan tehostamistoimia jatketaan. Omaisuusrikosten selvitystasoa nostetaan. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia heikennetään ja valmistellaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen ( PTR) sekä poliisin ja syyttäjän välistä yhteistyötä tehostetaan. Kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn selvittää ja ennalta estää rikoksia. Vuosi 2006 oli rikostorjunnan kannalta kokonaisuudessaan onnistunut. Poliisin tietoon tuli rikosta, mikä oli noin 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ( rikosta vuonna 2005). Rikosten selvitystasoa onnistuttiin pitämään yllä. Omaisuusrikoksia tuli poliisin tietoon eli määrä oli selvästi laskenut edellisestä vuodesta ( vuonna 2005). Selvitettyjen omaisuusrikosten määrä oli 38,3 % (39,4 % vuonna 2005) ja rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) 49 %. Rikostorjunta on laaja käsite Rikostorjuntaan kuuluu muun muassa ennalta estävä työ, tiedottaminen, rikostutkinta, taktinen ja tekninen tutkinta, kuulusteleminen, valistus, lainvalmistelu, rekisteröinti, yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Rikostorjunta on siis laajempi käsite kuin perinteisesti ymmärretty rikospoliisityö. Rikostutkinnan tila -hanke käynnisti vuonna 2003 laajan rikostutkinnan tarkastelun ja aloitti mittavat rikostorjunnan tehostamistoimet. Vuonna 2006 poliisi kohdisti voimavaransa ja ennakoivat toimet yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisiin kohtiin yhteistyössä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Rikostorjunnan neljä keskeistä sektoria ovat sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti omaisuusrikostorjunta, talousrikostorjunta, väkivaltarikostorjunta sekä huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. DNA-rekisteröinnit tuottaneet tulosta DNA-rekisteröinnit ovat tehokas keino ennalta ehkäistä ja selvittää rikoksia. Poliisi on saanut selvitettyä vuosia tai jopa vuosikymmeniä vanhoja vakavia rikoksia tehos
11 tetun rekisteröinnin ansiosta. DNA-rekisteröintien avulla rikosten selvitysprosentti on noussut selkeästi. DNA-rekisteriä ja tutkimuksia tehdään keskitetysti keskusrikospoliisin toimitiloissa Vantaalla. DNA-tutkimuksia tehtiin paitsi vireillä olevien rikosten tutkinnassa myös esimerkiksi tutkittaessa Lappeenrannan Huhtiniemestä löydettyä joukkohautaa. Poliisi paljasti piilossa olevaa väkivaltarikollisuutta Poliisin toiminnan painopistealueena oli vuonna 2006 väkivaltarikollisuuden torjunnan tehostaminen. Väkivallan vähentäminen on keskeinen tavoite sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sekä yksi osa kunnallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Poliisi panosti torjuntatoimia erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin vuonna Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää väkivaltarikollisuutta muun muassa tuomalla esiin piiloon jäävää väkivaltarikollisuutta, tiivistämällä eri viranomaisyhteistyötä ja kiinnittämällä huomiota poliisityön laatuun esimerkiksi kotihälytyskeikoilla sekä esitutkinnassa. Toimet näyttäisivät vähentäneen vakavinta väkivaltarikollisuutta eli henkirikoksia sekä niiden yrityksiä. Poliisi onnistui paljastamaan aiempaa enemmän myös piilorikollisuutta. Myös väkivaltarikosten selvitysprosentit paranivat. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri yhteistyötahojen välisen toiminnan parantamiseen väkivallan kierteen katkaisemiseksi sekä asianosaisten ohjaukseen tukipalvelujen piiriin. Poliisille ilmoitettiin vuonna 2006 yhteensä lähes väkivaltarikosta. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä tuli poliisin tietoon viime vuonna 388 kappaletta, mikä on 75 tapausta vähemmän kuin vuonna Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten yritysten määrä onkin laskenut merkittävästi. Toteutuneiden henkirikosten määrä laski edellisvuodesta yhdellä ollen 113 vuonna Kynnys ilmoittaa seksuaalirikos madaltunut Suuri osa seksuaalirikoksista jää piilorikoksiksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kynnys ilmoittaa seksuaalirikoksista poliisille olisi madaltunut. Seksuaalirikoksia tuli poliisin tietoon viime vuonna yhteensä 620 kappaletta eli 37 enemmän kuin edellisenä vuonna. Seksuaalirikoksista ja lasten kaltoin kohtelusta käytiin viime vuonna vilkasta julkista keskustelua. Poliisi teki väkivallan vähentämiseksi aktiivisesti konkreettista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, Rikoksentorjuntaneuvoston, opetushallituksen sekä monien järjestöjen, kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Hyvä esimerkki on koulurauhaan liittyvä yhteistyö. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Kaikki rikokset Rikoslakirikokset (ilman liikenne- ja huumausainerikoksia) Omaisuusrikokset Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) Huumausainerikokset Törkeät huumausainerikokset Liikennerikokset Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä
12 Väkivaltarikokset Väkivaltarikosten kehitys Ilmoitettu Selvitetty Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Rikosten selvitysprosentteja Omaisuusrikokset 34,2 36,2 37,3 39,4 38,3 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 79,8 86,1 86,3 82,0 85,3 Rikoslakirikokset 59,4 61,7 65,0 66,8 67,0 Rikoslakirikokset (ilman liikennerikoksia) 43,5 45,6 47,7 49,6 49,0 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Kattavaa rikospaikkatutkintaa omaisuusrikoksissa Omaisuusrikosten selvitystason nostamiseen on viime vuosina panostettu voimakkaasti. Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa on painotettu muun ohella kattavan rikospaikkatutkinnan suorittamista, rikoksesta epäiltyjen rekisteröintiä, tekijäkeskeistä tutkintamallia, niin sanottujen pimeiden rikosten sarjoittamista sekä analyysitoimintaa. Tulevaisuudessa poliisi jatkaa rikostutkinnan ja torjuntatoimenpiteiden kehittämistä. Talousrikosten tutkinta-aika lyheni Huolestuneisuus rikoksen tai onnettomuuden kohteeksi joutumisesta Talousrikosten keskimääräinen tutkinta-aika lyheni merkittävästi tutkinnan tehostamistoimien tuloksena. Talousrikosten paljastamista tehostettiin muun muassa lisäämällä resursseja paljastavaan toimintaan ja kehittämällä liiketoimintakiellon valvontaa. Liiketoimintakiellon rikkomisten yhteydessä paljastui usein muitakin talousrikoksia. Tuomioistuin määrää liiketoimintakieltoon henkilön, joka on syyllistynyt yritystoiminnassa tapahtuviin rikoksiin ja liiketoimintakiellon rikkominen tarkoittaa tämäntyyppisen rikollisen toiminnan jatkamista. Huumausainerikokset lisääntyivät Huumausainerikosten torjunnassa poliisi keskittyi törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen, minkä vuoksi törkeiden huumausainerikosten suhteellinen osuus huumausainerikoksista kasvoi. Kansainvälinen yhteistyö tähtää jatkossakin huumausaineiden pysäyttämiseen viimeistään Suomen rajoille sekä rikosvastuun toteuttamiseen rikoksesta epäiltyjen kotimaissa. Tähän liittyy myös valmisteilla oleva PTR-viranomaisten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on poliisin toiminnan painopistealueena vuonna
13 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin Ikäryhmä Rikosten määrä Alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 20-vuotiaat Ikä ei tiedossa Yhteensä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Lähipoliisitoiminnan strategiaa valmisteltiin Väkivallan uhriksi joutuneet iän ja sukupuolen mukaan 2006 Vuoden 2006 aikana valmisteltiin lähipoliisitoiminnan strategiaa. Lähipoliisitoiminta on poliisin perustehtävän hoitamista kansalaisläheisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti. Lähipoliisitoiminnan tavoitteena on tuottaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä sekä säilyttää mielikuva poliisista myönteisenä ja poliisiin kohdistuva luottamus korkealla tasolla. EU-puheenjohtajuus tiukensi rajamuodollisuuksia EU-puheenjohtajakausi toi velvoitteita poliisille myös rikostorjunnan näkökulmasta. Mahdollisiin terroritekoihin varauduttiin muun muassa rajamuodollisuuksia tilapäisesti tiukentamalla. Puheenjohtajakauden järjestelyjen onnistuminen vaati tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) valtakunnallinen ja alueellinen rikostiedustelu ja rikosanalyysi olivat puheenjohtajakaudella korostuneessa asemassa. PTR-yhteistyötä markkinoitiin laajasti ja se sai osakseen suurta huomiota. Toimintamallia aiotaankin laajentaa EU-alueen sisällä. Tulipalojen vuosi Vuonna 2006 tapahtui useita vakavia tulipaloja. Esimerkiksi pian vapun jälkeen paloivat Helsingin keskustassa vanhat makasiinit, hiukan myöhemmin Porvoon kirkko ja kohta tämän jälkeen Kaivokselan kirkko Vantaalla. Tutkinnallisesti nämä palot vaativat rikosteknistä ja rikostaktista erityisosaamista. Poliisi suuntasi voimavarojaan myös siihen, oliko paloilla yhteyttä toisiinsa tai oliko kyseessä uusi trendi. Näille tulipaloille ominaista oli, että levitessään ne olisivat voineet aiheuttaa erittäin suurta tuhoa. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin
14 LUPAPALVELUT Tulostavoitteet Otetaan käyttöön korkean turvatason passit, joissa biometrisenä tunnisteena on kasvokuva. Lupapalveluille asetettu vuotuinen tuottotavoite saavutetaan. Poliisin palvelujen tärkeys kansalaisten mielestä Passiuudistuksen ensimmäinen vaihe toteutui , jolloin poliisi ryhtyi myöntämään uusia biometrisin tunnistein varustettuja passeja. Uuden passin tietosivun sisällä on mikrosiru, johon on tallennettu samat tiedot kuin tietosivulle eli kasvokuva, henkilötiedot ja passin tiedot. Sirullisen passin normaali voimassaoloaika on viisi vuotta. Uusi passi on aikaisempaa turvallisempi matkustusasiakirja. Sen käyttöönotto on EU-maiden yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tehdä passien väärentämisestä ja väärinkäytöstä entistä vaikeampaa. Uudistuksen jälkeen passin toimitusaika on nopeampi ja hakemuksen voi jättää mihin tahansa poliisin lupapalvelupisteeseen tai ulkomaan lähetystöön. Passiuudistuksen myötä uusi passilaki astui voimaan. Poliisin myöntämien lupien määrä kasvoi Poliisi myönsi vuonna 2006 noin erilaista lupaa. Kasvua aikaisempaan vuoteen oli 16 %. Lupamäärän kasvu johtui osittain passiuudistuksesta, koska vanhanmallisia passeja haettiin runsaasti ennen uudistuksen voimaantuloa. Myös ampuma-aselupien ja ajokorttien määrät kasvoivat. Vuonna 2006 lupatuotot olivat euroa, joten nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 11,4 %. Lupasuoritteiden määrä nousi noin 16 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Maksullisiin lupapalveluihin käytetty työaika oli 464 henkilötyövuotta, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna
15 Myönnetyt luvat Ajoluvat Passit Henkilökortit Ampuma-aseluvat Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä Lupahallinnon lomakkeita sähköistettiin Sähköisen asioinnin kehittämistoimenpiteitä jatkettiin. Poliisin lupahallinnon lomakkeita sähköistettiin ja ajanvarausjärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin. Poliisin passia ja henkilökorttia koskevat tietojärjestelmät uudistettiin. Poliisi osallistuu myös yhteispalvelun tehostamishankkeeseen. Hankkeen pilottipaikat aloittavat toimintansa vuonna Poliisin lupapalveluauton kokeilua suunniteltiin ja valmisteltiin siten, että poliisin lupapalveluautokokeilu alkoi maaliskuussa 2007 Ylä-Savon poliisilaitoksella. Kokeilulla haetaan kokemuksia siitä, miten palveluautolla voitaisiin parantaa asukkaiden palveluita. Auto on täydellinen poliisin lupapiste. Se on varustettu kaikella tarvittavalla tietotekniikalla ja yhteyksin poliisin tietojärjestelmiin. Ampuma-aselupien yhtenäistäminen eteni Ampuma-aseisiin liittyvien lupien myöntämismenettelyiden ja myöntämisperusteiden yhdenmukaistamista koskeva hanke eteni aikataulun mukaisesti. Yhtenäistämisohjeen luonnos oli lausuntokierroksella ja ohjetta ja sen täytäntöönpanoon liittyvää koulutusohjelmaa valmisteltiin. Rahankeräyksestä uusi laki Rahankeräyslaki tuli voimaan Rahapelifoorumi antoi mietintönsä Suomalainen rahapeli-, bingopeli-, tavara-arpajais- ja rahankeräyspolitiikka. Rahapelifoorumin linjausten toteuttaminen siirtyi vaalien jälkeiselle hallitukselle. Yksityisen turva-alan henkilömäärä kasvoi Poliisin turvallisuusalan valvontayksikön valvoman yksityisen turvallisuusalan henkilöiden määrä jatkoi kasvuaan. Erityisesti lisääntyivät järjestyksenvalvojiksi hyväksytyt henkilöt. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyttyjä oli joulukuussa 2006 noin Vartioimisliikelupien määrä vähentyi hieman, mutta sen sijaan vartijoiden määrä pysyi vuoden aikana entisellä tasolla. Turvallisuusalan valvontayksikön esille saamien rikkomusten määrä nousi edellisestä vuodesta. Rikkomusten ja rikosten määrä on kuitenkin edelleen kokonaisuutena arvioiden vähäistä. Kulunutta vuotta leimasi toiminnan kehittäminen niin yksikön organisatoriselta kannalta kuin yksityisen turvallisuusalan koulutusten suhteen
16 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Tulostavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakausi hoidetaan poliisin osalta tuloksellisesti. Edistetään hallinnon valmiuksia ja tietoa poliisin kansainvälisistä asioista. Vuosi 2006 oli poliisin kansainväliselle toiminnalle erityisen merkittävä ja haasteellinen. Suomen hyvin onnistunut EU-puheenjohtajakausi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli vuosia kestäneen valmistelun tulosta. Erilaisissa puheenjohtajakauden tehtävissä toimi yhteensä noin 30 poliisihallinnon asiantuntijaa sisäasiainministeriön poliisiosastosta, keskusrikospoliisista, suojelupoliisista, poliisin tietohallintokeskuksesta, poliisiammattikorkeakoulusta sekä Länsi-Suomen lääninjohdosta. Poliisihallinnon edustajat toimivat puheenjohtajina useissa neuvoston työryhmissä Brysselissä sekä muutamassa Europolin työryhmässä Haagissa. Lisäksi puheenjohtajakauden aikana järjestettiin lukuisia epävirallisia kokouksia ja tapaamisia. Poliisi asetti puheenjohtajuuskauden tavoitteiksi operatiivisen viranomaisyhteistyön tehostamisen, Europolin toiminnan ja säädöspohjan kehittämisen, lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittämisen, Schengen-alueen laajentamisen, terrorismin torjunnan ja EU Venäjä-yhteistyön kehittämisen. Tavoitteet toteutuivat hyvin, ja monilla osa-alueilla saavutettiin merkittävää edistystä. Viranomaisten operatiivista yhteistyötä tehostettiin Suomen puheenjohtajakauden keskeisimpiä tavoitteita oli tehostaa operatiivista viranomaisyhteistyötä Euroopan unionin tasolla. Suomalaista poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistyömallia esiteltiin laajasti eri yhteyksissä. Aiheesta keskusteltiin Tampereella järjestetyssä epävirallisessa oikeus- ja sisäministerien kokouksessa, minkä jälkeen aloitetta käsiteltiin neuvoston työryhmissä. Operatiivisen viranomaisyhteistyön kehittäminen otettiin osaksi Haagin toimintaohjelman välitarkastelua. Myös EU:n keskeisten lainvalvontavirastojen toimintaedellytyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Europolin kehittämisestä yhteisymmärrykseen Itävalta käynnisti alkuvuonna 2006 keskustelun Europolin tulevaisuudesta. Asiaa käsiteltiin useissa asiantuntijakokouksissa, joiden pohjalta koottiin asiakirja Europolin kehittämismahdollisuuksista. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2006 päätelmät, joiden mukaan olisi tarkasteltava, voitaisiinko Europol-yleissopimus korvata neuvoston päätöksellä. Europolin tulevaisuutta koskeva keskustelu jatkui tiiviinä Suomen puheenjohtajakaudella. Joulukuussa 2006 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys yleissopimuksen korvaamisesta neuvoston päätöksellä sekä hyväksyttiin suositukset lyhyen aikavälin tavoitteiden toteuttamiseksi. Konkreettinen keskustelu linjausten pohjalta on aloitettu Saksan puheenjohtajakaudella. Suomi teki puheenjohtajakaudellaan aktiivisesti työtä myös sen varmistamiseksi, että yleissopimuksen kolme muutospöytäkirjaa ja niiden täytäntöönpanosäännökset tulevat voimaan kevään 2007 aikana
17 Schengen-alue laajenee vaiheittain Schengen-alueen laajentumista valmisteltiin tiiviisti vuoden 2006 aikana. Suomen puheenjohtajakaudella uusien jäsenvaltioiden arvioinnit saatettiin loppuun muilta osin paitsi Schengenin tietojärjestelmän osalta. Lisäksi Schengenin tietojärjestelmän edistymisen kannalta merkittävistä SIS II -lainsäädäntöaloitteista saavutettiin poliittinen yksimielisyys. Suomi neuvotteli myös ratkaisun tilanteeseen, joka mahdollistaa sisärajatarkastusten poistamisen uusien jäsenvaltioiden maarajoilta vuoden 2007 loppuun mennessä ja lentokentiltä maaliskuun 2008 loppuun mennessä, mikäli uudet jäsenvaltiot täyttävät kaikki Schengenin säännöstön asettamat edellytykset. Terrorismin torjuntaa kehitettiin Terrorismin torjunnassa panostettiin EU:ssa vuonna 2005 hyväksyttyjen kattavien strategioiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Tältä osin EU:n toimintaa mukautettiin toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Suomen puheenjohtajakaudella tuettiin myös EU:n kriittisen infrastruktuurin suojeluohjelman laatimista sekä sen ulkosuhdeulottuvuuden kehittämistä Venäjän kanssa. Suomen aloitetta Aasian ja Euroopan maiden (ASEM) terrorismin torjunnan yksiköiden päälliköiden säännöllisestä kokoontumisesta käsiteltiin Kööpenhaminassa kesäkuussa 2006 järjestetyssä ASEM-terrorismikonferenssissa. Kokouksen johtopäätöksenä todettiin, että aloitteen toteuttamismahdollisuuksia tulisi edelleen selvittää. Helsingissä syyskuussa 2006 järjestetyn ASEM-johtajien huippukokouksen hyväksymässä Helsinki-julistuksessa ilmaistiin tavoite ASEM-prosessin syventämiseksi. Yhteistyön syventäminen mahdollistaisi konkreettisten toimintaohjelmien laatimisen priorisoiduille politiikkalohkoille. Prümin sopimuksesta neuvoteltiin Suomi ilmaisi vuoden 2006 aikana kiinnostuksensa liittyä seitsemän EU-valtion neuvottelemaan ns. Prümin sopimukseen ja on syksystä 2006 lähtien ollut mukana sopimuksen jatkovalmistelussa. Prümin sopimus sisältää määräykset muun muassa keskinäisestä DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen saamisesta, rajat ylittävästä operatiivisesta yhteistyöstä sekä terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnasta. Sopimus toteuttaa osaltaan Haagin ohjelmassa vahvistettua saatavuusperiaatetta. Hallitus antoi loppuvuodesta 2006 eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Prümin sopimukseen ja siihen liittyvistä lainmuutoksista. Eduskunta hyväksyi esityksen alkuvuodesta Saksa on käynnistänyt puheenjohtajakaudellaan hankkeen Prümin sopimuksen sisällyttämisestä EU:n oikeusjärjestelmään. Itämeriyhteistyön puheenjohtajamaa Suomi toimi vuoden 2006 loppuun saakka puheenjohtajana Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa toimintaryhmässä (Task Force on Organised Crime in the Baltic Sea Region). Toimintaryhmä on tärkeä yhteistyöfoorumi vakavien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkien torjunnassa Itämeren alueella erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä. Suomen puheenjohtajakauden keskeisimpänä strategisena tavoitteena oli kehittää toimintaa nykyisestä rikoslajikohtaisesta lähestymistavasta projektimuotoiseen tavoitehakuiseen ja tietojohtoiseen PTR-viranomaisten yhteistoimintaan. Suomen puheenjohtajakauden aikana toteutettiin tai aloitettiin yhteensä yli 30 operaatiota ja projektia. EU-puheenjohtajakauden aikana toimintaryhmää esiteltiin muille EU-valtioille erinomaisesti toimivana eurooppalaisen alueellisen rikostorjuntayhteistyön mallina. EU:n ulkosuhteissa edistyttiin Oikeus- ja sisäasioiden ulkoisessa ulottuvuudessa saavutettiin vuonna 2006 merkittäviä tuloksia erityisesti suhteissa Afrikkaan, Länsi-Balkaniin ja Venäjään. Suomen puheenjohtajakaudella käynnistettiin Länsi-Balkanin alueellisen yhteistyökeskuksen (SECI) ja EU:n yhteistyön kehittäminen sekä laadittiin EU:n sisäinen toiminta-asiakirja yhteistyöstä Venäjän kanssa. EU:n ja Venäjän yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa siirtyi Suomen puheenjohtajakaudella myös huomattavasti operatiivisemmalle tasolle. Itämeren alueen poliisiministereiden kokous Kolilla toukokuussa VIEREINEN SIVU: Itämeren alueen poliisipäälliköt koolla Helsingissä kesällä
18 HENKILÖSTÖ Tulostavoitteet Poliisimiesten määrä pidetään vuoden 2002 tasolla hätäkeskuksiin siirtyvää henkilöstöä lukuun ottamatta. Valtakunnallinen poliisimiesten lukumäärä on vähintään Poliisin palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot edistävät poliisiin rekrytointia. Poliisihallinnossa työskenteli vuonna 2006 yhteensä henkilöä. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2006 oli 64 henkilöä vähemmän kuin vuonna Poliiseja vuonna 2006 oli lukuun ottamatta opiskelijoita. Kun vuoden 2002 poliisien määrästä vähennetään Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen siirtyneet poliisihenkilöt, poliisien kokonaismäärä ylitti vuoden 2002 tason. Vuoteen 2005 verrattuna heidän määränsä laski 66:llä. Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä vuonna 2006 oli 26 %. Määrä nousi hiukan edellisestä vuodesta. Miehistöstä naisia oli 14,8 %, alipäällystöstä 6,2 %, päällystöstä 5,6 % ja päälliköistä 1,8 %. Henkilöstön vähennykset johtuvat osittain valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttamisen aloittamisesta poliisihallinnossa. Poliisien määrä Suomen asukaslukuun verrattuna on edelleen hiukan vähentynyt. Vuonna 2006 asukkaita yhtä poliisia kohden oli 683, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 678 ja 675 vuonna Tuottavuuden tehostaminen alkoi Vuonna 2006 aloitettiin valtionhallinnon tuottavuusohjelmien toteuttaminen. Tuottavuutta on tarkoitus tehostaa mm. uudistamalla rakenteita ja toimintaa sekä lisäämällä tietotekniikan käyttöä. Tavoitteena on selvitä nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Poliisihallinnon tuottavuusohjelmia ovat muun muassa: hallintorakenteen ja yhteispalvelun kehittäminen sähköisen asioinnin lisääminen Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun yhdistäminen tietohallintokeskuksen toimintojen kehittäminen Tuottavuusohjelmiin sisältyvät henkilöstövähennykset toteutetaan eläkepoistuman avulla. Poliisitoimen henkilöstön vähennystavoite vuoteen 2011 mennessä on 362 henkilötyövuotta. Vähennyksiä ei kohdisteta operatiiviseen poliisihenkilöstöön. Tasa-arvosta suunnitelma Vuonna 2006 päivitettiin poliisin valtakunnallinen tasaarvosuunnitelma vastaamaan tasa-arvolain uudistuksen vaatimuksia. Poliisin valtakunnallinen tasa-arvosuunnitelma on puiteasiakirja, jonka sisältämiä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia konkretisoidaan tulostavoitteiksi sekä alue- että paikallistasolla. Johtamista kehitettiin ja osaamista johdettiin Vuonna 2006 hyväksyttiin poliisin johtamisen ja kokonaiskehittämisen suunnitelma. Vuoden aikana käynnistettiin myös esimiesten johtamisen arviointijärjestelmän kehittäminen Poliisiammattikorkeakoulun johdolla
19 Tuottavuusohjelmien vaatimukset ja tulossa oleva väestön ikärakenteen muutos huomioon ottaen osaamisen johtamisen ja hallinnan merkitys tulevat korostumaan. Vuonna 2006 poliisihallinnossa työskenteli osaamisen johtamista pohtiva työryhmä, jonka tehtävänä oli hahmotella systemaattista osaamisen johtamisen mallia poliisihallintoon. PALKE aloitti Joensuussa Sisäasiainhallinnon palvelukeskus PALKE aloitti Joensuussa vuoden 2006 alussa. Palvelukeskukseen on keskitetty koko sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut. Keskuksessa työskenteli vuoden 2006 lopussa 145 henkilöä. Kalle Toivasesta Vuoden poliisi Vuoden Poliisiksi valittiin mikkeliläinen rikosylikomisario Kalle Toivanen. Arvonimi myönnettiin Toivaselle hänen yhteistyöhakuisesta asenteestaan sekä aloitteellisuudestaan poliisin ja sosiaalityön yhteistoiminnan kehittämisessä. Hän on myös mukana sovittelussa sekä kehittämässä nuorten rikoksentekijöiden nopeutettua käsittelymallia Mikkelin kihlakunnan poliisilaitoksella. Vuonna 2006 Vuoden Poliisi valittiin 31. kerran. Poliisimiehet (ilman opiskelijoita) Vuoden poliisi Kalle Toivanen Poliisikoulussa järjestetään kielikokeita Poliisin perustutkinnon vuonna 2006 suoritti 350 opiskelijaa, joista 22 suoritti ruotsinkielisen tutkinnon. Poliisin perustutkintokoulutukseen haki yhteensä henkilöä, joista ruotsinkieliseen koulutuksen 73 henkilöä. Vuonna 2006 aloituspaikkojen määrä oli yhteensä 408, joista suomenkielisessä koulutuksessa aloitti 379 ja ruotsinkielisessä koulutuksessa 19 opiskelijaa. Sidosryhmien edustajille oli varattu 5 aloituspaikkaa. Aloituspaikoista jäi täyttämättä 5 paikkaa ruotsinkielisessä koulutuksessa. Poliisin alipäällystön tutkintoja suoritettiin 54. Poliisin alipäällystön tutkintoon haki 207 henkilöä. Vuoden 2006 joulukuussa astui voimaan asetus, jonka mukaan Poliisikoulusta valmistuvat poliisimiehet voivat suorittaa toisen kotimaisen kielen kielikokeen oppilaitoksen järjestämässä kielikokeessa. Vanha päällystökoulutus päättyi Viimeiset kolmivuotisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen 35 opiskelijaa valmistuivat kesäkuussa 2006 Poliisiammattikorkeakoulusta. Uusimuotoisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen A-opinnoista valmistui opiskelijoita sekä suomenkieliseltä (33 opiskelijaa) että ruotsinkieliseltä (14 opiskelijaa) kurssilta joulukuussa Vuotta aikaisemmin A-opinnoista Poliisin henkilöstö Päälliköt Päällystö Alipäällystö Miehistö Opiskelijat Vartijat Toimistotyöntekijät Muut Koko henkilöstö Poliisin henkilöstön keski-ikä Päälliköt 51,0 51,7 52,1 52,4 53,3 Päällystö 48,4 48,0 47,8 47,7 47,6 Alipäällystö 46,9 47,1 47,0 47,0 47,1 Miehistö 38,2 38,0 37,8 37,6 37,5 Opiskelijat 26,5 26,2 26,1 26,1 26,2 Vartijat 42,0 42,0 42,7 43,1 43,5 Toimistotyöntekijät 45,7 46,0 46,4 46,6 47,2 Muut 43,1 43,3 43,3 43,8 44,1 Henkilöstöryhmä 41,9 41,9 41,9 41,9 41,
20 valmistuneet henkilöt jatkoivat opiskelua B-opinnoissa tähtäimenään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Uudistettu poliisipäällystön tutkinto koostuu nyt kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso kestää puolitoista vuotta ja se järjestetään pääasiassa Poliisiammattikorkeakoulussa Otaniemessä Espoossa. Toinen jakso suoritetaan työn ohessa pääasiassa kotipaikkakunnalla. Opetus koostuu lähi-, etä- ja itseopiskelusta ja se toteutetaan osittain verkossa. Opiskelija saa ensimmäisen jakson suoritettuaan todistuksen poliisipäällystön tutkinnon A-opintojen suorittamisesta, johon opiskelun voi halutessaan päättää. A-opinnot antavat kelpoisuuden komisarion ja rikoskomisarion virkoihin. B-opinnot suoritettuaan opiskelija valmistuu ammattikorkeakoulututkintoon, joka antaa kelpoisuuden ylempiin päällystön virkoihin. Putkan kanta-asiakkaita tutkittiin Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamassa päihtymyssuojan kanta-asiakkaiden tutkimuksessa käsiteltiin sitä, miten putkan kanta-asiakkaaksi päädytään, keitä kanta-asiakkaat ovat ja miten he kokevat kiinniottotilanteet ja putkaan joutumisen. Lisäksi kuvattiin viranomaisten nykyistä työnjakoa asunnottomien päihdeongelmaisten käsittelyssä ja pohdittiin ongelman ratkaisumahdollisuuksia. Muissa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa tarkasteltiin mm. työturvallisuusrikoksia, talousrikosten esikäsittely-yksikön vastaanottoa, talousrikostorjunnan tilaa paikallispoliisissa, Suomen talousrikosten kontrollijärjestelmää, todistajien uhkailua ja suojelua, rasistista rikollisuutta, esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien yhteistyötä sekä paikallista turvallisuussuunnittelua. Uuden oppilaitoksen peruskivi muurattiin Tampereella sijaitsevasta Poliisikoulusta ja Espoon Otaniemessä olevasta Poliisiammattikorkeakoulusta muodostettavan uuden poliisioppilaitoksen peruskivi muurattiin maaliskuussa 2006 Hervannassa Tampereella. Yhdistyvän oppilaitoksen rakennus- ja saneeraustyöt aloitettiin kesällä Poliisikoulutus ja poliisialan tutkimus keskittyvät Tampereelle vuoden 2008 alussa. Uusi opiskelija-asuntola ja harjoitusalue valmistuivat loppuvuodesta Harjoitusalue otettiin koekäyttöön joulukuussa. Harjoitusalueeseen kuuluu toimintatalo ja kulissikatu, joissa poliisitoimintaa voidaan harjoitella. Yhdistyvän oppilaitoksen henkilöstösuunnitelma valmistui. Oppilaitokset tekivät myös yhteisen toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille , tulossuunnitelman vuodelle 2007 sekä valmistelivat poliisin koulutusstrategiaa vuosille Suunnitelmien pohjalta tehtiin poliisin ylijohdon kanssa ensimmäistä kertaa oppilaitosten yhteinen tulossopimus vuodelle Poliisiammattikorkeakoulun pääkaupunkiseudulle jäävän vakituisen henkilöstön virkasiirrot aloitettiin vuoden 2006 alusta. Vuoden aikana virkasiirtoja toteutettiin 10, jotka tehtiin sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Vuoden 2006 loppuun mennessä 16 henkilöä oli ilmoittanut oppilaitosten yhdistyttyä siirtyvänsä Tampereelle. Poliisiammattikorkeakoulussa työskenteli 60 henkilöä, joista puolet on vakinaisia ja puolet määräaikaisia. Poliisikoulussa henkilökuntaa oli 171, joista vakinaisia on 122. Poliisin tekniikkakeskuksen uusien tilojen saneeraus alkoi Poliisin tekniikkakeskuksen (PTK) uusien tilojen saneeraus Kuusankoskella alkoi lokakuussa Tekniikkakeskus siirtyy Helsingistä Kuusankoskelle syksyllä Pääkaupunkiseudulle jää palvelupiste sekä elektroniikkahuolto. Poliisikoulussa Tampereella sijaitseva palvelupiste jatkaa toimintaansa. Tekniikkakeskuksen henkilöistä vuoden 2006 aikana muihin poliisihallinnon yksiköihin siirrettiin 11. Vuonna 2006 kaksi tekniikkakeskuksen henkilöä siirtyi työskentelemään Kouvolan poliisin tiloihin Kuusankosken tilojen valmistumiseen saakka. Vuoden aikana Kuusankoskelle ilmoitti siirtyvänsä noin 16 henkilöä. Tekniikkakeskuksessa työskenteli 55 henkilöä, joista 44 oli vakinaisia ja 11 määräaikaisia. Syyskuussa tuli voimaan poliisin hallintolain muutos, jonka mukaan PTK voi hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin lisäksi myös valtion ja kunnan turvallisuusviranomaisten kalustoa, välineitä ja varusteita sekä muidenkin valtion ja kunnan viranomaisten turvakalustoa, -välineitä ja -varusteita
ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta
ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 15 033,00 8 952,00 8 463,00 8 952,00 Henkilötyövuodet 229,80 123,50
LisätiedotPoliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot
Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen
LisätiedotPOHJANMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2018 tulossopimuksen tunnusluvut
VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11538 10851 12507 12 930,00 10 272,00 9 900,00 10 138,00 Henkilötyövuodet 160,2 143,0 169,0 167,20
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden 2017 tulossopimuksen tunnusluvut
Tulossopimuksen tunnusluvut ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 2016 Tavoite Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 218 Kari Puolitaival Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos Noin 445 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
LisätiedotOULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta
OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185
Lisätiedot10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi
10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä
LisätiedotPoliisi vuonna 2005 3. Poliisiylijohtajan katsaus 4. Valvonta ja hälytystoiminta 7. Rikostorjunta 11. Lupapalvelut 14. Kansainvälinen yhteistyö 16
2005 SISÄLLYS Poliisi vuonna 2005 3 Poliisiylijohtajan katsaus 4 Valvonta ja hälytystoiminta 7 Rikostorjunta 11 Lupapalvelut 14 Kansainvälinen yhteistyö 16 Henkilöstö 18 Talous 21 Sammandrag på svenska
LisätiedotPohjanmaan Poliisilaitos
27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö
Lisätiedot10. Poliisitoimi Valvonta toteutuma arvio tavoite
10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.
LisätiedotPoliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK
Lapin poliisilaitos Poliisihallinto Poliisihallitus - Poliisiylijohtaja Sisäasianministeriön poliisiosasto 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK 24 poliisilaitosta Lapin poliisilaitos 1/5 poliisin
LisätiedotHELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut
POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,
LisätiedotSisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen
Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus
LisätiedotLIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi
LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen
LisätiedotPOLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan
POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Poliisin tulostavoitteet ja poliisilaitoksen tulossuunnitelma 2016, katsaus ulkomaalaistutkintaan Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Hälytystehtävien
LisätiedotEDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA. Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä
EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä Asian tunnus (esim. U 2/1996 vp) E 28/2002 EURODOC-numero Hyväksytty EU:n neuvostossa, päivämäärä Kilpailukykyneuvosto
LisätiedotTalousarvioesitys Poliisitoimi
10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.
Lisätiedot13525/14 tih/sas/vl 1 DG D1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. lokakuuta 2014 (OR. en) 13525/14 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Ed. asiak. nro: 12707/4/14 REV 4 Asia: Pysyvien edustajien
LisätiedotSuomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)
LisätiedotOulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella
Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna
LisätiedotTalousarvioesitys 2015. 10. Poliisitoimi
Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä
Lisätiedot/ RA
raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotPoliisiylijohtajan katsaus 1
Vuosikertomus 2007 Poliisiylijohtajan katsaus Poliisiylijohtajan katsaus 1 Valvonta ja hälytys 3 Rikostorjunta 6 Lupapalvelut 0 Kansainvälinen yhteistyö 2 Henkilöstö 4 Talous 7 Poliisiylijohtajan tuki
LisätiedotToimintaympäristö: Turvallisuus
Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24
LisätiedotPentti Mäkinen 4.10.2007
Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotTalousarvioesitys 2015
Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 731 032 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen
LisätiedotEdellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
Lisätiedot10062/19 team/as/mh 1 JAI.1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 678 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun
Lisätiedot15216/17 paf/js/jk 1 DG D 1 A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2017 (OR. en) 15216/17 FAUXDOC 68 ENFOPOL 590 COMIX 809 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0230/1. Tarkistus. Sophia in t Veld ALDE-ryhmän puolesta
27.3.2019 B8-0230/1 1 Johdanto-osan 19 viite ottaa huomioon kuulemiset ja näkemystenvaihdot työryhmässä (oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä), jonka yleisenä tehtävänä on tarkkailla oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotTILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset
TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,
LisätiedotII RIKOLLISUUSKEHITYS
II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,
LisätiedotII RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén
II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita
LisätiedotHannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina
Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava
LisätiedotSisäasiainministeriö id6161987 1 (7) 03.05 SMDno/2010/1966 15.11.2010
Sisäasiainministeriö id6161987 1 (7) Eduskunnan hallintovaliokunnalle Selvitys poliisihallinnon uudistamisen toimeenpanosta 1. JOHDANTO Poliisin hallintorakennetta on viime vuosina uudistettu sekä paikallispoliisin
LisätiedotTieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012
Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012
LisätiedotPoikkeuksellinen vuosi 2008
Vuosikertomus 2008 poliisiylijohtajan katsaus Poikkeuksellinen vuosi 2008 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia elokuusta 2008 alkaen. Vuosi 2008 oli poliisissa monessa suhteessa poikkeuksellinen.
LisätiedotPohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotLaki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110
Laki poliisin hallinnosta 14.2.1992/110 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleiset säännökset 1 (9.8.2002/679) Poliisihallinto ja poliisiyksiköt Poliisitointa johtaa sisäasiainministeriö. Ministeriön
LisätiedotPOLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT
POLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Poliisin täytyy olla puolueeton ja asiallinen, kun hän valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi myös haluaa estää rikokset, häiriöt ja onnettomuudet etukäteen.
LisätiedotHaettavan tuen määrät sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa haussa
1.10.2019 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 1.10. 31.10.2019 haussa Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset
LisätiedotToimintakertomus vuodelta 2017 Itä-Uudenmaan poliisilaitos
Toimintakertomus ID-18112145 1 (33) 22.02.2018 POL-2018-1927 Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintakertomus vuodelta Toimintakertomus vuodelta Itä-Uudenmaan poliisilaitos ITÄ-UUDENMAAN POLIISILAITOS Kielotie
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,
Lisätiedot6068/16 team/hkd/vb 1 DGG 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. helmikuuta 2016 (OR. en) 6068/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 5783/1/16 REV 1 Asia:
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 10. Poliisitoimi
Talousesitys 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä
LisätiedotPOLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen
POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus
Lisätiedot7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. maaliskuuta 2019 (OR. en) 7235/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 11 JAI 251 COMIX 145 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Oikeus- ja sisäasiat) 7. ja 8. maaliskuuta
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
LisätiedotA8-0316/13
18.11.2015 A8-0316/13 13 14 kohta 14. muistuttaa, että internetyhtiöillä ja palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa poistamalla kaikki laiton
LisätiedotErityistavoite 1 - Yhteisen viisumipolitiikan tukeminen
Hakuilmoituksen liite 1 (5) 2.10.2018 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 2.10. 26.10.2018 haussa n kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
Talousesitys 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 717 972 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7079/17 ENFOPOL 116 JAI 225 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 7078/17 Asia: Ehdotus neuvoston
LisätiedotVALIOKUNNAT. * tnjx*.* ^
EDUSKUNTA VALIOKUNNAT ASIAKIRJAVIHKO * tnjx*.* ^ Valtiopäiväasia, 19/2005 E Sivu 1/1 Lakivaliokunta Saapunut 11.04.2005 Käsittely päättynyt 14.04.2005LaVP 29/2005 vp 3 Käsittely päättynyt 23.09.2005 La
Lisätiedotja kokoontunut 36 artiklan komitea pani asiakirjan merkille.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 28. toukokuuta 2009 (02.06) (OR. en) 10232/1/09 REV 1 ENFOPOL 148 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea /
LisätiedotPoliisi Itä-Suomessa. Itä-Suomen poliisilaitos
Poliisi Itä-Suomessa Itä-Suomen poliisilaitos Itä-Suomen poliisi Toiminta-alue Organisaatio Palvelut Hallinto- ja esikuntapalvelut, Poliisipalvelut, Lupapalvelut Oikeusyksikkö Road Policing Ulkomaalaispoliisi
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 73. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2008 N:o 73 78 SISÄLLYS N:o Sivu 73 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotVäkivallan vähentäminen Porissa
Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen
LisätiedotPoliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen
Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus
5.7.2017 B8-0477/1 1 1 kohta johdantokappale 1. päättää asettaa terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan, joka tarkoin määritellyn toimivaltansa mukaisesti: 1. päättää asettaa terrorismin vastaisen
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotUUdistUva poliisi 2014
Uudistuva poliisi 2014 Sisällys Tausta ja tavoitteet Organisaatio Paikallispoliisi Poliisitoiminta Sisäasiainministeriön julkaisu Graafinen suunnittelu: Abstract Design Oy Paino: Kopijyvä Oy Lokakuu 2012
LisätiedotPoliisimiehen viisi toivetta tulevaisuuden turvallisuudesta. Poliisipäällikkö Sauli Kuha
Poliisimiehen viisi toivetta tulevaisuuden turvallisuudesta Poliisipäällikkö Sauli Kuha 21.11.2018 2 7 850 poliisia noin 600 uutta työkaveria. Jos päätetään tänään, saavutetaan vuonna 2025. Poliisim ie
Lisätiedot14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotSisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä
SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJE SM PO Waismaa Marjo Eduskunta] Suuri valiokunta
Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM2009-00202 PO Waismaa Marjo 20.05.2009 Eduskunta] Suuri valiokunta Viite Asia Luonnos Europolin ja Ukrainan yhteistyötä koskevaksi strategiseksi sopimukseksi U/E-tunnus:
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
Lisätiedot11917/1/12 REV 1 ADD 1 hkd,mn/vpy/tia 1 DQPG
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. lokakuuta 2012 (10.10) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2010/0197 (COD) 11917/1/12 REV 1 ADD 1 WTO 244 FDI 20 CODEC 1777 PARLNAT 324 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia:
LisätiedotMiksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape
Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 2.10.2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti: Hallitus hyväksyy
LisätiedotPoliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen
Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
Lisätiedotitsenäisenä valtakunnallisena yksikkönä lakkautettaisiin ja siirrettäisiin osaksi poliisikoulua.
1993 vp - HE 315 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan poliisin hallinnosta annettua lakia muutettavaksi
Lisätiedot15648/17 team/os/mh 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. joulukuuta 2017 (OR. en) 15648/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 11. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotHE 76/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 76/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin hallinnosta
LisätiedotTullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa
Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 16.3.2017 Julkaisuvapaa klo 17.3.2017 klo 12 Valvonnan tilastojulkaisu 2016 - liitteet Kuvio 1. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2012-2016 Tullirikostorjunnan
LisätiedotUlkomaalaislain mukainen lupamenettely
Ulkomaalaislain mukainen lupamenettely Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koulutustilaisuus Oulun yliopistossa 20.5.2010 Ylitarkastaja Marjo Mäkelä Maahanmuuttovirasto Laillinen oleskelu Oleskeluluvalla (Suomi)
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotPoliisin tiedustelujärjestelmä
Poliisin tiedustelujärjestelmä POTI Tiedotustilaisuus 19.12.2018 Poliisihallitus, Helsinki Osallistujat Mikä se on ja mikä muuttuu: Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Ylitarkastaja Juha Suominen Ylitarkastaja
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10152/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 8. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak.
LisätiedotVUOSIKATSAUS
VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi
LisätiedotPOLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017
POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2014 (OR. en) 13683/14 ADD 1 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 26. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: PROAPP 18 JAI 715 CATS 137 SCHENGEN 30 COMIX 501 Euroopan komission
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotAnnettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta
1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä
Lisätiedot3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen
III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10297/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ECON 556 UEM 274 STATIS 53 NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä
Lisätiedot